Länsi-Uudenmaan rakennusarkkitehtuuria. Torsti Salonen

Transkriptio

1 Länsi-Uudenmaan rakennusarkkitehtuuria Torsti Salonen

2 Keskiaika Harmaakivikirkot Runsaat 80 kivikirkkoa Rakentaminen vaiheittain 1300-luvun alusta 1500-luvun alkuun Kaksi päärakennuskautta, 1300-luvun alkupuoli ja 1400luvun loppu Materiaalina pääasiassa luonnonkivi tiiltä holveissa, kaarissa ja koristeluissa Tyylitavoitteena gotiikka Perusmalli hallikirkko

3 2- tai 3-laivaisia Usein ensin puu- sitten tiiliholvaus Yksinkertaisin holvityyppi tynnyriholvi Ristiholvissa kaksi holviruodetta risteää diagonaalisesti Tähtiholvaus opittiin 1460-luvulla Turun tuomiokirkkoa korotettaessa

4 Yllä: Pohja, oik: Inkoo Ruotsinkielisellä rannikkoalueella vanhimmat kirkkorakennukset, aluksi puusta Mahdollisesti pohjoismainen sauvakirkkomalli Rannikon kirkkojen vanhimmat kiviosat 1300-luvulta Ei yhtenäistä mallia Tenhola, Pohja, Inkoo

5 Inkoo

6 Siuntio Karjaa Merkittävin kirkkojen rakennuskausi 1400-luvun jälkipuoli 1500-luvun alkuun Joitakin rannikon kirkkoja laajennettiin, sisämaahan uusia kivikirkkoja, yhteisiä piirteitä koristelussa Karjaa, Lohja, Siuntio, Vihti

7 Karjaa

8 Lohja

9 Kartanolinnat Vanhimmat säilyneet kartanorakennukset ovat 1500-luvulta Erittäin harvinaisia koko maassa Tuhoutuneita: Karjaan Grabbacka ja Pohjan Gennäs (Boije af Gennäs -suvun kantakartano) Siuntiossa Suitia (1540-luku) ja Sjundby ( luku)

10 Grabbacka Karjaalla Rakennuttajana Måns Andersson Grabbe luvun vaihteessa Vouti ja tuomari Nils Grabbe kuoli linnassa Fagervikin ruukin omistamaksi tilaksi Rakennus paloi 1672, pohjakerros säilynyt

11 Kartanoarkkitehtuuri Renessanssi ja barokki Suitian kartanolinna, Siuntio Rakennettu 1540-luvulla Sjundbyn kartanolinna, Siuntio Rakennettu luvulla Nykyinen ulkoasu vuoden 1723 palon jälkeen

12 Suitia Björn Ragvaldsson (Stjärnkors) omistajana Raaseporin läänin tuomari ja Hämeen linnan vouti. Aloitti suurkartanon luomisen laajentamalla maaomistusta. Tyttärenpoika Erik Fleming teki Suitiasta mahtikartanon luvulla. Hallitsi eri tavoin käytännöllisesti katsoen koko Siuntion pohjoisosaa.

13

14 Päärakennus valmistui 1540-luvun lopussa. Paritupatyyppinen kivirakennus Rakentajana Tomas kivenhakkaaja Tallinnasta

15 Flemingien aika Suitiassa 1490-luvulta vuoteen luvun omistajat vapaaherra Erik Bjelke ( ), valtaneuvos Per Banér ( ), valtaneuvos Erik Fleming ( ) ja amiraali Karl Magnus Rehbinder ( ) eivät juuri asuneet Suitiassa Suitian omistivat kenraali Karl Henrik Wrangell ( ) ja Reuterholmit vuodesta 1755 vuoteen 1817

16 Päärakennus paloi 1758 ja yläkerros rakennettiin uudelleen

17

18 Suitian Reuterholmit jäivät Ruotsiin ja kartano myytiin sekä osittain pilkottiin Kartanoiksi itsenäistyivät mm. Gårdskulla, Pikkala, Kela ja Tyyskylä Emäkartanon omistajat kirjanpitäjä Emanuel Vikberg ( ), kornetti Klas Robert Favorin ( ), luutnantti Karl Ludvig von Zansen ( ) ja maaherra Vilhelm von Kraemer ( ) eivät enää olleet aiempien omistajien kaltaisia mahtimiehiä Suitia menetti merkityksensä Siuntion vaikutusvaltaisimpana ja suurimpana kartanona

19 Vapaaherra Carl August Wreden omistukseen 1898 Päärakennus uudistettiin uusgoottilaiseksi

20 Sjundby Suurkartanon synnytti 1500-luvun puolivälissä Jakob Henriksson Hästesko Valtakunnanmarski ja Viipurin linnanpäällikkö Suurin osa Siuntion eteläosasta tuli Sjundbyn hallintaan Tilapäisesti kuninkaankartanona Palautuksen jälkeen Jakob Henriksson rakennutti kivisen päärakennuksen

21

22 Sjundby Totteilla Poika Henrik Tott sai puolisokseen prinsessa Sigrid Vaasan (Eerik XIV:n ja Kaarina Maununtyttären tytär) Poika sotamarsalkka Åke Tott ( ) oli hakkapeliittojen komentaja 30-vuotisessa sodassa Sotamarsalkka Claes Tott menetti kartanon kuningatar Kristiinalle Thomas Teuterström (Lohjan IsoTeutarista), aateloituna 1700 Adlercreutz, sai kartanon Siitä pitäen kartano on ollut Adlercreutzien jälkeläisillä

23 Päärakennus vaurioitui tulipalossa 1723, korjattiin seuraavalla vuosikymmenellä ja sai uudenlaisen katon

24 Rokokoo ja kustavilaisuus Fagervikin ruukinkartano Ch. F. Schröder Ensin kunniapihan sivurakennukset Rokokootyylinen päärakennus Kokonaissuunnitelma puistoineen Mustion ruukinkartano Erik Palmstedt 1781 Kustavilaiset tyylipiirteet, mansardikatto, korkeampi juhlakerros, runsaampi koristeellisuus Vaikutelma kivirakennuksesta

25 Fagervik

26 Fagervik

27 Oik: Fagervik Alla: Mustio

28 Puukirkot Snappertunan kirkko Ristikirkko, vanhimmat osat Nykyinen ulkoasu 1797 Kellotapuli 1776 Sammatin kirkko Rakentanut Mickel Göransson 1755 Pitkäkirkkotyyppinen, eteinen kirkkosaliin 1878 Kellotapuli 1763, Erik Stenström

29 Oik: Sammatti Alla: Snappertuna

30 Ruukinkirkot Fagervikin kirkko Johan Friedrich Schultze 1737 Mustion kirkko Rakentaja Johan Tammi 1761 Tapuli Anders Takolander 1776

31 Vas: Mustio Alla: Snappertuna

32 Puukaupunki Tammisaaren vanha kaupunki Kaupunki kasvoi Barkens Udden -niemelle 1600-luvulla (perustettu 1546) Keskiaikaistyyppinen asemakaava Viimeinen suurpalo 1821 Rakennukset 1700-luvun lopulta ja 1800luvulta

33

34

35 Empire Tammisaaren kirkko Rakennettu alkujaan Uudisrakennus palon 1821 jälkeen (Carlo Bassi) Tornin huippu Sisätilat, vaaleat värit, avaruus

36

37

38 Kartanoissa uusklassismi 1800luvun alussa Kirkniemen kartano Lohjalla Suunnittelija tuntematon Ankara symmetria, niukka koristeellisuus Päätyjä korostavat risaliitit Fiskarsin ruukinkartano Suunnittelijoina Pehr Granstedt, Carlo Bassi ja C. L. Engel Sisäänkäynnin korostus pyväiköllä ja altaanilla

39 Vas: Kirkniemi Alla: Fiskars

40 Kartanoempireä Inkoon pappila (Gustaf Adolphsson 1835) Iso-Teutarin kartano Lohjalla K.J Gustafsson 1846 Ojamon kartano Lohjalla Rakennettiin , torni uudempi Tyyskylän kartano Mahdollisesti C.L. Engel 1840-luvulla Helsinkiin Siirrettiin Siuntioon 1896

41 Yllä vas: Inkoo Yllä: Iso-Teutari Vas: Tyyskylä

42 Kertaustyylit Uusgotiikka Hangon kirkko (Jac. Ahrenberg 1891, korjattu 1953, Bertel Liljeqvist) Ainoa tiiligotiikan edustaja alueeella Muutettu korjattaessa sotavaurioiden jäljiltä Suitian kartanon nykyasu (August Wrede 1898)

43 Yllä:Hanko Oik: Suitia

44 Uusrenessanssi (1910) Pikkalan kartano (A.F. Granstedt 1850 Antiikin rakennusyksityiskohtien vapaa yhdistely Eklektismi, eri tyylien liittäminen toisiinsa Vankila-palotorni, Tammisaari (Konstantin Kiseleff 1874) Villa Ormnäs, Tammisaari (1885) Tammisaaren kaupungintalo (Sebastian Gripenberg 1882, uudistus Theodor Höijer 1898)

45 Pikkala

46 Pikkala

47 Tammisaaren kaupungintalo Tammisaaren palotorni Villa Ormnäs

48 Oitbackan kartano Kiseleff -suvun omistukseen 1860-luvulla Päärakennus , italialaista huvilauusrenessassia (Konstantin Kiseleff)

49 Talvipuutarha (Waldemar Aspelin 1895) Talli (Jarl Eklund 1907)

50 Hangon puuhuvilat Erittäin runsas koristeellisuus Suuret lasikuistit Kässän talo Lohjan Virkkalassa Nikkarityyli

51 Rautatieasemat Tammisaari (Knut Nylander 1873) Mustio (Knut Nylander 1873) Toinen kerros purettu Lohja (Knut Nylander 1873) Siirretty ja muutettu asuinrakennukseksi 1927 Karjaa (Bruno Granholm 1899) Siuntio (Bruno Granholm 1899) Kela (Bruno Granholm 1903)

52 Hangon radan alkuperäisiä asemia Oik: Tammisaari Alla: Lohja

53 Vas ja alla oik: Siuntio Alla vas: Kela

54 Dragsvikin varuskunta-alue Venäläiset rakensivat Perinteistä renessanssivaikutteista venäläistä kasarmiarkkitehtuuria Materiaalina punatiili

55 Jugend Hvitträsk Eliel Saarisen, Herman Gezelliuksen ja Armas Lindgrenin koti ja toimisto 1903

56

57 Paloniemen kartano, Lohja Eliel Saarinen , tuhoutunut tulipalossa Haikarin huvila, Lohja Rakennettu noin vuosina

58 Voimakasiini, Hanko (Gustaf Nyström 1908) Hangon kasino (Waldemar Aspelin 1910) Mauritz Hisingerin (Västerbyn ) koulu (Hj. Åberg 1904) Villa Haga, Karjaa (Waldemar Aspelin 1908)

59 Oik: Voimakasiini Alla: Hangon kasino

60 Lepopirtti Siuntio Alkujaan insinööri Johan Lührin huvila 1910luvulta 1921 Helsingin Palvelijataryhdistyksen lepokodiksi

61 Villa Billnäs Arkkitehti Lars Sonck 1916 Italialaistyylinen renessanssivaikutteinen huvila Ennakoi klassismin uutta tulemista

62 1920-luvn klassismi Kalkkitehtaan henkilökuntataloja Virkkalassa Harjula, Lohja (V. Siikonen 1928)

63 Yllä: Harjula Vas: 1920-luvun henkilökuntaasuntoja Virkkalassa

64 Vanha vesitorni, Tammisaari (Ragnar Wessman 1930) Tammiharjun sairaala, Tammisaari (Axel Mörne 1930) Meltolan sairaala, Karjaa (Bertel Jung 1929)

65 Yllä: Tammiharju Alla vas: Meltola Alla oik: Tammisaaren vesitorni

66 Funktionalismi HSF:n paviljonki, Hanko (Bertel Liljeqvist 1937) Hangon jälleenrakennusarkkitehtuuri Hangon vesitorni (Bertel Liljeqvist 1942) Hangon kaupungintalo (Bertel Liljeqvist 1949) Hangon rautatieasema (Jarl Ungern 1952) Myöhäisfunktionalismia

67 Yllä: HSF:n paviljonki Oik: Hangon vesitorni

68 Hangon rautatieasema

69 Luoman talo, Lohja Oiva Kallio 1930 Varhainen funktionalismin edustaja Lohjan Kalkkitehtaan rakennukset Virkkalassa Asuintaloja Klubitalo Arkkitehti Gösta Kajanus 1939

70 Luoman talo

71 Virkkalan funktionalismia Vas: Toimihenkilötalo (1938) Alla: Rivitalo (1937)

72 1940-luvun romantiikka Lohjan seurakuntatalo (Aarne Ervi ) Länsi-Uudenmaan aluesairaala, Tammisaari (Erik Bryggman 1952) Metsolan siunauskappeli, Lohja (Erik & Karin Bryggman )

73

74 Metsolan siunauskappeli

75 Hilding Ekelund Karjaalla Yllä: Kiilan koulu Vas: Karis-Billnäs samskola Karis-Billnäs samskola 1941 Lärkkulla -opisto 1949 Vesitornitähtitorni 1951 Kiilan koulu 1953 Katarinakoti 1954 Siunauskappeli 1962

76 Karjaan kaupungintalo

77 Yllä ja oik: Lärkkulla Alla: Siunauskappeli

78 Rationalismi ja modernismi Hangon keskuskoulu ja Halmstadintalo (Bertel Liljeqvist & Arne Helander ) Hyvon (Printal Oy), Hanko (Viljo Rewell 1953) Lohjan Yhteislyseo (Aarne Ervi 1953)

79 Oik: Hyvon Oy Alla: Lohjan Yhteislyseo

80 Alvar Aalto Tammisaaressa Villa Schildt 1969 Tammisaaren säästöpankki

81 Konstruktivismi ja postmodernismi Lohjan paperitehtaan laajennus (Erkki Kairamo 1982) Liike- ja virastokeskus Lohjantähti (Brunow & Maunola 1988)

82 Oik: Lohjan paperitehdas Alla: Lohjantähti