TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö PÖYTÄKIRJA TOTEUTTAMISSUUNNITELMIA KOSKEVAT NEUVOTTELUT NUORISOASIAT Aika klo Paikka Pihapaviljonki, kh 376, Snellmaninkatu 5 Läsnä Ulla-Mari Karhu, Uudenmaan liitto Pertti Rauhio, Uudenmaan liitto Varpu Rajaniemi, Pohjanmaan liitto Olav Jern, Pohjanmaan liitto Heikki Ojala, Pohjois-Pohjanmaan liitto Ilpo Tapaninen, Pohjois-Pohjanmaan liitto (saapui klo 9.50) Ullrike Hjelt-Hansson, Etelä-Suomen lääninhallitus Marjaana Pelkonen, STM Pentti Kananen, STM Kimmo Aaltonen, OPM Tarja Reivonen, TEM Kaisa-Leena Lintilä, TEM/ puheenjohtaja Mari Anttikoski, TEM/ sihteeri 1. Neuvottelun avaus Puheenjohtaja Kaisa-Leena Lintilä avasi kokouksen klo Ministeriöiden puheenvuorot 2.1. Nuorisolaki ja sen merkitys Kulttuuriasiainneuvos Kimmo Aaltonen opetusministeriöstä kertoi nuorisopolitiikan tavoitteista ja toteuttamisesta. Hän totesi, että ensimmäistä kertaa historiassa lapset ja nuoret on otettu politiikan ytimeen. Nuorisomäärärahojen kasvu on ollut suotuisaa; valtion budjetissa vuonna 2008 oli 47 miljoonaa euroa ja ensi TAE:ssa 52 miljoonaa euroa. Valtion budjetista noin 15 % käytetään lapsiin ja nuoriin, kuntien taloudesta puolestaan noin %. Yksi käytännöllinen syy nuorten entistä parempaan huomion ottamiseen yleensä politiikassa on huoli työvoiman saatavuudesta. Valtioneuvosto hyväksyy hallituskausittain laadittavan ja nuorisolakiin perustuvan lapsi- ja nuorisoasiain kehittämisohjelman 1. Tämän hallituksen aikana siinä on otettu huomioon pääministerin toivomuksesta myös lapsiasiat. Asiakirja on laaja-alainen käsittäen kaikkien ministeriöiden toimialat. Toinen merkittävä asia lapsi- ja nuorisopolitiikan toteuttamisessa on Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelma, joka on yksi hallituksen kolmesta politiikkaohjelmasta ja jonka keskeisen sisällön muodostaa lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma /5

2 Lapsi- ja nuorisopolitiikassa korostetaan ennalta ehkäisyn merkitystä. Eri laskelmien mukaan yksi työelämästä syrjäytyvä nuori (n. 25-vuotias) maksaa yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonaa euroa elinkaarensa aikana. Lisäksi elinkaaren aikaiset tuottavuuden menetykset ovat myös noin 1 milj. euron luokkaa. Aaltonen totesi, että lapsi- ja nuorisopolitiikkaa tulisi pohtia pidemmällä kuin yhden budjettivuoden aikajänteellä. Jo yhden lapsen tai nuoren pelastaminen tuo sijoitetut rahat takaisin. Tämä on siis yhteiskunnan talouden kannalta keskeinen asia. Ei siis pitäisi kysyä kuinka paljon sijoitetaan vaan miten sijoitetaan. Aluehallintouudistus tuo uuden tilanteen nuorisoasiain alueelliseen hallintoon. Tällä hetkellä aluehallintoviranomaisena toimivat lääninhallitukset (nuorisotoimi). Näillä näkymin nuorisoasiat ovat menossa Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksiin, mutta lopulliset päätökset ovat vielä tekemättä. Nuorisopolitiikka liittyy maakuntaohjelmien totsujen ja liittojen toimintaan. Muutamissa maakunnissa on maakunnan liittojen johdolla laadittu nuorisostrategioita. Esimerkiksi Pohjois- Karjalassa, Satakunnassa, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla on hyvät nuorisosuunnitelmat. Maakunnan liitot voisivat ottaa oman roolinsa moniammatillisen yhteistyön kehittämisessä. Opetusministeriössä työskentelee parhaillaan työryhmä, jonka tehtävänä on luoda malleja kuntien moniammatilliselle yhteistyölle ja siihen liittyvälle mahdolliselle valtionosuusjärjestelmälle. Asiaan saataneen poliittinen linjaus hallitusohjelman puolivälitarkastelun yhteydessä ensi keväänä. Moniammatillinen koordinaatio niveltyy myös KASTE-ohjelmaan. Tämän vuoden alusta voimaan tulleen lastensuojelulain mukaan kuntien on tehtävä lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnitelma. Myös kuntien lautakuntarakenteita ollaan kehittämässä kokonaisvaltaisempaan lapsi- ja nuorisoasiat huomioon ottavaan suuntaan Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen KASTE-ohjelmassa Ylitarkastaja Marjaana Pelkonen sosiaali- ja terveysministeriöstä esitteli KASTE-ohjelman tavoitteita ja keinoja. Hän korosti, että KASTE ei ole pelkkä hanke vaan terveys- ja sosiaalipoliittinen linjaus. Se on vuosisadan merkittävin mahdollisuus kiinnittää huomiota lasten ja nuorten asioihin. Ohjelman tarkoituksena on koko maan kattavuus. Eri alueilla on erilaisia mielenkiinnon kohteita. Tarkoituksena on hyödyntää eri alueiden kokemuksia ja tähän asti tehtyä kehittämistyötä. Hyvien käytäntöjen leviämistä edistetään. KASTE-ohjelman tavoitekokonaisuudet ja keinot painottavat ennaltaehkäisyä. Muita ikäryhmäkohtaisia teema-alueita ei seitsemän teema-alueen ohjelmassa ole kuin lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen. Ohjelma perustuu tutkimustietoon, kokemuksiin sekä kansainväliseen kehitykseen. Tutkimustietoa ja kokemuksia on kertynyt lasten ja nuorten kehityksestä, kehityksen tukemisesta ja ehkäisystä sekä ongelmien hoidosta lapsen ja nuoren omissa kehitysympäristöissä (koti, päivähoito, koulu, vapaa-aika). 2/5

3 Palvelujen käyttö on lisääntynyt ja käyttö on kanavoitunut erityispalveluihin, erityisesti osastohoitoon ja sijaishuoltoon. Korjaavat palvelut ovat kuitenkin kuormittuneita ja kalliita. Sen vuoksi olisi tärkeää panostaa ehkäisevään palvelutoimintaan. Kustannukset puhuvat omaa kieltään. Esimerkiksi alaikäistä lasta sijaishuollossa: n. 500 milj. euroa. Arviolta noin % lasten/nuorisopsykiatrisesta työvoimasta on sidottu osastohoitoon. Tutkimukset ja tilastot paljastavat peruspalvelujen vaikeudet selvitä lasten kehityksen tukemisesta, häiriöiden ehkäisystä sekä korjaavista palveluista lievästi tai kohtalaisesti oireilevilla. Toiminnallisia ongelmakohtia ovat - lasten ja nuorten palvelujen hajanaisuus, - palveluihin ohjautuminen sattumanvaraista, - palvelujen systemaattinen kehittäminen mahdotonta, - sektorien väliset raja-aidat (perustaso-erityistaso; terveys sosiaalitoimi) johtavat katkoihin avun saannissa ja asiakkaiden luukuttamisessa. Viime vuosien aikana on tehty hienoja kokeiluja ja kehittämistyötä. Valmiutta ja halua muutokseen on selvästi olemassa. Tehdyt kymmenet ellei sadat hankkeet ovat kuitenkin olleet sektoreiden sisäisiä. Ongelmana on, että yksittäiset hankkeet kuolevat jäädessään yksin eivätkä muuta kokonaisuutta. Työntekijöillä on vaara turhautua ja väsyä hanketyöhön. Vuodesta 2008 lasten ja nuorten kehityksen tukemisessa ja palvelujen parantamisessa pyritään uudistamaan lasten ja nuorten ja lapsiperheiden palveluja kokonaisuutena. Perustasolla kehitetään ja nivotaan yhteen kehitystä tukevat, ongelmia ja häiriöitä ehkäisevät ja korjaavat palvelut yli nykyisten sektorirajojen (kuten terveys-, sosiaali-, nuoriso-, sivistys- ja poliisitoimi). Erityispalveluja kehitetään tukemaan peruspalveluja erilaisilla toimintavaihtoehdoilla (kuten lastenpsykiatria, lastensuojelu ja kasvatus- ja perheneuvolat). Palvelut pyritään tuomaan suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin (koti, päivähoito, koulu, vapaa-ajan toiminta) ja laitoskeskeisyyttä puretaan. Tavoitteena on kehittää ja pilotoida uudenlaista palvelujen kokonaismallia yhdellä alueella ja levittää mallia asteittain koko maahan. Ensimmäisessä KASTE-ohjelman hankehaussa rahoitusta saaneet hankkeet vuosiksi olivat Länsi-Suomi (Varsinais-Suomi ja Satakunta: 2,07 milj. euroa), Pohjois-Suomi (Kainuu, Oulu ja Oulun seutu: 1,87 milj. euroa) sekä Itä- ja Keski-Suomi (2,35 milj. euroa). Kaikkiaan rahoitusta on 125 milj. euroa neljälle vuodelle ja se myönnetään valtionavustuksena hakemusten mukaan. Kommenttipuheenvuorot Olav Jern kertoi, että Pohjanmaa on mukana näissä hankkeissa. Valmisteilla on myös lasten kulttuurikeskusohjelma, joka perustuu laajaan omatoimiseen kehittämisyhteistyöhön. Puheenjohtaja Lintilä totesi, että rakennerahastotoiminnassa on useasti keskusteltu toimintatavoista ja niiden ongelmista. Uusien toimintamallien etsiminen ja sen laajentaminen koko maahan olisi tärkeää. KASTE-ohjelma tulee sisällöllisesti lähelle rakennerahasto-ohjelmia. Vaikka lapsiin ja nuoriin ei voidakaan suoranaisesti panostaa, kohderyhmään kuuluvat ne aikuistuvat nuoret, jotka tulevat työikävaiheeseen. ESR-rahoituksella voidaan rahoittaa esim. työpajoja. 3/5

4 Olisi tärkeää nähdä kokonaisuuksia ja hyödyntää kaikki mahdolliset resurssit lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Varpu Rajaniemi korosti, että maakunnissa lasten ja nuorten asia olisi nostettava strategiseen suunnitteluun; maakuntasuunnitelmiin ja ohjelmiin. Olennaista on varhainen puuttuminen mahdollisiin ongelmiin. Kaikessa toiminnassa olisi tärkeää kiinnittää huomiota maahanmuuttajien integraatioon. Etenkin maahanmuuttajalasten pahoinvointi on huolestuttavassa määrin lisääntymässä. Taloudellisen taantuman aikana ongelmia tulee esiintymään enemmän. Olisi syytä laajemminkin pohtia sitä, mitä Suomen monikulttuurisuus tarkoittaa ja mitä se todellisuudessa edellyttää esim. päivähoidossa ja työelämässä. Hän ehdotti myös kokemusten ja mallien hakemista esimerkiksi Ruotsista tai Tanskasta. Rajaniemi kannatti Aaltosen esiin nostamaa ehdotusta moniammatillisen toiminnan koordinaattoreiden palkkaamisesta. Monenlaisia projekteja on paljon, mutta yhteistyötä niiden välillä on liian vähän. 3. Maakuntien neuvottelukysymykset 3.1. Nuorison osallisuus/ Pohjois-Pohjanmaa Yhteyspäällikkö Heikki Ojala kertoi, että nuorisotyöttömyys on suurinta Oulussa ja se on edelleen nousussa. Ojala totesi, että TE-keskuksella ei riitä nuorisotyöttömyyden hoitoon resursseja. Pohjois-Pohjanmaa toivoo, että TEM ohjaa paikallista TE-keskusta satsaamaan nuorisotyöttömyyteen, ja tietenkin turvaamaan tarvittavat määrärahat. Nuorisotyöttömyys olisi tärkeää ottaa esiin tulosneuvotteluissa. Määräraha Pohjois-Pohjanmaan TE-keskukselle on ensi vuoden TAE:ssa TEM:n momentilta milj. euroa, kun se on aikaisemmin ollut yli 40 milj. euroa. Ojalan mukaan suuri osa työttömistä nuorista on kouluttamattomia. Tämän vuoksi olisi tärkeää saada 100 uutta aloituspaikkaa ammatilliseen koulutukseen. Ojala totesi TE-keskuksella ja ministeriöllä olevan siihen mahdollisuuksia vaikuttaa. Kouluttamattomuus on merkittävä yhteiskunnallinen kysymys. Kouluttamaton työvoima pakkaantuu koko maakunnasta Ouluun. Maakunnassa tapahtuu myös väestörakenteen muuttumista naisten muuttaessa Etelä-Suomeen. Ojala huomautti, että työpajatoiminnassa tulisi kiinnittää huomiota myös sisältöön. Olisi tärkeää, että nuorisolla olisi osaamiselleen käyttöä työpajakokeilun jälkeen. Kommenttipuheenvuorot Kimmo Aaltonen totesi, että OPM:llä on ollut hyvää yhteistyötä työpajapuolella TEM:n kanssa. Yhteistyötä yritetään kehittää edelleen uuden ministeriörakenteen kanssa. Työpajatoimintaan ohjattava määräraha on 7, 250 milj. euroa. Työttömien nuorten määrä otetaan huomioon, kun määrärahaa allokoidaan eri lääneihin. Oulun seudun vaikea tilanne on tiedossa. Työpajatoiminta tähtää ohjaamaan jatkokoulutukseen ja se on yhteydessä koulutuksen aloituspaikkoihin. Etsivä työparitoiminta on uutta toimintaa. Sen tarkoituksena on löytää niitä nuoria, jotka eivät ole koulutuksessa, työkkärissä tms. Työparitoiminnasta on saatu hyviä tuloksia: toi- 4/5

5 minta on tavoittanut 800 nuorta, joista yli 500 nuorta ohjattu jatkoon. Kuuden kuukauden työpajajakson jälkeen yli 70 % nuorista sijoittuu edelleen Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen yhteistyön järjestäminen ja resurssointi / Uusimaa Johtaja Pertti Rauhio korosti, että Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla ongelmat ovat eri mittaluokassa kuin muualla maassa. Väestönkasvusta 70 % tulee Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueelta. Myös maahanmuuttajista pääosa sijoittuu Uudellemaalle. Suunnittelupäällikkö Ulla-Mari Karhu toivoi kokonaisnäkemystä hankemaailmaan ja sektoritoimintaan. Karhu muistutti, että Uudellamaalla on paljon hyvinvoivia lapsia. Mutta on myös paljon heikommin menestyviä, pienituloisia perheitä, nuorisotyöttömyyttä, kouluttamattomia. Myös sijoitettujen lasten määrä lisääntyy. Myös koulumaailmassa on haasteita. Erityislastentarhanopettajien ja erityisopettajien tarve suurta ja oppimisilmapiirissä on havaittu huonontumista. Uudenmaan liitolla ei ole nuorisostrategiaa mutta on sen sijaan hyvinvointistrategia. Hyviä hankkeita on paljon, joille on rahoitusta ensi vuoden loppuun. Karhu toivoi rahoituksen jatkuvan myös jatkossa. Hän korosti myös moniammatillisen yhteistyön kehittämistä ja yhteistyön järjestämistä sekä riittävää resurssointia. Kommenttipuheenvuorot: Kimmo Aaltonen totesi, että sektorirajoja on edelleen sekä ministeriöiden välillä että jopa ministeriöiden sisällä. Lapsi- ja nuorisopolitiikan ohjelmalla pyritään rakentamaan toimenpidepohjaista yhteistyötä ministeriöiden välille. Nuorisoasiain neuvottelukunnan tehtävänä on arvioida nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toteutumista. Neuvottelukunta on tehnyt kartoituksen vastuuvirkamiehistä eri toimenpiteille. Marjaana Pelkonen korosti, että vaikka lapsi- ja nuorisopolitiikkaan liittyvää toimintaa on eri sektoreilla, olisi ensiarvoisen tärkeää, että kaikki toimet olisivat samansuuntaisia. 4. Muut mahdolliset kysymykset Muita kysymyksiä ei ollut. 5. Neuvottelun päättäminen Puheenjohtaja päätti neuvottelun klo Mari Anttikoski neuvottelun sihteeri 5/5