ILMASTOKASVATUS. Ilkka Ratinen

Transkriptio

1 ILMASTOKASVATUS Ilkka Ratinen

2 Ilmastokasvatus on ympäristökasvatuksen osa-alue, jossa ohjataan kestävään elämäntapaan ja etsitään ratkaisukeskeisiä keinoja ilmastopäästöjen vähentämiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

3 PAINE

4 Ilmastokasvatusta ohjaavat poliittiset asiakirjat Pariisin ilmastosopimus 1,5 ka. lämpötilan nousu Ilmasto- ja energiatiekartta (TEM 2014) 80-95% päästöleikkauksia vuoteen 2050 mennessä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (2016) v mennessä uusituvat energialla yli 50%; hiili pois; tuontiöljyn puolitus; liikenteessä uusiutuvia 40% KAISU (2016) täsmentää edellisiä vähennyksiä taakanjakosektorilla

5 Energia!

6

7 Rautalankamalli: Ihmisen toiminta päästää ilmaan liikaa hiilidioksidia ja muita KHK:ja.

8

9

10 Suomen KHK-päästöt 2017 vs. KAISU

11 Toimenpide Uusiutuvat ja vähäpäästöiset polttoaineiden lisääminen Ajoneuvojen ja järjestelmien energiatehokkuuden parantamien Alueiden käytön kehittäminen Vähennys Mt CO 2 -ekv. 1,5 0,6 1 CO 2-päästöt keskimäärin 2030, ei uutta politiikka (v päästötasolla) g/km t vuodessa per auto Mt vuodessa, autokanta Bensiini 169,0 3,042 5,517 Diesel 162,0 2,916 2,929 Keskimäärin 165,0 2,970 Yhteensä 8,446 CO 2-päästöt keskimäärin 2030, uusi biotavoite (v päästötasolla) g/km t vuodessa per auto Mt vuodessa, autokanta Bensiini, päästötön bio-osuus 15 % 143,7 2,586 4,689 Diesel, päästötön bio-osuus 37 % 102,1 1,837 1,846 Keskimäärin, päästötön bio-osuus 22 % 128,7 2,317 Yhteensä 6,535 Biopolttoaineen 30 % tavoitteella saavutettu päästövähennys ,911 Mt CO 2e Weaver, 2017

12 Ilmastokasvatus auttaa: Rakennuksissa voidaan säästää lisää (tiukemmat määräykset, korjaus ja säätävä käyttö) (0,3 Mt CO 2 ekv) Ruokahävikin puolitus ja uudet ravintosuositukset (1 Mt CO 2 ekv) Ilmastoystävällinen kulutus (2 Mt CO 2 ekv)

13 Mikä usein unohtuu?

14

15 TOIVO

16 Missä toivo luuraa? Hierarkkisessa regressioanalyysissä pääselittäjänä käytettiin sukupuolta 723 teini-ikäistä ja 381 nuorta aikuista Sukupuoli vaikutti merkittävästi sekä yksin että silloin kun muita muuttujia kontrolloitiin. Nuorille naisille energian säätäminen on tärkeämpää kuin miehille. Ilmastonmuutoskielteisyydellä ei ollut vaikutusta energian säästöön (askel 2) Positiivinen toiveikkuus lisäsi energian säästämistä (askel 3) Maria Ojala (2012) Hope and climate change: the importance of hope for environmental engagement among young people, Environmental Education Research, 18:5, , DOI: /

17 Mt CO2 ekv. Toivoa on: Suomi & päästöjen tavoiteura Kuva. Suomen päästökehitys 90, , , , , , , , ,0000 0,0000 Toteutuneet (Tilastokeskus) Nykypolku (arvio) Tavoitepolku Lineaarinen vähennysura: laskettu 90% mukaan Vuosi 2050 Päästöt, kun niiden vähennystavoite on 80 % : 14.3 Mt 90 %: 7.1 Mt 95 %: 3.6 Mt Nielu Mt Jos tavoite 90 %, on Suomi hiilineutraali vuonna 2042 ja tulee nettonegatiiviseksi sen jälkeen nykyisellä nielulla Ollikainen, 2018

18 Toivoa on: energia 2.0 Jacobson ym. (2017). 139 Countries WWS. Jacobson (2010). Short-term effects of controlling fossil-fuel soot, biofuel soot and gases, and methane on climate, Arctic ice, and air pollution health. Journal of Geophysical Research, 115 (2010).

19 Tekijöitä, jotka vaikeuttavat onnistunutta ilmastokasvatuksen avulla päästövähennyksiin Ihminen valikoi ne tiedot, jotka sopivat hänen aikaisempaan tietoon. Ihminen valikoi sellaisen informaation, joka sopii hänen viiteryhmäänsä. Kogniitiivinen dissonanssi l. ristiriita tunteiden, käsitysten ja toiminnan välillä ihminen sortuu vääristelemään totuuskäsityksiään ja vähättelemään ongelmia. Ihminen ei osaa käsitellä kaukana ja pitkällä aikavälillä tapahtuvia asioita. Kaiken lisäksi ilmastonmuutos on tavattoman monimutkainen ilmiö. Marshall, G. (2015). Don't even think about it: Why our brains are wired to ignore climate change. Bloomsbury Publishing USA. Stoknes, P. E. (2015). What we think about when we try not to think about global warming: Toward a new psychology of climate action. Chelsea Green Publishing. Pihkala, P. (2017). Päin helvettiä. Ympäristöahdistus ja toivo. Kirjapaja Griskevicius, V., Cantu, S. M., & van Vugt, M The evolutionary bases for sustainable behavior: Implications for marketing, policy, and social entrepreneurship. Journal of Public Policy and Marketing 31, (2),

20 Miten lisätään toivoa ilmastokasvatukseen? Enemmän tunteiden käsittelyä, erityisesti toiseuden näkökulmasta. Enemmän ilmastokysymysten sosiaalisten mekanismien pohtimista; ryhmään kuuluminen vaikuttaa yksilön statukseen ja identiteettiinsä. Enemmän hyvien valintojen esittelyä ei vain epäonnistumisista kertomista. Vähemmän syyllistämistä, enemmän arvokeskustelua ja arvon yhtymäkohtien tarkastelua ilmastonsuojelun näkökulmasta. Enemmän taitoaineista, joiden avulla voidaan vahvistaa toiminnan myönteisiä vaikutuksia. Lisää suuria tarinoita ja henkilökohtaisia kertomuksia. Vähemmän ylioptimistisuutta. Myös mahdollisuuksien esilletuontia. Hillinnässä ja sopeutumisessa otettava huomioon myös henkiset ja yhteisölliset näkökulmat. Opetuksen tulee perustua tieteelliseen näkökulmaan, jossa tuodaan esille myös tieteellisen tiedon luonne. Marshall, G. (2015). Don't even think about it: Why our brains are wired to ignore climate change. Bloomsbury Publishing USA. Stoknes, P. E. (2015). What we think about when we try not to think about global warming: Toward a new psychology of climate action. Chelsea Green Publishing. Pihkala, P. (2017). Päin helvettiä. Ympäristöahdistus ja toivo. Kirjapaja Griskevicius, V., Cantu, S. M., & van Vugt, M The evolutionary bases for sustainable behavior: Implications for marketing, policy, and social entrepreneurship. Journal of Public Policy and Marketing 31, (2),

21 knowledge, attentiviness, attitudes, values, sensibilities inquiry and interactive pedagogy Luonnontieteellinen perusta. Pelkkä tieto ei riitä mihinkään. Tarvitaan taitoja, sitoutumista ja kykyä reflektoida omaa toimintaa. Opitaan, miten ilmastonmuutosta voidaan hillitä. Opitaan, miten ilmastonmuutokseen voi sopeutua niin lokaalisti kuin globaalisti. Malleja: Kagawa, F., & Selby, D. (2012). Ready for the Storm: Education for Disaster Risk Reduction and Climate Change Adaptation and Mitigation1. Journal of Education for Sustainable Development, 6(2), Systems boundary Mitigation objectives Adaptation objectives REFLECTION Intentional climate action Tolppanen, Sakari Aarnio-Linnanvuori, Essi Cantell, Hannele Lehtonen, Anna Pirullisen ongelman äärellä kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen malli. Kasvatus 48 (5), ENGAGEMENT Ratinen, 2018

22 YKSILÖ

23 Esimerkkejä tehokkaista yksilötoimista Yksi lapsi vähemmän (23,7-117,7 tco 2 e/y) riippuu paljon siitä, minne lapsi syntyy Yksityisautoilusta luopuminen (1-5,3 tco 2 e/y) Yksi lento vähemmän (0,7-2,8 tco 2 e/y) Esim. suora lento Helsinki-Bangkok: 1,1 tco 2 e Kasvipohjainen ruokavalio (0,3-1,6 tco 2 e/y) TARVITSEMME EETTISTÄ POHDINTAA!

24 Seppälä et al. 2009

25 Ruokahävikin minimointi Terveellinen ja ilmastoystävällinen ravinto julkisissa keittiössä Vähäpäästöinen auto-> vähemmän polttoainekustannuksia Fiksu joukkoliikenne -> vähemmän infrakuluja Jakamistalouden uudet liikkumispalvelut -> kustannustehokas liikkuminen Ratinen & Seppälä, 2018 Kuva: Salo 2016 Kodin uudet älykkäät energiaratkaisut digitalisaation avulla (energiatehokkuus, oma uusiutuva energia) -> terveellinen sisäilma, asumisviihtyvyyden lisääminen, kustannussäästöt Kiertotalouden ratkaisut vähemmästä enemmän -> kustannuksia vähemmän

26 Salo 2016

27 Salo 2016

28 Mitä voidaan tehdä? KAISU, 2017

29 Ilmastonmuutoksen hillinnässä on tärkeintä ymmärtää, mitä energia on, mihin sitä kuluu ja miten sitä voi säästää/tuottaa itse Mitä energian avulla voidaan tehdä? 1 kwh=1,5 km autolla ajoa tai 6,5 pannua kahvia 10 senttiä Kuinka nopeasti energia kuluu? Teho W=nopeasti vähän vai hitaasti paljon? Aliarvioimme suurten tekojen vaikutukset ja yliarvioimme pienten tekojen vaikutukset.

30 Ilmastokasvatuksen helpot keinot Yksilön kannalta: 1. Liiku jalan, pyörällä tai julkisilla. 2. Syö vähemmän lihaa. 3. Pudota energiankulutusta lämpöpumpuilla. Yhteisön näkökulmasta: 1. Etsitään yhdessä ratkaisukeskeisiä toimintamalleja ilmastovastuulliseen käyttäytymiseen. 2. Yritetään saada toimintaa mukaan laajoja ryhmiä ja katsomaan heidän kanssa ilmastonmuutosta toisen näkökulmasta käsin. 3. Käydään arvokeskustelua yhteisön ilmastotavoitteista ja pohditaan onnistuneita ratkaisuja. 4. Vältetään syyllistämistä ja ajatellaan ilmastotyötä myös toiseuden näkökulmasta.