EUROBAROMETRI 67 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EUROBAROMETRI 67 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA"

Transkriptio

1 Standard Eurobarometer Euroopan komissio EUROBAROMETRI 67 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KEVÄT 2007 Standard Eurobarometri 67 / kevät 2007 TNS Opinion & Social KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI Tämän raportin pohjana oleva selvitys on Euroopan komission lehdistö- ja viestintäpääosaston tilaama ja koordinoima. Tämä raportti on Euroopan komission Suomen edustustolle tehty selvitys. Raportti ei edusta Euroopan komission mielipidettä. Raportissa mahdollisesti ilmenevät mielipiteet ovat yksinomaan raportin kirjoittajan tulkintoja.

2 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä 3 1 JOHDANTO Tutkimuksen toteuttaminen 10 2 YLEINEN ILMAPIIRI SUOMESSA Suomalaisten elämäntilanne tällä hetkellä ja tulevaisuudenodotukset Tärkeimmät ratkaisua vaativat kysymykset Suomessa Suomen tilanne verrattuna EU-maiden tilanteeseen keskimäärin 16 3 SUOMEN JÄSENYYS EUROOPAN UNIONISSA Mielipiteitä Euroopan unionista Suomen EU-jäsenyyden kannatus Onko Suomi hyötynyt jäsenyydestään Euroopan unionissa? Mitä Euroopan unioni merkitsee suomalaisille? Luottamus eräisiin Euroopan unionin toimielimiin Päätöksenteko Euroopan unionissa 30 4 SUOMALAISTEN TIETOISUUS EUROOPAN POLIITTISISTA ASIOISTA Euroopan unionin tasolla tehdyt toimenpiteet 35 5 EUROOPAN UNIONIN LAAJENTUMINEN JA PERUSTUSLAKI Euroopan yhdentymisen myönteiset seuraukset Euroopan perustuslain kannatus tällä hetkellä 39 6 KANSALAISTEN KÄSITYKSIÄ EUROOPAN UNIONIN TULEVAISUUDESTA Kuinka optimistinen olette Euroopan unionin tulevaisuuden suhteen? Euroopan unioni 50 vuoden päästä? Mitä asioita tulisi painottaa, jotta Euroopan unioni vahvistuisi tulevaisuudessa? Mitkä asiat luovat yhteenkuuluvuudentunnetta EU:n kansalaisten välille? 45 7 SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ERÄISIIN KYSYMYKSIIN Ilmastonmuutos Henkilötietojen kerääminen kaupallisiin tarkoituksiin Suomen taloudellista tilaa koskevat tilastotiedot BKT, inflaatio ja työttömyys Onko tilastotietojen tunteminen tarpeellista? Perustuvatko poliittiset päätökset Suomessa tilastotietoihin? 53 PÄÄTELMÄT 55 LIITTEET Liite 1. Technical specifications 57 Liite 2. Suomessa haastatelluille esitetyt kysymykset 61

3 3 3 TIIVISTELMÄ Tämä tiivistelmä esittelee Euroopan komission teettämän Eurobarometri 67 mielipidemittauksen keskeisimmät tulokset. Raportti perustuu jäsenvaltioissa huhti-toukokuussa 2007 tehtyjen haastattelujen avulla kerätyn aineiston analyysiin. Suomea käsittelevä maakohtainen raportti keskittyy käsittelemään mm. seuraavia asioita: - suomalaisten tyytyväisyys omaan elämäänsä tällä hetkellä ja tulevaisuudenodotukset - suomalaisten suhtautuminen Euroopan unioniin - suhtautuminen Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa sekä luottamus Euroopan komissioon ja parlamenttiin - tietoisuus Euroopan unionin poliittisista asioista - laajentuminen tulevaisuudessa ja Euroopan unionin perustuslaki - kansalaisten käsityksiä Euroopan unionin tulevaisuudesta - kansalaisten mielipiteitä ilmastonmuutoksesta, henkilötietojen keräämisestä ja taloudellisista tunnusluvuista Saatujen tulosten perusteella voidaan Eurobarometri 67 -mielipidemittauksesta tehdä seuraavat päätelmät: Yleinen ilmapiiri Suomessa Suomalaisista 94 % sanoo olevansa erittäin, tai melko tyytyväinen elämäänsä tällä hetkellä. Luku on pysynyt lähestulkoon muuttumattomana jo useamman Eurobarometri-mielipidemittauksen ajan. Kaikkien Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisista 80 % on erittäin tai melko tyytyväisiä elämäänsä. Voidaan siis todeta, että suomalaiset ovat edelleenkin selvästi keskimääräistä EUkansalaista tyytyväisempiä elämäänsä. Tärkeimmät, ratkaisua vaativat ongelmat Suomessa Suomalaisille lueteltiin erilaisia yhteiskunnallisia ongelmia ja heitä pyydettiin nimeämään näistä kaksi tärkeintä, jotka heidän mielestään tulisi ratkaista ensisijaisesti. Kaikkein eniten kansalaisia huolettivat työttömyys ja terveydenhuoltojärjestelmä. Kansalaiset ovat pitäneet työttömyyttä ja terveydenhuoltojärjestelmään liittyviä seikkoja kaikkein tärkeimpinä, ratkaisua vaativina ongelmina jo useamman mielipidemittauksen ajan. Nyt ensimmäistä kertaa he kuitenkin kokevat terveydenhuoltojärjestelmän tilan suuremmaksi ongelmaksi kuin työttömyyden. Huomattavaa on myös energiaan liittyvien kysymysten nousu kansalaistietoisuuteen, kun puolen vuoden takaisessa mielipidemittauksessa 2 prosenttia piti energiaan liittyviä asioita tärkeinä, ratkaistavina ongelmina, on luku tällä hetkellä 18 prosenttia. Terveydenhuollon tila huolestuttaa eniten ruumiillista työtä tekeviä, vuotiaita, vasemmiston kannattajia, pienissä kaupungeissa asuvia, naisia ja Itä-Suomessa asuvia. Energiaan liittyvät asiat huolestuttavat etenkin vähintään neljän hengen talouksissa asuvia, itsenäisen ammatin harjoittajia, johtavassa asemassa työskenteleviä ja vuotiaita. Ympäristöasiat kokevat kiireellisiksi etenkin kaupungeissa asuvat, toimihenkilöt, korkeasti koulutetut, opiskelijat, vuotiaat ja eteläsuomalaiset. 3

4 4 4 Suomen tilanne verrattuna EU-maiden tilanteeseen keskimäärin Kansalaiset pitävät Suomen taloutta ja työllisyystilannetta parempina kuin muiden EU-maiden tilannetta keskimäärin. Sen sijaan energian hinnan ja elinkustannusten uskotaan olevan Suomessa korkeampia kuin muissa unionin jäsenmaissa. Kun kansalaisia pyydettiin vertaamaan terveydenhuoltojärjestelmää, eläkejärjestelmää ja sosiaaliturvaa arvioivat suomalaiset näiden palvelujen olevan Suomessa huomattavasti parempia kuin muissa EU-maissa keskimäärin. 86 prosenttia arvioi suomalaisen sosiaaliturvan olevan muita jäsenmaita paremman, 80 prosenttia arvioi suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän ja 72 prosenttia eläkejärjestelmän paremmaksi kuin muissa jäsenmaissa keskimäärin. Suomalaisista 91 prosenttia uskoo koulutusjärjestelmän ja ympäristön tilan olevan parempia Suomessa kuin muissa jäsenmaissa. Vastaajista 85 prosenttia uskoo suomalaisen elämänlaadun paremmuuteen ja 74 prosenttia siihen, että Suomessa osataan vieraita kieliä paremmin kuin muissa jäsenmaissa. Julkisen liikenteen paremmuuteen Suomessa uskoo 53 prosenttia kansalaisista. Kaikkien jäsenmaiden keskiarvoja tarkastellessa voidaan todeta, että EU-kansalaiset keskimäärin uskovat asioiden olevan paremmin muissa jäsenmaissa kuin kotimaassaan. Mielipiteitä Euroopan unionista Kansalaisille lueteltiin sanoja ja heitä pyydettiin kertomaan kuvaavatko ne heidän käsitystään Euroopan unionista erittäin hyvin, jokseenkin hyvin, jokseenkin huonosti tai erittäin huonosti. Suomalaisten mielestä luetelluista sanoista Euroopan unionia kuvaa parhaiten sana nykyaikainen, tätä mieltä oli 68 prosenttia vastaajista. Toiseksi kuvaavin sana kansalaisten mielestä oli teknokraattinen. Toisaalta on huomattava, että peräti 26 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa mielipidettään kyseisestä sanasta. Yli puolet suomalaisista oli sitä mieltä, että Euroopan unionin voidaan kuvata myös sanoilla suojeleva ja tehoton. Suomalaisia pyydettiin myös kertomaan, minkälaisen kuvan Euroopan unioni heidän mielestään antaa itsestään. Vastaajista 29 prosenttia oli sitä mieltä, että Euroopan unioni antaa itsestään positiivisen kuvan, 48 prosentin mielestä Euroopan unionin itsestään antama kuva on neutraali ja 22 prosentin mielestä se on melko tai hyvin negatiivinen. Etenkin johtavassa asemassa työskentelevät, kaupungeissa asuvat, toimihenkilöt, vuotiaat ja opiskelijat katsovat Euroopan unionin antavan itsestään positiivisen kuvan. Sen sijaan 55 vuotta täyttäneet, alle 15-vuotiaina koulunkäynnin lopettaneet, kahden hengen talouksissa asuvat ja itsenäisen ammatin harjoittajat ovat sitä mieltä, että Euroopan unionin itsestään antama kuva on negatiivinen. Suomen EU-jäsenyyden kannatus Suomalaisista 42 prosenttia pitää Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa hyvänä asiana 24 prosenttia taas huonona. Vastaajista 33 prosenttia on puolestaan sitä mieltä, ettei Suomen jäsenyys Euroopan unionissa ole hyvä eikä huono asia. Tarkasteltaessa mielipiteitä ryhmittäin voidaan todeta, että 61 prosenttia johtavassa asemassa työskentelevistä pitää Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa hyvänä asiana. Tätä mieltä on myös 4

5 prosenttia opiskelijoista, 56 prosenttia vuotiaista ja peräti 65 prosenttia kaupungeissa asuvista. Miehet pitävät jäsenyyttä edelleen huomattavasti myönteisempänä kuin naiset. Oikeiston kannattajista 50 prosenttia pitää Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa hyvänä asiana. Vasemmiston kannattajista tätä mieltä on 42 prosenttia ja keskustan kannattajista 38 prosenttia. Kuten aiemmissakin mielipidemittauksissa voidaan nytkin todeta, että koulutustaso näyttää vaikuttavan mielipiteisiin ja että mitä korkeampi vastaajan koulutustaso on, sitä todennäköisemmin hän pitää Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa hyvänä asiana. Onko Suomi hyötynyt jäsenyydestään Euroopan unionissa? Kansalaisilta kysyttiin myös, ovatko he sitä mieltä, että Suomi on hyötynyt jäsenyydestään Euroopan unionissa. Suomalaisista 52 prosenttia oli tätä mieltä. Kansalaisia, jotka eivät usko Suomen hyötyneen jäsenyydestään, on tällä hetkellä 41 prosenttia koko väestöstä. Jos tarkastellaan suomalaisia ryhmittäin, voidaan todeta, että eniten Suomen uskovat hyötyneen EU-jäsenyydestään opiskelijat, vuotiaat ja kaupungeissa asuvat. Muita ryhmiä jotka uskovat Suomen hyötyneen jäsenyydestään ovat johtavassa asemassa työskentelevät, itsenäisen ammatin harjoittajat, vähintään neljän hengen talouksissa asuvat, vuotiaat ja korkeasti koulutetut. Vähiten Suomen uskovat hyötyneen jäsenyydestään vähiten koulutetut, ruumiillisen työn tekijät ja työttömät. Mitä Euroopan unioni merkitsee suomalaisille? Seuraavaksi kansalaisille lueteltiin eri asioita ja heitä pyydettiin kertomaan mitkä niistä parhaiten kuvaavat Euroopan unionin merkitystä heille henkilökohtaisesti. Kuten aiemmissakin Eurobarometri-mielipidemittauksissa on todettu, Euroopan unioni merkitsee suomalaisille henkilökohtaisesti etenkin vapautta matkustaa, opiskella ja tehdä työtä kaikkialla Euroopassa. Seuraavaksi tärkeimpänä suomalaiset pitivät yhteistä valuuttaa, euroa. Euroopan unionin toimielinten tärkeys Suomalaisista 86 prosenttia on sitä mieltä, että Euroopan parlamentin tehtävä on tärkeä, 84 prosenttia pitää Euroopan keskuspankin tehtävää tärkeänä ja 79 prosenttia pitää komission tehtävää tärkeänä. Yllättäen vain 61 prosenttia pitää Euroopan unionin neuvoston tehtävää tärkeänä. Voidaan kysyä johtuisiko tämä siitä, että kyseinen toimielin on jäänyt muita toimielimiä tuntemattomammaksi kansalaisille? Luottamus Euroopan parlamenttiin Luottamus Euroopan unionin parlamenttiin on ollut suomalaisten keskuudessa aina muutaman prosenttiyksikön suurempi kuin luottamus komissioon, ja niin on tälläkin kertaa. Jos tarkastellaan seitsemää viimeisintä Eurobarometri -mielipidemittausta ja niiden tuloksia, voidaan havaita, että luottamus parlamenttiin on tällä hetkellä korkeimmillaan sitten syksyn Jos taas verrataan suomalaisten keskiarvoa (60 % luottaa parlamenttiin) kaikkien jäsenvaltioiden keskiarvoon (56 % luottaa), voidaan todeta suomalaisten luottavan parlamenttiin hieman keskiverto EU kansalaista enemmän (16 % kaikista EU-kansalaisista ei ole osannut sanoa kantaansa). 5

6 6 6 Luottamus Euroopan komissioon Luottamus Euroopan komissioon, on noussut tasaisesti syksystä Tällä hetkellä 59 prosenttia suomalaisista luottaa komissioon. Niiden kansalaisten määrä, jotka ovat vastanneet, etteivät luota komissioon, on tällä hetkellä puolestaan alimmillaan sitten syksyn Päätöksenteko Euroopan unionissa Suomalaisista 50 prosenttia uskoo, että kaikkien jäsenmaiden hallitusten mielipiteet otetaan huomioon Euroopan unionia koskevassa päätöksenteossa. Vastaajista 45 prosenttia uskoo, ettei kaikkien jäsenmaiden hallitusten mielipiteitä oteta huomioon. Yli 90 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että eläkkeitä sekä terveyttä ja sosiaaliturvaa koskevat asiat tulisi päättää Suomen hallituksessa. Yli 80 prosenttia on sitä mieltä, että verotusta, koulutusjärjestelmää, maataloutta ja kalastusta sekä maanpuolustusta ja ulkomaan asioita koskevat asiat tulisi päättää kansallisesti. Heidän mielestään Euroopan unionissa tulisi päättää etenkin terrorismin ja rikollisuuden vastaisista toimista sekä tieteellisestä ja teknologisesta tutkimuksesta. Suuria muutoksia kansalaismielipiteessä ei aikaisempien mielipidemittauksen tuloksiin verrattuna ole tältä osin havaittavissa. Suomalaisten tietoisuus Euroopan poliittisista asioista Vain 23 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että suomalaiset kaiken kaikkiaan ovat tietoisia Euroopan poliittisista asioista, ja peräti 76 prosenttia on sitä mieltä, etteivät he ole tietoisia eurooppalaisista poliittisista asioista. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, ovatko he itse omasta mielestään hyvin vai huonosti tietoisia Euroopan poliittisista asioista. Vastaajista 33 prosenttia arvioi olevansa hyvin perillä Euroopan poliittisista asioista, kun taas 67 prosenttia oli sitä mieltä, etteivät he ole kovinkaan hyvin tietoisia näistä asioista. Euroopan unionin tasolla tehdyt toimenpiteet Kansalaisia pyydettiin arvioimaan ovatko suomalaiset heidän mielestään hyvin tietoisia vai eivät Euroopan unionin tasolla tietyissä asioissa tehdyistä toimenpiteistä. Parhaiten suomalaisten arveltiin olevan tietoisia ympäristösuojeluun, maatalouteen ja kalastukseen, maanpuolustukseen ja ulkomaanasioihin sekä energiaan liittyvistä toimista. Kaiken kaikkiaan vastaajat arvelivat suomalaisten olevan aika huonosti tietoisia Euroopan unionin tasolla käytetyistä toimenpiteistä. Euroopan unionin laajentuminen ja sen vaikutukset Suomalaisista 31 prosenttia on sitä mieltä, että laajentumisen vaikutukset ovat olleet myönteisiä. Kielteisinä laajentumisen vaikutuksia pitää 27 prosenttia. Suurin osa kansalaisista, 37 prosenttia, on sitä mieltä, ettei laajentumisella ole ollut myönteisiä eikä kielteisiä vaikutuksia. Laajentumisen seurauksia pitävät positiivisena etenkin opiskelijat ja vuotiaat nuoret. Myös johtavassa asemassa työskentelevät ja kaupungeissa asuvat ovat tätä mieltä. Työttömien ja 6

7 7 7 keskiasteen koulutuksen saaneiden mielestä vaikutukset ovat olleet pikemminkin kielteisiä kuin myönteisiä. Kansalaisilta tiedusteltiin myös, miten he suhtautuvat Euroopan unionin lisälaajentumiseen eli siihen, että unioniin tulevina vuosina liittyy muita maita. Yli puolet suomalaisista (59 %) vastustaa lisälaajentumista, kun taas 41 prosenttia kansalaisista kannattaa sitä. Euroopan yhdentymisen myönteiset seuraukset Suomalaisista 41 prosenttia nimeää ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vapaan liikkuvuuden Euroopan unionin alueella Euroopan unionin yhdentymisen myönteisimmäksi seuraukseksi. Toiseksi myönteisin seuraus kansalaisten mielestä on Euroopan unionin jäsenvaltioiden välinen rauha ja kolmanneksi myönteisin yhteinen valuutta, euro. Perustuslain kannatus Keväällä 2007 suomalaisten niukka enemmistö (47 %) kannatti Euroopan perustuslakia ja 43 prosenttia vastusti sitä. Erityisesti kaupungeissa asuvat, johtavassa asemassa työskentelevät ja itsenäisen ammatin harjoittajat sekä korkeasti koulutetut ovat sitä mieltä, että Euroopan unionilla pitäisi olla perustuslaki. Tätä mieltä on myös 56 prosenttia työttömistä. Perustuslain selkeästi suurimpia vastustajia ovat kotityötä tekevät, vuotiaat ja ruumiillisen työn tekijät. Kansalaisten käsityksiä Euroopan unionin tulevaisuudesta Kysyttäessä suurimmalle osalle suomalaisista Rooman sopimuksen juhlavuosi ei tuonut mieleen yhtään mitään. Kansalaisista 28 prosenttia sanoi juhlavuoden tuovan heidän mieleensä toivon. Kansalaisia pyydettiin myös kertomaan, miten he suhtautuvat Euroopan unionin tulevaisuuteen, ovatko he optimistisia vai pessimistisiä sen suhteen. Suomalaisista 61 prosenttia sanoo olevansa erittäin tai melko optimistinen Euroopan unionin tulevaisuuden suhteen. Kansalaisista 36 prosenttia puolestaan suhtautuu siihen melko tai erittäin pessimistisesti. Kansalaisille esitettiin erilaisia väittämiä ja heitä pyydettiin kertomaan, uskovatko he niiden olevan todellisuutta 50 vuoden päästä. Suomalaisista 65 prosenttia uskoo Euroopan unionin valuutan, euron, olevan vahvemman kuin dollari 50 vuoden kuluttua. Yli puolet kansalaisista, 56 prosenttia, uskoo myös, että 50 vuoden kuluttua Euroopan unionilla on oma armeija. Sen sijaan suurin osa kansalaisista (56 %) ei usko, että 50 vuoden kuluttua Euroopan unionilla on sen kansalaisten valitsema presidentti. Mitä asioita tulisi painottaa, jotta Euroopan unioni vahvistuisi tulevaisuudessa? Kansalaisille lueteltiin eri asioita ja heitä pyydettiin kertomaan mielipiteensä siitä, mitä näistä asioista tulisi painottaa tulevina vuosina, jotta Euroopan unioni vahvistuisi. Suomalaisten mielestä tärkeimmällä sijalla ovat ympäristöasiat, toisella sijalla energia-asiat, kolmannella rikollisuuden torjunta ja neljännellä sijalla sosiaaliset asiat. 7

8 8 8 Mitkä asiat luovat yhteenkuuluvuudentunnetta EU:n kansalaisten välille? Kansalaisia pyydettiin myös nimeämään heille luetelluista asioista ne, jotka heidän mielestään luovat eniten yhteenkuuluvuuden tunnetta Euroopan unionin kansalaisten välille. Suomalaisten mielestä yhteenkuuluvuudentunnetta Euroopan unionin kansalaisten välille luovat etenkin talous, kulttuuri, arvot, maantiede, historia ja hyvinvointivaltio. Ilmastonmuutos Kansalaisilta kysyttiin heidän mielipiteitään ilmastonmuutoksesta ja siitä, pitäisikö Euroopan unionin käsitellä maapallon ilmaston lämpenemiseen liittyviä kysymyksiä kiireellisesti vai ei. Suomalaisista peräti 89 prosenttia on sitä mieltä, että maapallon lämpenemiseen liittyviä asioita tulisi käsitellä erittäin tai melko kiireellisesti ja vain 10 prosenttia on sitä mieltä, ettei asian käsittelyllä ole tällä hetkellä kiire. Kansalaisille esitettiin myös väittämä Euroopan unionin tulisi kiireellisesti toteuttaa uusia menettelytapoja kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi ainakin 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä ja heitä pyydettiin kertomaan, ovatko he samaa vai eri mieltä väittämän kanssa. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta on sitä mieltä, että uusia menettelytapoja kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi tulisi toteuttaa kiireellisesti. Henkilötietojen kerääminen kaupallisiin tarkoituksiin Suomalaisista 8 prosenttia uskoo, että kaupallisiin tarkoituksiin kerättyjen henkilötietojen käyttöä suojellaan erittäin hyvin ja 50 prosenttia on sitä mieltä, että niiden käyttöä suojellaan melko hyvin. 36 prosenttia kansalaisista puolestaan on sitä mieltä, että henkilötietojen käyttöä kaupallisiin tarkoituksiin ei suojella kovinkaan hyvin. Suomalaisia pyydettiin myös arvioimaan kuinka tietoisia he uskovat olevansa Suomen kansalaisten henkilötietojen suojeluun liittyvistä säännöistä ja vaatimuksista. Tässä kansalaisten mielipiteet jakautuvat kahtia: puolet arvelee olevansa erittäin tai melko hyvin tietoisia kun taas puolet kansalaisista ei mielestään ole kovin tai lainkaan tietoisia näistä säännöistä ja vaatimuksista. Kansalaisia pyydettiin kertomaan mielipiteensä siitä, miten he suhtautuvat henkilötietojen antamiseen lainvalvontaviranomaisille rikollisuuden ja terrorismin torjunnan yhteydessä. Suomalaisista 63 prosenttia on sitä mieltä, että saataviin hyötyihin verrattuna tietojen antaminen on vähäinen haitta, 17 prosentin mielestä se on tarpeetonta puuttumista kansalaisten henkilökohtaisiin asioihin ja 18 prosentin mielestä tietojen antaminen ei ole puuttumista henkilökohtaisiin asioihin. Onko taloudellisten tunnuslukujen tunteminen tarpeellista? Suomalaisista 72 prosenttia on sitä mieltä, että taloudellisten lukujen tunteminen on tarpeellista kun taas 27 prosenttia kansalaisista ei pidä niiden tuntemista kovinkaan tarpeellisena. Kansalaisia pyydettiin myös kertomaan perustuuko poliittinen päätöksenteko Suomessa heidän mielestään taloudellisiin tilastotietoihin. Suomalaisista 70 prosenttia uskoo, että poliittiset päätökset Suomessa tehdään tilastotietojen pohjalta. Heistä 26 prosenttia puolestaan on sitä mieltä, että poliittinen päätöksenteko ei perustu tilastotietoihin. 8

9 9 9 Lopuksi suomalaisia pyydettiin kertomaan, miten paljon he henkilökohtaisesti luottavat virallisiin tilastoihin (kuten tilastoihin työttömyyden, inflaation ja talouden kasvusta) Suomessa. Kansalaisista 69 prosenttia sanoo luottavansa näihin tilastoihin kun taas 29 prosenttia sanoo, ettei luota niihin. 9

10 JOHDANTO Eurobarometri on tutkinut jo useiden vuosien ajan Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisten mielipiteitä Euroopan unionista. Raportti tarkastelee mm. Euroopan unionia suomalaisesta näkökulmasta, Euroopan unionin yleistä kannatusta Suomessa ja suomalaisten suhtautumista Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa sekä suhtautumista Euroopan unionin perustuslakiin. Siinä tarkastellaan myös tiettyjä mielipidemuutoksia jokaisessa mielipidemittauksessa kysyttävien kysymysten kohdalla pidemmällä ajanjaksolla. Suomalaisten mielipiteitä verrataan myös muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaismielipiteeseen. 1.1 Tutkimuksen toteuttaminen Keväällä 2007 Eurobarometri-kysely toteutettiin 27 jäsenvaltiossa, kahdessa jäsenehdokasmaassa ja Pohjois-Kyproksella huhtikuun 10. ja toukokuun 14. päivän välisenä aikana. Kysely koski asenteita EU:ta kohtaan sekä muita ajankohtaisia poliittisesti ja yhteiskunnallisesti kiinnostavia aiheita. Siihen osallistui yli 15-vuotiasta eurooppalaista. Suomen kansallinen raportti perustuu mielipidetiedusteluun, jossa haastateltiin 1 038:aa suomalaista jotka muodostivat sukupuoli-, ikä-, ammatti- sekä aluejakaumaltaan edustavan otoksen suomalaisista. Mielipidetiedustelu tehtiin Euroopan komission pyynnöstä. Euroopan tasolla mielipidetiedustelun tekoa koordinoi TNS Opinion & Social konsortio, johon kuuluvat TNS (Taylor Nelson Sofres) ja EOS Gallup Europe. Suomessa haastattelut suoritti TNS Gallup Oy. Haastattelut tehtiin henkilökohtaisesti ihmisten kotona ja maan omilla kielillä. Raportin toisessa luvussa tarkastellaan yleistä ilmapiiriä Suomessa; eli sitä, kuinka tyytyväisiä suomalaiset ovat elämäänsä ja miten he suhtautuvat tulevaisuuteen. Kolmannessa luvussa tutkitaan suomalaisten mielipiteitä maansa jäsenyydestä Euroopan unionissa sekä suomalaisten mielipiteitä Euroopan parlamentin ja komission tehtävien tärkeydestä ja siitä, luottavatko suomalaiset näihin toimielimiin. Tarkastelemme myös suomalaisten mielipiteitä päätöksenteosta Euroopan unionissa. Raportin neljäs luku käsittelee suomalaisten tietämystä Euroopan poliittisista asioista ja toteutetuista toimenpiteistä. Viidennessä luvussa tarkastelemme suomalaisten suhtautumista sekä laajentumiseen että Euroopan perustuslakiin. Kannattavatko suomalaiset perustuslakia ja miten heidän mielestään sen kanssa tulisi menetellä? Minkälaisia positiivisia seurauksia suomalaiset näkevät Euroopan unionin laajentumisella olleen? Kuudes luku käsittelee kansalaisten käsityksiä Euroopan unionin tulevaisuudesta: suhtautuvatko he siihen optimistisesti vai pessimistisesti? Miten he näkevät Euroopan unionin 50 vuoden kuluttua? Mitä asioita heidän mielestään tulisi painottaa, ja mitkä asiat puolestaan luovat yhteenkuuluvaisuuden tunnetta unionin kansalaisten välille? Seitsemännessä ja viimeisessä luvussa tarkastellaan lähemmin suomalaisten mielipiteitä ilmastonmuutoksesta, henkilötietojen keräämisestä kaupallisiin tarkoituksiin ja taloudellisten tunnuslukujen kehityksestä, tarpeellisuudesta, käyttämisestä ja luotettavuudesta. Haastattelujen tulosten esittämisen apuna on käytetty kaavioita ja taulukoita. Nämä esittävät aina suomalaisten mielipidettä, jollei muuta mainita. Eräissä taulukoissa verrataan suomalaisten 10

11 11 11 mielipiteitä kansalaismielipiteeseen muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Kyseinen vertailuluku on ilmaistu lyhenteellä EU27 ja se tarkoittaa kaikkien Euroopan unionin 27 jäsenvaltion mielipiteiden laskennallista keskiarvoa. Kysymykset, joiden kysymyksen asettelu viittaa suoranaisesti Suomeen (esimerkiksi kysymys Onko Suomen jäsenyys Euroopan unionissa mielestänne..? ), on kussakin jäsenvaltiossa esitetty kyseistä maata koskevana. 11

12 YLEINEN ILMAPIIRI SUOMESSA Tässä luvussa tarkastellaan suomalaisten tyytyväisyyttä omaan elämäänsä tällä hetkellä ja sitä, mitä he odottavat tulevaisuudelta. Luvussa tarkastellaan sitä, mitkä kansalaisten mielestä ovat tärkeimmät, ratkaisua vaativat ongelmat tällä hetkellä Suomessa. Luvussa käsitellään myös sitä, millaisena suomalaiset pitävät esim. talouden, sosiaaliturvan, koulutusjärjestelmän jne. tilannetta Suomessa verrattuna muiden jäsenmaiden tilanteeseen. Suomalaisten mielipiteitä verrataan muiden jäsenmaiden kansalaisten mielipiteisiin. 2.1 Suomalaisten elämäntilanne tällä hetkellä ja tulevaisuudenodotukset Suomalaisista 94 % sanoo olevansa erittäin, tai melko tyytyväisiä elämäänsä tällä hetkellä. Luku on pysynyt lähestulkoon muuttumattomana jo useamman Eurobarometri-mielipidemittauksen ajan. Kaikkien Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisista 80 % on erittäin tai melko tyytyväisiä elämäänsä. Voidaan siis todeta, että suomalaiset ovat edelleenkin selvästi keskimääräistä EUkansalaista tyytyväisempiä elämäänsä. - Suomalaisista 94 % on erittäin, tai melko tyytyväisiä elämäänsä tällä hetkellä - Tyytyväisimpiä elämäänsä ovat kotityötä tekevät (100 %), alle 40-vuotiaat, korkeasti koulutetut, opiskelijat, perheelliset, oikeiston ja keskustan kannattajat sekä maaseudulla asuvat joskaan kovinkaan suuria eroja eri ryhmien välillä ei ole havaittavissa. Naiset ovat myös jonkin verran tyytyväisempiä elämäänsä kuin miehet. Tyytymättömimpiä elämäänsä ovat edelleen työttömät (22 % on tyytymättömiä). Oletteko tyytyväinen elämäänne? Ette kovin tyytyväinen 5 % Melko tyytyväinen 59 % Ette lainkaan tyytyväinen 1 % Erittäin tyytyväinen 35 % Verrattaessa vastauksia muiden EU-maiden kansalaisten vastauksiin voidaan todeta, että Euroopan unionissa suomalaisiakin tyytyväisempiä elämäänsä olevat kansalaiset löytyvät tällä hetkellä Ruotsista ja Alankomaista (molemmat 97 %). Luxemburgilaisista 92, slovenialaisista 91 ja 12

13 13 13 irlantilaisista 90 prosenttia ovat tyytyväisiä elämäänsä. Elämäänsä tällä hetkellä tyytymättömimpiä EU-kansalaisia ovat portugalilaiset (tyytyväisiä 38 %) ja unkarilaiset (49 %). Suomalaisia pyydettiin arvioimaan, miten he uskovat elämänsä kehittyvän seuraavien 12 kuukauden aikana. Alla olevasta kaaviosta voimme havaita, että 58 prosenttia suomalaisista uskoo oman elämänsä pysyvän muuttumattomana, kun taas 37 prosenttia uskoo sen paranevan. Oman taloudellisen tilanteensa puolestaan uskoo pysyvän muuttumattomana 70 prosenttia kansalaisista, sen paranemiseen uskoo 27 prosenttia ja vain 5 prosenttia uskoo taloudellisen tilanteensa huonenevan tulevan vuoden aikana. Kansalaisista 94 prosenttia uskoo henkilökohtaisen työllisyystilanteensa paranevan tai pysyvän ennallaan. Jonkin verran kielteisempiä ovat odotukset, jotka koskevat Suomen tai Euroopan unionin taloudellisen tilanteen kehittymistä tulevan vuoden aikana. Mitä odotatte seuraavalta 12 kuukaudelta: ovatko ne paremmat, huonommat vai samanlaiset kun ajattelette..? Euroopan unionin taloudellinen tilanne 15 % 22 % 52 % Henkilökohtaista työllisyystilannettanne 17 % 3 % 77 % Suomen taloudellista tilannetta 21 % 17 % 59 % Oman kotitaloutenne taloudellista tilannetta 24 % 5 % 70 % Omaa elämäänne yleensä 37 % 4 % 58 % Suomen työllisyystilannetta 38 % 18 % 42 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Eurobaromet ri 67 - Suomi Lähde: Haast at t elut huht i-t oukokuussa 2007 Parempi Huonompi Samanlainen EOS Etenkin opiskelijat (58 %), vuotiaat (54 %) ja vuotiaat uskovat oma elämänsä kehittyvän parempaan suuntaan seuraavien 12 kuukauden aikana. Oman kotitaloutensa paranemiseen uskovat muita enemmän opiskelijat, vuotiaat, toimihenkilöt ja kaupungeissa asuvat. Henkilökohtaisen työllisyystilanteensa paranemiseen uskovat etenkin opiskelijat (46 %) ja vuotiaat nuoret. Nämä kaksi ryhmää uskovat myös muita enemmän Euroopan unionin taloudellisen tilanteen paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana. Suomen taloudellisen tilanteen paranemiseen uskovat etenkin työttömät (30 %), toimihenkilöt (29 %) ja vuotiaat (25 %). Kielteisimmin Suomen taloudellisen tilanteen kehittymiseen suhtautuvat kotityötä tekevät, vasemmiston kannattajat ja vähiten koulutetut kansalaiset. Suomen työllisyystilanteen paranemiseen tulevan vuoden aikana uskovat puolestaan itsenäiset ammatinharjoittajat (55 %), johtavassa asemassa työskentelevät, korkeasti koulutetut, kaupungeissa asuvat ja toimihenkilöt. Kielteisimmin Suomen työllisyystilanteen kehittymiseen suhtautuvat puolestaan kotityötä tekevät ja yksin asuvat kansalaiset. 13

14 14 14 Suomalaisia pyydettiin edelleen arvioimaan henkilökohtaisen tilanteensa kehittymistä seuraavan viiden vuoden aikana. Tarkasteltaessa näitä vastauksia voidaan todeta, että 43 prosenttia kansalaisista uskoo henkilökohtaisen elämäntilanteensa paranevan lähivuosien aikana, 45 prosenttia uskoo sen pysyvän samanlaisena ja 10 prosenttia uskoo tilanteensa heikentyvän. Jos verrataan odotuksia tulevan vuoden ja tulevien viiden vuoden suhteen, voidaan todeta, että 95 prosenttia suomalaisista uskoo oman elämänsä yleensä paranevan tai pysyvän samanlaisena seuraavien 12 kuukauden aikana ja 88 prosenttia uskoo henkilökohtaisen elämäntilanteensa paranevan tai pysyvän samana seuraavien viiden vuoden aikana. Odotukset pitkällä aikavälillä ovat siis jonkin verran alemmat kuin lyhyemmällä aikavälillä. Ero ei kuitenkaan ole suuri. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että suomalaiset suhtautuvat varsin myönteisesti oman elämänsä kehitykseen tulevaisuudessa. 50 % 40 % Miten uskotte henkilökohtaisen tilanteenne kehittyvän seuraavan viiden vuoden aikana? 43 % 38 % 30 % 20 % 14 % 10 % 43 % 45 % 5 % 10 % 0 % 2 % Paranevan Pysyvän jokseenkin Heikentyvän EOS samana Eurobarometri 67 - Suomi Lähde: Haastattelut huhti-toukokuussa 2007 Suomi EU27 Myönteisimmin tulevaisuutensa näkevät vuotiaat nuoret ja opiskelijat (73 % uskoo henkilökohtaisen tilanteensa paranevan) ja vuotiaat (63 %). Myös johtavassa asemassa työskentelevistä 59 prosenttia uskoo tilanteensa paranevan, samoin 56 prosenttia toimihenkilöistä. Kuten aiemmissakin Eurobarometri-mielipidemittauksissa on todettu, kotitalouden koko vaikuttaa tyytyväisyyteen ja odotuksiin: mitä suurempi perhe sitä positiivisempi näkemys tulevaisuuteen. Maantieteellisesti katsottuna Pohjois-Suomessa asuvat suhtautuvat tulevaisuutensa kaikkein myönteisimmin, kun taas Länsi-Suomessa asuvat uskovat muita vähemmän tilanteensa paranevan seuraavan viiden vuoden aikana. Verrattaessa suomalaisten vastauksia kaikkien jäsenmaiden keskiarvoon voidaan todeta, että Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaiset suhtautuvat keskimäärin jonkin verran kielteisemmin tulevaisuuteensa kuin suomalaiset. Kaikkien jäsenmaiden kansalaisista 14 prosenttia uskoo tilanteensa heikkenevän tulevien vuosien aikana. Vastanneista 38 prosenttia uskoo tilanteensa paranevan ja 43 prosenttia (+3 prosenttiyksikköä vuodessa) arvioi sen pysyvän muuttumattomana tulevaisuudessa. Erityisen kielteisesti oman henkilökohtaisen tulevaisuutensa kehitykseen suhtautuvat unkarilaiset ja kyproslaiset (35 % ja 25 % uskoo tilanteen heikentyvän). Kaikkein 14

15 15 15 myönteisimmin tulevaisuuteensa suhtautuvat virolaiset, joista 61 prosenttia uskoo tilanteensa paranevan. Muita keskimääräistä myönteisemmin tulevaisuuteensa suhtautuvia EU-kansalaisia ovat latvialaiset (58 %), romanialaiset (57 %) ja espanjalaiset (55 %). 2.2 Tärkeimmät, ratkaisua vaativat ongelmat Suomessa Suomalaisille lueteltiin erilaisia yhteiskunnallisia ongelmia ja heitä pyydettiin nimeämään näistä kaksi tärkeintä, jotka heidän mielestään tulisi ratkaista ensisijaisesti. Kaikkein eniten kansalaisia huolettivat työttömyys (37 %, -7 prosenttiyksikköä puolessa vuodessa) ja terveydenhuoltojärjestelmä (40 %, +4 prosenttiyksikköä puolessa vuodessa). Kansalaiset ovat pitäneet työttömyyttä ja terveydenhuoltojärjestelmään liittyviä kysymyksiä kaikkein tärkeimpinä, ratkaisua vaativina ongelmina jo useamman mielipidemittauksen ajan. Nyt ensimmäistä kertaa he kuitenkin kokevat terveydenhuoltojärjestelmän tilanteen tärkeämmäksi kysymykseksi kuin työttömyyden. Huomattavaa on myös energiaan liittyvien kysymysten nousu kansalaistietoisuuteen. Kun puolen vuoden takaisessa mielipidemittauksessa 2 prosenttia piti energiaan liittyviä asioita tärkeinä, ratkaistavina ongelmina, on luku tällä hetkellä 18 prosenttia. Tärkeimmät, ratkaisua vaativat ongelmat Suomessa? Muu Terrorismi Puolustus / ulkomaan asiat Asuminen Koulutusjärjestelmä Maahanmuutto Taloudellinen tilanne Hintojen nousu/inflaatio Rikollisuus Ympäristön suojelu Verotus Energiaan liittyvät asiat Eläkkeet Työttömyys Terveydenhoitojärjestelmä 1 % 1 % 12 % 2 % 2 % 3 % 8 % 4 % 9 % 4 % 15 % 4 % 20 % 8 % 18 % 12 % 24 % 12 % 7 % 17 % 8 % 17 % 3 % 18 % 12 % 18 % 18 % 34 % 37 % 40 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % Eurobarometri 67 - Suomi Lähde: Haastattelut huhti-toukokuussa 2007 Suomi EU27 15

16 16 16 Terveydenhuollon tila huolestuttaa eniten ruumiillista työtä tekeviä (49 %), vuotiaita (47 %), vasemmiston kannattajia (46 %), pienissä kaupungeissa asuvia (45 %), naisia (45 %) ja Itä- Suomessa asuvia (45 %). Energiaan liittyvät asiat huolestuttavat etenkin vähintään neljän hengen talouksissa asuvia, itsenäisen ammatin harjoittajia, johtavassa asemassa työskenteleviä ja vuotiaita. Ympäristöasiat kokevat kiireellisiksi etenkin kaupungeissa asuvat, toimihenkilöt, korkeasti koulutetut, opiskelijat, vuotiaat ja eteläsuomalaiset. Tarkasteltaessa kaikkien jäsenmaiden kansalaismielipidettä voidaan todeta, että unionin kansalaiset pitävät työttömyyttä suurimpana ongelmana. Seuraavaksi tärkeimmäksi kaikkien jäsenmaiden kansalaiset ovat nimenneet rikollisuuden ja taloudellisen tilanteen (ei muutoksia). Huomattavaa on kuitenkin, että kun puolen vuoden takaisessa mielipidemittauksessa 40 % ja vuoden takaisessa peräti 49 % kaikista EU-kansalaisista piti työttömyyttä tärkeimpänä ongelmana, on luku tässä mielipidemittauksessa laskenut 34 prosenttiin. Tämä johtunee siitä, että työllisyysnäkymät ovat parantuneet viimeksi kuluneen vuoden aikana koko Euroopan unionin alueella. Työttömyys huolestuttaa kansalaisia kaikkein eniten Saksassa, jossa 58 prosenttia (-12 prosenttiyksikköä vuodessa) kansalaisista nimeää työttömyyden tärkeimmäksi ratkaistavaksi ongelmaksi. Tätä mieltä on myös 53 prosenttia portugalilaisista. Rikollisuus puolestaan huolestuttaa eniten kyproslaisia (51 %, +9 prosenttiyksikköä vuodessa). Terrorismi huolestuttaa eniten espanjalaisia (41 %), koulutusjärjestelmä hollantilaisia (24 %) ja ympäristöasiat ruotsalaisia (27 %). Maahanmuutto koetaan ongelmaksi etenkin Espanjassa (36 %, -28 prosenttiyksikköä vuodessa) ja Iso-Britanniassa (32 %, -8 prosenttiyksikköä vuodessa). Edellä Suomen kohdalla mainittuja terveydenhuoltojärjestelmään ja energiaan liittyviä asioita ei pidetä muissa jäsenmaissa aivan niin tärkeinä kysymyksinä kuin Suomessa. 2.3 Suomen tilanne verrattuna EU-maiden tilanteeseen keskimäärin Kansalaisia pyydettiin vertaamaan Suomen ja EU-maiden tilannetta keskimäärin tiettyjen asioiden kohdalla ja arvioimaan onko Suomen tilanne parempi vai huonompi. Alla olevasta kaaviosta voidaan havaita, että kansalaiset pitävät Suomen taloutta ja työllisyystilannetta parempina kuin muiden EU-maiden tilannetta keskimäärin. Sen sijaan energian hinnan ja elinkustannusten uskotaan olevan Suomessa korkeampia kuin muissa Unionin jäsenmaissa % suomalaisista uskoo, että taloudellinen tilanne Suomessa on parempi kuin EU-maissa keskimäärin - Suomen taloudellisen tilanteen muita jäsenmaita paremmaksi arvioivat etenkin opiskelijat (86 %), vuotiaat (84 %), johtavassa asemassa työskentelevät (83 %), vähintään neljän hengen talouksissa asuvat, toimihenkilöt ja oikeiston kannattajat. Sen sijaan kotityötä tekevät, pohjoissuomalaiset, työttömät, ruumiillisen työn tekijät, vähiten koulutetut ja kahden hengen talouksissa asuvat arvelevat Suomen taloudellisen tilanteen olevan muihin jäsenmaihin verrattaessa huonomman. Työllisyystilanteen arvelevat olevan paremman etenkin toimihenkilöt (73 %) kun taas vähiten koulutetuista kansalaisista 38 prosenttia uskoo, että työllisyystilanne Suomessa on huonompi kuin muissa jäsenmaissa. Kotityötä tekevät, pohjoissuomalaiset, maaseudulla asuvat ja vuotiaat uskovat, että elinkustannukset ovat Suomessa alhaisemmat kuin muissa jäsenmaissa. Sen sijaan johtavassa asemassa työskentelevät (81 %), kaupungeissa asuvat (79 %), vasemmiston kannattajat ja miehet uskovat elinkustannusten Suomessa olevan korkeammat kuin muualla Euroopan unionissa keskimäärin. Etenkin vuotiaat, vähiten koulutetut, vähintään 16

17 17 17 neljän hengen talouksissa asuvat, kaupungeissa asuvat ja pohjoissuomalaiset uskovat, että energian hinta Suomessa on korkeampi kuin muualla. Onko Suomen tilanne mielestänne parempi vai huonompi kuin EUmaiden tilanne keskimäärin? Elinkustannukset Suomessa 2 % 22 % 56 % 14 % 3 % Energian hinta Suomenssa 2 % 25 % 50 % 12 % 4 % Työllisyystilanne Suomenssa 3 % 58 % 28 % 2 % 5 % Suomen taloudellinen tilanne 6 % 68 % 17 % 2 % 4 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Paljon parempi Jonkin verran parempi Jonkin verran huonompi Ehdottomasti huonompi Samanlainen EOS Eurobarometi 67 - Suomi Lähde: Haastattelut huhti-toukokuussa 2007 Jos suomalaisten vastauksia verrataan kaikkien jäsenmaiden keskimääräiseen kansalaismielipiteeseen, voidaan havaita, että EU-kansalaiset keskimäärin uskovat asioiden olevan paremmin muissa jäsenmaissa kuin kotimaassaan. Heistä vain 38 prosenttia uskoo taloudellisen tilanteen omassa maassaan olevan paremman kuin muissa jäsenmaissa keskimäärin ja 32 prosenttia puolestaan uskoo oman maansa työllisyystilanteen olevan paremman. Elinkustannuksia ja energian hintaa koskevat kaikkien EU-kansalaisten vastaukset eivät eroa paljoakaan suomalaisten vastauksista % suomalaisista arvioi suomalaisen sosiaaliturvan olevan muita jäsenmaita paremman - Kun kansalaisia pyydettiin vertaamaan terveydenhuoltojärjestelmää, eläkejärjestelmää ja sosiaaliturvaa arvioivat suomalaiset näiden palvelujen olevan Suomessa huomattavasti parempia kuin muissa EU-maissa keskimäärin. Vastaajista 86 prosenttia arvioi suomalaisen sosiaaliturvan olevan muita jäsenmaita paremman ja 80 prosenttia arvioi suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän ja 72 prosenttia eläkejärjestelmän paremmaksi kuin muissa jäsenmaissa keskimäärin. 17

18 18 18 Onko Suomen tilanne mielestänne parempi vai huonompi kuin EU-maiden keskimäärin? Eläkejärjestelmä Suomessa 13 % 59 % 16 % Terveydenhuoltojärjestelmä Suomessa 26 % 54 % 14 % Sosiaaliturva Suomessa 27 % 59 % 9 % Eurobarometri 67 - Suomi Lähde: Haastattelut huhti-toukokuussa % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Paljon parempi Jonkin verran parempi Jonkin verran huonompi Ehdottomasti huonompi Samanlainen EOS Suomalaisen sosiaaliturvan arvioivat muiden jäsenmaiden sosiaaliturvaa paremmaksi johtavassa asemassa työskentelevät (92 %), vuotiaat ja opiskelijat. Sitä vastoin työttömät (26 %), toimihenkilöt ja itäsuomalaiset uskovat suomalaisen sosiaaliturvan olevan muita jäsenmaita huonomman. Työttömät (26 %) ja itäsuomalaiset (24 %) ovat myös muita enemmän sitä mieltä, että terveydenhuoltojärjestelmä Suomessa on muita jäsenmaita huonompi. Tätä mieltä on myös 21 prosenttia eläkeläisistä. Sen sijaan pohjoissuomalaiset (94 %), vuotiaat, opiskelijat, kolmen hengen talouksissa asuvat ja johtavassa asemassa työskentelevät uskovat terveydenhuoltojärjestelmän olevan paremman Suomessa kuin muissa jäsenmaissa. Suomalaisen eläkejärjestelmän paremmuuteen uskovat etenkin johtavassa asemassa työskentelevät, kaupungeissa asuvat ja vähintään neljän hengen talouksissa asuvat. Päinvastaista mieltä ovat etenkin vähiten koulutetut, toimihenkilöt ja itäsuomalaiset. Verrattaessa suomalaisten mielipiteitä muiden EU-kansalaisten mielipiteisiin voidaan todeta, että oman maansa sosiaaliturvan paremmuuteen uskovat suomalaisten ohella etenkin luxemburgilaiset (85 %), belgialaiset ja itävaltalaiset (molemmat 79 %), ruotsalaiset (78 %) ja ranskalaiset (75 %). Yli 80 prosenttia kreikkalaisista, bulgarialaisista, latvialaisista, liettualaisista, unkarilaisista, puolalaisista, portugalilaisista ja romanialaisista uskoo puolestaan maansa sosiaaliturvan olevan huonomman kuin muissa jäsenmaissa keskimäärin. Luxemburgilaisista 78 prosenttia uskoo myös maansa eläkejärjestelmän paremmuuteen. Päinvastaista mieltä on 94 prosenttia kreikkalaisista, jotka uskovat eläketurvan olevan paremman muualla kuin kotimaassaan. Maansa terveydenhuoltojärjestelmän paremmuuteen uskoo suomalaisten ohella 87 prosenttia belgialaisista, 82 prosenttia itävaltalaisista ja 80 prosenttia ranskalaisista. Yleisesti voidaan todeta, että lähinnä uusissa jäsenmaissa uskotaan näiden palvelujen olevan paremmalla tasolla muissa jäsenmaissa. Poikkeuksen muodostavat vanhat jäsenmaat Kreikka ja Portugali, joissa myös uskotaan näiden palvelujen olevan parempia muualla. 18

19 % suomalaisista uskoo koulutusjärjestelmän ja ympäristön tilan olevan parempia Suomessa kuin muissa jäsenmaissa - Suomalaisista 91 prosenttia uskoo koulutusjärjestelmän ja ympäristön tilan olevan parempia Suomessa kuin muissa jäsenmaissa. Vastaajista 85 prosenttia uskoo suomalaisen elämänlaadun paremmuuteen ja 74 prosenttia siihen, että Suomessa osataan vieraita kieliä paremmin kuin muissa jäsenmaissa. Julkisen liikenteen paremmuuteen Suomessa uskoo 53 prosenttia kansalaisista. Onko Suomen tilanne mielestänne parempi vai huonompi kuin EU-maiden tilanne keskimäärin? Julkinen liikenne Suomessa 8 % 45 % 31 % Elämänlaatu Suomessa 17 % 68 % 7 % Vieraiden kielten osaaminen Suomessa 22 % 52 % 18 % Ympäristön tila Suomessa 30 % 61 % 5 % Koulutusjärjestelmä Suomessa 35 % 56 % 6 % Eurobarometri 67 - Suomi Lähde: Haastattelut huhti-toukokuussa % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Paljon parempi Jonkin verran huonompi Samanlainen Jonkin verran parempi Ehdottomasti huonompi EOS Suomalaisen koulutusjärjestelmän paremmuuteen uskovat muita enemmän etenkin opiskelijat (97 %), pohjoissuomalaiset ja vähintään neljän hengen talouksissa asuvat (96 %), vuotiaat sekä maaseudulla ja kaupungeissa asuvat. Johtavassa asemassa työskentelevät ja vuotiaat uskovat myös ympäristön tilan Suomessa olevan keskimäärin paremman kuin muissa jäsenmaissa. Siihen, että Suomessa osataan vieraita kieliä paremmin kuin muissa jäsenmaissa keskimäärin uskovat etenkin johtavassa asemassa työskentelevät (91 %) ja kaupungeissa asuvat. Pohjoissuomalaiset ja vuotiaat ovat muita enemmän sitä mieltä, että elämänlaatu Suomessa on parempi kuin muissa jäsenmaissa. Julkisen liikenteen paremmuuteen Suomessa uskovat etenkin kaupungeissa asuvat (70 %), itsenäisen ammatin harjoittajat (68 %) sekä eteläsuomalaiset ja länsisuomalaiset. Itäja pohjoissuomalaisista peräti puolet on sitä mieltä, että julkinen liikenne Suomessa toimii huonommin kuin muissa jäsenmaissa keskimäärin. Kaikkien jäsenmaiden keskiarvoja tarkasteltaessa voidaan todeta, että suurin osa kaikkien jäsenmaiden kansalaisista uskoo näiden asioiden olevan huonommin omassa maassaan kuin muualla Euroopan unionissa. Oman maansa koulutusjärjestelmän paremmuuteen muihin 19

20 20 20 jäsenmaihin verrattuna uskovat suomalaisten ohella tanskalaiset (75 %), belgialaiset (74 %) ja irlantilaiset (72 %). Portugalilaisista puolestaan peräti 74 prosenttia uskoo, että koulutusjärjestelmä on huonompi Portugalissa kuin muissa jäsenmaissa. Oman maansa elämänlaadun paremmuuteen uskovat suomalaisia enemmän vain luxemburgilaiset (88 %). 20

21 SUOMEN JÄSENYYS EUROOPAN UNIONISSA Tässä luvussa käsittelemme Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa. Tarkastelemme suomalaisten mielipiteitä Euroopan unionista ja siitä, onko Suomen EU-jäsenyys heidän mielestään hyvä vai huono asia ja uskovatko he Suomen hyötyneen jäsenyydestään. Tutkimme myös kuinka tärkeinä suomalaiset pitävät eräitä Euroopan unionin toimielimiä sekä sitä, luottavatko he Euroopan komissioon ja parlamenttiin. Tarkastelemme myös kansalaismielipiteitä päätöksenteosta Euroopan unionissa. 3.1 Mielipiteitä Euroopan unionista - 68 % suomalaisista pitää Euroopan unionia nykyaikaisena - Kansalaisille lueteltiin sanoja ja heitä pyydettiin kertomaan kuvaavatko ne heidän käsitystään Euroopan unionista erittäin hyvin, jokseenkin hyvin, jokseenkin huonosti tai erittäin huonosti. Alla olevasta kaaviosta voimme havaita, että suomalaisten mielestä luetelluista sanoista Euroopan unionia kuvaa parhaiten sana nykyaikainen, tätä mieltä oli 68 prosenttia vastaajista. Toiseksi kuvaavin sana kansalaisten mielestä oli teknokraattinen. Toisaalta on huomattava, että peräti 26 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa mielipidettään kyseisestä sanasta. Yli puolet suomalaisista oli sitä mieltä, että Euroopan unionin voidaan kuvata myös sanoilla suojeleva ja tehoton. Miten seuraavat sanat kuvaavat Teidän käsitystänne Euroopan unionista? Suojeleva 6 % 48 % 34 % 7 % Demokraattinen 6 % 44 % 37 % 5 % Nykyaikainen 9 % 59 % 24 % 5 % Teknokraattinen 11 % 45 % 15 % 26 % Tehoton 13 % 39 % 36 % 6 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvaa erittäin hyvin Kuvaa jokseenkin huonosti EOS Kuvaa jokseenkin hyvin Kuvaa erittäin huonosti Eurobarometri 67 - Suomi Lähde: Haastattelut huhti-toukokuussa 2007 Euroopan unionia pitävät nykyaikaisena ja demokraattisena etenkin vuotiaat nuoret ja opiskelijat. Tehottomana sitä pitävät etenkin pohjoissuomalaiset, työttömät, johtavassa asemassa työskentelevät, vasemmiston kannattajat ja vuotiaat, päinvastaista mieltä ovat puolestaan opiskelijat ja vuotiaat. Euroopan unionin näkevät suojelevana etenkin vuotiaat ja 21

22 22 22 pohjoissuomalaiset, vähiten tätä mieltä ovat vasemmiston kannattajat. Teknokraattisena unionia pitävät muita enemmän johtavassa asemassa työskentelevät (75 %), vuotiaat (69 %), korkeasti koulutetut ja itsenäisen ammatin harjoittajat (68 %). Kaikkien jäsenmaiden kansalaisista 70 prosenttia on sitä mieltä, että Euroopan unionia parhaiten kuvaavat sanat ovat nykyaikainen ja demokraattinen. Vastaajista 57 prosentin mielestä sana suojeleva kuvaa Euroopan unionia kun taas hieman alle puolen eli 48 prosentin mielestä teknokraattinen kuvaa Euroopan unionia. Vain 37 prosenttia kaikista kansalaisista on sitä mieltä, että sana tehoton kuvaa Euroopan unionia. Tätä mieltä ovat etenkin hollantilaiset (64 %) ja ruotsalaiset (61 %). Demokraattiseksi Euroopan unionin mieltävät erityisesti romanialaiset (82 %), espanjalaiset ja puolalaiset (80 %). - suomalaisista 48 % sanoo, että Euroopan unionin itsestään antama kuva on neutraali - Suomalaisia pyydettiin myös kertomaan, minkälaisen kuvan Euroopan unioni heidän mielestään antaa itsestään. Suomalaisista 29 prosenttia oli sitä mieltä, että Euroopan unioni antaa itsestään positiivisen kuvan (-5 prosenttiyksikköä puolessa vuodessa). Suomalaisista 48 prosentin mielestä Euroopan unionin itsestään antama kuva on neutraali (+4 prosenttiyksikköä puolessa vuodessa) ja 22 prosentin mielestä se on melko tai hyvin negatiivinen (-1 prosenttiyksikköä). Millaisen kuvan Euroopan unioni mielestänne antaa itsestään? 60 % 50 % 40 % 41 % 48 % 30 % 31 % 20 % 10 % 0 % 3 % 11 % Hyvin positiivisen 26 % Melko positiivisen Neutraalin 20 % 12 % Melko negatiivisen 2 % 3 % Hyvin negatiivisen 2 % 1 % EOS Eurobarometri 67- Suomi Lähde: Haastattelut huhti-toukokuussa 2007 Suomi EU27 Etenkin johtavassa asemassa työskentelevät (40 %), kaupungeissa asuvat (37 %), toimihenkilöt (35 %), vuotiaat ja opiskelijat (33 %) katsovat Euroopan unionin antavan itsestään positiivisen kuvan. Sen sijaan 55 vuotta täyttäneet, vähiten koulutetut, kahden hengen talouksissa asuvat ja itsenäisen ammatin harjoittajat ovat sitä mieltä, että Euroopan unionin itsestään antama kuva on negatiivinen. Euroopan unionin kansalaiset näkevät unionin itsestään antaman kuvan keskimäärin huomattavasti positiivisempana kuin suomalaiset. Kaikista kansalaisista 52 prosenttia on sitä mieltä, että unionin 22

23 23 23 itsestään antama kuva on positiivinen. Kaikkein positiivisimman kuvan Euroopan unioni antaa itsestään irlantilaisten mielestä. Heistä 68 prosenttia on sitä mieltä, että Euroopan unionin itsestään antama kuva on hyvin tai melko positiivinen (-5 prosenttiyksikköä puolessa vuodessa). Romaniassa 67 prosenttia sekä Puolassa ja Espanjassa 64 prosenttia kansalaisista on samaa mieltä. Negatiivisimman kuvan itsestään Euroopan unioni antaa brittien mielestä. Heistä 31 prosenttia on sitä mieltä, että Euroopan unionin itsestään antama kuva on negatiivinen. Myös 29 prosenttia itävaltalaisista pitää Euroopan unionin itsestään antamaa kuvaa negatiivisena, ja tätä mieltä on myös 27 prosenttia ruotsalaisista. 3.2 Suomen EU-jäsenyyden kannatus - 42 % suomalaisista pitää Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa hyvänä asiana - Alla olevasta kaaviosta voimme havaita, että 42 prosenttia suomalaisista pitää Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa hyvänä asiana (+3 prosenttiyksikköä puolessa vuodessa), 24 prosenttia taas huonona (+1 prosenttiyksikköä puolessa vuodessa). Suomalaisista 33 prosenttia on sitä mieltä, ettei Suomen jäsenyys Euroopan unionissa ole hyvä, eikä huono asia (-1 prosenttiyksikköä puolessa vuodessa). 60 % Onko Suomen jäsenyys Euroopan unionissa mielestänne.. 57 % 40 % 42 % 20 % 0 % 24 % 15 % 33 % 25 % Hyvä asia Huono asia Ei hyvä eikä huono EOS asia Eurobarometri 67 - Suomi Lähde: Haastattelut huhti-toukokuussa 2007 Suomi EU27 3 % 1 % - jäsenyyttä pitävät hyvänä asiana johtavassa asemassa työskentelevät, korkeasti koulutetut ja opiskelijat - Tarkasteltaessa mielipiteitä eri ryhmien välillä voidaan todeta, että 61 prosenttia johtavassa asemassa työskentelevistä pitää Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa hyvänä asiana. Tätä mieltä on myös 59 prosenttia opiskelijoista, 56 prosenttia vuotiaista ja peräti 65 prosenttia kaupungeissa asuvista kansalaisista. Miehet (49 %) pitävät jäsenyyttä edelleen huomattavasti 23

24 24 24 myönteisempänä kuin naiset (36 %). Oikeiston kannattajista 50 prosenttia pitää Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa hyvänä asiana. Vasemmiston kannattajista tätä mieltä on 42 prosenttia ja keskustan kannattajista 38 prosenttia. Kuten aiemmissakin mielipidemittauksissa voidaan tälläkin kertaa havaita, että koulutustaso näyttää vaikuttavan mielipiteisiin, ja voidaankin todeta, että mitä korkeampi vastaajan koulutustaso on, sitä todennäköisemmin hän pitää Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa hyvänä asiana. Korkeakoulutetuista tätä mieltä on 49 prosenttia, kun taas vähiten koulutetuista vain 23 prosenttia pitää jäsenyyttä hyvänä asiana. Nuoret suhtautuvat Suomen jäsenyyteen vanhempia ihmisiä myönteisemmin ja mitä vanhempi henkilö on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä hän pitää Suomen jäsenyyttä huonona asiana. Kuten aiemmissa mielipidemittauksissa on havaittu, myös vastaajan perheen koko vaikuttaa mielipiteisiin. Mitä useampi henkilö taloudessa asuu, sitä positiivisempana vastaaja pitää Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa. Jäsenyyttä pitävät huonona asiana etenkin vähiten koulutetut ja ruumiillisen työn tekijät % kaikista EU-kansalaisista pitää maansa jäsenyyttä Euroopan unionissa hyvänä asiana - Kaikkien jäsenmaiden kansalaisista maansa jäsenyyttä Euroopan unionissa pitää hyvänä asiana 57 prosenttia (+4 prosenttiyksikköä puolessa vuodessa), huonona asiana 15 prosenttia (-1 prosenttiyksikköä puolessa vuodessa) ja ei hyvänä eikä huonona asiana 25 prosenttia (-2 prosenttiyksikköä puolessa vuodessa). Jos vielä verrataan Suomen lukuja muiden jäsenvaltioiden lukuihin, voidaan todeta, että niiden kansalaisten osuus, jotka pitävät maansa jäsenyyttä Euroopan unionissa hyvänä asiana on suurin Hollannissa (77 %, +5 prosenttiyksikköä puolessa vuodessa), Irlannissa (76 prosenttia), Luxemburgissa (74 %) ja Espanjassa (73 %). Jäsenyyden suosio on Suomen ohella pienintä Iso-Britanniassa (31 % pitää jäsenyyttä huonona asiana), Itävallassa (25 %), Ruotsissa (24 %) ja Ranskassa (21 %). 3.3 Onko Suomi hyötynyt jäsenyydestään Euroopan unionissa? Kansalaisilta kysyttiin myös, ovatko he sitä mieltä, että Suomi on hyötynyt jäsenyydestään Euroopan unionissa. Suomalaisista 52 prosenttia oli tätä mieltä (+6 prosenttiyksikkö puolessa vuodessa). Kansalaisia, jotka eivät usko Suomen hyötyneen jäsenyydestään, on tällä hetkellä 41 prosenttia koko väestöstä (-4 prosenttiyksikköä). - 52% suomalaisista on sitä mieltä, että Suomi on hyötynyt jäsenyydestään, 41 % puolestaan ei usko Suomen hyötyneen - Jos tarkastellaan suomalaisia ryhmittäin, voidaan todeta, että eniten Suomen uskovat hyötyneen EU-jäsenyydestään opiskelijat (78 %), vuotiaat (73 %) ja kaupungeissa asuvat (72 %). Muita ryhmiä jotka uskovat Suomen hyötyneen jäsenyydestään, ovat johtavassa asemassa työskentelevät, itsenäisen ammatin harjoittajat, vähintään neljän hengen talouksissa asuvat, vuotiaat ja korkeasti koulutetut. Vähiten Suomen uskovat hyötyneen jäsenyydestään vähiten koulutetut (58 % ei usko Suomen hyötyneen jäsenyydestään), ruumiillisen työn tekijät (56 %) ja työttömät (52 %). 24

EUROBAROMETRI 69 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI

EUROBAROMETRI 69 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI Stan 1 Standard Eurobarometer Euroopan komissio EUROBAROMETRI 69 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KEVÄT 2008 Standard Eurobarometer 69 / kevät 2008 TNS Opinion & Social KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI

Lisätiedot

EUROBAROMETRI 65 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA

EUROBAROMETRI 65 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA Standard Eurobarometer Euroopan komissio EUROBAROMETRI 65 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KEVÄT 2006 Standard Eurobarometri 65 / kevät 2006 TNS Opinion & Social KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI Tämän raportin

Lisätiedot

EUROBAROMETRI 66 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA

EUROBAROMETRI 66 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA Standard Eurobarometer European Commission EUROBAROMETRI 66 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2006 Standard Eurobarometri 66 / syksy 2006 TNS Opinion & Social KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI Tämän

Lisätiedot

EUROBAROMETRI 64 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA

EUROBAROMETRI 64 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA Standard Eurobarometer Euroopan komissio EUROBAROMETRI 64 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2005 Standard Eurobarometer 64 / Syksy 2005 TNS Opinion & Social KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI Tämän raportin

Lisätiedot

Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja

Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

EUROBAROMETER 60.1 SYKSY 2003 KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometer PUBLIC OPINION IN THE EUROPEAN UNION

EUROBAROMETER 60.1 SYKSY 2003 KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometer PUBLIC OPINION IN THE EUROPEAN UNION Standard Eurobarometer European Commission EUROBAROMETER 60.1 PUBLIC OPINION IN THE EUROPEAN UNION SYKSY 2003 Standard Eurobarometer 60.1 / Autumn 2003 - European Opinion Research Group EEIG KANSALLINEN

Lisätiedot

EUROBAROMETRI 71 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KANSALLINEN RAPORTTI EXECUTIVE SUMMARY

EUROBAROMETRI 71 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KANSALLINEN RAPORTTI EXECUTIVE SUMMARY Standard Eurobarometer 1 Euroopan komissio EUROBAROMETRI 71 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KEVÄT 2009 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometer 71 / Kevät 2009 TNS Opinion & Social EXECUTIVE SUMMARY

Lisätiedot

EUROBAROMETRI 59 KEVÄT 2003 KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA

EUROBAROMETRI 59 KEVÄT 2003 KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA European Commission EUROBAROMETRI 59 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KEVÄT 2003 Standard Eurobarometer 59.1 / Spring 2003 - European Opinion Research Group EEIG KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI Tämän raportin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 1 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 MITKÄ ASIAT HUOLESTUTTAVAT,

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI

KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA Syksy KANSALLINEN RAPORTTI Tämä selvitys on Euroopan komission lehdistö- ja viestintäpääosaston tilaama ja koordinoima Raportti on Euroopan

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1)

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Brysselissä 14. lokakuuta 2015 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 I osa EU:ta, maahanmuuttoa sekä taloudellista ja

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5)

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa SOSIODEMOGRAFINEN LIITE Otos: UE28

Lisätiedot

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa EUROBAROMETER Kansalaismielipide Euroopan unionissa Standard Eurobarometer / Autumn 2010 TNS Opinion & Social Syksy 2010 Kansallinen raportti Suomi 2.2.2011 Euroopan komission Suomen-edustusto Näkemykset

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) AMMATTIRYHMIEN TARKASTELU Tämä ammattiryhmien välisten erojen

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB 79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEJA Parlametrin osuus SOSIODEMOGRAFINEN LIITE

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB 79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEJA Parlametrin osuus SOSIODEMOGRAFINEN LIITE Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB 79.5) Bryssel, marraskuu 2013 VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEJA Parlametrin osuus

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri 300 kevät 2008 Ensimmäiset kokonaistulokset: EU:n keskiarvo ja yleiset kansalliset suuntaukset

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri 300 kevät 2008 Ensimmäiset kokonaistulokset: EU:n keskiarvo ja yleiset kansalliset suuntaukset Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel, 30. kesäkuuta 2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri 300 kevät 2008 Ensimmäiset kokonaistulokset: EU:n keskiarvo ja yleiset kansalliset

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008 Tiivistelmä

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008 Tiivistelmä Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 27.5.2009 Vaaleja edeltävä tutkimus ensimmäinen osa Alustavat tulokset: Euroopan

Lisätiedot

Suomalaisten mielipiteet Euroopan unionista yleensä, laajentumisesta ja EU-tiedon lähteistä

Suomalaisten mielipiteet Euroopan unionista yleensä, laajentumisesta ja EU-tiedon lähteistä EUROBAROMETRI 2002 - ERITYISPAINOS Suomalaisten mielipiteet Euroopan unionista yleensä, laajentumisesta ja EU-tiedon lähteistä Euroopan komission Suomen edustustolle tehty selvitys «Tämä raportti ei edusta

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

SUOMI MAAKOHTAISEN ANALYYSIN TIIVISTELMÄ

SUOMI MAAKOHTAISEN ANALYYSIN TIIVISTELMÄ Tutkimusmenetelmä: Kasvokkain SUOMI Marraskuu - Joulukuu 2015 MAAKOHTAISEN ANALYYSIN TIIVISTELMÄ Suomessa useampi kuin yhdeksän vastaajaa kymmenestä (91 %) sanoo, että kehitysmaiden ihmisten auttaminen

Lisätiedot

Kaksi viidestä suomalaisesta on kielteinen maahanmuutolle työntekijät ja opiskelijat toivotetaan tervetulleiksi

Kaksi viidestä suomalaisesta on kielteinen maahanmuutolle työntekijät ja opiskelijat toivotetaan tervetulleiksi TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Kaksi viidestä suomalaisesta on kielteinen maahanmuutolle työntekijät ja opiskelijat toivotetaan tervetulleiksi t ja EU-työntekijät toivotetaan tervetulleiksi, pakolaisia

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA

NUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA NUORISOBAROMETRI : VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA Nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia politiikasta, mutta kiinnostus vaihtelee koulutustason mukaan. Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus on lisääntynyt

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) SUKUPUOLINÄKÖKULMA Tämä miesten ja naisten välisten erojen

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) EUROALUE JA MUU KUIN EUROALUE Tässä eriteltävät eroavuudet

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANNASTA VASTAAVA YKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI

KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA Syksy KANSALLINEN RAPORTTI Tämä selvitys on Euroopan komission lehdistö- ja viestintäpääosaston tilaama ja koordinoima Raportti on Euroopan

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) IKÄRYHMIEN LÄHEMPI TARKASTELU Ikäryhmien lähempi tarkastelu

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO Directorate-General for Communication Public Opinion Monitoring Unit Bryssel 30. tammikuuta 2015 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO Otos: Perusjoukko:

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI

KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA Syksy 0 KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI Tämä selvitys on Euroopan komission lehdistö- ja viestintäpääosaston tilaama ja koordinoima Raportti on Euroopan

Lisätiedot

Standard Eurobarometri 90. Kansalaismielipide Euroopan unionissa

Standard Eurobarometri 90. Kansalaismielipide Euroopan unionissa Tämä selvitys on Euroopan komission lehdistö- ja viestintäpääosaston tilaama ja koordinoima. Raportti on Euroopan komission Suomen-edustustolle tehty selvitys. Raportti ei edusta Euroopan komission mielipidettä.

Lisätiedot

EUROBAROMETRI. Haastattelujen määrä: Haastattelujen määrä: Tutkimusmenetelmä: Kasvokkain MAAYHTEENVETO

EUROBAROMETRI. Haastattelujen määrä: Haastattelujen määrä: Tutkimusmenetelmä: Kasvokkain MAAYHTEENVETO MAAYHTEENVETO Useampi kuin kahdeksan kymmenestä (85 %) vastaajasta Suomessa on sitä mieltä, että kehitysmaiden ihmisten auttaminen on tärkeää. Tästä mielipiteestä huolimatta, ja verrattaessa vuoteen 2013,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standardi Eurobarometri 70) syksy 2008 Analyysi

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standardi Eurobarometri 70) syksy 2008 Analyysi Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin Yleisen mielipiteen seurantayksikkö EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Strasbourg, 12. joulukuuta 2008 Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standardi

Lisätiedot

Nuoret ja työntekijät luottavat vapaa-ajan asuntoihin sijoituksina

Nuoret ja työntekijät luottavat vapaa-ajan asuntoihin sijoituksina Tiedote Kesämökki rannalla kotimaassa on joka toisen mielestä hyvä sijoituskohde, joka kolmannelle se on vapaa-ajan asunto matkailukeskuksessa ja joka neljännelle ulkomailla Niukka enemmistö ( %) suomalaisista

Lisätiedot

Tekijänoikeus Tekijänoikeusbarometri_ttu&ple

Tekijänoikeus Tekijänoikeusbarometri_ttu&ple Tekijänoikeus Suomalaiset pitävät tekijänoikeuksia tärkeänä asiana Vastaajia pyydettiin kertomaan, mitä mieltä he ovat tekijänoikeuksista. Haastatelluille esitettiin kolme kuvailevaa sanaparia: tärkeä

Lisätiedot

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Kesäkuu, Public Sakari Nurmela Työnro: Kantar TNS Oy, tentie C, Espoo Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

Oikeusasiamiehen yhteenveto Euroopan oikeusasiamies ja kansalaisten oikeudet

Oikeusasiamiehen yhteenveto Euroopan oikeusasiamies ja kansalaisten oikeudet Euroopan oikeusasiamies Oikeusasiamiehen yhteenveto Euroopan oikeusasiamies ja kansalaisten oikeudet Erityiseurobarometri Toteuttanut TNS Opinion & Social Euroopan parlamentin ja Euroopan oikeusasiamiehen

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Standard Eurobarometri 88. Kansalaismielipide Euroopan unionissa

Standard Eurobarometri 88. Kansalaismielipide Euroopan unionissa Kansalaismielipide Euroopan unionissa Tämä selvitys on Euroopan komission lehdistö- ja viestintäpääosaston tilaama ja koordinoima. Raportti on Euroopan komission Suomen-edustustolle tehty selvitys. Raportti

Lisätiedot

Analyyttinen yhteenveto

Analyyttinen yhteenveto Viestinnän pääosasto Osasto C - Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 24. maaliskuuta 2009 EUROOPPALAISET JA TALOUSKRIISI Eurobarometri-standardi (EB 71) Perusjoukko: EU 15+ Otos: EU

Lisätiedot

EUROBAROMETRI 71 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KANSALLINEN RAPORTTI. Raportti on Euroopan komission Suomen-edustustolle tehty selvitys.

EUROBAROMETRI 71 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KANSALLINEN RAPORTTI. Raportti on Euroopan komission Suomen-edustustolle tehty selvitys. Standard Eurobarometer Euroopan komissio EUROBAROMETRI KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KEVÄT Standard Eurobarometer / Kevät TNS Opinion & Social KANSALLINEN RAPORTTI FINLAND Tämän raportin pohjana

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 II osa ANALYYTTINEN YHTEENVETO

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 II osa ANALYYTTINEN YHTEENVETO Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 II osa ANALYYTTINEN YHTEENVETO Bryssel, 30. marraskuuta 2015 Otos: EU 28 (28 150

Lisätiedot

Perusoikeudet toteutuvat jokseenkin riittävästi

Perusoikeudet toteutuvat jokseenkin riittävästi TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Perusoikeudet toteutuvat jokseenkin riittävästi Perustuslaissa yksilöille taataan oikeuksia ja vapauksia. Perusoikeudet ovat perustavanlaatuisia, kaikille ihmisille

Lisätiedot

Niukka enemmistö: 100 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää

Niukka enemmistö: 100 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää TUTKIMUSOSIO Niukka enemmistö: 00 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden 0 Ilmapuntaritutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä kansanedustajien

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Tässä selvityksessä keskitytään ensisijassa Suomen tuloksiin. Selvityksen lopusta löytyy lyhyt vertailu muiden Pohjoismaiden välillä.

Tässä selvityksessä keskitytään ensisijassa Suomen tuloksiin. Selvityksen lopusta löytyy lyhyt vertailu muiden Pohjoismaiden välillä. Nordnet Säästöindeksi Lehdistötiedote 3.5.2012 Suomi ja Pohjoismaat, Q1 2012 Suomalaiset suhtautuvat varovaisen luottavaisesti pörssin kehitykseen. Nordnetin tekemässä selvityksessä niukka enemmistö suomalaisista

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

Taloudellisen tilanteen kehittyminen

Taloudellisen tilanteen kehittyminen #EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Luottamus. Väestökysely 2019

Luottamus. Väestökysely 2019 Luottamus Väestökysely 2019 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimusaineisto kerättiin Gallup Kanavalla 26.4.-2.5.2019. Kyseessä on Kantar TNS:n viikkovastaajapaneeli. Tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä.

Lisätiedot

Suomalaisten huolena asumisen kustannukset, maaseudun kehitys, sotepalvelut ja turvattomuus

Suomalaisten huolena asumisen kustannukset, maaseudun kehitys, sotepalvelut ja turvattomuus TUTKIMUSOSIO JULKAISTAVISSA..1 Suomalaisten huolena asumisen kustannukset, maaseudun kehitys, sotepalvelut ja turvattomuus Suomalaisten enemmistö odottaa kehityksen kulkevan maassamme vääjäämättömästi

Lisätiedot

KANSALAISET: YKSILÖ ITSE VASTUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN

KANSALAISET: YKSILÖ ITSE VASTUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN TIEDOTE KANSALAISET: YKSILÖ ITSE TUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN Valtaosa ( %) suomalaisista ilmoittaa, että yksilön tulisi olla vastuussa itse erittäin tai melko paljon omasta hyvinvoinnistaan, käy ilmi

Lisätiedot

Medialiitto. Valeuutistutkimus Tanja Herranen

Medialiitto. Valeuutistutkimus Tanja Herranen Medialiitto Valeuutistutkimus 2017 14.11. 2017 Tanja Herranen Johdanto Tutkimuksen tavoitteena on selvittää suomalaisten mielipiteitä uutisoinnin luotettavuudesta Suomessa. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat

Lisätiedot

Kansalaiset: Yle, STT ja MTV3 luotetuimmat uutisoijat - sosiaaliseen mediaan ei luoteta (tutkimusosio)

Kansalaiset: Yle, STT ja MTV3 luotetuimmat uutisoijat - sosiaaliseen mediaan ei luoteta (tutkimusosio) TIEDOTE Sivu Kansalaiset: Yle, STT ja MTV luotetuimmat uutisoijat - sosiaaliseen mediaan ei luoteta (tutkimusosio) Valtaosa suomalaisista luottaa erittäin tai melko paljon Ylen TV- ja radiouutisiin ( %),

Lisätiedot

Kansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen

Kansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen Tiedote Kansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen Sivu Enemmistö ( %) suomalaisista on sitä mieltä, että soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Lähes kaikki kuntien palvelut riittäviä huolta vanhusten palveluista

Lähes kaikki kuntien palvelut riittäviä huolta vanhusten palveluista Tutkimusosio Lähes kaikki kuntien palvelut riittäviä huolta vanhusten palveluista Kokoava yleisarvosana kunnan palvelujen riittävyydelle painottuu yksiselitteisen myönteiseksi: kolme neljästä ( %) pitää

Lisätiedot

Neljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita

Neljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita TUTKIMUSOSIO Neljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita Suomalaisista vain reilu neljännes ( %) arvioi, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita on erittäin tai melko hyvä,

Lisätiedot

Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan

Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan TUTKIMUSOSIO Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan Neljä viidestä (0 %) suomalaisesta on vakuuttunut siitä, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella

Lisätiedot

Kaksi viidestä vähentäisi puolueita

Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Julkaistavissa.. klo.00 jälkeen Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Suomessa on puoluerekisterissä kuusitoista puoluetta. Kaksi viidestä ( %) suomalaisesta yhtyy väittämään, että Suomessa on liikaa puolueita.

Lisätiedot

Eurobarometri 76.3 Parlametri

Eurobarometri 76.3 Parlametri Eurobarometri 76.3 Parlametri Toteuttanut TNS Opinion & Social Euroopan parlamentin pyynnöstä Viestinnän pääosaston koordinoima tutkimus SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 YHTEENVETO...5 I. TIEDOT EUROOPAN

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet.

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan

Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Tiedote Julkaistavissa..0 klo 00.0 Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Väite, jonka mukaan asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja

Lisätiedot

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4982 Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area [KAIKILLE] C1. Yleisesti ottaen,

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Taloudellinen ja sosiaalinen osa TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Taloudellinen ja sosiaalinen osa TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel 15. syyskuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Taloudellinen ja sosiaalinen

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten tietämystä ja arvioita apurahoja jakavista säätiöistä.

Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten tietämystä ja arvioita apurahoja jakavista säätiöistä. SÄÄTIÖTUTKIMUS Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten tietämystä ja arvioita apurahoja jakavista säätiöistä. Tutkimusaineisto on koottu TNS Gallup Oy:n internetpaneelissa 0..-.. päivien

Lisätiedot

ZA5791. Flash Eurobarometer 356 (Public Opinion in the European Union Regions) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5791. Flash Eurobarometer 356 (Public Opinion in the European Union Regions) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA79 Flash Eurobarometer 6 (Public Opinion in the European Union Regions) Country Questionnaire Finland (Finnish) EB FLASH 6 - Perceptions of Europeans about general issues at regional level - FIF D Minkä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Nopeusrajoitteiset henkilöautot. Huhtikuu 2018

Nopeusrajoitteiset henkilöautot. Huhtikuu 2018 Nopeusrajoitteiset henkilöautot Huhtikuu 208 Tutkimuksen toteutus Kohderyhmä 0-7 -vuotias väestö Suomessa Manner-Suomi 000 Tiedonkeräys 000 vastaajaa, väestönäyte Tiedonkeräysmenetelmä: Online-paneeli,

Lisätiedot

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).

Lisätiedot

I. VAALITEEMAT... 2 II. TIETOISUUS VAALEISTA... 3

I. VAALITEEMAT... 2 II. TIETOISUUS VAALEISTA... 3 hk Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 25. maaliskuuta 2009 Eurobarometri (EB 71): tammi helmikuu 2009 Alustavat tulokset:

Lisätiedot

Ruplan heikkeneminen kesän alussa jarrutti positiivista kehitystä

Ruplan heikkeneminen kesän alussa jarrutti positiivista kehitystä Venäläisten matkailu Suomeen kesä-heinäkuu 6.8. Ruplan heikkeneminen kesän alussa jarrutti positiivista kehitystä Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta Suomeen saapui kesäkuussa noin 233 000 ja heinäkuussa

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 2018 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy

Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 2018 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 8 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy Johdanto Seuraavassa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä Euroopan komission esittämästä

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja A, ESPOO, Finland, tel. int+-

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Miestentie C, ESPOO, Finland, tel. int+- ()-,

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Tuulivoima & lähiasukkaat

Tuulivoima & lähiasukkaat Tuulivoima & lähiasukkaat..0 Tutkimuksesta Tutkimuksella pyrittiin selvittämään asukkaiden mielipiteitä tuulivoimasta neljällä paikkakunnalla, jossa on moderneja tuulivoimaloita. Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Kansalaiset: Päivittäiskauppa ja apteekki tarjoavat parhaat palvelut

Kansalaiset: Päivittäiskauppa ja apteekki tarjoavat parhaat palvelut TUTKIMUSOSIO Kansalaiset: Päivittäiskauppa ja apteekki tarjoavat parhaat palvelut Valtaosa suomalaisista antaa erittäin tai melko hyvän arvosanan eniten käyttämälleen päivittäistavarakaupalle ( %) ja apteekille

Lisätiedot

VAALIEN JÄLKEINEN KYSELY. Eurobarometri Euroopan parlamentti (EB Standard 71.3) - Kevät 2009 Analyyttinen yhteenveto

VAALIEN JÄLKEINEN KYSELY. Eurobarometri Euroopan parlamentti (EB Standard 71.3) - Kevät 2009 Analyyttinen yhteenveto Direction générale de la Communication Direction C - Relations avec les citoyens Bryssel 24. heinäkuuta 2009 VAALIEN JÄLKEINEN KYSELY Eurobarometri Euroopan parlamentti (EB Standard 71.3) - Kevät 2009

Lisätiedot

Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten tietämystä ja arvioita apurahoja jakavista säätiöistä.

Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten tietämystä ja arvioita apurahoja jakavista säätiöistä. SÄÄTIÖTUTKIMUS 2012 Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten tietämystä ja arvioita apurahoja jakavista säätiöistä. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla, internetpaneelissa, 8.-14.6.2012

Lisätiedot

A. Vaaliteemat... 2 B. Tietoisuus vaalien ajankohdasta ja kiinnostus vaaleja kohtaan... 3 C. Äänestämisen todennäköisyys... 4

A. Vaaliteemat... 2 B. Tietoisuus vaalien ajankohdasta ja kiinnostus vaaleja kohtaan... 3 C. Äänestämisen todennäköisyys... 4 Tiedotuksen pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 11.12.2008 Standardi Eurobarometri (EB 70 1 ) syksy 2008 Alustavat tulokset: EU:n

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot