Liite 6: Yh PÄIHDETOIMINTAOHJE

Transkriptio

1 PÄIHDETOIMINTAOHJE

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Päihdetyön pääperiaatteet Päihdetyön lähtökohdat Päihdetyön toteuttaminen Päihteiden käyttöön puuttumisen toimintaohjeet 7 3. Tupakoinnin vastainen toiminta Tupakointiin puuttuminen Huumausainetestaus Tilanteet, joissa oppilaitos voi velvoittaa huumausainetestaukseen Hoitoonohjauksen ja huumausainetestauksen tarpeen kartoittaminen Huumausainetestaus käytännössä Huumausainetestituloksen toimittaminen oppilaitokseen Hoitoonohjaus Huumausainetestauksiin liittyvä arkaluonteinen tieto Kurinpito Oppilaitosten päihdetyötä tukeva lainsäädäntö ja muu päihdetyöhön liittyvä ohjeistus 16 Lähteet 19 Opiskelijoiden huumausainetestaus OHJE 20 Tiedonsiirtolomake terveydenhuollolle vapaaehtoinen huumausainetestauksessa 21 Tiedonsiirtolomake terveydenhuollolle velvoitettavassa huumausainetestauksessa 23 2

3 1. Johdanto Tämä on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän (PKKY) päihdetoimintaohjeistus. Ohjeessa kuvataan oppilas- ja opiskeluhuoltolain (1287/2013) sekä opetushallituksen määräämän asetuksen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta (101/011/2014) vel-voittamat kirjalliset toimintaohjeet tupakoinnin, nuuskaamisen sekä päihteiden käytön ennaltaehkäisemiseksi, päihdeongelmiin puuttumiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjausta varten osana yhteisöllisen opiskeluhuollon palveluita. Lisäksi toimintaohjeissa kuvataan, miten ja millä edellytyksillä opiskelijan toimintakykyisyyttä selvittävä huu-mausainetestaus järjestetään. Toimintaohjeiden laadinnassa on huomioita sekö OPH:n että STM:n laatimat ohjeet SORA-säädösten toimeenpanoon. Toimintaohjeet on laadit-tu yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa ja ne koskevat kaik-kia ammatillisia perustutkintokoulutuksia. Huumausainetestausta koskevat menettelytavat koskettavat myös näyttötutkintoperustaisessa koulutuksessa opiskelevia. Ennaltaehkäisevä päihdetyö on keskeinen osa-alue oppilaitosten yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä. Nivelvaihe toisen asteen opintoihin, itsenäistyminen ja täysi-ikäisyyden saavuttaminen muodostavat tutkimusten mukaan yhden riskivaiheen päihteiden käytölle. Lisäksi kouluterveyskyselyissä tulee toistuvasti esille ammatillisten opiskelijoiden päihteiden käyttö ja muut elämänhallinnan ja -tapojen ongelmat. Ammatillisen perustutkinnon koulutuksen tavoitteiden saavuttaminen laaja-alaisesti edellyttää koulutuksen järjestäjältä päihteiden vastaiseen työhön panostamista ja päihdetyön kytkemistä osaksi opetus- ja ohjaustoimintaa. 2. Päihdetyön pääperiaatteet 2.1. Päihdetyön lähtökohdat Ehkäisevän päihdetyön tarkoituksena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tuke-malla päihteettömiä elintapoja. Tavoitteena on vähentää päihteiden käyttöä sekä päih-teiden käytön aiheuttamia haittoja. Ehkäisevän päihdetyön avulla vaikutetaan päihteitä koskeviin asenteisiin, päihdetietoisuuteen, päihteiden käyttöön, päihteisiin liittyviin oikeudellisiin kysymyksiin sekä päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja riskitekijöihin. Päihteiden käytön ennaltaehkäisy on osa oppilaitoksen hyvinvointityötä ja yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Nuorten ennaltaehkäisevässä päihdetyössä vaikutetaan mahdollisim-man varhaisessa vaiheessa päihdeasenteisiin kokonaisvaltaisella työllä. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksissa päihdetyö keskittyy sosiaaliseen vahvistamiseen, yleiseen ehkäisyyn ja riskiehkäisyyn. Sosiaalisella vahvistamisella tarkoitetaan nuorille suunnattuja toimenpiteitä elämäntaitojen parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäise-miseksi (nuorisolaki 72/2006). Sosiaalinen vahvistaminen on kokonaisvaltaista elä-mänhallinnan tukemista, varhaista puuttumista kuin myös elämän nivelvaiheiden tun-nistamista. Sosiaalisen vahvistamisen tavoitteena on nuoren sosiaalinen vahvistuminen ja hyvinvointi sekä hyvä elämä. Tätä työtä samoin kuin päihteiden käytön riskiehkäisyä tehdään yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon kanssa. Opiskeluterveydenhuolto kattaa myös perusterveydenhuoltoon kuuluvat avoterveydenhuollon päihdepalvelut. Muista päihdepalveluista sovitaan tarvittaessa opiskelijan kotikunnan kanssa. 3

4 Seuraavissa kuvioissa on kuvattu sosiaalisen vahvistamisen, yleisen ehkäisyn ja riskieh-käisyn kohdejoukot sekä sisällöt. Riskiehkäisy kohdennetaan tiettyyn ryhmään ja yksilöön Silloin, kun yleinen ehkäisy ei riitä Päihdemyönteisyydestä keskustellaan kriittisesti Tuodaan esille laajemmin päihteiden käytön vaarat: esim. tapaturmat, onnettomuudet, rattijuopumus, sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat Varmistetaan, että nuori saa riittävästi tukea Yleinen ehkäisy kohdistuu kaikkiin opiskelijoihin Päihteitä käsitellään ja lähestytään nuoren oman arkitodellusuuden pohjalta Tarjotaan ajankohtaista ja väärentämätöntä tietoa päihteistä Tarjotaan tietoa päihteiden vaikutuksista kouluun, sosiaalisiin suhteisiin ja perhe-elämään Välitetään tietoa päihteiden vaikutuksesta omaan hyvinvointiin ja perheeseen Vahvistetaan itsetuntoa ja ammatti-identiteettiä Sosiaalinen vahvistaminen kohdistuu kaikkiin opiskelijoihin Vahvistetaan yleisiä sosiaalisia taitoja yksilö- ja ryhmätasolla Tuetaan itsetunnon ja arvomaailman kehittymistä Tarjotaan päihteettömiä toiminta- ja vapaa-ajanviettotapoja Luodaan opiskelijoille keinoja vaikuttaa omaan asemaansa Edistetään oppilaitoksen arjessa osallistavaa toimintaa Luodaan mahdollisuuksia vaikuttaa omaan tulevaisuuteen Tarjotaan yksilöllistä ohjausta ja tukea Kuvio 1. Ehkäisevän päihdetyön kokonaisuus 4

5 2.2. Päihdetyön toteuttaminen Yleisen ehkäisyn keskeisenä tarkoituksena on antaa nuorille tietoa erilaisista päihteistä ja tukea nuoria päihteettömyyteen. Tiedon tulee olla ajantasaista, rehellistä ja pätevää. Tieto on tarjottava siten, että se pohjautuu nuorten arkitodellisuuteen ja että sen avulla nuoret pystyvät arvioimaan omaa suhdettaan päihteisiin. Yleinen ehkäisy voidaan toteuttaa joko yksilö- tai ryhmämuotoisena. Tätä ehkäisevää päihdetyötä täydentää tarvittaessa korvaava päihdetyö, jota tehdään opiskeluterveydenhuollon ohella yhteistyössä oppilaitosten sijaintikuntien/ opiskelijan kotikunnan päihdepalvelujen kanssa. Seuraava kaavio kiteyttää ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön keskeiset toimintamuodot ja vastuutahot. PÄIHDETYÖ Ehkäisevä päihdetyö Korjaava päihdetyö Yleinen ehkäisy Riskiehkäisy Päihdehoito Yleinen ehkäisy kohdistuu kaikkiin opiskelijoi-hin: Tavoitteena ryhmän vahvistaminen, ryhmäpaineen sietämisen oppiminen, yksilöllisten valintojen korostaminen, arvomaailman vahvistaminen ja sosiaalisten taitojen harjaannuttaminen 1. Ajankohtainen, pätevä ja rehellinen päihdetietous Riskiehkäisy kohdistetaan tiettyyn riskiryhmään (pienryhmään) tai nuoreen (henkilökohtainen tuki) 1. Keskustellaan itsetunnosta ja siihen vaikuttavista teki-jöistä 2. Pohditaan elämänhallin-nan taitoja 3. Keskustellaan kriittisesti päihdemyönteisyydestä Korjaava päihdetyö ja päihdehoito Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat avoterveydenhuollon päihdepalvelut (oppilai-toksen sijaintikunnassa). Muista päihdepalveluista sovitaan tarvittaessa opiske-lijan kotikunnan kanssa. 2. Keskustelut, joissa käsitel-lään arvoja ja elämäntaitoja 3. Kieltäytymisen opettele-minen, paineensietokyvyn opetteleminen 4. Käsitellään sosiaalisen paineen vaikutusta päihde-myönteisyyteen 5. Keskustellaan humalaha-kuisesta päihteiden käytöstä 4. Päihteettömien toiminta-tapojen esille tuominen 6. Keskustellaan siitä, miksi nuori käyttää päihteitä yksin ollessaan 5. Vertaistuen ja vertaiskasvatuksen hyödyntäminen 7. Keskustellaan riskikäyttäytymisestä ja tapaturma-alttiudesta 6. Vastuullinen suhtautumi-nen päihteisiin 7. Hyväksytään nuoret aktii-visina tiedon tuottajina 8. Tuodaan esille riskikäyttäytymisen esimerkkejä: tapaturmat, fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat 9. Ohjataan tarvittaessa Avainasemassa kaikki toimijat päihdepalvelujen pariin oppilaitoksessa: henkilökunta, vertaiset, ulkopuoliset asiantuntijat Avainasemassa riskiehkäisyssä terveydenhoita-jat, kuraattorit, opiske-lun tuen ryhmä, opiskeluhuollon asiantuntijaryhmä 5

6 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksissa tehdään aktiivista ennaltaehkäisevää päihdetyötä osana normaalia opetustyötä ja opiskelijoiden ammatillisen kasvun tukemista. Päihteettömyyteen kannustavia oppisisältöjä kuuluu sekä ammatillisiin opintoihin että y-opintoihin (etenkin osa-alueessa: Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto). Ennaltaehkäisevä päihdetyö (yleisen valituksen ohella myös varhainen tunnistaminen, puheeksi otto ja jatko-ohjaus yksilökohtaisen opiskeluhuollon palveluihin) ovat osa myös ryhmänohjaajien työtä. Oppilaitoskohtaisissa opiskeluhuollon toimintasuunnitelmissa kuvataan tarkemmin kunkin oppilaitokset tavat toteuttaa ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Oppilaitoksissa järjestetään myös vuosittain päihteettömyyteen kannustava teemaviikko. Sen aikana järjestetään tilaisuuksia yhteistyössä paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa esimerkiksi kuntien nuoriso-, vapaa-aikatoiminta, SPR, seurakunnat, Kansanterveydenkeskus ja Ehyt ry:n, jne. Teemaviikon sisältöjä ideoidaan ja toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja opiskelijakunnan kanssa. Opiskelijoiden osallistamisen myötä pyritään perinteisen päihdevalistuksen rinnalla vahvistamaan toimintamuotoja, joilla lisätään nuorten osallisuutta ennalta ehkäisevän päihdetyön toteutuksessa. Opiskeluterveydenhuollossa yleisen ehkäisyn ja riskiehkäisyn yhtenä työmuotona käytetään päihdekyselyitä Adsume ja Audit. Jokainen ensimmäisen vuoden opiskelija vastaa päihdekyselyyn terveystarkastuksessa. Toisena vuonna kutsuntaikäiset opiskelijat vastaavat päihdekyselyyn kutsuntatarkastuksessa. Alle 18-vuotiaat tekevät Adsume-kyselyn ja yli 18-vuotiaat Audit-kyselyn. Päihdekyselyn tuloksia käytetään varhaisen puuttumisen välineenä. Opiskelijan kokonaistilannetta käsitellään opiskelun tuen ryhmässä silloin, kun opiskelijalla on runsaasti poissaoloja tai opinnot eivät etene. Kun opiskeluhuoltohenkilöstö saa tiedon opiskelijan runsaasta päihteidenkäytöstä, sovitaan toimenpiteistä yksilökohtaisesti. Tarvittaessa perustetaan yksilökohtainen opiskeluhuollon monialainen asiantuntijaryhmä. Opiskelijan kanssa keskustellaan päihteidenkäytön lisäksi elämänhallintaan liittyvistä tekijöistä, opiskelijan päihteidenkäytöstä ja tuodaan esille päihteiden käytön vaarat. Näin varmistetaan, että opiskelija saa tarvitsemansa tuen ja hänet ohjataan tarvittaessa päihdepalvelujen piiriin. Palveluihin ohjaamisesta vastaa opiskeluhuoltohenkilöstö (pääasiassa kuraattori tai opiskeluterveydenhoitaja). Alaikäisen opiskelija kyseessä ollessa tehdään yhteistyötä huoltajien kanssa. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on myös salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus omaehtoisesti antaa opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia ja tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä tietoja opinto-ohjauksesta vastaaville henkilöille muihin opintoihin ja tukipalveluihin ohjaamista varten. 6

7 2.3 Päihteiden käyttöön puuttumisen toimintaohjeet Tähän lukuun on koottu päihteiden käyttöön puuttumisen toimintaohjeet PKKY:ssä. Päihteiksi luokitellaan alkoholi, huumeet, huumaustarkoituksessa käytetyt lääkkeet sekä tupakka/ tupakkatuotteet (nuuska, sähkötupakka). Lääkkeiden osalta on huomioi-tava se, että opiskelijalla on oikeus käyttää lääkärin määräämiä lääkkeitä ohjeannostuk-sen mukaisesti. Opiskelijan on kuitenkin aina oltava opiskelukuntoinen ja hänen tulee täyttää tutkintokohtaiset terveydentila- ja toimintakykyvaatimukset. Tarvittaessa oppi-laitos neuvottelee opiskelijan ja hänen huoltajansa kanssa yhteistyöstä hoitavan tahon kanssa tai ohjaamisesta huumausainetestaukseen Sovatekille. Huumausainetestauk-seen velvoittamisessa noudatetaan kohdan 3.5 toimintaohjetta. Toimintaperiaatteet tapaus 1: Opiskelija on oppilaitoksessa päihteiden vaiku-tuksen alaisena/päihtynyt /krapulainen tai hänellä epäillään/tiedetään ole-van alkoholia hallussaan 1. Varmistetaan, ettei opiskelija ole vaaraksi itselleen tai muille. Opiskelijaa pyydetään poistumaan opetustilanteesta, minkä jälkeen hänet haastatellaan kahden aikuisen läsnä ollessa. Jos mahdollista, otetaan mukaan keskusteluun jo tässä vaiheessa joku opiskeluhuoltohenkilöstöstä. Mikäli opiskeluhuoltohenkilöstöä ei tavoiteta, keskustelua käy muu henkilöstö, esim. kaksi opettajaa. Opiskelijaa ei jätetä yksin. Opiskelija ohjataan saattaen joko oppilaitoksen opiskeluhuoltopalveluiden tai oppilaitoksen ulkopuolisten palveluiden piiriin. Opiskelijaa voidaan pyytää puhallutettavaksi, mikäli opiskelijan epäillään olevan alkoholin vaikutuksen alaisena. Jos opiskelija kieltäytyy puhalluttamisesta, riittää kahden henkilökuntaan kuuluvan havainnot päihtymyk-sestä jatkotoimenpiteiden käynnistämisen perusteeksi. 2. Mikäli opiskelija ei noudata kehotusta poistua opetustilanteesta tai tilanne on muu-toin uhkaava, soitetaan hätänumeroon 112. Poliisi voidaan kutsua tarvittaessa paikalle. 3. Päihteet pyritään takavarikoimaan kehottamalla opiskelijaa itseänsä tyhjentämään taskunsa ja kassinsa. Henkilöstö pyytää aina ensin opiskelijaa luovuttamaan päihteet vapaaehtoisesti. Jos opiskelija on selvästi päihtynyt ja voisi olla vaaraksi itselleen tai toiselle, eikä kehotuksista huolimatta luovuta päihteitä henkilöstölle, opettajalla ja/tai rehtorilla on oikeus tarkistaa hänen tavaransa (tarkastustilanteessa tulee olla kaksi henkilöstön edustajaa paikalla). Tarkastusoikeus koskee myös opiskelijan mu-kana olevien tavaroiden ja vaatteiden (ei erogeenisiä alueita) ohella myös opiskelijan hallinnassa olevia oppilaitoksen säilytystiloja, esimerkiksi kaappeja ja pulpetteja. Tarkastustilanteessa on oltava sensitiivinen ja tarkastus tulee tehdä mieluiten siten, että muut opiskelijat eivät sitä näe. Tarkastajan tulee olla (jos vain tilanteen kiireel-lisyyden huomioiden) samaa sukupuolta. (tarkemmat ohjeet tarkastamisesta löyty-vät suunnitelmasta Kurinpidon prosessit.) Jos tilanteeseen liittyy epäily päihteiden välittämisestä tai myynnistä, kutsutaan paikalle poliisi, joka vastaa asian jatkokäsitellystä. 4. Tarkastuksesta ilmoitetaan aina rehtorille/koulutusjohtajalle ja lisäksi sellaiselle opiskeluhuollon edustajalle, joka on tavoitettavissa. Alaikäisen kohdalla otetaan aina yhteys myös huoltajaan jatkotoimenpiteiden selvittämiseksi. 7

8 5. Takavarikoidut päihteet tulee luovuttaa alaikäisen huoltajalle. Täysi-ikäisen kohdal-la takavarikoitu omaisuus luovutetaan työpäivän päätyttyä. Ennen omaisuuden takaisin luovuttamista, se säilytetään huolellisesti. Haltuun otetut esineet/aineet säilytetään keskitetysti lukitussa kaapissa ja yhteisesti sovitussa paikassa. Jos huolta-ja/asianosainen täysiikäinen ei kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksesta nouda päihteitä, se voidaan hävittää oppilaitoksessa. Hävittämisessä on mukana kaksi henkilökunnan edustajaa. Esineiden ja aineiden luovuttaminen sekä myös hävittäminen kirjataan Wilmaan. 6. Alaikäisen opiskelijan osalta asiaa hoitava henkilöstö ottaa välittömästi yhteyttä huoltajaan, jota pyydetään noutamaan opiskelija kotiin. Jos huoltajaan ei saada yhteyttä, otetaan yhteys tarvittavaan viranomaiseen. Opiskelijahuolto tekee lastensuojeluilmoituksen aina opiskelijan kotikunnan lastensuojeluviranomaisille. 7. Täysi-ikäinen päihtynyt opiskelija ohjataan pois opetuksesta ja oppilaitoksen tiloista. 8. Akuutin tilanteen ratkeamisen jälkeen asiaa käsitellään opiskelijan, alaikäisen opiskelijan huoltajien, opiskeluhuollon edustajien ja mahdollisten muiden toimijatahojen kesken. Tällöin sovitaan myös ohjauksellisista jatkotoimenpiteistä (mm. yksilö-kohtaisen opiskeluhuollon palveluista tai muusta hoitoon ohjauksesta). 9. Tilanteesta voi seurata myös kurinpitomenettely 4 kuvatun ohjeen mukaisesti. 10. Ao. opiskelijan lisäksi tulee huolehtia muista tilanteessa mukana olleista (esim. keskustelu ryhmän kanssa, kriisiapu). Toimintaperiaatteet tapaus 2: Oppilaitoksen työntekijä epäilee opiskelijan päihteiden käyttöä tai toinen opiskelija kertoo päihteiden käytöstä 1. Tärkeintä on ottaa asia puheeksi, tarpeen mukaan aina uudelleen. Kysymällä osoitetaan välittämistä ja on aina parempi kysyä turhaan kuin jättää kysymättä. 2. Puheeksi ottamisessa tärkeintä on ottaa esille havaitut muutokset, ei tuoda pelk-kää epäilyä esille. Havaintojen esittämisen jälkeen opiskelijalta tulee kysyä suoraan mahdollisesta päihteiden käytöstä. Oleellista on turvallisen ja tukea antavan ilmapiirin luominen. Asiasta kertoneen opiskelijan nimettömyyden turvaaminen on tärkeää turvallisuussyistä. 3. Sovitaan jatkotoimenpiteistä, esim. vapaaehtoinen tai velvoittava testaus, oppi-laitoksen tukitoimet, yhteydenotto huoltajiin, hoitoonohjaus ja opiskeluhuoltohenkilöstön arvioimana yhteys lastensuojeluviranomaiseen. 4. Lisäksi rohkaistaan opiskelijoita tuomaan esille huolensa opiskelutoverin päihteiden käytöstä. 8

9 Toimintaperiaatteet tapaus 3: Opiskelijalta löydetään huumausaineita tai epäillään niiden hallussapitoa tai välittämistä 1. Huumausaineiden hallussapidosta, välittämisestä tai epäilystä välittämisestä ilmoitetaan aina poliisille. Poliisi tekee päätöksen asian tutkimuksesta ja mm. huumekoirien käyttämisestä. 2. Ilmoitetaan asiasta opiskeluhuoltohenkilöstölle sekä oppilaitosturvallisuudesta vastaaville (rehtori, turvallisuusvastaava). 3. Opiskeluhuollon/ oppilaitosjohdon edustaja ilmoittaa asiasta huoltajalle. Alaikäisen kohdalla tehdään ilmoitus lastensuojeluviranomaisille. 4. Opiskeluhuollon edusta/t käsittelee asiaa opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa sekä päättää jatkotoimenpiteistä. 5. Tilanteesta käynnistetään tarvittaessa kurinpitomenettely. Toimintaperiaatteet tapaus 4: Opiskelija on itse huolissaan päihteiden käytöstään tai vanhempiensa päihteiden käytöstä 1. Opiskelijaa kuunnellaan ja hänen kanssaan keskustellaan tilanteesta. 2. Ohjataan opiskelija opiskeluhuollon edustajan (kuraattorin/ terveydenhoitajan) luo. 3. Opiskeluhuollon tehtävänä on tarjota opiskelijalle hänen tarvitsemansa tuki tai ohjata opiskelija ensin opiskeluterveydenhuollon ja/ sekä oppilaitoksen ulkopuolisten palveluiden piiriin. Huumausaineiden osalta mietitään testaustarvetta. 4. Tuetaan opiskelijaa ottamaan asia esille huoltajiensa kanssa ja osallistutaan asiaa koskeviin keskusteluihin. 5. Alaikäisten osalta tehdään yhteistyötä lastensuojelun kanssa. 3. Tupakoinnin vastainen toiminta Tupakkatuotteiden käyttäminen on kiellettyä kuntayhtymän oppilaitosten sisätiloissa ja niiden käytössä olevilla ulkoalueilla. Myös opiskelija-asuntoloissa ja niiden välittömässä läheisyydessä tupakkatuotteiden käyttäminen on kiellettyä. Sähkötupakan sekä nuuskan käyttäminen rinnastetaan tupakoinniksi ja myös niiden käyttö on kielletty. Opasteet kertovat tupakointikiellosta oppilaitosten sisä- ja ulkoalueilla. Ne viestittävät opiskelijoille, henkilökunnalle ja vierailijoille savuttomasta alueesta. Opasteet toimivat ohjeena myös oppilaitosten iltakäyttäjille sekä muille koulussa asioiville. 9

10 3.1 Tupakointiin puuttuminen Tupakkalain (12 ) mukaan tupakointi on kielletty ammatillista koulutusta antavien oppilaitosten sisätiloissa ja oppilasasuntoloissa sekä niiden käytössä olevilla ulkoilualueilla. Tupakkalain kieltävään tupakointiin on jokaisen henkilökuntaamme kuuluvan aina virkavelvollisuutenaan puututtava seuraavasti: Kerrottava rikkomuksen tekijälle hänen rikkeensä ja selvitettävä rikkomuksen tekijän ja hänen ryhmänohjaajansa nimi sekä merkittävä ylös tapahtuma, sen aika ja paikka. Ilmoitettava tieto tapauksesta välittömästi sähköpostilla ryhmänohjaajalle, joka käynnistää toimintaohjeen mukaisen menettelyn. Jos tupakointi on tapahtunut kielletyllä alueella, siitä seuraa aina rehtorin kirjallinen varoitus. Toistuva tupakointi kielletyllä alueella johtaa ilmoitukseen poliisille henkilöstä. Jos tupakoiva henkilö ei ole oppilaitoksessamme opiskeleva vaan asiakkaamme tai muu ulkopuolinen henkilö, hänelle kerrotaan, että tupakointi on kielletty ja pyydetään häntä lopettamaan tupakointi tai poistumaan oppilaitoksen alueelta. Tupakkatuotteiden (mm. tupakka ja nuuska) hallussapito on kielletty alle 18-vuotiailta. Tupakkalaki velvoittaa opettajia ja rehtoria puuttumaan koulun alueella tapahtuvaan tupakoimiseen. Henkilökunta ryhtyy toimenpiteisiin, jos alaikäinen tupakoi koulualueella tai jos hänellä nähdään tupakkatuotteita oppilaitoksen alueella. Opiskelijaa pyydetään luovuttamaan tupakkatuotteet henkilökunnalle. Tupakkatuotteiden luovuttamisen täytyy olla täysin vapaaehtoista. Erillistä tarkastusta opiskelijan laukkuihin tai taskuihin ei saa tehdä. Ala-ikäisen kohdalla tupakkatuotteista on ilmoitettava huoltajalle. Luovutettuja tupakka-tuotteita ei saa tuhota vaan ne tulee luovuttaa opiskelijan huoltajalle. Täysi-ikäisen opiskelijan kohdalla kerrotaan ja muistutetaan, että tupakointi on oppilaitoksen alueella kiellettyä. 4. Huumausainetestaus 4.1 Tilanteet, joissa oppilaitos voi velvoittaa huumausainetestaukseen Huumausainetestaukseen lähettämiseen liittyvät säännökset koskevat kaikkien koulutusalojen tutkintoja opintoihin liittyvien käytännön tehtävien tai työssäoppimisen yhteydessä tai tilanteessa, jolloin opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Opiskelijoiden huumausainetestauksen tavoitteena on estää huumausaineiden käytöstä aiheutuvat vaaratilanteet, minimoida päihteiden käyttöä ja ennaltaehkäistä siitä aiheutuvia haitto-ja koulutuksenaikana ja työelämässä. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisten edellytysten (34 a ) täytyy täyttyä, ennen kuin koulutuksen järjestäjä voi vel-voittaa opiskelijan esittämään huumausainetestausta koskevan todistuksen. 10

11 Huumausainetestiin velvoittamisen edellytyksenä on, että kaikki seuraavat kolme edellytystä täyttyvät: 1. Huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisen edellytyksenä on, että koulutuksen järjestäjällä on perusteltu aihe epäillä, että opiskelija toimii huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelija on riippuvainen huumeis-ta. Perusteltu epäily voi perustua esimerkiksi opettajan, työpaikkaohjaajan tai harjoittelun ohjaajan havaintoihin opiskelijan käyttäytymisestä tai muilta saatuun palautteeseen, jota voidaan pitää luotettavana (usean henkilön havainto). 2. Lisäksi edellytetään, että testaaminen on välttämätöntä, jotta opiskelijan toimintakyky voidaan selvittää, ja että opiskelija toimii tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. 3. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi edellytetään, että kyseisissä tehtävissä toimi-minen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena vaikuttaa jollakin seuraavista tavoista: a) Opiskelijan toiminta huumeiden vaikutuksen alaisena tai niistä riippu-vaisena vaarantaa vakavasti opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyt-tä. Näin on, jos opiskelija käyttää opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä huolellisuutta vaativia tai väärin käytettyinä vaara-aiheuttavia koneita, laitteita tai työkaluja tai vastaa esimerkiksi lääkkeiden annostelusta tai potilaiden hoidosta. b) Opiskelija vaarantaa toiminnallaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä vakavasti liikenteen turvallisuutta. Liikenteen turvallisuus voi vaarantua esimerkiksi, jos opiskelija ohjaa opintoihin liittyen ajoneuvoa huumeiden vaikutuksenalaisena tai niistä riippuvaisena. c) Opiskelija vaarantaa toiminnallaan vakavasti salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä, esimerkiksi henkilö-, potilas- tai pankki-tietoja. d) Opiskelija lisää toiminnallaan merkittävästi koulutuksen järjestäjän tai työssäoppimispaikan työnantajan hallussa olevien huumaus- tai lääkeaineiden laittoman kaupan, hallussapidon, käytön tai leviämisen riskiä. Laissa säädetyt huumausainetestauksen edellytykset eivät aina täyty teoreettisen luok-kaopetuksen tilanteissa. Jos edellytykset huumausainetestaukseen velvoittamiseen eivät täyty ja opiskelija osallistuu teoreettiseen luokkaopetukseen huumausaineiden vai-kutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena ja vaikeuttaa opetusta häiritsevällä toi-minnallaan, koulutuksen järjestäjä voi kuitenkin toimia muiden järjestys- ja kurinpito-säännösten mukaisesti. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on huolehtia opiskeluympä-ristön turvallisuudesta ja tarvittaessa kurinpitosäännösten nojalla esimerkiksi määrätä opiskelijan poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta. Tilanteessa voidaan tarvita myös opiskeluhuollon toimenpiteitä ja alaikäisen kohdalla yhteyden ottoa huoltajiin. Mikäli testaamisedellytykset eivät täyty, opiskelijaa ei voida velvoittaa menemään huumausainetestiin. Testaaminen on kuitenkin mahdollista opiskelijan aidosti vapaaehtoisen kirjallisen suostumuksen perusteella (aina ensisijainen vaihtoehto). 11

12 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä opiskelijoiden veloitetut huumausainetestaukset tekee Sovatek- säätiö: Virka-ajan ulkopuoliset testaukset tehdään terveyskeskuksessa. Säätiö palvelee kaikkia kuntayhtymän oppilaitoksia. Päihtyneeksi epäilty opiskelija on aina testattava viivytyksettä. Huumausainetestaukset tekee terveydenhuollon ammatti-henkilöstö ja positiiviset testitulokset tarkistetaan aina laatuvalvotussa laboratoriossa. Koulutuksen järjestäjä vastaa huumausainetestauksesta aiheutuvista kuluista. Huumausainetestaustodistuksesta tulee ilmetä, että opiskelijalle on tehty testi huumausainelain (1289/1993) 3 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun huumausaineen käytön selvittämiseksi. Todistuksessa tulee olla selvitys siitä, onko opiskelija käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toiminta-kykynsä on heikentynyt. 4.2 Hoitoonohjauksen ja huumausainetestauksen tarpeen kartoittaminen Huumausainetesteihin velvoittaminen käynnistyy havaintoihin perustuvan, perustellun epäilyn pohjalta. Perusteltu epäily voi pohjautua opettajan, opiskeluhuoltohenkilöstön, muun henkilökuntaan kuuluvan tai työpaikkaohjaajan havaintoihin opiskelijan käyttäytymisestä tai muilta saatuun palautteeseen (esimerkiksi lastensuojeluviranomaisen antama tieto), jota voidaan pitää luotettavana. Kun henkilökuntaan kuuluva epäilee opiskelijan huumausaineiden käyttöä ja tunnistaa hoitoonohjaustarpeen, hän on velvollinen ilmoittamaan asiasta opiskeluhuoltohenkilöstölle, useimmiten kuraattorille tai opiskeluterveydenhoitajalle. Jos epäily syntyy työssäoppimisjaksolla, työpaikkaohjaaja ilmoittaa asiasta työssäoppimisen vastuuopettajalle. Opettajan tehtävänä on välittää tieto opiskeluhuoltohenkilöstölle mahdollisimman pikaisesti, jotta turvallisuus työssäoppimisen aikana varmistuu. Opiskelijan toimintakyvyn arvioinnissa (oppilaitoksessa, työssäoppimispaikalla) käytetään suunnitelman liitteenä olevaa STM:n lomakepohjaa päihtymistilan arvioinnista: Tiedonsiirtolomake terveydenhuollolle. Lomakkeeseen kuvataan opiskelijan heikentynyt toimintakyky tai tietolähde huumausaineriippuvuuden epäilystä. Opiskeluhuoltohenkilöstö arvioi hoitoonohjauksen kiireellisyyden, mahdolliset hoitotahot sekä huumausainetestien tarpeellisuuden. Viimeistään tässä vaiheessa on oltava yhteydessä opiskeluterveydenhuoltoon, joiden tehtävänä on varmistaa, että opiskelijaa saa tarvitsemansa hoidon. Opiskelijalle annetaan riittävästi tietoa huumausainetestauksista ja testausjärjestelyis-tä. Hänelle kerrotaan, että oppilaitoksella on oikeus velvoittaa huumausainetesteihin. Samalla tiedotetaan, että huumausainetestit tekee terveydenhuollon ammattihenkilöstö ja positiivinen testitulos varmistetaan aina laatuvalvotussa laboratoriossa. Opiskelijalla on oikeus kieltäytyä huumausainetestauksista. Opiskelijalle on kerrottava, että testeistä kieltäytyminen ja positiivinen testitulos johtavat kurinpitotoimiin. PKKY vastaa huumausainetestien tekemisestä ja todistuksesta aiheutuvista kustannuksista sekä testattavan matkakustannuksista. 12

13 4.3 Huumausainetestaus käytännössä Oppilaitoksen rehtori päättää, velvoitetaanko opiskelija huumausainetesteihin. Rehtori tekee päätöksensä opiskelijahuoltohenkilötön tekemän arvion perusteella ja tiedottaa opiskelijaa, alaikäisen huoltajaa ja opiskelijahuoltoryhmää päätöksestään. Rehtori määrittää kohtuullisen päivämäärän, johon mennessä todistus huumausainetestauksen tuloksesta tulee toimittaa oppilaitokseen. Opiskeluhuoltohenkilöstö täyttää opiskelijan kanssa tiedonsiirtolomakkeen terveydenhuollolle. Samalla täytetään lomake myös siitä, millä tavoin tieto huumausainetestituloksesta toimitetaan oppilaitokseen: toimittaako sen opiskelija itse vai toimitetaanko se suoraan oppilaitokseen (vaatii aina opiskelijan kirjallisen suostumuksen myös vapaa-ehtoisissa testauksissa). Opiskeluhuoltohenkilöstä auttaa opiskelijaa ajan varaamisessa. Testaus on tehtävä viipymättä. Tarvittaessa opiskelijahuoltohenkilöstö saattaa opiskelijan Sovatek-säätiön päivystysajalle. Päihtynyttä opiskelijaa ei saa jättää yksin. Näytteenoton edellytyksenä on, että testattavan henkilöllisyys voidaan luotettavasti todeta. Opiskelijalla on oltava kuvallinen henkilöllisyystodistus. Mikäli todistusta ei ole, on suositeltavaa, että opiskeluhuollon edustaja todistaa opiskelijan henkilöllisyyden testaustilanteessa Huumausainetestituloksen toimittaminen oppilaitokseen Opiskelijan on toimitettava huumausainetestitodistus määräaikaan mennessä oppilaitoksen rehtorille/sovitulle henkilölle/päätöksessä mainitulle henkilölle. Huumausainetestausta koskevan todistuksen laatii aina huumausainetestaukseen perehtynyt lääkäri. Todistus annetaan opiskelijalle tai suoraan oppilaitokseen, jos opiskelijan on anta-nut siihen kirjallisen luvan. Huumausainetestiä koskevasta todistuksesta tulee ilmetä, että testaus on tehty huumausaineen käytön selvittämiseksi. Todistuksessa tulee olla selvitys siitä, onko opiskelija käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin, siten että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Kun kyseessä on varmistettu positiivinen testitulos, on testattavalle annettava mahdollisuus esittää käsityksensä positiivisen testituloksen syystä, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta (esim. reseptein). Testattava voi testituloksen oikeellisuuteen liittyvästä syystä riitauttaa varmistetun positiivisen testituloksen ja vaatia B-näytteen analysointia 30 päivän kuluessa siitä päivästä, kun testattava on saa-nut tiedon varmistetusta positiivisesta testituloksesta. Riitauttaminen on tehtävä siihen terveydenhuollon yksikköön, josta huumausainetestin tutkimuslähete on annettu. 4.5 Hoitoonohjaus Kun opiskelija velvoitetaan huumausainetestaukseen, on hänelle tehtävä testituloksesta riippumatta opiskeluterveydenhuollossa aina erityisen tuen tarpeen arvio. On erittäin tärkeää, että päihdeongelmainen opiskelija ohjataan aina oppilaitoksen päihdeohjelman mukaisesti ensisijaisesti hoitoon. Jos alaikäinen opiskelija ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan itse, hoito annetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Alaikäinen opiskelija voi myös päättää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen luovuttamisesta. Jos alaikäinen opiskelija ei kykene päättämään hoidostaan itse, häntä hoidetaan yhteis-ymmärryksessä huoltajan tai muun 13

14 laillisen edustajan kanssa. Pääsääntöisesti 15-vuotias pystyy päättämään hoidostaan itse, mutta päihtymys saattaa vaikuttaa alaikäisen kykyyn tehdä itseään koskevia päätöksiä. Jos alaikäinen tarvitsee aikuisen tukea päih-dehoidon onnistumiseksi, siitä on ilmoitettava joko huoltajalle tai lastensuojeluun. Jos alaikäinen nuori pelkää, että huoltaja kohtelee häntä kielteisesti, eikä siksi halua asian menevän huoltajansa tietoon, nuorelle on kerrottava velvoitteesta saattaa hänet lastensuojelun palvelujen piiriin. Tämä voidaan toteuttaa myös nuoren kanssa tekemällä yhdessä pyyntö lastensuojelu-tarpeen selvittämisestä. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus ilmoittaa alaikäisen opiskelijan huoltajalle huumausainetestiä koskevan todistuksen vaatimisesta, eikä opiskelija voi kieltää ilmoitusta. Jos terveydenhuollon ammattihenkilö on työ- tai virka-tehtävissään saanut tietää lastensuojelun tarpeessa olevasta alaikäisestä, on asiasta ilmoitettava viipymättä sosiaaliviranomaisille. Lastensuojeluilmoituksen tekijä ei tarvitse varmaa näyttöä asiasta, vaan perusteltu huoli nuoresta riittää ilmoituksen tekemiseen. 4.6 Huumausainetestauksiin liittyvä arkaluonteinen tieto Huumausaineiden käyttöä koskevia testaustietoja ja niistä annettuja lausuntoja tulee käsitellä luottamuksellisesti (arkaluonteista tietoa) ja ne pitää hävittää koulutuksen järjestäjän arkistoista huolellisesti heti, kun se on asian käsittelyn kannalta mahdollista. Tiedot huumausainetestauksista kirjataan Wilmaan arkaluonteisten tietojen kenttään. Näihin kenttiin on luku- ja kirjoitusoikeus ainoastaan oppilaitoksessa erikseen nimetyillä henkilöillä. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä arkaluonteista tietoa saavat käsitellä ne, jotka toimivat rehtorin, koulutusjohtajan, kuraattorin, erityisopettajan, opinto-ohjaajan, koulunkäyntiavustajan / ammatillisen ohjaajan, asuntolaohjaajan, turvallisuuspäälli-kön ja terveydenhoitajan tehtävissä. Työssäoppimisesta vastaaville henkilöille voidaan antaa tietoa salassapitosäännösten estämättä, jos se on välttämätöntä opiskelijan, työssäoppimispaikan henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi. 5. Kurinpito Tupakointi: Tupakoinnin yhteydessä on mahdollista käyttää koulun kurinpitokeinoja sekä alaikäisen että täysiikäisen opiskelijan kohdalla. Hallussapitoon puututaan kouluaikana toimintaohjerikkeenä. Rike voi johtaa kirjalliseen varoitukseen ja toistuessaan määräaikaiseen erottamiseen. Mikäli opiskelija toistuvasti käyttää tupakkatuotteita koulualueella, voidaan tehdä tutkintapyyntö myös poliisille. 14

15 Alkoholi: Alkoholin käyttäminen/päihtymys asuntolassa, oppilaitoksen tiloissa tai työssäoppimis-paikalla on PKKY:n yhteisten järjestystä koskevien toimintaohjeiden mukaan vakava toimintaohjerikkomus, joka ei edellytä kirjallista varoitusta. Rikkeestä seuraa erotta-minen oppilaitoksesta tai asuntolasta. Opiskeluasioiden toimikunta päättää määräaikai-sesta erottamisesta rehtorin esityksen pohjalta (pääsääntöisesti 2 viikkoa ensimmäisellä kerralla, toistuessaan 4 viikkoa tai tapauskohtaisesti määritelty ajanjakso). Huumausaineet: Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän kieltäytyy huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä tai hän on selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin niin, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Toistuvasta todistuksen esittämisen kieltäytymisestä tai positiivisesta testituloksesta seuraa määräaikainen erottaminen. Päihtymys asuntolassa, oppilaitoksen tiloissa tai työssäoppimispaikalla on PKKY:n yhteisten järjestystä koskevien toimintaohjeiden mukaan vakava toimintaohjerikkomus, joka ei edellytä kirjallista varoitusta. Rikkeestä seuraa erottaminen oppilaitoksesta tai asuntolasta. Opiskeluasioiden toimikunta päättää määräaikaisesta erottamisesta rehto-rin esityksen pohjalta (pääsääntöisesti 2 viikkoa ensimmäisellä kerralla, toistuessaan 4 viikkoa tai tapauskohtaisesti määritelty ajanjakso). SORA-alat: Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta ja varmistaa asiakas- ja potilasturvallisuus. Tietyissä perustutkinnoissa päihteiden ongelmakäyttö ja päihderiippuvuus ovat terveydentilaesteitä. Näissä ns. SORA-tutkinnoissa positiivisesta huumausainetestituloksesta voi seurata opiskeluoikeuden pidättäminen tai peruuttaminen (Nämä toimenpiteet on kuvattu suunnitelmassa Kurinpidon prosessit). PKKY:ssä nämä perustutkinnot on esitetty seuraavassa taulukossa, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja koskevat vaatimukset löytyvät OPH:n SORA-oppaasta: SOSIAALI,- TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto HUMANISTINEN JA KASVATUSALA Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Logistiikan perustutkinto: kuljetuspalvelujen osaamisala, rakennusalan perustutkinto: maanrakennuskoneenkuljetuksen osaamisala sekä turvallisuusalan perustutkinto Metsäalan perustutkinto; metsäkoneenkuljetuksen osaamisala 15

16 6. Oppilaitosten päihdetyötä tukeva lainsäädäntö ja muu päihdetyöhön liittyvä ohjeistus LAKI AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA (630/98) Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammatillisen perustutkinnon edellyttämä osaaminen ja ammattitaito sekä valmiuksia yrittäjyyteen. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseksi sekä vahvistaa opiskelijoiden edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Koulutusta järjestettäessä tulee olla yhteistyössä alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden kotien ja huoltajien kans-sa. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppilaitosten tulee kantaa vastuuta niin yksittäisestä opiskelijasta kuin hänen ympärillään olevasta ryhmästä. PKKY:ssä on hyväksytyt järjestystä koskevat toimintasäännöt, joilla edistetään sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä oppilaitosyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Tavoitteena on turvata kaikkien kouluyhteisön jäsenten oikeus ympäristöön, jossa ei esiinny päihteiden tarjontaa tai päihteiden vaikutuksen alaisena toimivia. LASTENSUOJELULAKI (417/2007) Lastensuojelulaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. Lastensuojelulaki koskettaa näin ollen suurinta osaa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista. Lastensuojelulain kantavana ajatuksena on lapsen edun periaate. Lapsen edun tulee olla tärkeimpänä ohjaavana periaatteena pohdittaessa toimenpiteitä silloin, kun havaitaan nuorten päihteiden käyttöä. Lapsen edun selvittämisessä 15-vuotiaalla on huoltajansa ohella puhevalta. Mikäli lapsen mielipide on ristiriidassa lapsen todellisen edun kanssa, hänen mielipiteensä ei sido päätöksentekijöitä. Sosiaaliviranomaiset ovat velvollisia ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin, jos lapsen kasvuolot vaarantavat tai ne eivät turvaa lapsen tai nuoren tervettä kehitystä tai terveyttä. Säännökset edellyttävät toimenpiteitä myös siinä tapauksessa, jos lapsi tai nuori omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveytensä tai kehityksensä. Lapsen päihteidenkäyttö on selkeästi sellainen tekijä, jonka katsotaan olevan lapsen edun vastaista, samoin kuin poissaolot koulusta tai opintojen keskeyttäminen. Lasten päihteiden käytön tunnistamisessa ja huomaamisessa ovat oppilaitokset huoltajien ohella tärkeässä roolissa. Lastensuojelulain 25 :n mukaan viranomaisia koskee ilmoitusvelvollisuus: Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka 16

17 koululaisten aamu- ja iltapäivä-toimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä. Lastensuojeluilmoituksen tekemisessä voi käyttää valtakunnallista Sosiaaliportin ilmoituslomaketta: Lastensuojeluilmoitus_ilmoitusosa.pdf ASETUS TOIMENPITEISTÄ TUPAKOINNIN VÄHENTÄMISEKSI (1977/225) Tupakkalain (693/1976) mukaan tupakkatuotteiden mainonta ja epäsuora mainonta on kielletty. Tupakkatuotteita ei saa myydä eikä muutoin luovuttaa alle 18-vuotiaille henkilöille. Suussa käytettävää tupakkaa, nuuskaa ei saa elinkeinotoiminnassa maahantuoda, myydä tai muutoin luovuttaa. Lain mukaan tupakointi on kielletty oppilaitosten opiskelijoille tarkoitetuissa sisätiloissa ja niiden pääasiassa 18 vuotta nuoremmille tarkoitetuilla ulkoalueilla. Lainsäädäntöön perustuen oppilaitosten sisätilojen ja ulkoalueiden tulee olla savuttomia. Koulun tiloissa ja alueella tupakoinnin valvonnasta vastaa oppilaitos, ja vastuu lain noudattamisesta on oppilaitoksen johdolla. ALKOHOLILAKI (1143/1994) Alkoholilaki (mm. 34 ) kieltää alaikäisen alkoholin käytön. Alkoholijuomaa ei saa pitää hallussaan eikä kuljettaa henkilö, joka ei ole täyttänyt kahtakymmentä vuotta. Kahdeksantoista vuotta täyttänyt henkilö saa kuitenkin pitää hallussaan ja kuljettaa mietoa alkoholijuomaa. Väkiviinaa saa pitää hallussaan tai kuljettaa ainoastaan se, jolla tämän lain mukaan on lupa tai oikeus valmistaa, maahantuoda, myydä tai käyttää väkiviinaa. Alle 18-vuotiaalle alkoholin välittäminen tai myyminen on rangaistava teko, josta seuraa sakkorangaistus tai vankeutta. HUUMAUSAINELAKI (1289/1993, 3 ) Huumausainelaki sisältää yleiskiellon, jonka mukaan huumausaineen tuotanto, valmistus, tuonti Suomen alueelle, vienti Suomen alueelta, kuljetus, kauttakuljetus, jakelu, kauppa, käsittely, hallussapito ja käyttö on kielletty. Kiellosta voidaan poiketa lääkinnällisissä, tutkimuksellisissa ja valvonnallisissa sekä teollisen käytön tarkoituksissa siten kuin niistä erikseen tässä laissa tai muualla laissa säädetään. Kuluttajamarkkinoilta kielletyn psykoaktiivisen aineen valmistus, tuonti Suomen alueelle, varastointi, myynnissä pitäminen ja luovuttaminen on kielletty. Kiellosta voidaan poiketa 17

18 tutkimuksellisissa ja teollisen käytön tarkoituksissa siten kuin niistä erikseen tässä laissa tai muualla laissa säädetään. RIKOSLAKI (139/1989, 50 ) Huumausainerikos: Joka laittomasti: 1) valmistaa tai yrittää valmistaa huumausainetta taikka viljelee tai yrittää viljellä kokapensasta, kat-kasvia (Catha edulis) tai Psilosybe-sieniä, 2) viljelee tai yrittää viljellä oopiumiunikkoa, hamppua tai meskaliinia sisältäviä kaktuskasveja käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena taikka käytettäväksi huumausaineen valmistuksessa tai tuotannossa, 3) tuo tai yrittää tuoda maahan taikka vie tai yrittää viedä maasta taikka kuljettaa tai kuljetuttaa tai yrittää kuljettaa tai kuljetuttaa huumausainetta, 4) myy, välittää, toiselle luovuttaa tai muulla tavoin levittää tai yrittää levittää huumausainetta, tai 5) pitää hallussaan tai yrittää hankkia huumausainetta, on tuomittava huumausainerikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. PÄIHDEHUOLTOLAKI (41/1986) Päihdehuoltolain 9 velvoittaa päihdehuollon alalla toimivat viranomaiset ja yhteisöt olemaan yhteistyössä. Ko. pykälän mukaan erityistä huomiota on kiinnitettävä päihdehuollon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon, raittiustoimen, asunto-toimen, työvoimaviranomaisten, koulutoimen, nuorisotoimen sekä poliisin keskinäiseen yhteistyöhön. Säännös on erityissäännös, ja se velvoittaa tekemään yhteistyötä päihteiden vähen-tämiseksi ja siitä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. 18

19 Lähteet Lastensuojeluilmoitus: aaba5e0e5e39/lastensuojeluilmoitus_ilmoitusosa.pdf Alkoholin käytön riskit: Preventiimi: Skarppi: +Nuorten+osallisuuskeskus/Skarppi+vertaisvalistusohjelma 19

20 Opiskelijan huumausainetestaus Joensuun Päihdepalvelukeskuksella Huumausainetestin tarkoituksena on todentaa testattavan mahdollinen huumausaineiden käyttö muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin. Testattava antaa virtsanäytteen valvotuissa olosuhteissa. Näyte tutkitaan ns. kastotestillä. Positiivinen testitulos lähetetään varmistukseen (Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy) kastotestissä positiivisena näkyvien aineiden osalta. Testattavan on todistettava henkilöllisyytensä huumausainetestin yhteydessä. Jos opiskelijalla ei ole virallista henkilöllisyystodistusta, tunnistamisen voi varmentaa testattavan mukana oleva oppilaitoksen työntekijä. Tällöinkin testattavan on esitettävä esim. Kela-kortti. Vastaanottokäynnillä tarkistetaan testattavan Mediatri-ohjelmassa näkyvän lääkelistan ajantasaisuus ja kysytään mahdolliset muut lääkkeet, jotka voivat vaikuttaa testitulokseen. Muista lääkkeistä testattavan on esitettävä reseptit. Varmistetaan lupa ereseptien katseluun. Varmistuksesta tulleen tuloksen perusteella lääkäri antaa selvityksen siitä, onko testattava käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin. Selvitys perustuu valvotusti otettuun huumausainetestiin, varmennettuun testitulokseen ja tiedossa olevaan lääkitykseen. Lääkärintodistus lähetetään postitse oppilaitoksen määräämälle henkilölle. Alkuperäinen varmennettu testitulos jää joensuun Päihdepalvelukeskukselle, josta testattava voi sen saada. SOVATEK-säätiö Joensuun päihdepalvelukeskus Noljakantie 17 b Joensuu etunimi.sukunimi@sovatek.fi

21 Huumetestiin tullessaan opiskelijalla on oltava mukana tämä lomake täytettynä. Lupa huumausainetesteihin liittyvään tiedon vaihtoon (vapaaehtoinen testaus) Opiskelijan nimi: Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Opiskelijan syntymäaika ja hetu: Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. 9. Oppilaitos: Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Yhteydenotto Sovatek-säätiöön: Opiskeluhuoltohenkilöstö soittaa Joensuun päihdepalvelukeskuksen päivystyspuhelimeen ma-to klo ja pe klo 9-12 (p ) ja sopii opiskelijan tulosta huumausainetestaukseen. Samalla sovitaan, mihin mennessä opiskelijan on käytävä testissä. Testattavan lääkitys tarkistetaan Joensuun päihdepalvelukeskuksessa. Perustelu vaatimukselle esittää huumausainetestiä koskeva todistus: epäily huumausaineiden vaikutuksen alaisena olemisesta epäily huumeriippuvuudesta 4. Päihtymysepäily (paikka, kellonaika ja pvm/ tai tietolähde huumausaineiden vaikutuksenalaisena olemisesta/ riippuvuudesta): 5. Päihtymystilan arvioijien (koulutuksen järjestäjän, korkeakoulun, työssäoppimispaikan tai harjoittelupaikan edustaja) nimi ja puh: 6. Päihtymystilan arviointi (kahden työntekijän havaintoon pohjautuva): Puhe: Puhuteltavuus: Ajan ja paikan taju: selvää kyllä kyllä epäselvää heikentynyt heikentynyt Kävely: Reaktiokyky: Alkoholin haju: varmaa normaali ei epävarmaa hidastunut kyllä Olemus: rauhallinen - hallittu euforinen menee lujaa ahdistunut unelias uhitteleva itkuinen Fyysiset oireet: ei ole levottomuus hikoilu vapina oksentaminen 7. Kuvaus toimintakyvyn heikentymisestä:

22 Huumetestiin tullessaan opiskelijalla on oltava mukana tämä lomake täytettynä. 8. Opiskelija ohjattu testaukseen seuraavista tehtävistä: Oppilaitos voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on aihetta epäillä että (täytetään velvoittettavan testauksen yhteydessä): Toisen ehdon on toteuduttava: opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai harjoittelussa opiskelijalla on riippuvuus huumeista Lisäksi näiden molempien ehtojen on täytyttävä: testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä Lisäksi yhden seuraavista ehdoista on toteuduttava: Opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, joissa huumeiden vaikutuksen alaisena toimiminen tai huumeista riippuvaisena toimiminen voi vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen hengen tai terveyden vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta vakavasti vaarantaa salassapitosäädöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä merkittävästi lisätä koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun, harjoittelupaikan tai työssäoppimispaikan tai työnantajan hallussa olevien huumaus- tai lääkeaineiden laittoman kaupan tai leviämisen riskiä. Kysymyksessä on vapaaehtoisesti toteutettava huumausainetestaus, jonka kustannuksista vastaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Tietojen vaihtaminen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitosten opiskelijahuollon ja Sovatek-säätiön välillä Huumausainetestiä koskeva todistus on toimitettava mennessä. Minulle on annettu selvitys huumausainetestin tarkoituksesta, sisällöstä ja mahdollisuudesta riitauttaa positiivinen testitulos. Annan luvan tietojen vaihtoon oppilaitoksen ja Joensuun päihdepalvelukeskuksen välillä. Oppilaitoksessa seuraavat henkilöt saavat vaihtaa tietoja Päihdepalvelukeskuksen kanssa: Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Yhteystiedot: Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Annan luvan testitulosten lähettämiseen oppilaitokselle (hoitajan käyntitodistus, lääkärin selvitystodistus) Toimitan testituloksen itse oppilaitoksesa sovitulle henkilölle suoraan Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Päiväys Allekirjoitus Alkuperäinen allekirjoitettu lomake säilytetään oppilaitoksessa. Opiskelija toimittaa Päihdepalvelukeskukseen kopion. Positiivien testitulos lähetetään varmistettavaksi laatuvalvottuun laboratorioon.

23 Huumetestiin tullessaan opiskelijalla on oltava mukana tämä lomake täytettynä. Lupa huumausainetesteihin liittyvään tiedon vaihtoon Opiskelijan nimi: Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Opiskelijan syntymäaika ja hetu: Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. 9. Oppilaitos: Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Yhteydenotto Sovatek-säätiöön: Opiskeluhuoltohenkilöstö soittaa Joensuun päihdepalvelukeskuksen päivystyspuhelimeen ma-to klo ja pe klo 9-12 (p ) ja sopii opiskelijan tulosta huumausainetestaukseen. Samalla sovitaan, mihin mennessä opiskelijan on käytävä testissä. Testattavan lääkitys tarkistetaan Joensuun päihdepalvelukeskuksessa. Perustelu vaatimukselle esittää huumausainetestiä koskeva todistus: epäily huumausaineiden vaikutuksen alaisena olemisesta epäily huumeriippuvuudesta 4. Päihtymysepäily (paikka, kellonaika ja pvm/ tai tietolähde huumausaineiden vaikutuksenalaisena olemisesta/ riippuvuudesta): 5. Päihtymystilan arvioijien (koulutuksen järjestäjän, korkeakoulun, työssäoppimispaikan tai harjoittelupaikan edustaja) nimi ja puh: 6. Päihtymystilan arviointi (kahden työntekijän havaintoon pohjautuva): Puhe: Puhuteltavuus: Ajan ja paikan taju: selvää kyllä kyllä epäselvää heikentynyt heikentynyt Kävely: Reaktiokyky: Alkoholin haju: varmaa normaali ei epävarmaa hidastunut kyllä Olemus: rauhallinen - hallittu euforinen menee lujaa ahdistunut unelias uhitteleva itkuinen Fyysiset oireet: ei ole levottomuus hikoilu vapina oksentaminen 7. Kuvaus toimintakyvyn heikentymisestä: