Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus EU:n budjetin 2016 toimeenpanosta

Transkriptio

1 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus EU:n budjetin 2016 toimeenpanosta Ville Itälä, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Eduskunta, Helsinki

2 Vuosikertomus 2016 Keskeiset havainnot (1) Tilit ja tulot kunnossa kuten aiempina vuosina Puhdas tarkastuslausunto Euroopan unionin vuoden 2016 tilien luotettavuudesta. Vuoden 2016 tulot ovat kokonaisuutena tarkasteltuna lailliset ja sääntöjenmukaiset. Slide2

3 Vuosikertomus 2016 Keskeiset havainnot (2) Maksuissa sääntöjä noudatetaan paremmin Nyt ensimmäistä kertaa maksujen säännönmukaisuudesta varauman sisältävä lausunto (aiemmin kielteinen lausunto 22 vuotta). Varauman sisältävä lausunto tarkoittaa, että tarkastajat eivät voi antaa puhdasta lausuntoa, mutta havaitut ongelmat eivät ulotu laajalle eli niitä ei esiinny kaikilla budjetin menoaloilla (esim. hallinto). Arvioitu virhetaso on laskenut (4,4% vuonna 2014, 3,8% vuonna 2015). Vuoden 2016 maksujen arvioitu virhetaso silti yhä olennainen (3,1%), mutta: Merkittävässä osassa (noin puolet) tarkastettuja maksuja arvioitu virhetaso ei ollut olennainen. Näitä olivat esimerkiksi opiskelija- ja tutkimusapurahat, viljelijöille maksettavat suorat tuet sekä EU henkilöstön palkat ja eläkkeet. Slide3

4 Vuosikertomus 2016 Keskeiset havainnot (3) Arvioidun virhetason (3,1%) lisäksi tarkastuksessamme havaittiin, että vuosien koheesiopolitiikan varoilla perustetuista rahoitusinstrumenteista* suoritettiin yhä vuonna 2016 maksuja lopullisille edunsaajille, vaikka maksut olisi pitänyt suorittaa viimeistään Jos kyseiset liian myöhään suoritetut maksut (2,5 mrd euroa) olisi huomioitu, arvioitu virhetaso olisi ollut 5,1 %. Virheissä ei ole välttämättä kyse petoksesta tai varojen tuhlaamisesta vaan siitä, että varoja ei ole käytetty kaikkia sääntöjä noudattaen. *Kaudella jäsenmaat perustivat koheesiopolitiikan alalla yli 1000 rahoitusinstrumenttia, joiden tarkoituksena oli tukea EU-hankkeita lainoilla, takauksilla ja pääomasijoituksilla. Slide4

5 EU:n budjetin arvioitu virhetaso ( ) Kalvo 5

6 Vuodelta 2016 tarkastetut menot Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky: tutkimushankkeet, koulutus, liikenne Koheesio: Alueiden kehittäminen, rakennerahastot Luonnonvarat: maatalous ja maaseudun kehittäminen Globaali eurooppa: kehitys- ja humanitäärinen apu, EU jäsenyyteen valmistautuminen j Vuoden 2015 lopussa oli 4,2 miljardia euroa käyttämättä koheesioalan rahoitusinstrumenteissa. Turvallisuus ja kansalaisuus: oikeus-, turvapaikka- ja maahanmuuttoasiat, rajavalvonta Kalvo 6

7 Virhetasojen vertailu menoaloittain ( ) Kalvo7

8 Keskeiset havainnot: Maksutapahtumat (1) Korvauksiin perustuvien maksujen virhetaso olennainen Sillä hallinnoiko komissio varoja yksin vai yhdessä jäsenmaiden kanssa, ei ole vaikutusta virhetasoon. Arvioitu virhetaso riippuu maksun perusteesta (kulukorvauksiin vai tukioikeuksiin perustuva maksu). Maksutyyppi Kulukorvauksiin perustuva -Edunsaajat hakevat korvauksia heille aiheutuneisiin kuluihin. Osoitettava, että on harjoitettu tukikelpoista toimintaa/on syntynyt korvaukseen oikeuttavia kuluja (esim. rakennerahastohankkeet, maaseudun kehittämishankkeet tai kehitysapu) Arvioitu virhetaso 4,8% Olennainen (>2%) Tukioikeuksiin perustuva -Edunsaajat saavat tukimaksuja täytettyään tietyt ehdot (esim. suora tuki viljelijöille tai tutkimusapuraha) 1,3% Ei olennainen (<2%) Slide8

9 Keskeiset havainnot: Maksutapahtumat (2) Korjaavat toimenpiteet alensivat virhetasoa 1,2 prosenttia Jäsenvaltioiden viranomaisten ja komission toteuttamilla korjaavilla toimenpiteillä oli myönteinen vaikutus: kokonaisvirhetaso olisi ilman niitä ollut 4,3 prosenttia (3,1 prosentin sijaan). Korjaavia toimenpiteitä ovat muun muassa tukikelvottomien erien poistaminen kuluilmoituksista (ennen komission maksua), tukikelvottoman projektin korvaaminen tukikelpoisella projektilla ja nettomääräiset rahoituskorjaukset (lähinnä maatalousmaksuissa, korjaukset vähennetään seuraavista maksuista jäsenmaalle) Otoksessamme oli 41 maksutapahtumaa, joissa korjaavat toimenpiteet alensivat arvioitua kokonaisvirhetasoa kyseiset 1,2 prosenttia. Slide9

10 Keskeiset havainnot: Varainhoito Maksamattomat sitoumukset kasvaneet ennätystasolle Maksamattomat sitoumukset kasvaneet ennätykselliseen 239 mrd euroon; koheesiopolitiikan osuus 140 mrd euroa joillakin mailla haasteita käyttää kaikki varat kirjekuoristaan. Lisäksi on muita pitkä-aikaisia vastuita, esim. kattamattomat eläkevastuut (67 mrd euroa). Nykyisiin budjettikehyksiin luodut joustovarat, kuten joustoväline ( 500ME/v) ja ennakoimattomien menojen liikkumavara (0,03% BKTL:sta) olleet kovassa käytössä mahdollisia odottamattomia tapahtumia vuoteen 2020 asti ei välttämättä kyetä rahoittamaan. EU budjetin ulkopuolisten mekanismien käyttö EU-toimintojen rahoittamiseen lisääntynyt (esim. EFSI ja Turkki-facility) Monimutkaisuus. Vain osa näistä mekanismeista on ETT:n tarkastuksen ja raportoinnin kohteena Vaarana tilivelvollisuuden ja läpinäkyvyyden heikkeneminen. Slide10

11 Keskeiset havainnot: Tuloksellisuus Vertailu kv. organisaatioihin ja OECD-jäsenvaltioihin osoitti, että komission tulosraportoinnissa parannettavaa: EU:n budjetin raportointikehys monimutkainen (useita sektorikohtaisia sääntöjä/tulosraportteja, joiden vaatimukset eritasoisia) EU:n budjetissa tavoitteita ja indikaattoreita paljon (5 indikaattoria/1 mrd E) verrattuna esim. Hollantiin (2,5 indik./1mrde) tai Ranskaan (2 indik./1 mrd E) Kollegio ja pääjohtajat eivät kanna vastuuta tuloksellisuudesta antamistaan tiedoista (toisin kuin itse budjetin hallinnoinnista) Pääjohtaja vahvistaa budjetin hallinnointia koskevien tietojen oikeellisuuden jokaisen pääosaston vuosikertomuksessa. Lausunto ei kata tietoja aikaansaaduista tuloksista. Komission jäsenten kollegio hyväksyy puolestaan hallinnointia ja tuloksellisuutta koskevan kertomuksen (joka perustuu pääosastojen vuosikertomuksiin). Näin ollen kollegion kantama poliittinen kokonaisvastuu kattaa vain EU-budjetin hallinnoinnin, mutta ei tuloksellisuutta eikä tuloksia koskevaa tietoa. Slide11

12 Tarkastustyön aikana esiin nousevat petosepäilyt Havaitsemme joka vuosi joitakin tapauksia, joissa on aiheellista epäillä petosta. Kaikissa näissä tapauksissa tieto välitetään luottamuksellisena Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF). Vuoden 2016 tarkastuksissa havaittiin 11 petosepäilytapausta. Petosepäilyt liittyivät monenlaisiin tilanteisiin: luotu keinotekoisesti tuen saamisen mahdollistavat olosuhteet palveluja ja tavaroita jätetty toimittamatta Ilmoitettu tukikelvottomia kuluja eturistiriitoja epäselvyyksiä hankintamenettelyissä Tilintarkastustuomioistuin ei kommentoi näihin tapauksiin liittyviä tietoja, jotta se ei vaarantaisi OLAFin mahdollisia tutkimuksia. OLAF vastaa tapauksiin liittyvistä jatkotoimista omien hallinnointi- ja raportointimekanismiensa kautta. Kalvo 12

13 Tiivistelmä EU:n vuoden 2016 tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan. Arvioitu virhetaso pysyttelee yhä kahden prosentin yläpuolella. Virhetaso oli korkein tuensaajan omiin kuluilmoituksiin perustuvissa menoissa (cost reimbursements). Korjaavat toimenpiteet alensivat arvioitua virhetasoa. Suuria maksupaineita jäsenmaille tulevina vuosina; maksamattomat sitoumukset kasvussa. Tuloksellisuusraportointi on edelleen heikkoa. Kalvo 13

14 Vuosikertomus 2016 lähemmin tarkasteltuna Kalvo 14

15 Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky: 15 miljardia euroa Yleisin virhetyyppi: henkilöstökulut laskettu väärin Esimerkki Projektin henkilöstökuluihin sisällytettiin bonuspalkkioita, jotka eivät ole tukikelpoisia. Edunsaajalla ei myöskään ollut kustannuslaskentajärjestelmää, joka olisi voinut osoittaa mitkä yleiskustannukset kuuluivat projektille (yleiskustannuksia esim. rakennuksen hoito, siivous, sähkö). Projektille kirjatut yleiskustannukset eivät olleet tukikelpoisia. Kyseessä oli pilvipohjaisen internet-infrastruktuurin kehittämishanke. Kalvo 15

16 Koheesiopolitiikka: 36 miljardia euroa Yleisimmät virhetyypit: tukikelvottomat menot edunsaajien kuluilmoituksissa. Esimerkki 1 Euroopan sosiaalirahaston (ESR) projektin oli tarkoitus rahoittaa tutkimustoimintaa. Espanjassa toteutettu hanke rahoitti kuitenkin lääkärien harjoitteluajan palkat. Harjoittelut liittyivät vain osittain tutkimustoimintaan ja niiden päätarkoituksena oli valmistaa lääkärit omaan ammattiinsa. Koko hanketta ei näin ollen voitu katsoa EU-rahoituskelpoiseksi. Esimerkki 2 Yliopisto Bulgariassa sai Euroopan aluekehitysrahastolta rahaa hankkiakseen välineitä opetustarkoitukseen (hammaslääkärien koulutus). Välineitä käytettiin kuitenkin maksullisessa toiminnassa (hammaslääkäripalvelut), vastoin EU/kansallisia sääntöjä. Tulojen olisi pitänyt vähentää projektiin annettua avustusta. Kalvo 16

17 Luonnonvarat: 58 miljardia euroa Maatalous: Yleisimmät virhetyypit: maatalousmaan ilmoittaminen liian suurena ja tukeen oikeuttamattomien lohkojen ilmoittaminen. Maaseudun kehittäminen, ympäristö, ilmastotoimet ja kalastus: Yleisimmät virhetyypit: tukikelvottomat menot/tuensaaja/hanke Esimerkki Viljelijä Portugalissa sai tukea Azorien perinteisten hedelmäpuulajikkeiden säilyttämiseen. Ollakseen tukikelpoinen lohkolla piti kasvaa vähintään 80 prosenttia perinteisiä lajikkeita. Kumpikaan tarkastetusta kahdesta lohkosta ei ollut tukikelpoinen. Yhdellä lohkolla kasvoi tiheää metsää ja toisella vain 58 % hedelmäpuita. Kalvo 17

18 2016 Suomessa tarkastetut maksutapahtumat Maatalousrahasto 1 maksutapahtuma (ei virhettä), kriisituki maidontuottajalle Maaseuturahasto 4 maksutapahtumaa (4 kvantitatiivistä virhettä + 1 muu virhe) Kaikki kvantitatiiviset (laskettavissa olevat) virheet liittyivät maa-alan ilmoittamiseen liian suurena (0,53%, 0,95%, 1,39% ja 6,43%) Muu virhe, liittyen ympäristötukeen: fosforin käyttö per lohko ylitti sallitun (esim. sallittu maksimi 10 kg/ha/vuosi, käytetty 20 kg/ha/v) Slide18

19 Turvallisuus ja kansalaisuus: 2,4 miljardia euroa Ei anneta erillistä virheprosenttia (osuus vuoden 2016 budjetista noin 2%). Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) sekä sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) täytäntöönpano hidasta (ks. seuraava kalvo) Hätäapuhanke Kreikassa: pakolaiset joutuivat maksamaan laivalipuista Laivojen vuokraus maksoi 8 miljoonaa euroa: EU 6 meur Kreikan valtio 2 meur Varustamot kuljettivat pakolaisia Kreikan saarilta mantereelle elomarraskuussa Laivayhtiöt veloittivat hädänalaisilta pakolaisilta matkalipuista lähes markkinahinnan (aikuinen 60 euroa/lapsi 30 euroa). Komissio ei huomioinut matkustajilta kerättyjä tuloja (jopa 9 miljoonaa euroa) epäselvää mikä osa toimintaa rahoitettiin julkisilla varoilla ja mikä osa pakolaisilta kerätyillä tuloilla Page 19

20 Turvallisuus ja kansalaisuus Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) sekä sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) täytäntöönpano suhteellisen hidasta Huom.: Täytäntöönpanoaste saatiin vertaamalla varainhoitovuosien 2014 ja 2015 yhteisesti hallinnoituja menoja rahoituskaudeksi myönnettyyn kokonaismäärään niiden 13 jäsenvaltion osalta, joiden menoja komissio oli hyväksynyt vuosilta 2014 ja Lähde: Commission decision on the clearance of the annual accounts for national programmes concerning expenditure supported under the AMIF and ISF of the 2014 and Page financial years.

21 Globaali Eurooppa: 8,3 miljardia euroa Yleisimmät virhetyypit: tukeen oikeuttamattomat kulut (esim. kulut jotka eivät liity sopimukseen, tukikelpoisuuskauden ulkopuolella aiheutuneet kulut), todentavia asiakirjoja ei toimitettu. Esimerkki 1 Komissio oli hyväksynyt kansainvälisen järjestön kuluja Indonesiassa. Tarkastajat eivät saaneet kuluihin liittyviä dokumentteja (esim. lasku, matkalippu) eikä kulujen oikeellisuutta voitu arvioida. kulut tukikelvottomia. Esimerkki 2 Rauhanturvaajien roolin vahvistamiseksi toteutettu projekti Nigerissä oli hankkinut moottoripyöriä varmistamatta että ne ovat peräisin tukikelpoisesta alkuperämaasta. Alkuperäsääntöä ei noudatettu ja kulut ovat tukikelvottomia. Komissio oli hyväksynyt kulut virheellisesti. Kalvo 21

22 Euroopan tilintarkastustuomioistuin Maakohtaisia tietoja: Missä jäsenmaissa ja kuinka paljon ETT tarkasti vuonna 2015? Komission arvio maakohtaisista riskeistä (maatalous, koheesio) Komission luvut maakohtaisista rahoituskorjauksista Komission luvut maiden nettoasemista Kalvo 22

23 Yhteenveto tapahtumatarkastusten tuloksista kunkin jäsenvaltion osalta: Maaseudun kehittäminen, ympäristö, ilmastotoimet ja kalastus Slide 23

24 Yhteenveto tapahtumatarkastusten tuloksista kunkin jäsenvaltion osalta: Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio Alankomaat Yhdistynyt kuningaskunta Saksa Ruotsi Suomi Latvia Liettua Virheettömät tapahtumat: 2 Virheettömät tapahtumat: 4 Ei tapahtumia Kvantifioimattomat virheet: 6 Kvantifioimattomat virheet: 0 Ei tapahtumia Ei tapahtumia Ei tapahtumia Ei tapahtumia tarkastettu Kvantifioidut virheet < 20 %: 0 Kvantifioidut virheet < 20 %: 1 tarkastettu tarkastettu tarkastettu tarkastettu vuoden 2016 osalta Kvantifioidut virheet 20 %: 1 Kvantifioidut virheet 20 %: 0 vuoden 2016 osalta vuoden 2016 osalta vuoden 2016 osalta vuoden 2016 osalta Yhteensä: 9 Yhteensä: 5 Irlanti Tanska Viro Puola Virheettömät tapahtumat: 3 Virheettömät tapahtumat: 7 Kvantifioimattomat virheet: 0 Ei tapahtumia Ei tapahtumia Kvantifioimattomat virheet: 5 Kvantifioidut virheet < 20 %: 0 tarkastettu tarkastettu Kvantifioidut virheet < 20 %: 0 Kvantifioidut virheet 20 %: 1 vuoden 2016 osalta vuoden 2016 osalta Kvantifioidut virheet 20 %: 1 Yhteensä: 4 Yhteensä: 13 Belgia Tšekin tasavalta Virheettömät tapahtumat: 14 Ei tapahtumia Kvantifioimattomat virheet: 8 tarkastettu Kvantifioidut virheet < 20 %: 1 vuoden 2016 osalta Kvantifioidut virheet 20 %: 1 Yhteensä: 24 Luxemburg Slovakia Virheettömät tapahtumat: 9 Ei tapahtumia Kvantifioimattomat virheet: 0 tarkastettu Kvantifioidut virheet < 20 %: 0 vuoden 2016 osalta Kvantifioidut virheet 20 %: 0 Yhteensä: 9 Ranska Ei tapahtumia tarkastettu vuoden 2016 osalta Itävalta Ei tapahtumia tarkastettu vuoden 2016 osalta Portugali Unkari Virheettömät tapahtumat: 0 Virheettömät tapahtumat: 7 Kvantifioimattomat virheet: 1 Kvantifioimattomat virheet: 6 Kvantifioidut virheet < 20 %: 0 Kvantifioidut virheet < 20 %: 1 Kvantifioidut virheet 20 %: 0 Kvantifioidut virheet 20 %: 2 Yhteensä: 1 Yhteensä: 16 Espanja Romania Virheettömät tapahtumat: 9 Virheettömät tapahtumat: 13 Kvantifioimattomat virheet: 7 Kvantifioimattomat virheet: 7 Kvantifioidut virheet < 20 %: 3 Kvantifioidut virheet < 20 %: 4 Kvantifioidut virheet 20 %: 5 Kvantifioidut virheet 20 %: 0 Yhteensä: 24 Yhteensä: 24 Italia Slovenia Kroatia Malta Kreikka Kypros Bulgaria Virheettömät tapahtumat: 15 Virheettömät tapahtumat: 1 Virheettömät tapahtumat: 3 Virheettömät tapahtumat: 6 Kvantifioimattomat virheet: 14 Ei tapahtumia Ei tapahtumia Kvantifioimattomat virheet: 2 Kvantifioimattomat virheet: 2 Ei tapahtumia Kvantifioimattomat virheet: 4 Kvantifioidut virheet < 20 %: 0 tarkastettu vuoden 2016 osalta tarkastettu vuoden 2016 osalta Kvantifioidut virheet < 20 %: 0 Kvantifioidut virheet < 20 %: 0 tarkastettu Kvantifioidut virheet < 20 %: 2 Kvantifioidut virheet 20 %: 0 Kvantifioidut virheet 20 %: 1 Kvantifioidut virheet 20 %: 0 vuoden 2016 osalta Kvantifioidut virheet 20 %: 1 Yhteensä: 29 Yhteensä: 4 Yhteensä: 5 Yhteensä: 13 Slide 24

25 ETT:n tarkastamat maksutapahtumat 2016: Koheesio Virheellisessä transaktiossa Jäsenmaa Tarkastetut transaktiot Virheelliset transaktiot Ei kvantifioitu virhe Kvantifioitu virhe < 20% 20% 1 Italia Espanja Romania Tsekki Unkari Bulgaria Puola Iso-Britannia Slovakia Kreikka Saksa Malta Irlanti Portugali Yhteensä Slide 25

26 ETT:n tarkastamat maksutapahtumat 2016: Maaseudun kehittäminen, ympäristö, ilmastotoimet ja kalastus Virheellisessä transaktiossa Jäsenmaa Tarkastetut transaktiot Virheelliset transaktiot Ei kvantifioitu virhe Kvantifioitu virhe < 20% 20% 1 Saksa Romania Puola Espanja Ranska Tsekki Bulgaria Portugali Kreikka Itävalta Liettua Iso-Britannia Suomi Italia Kroatia Slovakia Viro Unkari Irlanti Tanska Yhteensä Slide 26

27 Komission arvio maakohtaisista riskitasoista 2016 (maatalous) 8,0% 7,0% 6,0% 5,0% 4,0% 3,0% 2,0% 1,0% 0,0% Amount at Risk % Page 27

28 Kommission arvioima virheprosentti : Koheesio (EAKR/KR) Luxembourg Viro Kroatia Suomi Malta Ruosti Tanska Liettua Portugali Latvia Irlanti Kypros Saksa Tsekki Alankomaat Romania Belgia Italia Kreikka Itävalta Puola Iso-Britannia Bulgaria Slovenia Unkari Ranska Espanja Slovakia 0,00% 1,00% 2,00% 3,00% 4,00% 5,00% 6,00% 7,00% Page 28

29 Rahoituskorjaukset (maatalous) Lähde: Commission 2016 Annual Management and Performance Report for the EU Budget, annexes 2.4 Page 29

30 Rahoituskorjaukset (koheesio) 6,0% 5,0% 4,0% 3,0% 2,0% 1,0% 0,0% Rahoituskorjaukset (% EU budjetista saaduista maksuista) Keskiarvo 1,7% Lähde: Commission 2016 Annual Management and Performance Report for the EU Budget, annexes Page 30

31 Operatiivinen nettoasema 2015 (ei sisällä hallinnollisia menoja eikä perinteisiä omia varoja (=tullit); lähde: komissio) MAA (BKT; EU=100) 2015 (milj.euroa) 2015 (% BKTL:sta) MAA (BKT; EU=100) 2015 (milj.euroa) 2015 (% BKTL:sta) Saksa (124) ,46 Puola (68) ,31 Iso-Britannia (108) ,46 Tsekki (84) ,77 Ranska (107) ,25 Romania (54) ,27 Alankomaat (130) ,54 Kreikka (72) ,8 Italia (97) ,16 Unkari (68) ,38 Ruotsi (124) ,48 Espanja (93) ,42 Belgia (119) ,33 Slovakia (76) ,07 Itävalta (128) ,25 Bulgaria (45) ,33 Tanska (124) ,29 Portugali (78) 981 0,56 Suomi (110) ,23 Latvia (64) 759 3,12 Luxemb. (263) -94-0,27 Slovenia (83) 579 1,51 Kypros (85) -23-0,13 Liettua (74) 540 1,51 Irlanti (132) 349 0,19 Viro (73) 243 1,21 Kroatia (59) 227 0,52 Malta (85) 32 0,37 Iso-Britannian operatiivinen nettoasema v oli (milj.euroa)

32 Euroopan tilintarkastustuomioistuin Tuloksellisuus: Miten tarkastettavat aihealueet valitaan, mitä tarkastetaan? Tuoreita ja tulevia erityiskertomuksia

33 Tuloksellisuusraportit (erityiskertomukset, yleistä) Mistä on kyse? Mitä tarkastetaan? Tarkastetaan, ovatko komissio ja/tai muut organisaatiot käyttäneet EU-varoja taloudellisesti, (kustannukset ovat kohtuulliset/alhaiset) tehokkaasti (tuotosten määrä suhteessa panostuksiin optimoitu) ja vaikuttavasti. (tuettu toiminta/ohjelma saavuttaa sille asetetut tavoitteet) Kyseessä on tuloksellisuustarkastus (ei laillisuus/säännönmukaisuus). Miten aiheet valitaan? Tavoitteena on, että tarkastuksella on mahdollisimman suuri vaikutus. Tarkastusaiheita valitessaan otetaan huomioon seuraavat näkökohdat: ohjelman/politiikka-alan toimintaan liittyvät riskit asianomaisten tulojen ja menojen suuruus edellisestä tarkastuksesta kulunut aika merkittävyys poliittiselta ja suuren yleisön kannalta.

34 Tuoreita ja tulevia erityiskertomuksia Yhteinen pankkivalvonta (marraskuu 2016) Ruokahävikin torjunta (tammikuu 2017) EU-toimet pakolaiskriisissä: hotspot-lähestymistapa (huhtikuu 2017) Viherryttäminen (maatalous) Komission toimet Kreikan velkakriisissä Makrotalouden epätasapainot (MIP) Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila (SES) EU:n vaalitarkkailumissiot Kalvo 34

35 Euroopan tilintarkastustuomioistuin Uusi tuote: yleiskatsaukset Esimerkki yleiskatsauksesta: EU:n energia- ja ilmastotoimet Julkisesti saatavilla olevaan tietoon perustuva katsaus Käytiin läpi 269 EU:n ja jäsenvaltioiden tarkastuskertomusta

36 Yleiskatsaus: EU:n energia- ja ilmastotoimet EU toimet Useimmat EU:n ilmastotoimista keskittyvät kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Vuosille 2030 ja 2050 asetutettuja päästöjen vähennystavoitteita ei saavuteta ilman merkittäviä lisätoimia. Tarkastustyö Tarkastuksista suurin osa liittyy energia-alaan. Energian sisämarkkinoiden toteutuminen hidastunut jäsenvaltioiden erilaisen EU lainsäädännön täytäntöönpanon ja energiamarkkinoiden hallinnoinnin takia. Havaittu ongelmia kustannustehokkuudessa, esteitä investoinneille sekä uusiutuvan energian ohjelmien riittämätöntä seurantaa ja arviointia. Seitsemän suurinta haastetta 1. Energia- ja ilmastoasioiden hallinto, 2. näyttöön perustuva päätöksenteko, 3. energia-alan muutos,4. tutkimuksen ja innovoinnin tehokas hyödyntäminen, 5. sopeutumistoimien suunnittelu ja toteutus, 6. rahoitus sekä 7. EU:n kansalaisten osallistaminen. Kalvo 36

37 Kausilämpötilan muutos, C, vuosina , verrattuna vuosiin (2 C globaalin kasvun skenaariossa) Talvi Kesä Vaikka kasvihuonekaasupäästöjä onnistuttaisiin vähentämään, on silti välttämätöntä sopeutua ilmaston muuttumiseen. Source: Adapted from Climate Impacts in Europe, the JRC PESETA II project, Data from Dosio and Paruolo 2011 and Dosio et al Page 37

38 Muutos kausittaisissa sademäärissä, %, vuosille , verrattuna vuosiin (2 C globaalin kasvun skenaariossa) Talvi Kesä Source: Adapted from Climate Impacts in Europe, the JRC PESETA II project, Data from Dosio and Paruolo 2011 and Dosio et al Page 38

39 Yhteystiedot Ville Itälä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen European Court of Auditors 12, Alcide de Gasperi 1615 Luxembourg Slide 39