3. TIETEET JA TAITEET. Oppikirjan s

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "3. TIETEET JA TAITEET. Oppikirjan s"

Martti Ari-Pekka Alanen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 3. TIETEET JA TAITEET Oppikirjan s

2 Taiteiden kehitys VALTIOLLINEN KEHITYS Arkaainen kausi ( ekr.) Poliksista koostuva poliittinen järjestelmä syntyy Siirtolaisuus ja asutustoiminta ympäri Välimerta Ateena ja Sparta voimakkaimpia poliksia Klassinen kausi ( ekr.) Ateena johtoasemaan Kreikkalaisen kulttuurin aikakausi Filosofian ja tieteen synty Demokratian synty Hellenistinen kausi (330 27eKr.), hellenismi jatkuu Rooman valtakunnan alaisuudessa Aleksanteri Suuren valtakunnassa yhdistyivät kreikkalaisen ja itämaisen kulttuurin vaikutteet. Polikset sulautetaan syntyviin kuningaskuntiin.

3 Akropolis Akropolis 2. Parthenon 3. Dionysoksen teatteri 4. Roomalaisajan teatteri, jossa järjestettiin konsertteja. 5. Niken temppeli 6. Erektheionin karyatidihalli

Kirjallisuus ja teatteri Pohjana jumaltarusto eli mytologia Tärkein Dionysos Tunnetuimmat runoteokset eli eepokset: Ilias ja Odysseia Hesiodoksen Theogonia eli Jumalten synty.

4 Kirjallisuus ja teatteri Pohjana jumaltarusto eli mytologia Tärkein Dionysos Tunnetuimmat runoteokset eli eepokset: Ilias ja Odysseia Hesiodoksen Theogonia eli Jumalten synty. Taruissa esiintyvät jumalat muistuttavat ihmisiä. Heijastavat maata omistavan yläluokan moraalisia käsityksiä. John William Waterhousen maalaus Odysseus ja seireenit (1891).

Näytelmäkirjallisuuden päälajit syntyivät: tragedia

Etsi yksi antiikin Kreikan näytelmä ja tiivistä sen

5 Näytelmäkirjallisuuden päälajit syntyivät: tragedia (myytit, moraaliset valinnat) komedia (yhteiskunnalliset aiheet). Kreikkalaisen näytelmän kulta-aika oli 400- luvulla ekr. Etsi yksi antiikin Kreikan näytelmä ja tiivistä sen juoni lyhyesti. Löytyykö näytelmästä samastumiskohteita nykyihmiselle? Kreikkalaisen teatterin naamioita.

6 Nykyään tunnetuimmat kreikkalaiset näytelmäkirjailijat ovat Aiskhylos, Aristofanes, Euripides ja Sofokles. Näytelmät käsittelivät ihmiselämän peruskysymyksiä, joihin nykykatsojakin voi samastua. Näyte kreikan kielestä.

7 EPIDAUROKSEN TEATTERI SKENE ORKHESTRA KATSOMO KAIKKI

8 EPIDAUROKSEN TEATTERI SKENE ORKHESTRA KATSOMO KAIKKI

9 EPIDAUROKSEN TEATTERI SKENE ORKHESTRA KATSOMO KAIKKI

10 EPIDAUROKSEN TEATTERI SKENE ORKHESTRA KATSOMO KAIKKI

11 Kuvataide Kreikassa kuvataidetta ei erotettu käsityöstä. Parhaiten ovat säilyneet veistokset ja rakennukset. Alkuperäiset kirkkaat värit ovat kuluneet pois. Afroditen patsas Antalyan museossa Turkissa.

12 Arkaainen veistos n ekr. Veistokset ovat jäykkiä ja kaavamaisia. Hiukset ja vaatteet on kuvattu tyylitellysti. Yhteys Egyptin taiteeseen on ilmeinen. Hahmot näyttävät hymyilevän. Kore

Veistos ei ole realistinen kuva, vaan aihetta on voimakkaasti

13 Klassinen veistos n ekr. Veistokset ovat aikaisempaa luonnollisemman näköisiä. Veistos ei ole realistinen kuva, vaan aihetta on voimakkaasti ihannoitu. Alastomuuden uskottiin liittyvän hyveisiin. Veistokset ovat muokanneet myös nykypäivän kauneuskäsityksiä. Milon Venus.

14 Klassinen kausi eaa. kreikkalaisten patsaat pääosin tehty pronssista patsaista on yleensä säilynyt vain roomalaisten tekemiä marmorikopioita kuvassa Artemisionin jumala (460 eaa.) tulkinta epävarmaa: Poseidon kolmikärkeä heittämässä vai Zeus salamaa sinkoamassa? alkuaan patsas on näyttänyt elävämmältä, koska sillä on ollut lasisilmät

Klassinen kausi 480 330 eaa. kuvassa roomalainen kopio (n. 140 jaa.

15 Klassinen kausi eaa. kuvassa roomalainen kopio (n. 140 jaa.) Myronin Kiekonheittäjästä (n eaa.) liike, vartalon asento ja lihakset kuvattu tarkasti

Antikytheran nuorukainen 2 1 1. Materiaalina kuvanveistäjät käyttivät marmorin ohella myös pronssia. 2. Klassisen kauden veistokset ovat asennoltaan vapaampia ja muutenkin entistä luonnollisempia.

16 Antikytheran nuorukainen Materiaalina kuvanveistäjät käyttivät marmorin ohella myös pronssia. 2. Klassisen kauden veistokset ovat asennoltaan vapaampia ja muutenkin entistä luonnollisempia. Ne eivät kuitenkaan ole nykymielessä realistisia. 3. Veistos on tarkoitettu katsottavaksi joka puolelta päinvastoin kuin arkaaiset veistokset. 4. Alastomuus viittaa moraalisiin hyveisiin eli alastomaan totuuteen tai terveeseen sieluun terveessä ruumiissa. 5. Veistoksen mittasuhteet ja sommittelu (rhytmos) luovat vaikutelman pysähtyneestä liikkeestä. 6. Huomaa veistoksen harmoninen tasapainottelu luonnollisuuden ja ihannoinnin välillä. Veistos on samanaikaisesti vakuuttava kuva nuoresta miehestä ja ideaalisesta miesvartalosta

Hellenistinen veistos (Hellenismi) n. 330 30 ekr.

17 Hellenistinen veistos (Hellenismi) n ekr. Muistuttavat klassisia veistoksia. Aiheina jumalien ja sankarien lisäksi tavalliset ihmiset ja arkipäiväiset aiheet. Veistoksissa pyrittiin kuvaamaan realistisesti kohteen luonnetta ja tunteita.

18 Hellenismi ( eaa.) kuvassa Afrodite, Pan ja Eros (n. 100 eaa.) marmorinen veistos

Hellenismi (330 30 eaa.) kuvassa roomalainen kopio (n. 100 jaa.) Kuolevasta galatialaisesta (n.

20 Hellenismi ( eaa.) kuvassa roomalainen kopio (n. 100 jaa.) Kuolevasta galatialaisesta (n eaa.) hellenismille tyypillistä yksityiskohdat, dramaattisuus ja tunteet aiheet ovat usein teatraalisia

21 Hellenismi ( eaa.) kuvassa Laokoon-ryhmä Laokoon liittyy Troijan sodan tarinoihin patsas on roomalainen se on kuitenkin tehty hellenistiseen tyyliin sen valmistumisvuodesta kiistellään

Pylväät, palkistot ja päätykolmiot ovat rakennusten peruselementtejä. Kaikki pylvästyylit syntyivät klassisella kaudella.

22 Arkkitehtuuri Kaupungin merkittävät julkiset rakennukset, kuten temppelit ja teatterit, sijoitettiin keskusaukion eli agoran ympärille. Rakennukset ovat yksinkertaisia, mutta matemaattisesti ja optisesti nerokkaita. Lopputulos on aina harmoninen. Pylväät, palkistot ja päätykolmiot ovat rakennusten peruselementtejä. Kaikki pylvästyylit syntyivät klassisella kaudella. Rakennukset koristeltiin maalauksin ja veistoksin. Klassiselta kaudelta lähtien kaupungit suunniteltiin ruutukaavan mukaisiksi. Erekhtheionin karyatidit.

23 Antiikin Kreikan arkkitehtuuri Arkkitehtuuri oli kaikissa Kreikan kaupunkivaltiossa ja koko Välimeren alueella hyvin samanlaista, sillä innovaatiot levisivät kauppa- ja vesireittien välityksellä. Tyypillistä antiikin Kreikan arkkitehtuurille on päätykolmio ja pylväiköt. Vahvat pylväiköt kannattelivat kattorakenteita.

24 Doorilainen pylväs Pylvästyyleistä vanhin. Yksinkertaiset ja ylöspäin kapenevat pylväät luovat rakennukseen raskaan ja karun vaikutelman. Pylväät ovat uurrettuja. Reliefi-koristelua pylväiden kannattamissa palkeissa.

25 Joonialainen pylväs Doorilaista pylvästä hoikempi ja sirompi. Pylvään yläpäässä kierteiset oinaansarvet. Palkistoissa ja päätykolmioissa runsasta reliefi- ja veistoskoristelua.

26 Korinttilainen pylväs Pylvästyyleistä nuorin ja koristeellisin. Pylvään pää kuvaa Acanthuskasvin lehtiä. Pylväät ovat sileät. Hellenistisellä kaudella tyylejä yhdisteltiin vapaasti tilaajan tai arkkitehdin mieltymysten mukaan.

27 Parthenon, rakennettu eaa. Esimerkki doorialaisesta tyylistä

28 Kreikkalaisen temppelin peruspiirteet: päätykolmio palkisto pylväät jalusta

29 Erekhtheionin temppeli ( eaa.) Ateenan Akropoliksella pylväät on korvattu naishahmoilla

30 Hefaistoksen temppeli Ateenassa. Temppeli edustaa doorilaista tyyliä ja on yksi parhaiten säilyneistä.

31 Parthenon

32 Parthenon Doorilainen pylväikkö 5

Parthenon 3 4 2 1 Palkiston reliefissä on

33 Parthenon Palkiston reliefissä on kuvattuna Kreikan historian taruaiheita ja jumalia. 5

Parthenon 3 4 2 1 Päätykolmion reliefissä

34 Parthenon Päätykolmion reliefissä on kuvattuna Athenen syntymä Zeuksen päästä. 5

35 Parthenon Cella eli tila, jossa on kullasta ja pronssista valmistettu Pallas Athenen patsas. 5

36 Parthenon Tyypillinen temppelin perusta

Samankaltaiset tiedostot

LÄNSIMAINEN KIRJALLISUUS

LÄNSIMAINEN KIRJALLISUUS Muokkaa Tyylikaudetalaotsikon perustyyliä napsautt. TYYLISUUNTA kulttuurihistorian kuvaus eri aikakausien taiteesta Kuvaa kirjallisuuden ilmaisutavoissa ja sisällöissä havaittavia