Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus. EPAT-verkoston tilaisuus Järjestöagentti Göran Johansson

Transkriptio

1 Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus EPAT-verkoston tilaisuus Järjestöagentti Göran Johansson

2 Mistä uudistuksessa on kyse?

3 Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteet 1. Vahva järjestäjä - 18 maakuntaa 2. Palvelujen integraatio - palvelut sovitetaan asiakkaan tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi - oikea hoito ja palvelu sekä sen edellyttämä osaaminen oikeaan aikaan - sujuvat hoito ja palveluketjut väestön ja asiakkaiden tarpeen mukaan 3. Valinnanvapaus - tuki asiakaslähtöisyydelle, itsemääräämisoikeudelle ja kilpailun hyödyntämiselle 4. Kustannusten kasvun hillintä - kustannuskasvun taittuminen 3 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä - oikea-aikainen palvelu - parhaita käytäntöjä ja vaikuttavimpia palvelu- ja hoitomuotoja hyödynnetään 5. Digitalisaatio - arki on digitalisoitu - tieto kulkee ja tietokannat ovat yhteensopivia - tiedolla johdetaan

4

5

6

7 Sote- ja maakuntauudistuksen eduskuntakäsittely

8 Sote-paketin eteneminen Sote- ja maakuntalakipaketti sekä hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi lähti eduskunnan käsittelyyn keväällä Valiokuntien kuulemistilaisuudet pidettiin ennen kesälomia. Valinnanvapausesitys uudelle valmistelukierrokselle perustuslakivaliokunnan käsittelyn jälkeen.

9 Perustuslakivaliokunnan lausunto Sote-paketista ( ): Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiselle on olemassa perusoikeusjärjestelmään pohjautuvia painavia perusteita, jotka puoltavat järjestämis- ja tuottamisvastuun siirtämistä yksittäisiä kuntia suurempien toimijoiden hoidettavaksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehostamiselle, integraatiolle sekä järjestäjien kantokyvyn vahvistamiselle on olemassa akuutti tarve myös sosiaalisten perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Valiokunta pitää asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien laajentamista erittäin merkityksellisenä ihmisten itsemääräämisoikeuden kannalta ja pitää itsemääräämisoikeuden vahvistamista lainsäädännön keinoin perusteltuna. Perustusvaliokunta (Pev) piti mm. ongelmallisena asioina yhtiöittämispakkoa, uudistuksen aikataulua ja sosiaalihuoltoon liittyvien viranomaispäätösten siirtoa yksityisille toimijoille

10 Perustuslakivaliokunnan lausunnon seuraukset (1/2): Perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella Suomen hallitus päätti lykätä sote- ja maakuntauudistusta vuodella eteenpäin (voimaan ) Virkamiesryhmä nimettiin (14.7.) valmistelemaan uutta hallituksen esitystä asiakkaan valinnanvapauslaiksi. Valmistelun lähtökohtana toukokuussa valmistunut hallituksen esitys, jonka valinnanvapausmalliin tehtiin perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset. Uuden valinnanvapausesityksen lausuntokierros Lausuntoyhteenveto (yht. 703 lausuntoa): paljon kriittistä palautetta

11 Perustuslakivaliokunnan lausunnon seuraukset (2/2): Lausunnoista saadun palautteen perusteella poliittinen kompromissi : Säännöksiä asiakasseteleistä (24 ) täsmennetään niin, etteivät ne vaaranna erikoissairaanhoidon julkista palvelua ja päivystystä. Asiakassetelin velvoittavuus ei enää koske erikoissairaanhoidon palveluita. Jatkovalmistelussa lakiesitystä tarkennetaan muun muassa asiakkaan palvelu- ja hoitoketjujen sujuvoittamiseksi sekä eri toimijoiden osaoptimoinnin estämiseksi. Sosiaali- ja terveyspalvelut on yhteen sovitettava toimiviksi palvelu- ja hoitokokonaisuuksiksi. Jokaisessa sosiaali- ja terveyskeskuksessa on oltava muita kuin yleislääketieteen alaan kuuluvia palveluita lisäksi vähintään kahdelta lääketieteen erikoisalalta. Lausuntopalautteen osalta muiden pykälien virkamiesvalmistelu jatkui, poliittinen käsittely 9. ja

12 Miten tästä eteenpäin? STM toimitti sote-uudistukseen liittyvän valinnanvapauslakiesityksen luonnoksen lainsäädännön arviointineuvostolle 22. tammikuuta (jonka jälkeen esitys etenee Oikeusministeriön käsittelyyn). Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi annetaan eduskunnalle viimeistään maaliskuun 2018 alussa. Koko sote- ja maakuntauudistuksen kokonaisuus hyväksytään eduskunnassa kevätistuntokauden 2018 loppuun mennessä. Maakuntavaalit ( ).

13 Valinnanvapauden voimaantulo vaiheittain Sote järjestelmälain ja valinnanvapauslain on tarkoitus tulla voimaan Vastuu sote-palvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta maakunnille Henkilökohtainen budjetti käyttöön viimeistään (aiemmin ) Asiakasseteli käyttöön viimeistään Sote-keskukset aloittavat toimintansa Suunhoidon yksiköt aloittavat toimintansa

14

15

16 Poimintoja sote- ja maakuntauudistuksesta

17 Sote-keskus Asiakas voi valita julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin ylläpitämän sote-keskuksen puoleksi vuodeksi kerrallaan. Jokainen saa valita oman sote-keskuksensa vuoden 2021 alusta, jolloin keskukset aloittavat toimintansa. Mikäli kansalainen ei tee oman sote-keskuksen valintaa, on hän automaattisesti kahden vuoden ajan julkisen palveluntuottajan asiakas. Kahden vuoden siirtymäajan jälkeen vuonna 2023 ne kansalaiset, jotka eivät vielä ole tehneet valintaa sotekeskuksesta, ohjataan lähimpään sote-keskukseen (voi olla julkinen tai yksityinen) Palvelut ja maksut ovat kaikissa sote-keskuksissa samat. Julkiset ja yksityiset sote-keskukset saavat samojen periaatteiden mukaisesti korvauksen keskukseen listautuneista asiakkaistaan eli ns. kapitaatio-korvauksen: asiakaskohtainen korvaus, jonka suuruus perustuu tarvetekijöihin: -kiinteä korvaus 2/3 -suorite, kannustinperusteinen ja muut korvaukset 1/3

18 Sote-keskuksen palvelut Sote-keskuksesta saa tietyt perustason palvelut: Terveysneuvonta, hoitajan ja lääkärin palvelut, sosiaalihuollon ammattihenkilön ohjaus ja neuvonta Myöhemmin palveluvalikoimaan tullut mukaan myös erityistason palveluita vähintään kahdelta lääketieteen erikoisalalta alkaen. (Hallituksen päätös ) Sote-keskus ei myönnä asiakasseteleitä. Sote-keskus vastaa aina asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, vaikka se käyttäisi osassa palvelujaan alihankkijoita.

19 Suoran valinnan palvelut -sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joissa asiakas itse voi valita palveluntuottajan suoraan ilman maakunnan tekemää palvelutarpeen arviointia. Asiakas voi esimerkiksi valita suoraan sosiaali- ja terveyskeskuksen ja hammashoitolan. Suoran valinnan palvelut on määritelty laissa. -sote-keskusten palveluja ovat esimerkiksi terveysneuvonta ja terveystarkastukset, tavanomaiset käynnit yleislääkärin tai hammaslääkärin vastaanotolla, toiminta- ja työkyvyn arvioinnit sekä sosiaalihuollon ammattilaisten antama ohjaus ja neuvonta sekä eräät lyhytaikaisesti tai tilapäisesti tarvittavat sosiaalipalvelut, kuten kotipalvelu.

20 Asiakassetelit Asiakas voi saada maakunnan liikelaitokselta asiakassetelin palvelun hankkimiseen yksityiseltä tuottajalta. Maakunnan liikelaitos arvioi ensin palvelutarpeen. Jos asiakas ei halua asiakasseteliä, hän saa palvelut liikelaitoksesta tai muulla tavoin ostopalveluna. Asiakasseteli otetaan käyttöön laissa määritellyissä palveluissa ja muissa maakunnan päättämissä palveluissa (esim. kotipalvelu, kotihoito, asumispalvelut, sosiaalinen kuntoutus, tietyt kirurgiset toimenpiteet). Setelit ovat maakuntia velvoittavia, ei kuitenkaan erikoissairaanhoidon osalta. Asiakasmaksu on sama samasta palvelusta ja sen perii maakunta, ei palveluntuottaja. Maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, laadusta ja kustannuksista. Asiakas voi valita maakunnan hyväksymän palveluntuottajan mistä tahansa maakunnasta.

21 Henkilökohtainen budjetti Maakunnalla on velvollisuus ottaa henkilökohtainen budjetti käyttöön vanhus- ja vammaispalvelujen asiakkaille, joilla on pitkäaikaista ja laajaalaista avun tarvetta ja jotka pystyvät joko itse tai tuettuna suunnittelemaan oman palvelukokonaisuutensa. Asiakassuunnitelman mukaisissa palveluissa asiakas voi itse päättää, mistä hankkii palvelut ja minkälainen apu tai tuki auttaa häntä juuri parhaiten. Henkilökohtaisella budjetilla voi valita palveluja kolmannen sektorin ja yritysten tuottamista palveluista. Maakunta maksaa suoraan palveluntuottajalle henkilökohtaisen budjetin mukaiset korvaukset. Asiakkaan tilille ei siirry rahaa.

22 Maakunnan liikelaitoksen palvelut Maakunnan liikelaitos tuottaa sote-keskusten ja hammashoidon palvelujen lisäksi ne palvelut, joita ei saa sote-keskuksesta tai hammashoitolasta (sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoito, neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto) Asiakas voi valita liikelaitoksen koko maasta ja sen palveluyksikön. Palveluyksiköitä voivat olla esimerkiksi sairaalat ja sosiaaliasemat. Maakunnan liikelaitos arvioi osaltaan asiakkaan palvelutarpeen ja tekee tarvittaessa asiakassuunnitelman. Asiakas voi saada asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolla hankkii tarvitsemiaan palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta.

23 Liikelaitoksen sosiaalipalvelut sotekeskuksessa Maakunnan pitää jalkauttaa sosiaalihuollon osaamista sote-keskusten tueksi (malli: kiertävä sosiaalityöntekijöiden ryhmä ) Asiakkaan palvelutarpeen arviointi yhteistyössä sote-keskuksen kanssa, asiakassuunnitelman laadinta ja päätökset muista kuin sote-keskuksen palveluista, mukaan lukien palvelut asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla. Palvelutarpeen arvioinnissa ja päätöksenteossa voidaan hyödyntää myös digitaalisia palveluja.

24 Etelä-Pohjanmaan maakunta- ja sotevalmistelutilanne

25 Etelä-Pohjanmaan maakunta- ja sotevalmistelutilanne (1/5) Esivalmistelutyöstä toteutukseen - Etelä-Pohjanmaalla keväällä 2017 päättyneen maakunta- ja sote-uudistuksen esivalmisteluvaiheen työryhmätyöskentelyyn (yli 50 työryhmää) osallistui lähes 600 henkilöä maakunnan alueella toimivista eri organisaatioista. - uudistustyö on nyt siirtymässä toimeenpanovaiheeseen jonka seurauksena prosessiin liittyviä uusia työryhmiä ei pääsääntöisesti enää perusteta, joitakin vahvasti asiantuntijuuteen perustuvia suppeampia työryhmiä saattaa kuitenkin vielä käynnistyä jatkovalmistelun aikana. LAPE- ja I&O-kärkihankkeiden osalta työryhmätyöskentely jatkuu hankesuunnitelmien mukaisesti. Maakuntakonsernin rakennetta on valmisteltu syksyn 2017 aikana konsernirakennetyöryhmässä. - valmistelutyö on erityisesti on keskitytty maakuntajärjestäjän ja SOTE-liikelaitoksen rakenteen ja sisältöjen hahmottamiseen. Koko konsernin rakenteeseen vaikuttavat mm. maakunnan päätökset tukipalvelujen järjestämisen suhteen. Samoin valtakunnallisten palvelukeskusten rooli (talous ja henkilöstö, ICT, tilat) on edelleen epäselvä suhteessa maakunnan toimintoihin.

26 Etelä-Pohjanmaan maakunta- ja sotevalmistelutilanne (2/5) - työn alla ovat järjestäjän ja tuotannon johtamis- ja ohjausjärjestelmä, liikelaitosten määrä ja rakenne, sote-keskuksen rakenne ja toimintalogiikka jne. Näiden valmistelu edellyttää lisää ohjeistusta, valtakunnallista vertailua ja ennen kaikkea lainsäädäntöä. Konsernirakenteen valmistelun pohjalta on jatkettu toimintojen sisällöllistä suunnittelua. Maakuntien kilpailukyvyn ratkaisee, miten hyvin maakunta onnistuu rakentamaan riittävän vahvan järjestäjätoiminnon. Sote-järjestäjätoimintoa mallinnetaan yhdessä maakuntajärjestäjätyön kanssa. - palvelustrategiatyö käynnistyy maakuntastrategiatyöhön liittyen kevään 2018 aikana. Palveluverkkorakennetta koskeva valmistelu jatkuu, myös Maakunnan TKKI-rakenteiden osalta. Samassa yhteydessä on tarkoitus selkeyttää maakunnallista tahtotilaa ja tuoda esiin, mitä palveluita maakunta tulevaisuudessa tarjoaa.

27 Etelä-Pohjanmaan maakunta- ja sotevalmistelutilanne (3/5) - Etelä-Pohjanmaan uudistuvan palvelurakenteen selvitystyön konsultaatiota (NHG Oy, terveys- ja sosiaalipalveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen erikoistunut yritys) on valmisteltu osana sote-uudistusta. Selvitys auttaa suunnittelemaan maakunnan toiminnan organisointia pitkällä aikavälillä. Selvitys antaa tukea myös maakuntastrategian ja palvelustrategian valmistelua varten. - Olennaista on tunnistaa maakunnan alueen palvelutarpeiden kehityskuva, alueen toiminnallistaloudelliset ja väestörakenteen muutostrendit, monialaisen maakunnan palveluverkon näkymät sekä palvelujen tuotannon ja palvelujen välityskanavien muutokset. - selvitys tulee mahdollistamaan vertailun muissa maakunnissa tehtyjen selvitysten kanssa. Etelä-Pohjanmaan SOTEMAKU-johtoryhmä linjasi kokouksessaan ( ), että maakunnan tulevaa palvelurakennetta käsittelevää selvitystä jatkokehitetään maakuntahallituksen päätöksentekoa varten.

28 Etelä-Pohjanmaan maakunta- ja sotevalmistelutilanne (4/5) Sote-koordinaattorin valtionavustushaku ( ). Sosiaali- ja terveysministeriö päätti myöntää maakunnille rahoituksen sote-koordinaattorien palkkaamiseen vuosille Haku suoritettu, paikka täytetään näillä näkymin mahdollisimman pian kevään 2018 aikana. -Koordinaattorin tehtävänä on tukea sote-uudistuksen valmistelua. Maakunnan sote-koordinaattorin tehtäviin voi kuulua valmistelutehtäviä liittyen väestön palvelutarpeen arviointiin ja palvelukokonaisuuksien rakentamiseen. -Sote-koordinaattori voi myös osallistua maakunnan palvelustrategian laatimiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus- ja arviointikäytäntöjen luomiseen.

29 . Etelä-Pohjanmaan maakunta- ja sotevalmistelutilanne (5/5) E-P:n maakunnalliset osallisuustoimenpiteet (v ) Nuoriso-, vanhus- ja vammaisneuvostojen toimintoja käynnistetään kevään aikana E-P:n monialainen maakunnallinen järjestöyhteistyöryhmä EMMY käynnistyy Maakunnallinen HYTE ryhmä koottu ja käynnistää toimintaansa Tärkeätä tässäkin yhteydessä huomioitavaksi: Sote-järjestämislakiin on eduskuntakäsittelyssä lisätty maakuntien yleinen yhteistyövelvoite järjestöjen kanssa. Maakunnan on asetettava suunnittelussaan tavoitteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Maakunta huolehtii, että järjestöjen edustajat voivat osallistua suunnitteluun.

30

31

32

33 Kiitos! Göran Johansson Järjestöagentti E-P:n Järjestöt mukana muutoksessa -hanke Kauppakatu 1 (2. krs), Seinäjoki puh , s-posti: goran.johansson@jarjestotaloseinajoki.net Hanke on osa Sosiaali- ja terveysministeriön (STEA) Järjestö 2.0: mukana muutoksessa avustusohjelmaa Maakunnallista osahanketta hallinnoi Yhteisöjen Yhdistys ry. / Järjestötalo Seinäjoki