OHJE OPISKELIJOIDEN PÄIHTEIDEN KÄYTÖN EHKÄISEMISEKSI JA PÄIHDEONGELMIIN PUUTTUMISEKSI OULUN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. Täydennetty

Transkriptio

1 OHJE OPISKELIJOIDEN PÄIHTEIDEN KÄYTÖN EHKÄISEMISEKSI JA PÄIHDEONGELMIIN PUUTTUMISEKSI OULUN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA Täydennetty

2 Sisällys JOHDANTO PÄIHTEITÄ KOSKEVIA SÄÄNNÖKSIÄ JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ OULUN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA TOIMINTAMALLIT PÄIHTEISIIN LIITTYVISSÄ TILANTEISSA Toimintamalli epäiltäessä päihdehäiriötä opiskelijalla Toimintamalli kun opiskelijan epäillään olevan päihtyneenä tai toimintakyvyn huomataan olevan alentuneen opiskelutilanteessa Huumausainetestaus Hallussapito tai myynti LÄHTEET: LIITTEET... 15

3 JOHDANTO Oppilaitosten päihdetyö on yksi merkittävimmistä ennaltaehkäisevän työn muodoista. Kouluterveyskyselyissä tulee toistuvasti esille ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien päihteiden käyttö ja muut elämänhallinnan ja -tapojen ongelmat. Selkeät käytänteet päihdehäiriöihin puuttumisessa viestittävät opiskelijoille, että tilanne otetaan oppilaitoksessa vakavasti. Henkilökunnan tehtävä on ennaltaehkäisy, puuttuminen ja ohjaaminen palveluiden piiriin, jos opiskelijan tilanne sitä vaatii. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla kirjallinen päihdeohjelma, joka on laadittu yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon ja opiskelijoiden edustajien kanssa. Päihdeohjelman tavoitteena on tukea opiskelijoiden opiskelukykyä, ehkäistä päihdehaittoja ja ohjata toimintaa päihdehaittatilanteissa. (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 630/ a ; Sosiaali- ja terveysministeriö 2015, 20). Sosiaali- ja terveysministeriö (2015,20) ohjeistaa päihdeohjelman sisällöstä: - Päihdeohjelmasta löytyvät ohjeet ja toimintamallit siihen, miten oppilaitoksessa ehkäistään päihteistä aiheutuvia haittoja ja kielteisiä seuraamuksia opiskelijoille, oppilaitokselle ja opiskelijayhteisölle. - Päihdeohjelmassa kuvataan, miten oppilaitoksessa menetellään päihteisiin liittyvissä tilanteissa ja miten oppilaitoksessa käsitellään päihteistä jo aiheutuneita haittoja. - Päihdeohjelmassa on oltava selkeä kuvaus varhaisen tuen keinoista ja ohjeet opiskelijan hoitoon ohjaamista varten. - Koska koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan huumausainetestaukseen, on päihdeohjelmassa kuvattava, miten opiskelijoita informoidaan huumausainetestauksesta, missä tehtävissä ja millä edellytyksillä opiskelija voidaan testata - ja mitä tapahtuu, jos opiskelijan todetaan käyttäneen huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että toimintakyky on heikentynyt. Koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa hakijalle tutkintoa ja sen työelämää koskevista tyypillisistä terveydentila-asioista. Koulutuksen järjestäjä ei voi kuitenkaan pyytää terveydentilaa koskevia lääkärintodistuksia opiskelijaksi hakijalta kaikilla koulutusaloilla ja kaikissa tutkinnoissa. SORAtutkinnoista säädetään erikseen. (Opetushallitus 2015,15, 22.) Koulutuksen järjestäjällä ei ole oikeutta velvoittaa opiskelijaa veren tai uloshengitysilman alkoholipitoisuuden mittaukseen. Alkoholihaittojen ennaltaehkäisy ja niihin puuttuminen on kuitenkin oltava osa oppilaitosten päihdeohjelmaa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2015, 10.) Oulun seudun ammattiopistossa opiskelijoille tiedotetaan jo hakeutumisvaiheessa terveydentila- ja toimintakykyvaatimuksista ammattiopiston verkkosivuilla ja opetussuunnitelman yhteisessä osassa. Päihteiden käyttöön puuttumisesta kerrotaan opiskelijan oppaassa ja päihdeohjelma on nähtävillä ammattiopiston verkkosivuilla ja asiaa käsitellään myös opinto-ohjauksen opintojaksolla. Tämä päihdeohjelma on voimassa kaikissa Oulun seudun ammattiopiston yksiköissä ja oppilaitoksen järjestämässä toiminnassa. Lähtökohtana on se, että jokainen henkilöstöön kuuluva kantaa osaltaan vastuuta ja on valmis tarvittaessa puuttumaan opiskelijoiden päihteiden käyttöön. Kaikissa yksiköissä määritellään päihdetyön yhteyshenkilöt yksikkökohtaisessa opiskeluhuollon toimeenpanosuunnitelmassa.

4 1. PÄIHTEITÄ KOSKEVIA SÄÄNNÖKSIÄ JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ Oppilaitoksen järjestyssäännöt kieltävät päihteiden käytön, myynnin ja välittämisen sekä päihteiden vaikutuksen alaisena olemisen oppilaitoksessa, työssäoppimispaikoissa sekä opiskeluun liittyvissä tapahtumissa. SORA-säädökset ja -määräykset käsittelevät opiskeluun soveltumattomuuteen liittyviä ratkaisuja. Niiden keskeisenä tavoitteena on parantaa koulutuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuutta. Lisäksi päihdeohjelmaa ohjaavat useat eri lait. 06/2015 voimassa olevien lakien ja ohjeistusten lyhyet avaukset löytyvät liitteestä 1. Tarkista ajantasainen lainsäädäntö Finlexistä Laki Ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998) ja Laki Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) Lain mukaan oppilaitosten tulee kantaa vastuuta niin yksittäisestä opiskelijasta kuin hänen ympärillään olevasta ryhmästä. Koulutuksen järjestäjä on velvollinen turvaamaan opiskelijan oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön. Tavoitteena on turvata kaikkien kouluyhteisön jäsenten oikeus ympäristöön, jossa ei esiinny päihteiden tarjontaa tai päihteiden vaikutuksen alaisena toimivia. Laissa ammatillisesta peruskoulutuksesta säädetään myös opiskelijan huumausainetestauksesta. Lastensuojelulaki (417/2007) Lastensuojelulaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. Lastensuojelulain kantavana ajatuksena on lapsen edun periaate. Sosiaaliviranomaiset ovat velvollisia ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin, jos lapsen kasvuolot vaarantuvat tai ne eivät turvaa lapsen tai nuoren tervettä kehitystä tai terveyttä. Säännökset edellyttävät toimenpiteitä myös siinä tapauksessa, jos lapsi tai nuori omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveytensä tai kehityksensä. Ilmoitusvelvollisuus on koko koulun henkilökunnalla. Tupakkalaki (549/2016, voimaan alkaen) Tupakkalain mukaan tupakkatuotteiden mainonta ja epäsuora mainonta on kielletty. Tupakkatuotteita ja nikotiininesteitä ei saa myydä eikä muutoin luovuttaa alle 18-vuotiaille henkilöille. Alle 18- vuotias ei saa pitää hallussaan tupakkatuotetta tai nikotiininestettä. Suussa käytettävää tupakkaa, nuuskaa ei saa elinkeinotoiminnassa maahantuoda, myydä tai muutoin luovuttaa. Lain mukaan tupakointi ja savuttomien tupakkatuotteiden käyttö on kielletty oppilaitosten sisä- ja ulkotiloissa. Oppilaitoksen henkilöstöllä ja johdolla on valvonta ja puuttumisvelvoite. Alkoholilaki (1143/1994) Alkoholilaki kieltää alaikäisen alkoholin käytön. Tämä tarkoittaa sitä, ettei alle 18-vuotiaat saa pitää hallussaan mitään alkoholijuomaa, heille ei saa anniskella eikä myydä alkoholia. Alle 18-vuotiaalle alkoholin välittäminen tai myyminen on rangaistava teko, josta seuraa sakkorangaistus tai vankeutta. Huumausainelaki (373/2008) Huumausainelaki sisältää yleiskiellon, jonka mukaan huumausaineen tuotanto, valmistus, maahantuonti, maastavienti, jakelu ja kauppa, hallussapito ja käyttö on kielletty muihin kuin lääkinnällisiin, tieteellisiin taikka huumausainerikosten ehkäisemistä tai tutkintaa edistäviin tarkoituksiin.

5 Rikoslaki (39/1889: muutos 374/2008) Huumausainerikos: Koska huumausainerikokset on määritelty rikoslaissa ja kyseessä on virallisen syytteen alainen rikos, oppilaitokset eivät voi käsitellä huumeisiin liittyviä kysymyksiä oman harkintansa mukaan hallinnollisesti tai kurinpidollisesti. Päihdehuoltolaki (41/1986) Päihdehuoltolaki velvoittaa päihdehuollon alalla toimivat viranomaiset ja yhteisöt olemaan yhteistyössä. Säännös on erityissäännös, ja se velvoittaa tekemään yhteistyötä päihteiden vähentämiseksi ja siitä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Salassapitosäädökset Oppilaitoksissa päihteisiin liittyvän päätöksenteon valmisteluun ja varsinaiseen päätöksentekoon liittyvät tiedot ovat arkaluonteista tietoa, jota saavat OSAOssa käsitellä ainoastaan päätöksentekoa ja valmistelua tekevät henkilöt (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 630/1998, 42.) Katso OSAOn opetussuunnitelman yhteinen osa ja viranhaltijapäätös opiskelijaa koskevien arkaluontoisten tietojen käsittelystä ja tietojen luovuttamisesta (kyj-r vhp ) Muut päihdetyötä ohjaavat lait: 1. Työturvallisuuslaki 738/ Työterveyshuoltolaki 1383/ Järjestyslaki 612/ Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 (Koskee sosiaali- ja terveysalan yksikköä) 2. EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ OULUN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA Päihteiden käytön ennaltaehkäisy on osa oppilaitoksen hyvinvointityötä. Ehkäisevän päihdetyön tarkoituksena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tukemalla päihteettömiä elintapoja. Tavoitteena on vähentää päihteiden käyttöä sekä päihteiden käytön aiheuttamia haittoja. Ehkäisevän päihdetyön avulla vaikutetaan päihteitä koskeviin asenteisiin, päihdetietoisuuteen sekä päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja riskitekijöihin. Oulun seudun ammattiopistossa ehkäisevä päihdetyö keskittyy sosiaaliseen vahvistamiseen. Ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa päihdeasenteisiin kokonaisvaltaisella työllä. Sosiaalisella vahvistamisella tarkoitetaan esimerkiksi nuorten omien yhteisöjen rakentamista ja tukemista, kuulemista, osallisuuden lisäämistä ja aikuisena olemista nuoren arkipäivässä (Mitä on nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö. 2009,13-14). Nuorisolaissa (72/2006) sosiaalisella vahvistamisella tarkoitetaan nuorille suunnattuja toimenpiteitä elämäntaitojen parantamiseksi ja syr-

6 jäytymisen ehkäisemiseksi. Sosiaalinen vahvistaminen on kokonaisvaltaista elämänhallinnan tukemista, varhaista tukemista sekä elämän nivelvaiheiden tunnistamista. Tavoitteena on nuoren sosiaalinen vahvistuminen ja hyvinvointi sekä hyvä elämä. Osallisuus on yksi sosiaalisen vahvistamisen keinoista. Oulun seudun ammattiopiston jokaisessa yksikössä toimii opiskelijakunta, joka voi omalta osaltaan vaikuttaa päätöksen tekoon ja yksikön toimintoihin. Opiskelijafoorumi on kaikille opiskelijoille avoin tiedotus- ja vaikutuskanava, jossa yksikön johto ja opiskelijat keskustelevat säännöllisesti. Osallisuutta vahvistetaan myös säännöllisillä tulo-, olo- ja päättökyselyllä sekä opintojaksopalautteella. Opiskelijoiden päihteetöntä elämäntapaa ja sosiaalista vahvistumista tuetaan tarjoamalla päihteetöntä toimintaa vapaa-ajalle. Tarjolla on yksikkökohtaisesti koulupäivän sisällä tapahtuvaa kerhotoimintaa ja vapaa-ajan liikuntaharrastuksia tuetaan Sportti-passin avulla. Passin voi lunastaa jokaisen yksikön opiskelija. Toiminnot järjestetään Oulun alueella. Opiskelijoille tiedotetaan paikkakunnalla tarjolla olevista kunnan ja kolmannen sektorin järjestämistä ehkäisevän päihdetyön tapahtumista ja päihteettömistä vapaa-ajan toiminnoista. Kunnan ja kolmannen sektorin toimijoille mahdollistetaan tiedotus- ja tapahtumatoiminta oppilaitoksen tiloissa, tapahtumien ollessa oppilaitosympäristöön sopivia. Oulun seudun ammattiopisto on ollut savuton vuodesta 2008 alkaen. Savuttomuutta tuetaan jakamalla tietoa esimerkiksi hyvinvointiviikoilla. Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan valtakunnallisiin savuttomuuskampanjoihin. Sosiaalinen vahvistaminen sekä terveet elämäntavat löytyvät Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto- opintokokonaisuuden sisällöistä. Tavoitteena on muun muassa, että opiskelija osaa laatia itselleen terveellisiä elämäntapoja, työkykyä ja liikuntaa edistävän suunnitelman ja toimia sen mukaisesti sekä osaa ottaa huomioon ravitsemuksen merkityksen terveydelle sekä tupakoinnin ja päihteiden haittavaikutukset. Lisäksi opiskelija oppii edistämään oppilaitosyhteisön hyvinvointia ja osaa kehittää toimintaympäristönsä turvallisuutta ja terveellisyyttä. Opiskelijoille tarjotaan terveystarkastusmahdollisuus, joka toimii osaltaan ehkäisevän päihdetyöntukena. Henkilökunnan intraan Opiskeluhuollon sivulle on koottu linkkilista päihdetyön tueksi. Linkeistä löytyy lisätietoa päihteistä ja päihdetyöstä sekä mm. kaupungin tai kolmannen sektorin tarjoamista palveluista, joihin opiskelijan voi ohjata hakemaan apua.

7 3. TOIMINTAMALLIT PÄIHTEISIIN LIITTYVISSÄ TILANTEISSA Jos opiskelija esiintyy päihtyneenä oppilaitoksen tai asuntolan tiloissa tai alueella / tilaisuuksissa tai opiskelija välittää päihdyttäviä aineita, opiskelijalle annetaan kirjallinen varoitus ensimmäisestä päihderikkeestä. Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus myös, jos hän kieltäytyy huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä tai hän on selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin niin, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 630/1998, 35 ). Yksikön johtaja päättää kirjallisen varoituksen antamisesta. Toistuessaan päihderikkomus voi johtaa määräaikaiseen erottamiseen yhden vuoden ajaksi sekä erottaa asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 630/1998, 35 ). Oikeusturvatoimikunta päättää määräaikaisesta erottamisesta yksikön johtajan esityksen pohjalta. Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta. Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi. (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 630/1998, 35.) Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta ja varmistaa asiakas- ja potilasturvallisuus. SORA-tutkinnoissa (liite 2) päihteiden ongelmakäyttö ja päihderiippuvuus ovat terveydentilaesteitä. Näissä tutkinnoissa positiivisesta huumausainetestituloksesta voi seurata opiskeluoikeuden pidättäminen tai peruuttaminen. Lisätietoja tästä menettelystä on OSAOn opetussuunnitelman yhteisessä osassa.

8 3.1 Toimintamalli epäiltäessä päihdehäiriötä opiskelijalla

9 3.2 Toimintamalli kun opiskelijan epäillään olevan päihtyneenä tai toimintakyvyn huomataan olevan alentuneen opiskelutilanteessa

10 *Huumausainetestauksesta annetut säännökset eivät anna koulutuksen järjestäjälle mahdollisuutta velvoittaa opiskelijaa menemään puhalluskokeella tai verikokeella tehtävään alkoholin testaukseen. Alkoholin vaikutuksen alaisena esiintyminen teoreettisissa opinnoissa tai työssäoppimisessa voi johtaa opiskelijahuollon toimenpiteisiin ja tarvittaessa myös kurinpidollisiin toimenpiteisiin, koska päihtyneenä esiintyminen on vastoin koulutuksen järjestäjän järjestyssääntöjä. (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 630/1998, 34 a ) ** Jos opiskelija ei noudata poistumismääräystä, voi yksikönjohtaja, opintopäällikkö, koulutuspäällikkö, aikuiskoulutuspäällikkö tai opettaja yhdessä tai erikseen poistaa opiskelijan oppitunnilta. Tarvittaessa paikalle on hyvä kutsua poliisi. Rehtori ja opettaja voivat tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta koulutuksen järjestäjälle. Jos poistettava opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia opiskelijan poistamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 630/1998, 35 b ) ***Lastensuojeluilmoitus

11 3.3 Huumausainetestaus

12 *Huumausainetestiin velvoittamisen edellytyksenä on, että kaikki seuraavat kolme edellytystä täyttyvät: 1. Huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisen edellytyksenä on, että koulutuksen järjestäjällä on perusteltu aihe epäillä, että opiskelija toimii huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelija on riippuvainen huumeista. Perusteltu epäily voi perustua esimerkiksi opettajan, työpaikkaohjaajan tai harjoittelun ohjaajan havaintoihin opiskelijan käyttäytymisestä tai muilta saatuun palautteeseen, jota voidaan pitää luotettavana (usean henkilön havainto). 2. Lisäksi edellytetään, että testaaminen on välttämätöntä, jotta opiskelijan toimintakyky voidaan selvittää, ja että opiskelija toimii tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. 3. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi edellytetään, että kyseisissä tehtävissä toimiminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena vaikuttaa jollakin seuraavista tavoista: a) Opiskelijan toiminta huumeiden vaikutuksen alaisena tai niistä riippuvaisena vaarantaa vakavasti opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä. Näin on, jos opiskelija käyttää opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä huolellisuutta vaativia tai väärin käytettyinä vaara-aiheuttavia koneita, laitteita tai työkaluja tai vastaa esimerkiksi lääkkeiden annostelusta tai potilaiden hoidosta. b) Opiskelija vaarantaa toiminnallaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä vakavasti liikenteen turvallisuutta. Liikenteen turvallisuus voi vaarantua esimerkiksi, jos opiskelija ohjaa opintoihin liittyen ajoneuvoa huumeiden vaikutuksen alaisena tai niistä riippuvaisena. Liikenteen turvallisuus kattaa myös ilmailualan ja merenkulkualan turvallisuuden. c) Opiskelija vaarantaa toiminnallaan vakavasti salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä, esimerkiksi henkilö-, potilas- tai pankkitietoja. d) Opiskelija lisää toiminnallaan merkittävästi koulutuksen järjestäjän tai työssäoppimispaikan työnantajan hallussa olevien huumaus- tai lääkeaineiden laittoman kaupan, hallussapidon, käytön tai leviämisen riskiä. (Opetushallitus 2013,68.) **Huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä kieltäytyminen tai huumausainetestiä koskeva positiivinen testitulos voi johtaa kurinpitotoimiin, kuten kirjalliseen varoitukseen ja toistuessaan määräaikaiseen oppilaitoksesta erottamiseen (Opetushallitus 2013). *** Koulutuksen järjestäjille keinoja puuttua opiskeluun soveltumattomuuteen. SoRa-opas SORA-tutkinnoissa huumausaineiden käyttöä tai päihderiippuvuutta voidaan pitää työssäoppimisen ja käytännön tehtävien yhteydessä myös opiskelijan terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvänä asiana. Tällöin kieltäytyminen koulutuksen järjestäjän määräämistä terveydentilan ja toimintakyvyn tarkistuksesta ja selvityksistä voi johtaa opiskelusta pidättämiseen. Opiskelijan terveydentila tai toimintakyky voi aiheuttaa opiskeluoikeuden peruuttamisen SORA-tutkinnoissa, mikäli turvallisuusvaatimukset eivät täyty.

13 3.4 Hallussapito tai myynti Lisätietoa mm. toimivallasta löytyy hallintosäännöstä sekä opetussuunnitelman yhteisestä osasta.

14 LÄHTEET: Ajantasainen lainsäädäntö: MITÄ ON NUORISOALAN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali Toim. S. Pylkkänen, R. Viitanen ja E. Vuohelainen. Preventiimi nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus cms/handle404?exporturi=/export/sites/default/opm/nuoriso/nuorisotyoen_kohteet_ja_rahoitus/ennaltaehkaeisevae_paeihde- _ja_huumetyoe/liitteet/mitx_on_nuorisoalan_ehkxisevx_pxihdetyx.pdf Nuorisolaki (72/2006). Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2015:12. Koulutuksen järjestäjille keinoja puuttua opiskeluun soveltumattomuuteen. Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2015:2.Sora-lainsäädännön toimeenpano terveydenhuollossa. Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen.

15 LIITTEET LIITE 1 Päihdeohjelmaa ohjaavat lait avattuna Laki Ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998) ja Laki Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) Lain mukaan oppilaitosten tulee kantaa vastuuta niin yksittäisestä opiskelijasta kuin hänen ympärillään olevasta ryhmästä. Koulutuksen järjestäjä on velvollinen turvaamaan opiskelijan oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön. Tavoitteena on turvata kaikkien kouluyhteisön jäsenten oikeus ympäristöön, jossa ei esiinny päihteiden tarjontaa tai päihteiden vaikutuksen alaisena toimivia. Laissa ammatillisesta koulutuksesta säädetään opiskelijan huumausainetestauksesta. Koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen: 1) vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä; 2) vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta; 3) vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä; tai 4) merkittävästi lisää koulutuksen järjestäjän, 16 :ssä tarkoitetun työpaikan tai 17 :ssä tarkoitetun työnantajan hallussa olevien huumausainelain (373/2008) 3 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä. Lastensuojelulaki (417/2007) Lastensuojelulaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. Lastensuojelulain kantavana ajatuksena on lapsen edun periaate. Lapsen edun tulee olla tärkeimpänä ohjaavana periaatteena pohdittaessa toimenpiteitä silloin, kun havaitaan nuorten päihteiden käyttöä. Lapsen edun selvittämisessä 15-vuotiaalla on huoltajansa ohella puhevalta. Mikäli lapsen mielipide on ristiriidassa lapsen todellisen edun kanssa, hänen mielipiteensä ei sido päätöksentekijöitä.

16 Sosiaaliviranomaiset ovat velvollisia ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin, jos lapsen kasvuolot vaarantavat tai ne eivät turvaa lapsen tai nuoren tervettä kehitystä tai terveyttä. Säännökset edellyttävät toimenpiteitä myös siinä tapauksessa, jos lapsi tai nuori omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveytensä tai kehityksensä. Lapsen päihteidenkäyttö on selkeästi sellainen tekijä, jonka katsotaan olevan lapsen edun vastaista, samoin kuin poissaolot koulusta tai opintojen keskeyttäminen. Lasten päihteiden käytön tunnistamisessa ja huomaamisessa ovat oppilaitokset huoltajien ohella tärkeässä roolissa. Lastensuojelulain 25 :n mukaan viranomaisia koskee ilmoitusvelvollisuus: Koulutuksen järjestäjän ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä. Tupakkalaki (549/2016) Tupakkalain mukaan tupakkatuotteiden mainonta ja epäsuora mainonta on kielletty. Tupakkatuotteita ja nikotiininesteitä ei saa myydä eikä muutoin luovuttaa alle 18-vuotiaille henkilöille. Alle 18-vuotias ei saa pitää hallussaan tupakkatuotetta tai nikotiininestettä. Suussa käytettävää tupakkaa, nuuskaa ei saa elinkeinotoiminnassa maahantuoda, myydä tai muutoin luovuttaa. Lain mukaan tupakointi ja savuttomien tupakkatuotteiden käyttö on kielletty oppilaitosten sisä- ja ulkotiloissa. Lainsäädäntöön perustuen oppilaitosten sisätilojen ja ulkoalueiden tulee olla savuttomia. Koulun tiloissa ja alueella tupakoinnin valvonnasta vastaa oppilaitos, ja vastuu lain noudattamisesta on oppilaitoksen johdolla. Joka tahallaan huomautuksesta huolimatta jatkaa tupakointia sisätilassa tai ulkoalueella, jossa tupakointi on 74 :n 1 momentin mukaan kielletty, on tuomittava tupakointirikkomuksesta sakkoon. Jos sisätilan tai ulkoalueen haltija tai hänen edustajansa tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta sallii 74 :n 1 momentin vastaisesti tupakoinnin sisätilassa tai ulkoalueella, jossa se on kiellettyä, on, jollei laiminlyöntiä voida pitää vähäisenä ja jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, tuomittava tupakansavulta suojaavien toimenpiteiden laiminlyönnistä sakkoon. Alkoholilaki (1143/1994)

17 Alkoholilaki kieltää alaikäisen alkoholin käytön. Tämä tarkoittaa sitä, ettei alle 18-vuotiaat saa pitää hallussaan mitään alkoholijuomaa, heille ei saa anniskella eikä myydä alkoholia. Alle 18-vuotiaalle alkoholin välittäminen tai myyminen on rangaistava teko, josta seuraa sakkorangaistus tai vankeutta. Huumausainelaki (373/2008) Huumausainelaki sisältää yleiskiellon, jonka mukaan huumausaineen ja kuluttajamarkkinoilta kielletyn psykoaktiivisen aineen tuotanto, valmistus, maahantuonti, maastavienti, jakelu ja kauppa, hallussapito ja käyttö on kielletty muihin kuin lääkinnällisiin, tieteellisiin taikka huumausainerikosten ehkäisemistä tai tutkintaa edistäviin tarkoituksiin. Huumausaineita ovat erikseen huumausainelaissa määritellyt aineet. Rikoslaki (39/1889; muutos 374/2008) Huumausainerikos: Joka laittomasti valmistaa tai yrittää valmistaa huumausainetta taikka viljelee tai yrittää viljellä kokapensasta, kat-kasvia (Catha edulis) tai Psilosybe-sieniä, viljelee tai yrittää viljellä oopiumiunikkoa, hamppua tai meskaliinia sisältäviä kaktuskasveja käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena taikka käytettäväksi huumausaineen valmistuksessa tai tuotannossa, tuo tai yrittää tuoda maahan taikka vie tai yrittää viedä maasta taikka kuljettaa tai kuljetuttaa tai yrittää kuljettaa tai kuljetuttaa huumausainetta, myy, välittää, toiselle luovuttaa tai muulla tavoin levittää tai yrittää levittää huumausainetta, tai pitää hallussaan tai yrittää hankkia huumausainetta, on tuomittava huumausainerikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Koska huumausainerikokset on määritelty rikoslaissa ja kyseessä on virallisen syytteen alainen rikos, oppilaitokset eivät voi käsitellä huumeisiin liittyviä kysymyksiä oman harkintansa mukaan hallinnollisesti tai kurinpidollisesti. Päihdehuoltolaki (41/1986) Päihdehuoltolaki velvoittaa päihdehuollon alalla toimivien viranomaisten ja yhteisöjen on oltava keskenään yhteistyössä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä päihdehuollon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon, raittiustoimen, asuntoviranomaisten, työvoimaviranomaisten, koulutoimen, nuorisotoimen sekä poliisin keskinäiseen yhteistyöhön. Säännös on erityissäännös, ja se velvoittaa tekemään yhteistyötä päihteiden vähentämiseksi ja siitä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi.

18 Salassapitosäädökset Oppilaitoksissa päihteisiin liittyvän päätöksenteon valmisteluun ja varsinaiseen päätöksentekoon liittyvät tiedot ovat arkaluonteista tietoa, jota saavat OSAOssa käsitellä ainoastaan päätöksentekoa ja valmistelua tekevät henkilöt (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 630/1998, 42.) Katso OSAOn opetussuunnitelman yhteinen osa ja viranhaltijapäätös opiskelijaa koskevien arkaluontoisten tietojen käsittelystä ja tietojen luovuttamisesta. Salassapidosta on säädetty erikseen laeissa (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/ , kansanterveyslaki 66/ , Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/ , Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 luku 3, Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Sosiaalihuoltolaki 1301/2014). Salassapitosäädösten rinnalla on velvoittavia säädöksiä, etenkin niiden tapausten varalle, joissa annetaan tietoja lapsesta. Oppilaitoksissa toimivien viranomaisten on syytä muistaa, että käskynormi, esim. lastensuojeluilmoitus, menee aina kieltonormin, esim. vaitiolovelvollisuuden edelle. Salassapitosäädöksiä tulkittaessa on syytä miettiä, mitä niillä on haluttu suojella. Salassapitosäädökset eivät saa olla esteenä lapsen tai nuoren avunsaannille tai heidän jatkohoidolleen. Myös 18vuotta täyttäneiden osalta on syytä pohtia, milloin salassapito on hänen etunsa mukaista ja milloin se johtaa jopa heitteillejättöön. Lapsen edun periaatteen ja lastensuojelulain lisäksi salassapitosäädöksiin liittyy poikkeuksia, jotka ohjaavat viranomaisten toimintaa. Asiakaslähtöisen toiminnan periaatteiden mukaista on ensisijaisesti kysyä asiakkaalta itseltään suostumusta tiedonantoon ja vaihtoon, alle 18-vuotiaan osalta myös hänen huoltajiltaan. Asiakkaan suostumus takaa sen, etteivät salassapito-ongelmat ole toiminnan esteenä. Opiskelijan tietojen edelleen luovuttamista säätelee henkilötietolaki 523/99. Lain mukaan henkilöä koskevia tietoja saa kertoa kolmannelle osapuolelle ainoastaan henkilön itsensä yksiselitteisesti antamalla suostumuksella. Huumausaineiden osalta viranomaisilla on ilmoitusvelvollisuus saadessaan tietää hankkeilla olevasta törkeästä huumausainerikoksesta. Muut päihdetyötä ohjaavat lait: 1. Työturvallisuuslaki 738/ Työterveyshuoltolaki 1383/ Järjestyslaki 612/ Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 (Koskee sosiaali- ja terveysalan yksikköä)

19 LIITE 2 Koulutusalat ja tutkinnot, joiden tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset on määrätty tutkintojen perusteissa. (Opetushallitus 2015, 17)