Hypotermialla tarkoitetaan kehon ydinlämpötilan
|
|
- Aku Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tapausselostus Vaikeasti hypotermisen potilaan lämmittäminen sydän-keuhkokoneen avulla Jouko Laurila, Jaana Karhu, Risto Hanhela ja Seppo Alahuhta Vaikeaan hypotermiaan kuolee maassamme vuosittain ihmistä. Hypotermia suojaa elimistöä, ja tehokkaalla hoidolla potilas voi toipua pitkänkin hypotermia- ja elvytystilanteen jälkeen täysin. Kuvaamme kolme potilasta, jotka lämmitettiin sydän-keuhkokoneella vaikeasta hypotermiasta ja jotka toipuivat hyvin. Hypotermialla tarkoitetaan kehon ydinlämpötilan laskua alle 36 C:seen. Hypotermia voidaan jakaa lievään (34 36 C), kohtalaiseen (30 34 C) ja vaikeaan (alle 30 C) muotoon. Näiden lisäksi voidaan vielä puhua syvästä hypotermiasta lämpötilan ollessa alle 25 C. Lievässä hypotermiassa keskushermoston solut aluksi stimuloituvat, ja lämpötilan laskiessa alle 35 C:n solujen aktiivisuus heikkenee vähitellen. Aivojen metabolia vähenee 6 10 % astetta kohti. Ydinlämpötilan lasku aiheuttaa aluksi katekoliamiinien pitoisuuden kasvun, jonka seurauksena syketaajuus, verenpaine ja sydämen minuuttivirtaus suurenevat. Alle 35 C:n lämpötilassa syketaajuus alkaa pienentyä, verenpaine ja hengityksen minuuttitilavuus pienenevät, ja alle 31 C:ssa verenpaine ei yleensä ole mitattavissa. EKG:ssä voidaan todeta nodaalirytmi, toisen asteen eteis-kammiokatkos tai eteisvärinä. PQ- ja QT-aika pitenevät, ja EKG:hen voi ilmaantua ns. J-aalto (pieni, terävä kohoama S-aallon jälkeen, selvimmin kytkennöissä II, III, avf ja V3 4) (Leinonen ym. 1987) (kuva 1). Elimistö pyrkii lisäämään lämmöntuottoaan lihasvärinän avulla. Lihasvärinä voi suurentaa hapenkulutusta 2 5-kertaiseksi. Kohtalaisessa hypotermiassa tajunta heikkenee, voi esiintyä hallusinaatioita ja EEG:ssä todetaan muutoksia. Pupillat alkavat laajentua noin 32 C:ssa. Noin 32 C:ssa lihasvärinä lakkaa ja potilas ajautuu vaihtolämpöiseen tilaan. Vaikeassa hypotermiassa pupillat laajenevat edelleen ja sekä jänne- että pupillaheijasteet häviävät vähitellen. Potilas voi vaikuttaa kliinisesti kuolleelta noin 27 C:ssa. Aivoverenkierron itsesäätely lakkaa lämpötilan laskiessa alle 25 C:n, ja EEG muuttuu isoelektriseksi noin 20 C:ssa. Sydämen syke harvenee edelleen, ja spontaanin sydämenpysähdyksen (kammiovärinä, asystole) riski kasvaa alle 25 C:n lämpötilassa. Alle 20 C:ssa seuraa yleensä asystole. Hypotermia uhkaa useimmiten alkoholin tai lääkkeen vaikutuksesta tai sairauskohtauksen vuoksi ulos kylmään jäänyttä tai kylmään ve- Kuva 1. J-aalto. Duodecim 2000; 116:
2 teen pudonnutta potilasta (Tiula ym. 1994). Toisaalta hypotermia voi kehittyä myös huoneenlämmössä, jos potilas esimerkiksi sairauskohtauksen vuoksi jää pitkäksi aikaa makaamaan liikkumattomana. Vaikeaan hypotermiaan liittyy runsas kuolleisuus. Tilastokeskuksen kuolinsyytilastojen mukaan Suomessa menehtyi 1990-luvulla hypotermiaan ihmistä vuosittain. Seuraavassa kuvaamme kolme vaikeasta hypotermiasta elvytettyä potilasta, jotka lämmitettiin onnistuneesti sydän-keuhkokoneen avulla. Osa aineistosta on julkaistu aiemmin (Karhu ym. 1999). Omat potilaat Potilas 1 on seitsenvuotias terve koulupoika. Hän oli leikkimässä joen jäällä kahden toverinsa kanssa ja vajosi veteen jään pettäessä. Pelastusyksiköt saivat pelastettua lapsen noin 20 minuutin kuluttua. Vedestä nostettaessa lapsi todettiin elottomaksi, hengittämättömäksi ja vaikeasti jäähtyneeksi. EKG:ssä todettiin asystole. Peruselvytys aloitettiin heti, potilas intuboitiin, ja hänelle aloitettiin nesteinfuusio kaulalaskimoon. Viidentoista minuutin kuluttua peruselvytyksen aloittamisesta potilaalle saatiin sinusrytmi. Syketaajuus oli noin 70/min, ja sekä reisi- että kaulavaltimon syke oli tunnettavissa. Verenkierron vakiinnuttua potilas siirrettiin läheiseen yliopistosairaalaan. Siirtovaiheessa hänellä oli omaa hengitystä mutta mustuaiset olivat laajat ja valojäykät. Päivystyspoliklinikassa peräsuolilämmöksi mitattiin 32 C. Potilaalle aloitettiin lämmitetty Ringer-infuusio. Lisäksi asetettiin nenä-mahaletku ja aloitettiin ulkoinen lämmitys lämpöpeitolla. Lasten teho-osastolle siirrettäessä potilas sai kammiovärinän, joka saatiin defibrilloitua sinusrytmiin. Teho-osastolla korvasta ja ruokatorvesta mitattu lämpötila oli 26.7 C. Pian teho-osastolle saapumisen jälkeen potilas sai uudelleen sydämenpysähdyksen, ja noin 15 minuutin elvytyksen jälkeen sydän saatiin jälleen käyntiin. Matalan ydinlämpötilan ja epävakaan verenkierron vuoksi potilas siirrettiin leikkaussaliin lämmitettäväksi sydän-keuhkokoneen avulla. Tässä vaiheessa potilaan sairaalaan tulosta oli kulunut tunti ja vedestä pelastamisesta 1 tunti 45 minuuttia. Ensimmäisissä verinäytteissä todettiin vaikea asidoosi ja hypokalemia (taulukko 1). Potilasta lämmitettiin sydän-keuhkokoneella tasaisesti, kunnes ydinlämpötila oli 34.6 C, jolloin perfuusio lopetettiin. Tämän jälkeen potilas siirrettiin teho-osastolle jatkohoitoon. Teho-osastolle siirrettäessä potilaan mustuaiset olivat laajat ja valojäykät eikä hän reagoinut käsittelyyn. Toisen tehohoitovuorokauden aikana potilas palasi tajuihinsa. Hän tarvitsi verenkierron tukilääkitystä ja hengityskonehoitoa noin kaksi ja puoli vuorokautta. Seuraavien vuorokausien aikana hän virkistyi ja oli orientoitunut ja asiallinen eikä neurologisessa tutkimuksessa todettu normaalista poikkeavaa. Potilas kotiutettiin viikon kuluttua onnettomuudesta. Myöhemmin hänelle tehtiin vielä pään magneettikuvaus ja EEG-rekisteröinti, joissa ei todettu poikkeavaa. Potilas 2 on 48-vuotias aiemmin terve mies. Hän oli ystävänsä kanssa kalastamassa meren jäällä, kun heidän moottorikelkkansa rikkoontui. Ystävän lähtiessä hälyttämään apua potilas jäi odottamaan jäälle. Useiden tuntien kuluttua pelastushelikopterin miehistö tuli paikalle ja löysi potilaan makaamassa lumisohjossa. Potilas oli tajuton ja vaikeasti alilämpöinen. Hengitys oli harvaa, ja hän reagoi liikuttelemalla hieman raajojaan. Hänet siirrettiin pelastushelikopterilla lähimpään keskussairaalaan. Siirtomatkan lopulla potilaan hengitys loppui ja hän sai kammiovärinän. Taulukko 1. Tiivistelmä potilastiedoista. Potilas Ikä, v Hypo- Alin Elvytyksen Perfuusio- Veren Valtimo- Valtimo- Teho- Sairaalatermian ydin- kesto, aika, kalium- veren veren hoito- hoitosyy lämpö, C min min pitoisuus 1, ph 1 emäsyli- aika, aika, mmol/l määrä 1, vrk vrk mmol/l 1 7 Vajosi jäihin , välillä oma rytmi 2 48 Ilmeisesti sammui jäälle 3 32 Paraplegia- 21.8? potilas (tunteja) paleltui lumihankeen 1 Ensimmäiset sairaalassa mitatut arvot 522 J. Laurila ym.
3 Keskussairaalan poliklinikkaan tuotaessa potilas oli kammiovärinässä. Peräsuolilämmöksi mitattiin 33 C. Potilas intuboitiin ja vietiin paineluelvytystä antaen valvontaosastolle, jossa aloitettiin lämmittäminen lämpimillä nesteillä ja lämpöpuhalluspeitolla. Kammiovärinä ei kääntynyt defibrillaatiolla eikä adrenaliinilla. Kontrolloitu peräsuolilämpötila oli 24 C. Hoitoresistentin kammiovärinän ja matalan ydinlämpötilan takia potilas päätettiin siirtää helikopterilla yliopistosairaalaan lämmitettäväksi sydänkeuhkokoneella. Potilasta elvytettiin koko siirtomatkan ajan. Yliopistosairaalassa hänet vietiin suoraan leikkaussaliin, jossa hänet yhdistettiin sydän-keuhkokoneeseen. Perfuusion alussa potilaan ydinlämpötila oli 25.6 C, ja tässä vaiheessa paineluelvytys oli kestänyt yhteensä kolme ja puoli tuntia. Ensimmäisissä perfuusion aikaisissa laboratoriokokeissa todettiin hypoglykemia (verenglukoosipitoisuus < 1 mmol/l) ja vaikea asidoosi (taulukko 1). Kun potilas oli lämmitetty 30 asteeseen, sydän defibrilloitiin sinusrytmiin. Perfuusio lopetettiin ydinlämmön ollessa 35.2 C. Lämmityksen loppuvaiheessa pupillat olivat pienet. Perfuusion jälkeen potilas siirrettiin teho-osastolle jatkohoitoon. Seuraavana päivänä hänellä todettiin vaikea permeabiliteettihäiriö sekä verenkierto- ja hapetusvajaus. Hänelle kehittyi vaikea hyytymishäiriö, maksan vajaatoiminta, rabdomyolyysi ja anuria. Runsaan kudosturvotuksen ja diureesin ehtymisen vuoksi aloitettiin jatkuva venovenoosinen hemodiafiltraatio. Potilas tarvitsi hengityksen ja verenkierron tukihoitoa noin kaksi viikkoa ja munuaisten korvaushoitoa noin neljän viikon ajan. Kolmannella viikolla hänet siirrettiin kotipaikkakunnan keskussairaalaan. Siirrettäessä hän oli asiallinen ja orientoitunut. Hänet kotiutettiin kahdeksan viikkoa kestäneen sairaalahoidon jälkeen. Toipumista ja työhön paluuta hidasti depressio, mutta fyysisesti potilas oli hyväkuntoinen. Potilas 3 on 32-vuotias traumaattista paraplegiaa sairastava mies. Hänet löydettiin lumihangesta pyörätuolissa istumassa. Löydettäessä hän oli pahoin jäähtynyt ja tajuton ja pupillat olivat maksimaalisen laajat. Potilas kuljetettiin ambulanssilla lääkärin saattamana yliopistosairaalaan. Kuljetuksen alussa peräsuolilämmöksi mitattiin 23 C. Siirtomatkan aikana potilas sai sydämenpysähdyksen ja aloitettiin paineluelvytys. Sairaalassa potilas siirrettiin suoraan leikkaussaliin lämmitystä varten. Leikkaussaliin tullessa nenänielulämpötila oli 21.8 C ja sydän oli edelleen asystolessa. Leikkaussalissa potilaalle aloitettiin aktiivinen lämmitys sydän-keuhkokoneen avulla. Ydinlämpötilan noustua 26 C:seen EKG:ssä todettiin kammiovärinä, joka defibrilloitiin sinusrytmiin. Lämmitys lopetettiin, kun ydinlämpötila oli noussut 36 C:seen. Teho-osastolle siirrettäessä potilaan pupillat olivat laajat. Teho-osastolla potilas heräsi ensimmäisen vuorokauden aikana. Hän sai verenkierron tukilääkitystä kaksi vuorokautta ja hengityskonehoitoa neljän vuorokauden ajan. Rabdomyolyysia hoidettiin tehostetulla diureesilla ja virtsan alkalisoinnilla. Potilas siirrettiin vuodeosastolle seitsemäntenä ja terveyskeskukseen kahdeksantenatoista hoitopäivänä. Myöhemmin jouduttiin paleltumavammojen vuoksi sormiamputaatioihin, ja toipumista hidasti vaikea depressio. Pohdinta Koska vaikeaan hypotermiaan voi liittyä tajuttomuus, lihasjäykkyys, laajentuneet pupillat ja hengityksenpysähdys, voi näiden potilaiden kuoleman toteaminen olla hyvin vaikeaa. Jotta vaativiin ja kalliisiin elvytys- ja jatkohoitoihin ei ryhdyttäisi turhaan, tulisi tapahtumapaikalla selvittää tarkkaan, onko potilas menehtynyt muusta syystä ja sen jälkeen jäähtynyt vai onko kyseessä pelkkä hypotermia. Mikäli elottomalta potilaalta todetaan riittävän pitkässä monitoroinnissa asystole ja hän on jäähtynyt, on potilas todennäköisesti kuollut. Jos monitorissa näkyy harvojakin komplekseja, hän on todennäköisesti elossa. Tällöin hänet siirretään varovasti sairasautoon ja peitellään lisälämmönhukan estämiseksi ja kuljetetaan nopeasti sairaalaan. Mikäli alkurytminä on kammiovärinä, aloitetaan normaalit elvytystoimet ja potilas intuboidaan. Hypoterminen sydän on erittäin herkkä rytmihäiriöille. Siksi hypotermistä potilasta on käsiteltävä ja kuljetettava varoen ja turhaa manipulaatiota välttäen. Vaatteita riisuttaessa potilasta liikutellaan mahdollisimman vähän ja vaatteet mieluiten leikataan potilaan päältä. Kaikki kuvaamamme potilaat saivat kammiovärinän kuljetuksen aikana. Toisaalta välttämättömien toimenpiteiden (intubaatio, laskimokanyylin asettaminen) suorittamisessa ei tule aikailla. Intubaatiota varten nielu ja henkitorvi voidaan puuduttaa. Sairaalassa keskuslaskimokatetri on turvallisinta viedä reisilaskimon kautta, eikä keuhkovaltimokatetria yleensä pidä asettaa hypotermisille potilaille rytmihäiriövaaran vuoksi. Hypotermistä potilasta elvytettäessä suositellaan elvytyslääkkeitä annettavaksi tavanomaista pidemmin väliajoin, jotta vältettäisiin lääkkeiden toksiset pitoisuudet. Ellei kammiovärinässä oleva sydän reagoi kolmeen defibrillaatioyritykseen, voidaan defibrilloinnit lopettaa (Kloeck ym. 1997). Muuten hypotermisen potilaan elvytyksessä noudatetaan yleisiä elvytyssuosituksia. Profylaktista antiarytmista lääkitystä ei suositella. Mitään yksittäistä laboratorioarvoa, jonka perusteella elvytys voitaisiin lopettaa, ei ole. On kuvattu potilaita, joiden ph on ollut 6.40 ja jotka ovat selvinneet. Hyperkalemiaa (> 10 Vaikeasti hypotermisen potilaan lämmittäminen sydän-keuhkokoneen avulla 523
4 mmol/l) pidetään yleensä luotettavana huonon ennusteen merkkinä, mutta on kuvattu toipuneita hypotermiapotilaita, joiden kaliumpitoisuus on ollut 11.5 mmol/l. Myöskään hypotermian asteen tai keston perusteella ei voida antaa tarkkoja rajoja sille, milloin potilasta ei pidä elvyttää. Jotkut potilaat ovat toipuneet 15 C:n hypotermian ja kuuden ja puolen tunnin elvytyksen jälkeen (Mair ym. 1999). Sairaalassa hypotermisen potilaan hoidossa käytettävät nesteet ja hengityskaasut lämmitetään (> 35 C). Lievässä ja kohtalaisessa hypotermiassa (> 30 C) potilaan tilan ollessa vakaa lämmitysmenetelmänä voidaan käyttää passiivista (avaruuslakana) tai aktiivista (esim. lämpöpuhalluspeitto) ulkoista lämmitystä. Vaikeassa hypotermiassa (< 30 C) käytetään aktiivisia lämmitysmenetelmiä, joita ovat lämpöpuhalluspeitto, vatsaontelon tai rintaontelon huuhtelu noin 40-asteisella keittosuolaliuoksella, venovenoosinen hemofiltraatio (Bräuer ym. 1999) ja sydän-keuhkokone. Potilaan lämpötila ja hemodynaaminen tila sekä käytettävissä olevat voimavarat ratkaisevat, mitä menetelmää kulloinkin käytetään. Aktiivista ulkoista lämmitystä käytettäessä on huolellisesti seurattava potilaan täyttöastetta (esim. keskuslaskimopaine) ja ydinlämpötilaa, koska ääreissuonten laajeneminen voi johtaa hypovolemiaan ja ydinlämpötilan laskuun (»after-drop»). Hyviä kontrolloituja tutkimuksia, joissa olisi verrattu eri lämmitysmenetelmien vaikutusta selviytymiseen, ei ole tehty. Sydän-keuhkokonetta pidetään parhaana lämmitysmenetelmänä tilanteissa, joissa verenkierto on romahtanut ja lämpötila on alle 32 C, koska sen avulla taataan varmimmin tehokas lämmitys, vakaa verenkierto ja riittävä hapensaanti (Lazar 1997). Joidenkin mielestä sydän-keuhkokonetta tulisi käyttää lämmitykseen aina, kun potilaan ydinlämpö on alle 25 C, vaikka verenkierto olisi vakaa (Vretenar ym. 1994). Toisaalta Koller ym. (1997) ovat kuvanneet kammiovärinässä olleen potilaan, (ydinlämpötila 25.9 C), joka lämmitettiin onnistuneesti lämpöpeitolla ja jonka kammiovärinä kääntyi tässä lämpötilassa defibrilloimalla sinusrytmiin. Viime vuosina on julkaistu useita potilastapauksia, joissa vaikeasti jäähtyneitä potilaita on menestyksekkäästi lämmitetty sydän-keuhkokoneen avulla. Vretenar ym. (1994) analysoivat kirjallisuuskatsauksessaan yhteensä 68 sydänkeuhkokoneella lämmitetyn potilaan aineistoa. Näiden potilaiden ydinlämpötila lämmityksen alkaessa oli keskimäärin 21 C. Potilaista selvisi 60 %, ja näistä 80 % palasi entiseen työhönsä tai saavutti entisen aktiivisuustasonsa. Sveitsiläisessä 234 potilaan hypotermia-aineistossa vaikea hypotermia oli johtanut 46 potilaan verenkierron pysähtymiseen (Walpoth ym. 1997). Heistä 32 lämmitettiin sydän-keuhkokoneella ja 15 selvisi. Ydinlämpötila lämmityksen alussa oli keskimäärin 21.8 C. Potilaille tehtiin keskimäärin 6.7 vuoden kuluttua tapahtumasta neurologiset ja neuropsykologiset selvitykset. Tällöin ei todettu mitään hypotermiasta johtuvia elämänlaatua huonontavia muutoksia. Oman potilaamme 1 tapaus osoitti, kuinka nopeasti ihminen jäähtyy kylmässä vedessä ja ulkona pakkasessa suoritetun elvytyksen aikana. Ellei sydäntä olisi saatu kohtalaisen nopeasti käynnistymään tapahtumapaikalla, olisi lapsi pitänyt kuljettaa peruselvytystä jatkaen suoraan lämmitettäväksi sydän-keuhkokoneen avulla. Potilaiden 2 ja 3 tapaukset osoittavat, kuinka hypotermia suojaa keskushermostoa jäähtymisen tapahtuessa hitaasti. Sydämenpysähdyksen tapahtuessa potilaat olivat jo syvästi hypotermisiä. Meren jäällä olleelle potilaalle annettiin peruselvytystä peräti kolme ja puoli tuntia ennen aktiivisen lämmityksen aloittamista. Hypotermian aivoja suojaava vaikutus perustuu metabolian vähenemiseen ja mahdollisesti myös siihen, että hermosoluista iskemiatilanteessa vapautuvan neurotoksisen glutamaatin vapautuminen estyy (Zornow ym. 1995). Aikaisemmin on esitetty, että nopeasti jäähtyneet (käytännössä kylmään veteen joutuneet) tulisi lämmittää nopeasti ja hitaasti jäähtyneet hitaasti, mutta tästä ei olla nykyään yksimielisiä. Kolmas potilaamme oli jäähtynyt hitaasti, mutta hänet lämmitettiin kohtalaisen nopeasti (6.5 C/h) ja hän toipui hyvin. Hypotermian luokitus ja hoito perustuvat ydinlämpötilan mittaamiseen. Mittaus voidaan tehdä ruokatorvesta, virtsarakosta, korvakäytävästä, peräsuolesta tai keskeisestä verenkierros- 524 J. Laurila ym.
5 ta (keuhkovaltimokatetri). Lämpömittarin tulee mitata luotettavasti myös alhaiset lämpötilat. Kahdessa ensimmäisessä potilastapauksessa ensimmäinen lämmönmittaus antoi liian optimistisen kuvan tilanteesta. Mittaustulos saattoi olla virheellinen tai verenkierron käynnistyminen johti kylmän veren virtaamiseen ääreisosista keskeiseen kiertoon ja aiheutti näin kammiovärinän. Vaikeasti hypoterminen potilas kannattaa kuljettaa pitkänkin matkan takaa sellaiseen hoitopaikkaan, jossa on mahdollisuudet tehokkaaseen lämmittämiseen (vatsaontelohuuhtelu, lämpöpuhalluspeitto, sydän-keuhkokone). Ainakin ne vaikeasti hypotermiset potilaat, joiden verenkierto on romahtanut, suositellaan lämmitettäväksi sydän-keuhkokoneen avulla. Tähän on nykyään valmius kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa ja Vaasan keskussairaalassa. Mikäli sydän-keuhkokoneen käytölle on vasta-aiheita (esim. suuret vammat, kallovammat), tulevat kyseeseen lämpöpuhalluspeitto ja muut vähemmän invasiiviset menetelmät. Mikäli verenkierto on romahtanut, jatketaan peruselvytystä kuljetuksen aikana ja varsinainen lämmitys aloitetaan vasta lopullisessa hoitopaikassa. Hypotermiapotilaan hoidossa on syytä muistaa, että»nobody is dead unless warm and dead» (Larach 1995). Kirjallisuutta Bräuer A, Wrigge H, Kersten J, ym. Severe accidental hypothermia: rewarming strategy using a veno-venous bypass system and a convective air warmer. Intensive Care Med 1999;25: Karhu J, Laurila J, Hanhela R. Vaikeasti hypotermisen potilaan hoito. FINNANEST 1999;32: Kloeck W, Cummins RO, Chamberlain D, ym. Special resuscitation situations: an advisory statement from the international liaison committee on resuscitation. Circulation 1997;95: Koller R, Schnider TW, Neidhart P. Case report. Deep accidental hypothermia and cardiac arrest rewarming with forced air. Acta Anaesthesiol Scand 1997;41: Larach MG. Accidental hypothermia. Lancet 1995,345: Lazar HL. The treatment of hypothermia. N Engl J Med 1997;337: Leinonen H, Koskinen P. Hypotermiaan liittyvät EKG-muutokset. Duodecim 1987;103: Mair P, Kornberger E. Cardiopulmonary resuscitation in accidental hypothermia. Curr Opin Crit Care 1999;5: Tiula E, Takkunen O. Hankeen tuupertuneet ja muutkin kylmän koettelemat. Duodecim 1994;110: Vretenar DF, Urschel JD, Parrot JCW, ym. Cardiopulmonary bypass resuscitation for accidental hypothermia. Ann Thorac Surg 1994;58: Walpoth HB, Walpoth-Aslan BN, Mattle HP, ym. Outcome of survivors of accidental hypothermia and circulatory arrest treated with extracorporeal blood warming. N Engl J Med 1997;337: Zornow MH. Inhibition of glutamate release: a possible mechanism of hypothermic neuroprotection. J Neurosurg Anesthesiol 1995;7: JOUKO LAURILA, LL, erikoislääkäri jouko.laurila@ppshp.fi JAANA KARHU, LL, sairaalalääkäri RISTO HANHELA, LL, vs. osastonylilääkäri SEPPO ALAHUHTA, professori OYS:n anestesiologian klinikka PL 22, OULU Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi Vaikeasti hypotermisen potilaan lämmittäminen sydän-keuhkokoneen avulla 525
Hypotermiaopas. Sairaanhoitajaopiskelijoille
Hypotermiaopas Sairaanhoitajaopiskelijoille Hypotermia eli alilämpöisyys Hypotermia on tila jossa elimistön lämpö on alle 35 celsius astetta Lievä hypotermia on 32-35 o C astetta Keskivaikea hypotermia
LisätiedotJohdanto Peruselvytys, PPE-D -ryhmäopetukseen
Johdanto Peruselvytys, PPE-D -ryhmäopetukseen Vesa Kontinen, oyl, dosentti, HYKS, ATEK, Jorvin sairaala, leikkausyksikkö PPE = painelu-puhalluselvytys PPE-D = painelu-puhalluselvytys ja defibrillaatio
LisätiedotKYLMETTYNEN & HYPOTERMIA
KYLMETTYNEN & HYPOTERMIA Benjamin Donner benjamin@aavameri.fi Paniikkireaktio Sisäänhengitys ja hyperventilaatio Kylmän veden sokki Verenpaine / sydän Erittäin iso energiakulutus Veden sisäänhengitys Hiilihappotason
LisätiedotLähteet: CoSafe.eu Northenrn Periphery Programme : Potilas ja pelastaja kylmässä, Ilmarinen Seppälä TTL: Hypotermia 1991, SPR: Ensiapuopas
Kylmän vaikutus auttamistapahtumaan Lähteet: CoSafe.eu Northenrn Periphery Programme 2007 2013: Potilas ja pelastaja kylmässä, Ilmarinen Seppälä TTL: Hypotermia 1991, SPR: Ensiapuopas Lämmönsäätelyn fysiologiaa
LisätiedotEnsiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK
Ensiapukoulutus seuratoimijat 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Tavoitteet Elottomuuden tunnistaminen hengitys Tajuttomuus / Elottomuus 112 aktivointi PPE Hengitys Normaali hengitys on rauhallista, tasaista,
LisätiedotGravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008
Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä
LisätiedotSydänpysähdyspotilaan ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät
Sydänpysähdyspotilaan ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät Akuuttihoitopäivät 22.5.2015 LL Taneli Väyrynen Akuuttilääketieteen ylilääkäri, ensihoidon vastuulääkäri Vaasan sairaanhoitopiiri Tutkimuksissa
LisätiedotHYPOTERMIA ENSIAPUOPAS
HYPOTERMIA ENSIAPUOPAS Kuva. Jukka Kantola kylmässä turvallisesti Kalle Kangasmäki Päivi Rautiola SISÄLLYS SAATESANAT... 3 KYLMÄSSÄ TURVALLISESTI... 4 HYPOTERMIAN TUNNISTAMINEN JA HOITO... 5 HYPOTERMIAN
LisätiedotElvytys: Erityisryhmät
2010 -> 2015 Elvytys: Erityisryhmät Markus Lyyra Vt ylilääkäri Päivystys, tehohoito ja ensihoito HUS Porvoon sha Akuuttihoitopäivät lemmenlaivalla 2016 Otsikoita Erityissyitä: Hypoksia, Hypo/hyperkalemia,
LisätiedotAnestesian aikainen elvytys ja tapausselostus
Anestesian aikainen elvytys ja tapausselostus Sh. Tuomas Mäkelä TYKS osasto 250 Syyskoulutuspäivät 8.-9.10.2009 Helsinki Historia Ensimmäinen tiedossa oleva elvytysyritys Friedrich Maass 1892 (rintakehän
LisätiedotLAPSEN ELVYTYS. Ole Andersen 02/2017
LAPSEN ELVYTYS Ole Andersen 02/2017 ONKO LAPSI AINA ERILAINEN KUIN AIKUINEN? vastasyntynyt on alle 1 vuoden ikäinen on alle 3 vuoden ikäinen on alle 5 vuoden ikäinen osittain LAPSI EI OLE PIENI AIKUINEN
LisätiedotVALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku
VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT Valjaassa roikkuminen on kuin asennossa seisoisi. Veri pakkautuu jalkoihin. Tajuton on suuressa vaarassa Ongelmia voi tulla jo minuuteissa Veri kertyy jalkoihin
LisätiedotPÄIHTEIDEN KÄYTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA
PÄIHTEIDEN KÄYTTK YTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA YLEISTÄ Vakavia myrkytyksiä n. 2000/vuosi Puolet johtaa kuolemaan Tehohoitoon 800 Suurin osa kuolee ennen ensihoitoon pääp ääsyä Hoitoon pääp äässeiden kuolleisuus
LisätiedotLAPSEN ELVYTYS Anestesiakurssi Helsinki OLLI VÄNTTINEN EL, lastenanestesiologi TYKS, TOTEK
LAPSEN ELVYTYS Anestesiakurssi Helsinki 28.-29.3.2019 OLLI VÄNTTINEN EL, lastenanestesiologi TYKS, TOTEK MITÄ? Lapsen äkillisen sydänpysähdyksen epidemiologiaa Lapsen ABC Lapsen fysiologiaa Perus- ja hoitoelvytys
LisätiedotIntubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide?
Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide? Timo Jama Anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen, päivystyslääketieteen sekä sukellus- ja ylipainelääketieteen
LisätiedotHypotermia (alilämpöisyys)
Hypotermia (alilämpöisyys) Sukellat sitten Antarktisella, kylmällä U.S.A:n luoteispuolisella Tyynellä merellä tai paikallisessa järvessä tai tekoaltaassa on lämpötilan huomioiminen yksi osa sukellussuunnitelmaasi.
LisätiedotENSIAUTTAJIEN TOIMENPITEET RALLIONNETTOMUUDESSA. Ari Kivari / Pelastusopisto 2011
ENSIAUTTAJIEN TOIMENPITEET RALLIONNETTOMUUDESSA Ari Kivari / Pelastusopisto 2011 KAIKKI LÄHTEE HÄTÄKESKUKSESTA Hätäilmoitukset Oma organisaatio Onko paikalla ensihoitovalmius? Soitto 112 / koska? Porrastettu
LisätiedotVerikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen 3.10.2013
Verikaasuanalyysi Esitys (anestesia)hoitajille Vesa Lappeteläinen 3.10.2013 Yleistä Yleensä valtimoverestä otettava verinäyte, joka analysoidaan vieritestianalysaattorilla Nopein tapa saada keskeistä tietoa
LisätiedotToimintaohje. Hypotermiahoito elvytetyille aikuispotilaille
Toimintaohje Hypotermiahoito elvytetyille aikuispotilaille -projekti Arja Runtti Sirpa Sulasalmi Opinnäytetyö, kevät 2005 DIAK/AMK, SOTE, Oulu Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma
LisätiedotFeokromosytoomapotilaan anestesia
Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia
LisätiedotAngitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana
Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotLapsen / nuoren tarkkailu. Arja Lång ja Helena Pennanen
Lapsen / nuoren tarkkailu Arja Lång ja Helena Pennanen Lapsen/nuoren voinnin tarkkailu Voinnin tarkkailun ja arvioinnin pitää edetä systemaattisesti, jotta kaikki mahdolliset asiat tulevat huomioitua Voinnin
LisätiedotLapsen lämpötalous. LL Kati Martikainen, PPSHP ja Oulun yliopisto Lastenanest ja tehohoidon erityispätevyys Rovaniemi 09.10.2015
Lapsen lämpötalous LL Kati Martikainen, PPSHP ja Oulun yliopisto Lastenanest ja tehohoidon erityispätevyys Rovaniemi 09.10.2015 Lämmönmittaus Lämmönsäätelyn fysiologiaa Lämmön menetyksen mekanismit Anestesian
LisätiedotLeikkauspotilaan esilämmitys
Leikkauspotilaan esilämmitys Sirkka-Liisa Lauronen 10.10.2014 Sisältö Normotermia Tahaton perioperatiivinen hypotermia Hypotermian seuraukset ja kustannukset Leikkauspotilaan esilämmitys Normotermia Ihminen
LisätiedotPeruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla
Peruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla Suomen Poliklinikkasairaanhoitajat ry opintopäivät 16.2.2017 Apulaisosastonhoitaja Heidi Rantala Haartmanin
LisätiedotELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA. Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS 1.10. 2015
ELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS 1.10. 2015 KENESTÄ ELINLUOVUTTAJA Elinluovuttajien tavanomaisia kuolinsyitä SAV ICH aivoinfarkti trauma anoksia
LisätiedotLiite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY
LisätiedotAmpumis- ja räjähdysonnettomuuspotilasta ei kannata elvyttää??? Mitä kannattaa tehdä?
Ampumis- ja räjähdysonnettomuuspotilasta ei kannata elvyttää??? Mitä kannattaa tehdä? Ensihoidon ylilääkäri Mikko Lintu Akuuttilääketieteen- ja sisätautien erikoislääkäri Termit TECC = Tactical Emergency
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion
LisätiedotDNR ei elvytetä ei hoideta. Esitelmä Akuuttihoitopäivillä 22.5.2015
DNR ei elvytetä ei hoideta Esitelmä Akuuttihoitopäivillä 22.5.2015 Tehohoidon vastuulääkäri 2001- Anestesiaylilääkäri 2008- Ensihoitolääkäri 2003-2012 Ei taloudellisia sidonnaisuuksia 22.05.2015 www.esshp.fi
LisätiedotOuti Peltoniemi LT, lastentautien ja anestesiologian erikoislääkäri, Lasten teho-osasto, OYS outi.peltoniemi[a] ppshp.fi
Elisa Nurmi LL, erikoislääkäri, HUS ATeK Lasten ja nuorten sairaala elisa.nurmi[a]hus.fi Outi Peltoniemi LT, lastentautien ja anestesiologian erikoislääkäri, Lasten teho-osasto, OYS outi.peltoniemi[a]
LisätiedotLiite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti
LisätiedotKuolintodistusten kieli
Kuolintodistusten kieli Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 132. vuosipäivän symposiumi 15.11.2013 Aleksanterin teatteri Jenni Viinikka Helsingin yliopisto ja tutkijakoulu Langnet Tapahtumatietojen historiaa
LisätiedotSiirtokriteerit heräämöstä vuodeosastolle. Mari Savo, anest sh kesle, anestesia, OYS Jyväskylä 4.10.2012
Siirtokriteerit heräämöstä vuodeosastolle Mari Savo, anest sh kesle, anestesia, OYS Jyväskylä 4.10.2012 Lukkarinen Hannele TtT, dosentti, esh, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto, Terveystieteiden laitos
LisätiedotLämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen
LisätiedotLÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI
POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI Pohjois-Karjalan pelastuslaitospetteri Hakkarainen Lääkintämestari 1 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS SAIRAANKULJETUKSEN TUOTTAJANA
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotIka a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus
Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotValdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille
Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset
LisätiedotElvytys Päivitetty 3.2.2016
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen neuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä Päivitetty 3.2.2016 PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
Lisätiedot2014 Tarvitaanko monitorointisuositusta Suomessa? Jouko Jalonen. jouko.jalonen@utu.fi
1990 2014 Tarvitaanko monitorointisuositusta Suomessa? Jouko Jalonen SAY:n suositukset Suositus anestesiatoiminnan järjestelystä (1997) Suositus valvonnasta anestesian ja leikkauksen jälkeen (1998) Suositus
LisätiedotMirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos
Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan
LisätiedotKuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna
Kuolema saattohoidossa Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna Kuolema saattohoidossa - Mahdollisuus valmistautua kuolemaan - Mahdollisuus keskittyä
LisätiedotK-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava
K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet
LisätiedotEnsiapu laboratoriossa. Ari Åker, Labquality Days 2014, 7.2.2014
Ensiapu laboratoriossa Ari Åker, Labquality Days 2014, 7.2.2014 Sisältö Peruselintoiminnot Hätäilmoitus Elvytys Tajuttomuuden ensiapu Palovammat Syövyttävät aineet Myrkytykset Ari-Pekka Åker 2 Potilaan
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito
LisätiedotSAIRAALAN SISÄISET ELVYTYKSET TAYS:SSA VUONNA 2009
SAIRAALAN SISÄISET ELVYTYKSET TAYS:SSA VUONNA 2009 Iida Tikkakoski Ohjaaja: LT, el, kliininen opettaja Sanna Hoppu Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Anestesiologia
LisätiedotHemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen
Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
LisätiedotLääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista
Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen
LisätiedotPioglitazone Actavis
Tutustu Pioglitazone Actavis -valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä Hoidollisten riskien minimointiohje Pioglitazone Actavis 15 mg ja 30 mg tabletit Päivitetty viimeksi 10/2018 Pioglitazone minimointiohje
LisätiedotPERUSELVYTYS KUNNIAAN! Juhana Hallikainen Ensihoidon vastuulääkäri HYKS Akuutti/Ensihoito, Peijaksen alue Akuuttihoitopäivät 23.5.
PERUSELVYTYS KUNNIAAN! Juhana Hallikainen Ensihoidon vastuulääkäri HYKS Akuutti/Ensihoito, Peijaksen alue Akuuttihoitopäivät 23.5.2016 LUENTO POHJAUTUU ERC:N, SEKÄ KÄYPÄ HOITO OHJEISIIN LUENNON ALGORITMIDIOJEN
LisätiedotPITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT
PITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT YLEISIMPIÄ ESIMERKKEJÄ A. Savolainen s.2013 1 Yleisimmät Ekg:n vuorikausinauhoitus Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti Ruokatorven PH Oksimetria 2 Muita Syketaajuus ja sykevaihtelu
LisätiedotUudet elvytyssuositukset 2010 Sydänpysähdys ja elvytys
Uudet elvytyssuositukset 2010 Sydänpysähdys ja elvytys Tom Silfvast Ensimmäiset ohjeet 1966 päivitetty noin 6 vuoden välein Suositusprosessit 2000-luvulla kirjallisuuden kattava analysointi kansainväliset
LisätiedotLataa Sydänpysähdyksestä elvytetyn potilaan tehohoito - Tuomas Oksanen
Lataa Sydänpysähdyksestä elvytetyn potilaan tehohoito - Tuomas Oksanen Lataa Kirjailija: Tuomas Oksanen ISBN: 9789529995547 Sivumäärä: 140 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.10 Mb Tavoitteet Sydänpysähdyksestä
LisätiedotLiekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus
LisätiedotKolmasosa sydänpysähdyspotilaista jäi ilman peruselvytystä yliopistollisessa sairaalassa
ALKUPERÄISTUTKIMUS TIETEESSÄ SANNA HOPPU LT, apulaisylilääkäri TAYS, tehohoidon vastuualue Critical Care Medicine Research Group, Tampere sanna.hoppu@pshp.fi JARI KALLIOMÄKI LL, erikoislääkäri TAYS, tehohoidon
LisätiedotTrauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali
Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen
LisätiedotKuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
LisätiedotKodin kokonaisturvallisuus
Kodin kokonaisturvallisuus tapaturmien ehkäisy murtosuojaus ja rikosten ehkäisy varautuminen sähkön-, lämmön- ja vedenjakelun katkoksiin ongelmajätehuolto paloturvallisuus (ot 6) ensiapuvalmius (ot 7)
LisätiedotONKO YLIPAINEHAPPIHOITO VAIKUTTAVAA?
kirje toimitukselle ONKO YLIPAINEHAPPIHOITO VAIKUTTAVAA? Tarkastelemme nykytietämystä ylipainehappihoidon (HBOT) vaikuttavuudesta sukeltajantaudin, häkämyrkytyksen ja vaikeiden pehmytkudosinfektioiden
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Addex-Kaliumklorid 150 mg/ml infuusiokonsentraatti. Osmolaliteetti: noin 4 000 mosm/kg vettä ph: noin 4
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Addex-Kaliumklorid 150 mg/ml infuusiokonsentraatti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml Addex-Kaliumkloridia sisältää: Kaliumkloridi 150 mg/ml, joka vastaa
LisätiedotHoidon rajaamisen periaatteet
Hoidon rajaamisen periaatteet Maija Kaukonen, Dos Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Kliinisen farmakologian erikoislääkäri Töölön sairaala Hoidon rajaamisen edellytykset 4 Parantavan hoidon
LisätiedotPREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA
Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA Liikunnan vaikutukset Predialyysivaiheen kokonaisvaltaisessa hoidossa liikunnalla on tärkeä rooli. Säännöllisellä liikunnalla voi vaikuttaa positiivisesti
LisätiedotHoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.
LisätiedotHoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla
Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 14.11.13 Eeva Rahko LT, el Sisältö PPSHP hoitoketjuohjeet
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Kalii chloridum/glucosum B. Braun 1,5 mg/ml + 50 mg/ml infuusioneste, liuos Kalii chloridum/glucosum B. Braun 3 mg/ml + 50 mg/ml infuusioneste, liuos Kalii chloridum/natrii chloridum B. Braun 1,5 mg/ml
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito
Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus
LisätiedotMittalaite ja puhelin on laitettu toimimaan automaattisesti yhdessä, sinun tulee seurata puhelimen antamia ohjeita mittauksen suorittamiseen.
TIETOA MITTAUKSESTA VERENPAINE Olet saanut käyttöösi Beurer-mittalaitteen ja puhelimen. Mittalaitteella mitataan verenpaine ja syke. Mittauksen jälkeen puhelin lähettää mitatut arvot hoitajalle. Käsittele
LisätiedotMini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto
Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla
LisätiedotFimea kehittää, arvioi ja informoi
Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa
LisätiedotOma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA
Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA Tieto lisää elämänlaatua Tämä esite on tarkoitettu kroonista munuaisen vajaatoimintaa sairastaville
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotElvytetyn potilaan alkuvaiheen hoitoperiaatteet
LUKU 9 Elvytetyn potilaan alkuvaiheen hoitoperiaatteet Tuomas Oksanen Tero Varpula Tiivistelmä Kammiovärinästä elvytettyjen potilaiden toipumisennustetta voidaan parantaa viilennyshoidolla, jonka toteuttaminen
LisätiedotHENGITYSKAASUJEN VAIHTO
HENGITYSKAASUJEN VAIHTO Tarja Stenberg KAASUJENVAIHDON VAIHEET Happi keuhkoista vereen -diffuusio alveolista kapillaariin -ventilaatio-perfuusio suhde Happi veressä kudokseen -sitoutuminen hemoglobiiniin
LisätiedotKoiran sydämen vajaatoiminta
Koiran sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoimintaa voidaan hoitaa ja pidentää odotettavissa olevaa elinaikaa. Koirankin sydän voi sairastua Koiran sydänsairauksista Sydämen vajaatoiminta on yleinen vaiva
LisätiedotToiminnan kehitys ja järjestelyt
Sisällys Toiminnan kehitys ja järjestelyt 1. Anestesian, tehohoidon, ensihoidon ja kivunhoidon järjestely 11 2. Anestesiologian ja tehohoidon osasto sairaalassa 23 3. Suomalaiset ja eurooppalaiset anestesiatoimintaa
LisätiedotUltraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle
Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään
LisätiedotMalli ensihoitotyöparin roolijaon mukaisesta työskentelystä (AMK-malli) JPA 2011
Pulssin tunnustelu ei ole luotettavaa (ammattilaisillakaan) Mahdollisimman keskeytymätön painelu on edullista (elvytyksen aikana sallitaan hands off ajaksi MAX 5 sekuntia) Pelkkä painelu saattaa riittää?
LisätiedotElvytys. Käypä hoito -suositus. Eettiset perusteet. Suosituksen keskeinen sanoma. Määritelmiä ja lyhenteitä
Käypä hoito -suositus Elvytys Suomen Anestesiologiyhdistyksen ensihoidon alajaos, Suomen Elvytysneuvosto ja Suomen Punainen Risti Suosituksen keskeinen sanoma Hoitosuosituksen tarkoitus on taata kaikille
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Elvytys
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen neuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä Päivitetty 21.2.2011 Käypä hoito -suositus perustuu
LisätiedotOLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS
OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotRAUTAFOSFATOINNIN PERUSKÄYTTÖ
RAUTAFOSFATOINNIN PERUSKÄYTTÖ TELTTAKAMIINAN RAUTAFOSFATOINTI TELTTAKAMIINAN RAUTAFOSFATOINTI Telttakamiinat ovat Winnovan metalliosaston valmistamia, myytäviä tuotteita. Koska kamiinat kuumenevat käytössä
LisätiedotEbola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö
Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotPoliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
LisätiedotMiten lämmitän potilaan? Onko monitoroitava?
Miten lämmitän potilaan? Onko monitoroitava? 20.9.2018 Sirkka-Liisa Lauronen EL, TAYS 1 22.9.2018 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Sisältö Lämmönsäätely hereillä Tahaton perioperatiivinen hypotermia Hypotermian
LisätiedotErityisturvallisuustiedote
Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien
LisätiedotMET-toiminta TAYS:ssa 1.1. - 30.4.2013 - Päivystyspotilaan riski vitaalielintoimintojen häiriölle
MET-toiminta TAYS:ssa 1.1. - 30.4.2013 - Päivystyspotilaan riski vitaalielintoimintojen häiriölle Tiina Parkkinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Helmikuu
LisätiedotVastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus
Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta
LisätiedotAivovamma kokemuksena Risto Savolainen. Aivovamma
Aivovamma kokemuksena 10.5.2017 Risto Savolainen Aivovamma Vuosittain Suomessa saa aivovamman erilaisissa tapaturmissa 35 000 henkilöä Pysyviä aivovamman jälkitilanoireita on joka 50:llä suomalaisella
LisätiedotVajaaravitsemuksen hoito
Vajaaravitsemuksen hoito Lähi-ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 15.10.2018 Aoh Reetta Kiikeri Tyks Sydänkeskus *Lähteenä käytetty osin VSSHP:n johtavan ravitsemusterapeutti Mari Salmisen luentodioja
Lisätiedot