2 (20) LIITTEET Tiimien kehitysprosessit Pesiskoulu Turvallisuussuunnitelma

Transkriptio

1 TOIMINTAKÄSIKIRJA

2 2 (20) SISÄLTÖ LUKIJALLE... 3 LIPPO JUNIORIT RY... 4 Seuran jäsenistö ja vuosikokoukset... 4 Johtokunta... 4 Tiimit... 5 Joukkueet... 5 Seuratyöntekijä/Junioripäällikkö... 5 Seuran koulutustoiminta... 6 TOIMINNAN PERIAATTEITA... 7 Missio... 7 Visio... 7 Strategia... 7 Arvot... 7 VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN... 8 Sisäinen viestintä... 8 Ulkoinen viestintä... 9 Seuran logo ja värit... 9 SEURAN TALOUS JA SEN HOITAMINEN... 9 Juniorijoukkueen talouden hoitaminen... 9 Joukkueiden maksut SEURAN VALMENNUSTOIMINTA TUOMARITOIMINTA SUPERPESIS JUNIORITOIMINTA Pesiskoulu Juniorijoukkueet Juniorijoukkueen tukijoukot Valmentaja Joukkueenjohtaja Huoltaja Rahastonhoitaja Tiedottaja Talkoovastaava Kentänvanhin Yhteistyö joukkueessa Toimiva joukkue Joukkueen toimihenkilöt Joukkueiden omat pelisäännöt Kokoonpano pelissä Varusteet Pelin siirto Pelaajan erottaminen Poissaolosta ilmoittaminen Pelaajan värvääminen Pesäpallo-ottelun kesto Kentän laidalla Ongelmatilanteiden ratkaiseminen LIITTEET Tiimien kehitysprosessit Pesiskoulu Turvallisuussuunnitelma

3 3 (20) LUKIJALLE Kädessäsi on Oulun Lippo Juniorit ry:n oma lasten ja nuorten pesäpallotoiminnan toimintakäsikirja. Se on samalla linjaus seuran tekemälle nuorisotyölle. Tämä kirjanen kertoo seuran peruslinjoista, jotka ovat syntyneet ajankohtaisesta tarpeesta löytää yhteiset perusteet hyvälle, lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä tukevalle urheiluseuratoiminnalle. Nämä linjaukset ovat seurassamme toimivien henkilöiden toimintamallina kehittäessämme käytännön toimintatapojemme entistä paremmiksi. Tämä opas selkiyttää Oulun Lippo Juniorit ry:n sisäistä toimintaa ja kertoo kaikille toiminnasta kiinnostuneille siitä, millaisin periaattein seurassamme toimitaan. Lapsille liikunta ja seuraan kuuluminen on arvokas ja tärkeä elämysmaailma, jossa seuramme toimii rinnakkaiskasvattajana perheen, koulun ja kavereiden ohella. Oulun Lippo Juniorit ry. toivoo, että näistä seuran sisäisistä toimintatavoista ja sovituista pelisäännöistä on apua kaikille seuratyöhön osallistuville. Opas on hyvä ottaa esille useastikin kauden aikana, jotta ymmärtäisimme oman seuratehtävämme niveltymisen seuramme toimintaan. Tutustu kirjaseen ja tuo mukaan oma panoksesi yhteiseen kasvatushankkeeseen lastemme ja nuortemme hyväksi. Yhdessä toimien saavutamme parhaan tuloksen. Tästä oppaasta on poistettu muuttuvat päivämäärät ja yhteystiedot. Otteluohjelmat ja tapahtumakalenteri sekä joukkueiden ja johtokunnan yhteystiedot löytyvät Lippo Junioreiden kotisivuilta, Oulussa toukokuussa 2010 Oulun Lippo Juniorit ry, johtokunta

4 4 (20) LIPPO JUNIORIT RY Oulun Lippo Juniorit ry on vuonna 2003 perustettu pesäpallon junioritoimintaan erikoistunut seura. Toimimme tiiviissä yhteistyössä Oulun Lipon kanssa ja meillä on eri ikäkausien juniorijoukkueita aina B-tyttöihin asti. Joukkueemme ovat menestyneet vuosien saatossa valtakunnan tasollakin erinomaisesti. Joukkuetoiminnan lisäksi järjestämme mm. kesäisin pesäpallokoulua eri kentillä ympäri Oulua ja työllistämme nuoria ohjaajia. Seuran jäsenistö ja vuosikokoukset Oulun Lippo Juniorit ry on Suomen Pesäpalloliiton, Nuorisopesiksen, Superpesiksen ja Pohjois- Suomen Pesiksen jäsenseura, jonka muodostavat sen jäsenet. Seuran jäsenet käyttävät seurassa ylintä päätäntävaltaa kahdella foorumilla: omien joukkueiden tasolla vanhempien palavereissa ja seuratasolla kevät- ja syyskokouksessa. Seuran sääntömääräinen syyskokous pidetään vuosittain loka-marraskuussa. Sen kutsuu koolle johtokunta. Syyskokous valitsee puheenjohtajan sekä johtokunnan, johon kuuluu kuusi jäsentä. Johtokunnan jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi, ja puolet jäsenistä on erovuorossa vuorovuosina. Syyskokous hyväksyy toimintasuunnitelman, talousarvion seuraavalle vuodelle ja jäsenmaksun suuruuden. Sääntömääräinen kevätkokous pidetään vuosittain helmi-huhtikuussa. Kevätkokouksessa hyväksytään tilinpäätös ja toimintakertomus. Oulun Lippo Junioreiden tili- ja toimintakausi on kalenterivuosi. Johtokunta Seuratasolla päätöksentekovastuussa ovat seuran puheenjohtaja ja seuran johtokunta. Johtokuntaan kuuluvat puheenjohtaja ja kuusi johtokunnan jäsentä. Johtokunta kokoontuu noin kuukauden välein (10-12 kertaa vuodessa), koollekutsujana toimii seuran puheenjohtaja. Johtokunta vastaa vuosikokouksen hyväksymän toimintasuunnitelman mukaisesti järjestettävästä toiminnasta, seuran taloudesta ja tekee henkilövalinnat esimerkiksi valmentajiksi. Johtokunta nimeää kullekin johtokunnan jäsenelle tiimin, jonka toiminnasta tämä vastaa. Seuran virallisen nimen kirjoittamiseen tarvitaan kaksi henkilöä, jotka ovat johtokunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja. Puheenjohtaja hyväksyy seuran laskut ennen niiden maksamista. Seuran puheenjohtaja Seura valitsee joka toinen vuosi syyskokouksessa 2-vuotiskaudelle puheenjohtajan. joka vastaa junioritoiminnan kokonaisuudesta yhdessä seuratyöntekijä/junioripäällikön kanssa kutsuu koolle johtokunnan kokoukset.

5 5 (20) Tiimit Seurassa toimii kuusi tiimiä: Joukkueenjohtajatiimi, Taloustiimi, Tiedotus- ja viestintä tiimi, Tuomaritiimi, Valmennustiimi ja Lipottaret-tiimi. Joukkueenjohtajatiimin tehtäviä ovat mm. seuran strategian jalkauttaminen, joukkueiden järjestäytymisen koordinointi yhdessä seuratyöntekijän/junioripäällikön kanssa, seuran/joukkueiden turvallisuusasioiden varmistaminen ja kehittäminen, joukkueiden ja seuran toiminnan kehittäminen sekä joukkueenjohtajien toiminnan tukeminen. Joukkueet Jokaisen juniorijoukkueen taustalla toimii joukko vanhempia. Keskeisimmät toimijat ovat joukkueenjohtaja ja rahastonhoitaja. Lisäksi joukkueiden taustavoimiin kuuluu vaihteleva määrä muita toimijoita. Joukkueenjohtajat tapaavat säännöllisesti joukkueenjohtajien tapaamisissa ja rahastonhoitajat taloustiimin järjestämissä rahastonhoitajien tapaamisissa. Joukkueenjohtajien edustajia on joukkueenjohtajatiimissä ja rahastonhoitajien edustajia taloustiimissä. Seuratyöntekijä/Junioripäällikkö Seurassa työskentelee seuratyöntekijä/junioripäällikkö seuran puheenjohtajan alaisuudessa. Hänen työaikansa on 25 tuntia viikossa. Seuratyöntekijän toimenkuvaan kuuluvat mm. seuraavat tehtävät: johtokunnan sihteeri seuratoiminnan kehittäminen tiimien toiminnan ja toiminnan dokumentoinnin ohjeistaminen ja valvonta jäsenrekisteri pesäpallokoulun rehtorin tehtävät aluesarjailmoittautumiset joukkueiden harjoitteluvuorojen koordinointi kesän peliaikataulujen koordinointi. Lisäksi tehtäviin kuuluvat seuran sisäinen tiedottaminen ja yhteydenpito eri yhteistyötahojen kanssa, esim. joukkueiden informointi ajankohtaisista asioista (mm. pesäpalloliitolta tulevat asiat), yhteistyö pesäpalloliiton, Oulun kaupungin liikuntatoimen ja muiden seurojen kanssa toimiminen valmentajatiimissä: valmentajien vuosikellon koordinointi, valmentajien muu koulutus ja konsultointi, uusien valmentajien rekrytointi ja valmentajasopimukset harjoitus- ja pelivuorojen koordinointi: esim. neuvottelujen käynti harjoitustiloista eri tahojen kanssa, harjoitusvuorojen jakaminen ja tietojen päivittäminen nettiin, kesän kotipelien kenttävarauksista huolehtiminen, päivittäminen webtimmiin (webtimmi = kaupungin liikuntapaikkojen vuorovarausjärjestelmä), kenttämuutokset, info peleistä tuomarivastaavalle, pelikalenterin ajan tasalla pitäminen, joukkueiden informoiminen pelaajalisenssit: joukkueiden ohjeistaminen lisenssien maksamiseen liittyvissä asioissa, lisenssitarkistukset (huolehtii, että kaikilla pelaajilla lisenssiasiat ovat kunnossa, lisenssit maksettuina ja oikeantyyppiset ennen kesän pelejä). jäsenkortit: huolehtii voimassa olevat jäsenkortit pelaajille pelaajien rekrytointi: markkinointikampanjat, suunnittelu, organisointi ja toteuttaminen yhteistyössä johtokunnan kanssa

6 6 (20) seurapostin käsittely: sähköpostit, saapuva ja lähtevä posti päättäjäisiin liittyvät tehtävät: tilanvaraus, kerää joukkuekohtaiset tiedot palkittavista pelaajista ja sarjamenestyksestä, kokoaa yhteen ehdotukset kiertopalkinnon saajista, huolehtii kutsut päättäjäisiin, huolehtii palkinnot päättäjäisiin (kiertopalkinnot edellisen vuoden voittajilta) tilaisuuden organisointi (kahvitus, esiintyjät, jne) uuden kauden aloitukseen liittyvät tehtävät: joukkueiden kasaaminen yhdessä johtokunnan ja joukkueenjohtajien ja valmentajien kanssa koordinoi joukkueiden järjestäytymisen (jojot, rahastonhoitajat) peliasut: alle C-ikäisten peliasujen talvisäilytyksen koordinointi, uusien peliasujen hankinta ennen pelikauden alkua yhteistyössä joukkueenjohtajien kanssa muut seuran rutiinitehtävät: edellä mainittujen tehtävien lisäksi kaikki johtokunnan/seuran puheenjohtajan osoittamat työhön liittyvät tehtävät, jotta seuran toimivuuteen liittyvät tavoitteet saavutetaan. Seuran koulutustoiminta Valmentajien koulutusta järjestetään sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Johtokunta määrittää koulutustoiminnan periaatteet vuosittain. Se linjaa valmentajien ja tuomareiden koulutukseen osallistumisen ja valmentajien jatkokoulutukseen osallistumisen. Joukkueenjohtajat ja valmentajat kartoittavat joukkuekohtaisen kouluttautumistarpeen ja ilmoittavat siitä johtokunnalle tai valmennustiimille. Johtokunta päättää seuratoiminnan koulutusohjelmiin osallistuvista. Seuratoiminnan koulutusohjelmat: PML = Pesisjuniorin monipuolinen liikunta koulutus (aluejohtoinen koulutus) F- ja E-ikäisten seurassa toimivien koulutus pesäpallotoiminnasta sekä lasten liikuttamisesta kiinnostuneet henkilöt, isät ja äidit. Soveltuu myös alle 14-vuotiaiden kasvatus- ja ohjaustoimintaan. JPVT = Juniori Pesisvalmentajatutkinto (aluejohtoinen koulutus) F-, E-, D -ikäisten lasten toiminnasta kiinnostuneet seuratoiminnassa mukana olevat henkilöt ja pesiskoulujen ohjaajiksi aikovat. NPVT = Nuorten Pesisvalmentajatutkinto (liittojohtoinen koulutus) C-, B-, ja A-ikäisten nuorten joukkueissa toimiville henkilöille sekä naisten ja miesten maakuntasarjan valmentajille ja pelinjohtajille. PLVT = Pesäpallon lajivalmentajatutkinto (liittojohtoinen koulutus) Liittojohtoinen koulutus aikuisten tasolla toimiville henkilöille. AmVT = Ammattivalmentajatutkinto Liittojohtoinen koulutus ammattivalmentajaksi ryhtyville henkilöille. Pakolliset ohjaajakoulutukset leireillä (vähintään yhdellä joukkueen johtotehtävissä olevalla): C-ikäisten ohjaajat: Nuorisoleiri, NPVT -koulutus D-ikäisten ohjaajat: Suurleiri, JPVT -koulutus E-ikäisten ohjaajat: Tenavaleiri, PML tai JPVT -koulutus F-ikäisten ohjaajat: Naperoleiri, PML -koulutus Valmennustiimi vastaa seuramme valmentajien koulutuksen käytännön toteutuksesta seuran sisällä. Pesäpallon tuomarit kouluttautuvat valtakunnallisen nuorisotuomarikoulutusjärjestelmän kautta. Nuorisotuomarit saavat pääkoulutuksensa oman alueemme nuorisotuomarikoulutustilaisuuksissa.

7 7 (20) Valtakunnallisilla pesisleireillä annettava koulutus on jatkumo näille pääkoulutuksille. Leireillä pyritään antamaan käytännönkoulutusta tuomaritarkkailun muodossa jokaisen leiriottelun yhteydessä. Lisäksi tuomareille voidaan järjestää teoriakoulutusta. Lisäksi seuramme järjestää omaa tuomarikoulutusta ja muuta tuomareiden yhteistä toimintaa. Tästä kokonaisuudesta vastaa seuramme tuomaritiimi. Valmentaja- ja tuomarikoulutusten lisäksi koulutetaan mm. pesiskouluohjaajia ja kirjureita sekä järjestetään erityisiä teemakoulutuksia. TOIMINNAN PERIAATTEITA Missio Mielekästä harrastamista ja kilpailemista Hyvässä Seurassa Junioripesistä suurella sydämellä Missio kuvaa seuramme toiminta-ajatuksen, sen miksi seuramme on olemassa. Missio pyrkii vastaamaan kysymykseen siitä, mitä seurassa halutaan pysyvästi tehdä ja mihin seurassamme halutaan päästä pidemmällä aikavälillä. Missio liittyy siis hyvin vahvasti seuran perustarkoitukseen ja sen ydintoimintaan. Samoin se kertoo laajemminkin seuran roolista ja tehtävästä yhteiskunnassa. Missio on yhdessä arvojen ja vision kanssa osatekijä seuran strategian määrittelyssä. Kyseessä on siis yksi strategian perusosista, joiden päälle strategia rakennetaan. Visio Oulun laadukkain ja menestyvin junioriurheiluseura 2014 Visio on meille seurassa toimiville unelma siitä, millaisena näemme seuramme tulevaisuudessa. Se on tavoite, johon pyrimme ja joka innostaa meitä kaikkia jatkamaan juniorityön parissa. Strategia Strategian syntyy yhdessä tekemällä ja me kaikki olemme sitä muovaamassa. Arvot Arvoja ovat seuran toimintaa ohjaavat periaatteet, joille ominaista on pysyvyys, voimakkuus ja riippumattomuus ajasta ja paikasta. arvot ovat tärkeäksi koettuja asioita, jotka ohjaavat toimintaa valintatilanteessa. Ne ovat yhteisesti hyväksyttyjä asioita, jotka motivoivat toimijoita. Syksyllä 2009 kokoontui joukko juniorien vanhempia, joukkueenjohtajia, rahastonhoitajia ja johtokunnan jäseniä linjaamaan Oulun Lippo Junioreiden arvoja ja toiminnan tavoitteita tuleville vuosille. Alla on esitetty seuramme arvoiksi tehdyt linjaukset.

8 8 (20) Onnistumisen ja menestymisen elämyksiä Jokaisella mahdollisuus mielekkääseen toimintaan omat lähtökohdat ja tavoitteet huomioon ottaen Mahdollisuus erilaisiin kehittymistavoitteisiin (harraste, kilpailu, valmennus, tuomarointi, seuratehtävät) Avoimuus, läpinäkyvyys ja rehellisyys Toiminta tavoitteiden mukaista, tiedetään mitä, miksi ja miten tehdään Asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä Viestintä ajantasaista ja avointa Sitoutuminen Mukana olevat tietävät tavoitteet ja tietävät oman merkityksensä tavoitteiden saavuttamiseksi Kaikilla toimijoilla on oikeuksia ja velvollisuuksia. Jokainen sitoutuu omaan rooliinsa 100 % Seurahenki Olemme ylpeitä seuran jäseniä Toimijoiden yhteistyö Kiva tulla, kiva olla ja kehataan sanoa Laadukas toiminta Mitattavaa ja arvioitavissa, esim. pelaajavaihtuvuus, harjoitusten lkm, jäsenkyselyt Jatkuva kehittäminen Pyrkimys parempaan koko ajan, esim. valmennustoiminnan kehittäminen, seurajohtaminen jne. VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN Seuran sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä ja tiedottamisesta ja niiden kehittämisestä vastaa viestintä- ja tiedotus-tiimi. Tiimin toiminnan tavoitteet: viestinnän/tiedotuksen parantaminen ja www-sivujen kehittäminen paremmin pelaajia, vanhempia ja yleisöä palveleviksi. Kaikkien joukkueiden tiedotusvastaavat otetaan mukaan viestinnän ja tiedotuksen kehittämiseen. Sisäinen viestintä Seuran kevät- ja syyskokoukset ovat tärkeä foorumi seuran ajankohtaisista asioista tiedottamisessa. Kutsu kevät- ja syyskokoukseen julkaistaan sanomalehti Kalevassa kaksi viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsut ovat myös seuran www-sivuilla. Seura järjestää päättäjäiset kauden lopussa. Tarkemmat tiedot päättäjäisistä löytyvät seuran www-sivuilta, samoin sieltä löytyy tietoa seuran toiminnasta. Myös tämä opas on yksi Lippo Junioreiden tiedotuskanava. Lisäksi sekä puheenjohtaja että johtokunnan jäsenet lähettävät tiedotteita joukkueenjohtajille ja rahastonhoitajille sähköpostitse kukin omalta vastuualueeltaan. Seuralle voi lähettää sähköpostia seuran puheenjohtajan sähköpostiosoitteeseen puheenjohtaja@lippojuniorit.fi tai seuratyöntekijälle/junioripäällikölle. Tiedotus- ja viestintätiimi tulee kehittämään seuran kuukausitiedotteen seuran sisäisen tiedottamisen uudeksi apukeinoksi. Kuukausitiedotteen sisältö tulee johtokunnalta, tiimeiltä ja joukkueilta.

9 9 (20) Joukkueilla on vanhempien yhteisiä tapaamisia, jotka kutsuu koolle joukkueenjohtaja. Joukkueenjohtaja tai muu nimetty henkilö vastaa oman joukkueen tiedottamisesta joukkueen ja vanhempien kanssa yhteisesti sovitulla tavalla. Kukin joukkue valitsee joukkueen www-sivujen ylläpitämiseen vastuuhenkilön. Ulkoinen viestintä Ulkoista tiedotusta hoidetaan pääasiassa nettisivujen kautta (osoite ja lisäksi tiedotusvälineiden välityksellä. Seuran logo ja värit Lipon logo muodostuu keltaisesta laakeriseppeleen ympäröimästä pallosta, sen keskellä olevasta kirkkaansinisestä Lippo-tekstistä, sen alapuolella olevasta luvusta 2003 ja alimpana sijaitsevasta Juniorit-tekstistä. Logoa käytetään kaikissa seuran nimissä lähettävissä viesteissä ja myytävissä tuotteissa. Johtokunta ohjeistaa tarvittaessa logon käyttöä ja myöntää luvan uusille käyttökohteille. Lipon tunnusvärit ovat valkoinen ja keskisininen, joita käytetään peli- ja harjoitteluasuissa. Sen lisänä voidaan käyttää keltaista väriä. Mikäli joukkue hankkii harjoitus- ym. asuja, voidaan asuihin laittaa mahdollisten sponsoriyritysten mainoksia tai esim. pelaajien nimet. SEURAN TALOUS JA SEN HOITAMINEN Lippo Juniorit ry:n johtokunta laatii seuralle talousarvion kullekin kaudelle ja näin luo ne taloudelliset puitteet, joissa toimintaa pyöritetään. Juniorijoukkueen talouden hoitaminen Joukkueenjohtaja ja rahastonhoitaja laativat joukkueen talousarvion, jonka tulojen ja menojen tulee olla tasapainossa. Joukkueen varojen käytöstä vastaavat joukkueenjohtaja ja rahastonhoitaja. Kun uusi joukkue perustetaan ja vanhemmat kokoontuvat, valitaan joukkueelle rahastonhoitaja. Joukkue ilmoittaa rahastonhoitajan henkilötiedot Oulun Lippo Juniorit ry:n johtokunnalle, joka päättää pankkitilin avaamisesta joukkueelle, ellei joukkueella ole jo tili. Jos tili on olemassa, tehdään muutos tilin käyttöoikeustietoihin. Tilin käyttöoikeus annetaan joukkueen ja seuran rahastonhoitajalle. Joukkueilla ei saa olla muita tilejä kuin seuran niille osoittama tili. Joukkueiden tilit liitetään Lippo Juniorit ry:n kirjanpitoon. Joukkueen tilin kuitit toimitetaan seuran rahastonhoitajalle, joka toimittaa ne keskitetysti tilitoimistoon. Joukkueiden rahastonhoitajille pidetään info joukkueiden järjestäytymisen jälkeen. Siinä käydään läpi joukkueen taloudenhoitoon liittyvät perusasiat. Joukkueet hankkivat itselleen varoja kustannusten peittämiseksi. Erilaiset talkoosuoritteet, seuran arpojen myynti, myyjäiset ym. ovat suositeltavia joukkueiden varainhankintatapoja. Vanhemmat ovat varainhankinnassa avainasemassa. Joukkueet voivat kerätä myös kuukausimaksuja kulujensa

10 10 (20) kattamiseksi. Joukkueiden tulee laatia sisäiset pelisäännöt kerättyjen varojen käytöstä. Seuran sisäinen yhteinen talkootyö ei kuulu joukkueen oman varainhankinnan piiriin. Kaikki joukkueiden tilillä olevat varat ovat Oulun Lippo Juniorit ry:n omaisuutta. Varat ovat luonnollisesti joukkueen käytössä. Pelaajan lopetettua harrastuksensa hänelle ei voida maksaa rahaa tai antaa tavaraa. Vanhan toimintakauden päätteeksi omaisuus siirtyy joukkueen mukana seuraavan toimintakauden pohjakassaksi joukkueen käyttöön. Mikäli seurassa joudutaan suorittamaan joukkueiden yhdistämisiä tai pelaaja siirtyy uuteen Lipon joukkueeseen, joukkueen varat siirretään pelaajan mukana pääluvun mukaan uuteen joukkueeseen. Joukkueiden maksut Lisenssimaksu Jokainen Lippo Junioreissa pelaava maksaa Suomen Pesäpalloliitolle lisenssimaksun. Se toimii pelilupana sarja- ja leiriotteluissa sekä vakuutuksena peli- ja harjoitustapahtumissa. Joukkueenjohtaja vastaa siitä, että jokaisella pelaajalla on lisenssi ja että joukkueen lisenssiluettelo on mukana peleissä ja leireillä. Junioripelaajien lisenssimaksun suuruus vaihtelee pelaajan iän ja sarjatason mukaan. Pesäpalloliitto määrittelee vuosittain lisenssimaksun suuruuden. Mikäli pelaajalla on voimassa oleva tapaturmavakuutus toisessa vakuutusyhtiössä, siitä tulee toimittaa kirjallinen todistus joukkueenjohtajalle tai rahastonhoitajalle. Todistuksesta tulee ilmetä vakuutusyhtiön nimi, vakuutuksen numero ja vakuutuksen kattavuus sekä voimassaolo. Vakuutuksen on katettava pesäpallon kilpailu- ja harjoittelutoiminta sekä niihin liittyvät matkat kotimaassa sekä ulkomailla. Jäsenmaksu Jokainen seuraa edustava pelaaja ja toimitsija maksaa vuosittain jäsenmaksun. Pelaajien jäsenmaksu sisältyy juniorimaksuun. Jäsenmaksun suorittamista edellytetään kaikilta seuran toimihenkilöiltä ja talkoolaisilta. Lisäksi toivotaan, että kaikki vanhemmat maksaisivat jäsenmaksun vapaaehtoisena kannatusmaksuna. Jäsenmaksun ja ainaisjäsenmaksun suuruus määritellään vuosittain. Joukkueen rahastonhoitaja tiedottaa joukkuetta jäsenmaksusta ja sen maksamisesta. Kuukausimaksu ja joukkueen oma varainhankinta Edellä esitettyihin kausimaksuihin eivät sisälly joukkueen omat kulut, jotka jäävät joukkueen tai pelaajan itse hoidettavaksi. Näitä ovat esimerkiksi leirimaksut, turnausmaksut, peli-, turnaus- ja leirimatkakulut, Ouluhallin vuoromaksut, harjoituspallot, pelivälineet, verkkarit tai muut seura-asut, ensiapulaukku ja muut huoltotarvikkeet sekä joukkueen omat retket ja muut tilaisuudet. Pelaajat maksavat oman joukkueensa tilille kuukausimaksua. Maksuohjeet (tilinumero, maksun suuruus) antaa joukkueen rahastonhoitaja. Kuukausimaksun suuruus voi vaihdella kauden kestäessä joukkueen rahatilanteesta riippuen. Joukkueen tulee järjestää oman taloutensa hoitamiseksi varainhankintakeinoja, jotka eivät kuitenkaan saa olla samoja kuin seuran yhteiset varainhankinnat tai ristiriidassa niiden kanssa. Joukkueille suositeltavia toimintamuotoja varainhankintaan ovat muun muassa kioskin pitäminen ja pika-arpajaiset omissa peleissä joukkueen omat talkoot myyjäiset

11 11 (20) Myös seura järjestää varainhankintaan liittyviä tapahtumia ja tempauksia, joihin osallistumalla joukkue voi kerätä itselleen varoja. Näitä ovat esimerkiksi arpojen myynti superpesisotteluiden kenttämyynti yhteistyötahojen pyytämät talkoot. SEURAN VALMENNUSTOIMINTA Valmennustiimi vastaa seuran valmennustyöstä ja sen kehittämisestä. Valmennustiimin tehtäviin kuuluvat mm. valmentajien välisen yhteistyön edistäminen, valmentajakoulutuksen suunnittelu ja toteutus, valmentajarekrytointi ja valmentajasopimusten tekeminen yhdessä joukkueenjohtajien kanssa. Lippo Juniorit ry kouluttaa valmentajia yhteistyössä Pohjois-Suomen Pesiksen ja Pesäpalloliiton kanssa. Tavoitteena on, että kullakin joukkueella on kaksi koulutettua valmentajaa. Valmentajille järjestetään säännöllisesti valmentajatapaamisia (valmennuskello), joissa valmentajat voivat vaihtaa keskenään kokemuksia sekä etsiä ratkaisuja ilmenneisiin haasteisiin. Seuramme juniorivalmennuksen tavoitteena on luoda lapselle tämän halun ja edellytysten mukaista toimintaa ja antaa hänen käyttää mielikuvitustaan, kokeilla osaamistaan ja rajojaan ja samalla harjoitella keskittymiskykyä, pitkäjänteisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Ohjatussa toiminnassa keskitytään yrittämisen, oppimisen ja henkilökohtaisen edistymisen kannustamiseen. Tavoitteena on myös innostaa elinikäiseen liikuntaharrastukseen. Lapselle seura onkin hyvä paikka kasvaa. Oulun Lippo Juniorit ry:ssä toiminnan painopistealueet vaihtelevat lasten ja nuorten iän mukaan ja toiminta on selkeästi jaettu lasten ja nuorten toimintaan. Lasten pesiksestä puhutaan G-, F-, E- ja D-ikäisten kanssa ja sillä tarkoitetaan alle 14-vuotiaiden pesisharrastusta. Näissä ikäluokissa keskeistä ovat leikinomaisuus, monipuolisuus ja kaikkien pelaaminen. Lasten pesiksessä puhutaan harrastustoiminnasta. Leikinomaisuudella tarkoitetaan tekemisessä vallitsevaa asennetta ja ilmapiiriä. Laadukas ja oppimista edistävä harjoittelu on aina hauskaa. Monipuolisuus toteutetaan laadukkaalla monipuolisella ohjaamisella. Lasten joukkueissa jokaiselle tarjotaan onnistumisen elämyksiä ja kokemuksia takaamalla kaikille peliaikaa. Menestys lasten pesiksessä on iloisia ilmeitä, ryhmään kuulumista ja mukana pysymistä, leikinomaisuutta ja tasavertaisuutta sekä seuran ja joukkueen toimintaan tyytyväisiä seuran jäseniä. Nuorten joukkueet tarkoittavat kilpatoiminnassa olevia C- ja B-ikäisten joukkueita. Näissä ikäryhmissä keskeistä on henkilökohtaisten taitojen kehittyminen, pelaajan omien tavoitteiden merkitys ja sitä kautta lajiin kiinnittyminen ja sitoutuminen samoin kuin kehittyminen joukkuepelaajana. Joukkueilla on kilpailullisia tavoitteita ja se näkyy myös peluuttamisessa. Ikäluokat ja joukkueet Tyttöjuniorit: B-tytöt, alle 19-vuotiaat tytöt C-tytöt, alle 16-vuotiaat tytöt D-tytöt, alle 14-vuotiaat tytöt E-tytöt, alle 12-vuotiaat tytöt F-tytöt, alle 10-vuotiaat tytöt G-tytöt, alle 8-vuotiaat tytöt Poikajuniorit: C-pojat, alle 16-vuotiaat pojat D-pojat, alle 14-vuotiaat pojat E-pojat, alle 12-vuotiaat pojat F-pojat, alle 10-vuotiaat pojat G-pojat, alle 8-vuotiaat pojat

12 12 (20) Lapsi ja nuori tarvitsee jokaisessa kehitysvaiheessa aikuisen turvaa. Pesistreeneissäkin aikuinen ohjaaja asettaa lapsen toiminnalle hänen henkistä ja fyysistä terveyttään turvaavat rajat. Turvallisuus otetaan huomioon esimerkiksi vaatimalla kypärän käyttöä aina heitto- ja lyöntiharjoituksissa. TUOMARITOIMINTA Seurassamme voi harrastaa myös tuomaritoimintaa. Se on kehittävä harrastus, jossa opitaan tekemään vastuullisia ratkaisuja, toimimaan yhteistyössä muiden tuomareiden kanssa ja tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Seuran tuomaritoiminnasta ja sen kehittämisestä vastaa tuomaritiimi. Tuomaritiimi järjestää vuosittaiset tuomarikoulutustilaisuudet, laatii tuomarilistan alkavan kauden kotiotteluihin, nimeää liitonsarjojen kotiotteluiden aputuomarit sekä nuorten aluesarjojen kotiotteluiden peli- ja syöttötuomarit. Seura maksaa tuomarikoulutuksen, vastineena tästä seuran kouluttama tuomari on velvoitettu tuomaroimaan pelikaudella vähintään kolmessa pelissä. Lippo Juniorit kouluttaa pesistuomarit yhteistyössä Pohjois-Suomen Pesiksen kanssa. Seuramme tuomarit osallistuvat sekä sarja- että leiriotteluiden tuomitsemiseen. Seura maksaa leirituomareiden kuljetus- ja osallistumiskulut. Nuorisotuomaritoiminnasta löytyy tietoa Pesäpalloliiton sivuilta, SUPERPESIS Seuraamme kuuluu naisten superpesisjoukkue Lipottariet, jolla on oma taustaorganisaatio. Seuramme B-tyttöjen ja A-poikien superpesisjoukkueet koostuvat lähes kokonaan seuran omista kasvateista. Supertasolla pelaavat joukkueet vastaavat kukin omasta taloudestaan. Teemme hyvää yhteistyötä miesten superpesisjoukkue Lipon ja sen tukijoukkojen sekä muiden alueella toimivien pesäpalloseurojen kanssa. JUNIORITOIMINTA Lippo Juniorit on junioripesäpalloon erikoistunut seura. Lipolla on juniori-ikäluokissa joukkueita eri ikäluokissa. Joukkueita on tytöissä G-, F-, E-, D- ja C-ikäluokissa vuosikerran mukaan sekä B- tyttöjen superpesisjoukkue. Pojissa joukkueita on G-, F-, E-, D- ja C-ikäluokissa vuosikerran mukaan. Juniorisarjojen lisäksi voivat seuran joukkueet pelata myös aikuisikäisten aluesarjoissa.

13 13 (20) Pesiskoulu Suuri osa pesäpallojunnuista on aloittanut pesäpalloharrastuksensa pesiskoulussa. Se on tarkoitettu vuotiaille tytöille ja pojille. Pesiskoulun tavoitteena on liikunnan ilon ja riemun löytäminen, lajitiedon ja -taitojen kartuttaminen sekä ryhmätyöskentelytaitojen kehittäminen ja uusien kavereiden saaminen. Pesiskoulun myötä harrastus juniorijoukkueessa voi jatkua ja tie huippupelaajaksi voi alkaa! Pesiskoulusta vastaa pesiskoulun rehtori. Rehtorina toimii seuratyöntekijä/junioripäällikkö. Pesiskoulu alkaa toukokuussa ja se toimii kesän aikana eri puolilla kaupunkia. Pesiskoulun valmentajat ovat lajia harrastavia nuoria. Lisäksi pesiskoulussa vierailee naisten ja miesten joukkueiden pelaajia. Pesiskoulun harjoituksia on useita kertoja viikossa pesiskoulun lukujärjestyksen mukaan. Lisäksi pesiskouluun kuuluu pelejä eri kaupunginosajoukkueiden välillä. Ne pelataan pääosin Niittyaron kentällä. Pesiskoulusta jaetaan tiedote Oulun ala-asteen kouluille kevään aikana. Lisäksi pesiskoulusta tullaan kertomaan kouluille mahdollisuuksien mukaan. Pesiskoulumaksu sisältää opetuksen ja ohjauksen, pelipäivät, vakuutuksen, välineiden käytön, pesiskoulutuotteen, diplomin sekä vapaan pääsyn kaikkiin Lipon ja Lipottarien kotiotteluihin kauden aikana. Juniorijoukkueet Joukkueet järjestävät oman toimintansa itsenäisesti seuran yleislinjojen mukaisesti. Joukkueet valitsevat omat toimihenkilönsä, tekevät omat pelisääntönsä ja keräävät omatoimisesti tarvitsemansa varat. Juniorijoukkueen tukijoukot Jokaisella joukkueella tulee olla nimettynä ainakin seuraavat toimihenkilöt: valmentajat joukkueenjohtaja, jonka vanhempainkokous valitsee Lisäksi jokaisella joukkueella tulee olla nimettynä rahastonhoitaja ja tiedotusvastaava. Useimmiten vanhempainkokouksessa valitaan myös joukkueen huoltaja ja talkoovastaava. Toimihenkilöt valitaan aina kaudeksi kerrallaan. Joukkueen toimihenkilöt hoitavat heille tarkoitetut tehtävät seuran toimintatapojen ja sopimusten mukaisesti. Heidän tulee noudattaa Suomen lakeja, Pesäpalloliiton ja Oulun Lippo Juniorit ry:n sääntöjä sekä joukkueen itse laatimia pelisääntöjä. Seuraavassa on esitetty esimerkinomaisesti joukkueen toimihenkilöiden tehtävät.

14 14 (20) Valmentaja/pelinjohtaja Joukkueen valmentajan/pelinjohtajan tehtäviä ovat mm. seuraavat; suunnittelee ja laatii joukkueen valmennussuunnitelman/toimintasuunnitelman ja vastaa sen toteutumisesta laatii harjoitussuunnitelman koko kaudeksi sekä tarvittavat kuukausi- tai viikkosuunnitelmat on läsnä kaikissa joukkueen harjoitus- ja ottelutapahtumissa (ainakin yksi joukkueen valmentajista aina paikalla) vastaa harjoitusten ja otteluiden käytännön toteuttamisesta, johtamisesta sekä niiden kirjaamisesta vastaa pelaajien peluuttamisesta pitää harjoituspäiväkirjaa sitoutuu ohjaamaan ja peluuttamaan joukkuettaan seuran yhteisten tavoitteiden ja joukkueen kanssa sovittujen pelisääntöjen mukaisesti huolehtii siitä, että joukkueen pelaajat käyttävät asianmukaisia ja sääntöjen edellyttämiä varusteita osallistuu joukkueen vanhempainiltoihin sekä seuran tai valmennustiimin järjestämiin valmentajailtoihin käy läpi pelisääntökeskustelut pelaajien ja vanhempien kanssa ja toimittaa pelisääntötuotokset pyydettyyn ajankohtaan mennessä suorittaa pelaaja- ja seura-arvioinnit kauden päätteeksi osallistuu mahdollisuuksien mukaan seuran sisäisiin ja muihin koulutuksiin itsensä ja seuran toiminnan kehittämiseksi Joukkueenjohtaja tukee valmentajaa/pelinjohtajaa tämän tehtävissä hoitaa kotiotteluiden järjestelyt: kenttävarauksen, tuomarit, toimitsijat, tiedottamisen vierasjoukkueelle ym. ellei joukkueelle ole nimetty peli- ja matkajärjestelyistä vastaavaa henkilöä ellei joukkueelle ole nimetty peli- ja matkajärjestelyistä vastaavaa henkilöä huolehtii alueleirille ilmoittautumisen tiedottaa seuran asioista vanhemmille ja pelaajille (ellei joukkueella ole tiedotusvastaavaa) laatii joukkueen budjetin yhteistyössä rahastonhoitajan kanssa huolehtii joukkueen peliasut (ellei joukkueella ole huoltajaa) koordinoi pelaajien lisenssiasiat yhteistyössä rahastonhoitajan kanssa osallistuu joukkueenjohtajien yhteisiin tapaamisiin vastaa omien turnausten järjestelyistä raportoi mahdollisista epäurheilijamaisuuksista seurajohdolle laatii kauden päätteeksi joukkueen toimintakertomuksen huolehtii joukkueen osallistumisesta seuran yhteisiin talkoisiin yhdessä talkoovastaavan kanssa huolehtii muista seuran antamista tehtävistä yhteistyössä muiden vanhempien ja joukkueen pelaajien kanssa osallistuu mahdollisuuksien mukaan seuran sisäisiin ja muihin koulutuksiin itsensä, joukkueen ja seuran toiminnan kehittämiseksi tukee joukkueiden valmentajia näiden tehtävässä hoitaa mahdolliset seurojen väliset pelaajasiirtoasiat Huoltaja

15 15 (20) vastaa omalta osaltaan joukkueen urheilullisten ja kasvatuksellisten tavoitteiden noudattamisesta ja toteutumisesta on velvollinen olemaan läsnä kaikissa harjoituksissa ja otteluissa mahdollisuuksien mukaan tai valmentajien ja joukkueenjohtajan kanssa sovitulla tavalla huolehtii sitä, että joukkueen pelaajat käyttävät asianmukaisia ja sääntöjen edellyttämiä varusteita vastaa joukkueen varusteiden kunnosta, täydennyksistä ja kierrättämisestä huolehtii joukkueen ensiapulaukun valmiudesta ja saatavilla olosta ja samalla mahdollisesta ensiavusta harjoituksissa ja otteluissa vastaa joukkueen nestehuollosta harjoituksissa ja otteluissa huolehtii oikean urheilijan ravintotietouden levittämisestä joukkueen jäsenille edellyttää pelaajilta asianmukaisuutta, huolellisuutta ja siisteyttä osallistuu mahdollisuuksien mukaan seuran sisäisiin ja muihin koulutuksiin itsensä ja seuran toiminnan kehittämiseksi huolehtii yhdessä muun valmennustiimin kanssa joukkueen välineistöstä Rahastonhoitaja vastaa joukkueen talousarvion toteutumisesta kauden aikana yhdessä joukkueenjohtajan kanssa hoitaa joukkueen rahaliikenteen joukkueen tilin kautta laatii joukkueen talousarvion ja tilinpäätöksen lakien, asetusten ja seuran ohjeiden mukaisesti toimittaa edellisen kuukauden kuitit seuran rahastonhoitajalle seuraavan kuukauden loppuun mennessä Tiedottaja tekee yhteistyötä seuran viestintä- ja tiedotustiimin kanssa vastaa joukkueen sisäisestä tiedottamisesta vastaa joukkueen nettisivujen päivittämisestä Talkoovastaava järjestää talkoita joukkueen varainhankintaan (joukkueenjohdon kanssa sovittujen periaatteiden ja tarpeiden mukaisesti) koordinoi talkoovuorot Kentänvanhin Ottelun tuomitsee pelituomari, jolla on apunaan muita tuomareita. Syöttötuomari työskentelee kotipesässä ja aputuomarit kullekin määrätyillä pesillä. Junioripeleissä tuomareina toimivat yleensä tuomarikoulutuksen suorittaneet nuoret, joista useimmat pelaavat itsekin pesäpalloa. Jokaisessa pelissä on nimetty kentänvanhin, jonka tehtävä on huolehtia mm. tuomareiden työskentelyrauhasta. Joukkueen johto nimeää ennen pelikauden alkua kentänvanhimman tehtävässä toimivat henkilöt. Kentänvanhimman tehtävät: 1. Vastaa siitä, että tuomaristo saa työskennellä rauhassa ilman ulkopuolista häirintää ja ohjailua. 2. Vastaa siitä, että toimitsijat keskittyvät heille kuuluviin tehtäviin. 3. Vastaa siitä,että katsomossa käyttäydytään asiallisesti ja kannustus kaikkia osapuolia kohtaan on asiaankuuluvaa.

16 16 (20) 4. Vastaa ottelutapahtuman yleisestä järjestyksestä ja takaa tuomareille ja toimitsijoille häiriöttömän mahdollisuuden onnistua omissa tehtävissään. 5. On esimerkkinä muille vanhemmille ja katsojille omalla käytöksellään ja toiminnallaan. 6. Edistää omalla toiminnallaan lasten ja nuorten ottelutapahtuman henkeä ja onnistumista Kentän vanhin ei toimi ottelun tuomaritarkkailijana. Hänellä ole oikeutta puuttua tuomioihin eikä pyrkiä vaikuttamaan niihin tuomariston kautta millään tavalla. Kentän vanhimman toimintatavan laiminlyönti tai väärinkäyttö johtaa jatkotoimiin asian suhteen. Yhteistyö joukkueessa Toimiva yhteistyö joukkueessa edellyttää, että kaikki sitoutuvat yhdessä sovittuihin pelisääntöihin ja noudattavat niitä. Joukkueen harjoittelu- ja pelimahdollisuuksien järjestelyt edellyttävät onnistuakseen erittäin paljon erilaisia toimia, järjestelyjä ja talkootyötä. Onkin tärkeää, että kaikki vanhemmat osaavat ottaa huomioon oman talkootyöpanoksensa merkityksen joukkueen ja oman lapsensa harrastuksen tukemisessa. Kotipeleissä tarvitaan talkoopanosta, jotta pelikenttä saadaan pelikuntoon. Kenttämestari huolehtii siitä, että kentille on merkitty pelirajat, mikäli rajoja ei ole maalattu kenttään pysyvästi. Vielä on kuitenkin tehtävää, ennen kuin kenttä on pelikunnossa. Kotipesän etukaari varustetaan vanerikaarella joka löytyy kentän vieressä olevasta varastosta. Sieltä löytyy myös syöttölautanen, joka kiinnitetään tukevasti maahan oikeaan kohtaan. Tulostaulu laitetaan käyttövalmiiksi. Pelin aikanakin tarvitaan talkootyötä. Esimerkiksi takatuomareina toimivat usein vanhemmat. Jokaisessa pelissä toimii joku vanhemmista kirjurina, joka pitää pelistä juniorijoukkueille tarkoitettua yksinkertaistettua pöytäkirjaa. C-ikäisillä ja sitä vanhemmilla pöytäkirjakäytäntö muuttuu jonkin verran. Pelin jälkeen kirjuri huolehtii pöytäkirjaan pelituomarin ja pelinjohtajien allekirjoitukset. Jotta peli-ilo on pesäpallopelissä parhaimmillaan, tarvitaan myös kannustavia katsojia kentän reunalle. Toimiva joukkue Juniorijoukkueet pyritään muodostamaan ikäryhmien mukaan vuosikerroittain. Joukkueen koko on noin pelaajaa. Jotta joukkue voi osallistua leiri-, sarja- ja kilpailutoimintaan, tulee sen täyttää seuraavat edellytykset: Joukkue Joukkueella on sovittu päämäärä ja tavoitteet. Joukkue luo omat pelisääntönsä. Joukkue toimii seuran yhteisten päämäärien, arvojen ja pelisääntöjen mukaisesti. Joukkueella on vähintään yksi koulutettu valmentaja. Joukkueen vanhemmille järjestetään yhteisiä tapaamisia.

17 17 (20) Joukkue harjoittelee monipuolisesti ikätasonsa mukaisia asioita. Joukkueessa jokaista arvostetaan ja kunnioitetaan. Joukkueessa korostetaan onnistumista ja myönteistä ajattelua. Kaikilla on selkeä käsitys omasta roolistaan ja tehtävästään joukkueen toiminnassa. Joukkue hoitaa itsenäisesti oman taloutensa. Lipon juniorijoukkueet ovat ensisijaisesti ikävuosittain muodostettuja. Pelaajan mahdollinen siirtyminen joukkueesta toiseen ratkaistaan yhteistyössä kyseisten joukkueiden valmentajien, pelaajan ja hänen vanhempiensa kanssa. Mikäli uuden kauden alkaessa ei jollekin vuosiluokalle saada koottua omaa joukkuetta, sijoitetaan edellisellä kaudella seuran toiminnassa mukana olleet pelaajat heidän ikänsä sallimaan junioriluokkaan ja siihen osallistuvaan joukkueeseen. Tästä säännöstä voidaan poiketa vain mikäli vastaanottavan joukkueen koko ylittäisi 16 pelaajaa tai mikäli pelipaikka löytyy vanhemman ikäluokan joukkueesta. Periaatteena on siis, että kaikille Oulun Lippo Juniorit ry:n pelaajille löytyy paikka seuran omista joukkueista. Joukkueen toimihenkilöt Lippo Juniorit ry:n valmennustiimi rekrytoi joukkueen valmentajat ja seuran johtokunta hyväksyy joukkueille nimetyt valmennustiimit. Kunkin joukkueen vanhempainkokous valitsee muut joukkueen vastuutoimihenkilöt. Joukkueiden omat pelisäännöt Jokainen ikäluokkien G D -joukkue laatii itselleen omat sisäiset pelisäännöt pelikaudeksi kerrallaan. Ensimmäisessä vaiheessa pelisäännöt laativat joukkueen pelaajat ja valmennustiimi. Pelisäännöt tehdään kirjalliseen muotoon Nuorisopesiksen pelisääntölomakkeelle tai Nuori Suomen Operaatio pelisäännöt -lomakkeelle, jonka jokainen pelaaja ja valmennustiimin jäsen allekirjoittaa. Säännöistä jokainen joukkueen pelaaja ja toimihenkilö saa kopion. Lisäksi kopio toimitetaan seuralle, josta ne lähetetään Pohjois-Suomen Pesikselle ja Nuorisopesikselle. Toisessa vaiheessa pelaajien vanhemmat ja joukkueen valmennustiimi sopivat omista pelisäännöistään pelikaudeksi kerrallaan. Myös nämä ovat julkisia tietoja. Kokoonpano pelissä Ottelussa joukkueen muodostavat enintään kaksi pelinjohtajaa ja enintään 12 pelaajaa. Pelaajista voi ulkovuorolla pelata 9 pelaajaa. Sisävuorossa peliin voi osallistua 9 pelaajaa ja kolme jokeripelaajaa. Jokeripelaajaa saa käyttää kaikissa sarjoissa ja ikäluokissa. Joukkueella täytyy olla vähintään 7 pelaajaa, jotta se voi pelata. Jos joukkueella ei ole ottelulle merkittynä alkamisajankohtana ja ottelun aikana vähintään 7 pelaajaa, katsotaan ottelu luovutetuksi. Jos kaikki joukkueen pelaajat eivät ole pelaamassa, he seuraavat peliä yleisörajan ulkopuolella. Joukkueen valmentajat ja pelinjohtajat määrittävät joukkueen kokoonpanon peleihin. Lippo Juniorit ry:n joukkueissa noudatetaan Kaikki pelaa ohjelmaa, jonka tavoitteena on tarjota helpottaa

18 18 (20) harrastuksen aloittamista ja luoda mahdollisuus kasvaa ja kehittyä hyvän urheiluharrastuksen parissa. Valmentajat antavat pelaajille valmiuksia harrastaa pesäpalloa ottaen huomioon kunkin pelaajan lähtökohdat ja tavoitteet mukaan lukien pelaajan riittävät perustaidot, jotta peliin osallistuminen on pelaajalle turvallista. Vanhemmille annetaan uutta tietoa ja taitoa kannustaa lastaan tämän harrastuksessa. Junioripelaajia peluutetaan sekä yksittäisissä otteluissa että koko pelikauden aikana mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Nämä vaatimukset koskevat sekä harjoitusettä sarjaotteluita. Ikäryhmässä voidaan muodostaa tavoitteiltaan erilaisia joukkueita, jotta pelaajien lähtökohdat ja tavoitteet voidaan ottaa huomioon mahdollisimman hyvin. C-junioreissa siirrytään asteittain roolipelaamiseen. Vanhemmissa ikäryhmissä kilpailulliset tavoitteet sanelevat peluuttamisen. Asiasta vastaa pelinjohtaja. Peliajan saamisen edellytyksenä on paitsi pelitaito myös yleisesti hyväksyttyjen käyttäytymissääntöjen ja pelaajien itsensä joukkueelleen laatimien sääntöjen noudattaminen. Varusteet Seuran joukkueet hankkivat itsenäisesti harjoitteluun tarvittavat välineet. Seura järjestää pelaajille D-ikäluokkaan asti peliasut, jotka jokainen pelaaja kuittaa itselleen aina pelikaudeksi kerrallaan. Peliasut ovat aina seuran omaisuutta. Räpylä Jokainen pelaaja tarvitsee räpylän. Sen on oltava sopivan kokoinen ja painoinen. Jos räpylä on liian suuri, on sen avaaminen ja sulkeminen hankalaa. Maila Pesäpallomailan on oltava oikean pituinen ja painoinen. Yleensä kannattaa valita mieluummin kevyt kuin painava maila. Maila voi olla joko puinen tai täyssynteettinen. Mailan iskukohdan voi suojata eristysnauhalla. Kannattaa muistaa, että maila ei kestä naarmuuntumista (esim. rajojen piirtäminen kenttään mailalla). Se ei kestä myöskään rajua maahan heittämistä. Juniorimailat on tarkoitettu vain tenavapallon tai naisten ja nuorten pallon lyömiseen. Pallo Pienimmät pelaajat käyttävät pihapesis/naperopalloja. E-tyttöjuniorit ja F-juniorit pelaavat tenavapallolla. B-, C- ja D-tyttöjuniorit sekä D- ja E-poikajuniorit pelaavat naisten pallolla. Miesten pallolla pelaavat miehet, A-, B- ja C-poikajuniorit. Kaikissa virallisissa otteluissa käytetään Pesäpalloliiton hyväksymiä palloja. Jos junioripelaajalla on liian raskas pallo, on myös oikean heittotekniikan oppiminen hankalaa eikä pallon kiinniottaminen ole turvallista. Onkin tärkeää, että jokainen pelaaja harjoittelee omalle ikäryhmälle sopivalla pallolla. Päänsuojus

19 19 (20) Päänsuojusta käytetään harjoittelussa valmentajan ohjeen mukaan. Ottelussa päänsuojuksen käyttäminen on pakollista. Ulkokentällä lukkarin ja koppareiden ei tarvitse käyttää sitä. Sisävuorossa lyöjän ja etenijöiden on käytettävä päänsuojusta. Jotta pesäpalloharjoittelu ja peleihin osallistuminen on hauskaa ja turvallista, pelaaja siis tarvitsee asianmukaiset välineet. Varsinkin harrastusta aloittavan juniorin välineiden laatuun on hyvä kiinnittää huomiota. Valmentaja auttaa tarvittaessa sopivien välineiden valinnassa. Seuran tuuliasu ja verryttelypuku Seuralla on oma tuuliasu ja verryttelypuku, joita joukkueet käyttävät edustaessaan seuraa pelitapahtumissa ja leireillä. Ohjeet seuran tuuliasun ja verryttelypuvun hankinnasta pelaajalle saa oman joukkueen joukkueenjohtajalta. Varustehankinnoissa joukkueet voivat kääntyä seuratyöntekijän/junioripäällikön puoleen. Lippo Juniorit ry:n nettisivuilla ( toimii välinepörssi, jonne voi lähettää varusteiden osto- tai myynti-ilmoituksen. Pelin siirto Superpesiksen ja Pesäpalloliiton alaisten sarjojen otteluita ei siirretä. Pohjois-Suomen Pesis ry:n laatima kilpailukalenteri on pohjana aluesarjojen ohjelmille. Ottelusiirtoja tulee välttää. Mikäli ottelusiirtoja täytyy pakottavista syistä tehdä, kunkin joukkueen yhteyshenkilö hoitaa ne sarjojen sääntöjen mukaisesti hyvissä ajoin. Tällöin joukkueenjohtajan/pelijärjestelyistä vastaavan on ilmoitettava siirrosta vastustajalle, seuralle ja otteluun nimetyille tuomareille sekä kotipeleissä kenttämestarille. Kukin joukkue vastaa itse mahdollisista siirtokustannuksista. Pelaajan erottaminen Joukkueeseen mukaan otettua pelaajaa ei saa erottaa joukkueesta muuta kuin erityisen painavista hyvien tapojen vastaiseen käyttäytymiseen liittyvistä syistä. Mahdollisesta erottamisesta päättää aina lopulta seuran johtokunta neuvoteltuaan valmennustiimin ja asianomaisen henkilön tai hänen vanhempiensa kanssa. Poissaolosta ilmoittaminen Pelaaja ilmoittaa poissaolostaan joukkueen tapahtumasta niin pian kuin poissaolo on tiedossa. Ilmoittaminen tehdään ensisijaisesti joukkueen vastuuvalmentajalle joukkueen sisäisten pelisääntöjen mukaisesti. Seura edellyttää aktiivista osallistumista joukkueen toimintaan. Talviaikaan junioreiden muiden harrastusten aiheuttamista poissaoloista tulee sopia joukkueen vetäjien kanssa etukäteen. Pelaajan värvääminen Junioripelaajan värvääminen seuran toisesta joukkueesta toiseen tai toisen seuran joukkueista omaan joukkueeseen on kaikilta seuran toimihenkilöiltä kielletty. Pelaajan mahdollisesta pelaamisesta useammassa seuran joukkueessa on sovittava erikseen.

20 20 (20) Pesäpallo-ottelun kesto Aluesarjan peleissä noudatetaan Pohjois-Suomen Pesiksen sääntöjä. SM-tason peleissä ovat voimassa Pesäpalloliiton ohjeet. Pesäpalloliiton ohjeet löytyvät nettisivulta Kentän laidalla Pelaajien vanhemmat, sukulaiset ja kaverit sekä kaikki lajista kiinnostuneet ovat tervetulleita seuraamaan joukkueidemme otteluita. Kannustamisessa muistamme seuraavat periaatteet: ohjeita pelaajille antaa vain pelinjohtaja ja pelinjohtaja vastaa peluuttamisesta, sillä hyvääkin tarkoittavat vanhempien neuvot häiritsevät pelinjohtajan työskentelyä ja useimmiten sekoittavat joukkueen pelisuunnitelman kannustamme positiivisesti, emmekä vaivu synkkyyteen vaikka kaikki ei menisi suunnitelmien mukaan emme hauku tai nimittele vastustajaa emmekä heidän kannustusjoukkojaan emme arvostele tuomareiden toimintaa Ongelmatilanteiden ratkaiseminen Mahdolliset ongelmatilanteet pyritään aina ensisijaisesti ratkaisemaan joukkueen sisällä. Esim. jos pelaaja kokee peluuttamiseen liittyvissä asioissa pelinjohdon toiminnan epäoikeudenmukaiseksi, keskustelu käydään pelaajan (pelaajan vanhemman) ja pelinjohdon kesken. Jos tilanne ei ratkea, pelaaja/vanhemmat kääntyvät joukkueenjohtajan puoleen. Joukkueenjohtaja on velvollinen raportoimaan kaikesta seuran ja joukkueen pelisääntöjen vastaisesta toiminnasta seuran puheenjohtajalle. Seuran puheenjohtaja ja joukkueenjohtaja käsittelevät esille tulevat tapaukset yksitellen. Tarvittaessa he voivat käyttää asiantuntija-apua. Ryhmän päätöksestä voi valittaa seuran johtokunnalle, jonka tekemä päätös on lopullinen. LIITTEET Viestintä- ja tiedotussuunnitelma Turvallisuussuunnitelma