Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 191/2012 vp Puolustusministerin osuus Dragsvikin säilyttämisessä Eduskunnan puhemiehelle Julkisuudessa on puolustusvoimauudistuksen yhteydessä käyty runsaasti keskustelua siitä, ettei Uudenmaan prikaati Dragsvikissä ole lakkautettavien varuskuntien joukossa, sekä siitä, mikä on ollut ruotsalaista kansanpuoluetta edustavan puolustusministeri Stefan Wallinin osuus ruotsinkielisen Dragsvikin säästymisessä lakkautukselta tai yhdistämiseltä. Wallin, samoin kuin pääministeri Jyrki Katainen, ovat useissa yhteyksissä vakuuttaneet, ettei kielipolitiikalla ole ollut osuutta lakkautuslistan laatimisessa. Lisäksi hallitus on korostanut sotilaiden roolia listan laatimisessa ja vedonnut näiden ammattitaitoon. Iltalehti uutisoi puolustusvoimain komentajan Ari Puheloisen allekirjoittamasta selvityksestä, jonka mukaan Uudenmaan prikaati oli vielä syksyllä muutosten kohteena olevien joukko-osastojen listalla. Puheloisen mukaan puolustusministeri Wallin ohjeisti puolustusvoimia niin, että Uudenmaan prikaati jätettiin pois lopullisesta puolustusvoimauudistuksen ratkaisumallista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Ohjeistiko puolustusministeri Stefan Wallin puolustusvoimia jättämään Dragsvikin pois lakkautusuhan alla olevien yksiköiden listalta, vai puhuuko komentaja Puheloinen ns. muunneltua totuutta, ja mikäli Wallin, komentaja Puheloisen raportoimalla tavalla, vaikutti suoraan Dragsvikin varuskunnan säilymiseen, eivätkä hänen motiivinsa olleet kielipoliittisia, kysyn, mitkä ei-kielipoliittiset tekijät asettivat Dragsvikin lakkautettavaksi päätettyjen varuskuntien edelle? Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2012 Jussi Halla-aho /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Halla-ahon /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 191/2012 vp: Ohjeistiko puolustusministeri Stefan Wallin puolustusvoimia jättämään Dragsvikin pois lakkautusuhan alla olevien yksiköiden listalta, vai puhuuko komentaja Puheloinen ns. muunneltua totuutta ja mikäli Wallin, komentaja Puheloisen raportoimalla tavalla, vaikutti suoraan Dragsvikin varuskunnan säilymiseen, eivätkä hänen motiivinsa olleet kielipoliittisia, kysyn, mitkä ei-kielipoliittiset tekijät asettivat Dragsvikin lakkautettavaksi päätettyjen varuskuntien edelle? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Puolustusvoimien joukko-osastorakenteen uudistamista on käsitelty muun muassa puolustusvoimain komentajan ja puolustusministeriön välisessä seminaarissa Pääesikunnan seminaaria varten laatimassa puolustusvoimauudistuksen valmistelumateriaalissa todettiin, että hallituskaudella toimeenpantavan uudistuksen jälkeen on mahdollisuus jatkaa rauhan ajan rakenteen sopeuttamista vastaamaan koulutettavan ikäluokan määrää ja joukkotuotannon tarpeita vuoden 2017 loppuun mennessä. Tässä yhteydessä arvioitiin myös Uudenmaan prikaatin toimintojen siirtämistä Upinniemen varuskuntaan. Puolustusvoimauudistuksen valmisteluseminaarissa päädyttiin suunnittelemaan hallitusohjelmassa linjatun mukaisesti nykyisen eduskunnan toimikaudella toteutettavia uudistuksia ja tarvittavia toimenpiteitä. Ilman suunnittelukehyksiä ja tulevan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjauksia ei haluttu lähteä arvioimaan muutostarpeita hallituskauden jälkeisenä aikana. Samalla puolustusministeriössä haluttiin varmistua siitä, että tarvittavat säästöt saavutetaan hallituskauden aikana eikä leikkauksia siirretä nykyisen hallituskauden jälkeiseen aikaan. Uudenmaan prikaatia koskevaa keskustelua hämärtää keskenään merkitykseltään eri asioiden sekoittaminen toisiinsa puhekielessä. Varuskunnalla tarkoitetaan sotilasaluetta, johon on sijoitettu joukko-osastoja ja sotilaslaitoksia. Dragsvikin varuskunnassa toimivia puolustusvoimien joukkoja ovat Uudenmaan aluetoimisto ja Uudenmaan prikaati. Kansanedustaja Hallaaho tarkoittanee kysymyksessään kuitenkin Uudenmaan prikaatia. Korostan, että Uudenmaan prikaati ei missään vaiheessa suunnittelua, eikä siis missään Pääesikunnan valmistelumateriaalissa ollut ehdotettuna lakkautettavaksi. Puolustusvoimauudistuksen valmistelussa joukko-osastoja arvioitiin julkisuudessakin esitetyillä kriteereillä. Joukko-osastorakenteen muutoksen keskeisin peruste on joukkotuotannon järjestelyt. Uudenmaan prikaati on merivoimien keskisuuri joukko-osasto, joka kouluttaa henkilöstöä pääasiassa rannikolla toimiviin joukkoihin. Koulutukseen sisältyy toimintaa saaristossa ja rannikolla, mikä asettaa erityisvaatimuksia prikaatin sijaintipaikkakunnalle. Prikaatilla on käytössään tarkoituksenmukaiset sekä saaristossa että mantereella sijaitsevat harjoitusalueet. Joukolla on riittävät tilat sen käytössä olevan erikoismateriaalin ja -kaluston säilyttämiseen sekä huoltoon. Uudenmaan prikaati käsittää kaksi joukkoyksikköä, joihin astuu palvelukseen varus- 2

3 Ministerin vastaus KK 191/2012 vp Jussi Halla-aho /ps miestä vuodessa. Prikaatissa toteutetaan ruotsinkielisten asevelvollisten koulutus. Palvelukseen astuvista noin 15 % on suomenkielisiä. Kielilaki ( /423, 39 pykälä) toteaa, että vähintään yksi joukko-osasto on ruotsinkielinen. Kielilain perusteluissa joukko-osastoksi on täsmennetty prikaatitasoinen joukko. Komentokieli on suomi. Koulutus, hallinto ja palvelut toteutetaan ruotsiksi. Puolustusvoimien valmistelumateriaalissa on suunniteltu merivoimien joukkojen uudelleen järjestelyjä hallituskauden kuluessa siten, että Upinniemen varuskunnan koko kapasiteetti otetaan käyttöön täysimääräisesti. Siten Uudenmaan prikaatin toimintojen tai sen osien siirtäminen ei olisi tilojen puolesta ollut mahdollista. Edellä mainitusta johtuen Uudenmaan prikaatin mahdollinen siirto ja välttämättömän toiminnan uudelleenorganisoiminen muualle ei ole mahdollista tämän hallituskauden aikana. Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2012 Puolustusministeri Stefan Wallin 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 191/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Jussi Halla-aho /saf: Gav försvarsminister Stefan Wallin försvarsmakten direktiv om att lämna bort Dragsvik från listan på enheter som hotas av nedläggning, eller talar kommendör Puheloinen s.k. modifierad sanning och ifall Wallin, på det sätt som kommendör Puheloinen har rapporterat, direkt påverkade bevarandet av garnisonen i Dragsvik och hans motiv inte var språkpolitiska, frågar jag, vilka icke-språkpolitiska faktorer gav Dragsvik förtur framom de garnisoner om vilka beslutades att de ska läggas ned? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Reformeringen av försvarsmaktens truppförbandsstruktur har behandlats bl.a. vid ett seminarium den 26 oktober 2011 mellan kommendören för försvarsmakten och försvarsministeriet. I det beredningsmaterial gällande försvarsmaktsreformen som Huvudstaben utarbetade inför seminariet konstaterades att efter den reform som ska verkställas under regeringsperioden är det möjligt att fortgå med att anpassa den fredstida strukturen så att den motsvarar den årskull som ska utbildas och trupproduktionens behov fram till utgången av år I samband med detta utvärderades också en förflyttning av funktionerna vid Nylands brigad till garnisonen i Obbnäs. Vid seminariet där försvarsmaktsreformen förbereddes beslöt man att i enlighet med riktlinjerna i regeringsprogrammet planera de reformer som ska genomföras under denna riksdagsperiod och de åtgärder som behövs för detta. Utan någon planeringsram och riktlinjerna i den kommande säkerhets- och försvarspolitiska redogörelsen ville man inte börja bedöma behoven av ändringar under tiden efter regeringsperioden. Samtidigt ville man vid försvarsministeriet försäkra sig om att de inbesparingar som behövs kan uppnås under regeringsperioden och att inga nedskärningar skjuts upp till tiden efter den nuvarande regeringsperioden. Diskussionen om Nylands brigad fördunklas av att två till sin betydelse olika saker blandas ihop i talspråk. Med garnison avses ett militärområde på vilket finns truppförband och militära inrättningar. Försvarsmaktens trupper som är verksamma i garnisonen i Dragsvik är Nylands regionbyrå och Nylands brigad. Riksdagsledamot Halla-aho torde i sitt spörsmål dock avse Nylands brigad. Jag betonar att Nylands brigad inte i någon fas av planeringen och således ingenstans i huvudstabens beredningsmaterial har föreslagits bli nedlagd. Vid beredningen av försvarsmaktsreformen utvärderades truppförbanden på kriterier som också har presenterats offentligt. Det centralaste motivet till en ändring av truppförbandsstrukturen är arrangemangen i fråga om trupproduktionen. Nylands brigad är ett medelstort truppförband inom marinen, som utbildar personal huvudsakligen för de trupper som är verksamma på kusten. I utbildningen ingår verksamhet i skärgården och på kusten, vilket ställer särskilda krav på brigadens placeringsort. Brigaden har till sitt förfogande ändamålsenliga övningsområden både i skärgården och på fastlandet. Truppen har tillräckliga utrymmen för att förva- 4

5 Ministerns svar KK 191/2012 vp Jussi Halla-aho /ps ra och underhålla den specialmateriel som den använder. Nylands brigad omfattar två truppenheter, vid vilka beväringar inleder tjänstgöring varje år. Vid brigaden genomförs utbildningen av svenskspråkiga värnpliktiga. Av dem som inleder tjänstgöring är cirka 15 % finskspråkiga. Språklagen ( /423, paragraf 39) konstaterar att minst ett truppförband ska vara svenskt. I motiveringarna till språklagen har det preciserats att med ett truppförband avses organisationer på brigadnivå. Kommandospråket är finska. Utbildning, förvaltning och tjänster genomförs på svenska. I försvarsmaktens beredningsmaterial har det planerats att marinens trupper ska omorganiseras under regeringsperioden så att hela kapaciteten vid garnisonen i Obbnäs tas i bruk i full skala. Därmed hade det med tanke på utrymmena inte varit möjligt att överföra funktionerna vid Nylands brigad eller delar av den. Med anledning av det som sägs ovan är det inte möjligt att under denna regeringsperiod utföra en eventuell förflyttning av Nylands brigad eller omorganisera den nödvändiga verksamheten någon annanstans. Helsingfors den 3 april 2012 Försvarsminister Stefan Wallin 5