Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 137/2012 vp Dragsvikin varuskunnan toimintojen siirtäminen Kotkaan Eduskunnan puhemiehelle Puolustusvoimauudistuksen myötä Kotkasta ollaan lopettamassa perinteikästä Rannikkopataljoonaa. Samalla häviää työpaikkoja alueella, joka on jo joutunut kärsimään työttömyydestä metsäteollisuuden alasajon seurauksena. HaminaKotka-suursatama on noussut tärkeimmäksi tekijäksi maamme idänkaupan kannalta. On myös huomioitava öljyn ja kaasun lisääntyvät kuljetukset Suomenlahdella. Armeijalla on valmiudet torjua mahdollisia ympäristökatastrofeja, joita öljynkuljetusalusten haverit saattavat aiheuttaa. Nämä edellä mainitut seikat puoltavat Dragsvikin varuskunnan toimintojen siirtämistä Kotkaan. Samaan aikaan vireillä oleva kuntauudistus muodostaisi Etelä-Kymenlaaksoon kaksikielisen Kyminsuun kaupungin. Tähän kuntaan kuuluisivat Miehikkälä, Virolahti, Hamina, Kotka ja Pyhtää. Edellä mainituista Pyhtää on kaksikielinen kunta. Kielilaki edellyttää, että ruotsia äidinkielenään puhuvien on saatava käydä asepalvelus omalla äidinkielellään. Sitä, missä asepalvelus pitää suorittaa, ei ole erikseen määrätty. Dragsvikin varuskunnan siirto Kotkan Rannikkopataljoonalta vapautuviin tiloihin olisi järkevä vaihtoehto elinkeinoelämän, meriturvallisuuden sekä maanpuolustuksen kannalta. Samalla turvattaisiin ruotsinkielisten palvelut. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Voidaanko Dragsvikin varuskunnan toiminnot siirtää Kotkaan Kotkan Rannikkopataljoonan tiloihin? Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2012 Juho Eerola /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Juha Eerolan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 137/2012 vp: Voidaanko Dragsvikin varuskunnan toiminnot siirtää Kotkaan Kotkan Rannikkopataljoonan tiloihin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Puolustusvoimat on laatinut ratkaisumallin, joka pohjautuu toimintakykyisten puolustusvoimien säilyttämiseen. Ratkaisumallin valmistelussa on tarkasteltu kaikkia puolustusvoimien kokoonpanoon kuuluvia joukko-osastoja ja johtoportaita. Ratkaisumalli perustuu pitkään suunnitteluprosessiin, jonka kuluessa myös eri ratkaisuvaihtoehtoja on vertailtu. Puolustusvoimien pitkän aikavälin toimintaedellytykset turvataan kehittämällä elinkelpoisia joukko-osastoja. Samalla virtaviivaistetaan hallintoa sekä madalletaan johtamisrakennetta. Joukko-osastoja arvioitaessa on huomioitu keskeisimpänä seuraavat tekijät: merkitys sodan ajan toiminnan kannalta, pitkän aikavälin toimintaedellytykset, joihin vaikuttavat tilojen kunto, peruskorjaus- ja rakentamistarve sekä muu infrastruktuuri, kokonaistehokkuus ja edellytykset kehittää toimintaa, mahdollisuudet koulutuksen ja toimintojen siirtämiseen toiseen joukko-osastoon ja joukon ja sen infrastruktuurin soveltuvuus kokonaisratkaisuun. Dragsvikin varuskunnassa toimivia puolustusvoimien joukkoja ovat Uudenmaan aluetoimisto ja Uudenmaan Prikaati. Puolustusvoimien ratkaisumallissa Uudenmaan aluetoimisto lakkautetaan vuoden 2014 loppuun mennessä ja sen toiminnot siirrettään uudessa rakenteessa osaksi Kaartin Jääkärirykmenttiä tulevan Helsingin aluetoimiston tehtäviksi. Merivoimilla on neljä uudistunutta joukko-osastoa, jotka organisoidaan Turkuun jäävän Merivoimien esikunnan alaisuuteen vuodesta 2015 alkaen. Uudenmaan aluetoimiston ja sen toimintojen siirtäminen Kotkan Rannikkopataljoonalta vapautuviin tiloihin ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista, koska alueella on vastaavia tehtäviä hoitava Kymenlaakson aluetoimisto Haminassa. Uudistuksessa Kymenlaakson aluetoimisto organisoidaan Karjalan Prikaatin alaisuuteen ja samalla sen sijoituspaikaksi tulee Kouvola vuoden 2014 loppuun mennessä. Uudenmaan prikaati ja Kotkan rannikkopataljoona ovat kokoluokaltaan ja toiminnoiltaan täysin erilaisia joukkoja, joiden tilavaatimukset poikkeavat merkittävästi toisistaan. Kotkan Rannikkopataljoona on Suomenlahden Meripuolustusalueen alainen joukkoyksikkö, joka kouluttaa vuosittain noin 350 varusmiestä pääasiassa saaristossa toimiviin joukkoihin. Koulutusta annetaan Kotkan edustalla sijaitsevalla Kirkonmaan linnakesaarella ja alueen saaristossa. Lisäksi pataljoonan käytössä on huoltotukikohta Kotkan Kuusisessa sekä esikunnan tilat Reserviupseerikoulun yhteydessä Haminassa. Uudenmaan prikaati on itsenäinen useita joukkoyksiköitä käsittävä joukko-osasto, joka kouluttaa vuosittain noin varusmiestä pääasiassa rannikolla toimiviin joukkoihin. Koulutukseen sisältyy toimintaa sekä saaristossa että rannikolla, mikä asettaa erityisvaatimuksia prikaatin sijaintipaikkakunnalle. Prikaatilla on oltava pääsy sekä saaristossa että mantereella sijaitseville harjoitusalueille. Lisäksi prikaatilla on oltava riittävät ti- 2

3 Ministerin vastaus KK 137/2012 vp Juho Eerola /ps lat sen käytössä olevan vene- ja ajoneuvokaluston säilyttämiseen sekä huoltoon. Uudenmaan Prikaatin toimintojen säilyttäminen Dragsvikissa perustuu Puolustusvoimien ratkaisumallin valmistelun yhteydessä tehtyyn kokonaistarkasteluun joukko-osastojen elinkelpoisuudesta pitkällä aikavälillä. Kotkan Rannikkopataljoonan käytössä olevat saarikohteet ja Kuusisen huoltotukikohta eivät mahdollista prikaatin suuruisen joukon sijoittamista alueelle eivätkä tarjoa sille riittäviä koulutusedellytyksiä. Uudenmaan Prikaatin nykyiset tilat Raaseporissa tarjoavat tarkoituksenmukaiset toimintaedellytykset. Kotkan Rannikkopataljoonan lakkauttamisen myötä Haminassa olevat tilat on suunniteltu luovutettavaksi Reserviupseerikoulun käyttöön. Lisäksi muista pataljoonan käytössä olevista tiloista on suunniteltu luovuttavan mahdollisimman laajasti. Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2012 Puolustusministeri Stefan Wallin 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 137/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Juha Eerola /saf: Kan verksamheterna vid garnisonen i Dragsvik flyttas till Kotka Kustbataljons utrymmen i Kotka? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Försvarsmakten har utarbetat en lösningsmodell, som grundar sig på bevarandet av en handlingskraftig försvarsmakt. Vid beredningen av lösningsmodellen har alla truppförband och ledningsorgan som ingår i försvarsmaktens sammansättning granskats. Lösningsmodellen grundar sig i stor utsträckning på en planeringsprocess under vilken också olika lösningsalternativ har jämförts. Försvarsmaktens verksamhetsbetingelser på lång sikt tryggas genom att livsdugliga truppförband utvecklas. Samtidigt görs förvaltningen mindre hierarkisk och ledningsstrukturen lägre. När truppförbanden utvärderades beaktades följande faktorer som de viktigaste: betydelsen med tanke på verksamheten under krigstid, verksamhetsbetingelserna på lång sikt, och de påverkas av utrymmenas skick, behovet av grundlig renovering och byggande samt övrig infrastruktur, den totala effektiviteten och förutsättningarna att utveckla verksamheten, möjligheterna att flytta över utbildning och funktioner till ett annat truppförband och hur väl truppen och dess infrastruktur lämpar sig för den totala lösningen. De av försvarsmaktens trupper som är verksamma i garnisonen i Dragsvik är Nylands regionalbyrå och Nylands Brigad. I försvarsmaktens lösningsmodell läggs Nylands regionalbyrå ner vid utgången av år 2014 och dess verksamheter flyttas i den nya strukturen över till Helsingfors regionalbyrå som blir en del av Gardesjägarregementet. Marinen har fyra förnyade truppförband, som organiseras så att de från och med år 2015 blir underställda Marinstaben, som stannar kvar i Åbo. Det är varken möjligt eller ändamålsenligt att flytta över Nylands regionalbyrå och dess verksamheter till de utrymmen som blir lediga när Kotka Kustbataljon läggs ned, eftersom i regionen redan finns Kymmenedalens regionalbyrå i Fredrikshamn som sköter motsvarande uppgifter. I reformen organiseras Kymmenedalens regionalbyrå så att den underställs Karelska Brigaden och samtidigt blir regionalbyråns placeringsort Kouvola från utgången av år Nylands Brigad och Kotka Kustbataljon är till storlek och verksamheter två fullständigt olika trupper, vilkas krav på utrymmen skiljer sig betydligt från varandra. Kotka Kustbataljon är en truppenhet som är underställd Finska vikens Marinkommando och årligen utbildar cirka 350 beväringar huvudsakligen för trupper som är verksamma i skärgården. Utbildning ges vid Kyrkogårdsö Fort utanför Kotka och i skärgården i regionen. Dessutom har bataljonen till sitt förfogande en underhållsbas i Kuusinen i Kotka samt stabens utrymmen i samband med Reservofficersskolan i Fredrikshamn. Nylands Brigad är ett självständigt truppförband som består av flera truppenheter och som årligen utbildar cirka beväringar huvudsakligen för trupper som är verksamma längs kusten. I utbildningen ingår 4

5 Ministerns svar KK 137/2012 vp Juho Eerola /ps verksamhet både i skärgården och längs kusten, vilket ställer speciella krav på brigadens placeringsort. Brigaden måste ha tillträde till övningsområden både i skärgården och på land. Dessutom måste brigaden ha tillräckliga utrymmen för förvaring och underhåll av den båt- och fordonsmateriel som den använder. Det att Nylands Brigads verksamheter hålls kvar i Dragsvik baserar sig på en helhetsgranskning av truppförbandens livsduglighet på lång sikt som gjordes i samband med beredningen av försvarsmaktens lösningsmodell. Underhållsbasen i Kuusinen och de öar som Kotka Kustbataljon använder möjliggör inte att en trupp av brigadstorlek placeras i området och erbjuder inte tillräckliga utbildningsförutsättningar för en sådan trupp. Nylands Brigads nuvarande utrymmen i Raseborg erbjuder ändamålsenliga verksamhetsbetingelser. I och med nedläggningen av Kotka Kustbataljon har det planerats att de utrymmen som finns i Fredrikshamn ska överlåtas till Reservofficersskolan. Dessutom har det planerats att de andra utrymmen som står till bataljonens förfogande också ska överlåtas i så stor omfattning som möjligt. Helsingfors den 20 mars 2012 Försvarsminister Stefan Wallin 5