Toimitukselta. Ajatuksia antroposofisen lääketieteen päiviltä. Elina Kilpiö
|
|
- Ada Keskinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 2 Toimitukselta Elina Kilpiö Elämme nyt adventin ja joulun aikaa. Yhä vaikeampi tuntuu olevan irrottautua arjen kiireistä vähäksikään aikaa ja suunnata katsettaan kulttuurimme suurimman juhlan viettoon. Viime joulun luonnonkatastrofit näyttivät sen, miten yhteisessä maailmassa elämme. Yhtäkkiä toiselle puolen maapalloa sijoittuvat tapahtumat muuttavat monen läheisemme elämän täällä Suomessa. Eikä maailmanlaajuisia tapahtumia tarvitse aina lähteä kaukaa hakemaan. Tänä syksynä lehdet ovat jatkuvasti kirjoittaneet lintuinfluessasta. Myös Goetheanum-lehti tarttui tähän ajankohtaiseen aiheeseen numerossaan 45/2005. Tuttuun tapaan näin vuoden viimeisen lehden välissä on maksukaavake ensi vuoden jäsenmaksua varten. Ole hyvä ja maksa jäsenmaksusi eräpäivään mennessä, niin varmistat lehden tulon myös ensi vuonna. Tässä lehdessä käsitellään pääasiassa vuosikokouksen yhteydessä esiin tulleita asioita. Vuosikokouksessa esitettiin lehden toimituskunnalle toive uuden palstan perustamisesta. Me tartuimme asiaan heti, vaikkakin palsta vielä tällä kertaa on tyhjä: se odottaa kysymyksiä lukijoiltamme. Toivottavasti saamme vastattavaa jo kevään lehteen! Ajatuksia antroposofisen lääketieteen päiviltä lääkäri Reijo Kurppa Antroposofisen lääketieteen yhdistyksen vuosipäivät järjestettiin tänä vuonna lauantaina 12. marraskuuta Helsingissä Marjatta-koululla. Päivä alkoi lyhyellä kahvihetkellä pitkämatkalaisia ajatellen. Varsinaisen ohjelman aloitti lastenneurologian erikoislääkäri Seija Zimmermann esitelmällään elämää kantavista rytmeistä. Esitelmä oli Seijan hienolle lähestymistavalle uskollinen pitäytyen tiiviisti konkreettisessa, jokaiselle ihmiselle tutussa havainto- ja kokemusmaailmassa. Lastenlääkärinä hän lähti liikkeelle pienestä vastasyntyneestä piirtäen laajan kaaren aina aikuisen ihmisen elämänhallinnan peruspilareihin. Tämä oli aihe, jonka suhteen toivottiin välittömästi kuulijakunnan puolelta jotain mustaa valkoiselle, koska ilmiöiden ja perusfysiologian tarkastelu esityksen puitteissa antoi niin selkeän pohjan monille hyville neuvoille, joita ihmiset eivät osaa ottaa vakavasti. Ehkä tämä on yksi puoli, johon muutoinkin tulee kiinnittää jatkossa huomiota. Nykyajan ihminenhän tukahdutetaan hyviin neuvoihin, mutta voidakseen oivaltaa niiden merkityksen hän tarvitsee eväitä omakohtaisen ajattelun ja oivalluksen tueksi.
2 3 4 Aamupäivän toisen osion muodosti Circlumfarmasian esittäytyminen. Hakaniemen apteekin apteekkari Onerva Pekkonen ja proviisori Sini Vahervuori olivat molemmat paikalla ja saatoimme ilolla todeta tämän mutkattoman ja ilolla asiaan paneutuvan kaksikon ottaneen Weledan maahantuonnin ja edustamisen Suomessa luotettavan tuntuisesti omiin käsiinsä. Onerva Pekkonen aloitti lyhyellä ja hersyvällä kuvauksella Hakaniemen apteekin vaiheista. Kuinka se oli perustettu 1887 Kallion kaupunginosan tuntumaan (pahamaineisemmalle puolen puista Pitkääsiltaa, jota kukaan itseään kunnioittava kaupunkilainen ei vapaaehtoisesti ylittänyt). Kallio oli tuolloin kulkutaudeille ja sataman myötä prostituutiolle otollista aluetta. - Yksilön herääminen kantamaan vastuuta omasta terveydestään ja itselleen oikeaksi katsomastaan hoitomuodosta - Potilaille omat seminaaripäivät - Lehteen kysymys- ja vastauspalsta Hyvän salaattilounaan jälkeen pidettiin vuosikokous. Uuden hallituksen kokoonpano: Anja Lehtonen, Kirsi Laine- Wager, Jaana Rahijärvi ja Reijo Kurppa. Kiitos osanotosta! (Jopa elämänmyönteisyyttä huokuva sairaanhoitaja Soffi Wetterhoff Ahvenanmaalta oli jälleen paikalla.) Onerva kertoi oman tiensä apteekkariksi kyseiseen apteekkiin ja kokemuksista, jotka herättivät hänet huomaamaan lääkkeellisen hoidon koko kirjon. Tämä sai hänet kouluttautumaan homeopaatiksi voidakseen tarkemmin ymmärtää mitä apteekkarina myy. Toisena visiona oli luoda eurooppalainen apteekki. Sini Vahervuori kuvasi konkreettisen liikkeellelähdön lääkkeiden tuonnissa, jossa suurena apuna on hänen sujuva saksankielen taitonsa, sillä hän on asunut pitkään Sveitsissä. Tämän kautta päädyimme laajaan keskusteluun nykytilanteesta ja vastikään tehdystä uudesta lääkelaista. Kiitän vilkkaasta ja elävästä, tärkeitä asioita kosketelleesta keskustelusta, jota en saata toistaa, mutta pari asiaa on jäänyt elävästi mieleen:
3 5 6 Rytmien olemus ja merkitys terveydelle lastenneurologi Seija Zimmermann Artikkeli pohjautuu esitelmään, joka pidettiin Alyn järjestämillä lääketieteen päivillä Rinnekodin ylilääkäri Markku Partinen valittiin äskettäin kansainvälisen unilääketiedejärjestön johtoon. Hän on pari vuosikymmentä sitten tuonut unitutkimuksen Suomeen ja jatkaa tutkimustyötä edelleen. Partinen on halunnut herättää keskustelua terveen unen tärkeydestä ja unettomuuden oikeasta hoidosta. Varsinkin unettomuuden hoitoon käytetään paljon lääkkeitä. Partisen mukaan lääketieteelliset menetelmät eivät kuitenkaan auta siihen ongelmaan, että ihmiset nukkuvat liian vähän ja kärsivät jatkuvasta univajeesta. Ymmärrys riittävän unen merkityksestä elimistön hyvinvoinnille on hämärtynyt. Tutkimusten mukaan sekä aikuiset että lapset nukkuvat joka yö keskimäärin 1-2 tuntia liian vähän. Koululaisetkin menevät nukkumaan aikaisintaan klo 22, vaikka aamulla olisi noustava varhain. Vähän isommat voivat valvoa vaikka läpi yön. Pitkään jatkunut riittämätön yöuni vaikuttaa luonnollisesti päivän vireystilaan, sillä nukkumisen ja valveillaolon sopiva vuorottelu on yksi elämän perusrytmeistä. Luonnollisen perusrytmin mukaan yöllä nukutaan ja päivällä ollaan hereillä. Rytmi on siis sidoksissa ulkoiseen vuorokausivaihteluun. Tämän vaihtelun merkitystä elimistössä tutkii kronobiologia. Tutkimuksissa havaitaan esimerkiksi, että maksa aktivoituu kello 3-4 aamuyöllä ja on lepotilassa illalla. Toisaalta elimistön vireystila väistämättä laskee aamuyön tunteina. Tämä on otollista aikaa inhimillisestä erehdyksestä johtuville onnettomuuksille, joiden seuraukset voivat olla hyvin laajoja, kuten esimerkiksi Tsernobylin voimalaonnettomuudessa tai öljytankkeri Exxon Valdezin karilleajossa. Onnettomuuksien syynä ei ollut nukahtaminen. Ulkoisesta vuorokausirytmistä johtuen elimistö vain ei aamuyöllä pysty yhtä tehokkaaseen suoritukseen kuin päivällä. Monet elimistön hyvinvointia kartoittavat menetelmät mittaavat suoraan rytmisen järjestelmän toimintaa, vaikka yleensä ei tulla ajatelleeksi, mistä on kyse. Jo heti elämän alusta lähtien vastasyntyneen vauvan vointia seurataan parhaiten tiettyjä rytmisiä toimintoja tarkkailemalla. Sydämen sykettä ja hengitystiheyttä lasketaan. Myös virtsauksen ja suolen toiminnan käynnistyminen huomioidaan. Kun rytminen järjestelmä toimii normaalisti, vauva voi hyvin. Ei pidä silti unohtaa, että kun vauva ennen syntymäänsä oli yhteydessä ulkomaailmaan äidin kautta, syntymän jälkeen yhteys on välitön. Vastasyntynyt tarvitsee ulkoista huolenpitoa ja hoivaa. Esimerkiksi lämpötila laskee hyvin nopeasti, ellei vauvan ympärillä ole riittävästi lämmintä vaatetta. Ilman ympäristön huolehtimista vauva ei tule toimeen. Normaali huolenpito takaa suoraan sen, että terveen vauvan hengityksen ja pulssin rytmi on oikea. Yleensä yhtä helposti ei löydetä oikeaa rytmiä syömisen ja unen vaihtelulle. Usein kuulee sanottavan, että vauvan on annettava löytää itselleen sopivin rytmi, mutta onkohan tämä sittenkään paras tapa. Kyse kun ei oikeastaan ole pelkästään vauvasta, vaan tämä rytmi määrittää myös toisen ihmisen, äidin, päivää. Paras rytmi on selkeä ja sopii molemmille. Vauva voi herätä tai itkeä muunkin syyn kuin nälän takia, ja liian lyhyet syöttövälit helposti sekoittavat koko päivärytmin.
4 7 8 Monet nuoret perheet ottavat vauvan mukaan kaikkialle, esimerkiksi ostoskeskuksiin. Silloin on unohdettu vauvan erityislaatu sekä se, että vauva on pelkkää aistinelintä, myös nukkuessaan. Päivärytmin jatkuva epäsäännöllisyys ja unohtunut ulkomaailman vaikutuksilta suojaaminen tulee myöhemmin esiin erilaisina ongelmina. Lapset reagoivat eri tavoin, esimerkiksi allergisoituvat tai saavat psyykkisiä oireita. Yhteistä hoitokeinoille on se, että lapselle täytyy asettaa jollain tavalla hyvin määrätyt, tiukat rajoitukset. Pieni vauva tai vähän isompi lapsikin poikkeaa monessa suhteessa aikuisesta, myös rytmiseltä olemukseltaan. Esimerkiksi vastasyntyneen sydän lyö noin 150 kertaa minuutissa. Hengityskin on paljon tiheämpää kuin aikuisella, kertaa/min. ja sen lisäksi hyvin epäsäännöllistä: välillä vauva hengittää hyvin tiheästi ja pitää sitten pitkän tauon. Verenpaine on noin 40/20. Nämä lukemat jotka vauvalla ovat normaalit, merkitsisivät aikuisella tajuttomuutta. Aikuisella pulssin ja hengityksen suhde on 4:1. Muutos aikuismaiseen sydämen ja hengityksen rytmiin tapahtuu 9-12 vuoden iässä. Muutos näkyy myös fyysisellä tasolla. Lapsen sydän siirtyy hieman akselinsa suuntaisesti, muutos on hyvin pieni mutta kuitenkin tutkimuksissa havaittava. Käyttäytymisessä tämä voi tulla esille siten, että lapsi näkee painajaisia. Tämä on aivan normaalia ja menee ohi, kun elimistö löytää tasapainon. Paljon ongelmallisempia ovat koululaisten univaikeudet ja virheellinen päivärytmi. Myöhäinen nukkumaanmeno ja lyhyt yöuni takaavat sen, että aamupalalla ei ruoka maistu. Iltaisin syödään ja napostellaan pitkin aikaa, eikä ruoansulatus käsittele myöhäistä iltapalaa loppuun ennen kuin seuraavan aamupäivän aikana. Koulun ruokalassa sitten lapset voivat itse valita, mitä syövät ja monet ottavat vain pienen annoksen, vaikka- pa puolikkaan pinaattilettua. Iltapäivän väsymystä korjataan sokeripitoisilla virvoitusjuomilla ja makeisilla. Suurin osa ravinnosta saadaan iltaisin eikä päivällä lounasaikaan. Vääristynyt päivärytmi koskee harvoin pelkästään perheen lapsia. Yleensä myös vanhemmat nukkuvat liian vähän, syövät vaatimattoman aamupalan ja herkuttelevat iltaisin. Aina ei kyse ole ihmisen omista valinnoista. Esimerkiksi Suomessa tehdään paljon vuorotyötä, enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa. Monet nuorten tapahtumat alkavat hyvin myöhään, usein lähellä puolta yötä. Vaikka eläisimme hyvin epäsäännöllisesti, tulemme pitkän aikaa melko hyvin toimeen sairastumatta. Taustalla on vegetatiivinen hermosto, jonka avulla pystymme joustamaan äärirajoille saakka pitkäänkin. Kun joustonvara on kokonaan käytetty, seuraa kokonaisvaltainen romahdus, burn out. Viimeistään silloin on puututtava tilanteeseen ja muutettava elämäntapaa. Luonnollinen päivärytmi on tietoisesti itse luotava, sillä nykypäivänä se ei tarjoudu valmiina. Rytmin korjaaminen ei tapahdu parissa päivässä, vaan muutokseen tarvitaan useita viikkoja. Sopiva aika on esimerkiksi kuusi viikkoa. Tässä ajassa ruokailu- ja unirytmi saadaan normaaliksi, sisäelinten vuorokausirytmiä vastaavaksi. Perustaltaan ohjelma on hyvin yksinkertainen. Yöunen tulee olla riittävän pitkä. Aamupalalla ja lounaalla syödään hyvin, iltaisin syödään kevyesti eikä napostella lainkaan. Joskus tarvitaan lisäksi joitakin valmisteita esim. Valeriana-uutetta helpottamaan nukahtamista, tai vastaanottotilanteessa antroposofinen lääkäri valitsee tarvittavat hoidot kokonaiskuvan mukaan. Parantuneen vuorokausirytmin vaikutukset tuntuvat suorastaan hämmästyttävän monella elämänalueella. On vain muistettava, että alkuviikkojen jälkeen on tarkoitus jatkaa löydetyn rytmin mukaisesti. Alkuun muutos vaatii totuttelua, mutta ajan mittaan se kyllä on moninkertaisesti vaivan arvoinen.
5 9 10 Jouluruusu Helleborus niger Elina Kilpiö Sata vuotta sitten yksi tunnetuimpia joulukukkia oli jouluruusu. Monen vuosikymmenen ajan sitä on tuskin kukkakaupoista saanut, mutta näyttää siltä, että se viime vuosina on kokenut renessanssin. Kasvina jouluruusu on siitä erikoinen, että sen luonnollinen kukinta-aika on vuodenkierron pimeintä aikaa, marrasjoulukuussa. Jos talvet Suomessa tällaisina jatkuvat, niin pian voimme poimia joulukukat omasta puutarhastamme. Normaalisti talvikukinta onnistuu vähän etelämpänä, esim. Etelä- Ruotsissa. Toki kasvin talvehtimaan saa Suomessakin hyvillä kasvupaikoilla, mutta silloin kukinta siirtyy kevääseen, lumen sulamisen aikaan. Jos nyt joulupöytää koristaa ruukkuun istutettu jouluruusu, niin se kannattaa ilman muuta keväällä istuttaa ulos. Parhaiten se viihtyy puolivarjossa, ei märässä, kompostilla parannetussa maassa ja pakkasia varten se tarvitsee talvisuojauksen. Mikään lasten leikkipaikan peruskasvi jouluruusu ei ole, sillä se on kaikilta osiltaan myrkyllinen. Nimestään huolimatta se ei kuulu lainkaan ruusukasveihin vaan leinikkeihin, joissa on monia muitakin myrkyllisiä kasveja. Jouluruusu onkin ikiaikoja ollut tunnettu lääkekasvi. Moneen käyttötarkoitukseen antaa viitteitä kukan olemus. Jo kukinta-aika on epätavallinen, lisäksi kukkivat kukat säilyvät erityisen pitkään ja kuihtuvat hitaasti. Itse asiassa kukka näyttää hehkeämmältä ja vitaalimmalta kuin se oikeasti onkaan, sillä kukan verholehdet näyttävät terälehdiltä ja luovat vaikutel- man pitkästä kukoistusajasta. Ikuinen nuoruus onkin huijausta, leikittelyä. Muinaiset kreikkalaiset käyttivät kasvia mielisairauksien hoitoon ja tunnettu onkin sanaparsi, jossa typeriä ajatuksia esittäneelle ehdotettiin käyntiä Antikyrassa, missä parantavaa jouluruusua kasvoi runsain määrin. Aikojen kuluessa jouluruususta saatavalla lääkeaineella on hoidettu hyvin monia muitakin sairauksia, esimerkiksi sydämen vajaatoimintaa ja kuukautisvaivoja. Tällä merkillisellä, keskellä talvea kukkaan puhkeavalla kasvilla on katsottu lääkkeellisen vaikutuksen lisäksi olevan myös salaperäistä voimaa. Esimerkiksi roomalainen virkamies Plinius kertoo, että ennen kasvin keruuta on hyvä syödä valkosipulia, koska se auttaa vaaroja vastaan. Miekalla on syytä piirtää ensin ympyrä kasvin ympärille ja juuria kaivettaessa on rukoiltava jumalia ja samalla pidettävä silmällä ettei taivaalla lentele kotkia. Näin siksi, että juurten kaivaja kuolee vuoden sisällä, jos kotka huomaa hänet kesken työn. Jouluruusun ylimaalliset vaikutukset näkyvät muissakin kertomuksissa. Selma Lagerlöfin legendassa rosvoperheen jouluöinen paratiisi katosi, kun munkkiveli kirosi puutarhan. Tämän seurauksena Hannu-apotti menetti henkensä, mutta sai pelastettua jouluruusun juurakon, joka istutettiin luostarin puutarhaan. Jouluruusu on tarinan mukaan ensimmäisen kerran puhjennut kukkaan talvella silloin, kun Jeesus syntyi. Pieni paimentyttö oli matkalla seimen ääreen. Hän kulki itkien, sillä hänellä ei ollut mitään lahjaa Jeesuslapselle. Kun enkeli tämän näki, hän antoi tämän maahan pudonneisiin kyyneliin kasvaa kukkivia jouluruusuja. Nämä tyttö sitten poimi lahjaksi Jeesukselle.
6 11 Kertomus ihmeellisestä kukasta on vuosisatojen kuluessa siirtynyt myös virsikirjaamme. Nykyinen virsi 23 on Anna-Maija Raittilan suomentama: On ruusu Iisain juuren nyt kukkaan puhjennut. On pyhä kirja suuren sen ihmeen kertonut. Tuo kukka suloinen valaisee talviyötä keskellä pakkasen. Näin ruusun pyhyydestä soi sana Jesajan: Hän syntyy neitsyestä, Messias Jumalan. On Herra armossaan sen ihmeen meille luonut ja tullut päälle maan. Lähteenä Töringe, Sanna: Historier om blommor : Myter, litteratur, trädgårdshistoria & odling Laki lääkelain muuttamisesta lääkäri Reijo Kurppa 12 Toisin kun vuonna 1993, jolloin saatoimme aktiivisesti seurata ja tuoda esiin oma näkemyksemme silloiseen lääkelain muutokseen, saatoimme nyt tietyssä epävarmuudessa ihmetellä mitä on tapahtumassa. Tiesimme, että direktiivi tulisi implementoida lokakuun loppuun mennessä Suomen lääkelakiin. Keväällä viranomainen ei ollut halukas vuoropuheluun ja juuri loma-ajan kynnyksellä saimme käsiimme kirjeen, jossa meiltä pyydettiin kannanottoa uuteen lakiehdotukseen. Kyseinen kannanotto tuli jättää välittömästi loma-ajan jälkeen elokuun alkupäivinä (kiitos Seija ja Peter Zimmermannin, jotka laativat hyvän ja selkeän kannanoton). Sitten tuli hiljaisuus. Yllättäen saimme Belgiasta tiedon, että on ollut esillä lääkelaki, jossa puhutaan homeopatiasta. Kyse oli laista lääkelain muuttamiseksi, uudesta laista, joka oli juuri vahvistettu. Laista oli poistettu se mikä oli meitä rauhoittanut 90-luvulla: termi antroposofinen valmiste. Tämä termi esiintyi enää vain uudessa johdannossa, mutta lakitekstistä se oli poistettu. Jonkin aikaa vallitsi epätietoisuus lääkkeidemme kohtalosta. Ilmeisesti tarkoituksella pidetyn työrauhan aikana emme voineet asiantuntijoina ilmaista näkemyksiämme ja yllätyimme, kun tajusimme kuinka suuria muutoksia oli tehty. Lääkelaitos avasi sanaisen arkkunsa ja juuri vuosikokouksen alla saimme selvityksen lain muutoksen merkityksestä, joka myöhemmin ilmaantuikin selkokielisenä Lääkelaitoksen kotisivuille nimellä Lääkevalmisteiden myyntiluvan ja rekiste-
7 13 14 röinnin hakeminen ja ylläpitäminen. Määräys 4/ Dnro 1034/01/2005. Käsitettä antroposofinen lääke ei ollut otettu lakitekstiin, koska sillä ei ollut direktiivissä määritelmää ja sen vuoksi se oli johdannossa siirretty homeopatia käsitteen alle. Vaikka antroposofista valmistetta ei esiinny enää lakitekstissä, niin kuitenkin se on mukana Lääkelaitoksen määräyksessä. Entiset antroposofiset valmisteet tulevat edelleenkin olemaan antroposofisia rekisteröitäviä valmisteita (D4 ja sitä korkeammat potenssit). Rohdos-sana poistettiin lakitekstistä ja määräyksestä ja sen tilalla on kaksi uutta käsitettä: Kasvirohdosvalmiste (= herbal medicinal products, herbal substance ja herbal preparation) Perinteinen kasvirohdosvalmiste (= traditional use) Aiemmin antroposofisina rohdoksina rekisteröidyt alle D4 laimennokset ja kantaliuokset, kuten myös mistelivalmisteet, tulevat ilmeisimmin kuitenkin jatkossa kulumaan ryhmään homeopaattiset ja antroposofiset myyntiluvan tarvitsevat valmisteet. Suurta muutosta ei tapahtunut käytännössä toistaiseksi, mutta lakitekstistä katosi jotain olennaista. Reilun 10 vuoden työn tuloksena on juuri ilmestynyt antroposofinen farmakopea, joka ilmeisesti alkuun on saatavana vain saksankielisenä. Konventionaalisista lääkkeistä farmakopea on ollut käytössä jo hyvin pitkään ja monet kannanotot ovat perustuneet juuri siihen. Ehkä direktiivin seuraavassa päivityksessä voimme oman farmakopeamme pohjalta uudel- leen nostaa antroposofisen lääketieteen oman identiteetin näkyviin taas myös lakitekstissä. Vielä kirjoittamatonta ja epävarmaa on, kuinka nyt myyntiluvan tarvitsevat valmisteet (ent. rohdokset) selviävät tullessaan myyntiluvan uudistamisen kohtaan. Vuoden 2007 loppuun asti ne on toistaiseksi turvattu. Määräaikaisen kulutukseen luovuttamisluvan alaiset valmisteet luovat kolmannen ja merkittävän ryhmän apteekista reseptillä saatavia antroposofisia valmisteita. Niitä ei ole rekisteröity eikä niillä ole myyntilupaa, vaan ne on määräaikaisesti saatu apteekkeihin erikseen neuvotellen aina vuodeksi kerrallaan. Tämä ryhmä on täysin vailla suojaa ja se muodostaa kuitenkin tärkeän osan potilaiden tarvitsemista lääkkeistä. Toivomme, että ponnistelut tuottavat hedelmää ja Weledan ja Walan puolella tehdään vahvasti töitä, jotta jatkossa voitaisiin tuottaa yhä lisääntyvät viranomaisten vaatimat dokumentit näiden lääkkeiden laadun, tehon ja turvallisuuden suhteen. Toisaalta muistamme, mihin jäsenistömme pystyi yli 10 vuotta sitten, kun menetimme Meilahden apteekin lopettamisen myötä paljon ja lääkkeiden saanti oli vaarassa. Kahden viikon kuluessa saimme koottua yllättävät liki 4500 nimeä vietäväksi potilaiden vetoomuksena lääkkeiden puolesta ja potilaan oikeus valita hoitomuotonsa sai ilmauksensa. Tämän vetoomuksen seurauksena lääkärit saattoivat paljolti vapautua yksittäisten erityislupahakemusten kirjoittamiselta ja meille myönnettiin tietty määrä lääkkeitä määräaikaisen kulutuksen luovuttamisluvan alaisuuteen. Lääkelaki on saatavilla internetistä : Finlex>>Lainsäädäntö>>Säädökset alkuperäisinä>>2005>> 853/2005
8 15 16 Lapsen kroonisesta sairaudesta - diabetes farmaseutti Eeva-Liisa Pesonen Osallistuin marraskuussa Helsingissä Farmasian Päivien astma- ja diabetesluentoihin (1). Koetin arvioida asiantuntijoiden ja tutkijoiden esittelemiä uusia tietoja näistä sairauksista. Luennot keskittyivät lääkitykseen ja sen vaatimaan neuvontaan apteekeissa. Tältä pohjalta minulle nousi kysymyksiä lapsen kroonisesta sairaudesta ja sen syntyyn vaikuttavista tekijöistä. Antroposofinen lääketiede voi mielestäni olla apuna uusien näkökulmien avaamiseen tutkimuksissa ja hoitosuosituksissa. Olisipa Suomen neuvoloilla mahdollisuus käyttää antroposofista lääkäriä tai sairaanhoitajaa vanhempien niin halutessa. Raskauden edetessä vanhemmat miettivät tulevaisuutta. Sujuuko lapsen syntymä odotusten mukaisesti? Onko lapsi terve? Hyvän neuvola- ja sairaalaverkoston ansiosta synnytys sujuu lähes aina odotetusti ja onnellisesti. Valtaosa syntyvistä lapsista on terveitä. Vastasyntyneiden hoito on hyvää ja usein viimeisimpien tutkimustulosten mukaista. Nuoria perheitä tuetaan ja lapsen kehitystä seurataan neuvoloiden kautta. Ensin vanhemmilla on tuleva ihmisyksilö pienenä avuttomana käärönä. Vastasyntyneestä tulee vauva. Sitten lapsi nousee pystyyn, alkaa puhua ja leikkii. Myöhemmin hänestä tulee koululainen, yläluokkalainen ja lopulta aikuinen. Kaikki kehitysvaiheet vaativat paljon vanhemmilta. Joskus käy niin, että lapselle puhkeaa pysyvä sairaus. Silloin elämä vaatii ja odottaa vanhemmilta vielä enemmän. Onneksi yhteiskunnassamme on tukiverkkoja. Monen perheen perus- turvana ovat isovanhemmat, sedät, tädit, kummit ja naapurit. Elämän erikoistilanteissa yllättävän tärkeitä tukijoita ovat kollegat eli perheet, joilla on sama haaste. On mahdollisuus jakaa kokemuksia toisten kanssa. Eräs kroonisista sairauksista lapsella on diabetes, sokeritauti. Sen ilmaantuessa koko perhe joutuu omaksumaan nopeasti uutta tietoa ja soveltamaan sitä jokapäiväiseen elämään. Diabetes mellitus-sairaudet (DM) ilmenevät ihmiselimistössä glukoosiaineenvaihdunnan häiriöinä. Ruokana nautitut hiilihydraatit muuttuvat aineenvaihdunnassa glukooseiksi, pienimolekyylisiksi rypälesokereiksi, millaisina ne kulkevat elimistössä ja varastoituvat maksaan glukoosiketjuina. Hiilihydraattipitoisen ravinnon jälkeen veren glukoosipitoisuus kasvaa. Haiman Langerhansin saarekkeiden beetasolut erittävät insuliinihormonia, joka säätelee glukoosin liikkumista elimistössä sekä näin mm. veren glukoosipitoisuutta ja joka estää maksan glukoosivarastojen purkautumista. Sairaudet jaetaan yleensä tyyppeihin 1 ja 2: DM1 : insuliininpuutosdiabetes, joka esiintyy pääasiassa lapsilla ja nuorilla aikuisilla, DM2 : monimuotoinen diabetes, jota on tavallisesti aikuisilla ja vanhemmilla ihmisillä. Suomessa on maailman korkein todennäköisyys väestössä sille, että alle 16-vuotias lapsi tai nuori saa DM1:n, tyypin 1 diabeteksen. Positiivinen puoli asiassa on se, että Suomen diabetestutkimus on huippuluokkaa maailmassa. Diabetesasiantuntijoita on kaikissa sairaanhoitopiireissä. Suomalaiset tietävät taudin olemassaolon. Diabetestä kohtaan on täällä suuri ymmärrys, vaikka kukaan ei varmasti toivo sitä omalle lapselleen.
9 17 18 DM1 kehittyy usein autoimmuunitietä elimistön tuhotessa omia haiman beetasoluja. Lapsen insuliinin eritys loppuu vähitellen. Ilman insuliinia hän ei voi elää. Tiedossa taudin kehittymisestä lapselle on päästy jo varsin pitkälle fyysisellä tasolla. Taudin puhkeamiseen ei kuitenkaan ole löydetty yhtä, selvää syytä. Tähän mennessä on havaittu perinnöllisen alttiuden ja useiden ympäristötekijöiden merkitys taudin syntymiselle: erilaiset infektiosairaudet, ravinto, suoliston mikrobifloora sekä kiihtynyt pituuden ja painon kasvu. Odotusaikaan liittyviä tekijöitä tutkitaan, sillä myös vauvoilla esiintyy diabetesta. Lääkehoitona lapsella on insuliinin korvaushoito, ihonalaisesti pistettävä insuliini. Annostelu tapahtuu joko useana injektiona päivässä tai jatkuvasti mukana kulkevalla insuliinipumpulla. Diabeetikon henkivakuutuksina ovat glukoosi sekä glukagoni-injektio hypoglykemia-tilanteissa. Tällöin veren glukoosipitoisuus on liian matala. Kotikonsteina ovat tällöin nopeasti suusta imeytyvä glukoosi tai injektiona maksasta vapautettava varastoglukoosi. Hoidon perustana on lapsen ja perheen perusteellinen koulutus. Kotona mitataan säännöllisesti veren glukoosipitoisuus. Erityisen tarkkailun kohteina ovat ruokailu, liikunta, lepo, vuorokausirytmi ja infektiotautien hoito. Lääkäriin ja hoitohenkilökuntaan ollaan jatkuvasti yhteydessä. Tapahtumarikkaan alun jälkeen elämä alkaa sujua kuten muissakin lapsiperheissä. Joitakin rajoituksia tauti tuo mukanaan. Liikennelentäjän ammatti on diabeetikolta kielletty. Mutta lähes kaikki muut ammatit ovat hänelle mahdollisia. Lohduttavana havaintona voin sanoa diabeetikkoperheille: Yhteiskunnassamme on näkyvillä paikoilla ja varsin vastuunalaisissa tehtävissä diabeetikkoja. Diabetekseen kannattaa suhtautua haasteena tai ihmisen elinikäisenä seuralaisena. Oikeastaan diabetes on yhdistä- vä tekijä monen muuten toisensa vieraaksi kokevan ihmisen välillä. Diabetestutkimukselle ehdotan tulevaisuudessa huomion suuntaamista esim. seuraaviin tekijöihin: Odotusaika: Mitä odottava äiti voi tehdä tai jättää tekemättä vahvistaakseen tulevan lapsen terveyttä? Ravinto: Mikä merkitys lapsen terveyden säilymiselle on itse valmistetulla kotiruualla, biodynaamisilla ravintoaineilla, säännöllisillä ruoka-ajoilla, kohtuullisilla ruokamäärillä jne.? Rytmi: Päivä ja yö, arki ja pyhä, juhlat, vuodenajat ym. Lepo ja liikunta, sairaus ja terveys, havaintojen teko ja niiden ymmärtäminen jne. Järkevä sairastaminen: Mikä merkitys lastentaudeilla tai kuumetaudeilla on ja miten ne tulisi sairastaa? Onko sairaus prosessi, joka lapsen on hyvä käydä läpi? Sähkön, sähkömagneettisen säteilyn ja koneiden jatkuva läsnäolo lapsen lähellä: kännykkä, tietokone, televisio, autot ym. Vaatetus: Luonnonmateriaalien ja värien merkitys lapsen kehitykselle. Itse olen saanut uusia tarkastelumahdollisuuksia taudin ymmärtämiseen, kun kiinnitän huomion diabeteksen ja ihmisen minuuden väliseen suhteeseen (2). Mielenkiintoiset luennot nostivat uudelleen eteeni kysymykset, jotka kohdallani olivat jokapäiväisiä odottaessani, synnyttäessäni ja lasteni ollessa pieniä: Miten ja kenen tukemana voin hoitaa uuden alkavan ihmiselämän aikuisuuteen?
10 19 20 Kirjallisuutta: 1. Ammattina lääke Farmasian Päivät , Farmasian oppimiskeskus, Helsinki, Steiner R. ja Wegman I., Grundlegendes für eine Erweiterung der Heilkunst: Tätigkeiten im menschlichen Organismus. Diabetes mellitus, Rudolf Steiner Verlag, Dornach, 1991, s lisäksi: Ilanne-Parikka P. et al., Diabetes, Duodecim, Helsinki, Lisäys lehden 3/05 numeroon Eila Väisäsen kirjoituksen Puheen luova voima lopusta puuttui tieto, että kirjoitus oli aiemmin julkaistu Steinerkasvatuslehden numerossa 1/05. Kansainväliset antroposofisen lääketieteen päivät Dornachissa syyskuussa -05 Elina Kilpiö Vuosien ajan eri maiden terveydenhoitohenkilöstö on kokoontunut syksyisin lääketieteen päiville Sveitsiin. Monta päivää kestävä konferenssi tarjoaa yhteisiä esitelmiä, erilaisia työryhmiä sekä ammattiryhmien omia kokoontumisia. Nyt lääketieteen päivien osanottajaksi on tullut uusi ryhmä: käyttäjäkunta eli potilaat, kun Euroopan antroposofisten potilasjärjestöjen edustajat ovat kokoontuneet samassa yhteydessä järjestönsä EFPAMin (European Federation of Patients Associations for Anthroposophic Medicine) vuosikokoukseen. Suomi oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana, kun sain olla Alyn edustajana kokouksessa. Osallistujia oli 10 maasta, useammasta kuin milloinkaan aiemmin ja tämä loi innostuneen tunnelman työskentelyyn. Oli mielenkiintoista kuunnella eri maiden tämänhetkisestä tilanteesta. Vaikka kunkin maan oma tilanne lääkkeiden saannin, hoidonsaannin tai hoitokorvausten suhteen poikkeaa muista ainakin jonkin verran, niin samalla EU:n myötä tarve yhteistyöhön on aivan ilmeinen. Potilaat tarvitsevat oman edustajansa EU:n poliittisille pelikentille ja samalla eri maiden pienten järjestöjen yhteinen ääni kuuluu kauemmaksi. Jos Suomessa saatiin aikoinaan kerättyä yli 4000 nimeä lyhyessä ajassa, niin voi vain kuvitella, millaisia lukuja yhteisesti voidaan tarvittaessa kerätä. Yhteydenpidon yksinkertaistamiseksi ryhdyttiin rakentamaan kotisivuja, jotka ovat jo osittain valmiit, osoite On hienoa ajatella, että me kaikki olemme Alyn jäsenyyden myötä omalta osaltamme kantamassa yhteiseurooppalaista liikettä.
11 21 22 Kysymys- ja vastauspalsta Hyvät lukijat! Lähettäkää itseänne askarruttavia terveydenhoitoon liittyviä kysymyksiä lehteemme, niin vastaamme niihin tällä palstalla seuraavissa numeroissa. Kysymykset lähetetään lehden toimitukselle, joka välittää ne eteenpäin vastattavaksi, yhteystiedot: ALY ry, c/o Kilpiö Haapalahdenk. 11 A Helsinki sähköposti: elina.kilpio@elisanet.fi Simeon Pressel -hoitohierontakurssi Tampereella Tiedustelut ja ilmoittautuminen Fysioterapeutti Marjo Äärelä p Suunnitteilla jatkokoulutuskurssi hoitoeurytmisteille Paikka: Marjatta-koulu, Helsinki Aika: alustavasti suunniteltu Tarkemmat tiedot: Anja Lehtonen, puh Oletko vieraillut kotisivullamme? Kotisivuilta ja sen jäsenille tarkoitetusta osiosta löydät monenlaista tietoa, esimerkiksi luettelot saatavilla olevista lääkkeistä sekä lääkäreiden ja terapeuttien yhteystiedot. Jäsensivujen käyttäjätunnus: kristalli salasana: alyally Kasvintarkastelusta lääkekasviin 12. jatkokurssi Kurssi antroposofisessa lääketieteessä käytetyistä farmaseuttisista prosesseista Johdanto ja käytännön harjoituksia. Ohjelma ilmoitetaan myöhemmin. Kurssista vastaavat farmaseutti Dr.rer.nat. Herwig Judex, Bad Boll, Saksa; lääkäri Dr. med.andreas Bindler, Dornach, Sveitsi ja Allyn lääkärit Kurssipaikka: Sinibell, Vesalantie 398, Huhdasjärvi puh info@sinibell.com
12 23 24 Antroposofisen lääketieteen lääkäriyhdistyksen tapahtumakalenteri vuodelle Yhteispohjoismaiset lääkäripäivät Lahdessa Sylviakodissa. Ilmoittautuminen mennessä! 4.2. Hengentieteen korkeakoulun lääketieteellisen osaston kokous Tampereella, paikan varmistumista odotellaan Lääkäriyhdistyksen vuosikokous Helsingissä, Ristolayhteisön tiloissa, ellei muuta ilmoiteta Äänneliike koulutustienä, teemana allergia Hoitoeurytmistien ja lääkäreiden yhteinen intensiiviviikonloppu Ursula Ziegenbeinin johdolla Lahdessa Sylvia-kodissa Hallitus, Tampere, aloitus klo Kasvintarkastelusta lääkekasviin, Herwig Judexin johdolla jatkamme farmaseuttisten prosessien parissa kasvin tarkastelun ohessa. Jatkamme vanhojen tuttujen parissa: suomyrtti, suopursu ja kataja. Paikkana SiniBell, Iitti 2.9. Lääketieteellinen osasto tapaa Lahdessa Työryhmä Helsingissä, Ristolassa, aloitus klo Hallitus, Tampere, aloitus klo Työryhmä Lahdessa, aloitus klo 10 Tarkemmat suurempien tapahtumien ohjelmat löydät osoitteesta Antroposofisen lääketieteen yhdistys ry Hallitus lääkäri Reijo Kurppa taideterapeutti Kirsi Laine-Wager hoitoeurytmisti Anja Lehtonen sairaanhoitaja Jaana Rahijärvi Jäsenasioita ja kirjanpitoa hoitaa Riitta Gillberg. Yhdistyksen osoite ALY ry, c/o Kilpiö, Haapalahdenk. 11 A 8, Helsinki puh. (09) sähköposti aly@antroposofinenlaaketiede.fi kotisivu Sairaanhoitajien neuvontapuhelimet jäsenille: Jaana Rahijärvi, pe klo 15 jälkeen, p. (09) Tarja Taimi, ti ja ke klo 18 20, p. (03) Jäsenmaksut vuodelle 2006 vuosijäsen 20 e tai enemmän työttömät, eläkeläiset, opiskelijat 10 e ainaisjäsenmaksu 170 e yhteisöjäsenet 85 e työryhmä / opintopiiri 35 e Tiliyhteys: Sampo
OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE
OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE Tämä opas on tarkoitettu teille, joiden läheinen lapsi sairastaa tyypin 1 diabetesta. Oppaaseen on koottu perustietoa sairaudesta ja sen monipistoshoidosta.
LisätiedotMINÄ JA DIABETEKSENI. Opas tyypin 1 diabetesta sairastavalle ala-asteikäiselle
MINÄ JA DIABETEKSENI Opas tyypin 1 diabetesta sairastavalle ala-asteikäiselle Tämän oppaan tarkoituksena on lisätä ala- asteikäisen tietoa tyypin 1 diabeteksesta. Toteutettu opinnäytetyönä yhteistyössä
LisätiedotLAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN
Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotOlen saanut tyypin 2 diabeteksen
Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut
LisätiedotDiabeetikkolapsen arki-info
Diabeetikkolapsen arki-info - KÄYTÄNNÖNTIETOA DIABETEKSESTA LASTEN PARISSA TYÖSKENTELEVILLE 5.11.2010 Huomenta Verensokerin mittaaminen Ruuan hiilihydraattimäärän (hiilarit) arvioiminen Insuliinin pistäminen
LisätiedotAntroposofisen lääketieteen yhdistys Jäsenlehti 4/2005
Antroposofisen lääketieteen yhdistys Jäsenlehti 4/2005 JÄSENLEHTI 4/2005 19. VUOSIKERTA Sisällys: R. Kurppa: Ajatuksia antroposofisen lääketieteen päiviltä S. Zimmermann: Rytmien olemus ja merkitys terveydelle
LisätiedotLÄÄKÄRISSÄ TERVEYS JA SAIRAUS
LÄÄKÄRISSÄ TERVEYS JA SAIRAUS APTEEKISSA Mitä apteekista voi ostaa? Käytkö sinä usein apteekissa? Mitä sinä ostat apteekista? Taina ottaa vuoronumeron ja istuu penkille. Hänen vuoro tulee. Hän menee tiskille
LisätiedotRakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat
Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.
LisätiedotItsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö
Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotHyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava
Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan
LisätiedotLapsiperheen arjen voimavarat
Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin
LisätiedotMitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus Taru Hallikainen
Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus 3.5.2017 Taru Hallikainen ARMOLLINEN VANHEMMUUS OLEN RIITTÄVÄN HYVÄ OLEN RAJALLINEN OLEN EPÄTÄYDELLINEN VOIN OTTAA APUA VASTAAN
LisätiedotUNIKOULU OSASTOLLA B 21
UNIKOULU OSASTOLLA B 21 UNIKOULU OSASTOLLA B 21 Unenseurant alomake lapselle Nimi Täyttöohjeet * Nukkumisajat = * Herääminen yöllä / päiväunilla X nukahtaa itsekseen О nukahtaa saatuaan tutin T nukahtaa
LisätiedotSyvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!
Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä! Hyvää yötä, kauniita unia Moni meistä toivoo, että voisi nukkua niin kuin
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen
LisätiedotUnesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes
Unesta ja unettomuudesta Eeva Liedes 21.3.2019 Unen vaiheet ja rakenne nonrem uni: torke, kevyt uni, syvä uni nonrem uni lisääntyy ruumiillisen rasituksen jälkeen REM uni: unennäkemisen univaihe REM uni
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotDiabetes. Iida, Sofia ja Vilma
Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen
LisätiedotP. Tervonen 11/ 2018
P. Tervonen 11/ 2018 Olen 50 vuotias puhdistuspalvelualan kouluttaja Minun tyttäreni on sairastunut psyykkisesti, hänen ikänsä on 14 v Minulla on mies ja kaksi muuta lasta, toinen heistä on muualla opiskelemassa
LisätiedotMITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Tyttö, joka eli kahdesti
Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2010 Bible
LisätiedotJaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.
Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?
LisätiedotJOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.
JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain
LisätiedotHerää joka aamu säännöllisesti samaan aikaan
Pieni uniopas Konstit on monet! Hyvän yön perusta rakennetaan jo aamulla edellisen yön unilta herätessä. Sen jälkeen päivän mittaan voi tehdä monta asiaa sen eteen, että seuraavana yönä unestaan saisi
LisätiedotSanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO
LIIKUNTA JA LEPO MITEN SINÄ PALAUDUT? SUORITUKSESTA PALAUTUMINEN PALAUTUMISELLA TARKOITETAAN ELIMISTÖN RAUHOITTUMISTA, JOLLOIN AKTIIVISUUSTASO LASKEE ULKOISET JA SISÄISET STRESSITEKIJÄT VÄHENEVÄT TAI HÄVIÄVÄT
LisätiedotVOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori
VOIMAA ARKEEN 5.9.2019 4.9.2019 Helena Vähävuori Diabeteshoitaja Helena Vähävuori 1 Yleinen sairaus, esiintyvyys kasvussa Vakava ja kallis sairaus; hoito haasteellista Riskitekijät tunnetaan Vahva näyttö
LisätiedotTervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan
Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan
LisätiedotKoululaisten lepo ja uni
Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan
Lisätiedot8 UNI JA LEPO. sivut 85-91
8 UNI JA LEPO sivut 85-91 Mene janalle oikeaan kohtaan Kuinka paljon nukuit viime yönä? Kuinka paljon nukuit la-su välisenä yönä? Minkälainen vireystilasi on juuri nyt? Oletko aamu- vai iltaihminen? ABC:
LisätiedotESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi
Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotHyvinkää - Riihimäki Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kajaani Kokkola Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta
Perheiden auttaminen kansalaistoiminnan avulla Kaikille eväät elämään, 7.5.2019 sitoutumaton vapaaehtois- ja avustusjärjestö avustuksia vähävaraisille lapsiperheille perustettu 2009 muutaman äidin toimesta,
LisätiedotHarjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet
Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä
Lisätiedot1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus
1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia
LisätiedotYhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala
Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.
LisätiedotTyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula
Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko
LisätiedotAjattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012
Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että
LisätiedotHYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI
Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja
LisätiedotOhjeita lapsiperheille
Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT
LisätiedotHELSINGIN UIMARIT URHEILULLISTEN ELÄMÄNTAPOJEN EDISTÄMINEN SEURASSA
HELSINGIN UIMARIT URHEILULLISTEN ELÄMÄNTAPOJEN EDISTÄMINEN SEURASSA LISÄÄ LIIKUNTAA PÄIVÄÄN JA VIIKKOON VANHEMMAT UIVAT UI KESÄKSI KUNTOON - KAMPANJAN MERKEISSÄ KUUKAUDEN AJAN, TAVOITELLEN VESILIIKUNTAMINUUTTEJA
LisätiedotTyttö, joka eli kahdesti
Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible
LisätiedotTasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen
Lisätiedot4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake
1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille
LisätiedotMuokkaa opas omaksesi
Xeplion Opas on tarkoitettu avuksi potilaille, joille on määrätty Xeplion -valmistetta. Päiväys: September 2017 Janssen-Cilag Oy Vaisalantie 2, FI-02130 Espoo, Finland, Tel +358 20 7531 300, jacfi@its.jnj.com,
Lisätiedot9. Kuinka monta tuntia nukut keskimäärin vuorokaudessa päiväunet mukaan lukien?
Unikysely Lue koko kysymys ennen vastaamista. Valitse sopiva vaihtoehto tai kirjoita kysytty tieto lähinnä viimeisen kolmen kuukauden ajalta. Merkitse myös kieltävä vastaus näkyviin. 1. Lomakkeen täyttämispäivämäärä
Lisätiedot6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?
5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotHELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS
HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva
LisätiedotYläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015
Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotTehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?
Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut
LisätiedotMENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle
MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,
LisätiedotMyöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota
Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota DESG-seminaari 6.10.2017 Nuoresta aikuiseksi näkökulmia omahoidon tukemiseen Maria Aitomaa psykologi, työnohjaaja (Suomen työnohjaajat ry.) www.ohjausaitomaa.fi
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
Lisätiedot- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä
- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotMETADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ
Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin
LisätiedotTERVEISENI AMMATTILAISILLE. Cia Päivänurmi (T1D) Puheenjohtaja, Joensuun Seudun Diabetes ry Sairaanhoitajaopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
TERVEISENI AMMATTILAISILLE Cia Päivänurmi (T1D) Puheenjohtaja, Joensuun Seudun Diabetes ry Sairaanhoitajaopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu AIKUISTUMISEN HAASTEET Teini-ikä mullistaa nuoren elämää
LisätiedotPIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA
PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA 1/2, Vuorohoidon haasteet ja hyvät puolet Eija Salonen Väitöskirjatutkija, KM Videoluennolla pohdimme Millaisia lapsen hyvinvoinnin alueita varhaiskasvatus
LisätiedotLAUSESANAT KONJUNKTIOT
LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotKysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja
2018 Kysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja 161 ruotsinkielistä (peruskouluikäisiä n 900) 21%
LisätiedotTERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!
TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti
LisätiedotMonikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.
Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794
LisätiedotImmuunijärjestelmän toimintamekanismit
Ravinto & Terveys Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Immuunipuolustus rakentuu kahden toisiaan täydentävän immuunijärjestelmän varaan. Nämä ovat adaptiivinen eli hankittu immuunijärjestelmä ja luontainen
LisätiedotLataa Sairaus - Susanna Tulonen. Lataa. Kirjailija: Susanna Tulonen ISBN: Sivumäärä: 222 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.
Lataa Sairaus - Susanna Tulonen Lataa Kirjailija: Susanna Tulonen ISBN: 9789524980432 Sivumäärä: 222 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.60 Mb On erikoissairaanhoitaja, joka pitkän työuransa aikana on nähnyt
LisätiedotIka a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus
Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään
Lisätiedot3-vuotiaan lapsen terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen
LisätiedotJEESUS PARANTAA SOKEAN
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA SOKEAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Siiloan lammikko oli Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotSISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?
Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja
LisätiedotHyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia
LisätiedotPalvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL
Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?
Lisätiedot1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä
Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA
LisätiedotVASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT
VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &
LisätiedotNEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ. Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja
NEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja sauli.suominen@adhd-liitto.fi TAUSTATIETOA Toimin ADHD-liiton Vahti hankkeessa, jossa tavoitteena vammaisten
LisätiedotJorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja
Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten
LisätiedotPalautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
Palautuminen ja unen merkitys 17.4.2018 Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Arjessa jaksaminen Kuormitus ja palautuminen tulee olla tasapainossa Pääosin tekijöihin pystyy vaikuttamaan itse Palautuminen
LisätiedotLiite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.
Liite 3 LA1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Osallistut narkolepsiaa sairastavien lasten sopeutumisvalmennuskurssille.
LisätiedotMiten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?
Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Keski Suomen järjestöjen maakuntafoorumi Jyväskylä 26.10.2015 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Elämme isojen ja hämmentävien muutosten aikaa 1 Monet
LisätiedotPERHEPESÄ Jorvin sairaala
PERHEPESÄ Jorvin sairaala Tervetuloa Perhepesään ONNEA UUDESTA VAUVASTA JA TERVETULOA PERHEPESÄÄN! Perhepesässä koko perhe saa olla yhdessä ja tutustua rauhassa toisiinsa ympäri vuorokauden. Perhepesässä
Lisätiedot1-vuotiaan lapsen terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. 3. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus (lapsen asuinkunta) 1-vuotiaan lapsen terveystarkastus A 4. Terveystarkastuksen
LisätiedotVanhemmuussuunnitelma
Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.
LisätiedotEikev 5. Moos 7: 12-11: 25
1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias
LisätiedotESITIETOKAAVAKE UNIAPNEAEPÄILYN VUOKSI TUTKIMUKSIIN TAI VASTAANOTOLLE TULEVALLE
ESITIETOKAAVAKE UNIAPNEAEPÄILYN VUOKSI TUTKIMUKSIIN TAI VASTAANOTOLLE TULEVALLE Lukekaa kysymykset huolellisesti ja pyrkikää vastaamaan kaikkiin kysymyksiin. Kysymykset selvittävät teillä epäiltyyn sairauteen
LisätiedotYöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.
6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,
LisätiedotNuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika
Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 10.11.2016 Minkälaiset asiat huolestuttavat perheiden ajankäytössä? Viekö työ kaikki mehut: onko
LisätiedotDiabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa
Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017
LisätiedotVinkkejä kirjoittamiseen. Kultaiset säännöt:
Vinkkejä kirjoittamiseen Kultaiset säännöt: 1. Lue tehtävä huolellisesti. 2. Mieti, mitä kirjoitat (viesti, sähköposti, mielipide, valitus, anomus, hakemus, ilmoitus, tiedotus, luvan anominen, kutsu, kirje).
Lisätiedot1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.
Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella
LisätiedotTyypin 2 diabetes ja keho
ROB TAUB Robilla on tyypin 2 diabetes Tyypin 2 diabetes ja keho Miten diabetes vaikuttaa kehoosi DENISE TROUTMAN Denisellä on tyypin 2 diabetes ROGÉRIO SILVA Rogériolla on tyypin 2 diabetes PORTUGAL tyypin
LisätiedotLataa Tyypin 1 diabetes ja raskaus. Lataa
Lataa Tyypin 1 diabetes ja raskaus Lataa ISBN: 9789524860710 Sivumäärä: 15 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.16 Mb Lapsen saaminen on yksi elämän hienoimmista ja tärkeimmistä asioista. Jokainen äiti toivoo
Lisätiedot