MUISTIO Etelä-Pohjanmaan alueverkoston (EPAT) kokous. Aika: klo Paikka: Järjestötalo, Seinäjoki

Transkriptio

1 MUISTIO Etelä-Pohjanmaan alueverkoston (EPAT) kokous Aika: klo Paikka: Järjestötalo, Seinäjoki Läsnä: Marianne Niemi (Invalidiliitto), Sirpa Kallio (Kuurojen Liitto), Tiina Mäkinen (Kokemus- ja vertaistoimijat), Tave Rautiainen (SPR Länsi-Suomen piiri), Marjo Luomanen (Lihastautiliitto), Hanna-Leena Kärkkäinen (Hengitysliitto), Anjuta Haapa-aho (Pohjanmaan Näkövammaiset), Heidi Karjanlahti (Etelä-Pohjanmaan Sydänpiiri), Sirpa Saarimäki (Ystävänkortti-toiminta), Jaana Koskela (Pohjanmaan Syöpäyhdistys), Minna Huhtamäki-Kuoppala (Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys), Jarmo Vesa (Yhteisöjen Yhdistys / Järjestötalo), Tiina Rauhalaakso (Kauhajoen Vanhaintuki), Kati Kuusio (Kriisikeskus Mobile/Lakeuden Mielenterveysseura), Eeva-Maria Latva-Rasku (MLL Pohjanmaan piiri), Anna-Liisa Ruutiainen (Eläkeliitto), Helena Yli-Harja (Suomen Sjögrenin syndrooma yhdistys), Anita Perkka (Seinäjoen Seudun Diabetesyhdistys), Leena Huhtamäki (Yhteisöjen Yhdistys), Heli Rantamäki (Nuorten Ystävät), Liisa Aro-Panula (MLL Pohjanmaan piiri), Hanna Lähelmä (Kivipuro), Jaana Kyttä (Vesaisten E-P:n piiri), Tuija Vuori (Kuuloliitto), Miia Hietaniemi (EHYT), Sami Mustonen (SPR Länsi-Suomen piiri), Anne-Maria Halmesmäki (Lakeuden Omaishoitajat), Hanna Lahti (Lakeuden Omaishoitajat) 1. Tilaisuuden avaus Göran Johansson ja Miika Kataja toivottivat paikallaolijat tervetulleiksi. Käytiin läpi päivän ohjelma, aamupäivän tietoiskujen on tarkoitus pohjustaa iltapäivän työpajatyöskentelyä. Kerrottiin E-P:n Järjestöt mukana muutoksessa hankkeesta ja miten agentit tukevat ja toimivat mm. välittäjäaineena valmistelun ja järjestöjen välillä. Verkoston tulevissa kokoontumissa on järjestöjen toimintaan liittyviä koulutuksia ja tietoiskuja. Näistä osa sisältää myös työpajoja ja osa on lyhyempiä tietoiskuja. Verkosto viestii mm. E-P:n Järjestöt mukana muutoksessa -hankkeen uutiskirjeen kautta. Järjestettiin lyhyt esittäytymiskierros. 2. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutilanne Göran Johansson antoi sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsauksen, kertoi mistä uudistuksessa on kyse ja sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteet käytiin läpi. Johansson kertoi miten maakuntauudistuksen tarkoitus on sujuvoittaa julkista hallintoa, kuvaillen että millainen

2 julkinen hallinto on tänään ja millainen se olisi vuonna Kerrottiin sote-paketin etenemisestä, miten tästä eteenpäin ja valinnanvapaudesta ja sen voimaantulosta vaiheittain. Sote- ja maakuntauudistuksen aikataulu, sote-keskuksen palvelut, suoran valinnan palvelut ja asiakassetelit käytiin myös läpi. Lopuksi Johansson kertoi Etelä-Pohjanmaan maakunta- ja sotevalmistelutilanteesta ja esitteli Konsernirakenne-luonnoksen. 3. Tietoisku EMMY:stä ja järjestökartoituksesta Miika Kataja kertoi Etelä-pohjanmaan maakunnallisen monialaisen järjestöyhteistyöryhmän eli EMMYn tavoitteista, siitä mitkä roolit EPATilla ja EMMYllä voisi olla, EMMYn valmistelusta ja järjestettävän EMMYn tilaisuuden alustava ohjelma käytiin läpi. Kataja kehotti myös valmistelemaan omia ajatuksia tilaisuutta varten. Järjestökartoituksen tuloksia käytiin lyhyesti läpi ja myöhemmin valmistuu tarkempi koontiraportti tuloksista. Kataja kertoi maakunta- ja soteuudistuksen ja järjestöjen uusista toimintamahdollisuuksista ja järjestöjen tuottamasta lisäarvosta sekä toimintaympäristöstä. Käsiteltiin järjestöjen toiminnan jaottelua tulevaisuudessa, keskiöön nousi yleishyödylliseen ja vertaistuelliseen toimintaan liittyvä ohjaus- ja neuvontatoiminta, joka kohdistuisi järjestelmän läpiohjattuihin, ohiohjattuihin ja poiskäännytettyihin. Lisäksi järjestöjen palvelutuotanto ja järjestöt palvelusalkun tuottajan roolissa käytiin läpi. Lopuksi Kataja käytti esimerkkinä Alajärven Luoma-ahon monipalvelukeskus-hankkeen eli, Yhteistyön mallintaminen - Pilottikohteena monipalvelukeskus teollisuuspuiston kupeessa -hankkeen loppuraporttia: 4. Työpajatyöskentely Työpajatyöskentely toteutettiin Learning Café-menetelmän avulla. Osallistujat keskustelivat neljässä pöydässä ja jokaisessa pöydässä oli oma kysymyksensä, johon pohdittiin yhdessä vastauksia. Pöytiä vaihdettiin niin, että ensimmäisessä pöydässään jokainen keskusteli 20 min ja seuraavissa min. Pöytäkohtainen sihteeri, kahvilanpitäjä, valittiin ensimmäisestä ryhmästä. Keskustelu kirjattiin pöytäliinaan, eli A3-kokoiseen paperiin. Lopuksi, työpajoja purkaessa kahvilanpitäjä kertoi keskeiset nostot. Kysymykset olivat 1) Sote- ja Hyte-palveluiden digitalisaatio uhat ja mahdollisuudet, 2) minkälaista erityisosaamista, toimintaa tai palvelua järjestömme tuottaa sote- ja maakuntauudistuksen toteutumisen jälkeen, 3) kuinka järjestöyhteistyö voidaan ulottaa kunta- ja paikallistason toimintaan siten, että se tuottaa lisäarvoa kaikille jäsentoimijoille, sekä mahdollistaa

3 esim. hyvinvointikertomuksien laatimisissa mukana olon ja 4) millä tavoin sote-järjestöt voivat ottaa vastaan läpiohjatut, ohiohjatut ja poiskäännetyt omassa toiminnassaan? 5. Työpajatyöskentelyn purku Kysymys 1. Sote- ja Hyte-palveluiden digitalisaatio uhat ja mahdollisuudet? Uhkana ikäihmisten ja vammaisten osaaminen tarvitaan avustaja. Kuka maksaa palkat? Uhkana myös sosiaalisten verkkojen väheneminen, mutta digitalisaatio on mahdollisuuskin, jos on tietty sairaus, jolloin se saattaa olla ainut tapa pitää yhteyttä. Ihminen tarvitsee kontaktia, mutta riippuu myös tiettyjen ihmisten tavasta toimia, koska kaikki eivät sitä etsi. Palvelut ihmisten lähelle. Terveyspalveluiden asiantuntija pystyykö hän tulkitsemaan digitalisaation kautta jos kyseessä esim. perheväkivalta. Osattava esittää oikea kysymys oikealla hetkellä. Väline on este? Järjestön rooli on tässä tärkeä, löydettävä se luottamussuhde välineen kautta. Tiedonhaku, miten saadaan järjestöjen ja yhdistysten tiedot helposti löydettäviksi? Eli yhteystiedot, mitä palveluita yms. Maakunnallinen palvelurekisteri on tehtävä. Eurot ja eriarvoistuminen, onko kaikilla mahdollisuus ostaa välineitä mitä tarvitaan? Mitä järjestöt ja yhdistykset siinä voivat tehdä? Ei riitä kertahankinnat, kaikki jää vanhaksi, päivityskierre? Ajatus siitä, että osaavatko vanhemmat henkilöt käyttää internetiä tai sähköpostia? Huomioitava ettei uudistusta tehdä vain tälle sukupolvelle, vaan meille kun olemme vanhoja. Digitalisaatio menee taitojen edellä, kilpajuoksu jota on vaikea kuroa. Järjestöjen ja yhdistysten näkyvyys digitaalipuolella mm. Google-mainontaa tarvitaan, siihen tosin tarvitsee rahaa. Tiedot kootusti yhdessä paikassa, vaatii ylläpitäjää yms. (Ikäihmisten digitalisaatioon liittyviä kysymyksiä.) Kuka voisi antaa tukea ylläpitoon? Kriittinen lukutaito? Järjestöillä ja yhdistyksillä on tärkeä rooli ohjata oikeisiin foorumeihin, palveluihin yms. tärkeisiin kokonaisuuksiin. Kysymys 2. Minkälaista erityisosaamista, toimintaa tai palvelua järjestömme tuottaa sote- ja maakuntauudistuksen toteutumisen jälkeen? Erityisosaamista arvot ja arvoperusta, järjestöjen toiminta on vahvasti hyvinä koettuihin arvoihin pohjautuvaa vrt. maksullisen toiminnan tuotontavoittelu. Tarpeet eli kuunnellaan asiakkaita, käyttäjälähtöinen näkökulma. Vuorovaikutus, kielellinen erityisosaaminen (esim. kuuloliitto). Järjestöillä on erityistä vuorovaikutusosaamista, joka mahdollistaa toiminnan tulkkina sairastuneen ja lääkärin välillä. Halu kuunnella ihmisiä ja tehdä vuorovaikutusta, kuulla pientä ihmistä. Kaikki erityisosaaminen ei ole positiivista; KATEUS, kadehdimme muiden rahoja, toimintaa ja kaikkea mitä he saavat aikaan, mutta se on ehdottomasti myös eteenpäin vievä voima.

4 Arvokeskustelu hyvin ajankohtainen aihe. Järjestöjen on itse määritettävä perusarvot. Järjestöt tuovat lisäarvoa arkeen. Kilpailuetu tai hyöty, lisäarvo kun ei tavoitella voittoa. Toiminnan oltava kannattavaa, että kannattaako pitää niin tiukasti kiinni arvoista. Yhdistyksessä voi olla jäsenenä jos haluaa ja siten pääsee vaikuttamaan. Palvelutuotanto ja miten sen kanssa toimitaan? Yhteiskunnallinen yrittäjyys ei tarkoita, että tehdään tappiota automaattisesti. Jäsenkunta tekee päätökset mihin vaiheeseen järjestö pääsee vaikuttamaan, järjestöjen toimintamalli voidaan joutua rakentaa uudestaan. Jos järjestö perustaa yrityksen, on eriytettävä päätöksenteko. Mahdollistaako lainsäädäntö? Tämä on jatkuva prosessi, mutta miten madaltaa riskiä yrittäjyydessä? Kysymys 3. Kuinka järjestöyhteistyö voidaan ulottaa kunta- ja paikallistason toimintaan siten, että se tuottaa lisäarvoa kaikille jäsentoimijoille, sekä mahdollistaa esim. hyvinvointikertomuksien laatimisissa mukana olon? Yhdistysten toiminta näkyväksi ja kunta mukaan, näin voidaan vakuuttaa, että toiminta on hyödyllistä ja tarpeellista esim. vapaapalokunta. Kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen, ettei aina tarvita sitä työntekijää. Päättäjät mukaan toimintaan, meidän madallettava kynnystä osallistua! Päästä mukaan kunnan rakenteisiin, nyt on fiilis että verkostot ovat kahvikerhoja. Pitäisikö yhdistyksiä yhdistää, tuleeko synergiaetuja? Hyvinvointisuunnitelma! Kunnat uudessa tilanteessa, siellä voisi olla halukkuutta perustaa. Entä kun vanhusneuvosto menee maakuntiin, kun nyt on toiminut hyvin, katoaako paikallisuus ja saadaanhan omasta kunnasta edes yksi edustaja? Järjestöjen ja yhdistysten otettava vastuuta, että tiedonkulku olisi kunnalle helppoa; yhteyshenkilö joka välittää tietoa kunnan ja järjestöjen välillä. Kuntatasolle hankala perustaa uutta mallia? Tässäkin voidaan hyödyntää positiivista kateutta. Kysymys 4. Millä tavoin sote-järjestöt voivat ottaa vastaan läpiohjatut, ohiohjatut ja poiskäännetyt omassa toiminnassaan? Järjestöt ovat niitä jotka pystyvät tarjoamaan matalan kynnyksen toimintaa. Vertaistuki, kokemusasiantuntijuus. Miten ihmiset löytävät järjestöt? Terveydenhoidon ammattilainen järjestöihin, eli vahvaa palveluohjauksen tyyppistä toimintaa. Järjestöissä ei ole mietitty hirveästi tätä asia. Ensimmäinen kosketuspinta on yleensä järjestöjen kriisityöntekijöihin. Toisaalta järjestöissä on kyllä mietitty tätä jo. Esimerkiksi kriisikeskuksessa sekä Järjestötalon palvelukeskuksessa tilanne tunnistetaan jo. Neuvontaa ja ohjaamista on keskitetty jo niin, että muut järjestöt ajattelevat sen olevan niiden ydintoimintaa. Tulevatko nämä henkilöt lisääntymään? Kansalaisyhteiskunta hoitaa. Nyt kun toimintaympäristö muuttuu niin kuka näitä hoitaa? Palataanko lähiyhteisön apuun, naapurista naapuriin. Ei pystytä

5 ennakoimaan ennen kuin tilanne on päällä. Poliittinen kysymys kuuluu, että minkälaista yhteiskuntaa halutaan. Palveluohjausta ei oikein ymmärretä. Monilla yhdistyksillä olisi mahdollisuus ottaa vastaan, mutta henkilöt eivät ohjaudu. Miten julkiselle taholle voidaan markkinoida toimintaa? Resursseja olisi, kunhan ihmiset löytäisivät. Terveyskeskuksissa ohjauksen järjestötoiminnan piiriin tulisi olla rutiininomaista. Miten tehdä jotain niin hyvin, että terveyskeskuksessa sanottaisiin heti ensimmäisenä, että tänne halutaan. Järjestöissä oltava vastahenkilö palveluohjaajalle, koordinaattorille joka keskustelee ja tiedottaa järjestön mahdollisuuksista siihen suuntaan. Kuinka hyvin palveluohjaaja tuntee asian? Lähipalvelut. Joutuvatko järjestöt tekemään palveluohjausta joka kuuluu sotelle? Vastuukysymys järjestöille on suuri. 6. Tilaisuuden päätös Tilaisuus päätettiin kiitoksiin hyvästä keskustelusta, se jatkukoon. Verkostotapaamisesta saatiin hyvää evästystä tuleviin tapaamisiin. EPAT kokoontuisi kevään aikana vielä kaksi kertaa ja syksyllä kolme kertaa. Tapaamisen materiaalit tullaan lisäämään Innokylään. Muistion laati Sonja Makkonen. Muistiota täydensi Miika Kataja.