CETUS ESPOO R.Y. TOIMINTAKERTOMUS CETUS ESBO R.F.
|
|
- Sanna-Kaisa Mäkinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 CETUS ESPOO R.Y. TOIMINTAKERTOMUS CETUS ESBO R.F.
2 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Cetus Espoo - toimintavuosi Cetus Espoon toimintavuotta leimasi perustoiminnan vakauttaminen ja uuden suunnan hakeminen. Hallituksen johdolla reilut 20 cetuslaista osallistui seuran strategian uusimisprosessiin, joka valmistui helmikuussa Strategiaa on useissa tilaisuuksissa viestitty ja siitä johdetut toimenpiteet ja mittarit ohjaavat toimintaa jo alkaneena syksynä. Cetus Espoon urheilullinen menestys kokonaisuutena oli edelleen erinomainen. Kaikki uintiurheilumuodot huomioon ottaen Cetus on valtakunnan johtava uintiurheiluseura. Kilpauinnissa on menossa sukupolvenvaihdos, jonka tulokset näkyvät tulevilla kausilla. Toki uimareitamme oli totutusti mukana kaikissa kauden arvokisoissa (LREM, NEM, ja EM), kruununa Ari-Pekka Liukkosen seitsemäs sija Glasgow:n EM-uinneissa ja Roni Kallströmin valinta nuorten Olympialaisiin Buenos Airesiin. Vesipallossa ja taitouinnissa on jatkettu aiempien vuosien kehitystä ja molemmissa lajeissa voimme ylpeänä sanoa olevamme selkeästi maan ykkönen. Vesipallon huippuhetki oli seuran ensimmäinen miesten Suomen mestaruus ja taitouinnissa NEM-joukkueen perustuminen Cetuksen urheilijoihin. Uimahypyissä jatkettiin toimintaa kurssimuotoisena Leppävaaran uudessa hallissa. Kiitokset kaikille urheilijoille ja valmentajille tuloksellisesta työstä! Leppävaaran suosittu maauimala sai oman kilpailukasteensa, kun järjestimme kesäkuussa auringonpaisteiset IKM-uinnit, jotka saivat runsaasti myönteistä palautetta. Merkittävimmän panoksen hienoon tapahtumaan antoivat innokkaat vapaaehtoistoimijat. Harrasteuinnin ja kurssi- sekä opetustoimen toimialat liikuttivat edelleen valtavaa joukkoa espoolaisia eri toimintoihin osallistui yli henkilöä ja uimahallikäyntejä oli yli Seuran suositut vuosittaiset lasten kesäleirit ovat vakiinnuttaneet paikkansa perheiden kesäohjelmassa. Cetuksen upeiden ammattilaisten laadukas toiminta tunnistetaan. Talous on kyetty pitämään terveenä ja hieman jopa vahvistumaan, vaikka Espoon haastava hallitilanne Tapiolan hallin pitkittyneen remontin takia jatkuukin. Kaupungin kanssa aloitettiin neuvottelut mahdollisesta Leppävaaran maauimalan kattamisesta talvikaudeksi. Cetuksen koko tulovirta pyritään kanavoimaan uintiurheiluun. Yhteistyö ja aktiivinen kumppanuus Espoon kaupungin kanssa on toiminnan ytimessä. Kehitimme totuttuun tapaan yhdessä kaupungin kanssa toimivia ja kaikkia hallin käyttäjiä palvelevia ratkaisuja. On selvää, että ilman kaupungin luomia perusrakenteita emme pystyisi toimimaan. Toisaalta ilman seuraa ei kaupungin uintiurheilu- ja harrastetoiminta olisi Suomen vilkkainta ja tuloksellisinta ja palvelisi näin kaikkia espoolaisia. Kiitän kaikkia toimintaan osallistuneita, Espoon kaupunkia ja muita yhteistyökumppaneita viime vuoden laadukkaasta toiminnasta ja toivon hyvähenkisen yhteistyön kaikkien toimijoiden kanssa jatkuvan edelleen! Eero Elovaara, puheenjohtaja 2
3 3
4 1. YLEISTÄ Cetus Espoo ry Cetus Esbo rf aloitti toimintansa neljän espoolaisen uimaseuran, Espoon Uimaseuran, Laaksolahden Virin, Simmis Espoon ja Tapiolan Uimareiden yhdistäessä toimintansa Missio, visio ja arvot Cetuksen missio on Cetus - elinikäistä vesiliikuntaa Espoossa. Opetamme uimaan ja mahdollistamme uintiurheilun aloittajasta kansainväliselle huipulle. Cetus Espoo (seura) tavoittelee toiminnassaan menestystä niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Kovassa kilpailussa se haluaa kuulua urheiluseurana maan parhaimpiin urheilun, valmennuksen, kurssien ja uimaopetuksen lisäksi myös seuratyönantajana. Arvot Ilo, innostus ja intohimo, kehittyvä ja rohkea, kunnioitus ja reilu peli sekä yhdessä tekeminen, ohjaavat seuran toimintaa. Kaikessa toiminnassa korostuvat liikunnan ja terveyden periaatteet Tavoitteiden yleinen toteutuminen Seuran toimintakauden kilpailulliset tavoitteet toteutuivat pitkälti suunnitelmien mukaisesti. Ratauinnissa Cetus saavutti hyvän tuloksen ollen toiseksi paras seura kansallisella tasolla. Seuran vesipallojoukkueet osallistuivat menestyksekkäästi D, C, ja B- sekä miesten vesipallon SM-sarjoihin. Myös seuran taitouintijoukkueet menestyivät hienosti niin SM-, NSM- kuin IKM-kilpailuissakin. Cetus Espoo saavutti lisäksi Olympiakomitean Tähtiseura - statuksen. Kurssitoimintaa kehitettiin edelleen mm. merenneitokoulujen muodossa. Kurssiryhmien toimintaa dokumentoitiin tarkasti. Yhteistyö Espoon kaupungin kanssa jatkui. Erityisesti uimakoulu-, iltapäiväkerho-, aikuis- ja terveysliikunnan ryhmien, koululaisten loma-ajan toiminnan sekä erityisryhmien ja kotouttamistoimintana matalan kynnyksen uimakoulutarjontaa toteutettiin hyvässä yhteistyössä. Uinninvalvontaa järjestettiin Keski-Espoon uimahallissa. Seura vastasi myös Espoon koululaisten uinninopetuksesta Espoonlahden, Keski-Espoon ja Leppävaaran uimahalleissa. 5-6 luokkien opetusta toteutettiin osana Liikkuva Espoo - hanketta. Olosuhteissa oli edelleen haasteita. Tapiolan uimahalli oli koko toimintakauden kiinni Hallinto ja henkilöstö Seuran hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kuusi jäsentä. Puheenjohtaja ja jäsenet valitaan kahden vuoden toimintakaudeksi. (Seuran hallitus, liite 1) Hallitus kokoontui 11 kertaa. Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin marraskuussa Seuran palveluksessa oli kuukausittain keskimäärin 119 ihmistä. Päätoimisia työntekijöitä oli kauden aikana keskimäärin 36 henkilöä. (Toiminnanjohtajan lisäksi seurassa oli vakituisessa työsuhteessa valmennuspäällikkö, päävalmentaja, 6 päätoimista valmentajaa, 4
5 henkilöstökoordinaattori, viestintä- ja kurssikoordinaattori, talouspäällikkö, 8 vesiliikunnanohjaajaa, 7 koululaisten uimaopettajaa, 4 uinninvalvojaa ja 2 esimiestä.) Henkilöstölle, seuran jäsenille ja kutsuvieraille järjestettiin Cetus Gaala tammikuussa Gaalassa palkittiin vuoden 2017 aikana ansioituneita henkilöitä. (Vuoden 2017 palkitut, liite 2) Cetuksen toiminta käytiin tietosuojan näkökulmasta läpi ja Cetukselle luotiin ohjeistukset tietoturva-asetuksen vaatimuksen mukaisesti Talous Talouden perustana ovat seuran järjestämä uimaopetustoiminta, valmennusmaksut ja Espoon kaupungin kanssa solmittu määräaikainen sopimus uimaopetuksen toteutuksesta sekä Arandur OY:n kanssa solmittu sopimus uinninvalvonnan toteutuksesta. Kauden tulos oli euroa voitollinen Koulutus Uintivalmentajat osallistuivat Suomen Uimaliiton järjestämiin koulutuksiin. Kauden aikana kehitettiin vesipallon valmennusta päätoimisen valmentajan kouluttaessa nuorempia valmentajia. Vuoden aikana vanhemmille ja muille vapaaehtoisille järjestettiin muun muassa toimitsijakoulutusta Suomen Uimaliiton koulutusohjelman mukaisesti sekä vanhempainiltoja. Vesiliikunnanohjaajat osallistuivat useille Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton, Suomen Uimaliiton ja Sukeltajaliiton kursseille (vauvauinti-, uimakoulu-, vesiralli-, erityisuimaopettaja-, hydrobic-, uimahyppyohjaaja- ja norppaohjaajakoulusten muodossa). Nuoremmat ohjaajat osallistuivat Etelä Suomen Liikunnan ja Urheilun yleisiin ohjaajakoulutuksiin. Uinninvalvojien koulutus koostui jokaisen valvojan kohdalla ensiaputilanteiden harjoittelusta ja kertaamisesta. Lisäksi ensiapukortteja päivitettiin tarpeen mukaan. Uinninvalvojat saivat koko hallihenkilökunnan kanssa yhteiskoulutusta Trimmikurssilla. Kyseisessä turvallisuuskoulutuksessa keskityttiin hallin sisäiseen hälytysjärjestelmään sekä sidosryhmien yhteistyöhön. Päätoimiselle henkilökunnalle järjestettiin yhteinen koulutus- ja virkistyspäivä elokuussa Tapiola Golfissa. Golfiin tutustumisen jälkeen, päivän aiheena oli käynnistää tuleva strategiatyö ja jokaiselta toimialalta valittiin edustaja strategiatyöryhmään Viestintä Tiedotusta jäsenistölle hoidettiin pääasiassa Cetuksen omien verkkosivujen kautta, Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Tiedotusta täydennettiin tarvittaessa sähköpostitse. Kurssitoiminnasta tiedotettiin ja sitä markkinoitiin myös printtimainoksin. 5 Henkilöstölle lähetettiin kuukausittain henkilöstötiedote sähköpostiltse. Uinnin kilpailutulokset olivat luettavissa Live Timing -palvelussa. Suomen Uimaliiton alaisten
6 arvokilpailujen tulokset olivat myös luettavissa Suomen Uimaliiton sivuilla. Vesipallon tulokset löytyivät Torneopal -palvelusta. Seuran sisäisen Cetus GP -sarjan ja Espoonlahden uintien tulokset julkaistiin seuran nettisivuilla Yhdenvertainen mahdollisuus harrastaa Cetus Espoo tuki kauden aikana jokaisen lapsen ja nuoren mahdollisuutta harrastukseen. Useampi vähävarainen kilpaurheilija vapautettiin kauden harjoitusmaksusta. Cetus Espoo tarjosi uimakoulupaikkoja sitoutumattoman Hope ry:n kautta alkeisuimakouluihin. Cetuksen uimaopettajat ohjasivat koulu-uintien ohella myös liikunnallisia iltapäiväkerhoja, jotka järjestettiin yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Wau-kerhot oli suunnattu vuotiaille lapsille, kun taas Muuvi-kerhot oli suunnattu vuotiaille. Molemmat kerhot tarjosivat lapsille täysin ilmaisen harrastusmuodon, joka ei sisällä kilpailullista toimintaa. Kerhojen tavoitteena on monipuolinen liikkuminen vedessä. Toimintakauden aikana uimahalleissa toimi neljä Wau-kerhoa ja kolme Muuvi-kerhoa. Cetus järjesti koululaisille ilmaista loma-ajan ohjelmaan syys-, joulu- ja talvilomalla uimahalleissa, yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Ohjelmassa oli snorklausta, vesipalloa, uintia sekä uimahyppyjä. Cetus järjesti uintikursseja liikunta- ja kehitysvammaisille lapsille yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Kurssit toteutettiin ns. Perheryhminä. Mukana oli oma perheenjäsen tai ulkopuolinen avustaja. Kursseilla totuteltiin vedessä liikkumiseen erilaisten harjoitusten avulla. Keski-Espoon ja Leppävaaran uimahallin terapia-altaissa järjestetyt perheryhmät olivat suosittuja ja tunneille osallistui maksimimäärä perheitä koko kauden ajan. Ohjausta tehtiin henkilökohtaisesti perheiden tarpeet huomioiden. Perheiden yhteistä harrastamista tuettiin Töpinät -tilaisuuksilla, joita järjestettiin yli 15 kertaa. Matalankynnyksen aikuisten alkeisuinninopetusryhmiä järjestettiin kahdeksan vuoden aikana. Cetus järjestää edullista päivävesijumppaa eläkeikäisille Espoonlahden uimahallilla. Kolme ryhmää kokoontui keväällä ja syksyllä, mukana oli kausittain yli 50 jumpparia. 6
7 2. KILPAURHEILUTOIMINTA 2.1. Kilpauinti Tavoitteiden yleinen toteutuminen Seuran kilpauinti tarjoaa uintiurheilusta kiinnostuneille mahdollisuuden harrastaa uintiurheilua oman tasonsa mukaan lasten tekniikkaryhmistä aina kansainväliselle huipulle asti. Jokaiselle nuorelle uimarille on löydetty ryhmä, jossa uimari saa tasonsa mukaista ohjausta ja valmennusta. Kilpauinnin tavoitteet täyttyivät osittain toimintakaudella. Seuran uimareita oli mukana kaikissa kansainvälisissä arvokilpailuissa. Uimareiden valmentautuminen oli tavoitteellista. Seura tuki taloudellisesti erityisesti edustustason uimareita, nuorista huippu-uimareista muodostettujen nuorten Kultahippu-ryhmän valmennusta. Uimarit saivat tukea ulkomaan kilpailumatkoihin, leireihin ja fysikaalisiin hoitoihin. Uimareiden lihaskartoituksista ja fysikaalisesta hoidosta vastasi seuran yhteistyökumppani Suomen Urheilufysio Kilpauinnin valmennusjärjestelmä Lasten ja nuorten valmennus perustuu seurassa tasovalmennusjärjestelmään. Harjoittelu etenee johdonmukaisesti tasolta toiselle nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen mukaan. Tasovalmennusjärjestelmää tukeva uintitaidon arviointitilaisuus järjestettiin toukokuussa. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 72 lasta. Ammattivalmentajat arvioivat lasten uimataidon sopivan valmennusryhmän löytämiseksi. Seuran toiminnassa jatkavat Cetus Mix -ryhmät. Cetus Mix -ryhmissä lapset tutustutettiin kilpauinnin lisäksi sekä taitouinnin että vesipallon alkeisiin. Ryhmästä lapset jatkavat valitsemaansa lajiin. Tämä oli jatkoa jo aikaisemmin tehdylle ryhmien uudistukselle, jossa ryhmät jaettiin alhaalta ylöspäin: III, II, I. Nuortenedustus ja Edustusryhmä harjoittelivat omissa ryhmissään. Jokainen taso oli jaettu kahteen linjaan, Pinkkeihin ja Mustiin ryhmiin. Pinkeissä ryhmissä harjoittelivat seuran edistyneemmät uimarit. Mustissa ryhmissä harjoittelivat varhaisemmassa kehitysvaiheessa olevat tai myöhemmin uinnin harrastuksen aloittaneet uimarit. Kansainväliselle huipulle valmistavassa nuorten Kultahippu-ryhmässä oli 11 uimaria. Edustusryhmän toiminnassa kauden alusta oli mukana Hanna-Maria Seppälä (psyykkinen valmennus). Laura Koivusalo oli mukanan NED-ryhmän ja Espoonlahti pinkki-1 ryhmän henkisessä valmennuksessa Valmennuksen ja koulun yhdistäminen Yhteistyö koulujen kanssa jatkui. Yläkouluikäisille järjestettiin kahdesti viikossa aamuharjoituksia Espoonlahdessa ja lukioikäisille viidesti. Lauttasaaren yläkoulun uimariluokat mahdollistivat yläkouluikäisille uimareille tehokkaan ja tavoitteellisen harjoittelun. Heillä oli koulun ohessa viikoittain neljä uinti- ja kaksi kuivaharjoitusta. Yhteistyö Espoonlahden lukion kanssa jatkuu. Se mahdollistaa koulun valinneille oppilaille aamuharjoitusten suorittamisen parempaan aikaan sekä sujuvan koulun ja harjoituspaikan välisen siirtymisen läheisen etäisyyden ansiosta. Myös Mäkelänrinteen urheilulukiossa opiskelee Cetuksen uimareita. Seura osallistui aktiivisesti yläkoulujen harrasteiltapäivän suunnitteluun. 7
8 Kansainvälinen toiminta Seuran uimarit leireilivät vuoden aikana Mallorcalla, Calellassa sekä Unkarissa. Edustusryhmän ja Kultahippu-ryhmän uimarit osallistuivat kansainväliseen Stockholm Open -kilpailuun Leiritys Leiritykset tapahtuivat seuran periaatteiden mukaisesti. III-tason uimarit leireilivät kauden avaavan kolmen vuorokauden yhteisleirityksen syyskuussa Pajulahdessa ja kolmen vuorokauden ajan keväällä urheiluopistoissa oman ryhmän kanssa. Kevätkaudella I-taso ja II taso leireilivät 1-2 viikon ulkomailla Kilpailut Edustusryhmä kilpaili kauden aikana seuran omissa kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa, seuran omissa Cetus GP -kilpailuissa, Finnish Open GP-kisassa ja Suomen mestaruuskilpailuissa Oulussa ja Jyväskylässä. I- ja II-tason ryhmät osallistuivat seuran omiin kilpailuihin ja ikäkausimestaruusuintien alue- ja loppukilpailuihin. IKM-loppukilpailuihin syksyllä pääsi Cetuksesta 52 uimaria. Ryhmät osallistuivat myös kahteen pääkaupunkiseudulla järjestettyyn kansalliseen kilpailuun. Ryhmien parhaat uimarit olivat myös mukana Nuorten mestaruuskilpailuissa Oulussa ja Jyväskylässä. Tason III ryhmät osallistuivat Lahdessa järjestettyyn kolmipäiväiseen Rollo-tapahtumaan ja sen jälkeiseen kolmen päivän leiriin, johon osallistui 102 seuran uimaria. Ryhmät osallistuivat myös seuran omiin kilpailuihin sekä yhteen pääkaupunkiseudulla järjestettyyn kansalliseen kilpailuun että IKM-aluekilpailuun Mäkelänrinteessä. Seura oli menestyksekäs kaikissa kansallisissa arvokilpailuissa. Menestys on eriteltynä liitteessä 4. 8
9 2.2. Vesipallo Tavoitteiden yleinen toteutuminen Seuralla oli joukkue D, C, B, ja miesten vesipallon SM-sarjoissa, sekä epävirallisessa E- sarjassa. Kausi oli seurahistorian menestyksekkäin. Vesipallossa oli ensimmäistä kertaa päätoiminen valmentaja, Petar Radanovic. Hän vastasi miesten, B- ja C-junioreiden valmennuksesta. Päätoimisen valmentajan johdolla kehitettiin seuran vesipallokulttuuria ja lisättiin omien juniorivalmentajien tietotaito-osaamista. Seuran edeltävä vesipallovalmentaja, Pantelis Lioumis, sai vuoden vesipallovalmentajan palkinnon Uimaliitolta Harrasteryhmä harjoitteli kahdesti viikossa ja parhaimmillaan harrasteryhmässä oli noin 20 vesipalloilijaa Toiminta ja joukkueet Miehet > Edustusjoukkue kirkasti edelliskauden hopean ja voitti ensimmäistä kertaan Suomen mestaruuden uuden päävalmentajan alaisuudessa. Joukkueessa oli edustettuna paljon seuran omia kasvatteja B- ja C-junioreista. Miehet osallistuivat Vesipallon seurajoukkueiden Pohjoismaiden mestaruusturnaukseen. Miesten edustusjoukkueen pelaajista ja nuorten edustusjoukkueiden tyttöpelaajista koottiin joukkueet rantavesipallon SM-kisohin. Cetuksen Vantaan SM-viikoilla pelatussa turnauksessa Cetuksen miestenjoukkue sijoittui kolmanneksi ja naistenjoukkue toiseksi. B-Juniorit > osallistuivat SM-sarjaan ja saavuttivat kultaa edelliskauden tapaan. C-Juniorit > osallistuivat SM-sarjaan ja voittivat Suomen mestaruuden toistamiseen peräkkäin. D-Juniorit > osallistuivat SM-sarjaan ja sijoittuivat toiseksi. Cetuksella oli joukkue myös epävirallisessa E-sarjassa, jossa joukkue sijoittui toiseksi. (Leirit ja turnaukset, liite 6). 9
10 2.3. Taitouinti Tavoitteiden yleinen toteutuminen Cetus onnistui säilyttämään asemansa Suomen menestyksekkäimpänä taitouintiseurana ja saavutti kilpailulliset tavoitteensa niin kotimaisissa kuin kansainvälisissä arvokilpailuissa. Cetus oli ainoa seura, jolla oli kilpaileva joukkue kaikissa ikäsarjoissa taitouinnin kansallisissa kilpailuissa. Alle 12-vuotiaiden kilpajoukkueen uimarimäärää saatiin pidettyä toivotulla tasolla noin 15 urheilijassa. Alkeisryhmien suosio kuitenkin laski keväällä 2018 eikä CetusMix -ryhmistä siirtynyt urheilijoita taitouintijoukkueisiin aiemmista vuosista poiketen. Harrasteryhmän toiminta saatiin käynnistettyä, mikä laajensi lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua taitouintitoimintaan. Yhdeksän Cetuksen uimaria ja kolme Cetuksen valmentajaa osallistuivat Suomen Uimaliiton NEM2018-projektiin Toiminta ja joukkueet Seuralla oli oma kilpajoukkue alle 12-vuotiaiden ja alle 15-vuotiaiden sarjassa. Alle 18- vuotiaat & yli 18-vuotiaat harjoittelivat yhtenä joukkueena ja joukkueen sisältä koostettiin kilpailukokoonpanot molempiin ikäsarjoihin kansallisissa kilpailuissa. Lisäksi harrastejoukkue aloitti toimintansa syksyllä Jokaiselle joukkueelle oli nimettynä oma vastuuvalmentaja, joka vastasi harjoitusten sisällöstä. Kaikki taitouinnin kilpajoukkueet osallistuivat kahdelle viikonloppuleirille Vierumäen urheiluopistolla. Lisäksi NEM2018- projektiin valitut uimarit sekä valmentajat osallistuivat Suomen Uimaliiton järjestämille projektileirityksille. Projektiin valitut uimarit osallistuivat kahteen ulkomaankilpailuun NEM2018-kilpailun lisäksi kauden aikana. Cetus järjesti kahdet kaikille ikäsarjoille avoimet kansalliset taitouintikilpailut: Cetus Games & Cetus Cup. Kilpailuihin osallistui noin 130 urheilijaa / kilpailu. Harrasteryhmässä oli neljä urheilijaa. Joukkue harjoitteli kertaviikkoisesti eikä osallistunut harjoitusleireille tai kilpailuihin. Jatkokurssi-ryhmä toimi kilpajoukkueeseen valmistavana joukkueena alkeiskurssin suorittaneille uimareille keväällä Jatkokurssin uimarit nostettiin kilpa- tai harrastejoukkueisiin syksyksi Ryhmässä oli neljä uimaria. Alle 12-vuotiaiden kilpajoukkueessa oli 15 uimaria. Joukkue osallistui neljään kansalliseen kilpailuun kotimaassa. Alle 15-vuotiaden kilpajoukkueessa oli yhdeksän uimaria. Joukkue osallistui neljään kansalliseen kilpailuun kotimaassa. Yhdistetyssä alle ja yli 18-vuotiaiden kilpajoukkueessa oli kymmenen uimaria. Joukkue osallistui neljään kansalliseen kilpailuun kotimaassa. Lisäksi yhdeksän joukkueen urheilijaa valittiin Suomen Uimaliiton NEM2018-projektiin. Nämä urheilijat osallistuivat kahteen kansainväliseen kilpailuun ulkomailla (Belarus Junior Open & Swedish Youth Open ). Suomen Uimaliitto valitsi Cetuksen solo- ja duo-ohjelmat edustamaan Suomea nuorten Euroopan mestaruuskilpailuihin, jotka järjestettiin Tampereella. (Taitouinnin kilpailumenestys, liite 7) 10
11 2.4. Parauinti Ilmari Laitala ui Keski-Espoo musta II -ryhmässä ja osallistui ryhmänsä mukana kansallisiin kilpailuihin Masterstoiminta Tavoitteiden yleinen toteutuminen Cetuksen aktiivinen masters-uintitoiminta tarjosi toimintakaudella hyvät mahdollisuudet aikuisurheiluun ja -kuntoiluun sekä kilpailemiseen. Masters-uinnin kokonaisvaltaisena tavoitteena oli kannustaa entisiä uimareita pysymään uinnin parissa ja jatkamaan liikuntaa terveiden elämäntapojen parissa sekä harjoittelemaan tavoitteellisesti. Tässä on onnistuttu edelleen menestyksekkäästi, sillä masters-uimareiden määrä on pysynyt pitkään noin 100 uimarin tasossa. Seuratoimintaan saatiin houkuteltua myös muutamia uusia mastersharrastajia seuran järjestämien tekniikkakurssien kautta ja satunnaisia muita reittejä Toiminta Masters-uimarit harjoittelivat, leireilivät ja kilpailivat ahkerasti. Masterseilla oli harjoitusvuoroja jokaiselle arki-illalle. Monet harjoittelivat myös seuran jäsenvuoroilla. Valmentaja oli mastersien harjoituksissa paikalla kerran viikossa, jolloin suosituimmat harjoitukset painottuivat tekniikkaan ja kilpailutyyppisten ominaisuuksien kehittämiseen. Muilla harjoituskerroilla aktiiviset masters-uimarit harjoittelivat omatoimisesti eri harjoitustasoja palvelevien ohjelmien mukaisesti. Allasharjoittelun lisäksi monet mastersit harjoittelivat ahkerasti myös avovesiuintia kesäkuusta elokuuhun etenkin Kaitalammella, jossa avovesiuinnin harrastamista helpottavat poijut ja kanssauimareiden runsaus Leirit ja kilpailut Seuran masters-uimarit leireilivät kerran Vierumäen urheiluopistolla ja järjestivät muutamia omatoimisia viikonloppuleirejä. Masters-uimareita osallistui Laaksolahden Virin perinneseuran järjestämään Pitkäjärven yliuintiin. Masters-uimarit menestyivät jälleen erinomaisesti useissa kilpailuissa. Cetus voitti Masters-pistekilpailun sekä syksyn Pitkän radan SM-kilpaluissa Oulussa että lyhyen radan SM-kisoissa Lappeenrannassa. Avovesiuinnin SM-kilpailuissa Ahvenanmaalla mastersit voittivat muutamia ikäsarjoja, mutta kilpailutapahtuman yllättävä siirto karsi osallistujamäärän melko pieneksi. Lisäksi mastersit osallistuivat aktiivisesti Cetuksen omaan GP-sarjaan sekä lähialueen masters-lajeja tarjoaviin kilpailuihin. Menestyminen jatkui erinomaisesti erittäin kovatasoisissa PMkilpailuissa Oslossa ja MM-kilpailuissa Budapestissa. 11 (Kilpailumenestys ja leirit, liite 11) Seuran järjestämät kilpailut Seura järjesti 16 kilpailua. Grand Prix 25 M lisäksi ohjelmassa oli yhdet kansalliset FINA-kilpailut, viidet kansalliset kilpailut ja ikäkausimestaruusuinnit kesällä Leppävaarassa. Muita kilpailuja olivat Espoon koulujen väliset uintikilpailut, erityisryhmien uinnit ja seuran sisäisenä kilpailusarjana uitava kuuden osakilpailun Cetus GP. Sisäinen kilpailusarja toimi aloittelevien kilpauimareiden kastekisoina. Tavoitteena on, että nuori uimari pääsee kilpailemaan tutussa ympäristössä seurakavereiden kesken ennen kuin siirrytään seuran ulkopuolella järjestettäviin kilpailuihin. (Liite 5) Kaikki kilpailut olivat suosittuja ja järjestettiin pääosin vapaaehtoisten voimin.
12 12 3. VESILIIKUNTAPALVELUT 3.1. Kurssit Tavoitteiden yleinen toteutuminen Kurssitoiminnan tärkeimpänä tavoitteena oli tarjota espoolaisille laadukasta vesiliikuntaa ja uinninopetusta. Kurssitoimintaa kehitettiin kokeilemalla uusia kurssimuotoja mm. tarjoamalla pienryhmäopetusta uinninopetuksessa, merenneitouintikurssia aikuisille, sekä yhteisiä uimahyppykursseja aikuisille ja nuorille. Kesäleiritoimintaa järjestettiin Leppävaaran ja Espoonlahden uimahalleissa ja loppukesästä myös Leppävaaran maauimalassa. Kurssitoiminnoissa mukauduttiin jälleen siihen, että Tapiolan uimahalli on suljettuna. Kurssilaisten siirtymistä kilpaurheiluun helpotettiin tiedotusta lisäämällä kurssilaisille, ohjaajille ja valmentajille. CetusMix-hakutilaisuuteen kutsuttiin jo vesiralli 2-tasolta, eli entistä aikaisemmassa vaiheessa. Halliesimiehet pitivät halleissa palavereja säännöllisesti. Kaikki työntekijät saivat kuukausittain henkilöstötiedotteen. Henkilökunnan keskinäistä viestintää parannettiin ottamalla käyttöön yhteistöllinen viestintäkanava Yammer. Uimahallihenkilökunta pystyi tiedotuksen avulla viestimään asiakkaille paremmin. Uimakoulujen ja vesirallien suoritukset kirjattiin ylös jälleen tällä kaudella. Tilastoja kehitettiin pitkäaikaisen seurannan tarpeisiin Toiminta Cetus järjesti uimakouluja, vesijumppia, koululaisten iltapäiväkerhotoimintaa sekä työikäisten terveysliikuntaa yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Tämän lisäksi seura järjesti kurssitoimintaa kolmessa jaksossa. (Toimintaan osallistuneiden lukumäärät, liite 8). Teimme myös tiivistä yhteistyötä urheiluopistojen kanssa. Seurassa oli toimintakauden aikana työsuhteessa kaksi oppisopimusopiskelijaa. He opiskelivat liikuntaneuvojaksi oman työnsä ohessa. Seura toimi työssäoppimispaikkana yhdelle Prakticumin merkonomiharjoittelijalle sekä työharjoittelupaikkana koululaisille. Lisäksi kesällä työllistettiin kuusi nuorta Espoon kaupungin kesäsetelillä. Syksyn 2017 ja kevään 2018 jaksoissa järjestettiin lapsille ja nuorille yli 20 erilaista kurssia sekä aikuisille yli 10 erilaista kurssia. Kesän jaksolle lapsille järjestettiin peuhu-uimakouluja, uimakouluja, vesiralleja, VesiMix- ja Junior Life Saver -liikuntaleirejä sekä aikuisille tekniikkakursseja. Vuoden aikana järjestettiin yli 900 kurssia Erityisuinti Tavoitteiden yleinen toteutuminen Erityisryhmien kilpa- ja harrastusmahdollisuuksia kehitettiin tavoitteiden mukaisesti ja panostettiin laadukkaaseen erityisuintitoimintaan. Uimaopettajilla oli mahdollisuus kouluttautua erityisuinninopettajiksi. Eri yhteistyötahojen kanssa monipuolistettiin erityisuintiosaamista.
13 Arvokisoihin tähtääville ja harjoitteleville erityisuimareille seura hoiti mahdollisimman hyvät harjoitusolosuhteet ja tuki valmennuksellisesti uimareita yhteistyössä paralympia-komitean sekä Suomen Uimaliiton kanssa. Parauimarit on integroitu tasovalmennusjärjestelmän mukaisesti ryhmiin ja ovat olleet mukana kansallisessa kilpailutoiminnassa Harrastustoiminta Harrasteryhmäläiset harjoittelivat uintitekniikkaa, matkauintia ja vesipelastustaitoja. Tarkoituksena oli saada uinnista jatkuva ja säännöllinen harrastus. Ryhmät harjoittelivat Leppävaaran uimahallissa. Down-nuorille järjestettiin oma ryhmä syksyllä 2017 ja keväällä Maajoukkuetasoiset uimarit harjoittelivat muihin valmennusryhmiin liitettyinä. Toimintakauden aikana Cetus järjesti myös yksityisopetusta sekä lapsille että aikuisille. Yksityisopetus räätälöitiin asiakkaan toiveiden ja taitotason mukaan. Yksityistunnit oli suunnattu uimareille, joille oli vaikeuksia tai mahdotonta osallistua kurssille, joissa on myös muita uimareita. Yksityisopetuksen johdosta Cetus pystyi tarjoamaan yhä useammalle erityisopetusta vaativille mahdollisuuden uinnin harrastamiseen Sukellus Tavoitteiden yleinen toteutuminen Sukelluskerho toimi kauden aikana osana Seuran organisaatiota tarjoten jäsenilleen laadukkaita elämyksiä ja harrastusmahdollisuuksia. Yhteistyötä jatkettiin urheilu- ja ulkoiluvarusteita myyvän Varuste.netin kanssa, jonka valikoimasta Seuran jäsenet saivat alennuksia. Varuste.net tarjosi Seuran vapaasukeltajille erikseen valikoitua harrastusvarustevalikoimaa edulliseen hintaan. Sukelluskerhon vapaasukeltajat osallistuivat aktiivisesti ja menestyksekkäästi vapaasukelluskilpailuihin ja -tapahtumiin, mm. Hämeenlinnassa järjestettyihin SMkilpailuihin ja MM-kilpailuihin Belgradissa. Kerhon kouluttajat järjestivät vuoden aikana vapaasukellusintroja sekä AIDA2 ja AIDA3-tason vapaasukelluskursseja. Tätä kautta seuraan saatiin uusia lajiin turvallisesti perehdytettyjä jäseniä Toiminta Sukelluskerho tarjosi kauden aikana jäsenilleen vapaasukelluskursseja yhteistyössä Sukeltajaliiton kanssa. Vapaasukelluksessa toiminta painottui jäsenien itsenäisen harjoittelun seuravuoroilla. Kokonaisjäsenmäärä Sukelluskerhossa pysyi hyvällä tasolla introkurssien järjestämisen kautta ja vapaasukeltajat saivat seuralta joustavasti harjoittelumahdollisuuksia mm. kilpailuihin valmistautumiseen. Kauden lopussa sukelluskerhon jäsenten määrä oli 53 jäsentä. 13
14 Vapaasukellustoiminnassa panostettiin avovesisukellukseen, joka on mahdollista seuran tuettua toimintaa varustehankinnoilla. Uusien sukeltajien tutustuttaminen avovesitoimintaan sujui hyvin ja tänä vuonna järjestettiin myös AIDA3 jatkokurssi edistyneemmille harrastajille. Toiminta lisää jäsenten sukellusturvallisuutta ja mahdollistaa paremmin avovesikurssien järjestämisen jatkossa. Jatkokurssit mahdollistavat myös mahdollisuuden saaja uusia kouluttajia seuralle kun kouluttajakursseja tulee tarjolle sukeltajaliitolta. Seuran kilpavapaasukeltajat saavuttivat korkean kilpaurheilullisen tason kaudella ja edustivat Cetusta vapaasukelluksen SM-kisoissa Hämeenlinnassa, ottaen miesten sarjassa kaksoisvoiton. Lisäksi seuran edustajat Ossi Peltola ja Salla Hakanpää edustivat seuraa MM-kisoissa Belgradissa tehden molemmat uudet kisaennätykset sekä pituussukelluksessa että staattisessa hengenpidätyksessä. Lisäksi seuran edustaja Lauri Aalto valittiin vuoden vapaasukeltajaksi Sukeltajaliiton puolesta. Kilpailumenestys on esitelty liitteessä 8. 14
15 3.4. Jäsenuintivuorot Tavoitteiden yleinen toteutuminen Tavoitteena oli tarjota uinnista kiinnostuneille jäsenille motivoiva ja monipuolinen harrastusmahdollisuus. Jäsenenä voi osallistua seuran kursseille tai uida omaksi ilokseen ja terveytensä edistämiseksi seuran jäsenuintivuoroilla Toiminta Jäsenillä oli mahdollisuus uida seuran jäsenvuoroilla (jäsenvuoroajat, liite 10). Jäsenvuoroilla oli käytössä aina vähintään yksi rata ja toimintaa leimasi vahva perhekeskeisyys. Monet vanhemmat hakeutuvat jäseneksi, koska joku muu perheenjäsenistä osallistui seuran järjestämille kursseille. Viikonlopun jäsenvuorot olivat jälleen perheiden suosiossa Espoonlahden uimahallissa. Uintivuoron lisäksi jäsenillä oli mahdollisuus hyödyntää uimahallien kuntosaleja seuravuorojen aikana Espoonlahdessa. Tapiolan Uimahallin ollessa suljettuna voitiin jäsenuintivuoroja tarjota vain Espoonlahden uimahallissa. 4. VALVONTA 4.1. Tavoitteiden yleinen toteutuminen Toimintakauden tavoitteena oli ylläpitää ja kehittää seuran uinninvalvonnan tasoa erityisesti henkilöstön ammattitaitoa kehittämällä. Keski-Espoon uimahallissa järjestettiin Suomen Uimaopetus ja Hengenpelastusliiton Trimmi-kurssi, johon osallistui yhteistyössä myös muuta uimahallin henkilökuntaa. Lisäksi Cetus järjesti uinninvalvojakurssin, johon osallistui 8 henkilöä. Tavoitteena oli myös kehittää ennaltaehkäisevä toimintaa, ja näin välttymään vakavilta tapaturmilta uimahallissa. Tavoitteeseen päästiin hyvin ammattitaitoisella henkilöstöllä sekä esimiehen opastuksella Toiminta Toimintakauden aikana uinninvalvontaa suoritettiin Keski-Espoon uimahallissa. Yhteistyökumppanina oli Sodexo. Uinninvalvonta hallissa jakautui sektoreihin, joita valvojat valvoivat säännöllisillä kierroilla. Toimintamalli lisää turvallisuutta, edistää vaaratilanteiden ennaltaehkäisyä ja valmiutta puuttua ongelma- ja vaaratilanteisiin. Asianmukaiset ensiaputarvikkeet kuten defibrilaattorit, hapenantolaitteet, EA-tarvikkeet, ja radiopuhelimet ovat kaikki tärkeitä työkaluja valvojille ja tukevat heitä työtehtävissään Henkilöstöresurssit Henkilöstö koostui kolmesta päätoimisesta valvojasta. Lisäksi valvojina toimii joukko tuntityöntekijöitä, joista suurin osa on käynyt Cetuksen järjestämässä uinninvalvontakoulutuksessa. 15
16 5. KOULULAISTEN UIMAOPETUS 5.1. Tavoitteiden yleinen toteutuminen Opetuksen yleisenä tavoitteena on saada lapset innostumaan uimisesta positiivisen ilmapiirin kautta. Uimataidollinen päätavoite on saavuttaa perusuimataito neljännen lukuvuoden päätteeksi. Perusuimataidolla tarkoitetaan 100 metrin yhtämittaista uintia kahta eri uinti tyyliä käyttäen. Toimintavuonna tavoitteen saavutti 79 % neljäsluokkalaisista oppilaista Toiminta Seura toteutti koululaisten uimaopetusta kokonaisina lukuvuosina mitattuna yhdeksännen kerran. Uimaopetusta annettiin Espoonlahden, Keski-Espoon ja Leppävaaran uimahalleissa. Opetuksen piiriin kuuluivat päiväkotien esikoululaiset sekä alakoulujen oppilaat esiluokasta neljänteen luokkaan asti. Lukuvuoden aikana esikoululaiset kävivät uimassa kaksi kertaa ja luokkalaiset uivat neljä kertaa luokkien oppilaat, jotka eivät vielä olleet saavuttaneet turvallisen uimataidon 100 metrin rajaa, uivat myös neljä kertaa. Toimintavuoden aikana noin oppilasta sai seuran järjestämää uimaopetusta. Oppilaiden uimahallikäyntejä kertyi yhteensä noin Uimaopetus pienimmille oppilaille, esikoululaisista 2.-luokkalaisiin asti, sisälsi paljon veteen tutustumista sekä uintitekniikoiden alkeita. Isommille oppilaille opetettiin selkäkroolia ja krooliuintia luokkalaisten uimaopetus toteutettiin pienryhmissä, jolloin tavoitteena oli henkilökohtaisemman opetuksena avulla saavuttaa 100 metrin uimataito. Edellä mainittujen toimintojen lisäksi järjestimme tilauksesta alakoulujen luokille Vesipelastuspäiviä. Niissä opetus painottui oppilaiden omaan ja muiden vesiturvallisuuteen Henkilöstöresurssit 16 Koululaisten uimaopetuksen toteuttivat seuran seitsemän päätoimista uimaopettajaa. Sekä Keski-Espoon että Leppävaaran uimahallissa työskenteli kummassakin kaksi uimaopettajaa ja Espoonlahden uimahallissa toimi kolme uimaopettajaa. Mainittujen uimaopettajien lisäksi uimaopetuksen järjestämiseen osallistuivat Cetuksen viisi vakituista liikunnanohjaajaa.
17 LIITTEET LIITE 1 Cetus Espoo ry:n hallitus kaudella Puheenjohtaja Eero Elovaara Varapuheenjohtaja Sakari Aalto Hallituksen jäsenet: Sakari Aalto Aleksi Eskelinen Mari Kasvio Sakari Lind Marko Lysmä Niklas Spångberg LIITE 2 Cetus Gaalan palkitut pidetyssä Cetus Gaalassa palkitut ansioituneet henkilöt: Vuoden työntekijä: Anna Jauhonen Vuoden oto-ohjaaja: Aino Pöntinen Vuoden valmentaja: Jasmin Grönman Vuoden tulokas: Jonas Grönman Vuoden miesuimari: Ari-Pekka Liukkonen Vuoden naisuimari: Aino Otava Vuoden nuori uimari: Sergey Kutznetsov Vuoden vesipalloilija: Oskari Ollila Vuoden nuori vesipalloilija: Juho Ryhänen Vuoden taitouimari: Sanni Heinonen Vuoden vapaaehtoinen: Mauri Siltala Kunniapuheenjohtaja: Jukka Vilske 10 vuotta täynnä kokoaikaisena: Jani Vuoristo, Dmitri Panfilenko 17
18 LIITE 3 Kilpauinnin kauden leiriohjelma: Vuoden aikana järjestetyt uintileirit: Ulkomaan leirit: Edustusryhmä ja Nuorten Edustusryhmä leiri 12 vrk Palma de Mallorca ja 11 vrk Calella, Espanja Espoonlahti Pinkki1 14 vrk Kypros Leppävaara Pinkki I 12 vrk Unkari Pinkki II -leiri Palma de Mallorca, Espanja Kotimaan leirit: Pajulahti, III-tason aloitusleiri, 3 vrk, 100 uimaria Ahvenanmaa, 5 vrk, 3 ryhmää Rolloleiri, 4 vrk, Lahti yhteensä noin 100 uimaria Suomen Uimaliiton leirit syksy 2017 ja kevät 2018: Cetuksen uimareita osallistui Uimaliiton maajoukkue toimintaan kaikilla tasoilla: Rollojoukkue Ikäkausimaajoukkue (NPM) Nuorten maajoukkue (NEM) Maajoukkue (EM-kilpailut) Joukkueet leireilivät ja kilpailivat vähintään kertaalleen syys- ja kevätkauden aikana. Kauden pääkilpailut on mainittu suluissa. 18
19 LIITE 4 Cetus Espoon kilpauinnin menestys: Sijoitus kansallisella tasolla, syksy 2017 / kevät 2018 SM 2 /2 NSM 3 /1 IKM 1/1 Rollot -/3 Edustus kansainvälisellä tasolla, syksy 2017 / kevät 2018 EM-kilpailut, 2 uimaria LREM, 1uimaria NEM, 4 uimaria NPM, 1 uimaria 2017 Lyhyen Radan EM, Kööpenhamina: Ari-Pekka Liukkonen 2017 Nuorten EM-Helsinki: Peppi Siirtola, Roni Kallström, Eerikki Laitala ja Sergey Kuznetsov 2018 EM-Uinnit Glasgow: Ari-Pekka Liukkonen ja Sergey Kuznetsov 2018 Nuorten PM-Riika: Laura Kellberg Suomen Mestaruusuinnit ja Nuorten Mestaruusuinnit Oulu 2017 (25 m rata): Cetus saavutti SM uinneissa 29 mitalia joista 10 oli Suomen Mestaruuksia, nuorissa mitaleja uitiin 10, joista 6 oli mestaruuksia. Seurojen välisessä pistekilpailussa olimme aikuisissa toinen ja nuorissa kolmas. Suomen Mestaruusuinnit ja Nuorten Mestaruusuinnit Jyväskylä 2018 (50 m rata): Cetus saavutti SM Uinneissa 27 mitalia joista 12 oli Suomen Mestaruuksia. Nuorten puolella Cetus saavutti 20 mitalia joista 9 oli Nuorten Mestaruuksia. Aikuisissa seurojen välisen pistekilpailun sijoitus oli toinen, nuorten puolella ensimmäinen. Nuorten IKM -kilpailut Espoo 2018: Nuorten Ikäkausimestaruuskilpailut uitiin Leppävaarassa. Cetus saavutti yhteensä 33 mitalia, joista 7 oli kultaisia. Seurojen välisen pistekilpailun Cetus voitti. Nuorten Lyhyen radan IKM -loppukilpailut Vaasa 2017: Nuorten Lyhyen radan ikäkausimestaruuskilpailujen loppukilpailussa mukana 52 Cetuslaista. Seurojen välisessä pistekilpailussa Cetus oli ensimmäinen. Rollo-uinnit Lahti 2018: Rollo-uinneissa Lahdessa Cetuksella oli starttimäärältään laajin joukkue 87 uimarilla. Pistekilpailussa Cetus oli 2. 19
20 LIITE 5 Cetus Espoon järjestämät uintikilpailut Kansalliset kilpailut: Speedo Cup (4 jaksoa) Finnish Open GP (4 jaksoa) Espoo Swim Games (2 jaksoa) Viriilit Vinstat 13.1., masters-kilpailu (1 jakso) Speedo Carnival 3.2. (2 jaksoa) Cetus Games (2 jaksoa) Laviaarit (FINA, 4 jaksoa) Mestaruuskilpailut: IKM-uinnit (6 jaksoa) Muita kilpailuja: Erityisryhmien uinnit 4.3. Espoon koulujen mestaruuskilpailut Cetus GP (7 kilpailua): Cetus GP I Cetus GP II Cetus GP III Cetus GP IVa 4.2. Cetus GP IVb 4.3. Cetus GP V 8.4. Cetus GP VI
21 LIITE 6 Vesipallon leirit ja turnaukset Turnaukset 9.9. Senttereiden juhlaturnaus, E-, D- ja C-juniorit, Pori Vesipallon seurajoukkueiden Pohjoismaiden mestaruusturnaus, Kööpenhamina Impivaara Cup 2017, miehet Vesipetoturnaus, E-juniorit, Espoonlahti Cetus Baltic Open kansainvälinen junioriturnaus, E-, D- ja C-juniorit, Espoonlahti Stadin Skabat, E-juniorit, Helsinki Tuomo Vainion XIV muistoturnaus, E-juniorit, Jyväskylä Youth Waterpolo Carneval, D-juniorit, Szombathely, Unkari Harjoitusleirit Harjoitusleiri, Jardan, Montenegro LIITE 7 Taitouinnin kilpailumenestys Alle 12-vuotiaat Kuvio-SM (sijoitukset 10 parhaan joukossa): 2., 3. ja 10. sija Ikäkausimestaruus: solo 2. sija, duo 2. sija, joukkue 1. ja 4. sija, yhdistetty vapaaohjelma 1. sija Alle 15-vuotiaat Kuvio-SM (sijoitukset 10 parhaan joukossa): 1., 2., 3., 4., 5., 7., 8. ja 10. sija Ikäkausimestaruus: solo 1. ja 4. sija, duo 1., 2. ja 4. sija, joukkue 1. ja 2. sija, yhdistetty vapaaohjelma 2.sija Alle 18-vuotiaat Kuvio-SM (sijoitukset 10 parhaan joukossa): 2., 3., 4., 6., 7., 8. ja 10. sija Nuorten SM: solo 1., 2., 4., ja 9. sija, solo tekninen 1. ja 2. sija, duo 1., 2. ja 4. sija, duo tekninen 1. ja 2. sija, joukkue 1. sija, yhdistetty vapaaohjelma 1. ja 3. sija Nuorten EM: solo vapaa 22. sija, solo tekninen 21. sija, duo vapaa 20. sija, duo tekninen 18. sija, joukkue vapaa 14. sija, yhdistetty vapaaohjelma 9. sija Yli 18-vuotiaat SM: solo vapaa 2., 4., 5. ja 8. sija, duo vapaa 1., 2. ja 5. sija, joukkue vapaa 1. ja 2. sija, yhdistetty vapaaohjelma 1. ja 3. sija 21
22 LIITE 8 Sukelluksen kisamenestys SM-Kisat 2018, Hämeenlinna Kansainvälinen sarja: 2. Mikko Niemeläinen 238, 1p 3. Ossi Peltola 207, 5p SM-sarja Miehet 1. Mikko Niemeläinen 238, 1p 2. Ossi Peltola 207, 5p Markus Kiili oli staattisen hengityksenpidätyksen paras suomalainen tuloksella 6:04. Lauri Aalto valittiin vuoden vapaasukeltajaksi. LIITE 9 Cetuksen kursseille osallistuneiden määriä kaudella Tilikauden aikana Cetus Espoon kursseilla oli kurssilaista, jotka ovat tehneet Espoon uimahalleihin yhteensä noin uimahallikäyntiä. Tilikauden aikana Cetuksen kurssien täyttöaste oli 94,4 %. Tilikauden aikana lasten uimakouluissa kävi yhteensä lasta, joista Espoon kaupungin kanssa yhteistyössä järjestettävissä ryhmissä kävi lasta. Uimataitoisille lapsille ja nuorille suunnatuille ison altaan kursseille osallistui tilikauden aikana yhteensä lasta ja nuorta. Aikuisille suunnatuilla alkeisopetus-, uintitekniikka-, uimahyppy- ja vesiliikuntakursseilla osallistujia oli yhteensä Cetuksen kurssit on esitelty seuran kotisivuilla LIITE 10 Seuran jäsenvuoroajat : ESPOONLAHDEN UIMAHALLI: Perjantai klo 20:40 21:30 uinti + kuntosali Lauantai klo 17:40 19:15 uinti + kuntosali Sunnuntai klo 8:30 10:45 uinti + kuntosali Cetuksen jäsenille on varattu seuravuoroilla 1-2 rataa. 22
23 LIITE 11 Masters-uimareiden kilpailut ja leirit : Avovesiuinti SM-kisat, Maarianhamina, Ahvenanmaa 1. Johanna Kara 50+ Pirta Hotulainen (35-49) 2. Simo-Pekka Torsti (50+) Joukkue: Pirta Hotulainen, Aki Kattelus, Johanna Kara Pitkän radan SM-kilpailut, Tikkurila Vanders isännöi masters-mestaruuskilpailuja. Mestaruuksia uivat Eero Elovaara, Aki Inkilä Leena Kaseva, Lauri Malk, Kaarina Markkula, Juha Koski, Jenni Harjuoja, Sanna Hokkanen Martti Lahti, Juhani Soininen Suvi Purra, Satu Rahkonen 4x50 naisten VUV ( ) Suvipurra, Bettina Mannerström, Anette Gylling, Minna Kantakoski. Visestijoukkueissa voitto tuli 4x50 m SKUV Mix ( ) Johanna Kara, Sanna Hokkanen, Simo-Pekka Torsti ja Marko Lysmä; 4x50 VUV Mix ( ) Simo-Pekka Torsti, Johanna Kara, Annika Koivu, Marko Lysmä; 4x50 m ( ) Jenni Harjuoja, Sanna Hokkanen, Satu Rahkonen, Johanna Kara. Cetus oli SM-kisojen paras uimaseura 850 pisteellä. Lyhyen radan SM-kilpailut, Salo Salon Uimarit isännöi masters-mestaruuskilpailuja. Mukana oli yli 450 uimaria yhteensä 66 seurasta. Cetuksen laajassa rintamassa Lauri Malk ui sarjassa neljä Pohjoismaiden ennätystä (PE) ja yhden Suomen ennätyksen (SE). Satu Rahkonen kauhoi sarjassa kahdet PE-lukemat uusiksi ja kaksi SE:tä. Sari Komulainen saavutti sarjassa kaksi SE:tä ja Johanna Kara sarjassa yhden SE-tuloksen. Viesteissä tehtiin suomalaisen ja espoolaisen uinnin historiaa, kun ikämiesten 320-sarjassa uitiin pari SE:tä joukkueella Lauri Malk, 81, Martti Lahti, 81, Juha Koski, 76 ja Pentti Keränen, 83 vuotta. Naiset 240-sarjassa kellotettiin pari SE:tä. Joukkueissa olivat mukana Sari Komulainen, Leena Kaseva, Kaarina Markkula, Maikki Torsti ja Meri Santaholma. Kaikkiaan Cetuksen uimarit toivat Espooseen 49 kultaa, 34 hopeaa ja 20 pronssia. Lisäksi Cetus voitti pistekilpailun. Cetus GP sarjaan Mastersit osallistuivat aktiivisesti. Viriilit vinstat uitiin vuoden alussa ja syksyllä sekä keväällä leireiltiin Vierumäellä. Kesällä pidettiin neljä leiriviikonloppua kotimaisemissa Leppävaaran maauimalassa. 23
CETUS ESPOO R.Y. TOIMINTAKERTOMUS CETUS ESBO R.F.
CETUS ESPOO R.Y. TOIMINTAKERTOMUS 2016 17 CETUS ESBO R.F. PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Cetus Espoo - toimintavuosi 2016 17 CETUS ESPOON toimintavuotta 2016-17 leimasi niin muutos kuin pysyvyyskin. MUUTOKSET
LisätiedotCETUS ESPOO R.Y. CETUS ESBO R.F. Yhdistyksen toiminta vuonna
CETUS ESPOO R.Y. CETUS ESBO R.F. Yhdistyksen toiminta vuonna 2015 16 Cetus Espoo r.y. - Cetus Esbo r.f. - Leipurinkuja 1 A - 02650 Espoo Puheenjohtajan katsaus Cetus Espoo - toimintavuosi 2015-2016 CETUS
LisätiedotTervetuloa aloittamaan kilpaurheilu Cetuksessa. Kausi
Tervetuloa aloittamaan kilpaurheilu Cetuksessa Kausi 2017-2018 Uintiurheilu Cetuksessa Cetuksessa kilpaurheillaan kaikissa uintiurheilulajeissa: uinnissa, taitouinnissa, vesipallossa ja uimahypyissä. Kilpaurheilullisesti
LisätiedotCETUS ESPOO R.Y. CETUS ESBO R.F. Yhdistyksen toiminta vuonna 2014 2015
CETUS ESPOO R.Y. CETUS ESBO R.F. Yhdistyksen toiminta vuonna 2014 2015 Cetus Espoo r.y. - Cetus Esbo r.f. Leipurinkuja 1 A 02650 Espoo SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 4 1.1. Missio, visio ja arvot... 4 1.2. Tavoitteiden
LisätiedotToimintasuunnitelma Cetus Espoo ry Cetus Esbo rf. Leipurinkuja 1 A, Espoo
Toimintasuunnitelma 2016 2017 Cetus Espoo ry Cetus Esbo rf Leipurinkuja 1 A, 02650 Espoo 1. YLEISTÄ... 3 Missio, arvot ja visio... 4 Tavoitteet > yleiset, kilpailulliset ja kumppanuus... 4 Hallinto ja
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA
TOIMINTASUUNNITELMA 2018-2019 Cetus Espoo ry Cetus Esbo rf, Leipurinkuja 1 A, 02650 Espoo 1. YLEISTÄ 3-7 Missio, arvot ja visio...4 Hallinto ja henkilöstö...4 Talous...5 Viestintä ja markkinointi...6 Yhdenvertainen
LisätiedotToimintasuunnitelma
Toimintasuunnitelma 2017 2018 1 Cetus Espoo ry Cetus Esbo rf, Leipurinkuja 1 A, 02650 Espoo 1. YLEISTÄ 3-5 Missio, arvot ja visio Yleiset, kilpailulliset, kumppanuus Hallinto ja henkilöstö Talous Viestintä
LisätiedotKUOPION UIMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA
Kuopion Uimaseuran vuosikokous 2018 KUOPION UIMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2018-31.7.2019 KUOPION UIMASEURA RY, 114 vuotta kuopiolaista uintiurheilua! 2 TOIMINNAN TAVOITTEET Kuopion Uimaseura tarjoaa
LisätiedotSeurakysely toimintavuodelta 2012
Seurakysely toimintavuodelta 2012 1. Seura ALAVUDEN URHEILIJAT 2. Seuramme tiedot antoi Etunimi Sukunimi Sähköposti Matkapuhelin 3. Vastaajan asema seurassa Puheenjohtaja Päätoiminen/osa-aikainen työntekijä
LisätiedotCETUS ESPOO R.Y. CETUS ESBO R.F. Toimintasuunnitelma vuodelle 2014-2015
CETUS ESPOO R.Y. CETUS ESBO R.F. Toimintasuunnitelma vuodelle 2014-2015 Cetus Espoo ry Cetus Esbo rf Leipurinkuja 1 A 02650 Espoo 1. YLEISTÄ... 5 Missio, arvot ja visio... 5 Tavoitteet... 5 Yleiset...
LisätiedotÅBO SIMKLUBB-UINTIKLUBI TURKU RY
ÅBO SIMKLUBB-UINTIKLUBI TURKU RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2019 YLEISTÄ ÅSK:n toiminnan tavoite on turkulaisen kilpa- ja taitouinnin edistäminen ja kehittäminen. Päätavoitteen, kilpa- ja taitouimareiden
LisätiedotIlkka Haipus Ilkka.haipus@ihsc.fi Uimarin polku
Ilkka Haipus Ilkka.haipus@ihsc.fi Uimarin polku Kempeleen Pyrintö - Uinti 0 Kempeleen Pyrinnön Uinnin pääkohderyhmiä ovat 4 15-vuotiaat lapset sekä aikuisiän Mastersuimarit (lukioiästä eteenpäin). 0 Uintitoiminta
LisätiedotSeurakysely toimintavuodelta 2014
16.1.2015 9.18 Seurakysely toimintavuodelta 2014 Taustatiedot Seura Valitse vaihtoehto... Seuramme tiedot antoi Etunimi Sukunimi Sähköpostiosoite Matkapuhelin Vastaajan asema seurassa Puheenjohtaja Päätoiminen/osa-aikainen
LisätiedotKUOPION UIMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA
Kuopion Uimaseuran vuosikokous 2017 KUOPION UIMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2017-31.7.2018 KUOPION UIMASEURA RY, 113 vuotta kuopiolaista uintiurheilua! 2 TOIMINNAN TAVOITTEET Kuopion Uimaseura tarjoaa
LisätiedotUIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE
UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE YLEISTÄ SYNTYESSÄÄN UUSI SEURA OLISI SUOMEN KOLMEN SUURIMMAN UINTIURHEILUSEURAN JOUKOSSA Lisenssiuimarit (320 350), budjetti (n. 900 000) YHDISTYMISEN PERUSTEET Allastilan
LisätiedotSWIMMING JYVÄSKYLÄ TOIMINTASUUNNITELMA
SWIMMING JYVÄSKYLÄ TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1. NYKYTILANNE Swimming Jyväskylä on vuonna 2000 perustettu uimaseura, joka tarjoaa monipuolista toimintaa kaikille ikäryhmille. Seurassa on tällä hetkellä jäseniä
LisätiedotUIMARIN POLKU AURAJOEN UINTI. Vesitaituriksi Turussa
AURAJOEN UINTI Vesitaituriksi Turussa UIMARIN POLKU Uimarin polun tarkoituksena on selvittää uimarille ja vanhemmille uintiharrastuksen kulkua uimakoulusta aina kilpauintiin asti. Aurajoen Uinti ry haluaa
LisätiedotJÄRVENPÄÄN UINTIKLUBI RY TOIMINTAKERTOMUS 1 (8)
JÄRVENPÄÄN UINTIKLUBI RY TOIMINTAKERTOMUS 1 (8) TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 YLEISTÄ Vuosi 2013 oli Järvenpään Uintiklubi ry:n 25 toimintavuosi Seuran toiminnan painopisteet ovat toimintavuonna 2013
LisätiedotSeuran toimintalinjat
Seuran toimintalinjat Toiminnan yleiskuvaus Tuusulan Uimaseura ry on uintiurheiluseura, joka pääosin vapaaehtoisvoimin kehittää Tuusulalaisten uintitaitoja ja luo heille mahdollisuuksia uintiurheilun harrastamiseen
LisätiedotKilpailutyöryhmä 1/2014
Kilpailutyöryhmä 1/2014 Aika: 26.3.2014 klo 18.00 20.00 Paikka: Uimaliiton toimisto, Hämeentie 105A, Helsinki Osallistujat Kutsu Läsnä pj Keijo Kiviluoma X X jäsen Krister Fogelberg X X (Skype) jäsen Johanna
LisätiedotKANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA. vuodelle 2010
KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2010 1. TOIMINNAN LÄHTÖKOHTA Kankaanpään Uimarit ry:n toiminnan tarkoituksena on tuottaa eri ikäryhmille uimaopetus, harrastus- ja kilpauintipalveluita.
LisätiedotKUOPION UIMASEURA RY
Kuopion Uimaseuran vuosikokous 2008 KUOPION UIMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1.9.2008-31.8.2009 KUOPION UIMASEURA RY, uintityötä jo vuodesta 1904 2 TOIMINNAN TAVOITTEET Seuran toiminnan pääpaino on kilpailullisen
LisätiedotKUOPION UIMASEURA RY
Kuopion Uimaseura ry vuosikokous 2007 KUOPION UIMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1.9.2007-31.8.2008 Hyväksytty vuosikokouksessa 28.11.2007 Kuopion Uimaseura ry vuosikokous 2007 2 TOIMINNAN TAVOITTEET Seuran
LisätiedotNurmijärven uimaseurojen yhdistyminen
1 Nurmijärven uimaseurojen yhdistyminen 1.1.2015 Swimming Team Nurmijärvi Kevään aikaansaannoksia Seurojen yhdistämistoimikunta on käynyt neuvotteluja vuoden 2014 alusta lähtien Timo Koivuniemi, Mauri
LisätiedotRAUMAN UIMASEURA RY 1 (5)
RAUMAN UIMASEURA RY 1 (5) VUOSIKERTOMUS VUODELTA 2012 Yleistä Organisaatio Vuosi 2012 oli Rauman Uimaseuran 98. toimintavuosi, jolloin on jatkettu vakiintunutta, vilkasta ja monipuolista toimintaa. Seuran
LisätiedotLAPPEENRANNAN UIMARIT VALMENNUSRYHMÄT SYKSY 2019
LAPPEENRANNAN UIMARIT VALMENNUSRYHMÄT SYKSY 2019 Valmennusjärjestelmän kuvaus 1. Saman ikäiset uimarit samankaltaisilla tavoitteilla samoissa ryhmissä auttaa jokaista uimaria kehittymään omalla tasollaan
LisätiedotKUOPION UIMASEURA RY
Kuopion Uimaseuran vuosikokous 2014 KUOPION UIMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1.9.2014-31.8.2015 KUOPION UIMASEURA RY, 110 vuotta kuopiolaista uintiurheilua! 2 TOIMINNAN TAVOITTEET Kuopion Uimaseura tarjoaa
LisätiedotJohtokunta 22.10.2014
JOENSUUN UIMASEURA RY. Toimintasuunnitelma Vuodelle 2015 Johtokunta 22.10.2014 Yleistä Joensuun Uimaseura ry on perinteikäs, 107 vuotta aktiivisesti vesiliikunnan edistämiseksi toiminut itäsuomalainen
Lisätiedot0 Kempeleen Pyrinnön Uinnin pääkohderyhmiä ovat 4 15-vuotiaat lapset sekä aikuisiän Mastersuimarit (lukioiästä eteenpäin).
Uimarin polku 0 Kempeleen Pyrinnön Uinnin pääkohderyhmiä ovat 4 15-vuotiaat lapset sekä aikuisiän Mastersuimarit (lukioiästä eteenpäin). 0 Uintitoiminta jakaantuu kolmeen osaan 0 Uimakoulut lapsen uimaopetus
LisätiedotTuUS menestyssuunnitelma. (niin sanottu strategia)
TuUS menestyssuunnitelma (niin sanottu strategia) Taidolla uintiin! Visio Mahdollistamme hyvät taidot uintiurheilussa menestymiseen. Missio Luomme edellytykset kunkin tarpeiden ja kykyjen mukaiseen kunto-
LisätiedotUinti Vantaa ry:n toimintasuunnitelma kaudelle
Uinti Vantaa ry:n toimintasuunnitelma kaudelle 2017-2018 Yleistä Uinti Vantaa ry, Vanda Sim rf (Vanders) on Länsi-Vantaan alueella toimiva uintiurheiluseura, jonka pääasialliset toimintamuodot ovat uinti
LisätiedotUrheiluseura liikunnallisen elämäntavan edistäjänä. KKI-päivät Eerika Laalo-Häikiö
Urheiluseura liikunnallisen elämäntavan edistäjänä KKI-päivät 22.3.2017 Eerika Laalo-Häikiö Uintiurheilu ja vesiliikunta lukuina HARRASTAJAMÄÄRÄT Yli 90 000 harrastajaa (jäsenet, lisenssiurheilijat, muut
LisätiedotUIMALIITON STRATEGIA VEDESSÄ ON VIRTAA!
UIMALIITON STRATEGIA 2017-2020 VEDESSÄ ON VIRTAA! Visiomme: Halutuin laji huipulla! Missiomme: Kehitämme uimataitoa ja uintiurheilua yhdessä uimaseurojen kanssa, jotta: - vesiliikunnasta muodostuu mahdollisimman
LisätiedotKysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00
Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kansalliset kilpailut Arvokilpailut 2017 Linjaus tason mukaan Uinnin kilpailukalenteri 2016 Tulonlähde Valmentautuminen FINAn
LisätiedotKUOPION UIMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA Hyväksyttiin vuosikokouksessa
KUOPION UIMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1.9.2006-31.8.2007 Hyväksyttiin vuosikokouksessa 24.11.2006 2 TOIMINNAN TAVOITTEET MUUT TAVOITTEET UINTI: Seuran toiminnan pääpaino on edelleen junioritoiminnan
Lisätiedotegroup 2014 Valmennusryhmä-info
egroup 2014 Valmennusryhmä-info 12.12.2013 Kilpasuunnistajan polku Essussa egroup ja egrouph-valmennusryhmät vastaavat sarjoissa H/D 16-21 kilpasuunnistajana menestymään pyrkivien urheilijoiden valmennuksesta
LisätiedotSalon Uimarit toimintalinja 2015
Salon Uimarit toimintalinja 2015 Toiminnan yleiskuvaus Salon Uimarit ry on Salolainen uinti- ja vesiliikunnan erikoisseura. Seuramme tarjoaa Salon alueen lapsille, nuorille, aikuisille ja erityisryhmille
LisätiedotCetus urheilijoiden tukijärjestelmä
Cetus urheilijoiden tukijärjestelmä Ohjeisto voimassa 25.2.2019 alkaen. Tässä tiedostossa kuvataan Cetus Espoo ry:tä edustaville uintiurheilijoille voimassa oleva hallituksen vahvistama tukijärjestelmä.
LisätiedotGrand Prix kilpailuma a ra ykset
Grand Prix kilpailuma a ra ykset 11.9.2014 Sisällys GP-sarja... 2 Lajiohjelmat... 2 GP 1 osakilpailu, 25m allas... 2 GP 2-osakilpailu, 50m allas... 3 GP 3-osakilpailu, 50m allas... 4 Aikarajat... 4 Kilpailulupamaksu...
LisätiedotSeurakysely toimintavuodelta 2015
22.1.2016 11.06 Seurakysely toimintavuodelta 2015 Taustatiedot Seura Valitse vaihtoehto... Seuran perustamisvuosi Valitse vaihtoehto... Seuramme tiedot antoi Etunimi Sukunimi Sähköpostiosoite Matkapuhelin
LisätiedotMATKA LAHDEN UIMASEURASSA
MATKA LAHDEN UIMASEURASSA MATKA LAHDEN UIMASEURASSA Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 Matka alkaa... 4 2. Vauvauinti... 4 3. Vesipeuhula... 4 4. Tenavat... 4 5. Jatkotenavat... 4 6. Tekniikkauimakoulut...
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA
TOIMINTASUUNNITELMA 2019-2020 Tuusulan Uimaseura ry 0 Sisällys Yleistä... 1 Visio, missio ja arvot... 1 Painopistealueet... 2 Hallinto ja henkilöstö... 2 Talous... 2 Viestintä ja markkinointi... 3 Kurssitoiminta...
LisätiedotSWIMMING JYVÄSKYLÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA
SWIMMING JYVÄSKYLÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2019 1. NYKYTILANNE Swimming Jyväskylä on vuonna 2000 perustettu uimaseura, joka tarjoaa monipuolista toimintaa kaikille ikäryhmille. Seurassa on tällä
LisätiedotGrand Prix kilpailuma a ra ykset
Grand Prix kilpailuma a ra ykset 12.9.2013 Sisällys GP-sarja... 2 Lajiohjelmat... 2 GP 1 osakilpailu, 25m allas... 2 GP 2-osakilpailu, 50m allas... 3 GP 3-osakilpailu, 50m allas... 4 Aikarajat... 4 Kilpailulupamaksu...
LisätiedotSWIMMING JYVÄSKYLÄ TOIMINTASUUNNITELMA
SWIMMING JYVÄSKYLÄ TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1. NYKYTILANNE Swimming Jyväskylä on vuonna 2000 perustettu uimaseura, joka tarjoaa monipuolista toimintaa kaikille ikäryhmille. Seurassa on tällä hetkellä jäseniä
LisätiedotRAUMAN UIMASEURA RY 1 (5)
RAUMAN UIMASEURA RY 1 (5) VUOSIKERTOMUS VUODELTA 2011 Yleistä Organisaatio Vuosi 2011 oli Rauman Uimaseuran 97. toimintavuosi, jolloin on jatkettu vakiintunutta, vilkasta ja monipuolista toimintaa. Seuran
LisätiedotRAUMAN UIMASEURA RY 1 (5)
RAUMAN UIMASEURA RY 1 (5) VUOSIKERTOMUS VUODELTA 2013 Yleistä Organisaatio Vuosi 2013 oli Rauman Uimaseuran 99. toimintavuosi, jolloin on jatkettu vakiintunutta, vilkasta ja monipuolista toimintaa. Seuran
LisätiedotMitä tehdään tehdään kunnolla.
SALIBANDYTOIMINNAN TOIMINTAOPAS MOTTO: Mitä tehdään tehdään kunnolla www.hirvhesalibandy.net Visio 2015 Hirvensalon Heiton salibandytoiminta rakentuu seuraavien keskeisten tavoitteiden ja arvojen varaan:
LisätiedotKUOPION UIMASEURA RY
Kuopion Uimaseuran vuosikokous 2010 KUOPION UIMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1.9.2010-31.8.2011 Vuosikokous 22.11.2010 KUOPION UIMASEURA RY, 106 vuotta kuopiolaista uintiurheilua! 2 TOIMINNAN TAVOITTEET
LisätiedotTuUS menestyssuunnitelma. (niin sanottu strategia)
TuUS menestyssuunnitelma (niin sanottu strategia) Taidolla uintiin! Visio Mahdollistamme hyvät taidot uintiurheilussa menestymiseen. Missio Luomme edellytykset kunkin tarpeiden ja kykyjen mukaiseen kunto-
LisätiedotTuusulan Uimaseura ry:n toimintalinja
Tuusulan Uimaseura ry:n toimintalinja Tominnan yleiskuvaus Tuusulan Uimaseura on uintiurheiluseura, joka toimii sekä palkallisten toimijoiden että vapaaehtoisvoimin. Seura kehittää tuusulalaisten sekä
LisätiedotKUOPION UIMASEURA RY
Kuopion Uimaseuran vuosikokous 2013 KUOPION UIMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1.9.2013-31.8.2014 Vuosikokous 28.11.2013 KUOPION UIMASEURA RY, 109 vuotta kuopiolaista uintiurheilua! 2 TOIMINNAN TAVOITTEET
LisätiedotSeurakysely toimintavuodelta 2016
Tämä on kyselyn esikatselu. Annettuja vastauksia ei tallenneta. Seurakysely toimintavuodelta 2016 Taustatiedot Seura Valitse vaihtoehto... Seuran perustamisvuosi Valitse vaihtoehto... Seuramme tiedot antoi
LisätiedotMiksei vanhemmille järjestetä omaa uintivuoroa?
Hei UiTalainen, Seura kartoitti toimivuuttaan Oman seuran analyysillä johon vanhemmat, valmentajat ja muut seuratoimijat pääsivät vastaamaan. Kysely oli valtakunnallinen liikunnan kattojärjestö Valon tekemä.
LisätiedotHARRASTA JA LIIKU SEURASSA
HARRASTA JA LIIKU SEURASSA Näkymiä urheiluseurassa harrastamisen mahdollisuuksista seurakehittäjille, seurojen valmentajille ja seurojen kehittämisestä päättäville tahoille. LOGO NYKYAJAN ONGELMA: FYYSISESTI
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2011
TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2011 YLEISTÄ Seinäjoen Uimarit -58 ry toiminta ja harrastajamäärä ovat vakiintuneet viimeisten parin vuoden aikana. Jäsen määrä tällä hetkellä on 350 henkilöä, koostuen seuran
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013
TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 YLEISTÄ Seinäjoen Uimarit -58 ry toiminta ja harrastajamäärät ovat vakiintuneet viimeisten parin vuoden aikana. Jäsen määrä tällä hetkellä on 245 (350) henkilöä, koostuen
LisätiedotSWIMMING JYVÄSKYLÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA
SWIMMING JYVÄSKYLÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 1. NYKYTILANNE Swimming Jyväskylä on vuonna 2000 perustettu uimaseura, joka tarjoaa monipuolista toimintaa kaikille ikäryhmille. Seurassa on tällä
LisätiedotSWIMMING JYVÄSKYLÄ TOIMINTASUUNNITELMA
SWIMMING JYVÄSKYLÄ TOIMINTASUUNNITELMA 2013 1. LÄHTÖKOHTA Swimming Jyväskylä on vuonna 2000 perustettu uimaseura. Seuran toiminta on ollut hajautettua koko vuoden 2012 johtuen AaltoAlvarin remontista.
LisätiedotHELSINGFORS SIMSÄLLSKAP RF TOIMINTASUUNNITELMA 2019
HELSINGFORS SIMSÄLLSKAP RF TOIMINTASUUNNITELMA 2019 Yleistä Vuosi 2019 tulee olemaan Helsingfors Simsällskap rf:n 132. toimintavuosi. Vuonna 2019 seuran toiminnan painopisteitä ja tavoitteita tulevat olemaan:
LisätiedotOULUN UINNIN TOIMINTALINJA
OULUN UINNIN TOIMINTALINJA Oulun Uinti haluaa edistää kaikkien ikäryhmien hyvinvointia ja elämäniloa liikunnan ja urheilun avulla. Tavoitteemme on edistää eettisesti kestävää seuratoimintaa sekä tarjota
LisätiedotUinti Vantaa ry:n toimintasuunnitelma kaudelle
Uinti Vantaa ry:n toimintasuunnitelma kaudelle 2018-2019 Taustaa Uinti Vantaa ry, Vanda Sim rf (Vanders) on Länsi-Vantaan alueella toimiva uintiurheiluseura, jonka pääasialliset toimintamuodot ovat uinti
LisätiedotKilpailuvaliokunnan kokoonpano vuonna 2018: pj. Sari Kekola sekä valiokunnan kokouksiin sai osallistua kaikki Seinäjoen Uimareiden jäsenet
KILPAILUVALIOKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2018 Kilpailuvaliokunnan kokoonpano vuonna 2018: pj. Sari Kekola sekä valiokunnan kokouksiin sai osallistua kaikki Seinäjoen Uimareiden jäsenet Yleistä Kilpailuvaliokunnan
LisätiedotHÄMEENLINNAN AMPUMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1 PL 33 13101 HÄMEENLINNA 09.11.2015
HÄMEENLINNAN AMPUMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2016_ 1.Yleistä Vuoden 2016 tärkeimpinä toiminnallisina asioina on saada eri jaokset toimimaan itsenäisesti, järjestää hyviä kilpailuja,
LisätiedotToimintasuunnitelma 2019
Toimintasuunnitelma 2019 Simmis Wanda ry, Malminiityntie 16 C / toimitila, 01350 Vantaa Sisällys YLEISTÄ... 3 Olosuhteet... 3 Painopistealueet... 3 Hallinto ja henkilöstö... 4 Talous... 4 Viestintä...
LisätiedotJohtokunta 20.11.2015
JOENSUUN UIMASEURA RY. Toimintasuunnitelma Vuodelle 2016 Johtokunta 20.11.2015 Sisältö 1 Yleistä... 2 2 Toiminnan tavoitteet... 3 3 Kurssitoiminta... 4 3.1 Uinnin harrastustoiminta... 4 3.2 Uimahypyn harrastustoiminta...
LisätiedotMOI! Miten Osallistaa ja Innostaa nuoria seuratoimintaan. Tukimateriaalia työpajan vetäjälle
MOI! Miten Osallistaa ja Innostaa nuoria seuratoimintaan Tukimateriaalia työpajan vetäjälle NUORTEN OSALLISTAMISEN TÄRKEIMMÄT POINTIT Osallistamisen tärkeimmät pointit Nuorista Aikakäsitys Motivoi, vaikuttamisen
LisätiedotHuippu-uinnin suuntaviivat kohti Rion 2016 Olympia- ja Paralympiakisoja. Valmennustiimi
Huippu-uinnin suuntaviivat kohti Rion 2016 Olympia- ja Paralympiakisoja Valmennustiimi Tammihelmikuu Lajiliittojen huippu-urheilutoiminnan avustaminen OKM Liikuntajärjestöjen toiminta-avustus, Lajiliitot
LisätiedotLAPPEENRANNAN UIMARIT VALMENNUSRYHMÄT SYKSY 2017
LAPPEENRANNAN UIMARIT VALMENNUSRYHMÄT SYKSY 2017 Valmennusjärjestelmän kuvaus 1. Saman ikäiset uimarit samankaltaisilla tavoitteilla samoissa ryhmissä auttaa jokaista uimaria kehittymään omalla tasollaan
LisätiedotSUOMEN UIMAOPETUS- JA HENGENPELASTUSLIITTO
SUOMEN UIMAOPETUS- JA HENGENPELASTUSLIITTO SUH SUH perustettiin 20.11.1956 perustajajärjestöt: SUiL, MLL, SPR, SVUL,TUL,SFI,FH ja KLL. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton missio on uimataidon ja
LisätiedotCetus ennätykset 50 m rata
Cetus ennätykset 50 m rata 21.05.2019 T-9 50 m VU Wilma Sundt 06 37,42 05.12.2015 Tikkurila 1 m VU Kira Lindroos 05 1:28,67 14.12.2014 2 m VU Tuuli Pippuri 05 3:29,45 09.02.2014 4 m VU Tuuli Pippuri 05
LisätiedotUimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotHELSINGFORS SIMSÄLLSKAP RF TOIMINTASUUNNITELMA 2017
HELSINGFORS SIMSÄLLSKAP RF TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Yleistä Vuosi 2017 tulee olemaan Helsingfors Simsällskap rf:n 130. toimintavuosi. Vuonna 2017 seuran toiminnan painopisteitä ja tavoitteita tulevat olemaan:
LisätiedotKisauutisia vuodelta Syyshallit Kupittaalla
Kisauutisia vuodelta 2013 Syyshallit Kupittaalla Sunnuntaina 17.11. käytiin syyshallit Kupittaan hallissa. Vankkaa edusti ainoastaan Maria Vähätupa (s. 2001). Maria kisasi vanhempien sarjassa (T15 kuulassa
LisätiedotVaajakosken Kuohu / Painijaosto. Toimintakertomus 2016
Vaajakosken Kuohu / Painijaosto Toimintakertomus 2016 1 1 Sisällysluettelo 1.0 Johdanto 1.1 Painijaosto 1.2 Jäsenmäärä 1.3 Jäsenyydet 2.0 Toiminta 2.1 Harrastustoiminta ryhmittäin 2.2 Kilpailutoiminta
LisätiedotSEURATIEDOTE 4/2012 6.6.2012
SEURATIEDOTE 4/2012 6.6.2012 Myönnetyt Seuratuet 2012 Seuratoiminnan kehittämistuen saajat 2012 on valittu. Tukea haettiin 1359:llä hakemuksella yhteensä 8,6 miljoonaa euroa. Tukea oli jaossa 1 140 000.
LisätiedotToimintasuunnitelma 2016
Hallinto Jukka Pohja/17.11.2015 Toimintasuunnitelma 2016 Kokoontuminen Aluejaoston kokouksia pyritään pitämään 4 kertaa. Jaosto harkitsee pidettäväksi joka toinen kuukausi puhelinkokouksen. Sektorit Sektorien
LisätiedotLasten ja nuorten urheilun laatutekijät
Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät 29.11.2017 1 Johtamiseen ja hyvään hallintoon liittyvät lasten urheilun kysymykset Nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua seuran toiminnan toteuttamiseen
LisätiedotUimaliiton liittohallitus 13/2017
Uimaliiton liittohallitus 13/2017 Aika: ma 18.12.2017 klo 17.11-20.45 Paikka: Holiday Inn Helsinki City Centre, Elielin aukio 5, 00100 Helsinki Osallistujat Kutsu Läsnä Osallistujat Kutsu Läsnä pj Sami
LisätiedotToiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 11v11 joukkueet (14-18v)
Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 11v11 joukkueet (14-18v) C14-B18 ikäluokkien valmennus JyPK:ssa - tavoitteet C14-B18 11v11 ikäkausi- ja kilpajoukkueissa lähtökohtana on yksilöiden kehittäminen.
LisätiedotTurun Senioriurheilijat ry
TOIMINTAKERTOMUS 2007 1 Yleistä Vuosia elämään.. ja elämää vuosiin! Turun Senioriurheilijat urheiluseura perustettiin 10 päivänä joulukuuta 2004 Kupittaan Urheiluhallissa kahdeksan henkilön toimesta. Seuran
LisätiedotUinti Tampere Toimintasuunnitelma 2015
Uinti Tampere Toimintasuunnitelma 2015 Sisältö 1 Yleistä... 3 1.1 Olosuhteet... 4 2 Tiedotus ja viestintä... 5 3 Koulutustoiminta... 6 4 Kilpailuiden järjestäminen... 6 5 Hallinto ja henkilöstö... 7 5.1
LisätiedotSWIMMING JYVÄSKYLÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA
SWIMMING JYVÄSKYLÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2018 1. NYKYTILANNE Swimming Jyväskylä on vuonna 2000 perustettu uimaseura, joka tarjoaa monipuolista toimintaa kaikille ikäryhmille. Seurassa on tällä
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2014
TOIMINTASUUNNITELMA 2014 MIKKELIN JUDO RY 1. JÄRJESTÖTOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää jäsentensä judotaitoa sekä toimia judon tunnetuksi tekemiseksi ja sen harrastuksen levittämiseksi. Tarkoituksensa
LisätiedotHelsingin NMKY. Kausi B-pojat (s.-02)
Helsingin NMKY Kausi 2017 2018 B-pojat (s.-02) Asialista Esittely Valmentajat Tavoitteet ja kulmakivet HNMKY Pelaajapolku Urheilijaksi kasvaminen Kesäharjoittelu Kausi 2017-2018 Viestintä ja vuorovaikutus
LisätiedotTIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017
TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017 Tikkurilan Taitoluisteluklubi ry 12.4.2016 2 TIKKURILAN TAITOLUISTELUKLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO
LisätiedotVisio, missio, arvot ja strategia
Visio, missio, arvot ja strategia Joensuun Kataja ry taitoluistelujaosto Arvot toiminnan perusta Visio tahtotila Jatkuva kehitys Missio tehtävä Strategia toimintamalli Arvot AVOIMUUS Asioista puhutaan
LisätiedotUudistuneet. Sinettiseurakriteerit
Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun
LisätiedotVaajakosken Kuohu ry. Painijaosto. Toimintasuunnitelma 2015
1 Vaajakosken Kuohu ry Painijaosto Toimintasuunnitelma 2015 2 sivu Sisällysluettelo 2 1.0 Johdanto 3 1.1 Painijaoston jäsenet 2015, esitys johtokunnalle 3 2.0 Toiminta 4 2.1 Harrastustoiminta ryhmittäin
LisätiedotUudistuneet. Sinettiseurakriteerit
Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun
LisätiedotM-Teamin strategia
M-Teamin strategia 2014-2018 25.8.2014 Toimintaympäristön muutostekijät M-Teamin strategia Salibandyliiton strategia Yhteisöllisyys, vapaaehtoistyö ja seurauskollisuus Kilpailu kunnallisista liikuntapaikoista
LisätiedotKaroliina Autio, synt. 24.1.1996, karate SM 3. kata naiset. Tiia-Liina Aavisto, synt. 23.11995, karate SM 1. kata naiset MM 2.
Vapaa-ajan lautakunta 46 18.12.2014 Liikuntatoimen stipendit vuodelta 2014 644/12.04.03/2014 Vapaa-ajan lautakunta 46 Valmistelija: vapaa-aikatoimenjohtaja Seppo Virta, puh. 014 2675 720 Laukaan kunta
LisätiedotOsallistujat Kutsu Läsnä Osallistujat Kutsu Läsnä. pj Ville Riekkinen X X liittohallitus Emilia Uusitalo X X
Kilpailutyöryhmä 3/2018 Aika: 30.3.2018 Paikka: Sähköpostikokous Osallistujat Kutsu Läsnä Osallistujat Kutsu Läsnä pj Ville Riekkinen X X liittohallitus Emilia Uusitalo X X jäsen Krister Fogelberg X X
LisätiedotFC SCJ Strategia 2019
FC SCJ Strategia 2019 Toiminta-ajatus Seuran toiminnan tarkoituksena on tarjota tavoitteellista ja laadukasta yhteisöllisyyttä korostavaa jalkapallon harraste- ja kilpatoimintaa lapsille, nuorille, perheille
LisätiedotSeuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit
Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Kriteerit jakautuvat peruskriteereihin ja laatukriteereihin. Peruskriteerit luovat seuran tavoite- ja tahtotilan, jotka toteutuvat laatukriteerien toimenpiteiden
LisätiedotLAPPEENRANNAN UIMARIT VALMENNUSRYHMÄT 2017
LAPPEENRANNAN UIMARIT VALMENNUSRYHMÄT 2017 Valmennusjärjestelmän kuvaus 1. Saman ikäiset uimarit samankaltaisilla tavoitteilla samoissa ryhmissä auttaa jokaista uimaria kehittymään omalla tasollaan parhaiten.
LisätiedotToimintakertomus toimintakausi
Toimintakertomus 1.5.2017 30.4.2018 18. toimintakausi 1. Johdanto Hiihtoseuran 18. toimintakausi oli Ski Jyväskylä nimellä ensimmäinen täysimittainen toiminta kausi sääntömuutoksesta johtuen. Huhtikuussa
LisätiedotSeurakysely toimintavuodelta 2013
Seurakysely toimintavuodelta 2013 Taustatiedot Seura Alavuden Urheilijat Aurajoen Uinti Borgå Simmare-Porvoon Uimarit Brahean Uimarit Cetus Espoo Ekenäs Simsällskap Eura Swimming Team Euran Työväen Urheilijat
LisätiedotMitä kuuluu uimaseurojen ja uimahallien yhteistyölle? Havaintoja Uimaliiton olosuhdekyselystä. Uimahallifoorumi 2.10.2014
Mitä kuuluu uimaseurojen ja uimahallien yhteistyölle? Havaintoja Uimaliiton olosuhdekyselystä Uimahallifoorumi 2.10.2014 Suomen Uimaliitto tänään 130 jäsenseuraa, joissa jäseniä noin 45 000 Lasten ja nuorten
LisätiedotTURUN JYRYN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015
TURUN JYRYN Seuran toimintaa kehitetään koko ajan. Haluamme tarjota laadukasta ja virikkeellistä toimintaa liikunnasta kiinnostuneille. Seuraamme puhaltavat uudet tuulet, jos seuratoiminnan kehittämistukea
Lisätiedot