Kartanorakennus muutettiin paperitehtaan konttoriksi 1910-luvulla, ja 1940-luvulla rakennus siirtyi klubikäyttöön.

Transkriptio

1 Kauttuan koulu/omakotialue Kauttuan koulun kivikautinen asuinpaikka paljastui, kuten moni muukin euralainen muinaislöytö, opettaja Valtter Lyysaaren ansioista. Kiviesinelöydöt, niiden työstämisen yhteydessä syntyneet iskokset, hioinkivi ja keramiikka kertovat, että paikalla on asuttu noin eaa. Maakunnallisesti arvokkaan Kauttuan Omakotialueen tuntumaan rakennettiin Kauttuan suuri kivikoulu vuonna Sitä on laajennettu 1990-luvulla. Kauttuan koulussa on nyt noin 300 oppilasta. Kauttuan tehtaat laajenivat merkittävästi 1940-luvun alussa, ja sotien jälkeen rakennettiin kokonaisia uusia asuinalueita, joissa rakennukset olivat identtisiä tai muistuttivat läheisesti toisiaan. Talot olivat puisia ja runkorakenteisia. A. Ahlström oli talotuotannossa hyvin omavarainen, sillä materiaali saatiin omista metsistä, Varkauden talotehtaat valmistivat elementit ja paikalliset rakennusmiehet pystyttivät talot. Näitä alueita olivat mm. Omakotialue, Kiiskinmäki, Lohiluoma sekä pienemmässä mittakaavassa Vohlonen, Harola ja Tyttötalot. Omakotialueesta rakennettiin työväestön asuinalue, ja tyyppitalon alueelle piirsi A.H. Gunnar Aspelin vuonna Talot avasivat ensi kertaa työväestölle mahdollisuuden erilliseen, perhekohtaiseen asuinympäristöön. Asukkaat vuokrasivat asuntoja tehtaan sosiaalitoimistosta, ja maksoivat nimellistä vuokraa asumisestaan. Yhtiö myi asunnot yksityisomistukseen luvulta lähtien. Kauttuan Klubi Anders Henrik Falck rakennutti uuden ruukinkartanon, nykyisen Kauttuan Klubin vuonna 1802, jota laajennettiin kahdella siivellä vuonna Rakennus edustaa Ruotsiin 1800-luvun alussa levinnyttä uusklassista rakennustyyliä. Kauttuan kustavilaiseen uusklassismiin liittyvä päärakennus edustaa yksinkertaisella tavalla suuntauksen pyrkimystä pelkistettyihin ja suoralinjaisiin rakennuskappaleisiin. Rakennuksesta puuttuu tyylisuunnalle tyypilliset keskilinjat korostukset, kuten pylväät. Ajalleen tyypillisesti omistajan asuinrakennus erottui työläisten rakennuksista vaalealla värillään. Kartano oli yhdyskunnan keskus, ja sen ikkunasta näkyivät kosken partaalla sijainneet pajat. Nykyisin pajoista on jäljellä enää vain Klubin takapihalla sijaitseva lietso. Falckin uusi, mittava ja arkkitehtonisesti edustava rakennus nosti Kauttuan ruukin läehmmäksi eteläisen rannikkoseudun johtavien ruukkien ympäristökulttuurin tasoa. Rakennuksen toteutti todennäköisesti rakennusmestari Johan Packalin. Kartanon kummitustarina, Valkea neito, on myös peräisin Falckin ajoilta. Ruukinpatruunan kerrotaan ahdistelleen kartanossa asunutta kotiopettajatarta, joka pakeni Falckia, hyppäsi ikkunasta ja menehtyi. Falckin huhuttiin haudanneen naisen Klubin kivijalkaan, josta hänet myöhemmin olisi siirretty haudattavaksi Euran hautausmaalle. Tarinasta on monia verisoita, kuten kummitustarinoista usein tapana onkin. Kartanorakennus muutettiin paperitehtaan konttoriksi 1910-luvulla, ja 1940-luvulla rakennus siirtyi klubikäyttöön. Ruukin kellotapuli on luvuilta. Alosa oli päärakennuksen halkovaja. Tuntikello ja siihen liittyvä soittokello ovat edelleen käyttökunnossa. Minuuttiviisari on lisätty kelloon myöhemmin. Kauttuan Klubilla toimii edelleen ravintolana ja hotellina. Sen omistaa edelleen A. Ahlström Oy. 1

2 Käräjämäki Euran Käräjämäki on yksi Suomen tunnetuimmista muinaisjäännösalueista. Käräjäympyrän uskotaan olleen tuomioistuimen paikka, mutta alun perin se on kuitenkin hauta esihistorialliselta ajalta. Se on viimeinen tunnettu polttohauta Eurasta rautakaudelta, täällähän noin vuoden 600 jaa. aikoihin otettiin käyttöön muusta maasta poiketen esineellinen ruumishautaus. Jo 1880-luvulla tiedettiin, että Käräjämäellä on valtava määrä myöhäisen rautakauden ( jaa.) hautoja. Vain pieni osa niistä on tutkittu. Mielenkiintoisin Käräjämäen haudoista sijaitsee tien pohjoispuolella. Tämä merovingiajan alun soturin hauta oli rikkaasti varustettu, hauta-antimina oli mm. raudoitettu kilpi, miekka, väkipuukko ja keihäänkärki, heloin koristettu vyö ja pronssisormus. Vainajan pään alla oli hioinkivi. Tämä saattaa olla merkkinä siitä, että päällikkö oli miestensä miekkojen herra miekkojen terävyys riippui päällikön tahdosta. Päällikön hauta on ennallistettu ja se on nähtävänä tien pohjoispuolella pienen mäen päällä. Spitalkivi Vanhalta Mannilan maantieltä poikkeavan Hautakorven metsätien varressa on komea jääkauden mukanaan myllertämä kivenjärkäle, joka tunnetaan "spitalkiven" nimellä. Spitaaliin eli lepraan sairastuneiden vaeltajien arvellaan levähtäneen kiven luona matkallaan Seilin sairaalaan. Perimätieto kertoo, että Seilin saarella sijaineeseen spitaalisairaalaan kulkeneet tartunnan saaneet olivat lähtöisin Pohjanmaalta. Levähdettyään kiven kyljessä he olivat jatkaneet vaellustaan Auvaisten kylän kautta kohti rannikkoa. Tartuntavaaran takia sairastuneiden piti kulkea eristetylle saarelle ja mukana piti olla laudat ruumisarkkua varten. Seilin sairaala suljettiin vuonna 1785, joten kiveen liittyvät muistot ja tarinat ovat peräisin sitä edeltäneeltä ajalta. Terassitalo A. Ahlström Osakeyhtiö rakennutti Terassitalon Kauttuan paperitehtaan ylemmän toimihenkilöstön asuinhuoneistoksi vuonna 1938, ja se oli ensimmäinen Aallolta tilattu rakennussuunnitelma Kauttualla. Terassitaloja piti rakentaa useampia, mutta suunnitelman toteuttaminen jäi kesken. Tyyliltään rakennus on modernistisen selkeälinjainen, jonka julkisivu on rapattua valkoista tiiltä ja jossa ainoana koristeena ovat pyöreät puiset kaiteet. Terassitalo seuraa funktionalistisia suunnitteluperinteitä, sillä on historiallinen tausta Välimeren piirin arkkitehtuurissa, jota Aalto ihaili ja josta hän sai innoituksensa rakennuksen muotoon ja julkisivuun. Kauttuan Terassitalo on elävä esimerkki arkkitehdin halusta sijoittaa rakennus osaksi luontoa. Keskeiseksi nousivat valon, ilman ja käytännöllisyyden korostaminen. Terassitalo edustaa omaa rinteeseen sijoitettua porrasmaista tyyppiä, jossa katto muodostaa ylemmän kerroksen laajan ulko-oleskelutilan, kattoterassin. Lisäksi jokaiseen asuntoon on kulku maan tasalta, ja luonnonvalo pääsee asuntoihin kolmesta ilmansuunnasta. Vaikka A. Ahlström Osakeyhtiö omistaa edelleen koko rakennuksen, johon kuuluu kuusi erikokoista vuokrahuoneistoa. Terassitalo on edelleen asuinkäytössä, mutta yksi asunto toimii näyttelytilana. 2

3 Villa Aalto Paperitehtaan naimattomille virkailijanaisille suunniteltu asuntola, jossa oli 12 samanlaista asuinhuonetta ja avotakalla varustettu yhteinen olohuone. Tipulaksi aikoinaan kutsuttu rakennus on pohjakaavaltaan neliömäinen ja pyramidikattoinen rakennus. Julkisivu on vaaleaa vaakalaudoitusta ja rakennuksen kiintopisteenä toimivat talon terassia koristavat pyöreät viistot puupylväät, joita Aalto käytti myös Terassitalon kaiteissa sekä samaan aikaan rakennetussa Noormarkun Villa Maireassa. A. Ahlström Osakeyhtiö omistaa edelleen rakennuksen, ja se toimii nykyään majoituskäytössä. Rakennus on nähtävissä muutoin vain ulkoa päin. Villa Ahlström Uuden paperitehtaan perässä Kauttua sai jälleen paikallisjohtajan Bertel Ahlströmin, jonka mukaan rakennus nimettiin. Villa Bertel Ahlström eli nykyinen Pyhäjärvi-instituutti valmistui vuonna 1911 paperitehtaan johtajan asunnoksi Pyhäjärven rannalle. Sen suunnitteli Jarl Eklund, ja se edustaa klassistista tyyliä, jossa pohjakaavaltaan ja julkisivultaa symmetrisen rakennuksen keskiakseli jatkui puutarhan keskikäytävänä, joka lopulta yhtyi Pyhäjärven Kauttuanlahteen. Alkuperäinen puutarhasuunnitelma on pelkistynyt nykypäivään tultaessa.pihan sivurakennus toimi autotallina. Sen edustavat puitteet eristivät paikallisjohtajan syrjään tuotannon ja työväen koskilaaksosta. Se erosi aiemmasta rakennuskannasta myös tyylinsä ja rakennusmateriaalinsa, tiilen vuoksi. Nykyisin rakennuksessa toimii Pyhäjärvi-instituutti. Sen tehtävänä on edistää ja kehittää elintarviketaloutta ja ympäristöä koskevaa koulutusta, tutkimusta ja muuta kehitystoimintaa. Rakennuksen ja Sepäntien välissä on alppiruusutarha, jonne on istutettu kaikki Suomessa jalostetut alppiruusulajikkeet. Alppiruusutarhasta lähtee luontopolku, joka kiertää järven ja Eurajoen alkumetrien rannalta. Tyttöpuisto / sisällissota 1918 Tällä nykyisen Kauttuan päiväkodin paikalla muinaiset kauttualaiset asuivat jo vuotta sitten. Tuolloin Pyhäjärvi oli kuroutunut merestä, mutta merenlahti ulottui vielä Kauttualle asti. Alueen ensimmäiset asukkaat olivat kalastajia ja hylkeenpyytäjiä. Arkeologit ovat tutkineet Tyttöpuiston kivikautista asuinpaikkaa ja löytäneet liesien jäänteitä ja paalujen jälkiä, jotka voivat olla merkkejä asumuksista. Löydöistä selvisi myös, että asukkaat ovat käyttäneet kahdenlaista keramiikkaa: Jäkärlän keramiikkaa ja tyypillistä kampakeramiikkaa. Keramiikkalöydöt ovat tärkeitä, koska arkeologit pystyvät niiden perusteella päättelemään, milloin ihmiset ovat asuneet tällä paikalla. Keittiömäki Alueelta on tehty esihistoriallisia löydöksiä. Nykyinen rakennuskanta on 1900-luvun alusta. Viemärin kaivuutyössä tuli vuonna 1976 esiin keihäänkärki, joka on löytöolosuhteittensa perusteella tulkittu kalmistolöydöksi. Löytökohdassa oli likamaata ja ojakaivannosta löytyi tältä kohtaa irtomaasta veitsi ja saviastianpala. Mahdollista siis on on, että paikalla on meronvingiajan kalmisto ja varsinainen kalmistoalue ulottuu ladon takana kohoavalle loivalle ja kivien peittämälle kummulle. 3

4 Alueelta on myös mm. kivilaji-iskos, joka on liitetty paikalla olevaan mahdolliseen kivikautiseen asuinpaikkaan. Pellolta kumpareen länsipuolelta on löydetty rautakautista keramiikkaa ja kivilaji- ja kvartsiiskoksia. Iskosten perusteella kivikautinen asuinpaikka näyttäisi jatkuvan jokitörmälle asti. Nykyiset Keittiömäen rakennukset ovat rakennettu paperitehtaan työväestön asuinhuoneistoiksi. Osa Keittiömäen rakennuksista on purettu. Nykyisin rakennukset ovat tyhjillään. Linnavuori Euran ja koko Ala-Satakunnan ainoa linnavuori rakennettiin yli 1000 vuotta sitten sellaiseen paikkaan, että sieltä pystyttiin tarkkailemaan tärkeitä kulkureittejä, Eurajokea ja Pyhäjärveä. Muinaislinnasta on vielä tänä päivänä nähtävänä noin 63 metriä pitkä kivinen varustus, joka kiertää mäen lakea. Sen päällä on aikanaan ollut kivinen varustus. Mäen laelta on löydetty kaivauksissa mm. värttinän palanen, väkipuukon katkelma, saviastian pajoja, rautakuonaa ja jauhinkiven aluskivi. Esineet on ajoitettu lukujen taitteeseen. Kulttuurikerros on ohut, joten Linnavuori ei ole varmaankaan ollut vakituisesti asuttu vaan se on toiminut pakopaikkana vihollisen uhatessa. Kauttuan Harola Harola on yksi Satakunnan hienoimmista lehdoista. Lehtometsä kätkee alleen muitakin aarteita: Harolassa on Suomen suurin röykkiökalmisto, röykkiöitä on alueella yli 700. Niitä on tutkittu hyvin vähän, ainoita löytöjä ovat toistaiseksi rautakuona, eläinten luut ja keramiikanpalat, jotka ajoittuvat esiroomalaiselle ajalle eli noin 500 eaa. 50 jaa. tai heti sen jälkeiseen aikaan eli vanhemmalle roomalaisajalle. Harolan röykkiöt ovat arvoituksellisia, varmuutta niiden tarkoituksesta ei ole. Ne ovat voineet olla alkujaan hautoja tai uhriröykkiöitä, kukaties osa ehkä raudansulatuksen yhteydessä syntyneitä kivikasoja. Luistari Luistari on yksi Suomen merkittävimmistä rautakauden kalmistoalueista ja pohjoismaiden laajin. Noin puolen hehtaarin alueelta on tutkittu yli 1300 hautaa. Nykyisin alueella on muinaispuisto, jossa kesällä laiduntavat lampaat. Opastetun reitin varrella pääsee tutustumaan tärkeimpiin löytökohteisiin. Muinaispuiston yhteydessä on myös näyttelytila, jossa kerrotaan Luistarin kaivauksista. Aikuisten hautojen lisäksi paikalta on tutkittu myös lasten hautoja. Hautojen löytöaineiston perusteella voidaan seurata naisen puvun ja korujen, miesten aseistuksen sekä hautaustapojen kehitystä useiden vuosisatojen ajan keskiseltä rautakaudelta (n. 500 jaa.) ristiretkiajalle (n jaa.) asti. Luistarin tunnetuin hauta löytyi ensimmäisenä kaivauskesänä vuonna 1969, kun arkeologi Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander tutki ns. Euran emännän haudan. Hautaan oli kätketty viikinkiajan lopulla, jaa., noin 45-vuotias, liki 170 cm pitkä nainen, joka oli puettu juhlapukuun. Hauta oli säilynyt niin hyvin, että sen perusteella voitiin suunnitella Euran muinaispuku, joka julkaistiin vuonna Puvun kankaat ovat villaa ja niiden värjäämiseen on käytetty pääasiassa suomalaisia kasvivärejä, nokkosta, kanervaa ja koivunlehtiä. Nauhoissa tavattu oranssinpunainen on saatu aho- ja paimenmataran juurista. Upeat korut ovat pääosin pronssia. Pronssikorut aiheuttivat haudassa villakankaaseen hometta, joka oli niin myrkyllistä, että mikrobit eivät pystyneet tuhoamaan villaa. Puvun kankaista saatiin näin talteen liki 100 pientä palaa, joita laboratoriossa tutkimalla voitiin saada selville, millaisia vaatteet olivat aikanaan olleet. 4

5 Kaulanauhassa on tuontihelmiä Välimeren itäosista ja hopearahoja idästä sekä Englannista ja Saksasta. Alusmekko on ilmeisesti värjätty Intiasta tuodulla kasvivärillä. Puku kertookin mielenkiintoisella tavalla viikinkiajan vilkkaista kauppayhteyksistä sekä itään että länteen, aina kaukomaille asti. Kauttuan vanha kylä Keskiajalla muodostunut kylän paikka on vuoden 1696 kartan mukaan sijainnut ennen isojakoa aivan Eurajoen varressa noin 2km kirkosta eteläkaakkoon. Nykyisin Kauttualle johtava tie kulkee Eurajoen yli noin 35 m entisestä sillan paikasta pohjoiseen, mutta vanhan sillan kiviä on vielä joen rannalla näkyvissä. Kauttuan kylän talot ovat sijainneet kahden puolen vanhaa tietä. Taloja on mainittu kylässä olleen parhaimmillaan 18 kappaletta. Isojaon asiakirjoissa 1770-luvulla kylästä mainitaan enää kaksi taloa, Luistari ja Heikkilä. Nykyisin vain Luistarin talo on jäljellä ja siinä toimii päiväkoti. Luistarin kalmistoon on matkaa 250m. Entinen kylänalue on peltona tai joutomaana. Muinaisjäänösalueella on suoritettu koekaivauksia (Pirkko- Liisa Lehtosalo-Hilander 1975 ja 1979, Kari Uotila 2012 ja 2013) ja tutkimuksissa paikalta on löydetty rakennusten jäänteitä sekä muinaispelto sekä vähäinen määrä rautakautisen tyyppistä keramiikkaa. Luunäytteitä on ajoitettu ja 1400-lukujen vaihteeseen. Pellon pinnalta on myös lukuisia pyöreäksi muotoiltuja latteita kiviä. Kännö Kännö rakennettiin kauttualaisten alakouluksi vuonna 1912 ja sitä laajennettiin nykyiseen muotoonsa vuonna Koulukäytöstä se jäi pois 2011 ja nyt tiloissa on mm. kansalaisopiston toimintaa. Koulu sai nimensä ensimmäisen opettajan ja sittemmin rehtorin I.V. Kännön mukaan. Kaunismäessä eli Kännön koulun paikalla on asuttu jo ainakin 1000 vuotta. Paikalla vuonna 1968 tutkittu matala röykkiömäinen kiveys ja mahdolliset kuoppaliedet viittasivat tutkijan mukaan asumuksen jäännökseen pikemmin kuin hautaukseen. Vuonna 1987 paikalta todettiin 24 nuoremman rautakauden ruumishautaa. Löytöjä saatiin kahdeksasta haudasta, mutta suurin osa löydöistä oli kahdessa haudassa. Aineisto koostui keihäänkärjistä, pronssispiraaleista tekstiilijäännöksineen, sormuksista, saviastianpaloista sekä ihmisen ja eläimen luista, joukossa yksi kallo. Vuosien kaivauksissa paikalta todettiin vielä seitsemän ruumíshautaa. Joukossa oli yksi kaksoishautaus. Löytöinä saatiin mm. rahoja, keihäänkärkiä, solkia. Haudat ajoittuvat viikinkiajan lopulle ja ristiretkiaikaan. Nuoranne Vuodelta 1880 on säilynyt mielenkiintoinen tieto, joka kertoo Yli-Nuoranteen talon pihasta: Nuoranteen talon kartanon takana, Myllymäessä, on joukko hautakuoppia; on myös jotakin vanhanaikaista kampsua niistä löydetty. Saman Nuoranteen kartanon alta huoneiden perustuksia kaivettaessa, on esiin tullut muinaiskaluja talon perustuksista löydettiin koko rautapuku eli haarniska, tuota ei uskallettu kuitenkaan pitää, pelättiin sen omistajan suuttuvan, ja sentähden se kaivettiin taas maahan. Harmi, Suomesta ei nimittäin ole tietoja vastaavista haarniskoista! 5

6 Joen puolella tietä sijaitseva Ali-Nuoranteen poikkeuksellisen pitkä päärakennus on ilmeisesti 1800-luvun alkupuolelta, osa rakennuksesta jo 1720-luvulta. Tien toisella puolella sijaitseva Yli-Nuoranteen päärakennus on 1800-luvun puolivälistä. Pappilanmäki Valtakunnallisesti merkittävä ja Satakunnan edustavimpiin kuuluva Euran pappilan päärakennus edustaa tyyliltään empireä. Rakennuksen on suunnitellut Per Johan Gylich luvulla rakennettu päärakennus sijaitsee puistoksi istutetun kummun korkeimmalla kohdalla ja talousrakennukset mäen alarinteessä. Pappilan alueella on nuoremmalta rautakaudelta periytyvä kalmisto. Euran Pappilanmäki on Suomen upeimpien esihistoriallisten miekkojen löytöpaikka. Loisteliain miekkahaudoista ajoittuu 600-luvun lopulle. Haudassa olleen miekan kahva on hopealevyä ja kullattua pronssia ja se on upein ornamentein koristettu, osittain säilynyttä tuppea koristaa erikoinen härkäpäinen kala. Miekkamiehellä oli myös koristeellinen vyö, jonka alunperä on Kama-joen alueella Keski-Venäjällä, jossa käytiin turkiskauppaa Bysanttiin ja arabimaihin. Komean miekan omistaja on varmasti ollut aikanaan vaikutusvaltainen mies, ehkä alueen päällikkö. Lännestä tuotu miekka ja itäinen vyö kertovat laajoista kauppayhteyksistä lukujen taitteen Eurassa. Toinen upea löytö on hopeakoristeinen miekka, joka on hienoimpia ristiretkiajan esineitä Suomesta. Se löydettiin pappilan rakennustöiden yhteydessä jo 1840-luvulla. Yksi tunnetuimmista Kalevala koru -aiheista, Euran sydän, on myös peräisin Pappilanmäestä löytyneestä miehen viikinkiaikaisesta haudasta. Puolvälinkivi Härkänummi Härkänummen viikinkikylä on rakennettu Mansikin leirikeskuksen yhteyteen ja se otettiin käyttöön vuonna Eurasta ei ole löytynyt rautakauden asutusta, niinpä malli taloihin on saatu muualla Suomessa tehtyjen löytöjen ja niihin perustuvien tutkimusten pohjalta. Viikinkikylässä voi tilauksesta tulla kokeilemaan, millaista oli elämä viikinkiajalla, rautakauden lopulla, noin jaa. Toimintaa, kuten lapsille suunnattuja muinaisleirikouluja ja esim. työyhteisöille suunnattuja tykypäiviä järjestää Pohjolan muinaiselämys Oy. Rivanmaa Kuninkaanhauta Kuninkaanhauta on Suomen suurin hautarakennelma, se on noin 45 metriä halkaisijaltaan ja korkeutta on noin 4,5 metriä. Joidenkin laskelmien mukaan röykkiössä on yli kuutiota kiviä eli noin kiveä, joiden halkaisija on 20 cm:ä. Haudan rakentaminen on ollut aikamoinen urakka! Todennäköisesti se on sukuhauta, johon on tehty monia hautauksia pidemmällä aikavälillä, mutta koska tutkimuksia ei ole tehty, tästä ei ole varmuutta. Vastaavanlaisia, joskin pienempiä hautaröykkiöitä 6

7 tunnetaan muinaisen Panelianlahden alueelta noin 120. Ne ajoittuvat pronssikaudelle, jolloin haudat siis rakennettiin meren rannalle. Suuret röykkiöt ovat pronssikauden alusta. Kuninkaanhaudan välittömässä läheisyydessä on 1980-luvulla tutkittu asuinpaikkaa ja siitä on löydetty pronssikauden lopun keramiikkaa. Paikalla on siis ollut ihmisen toimintaa ainakin 1000 vuoden ajan. Juhola Juholan viiden hautaröykkiön ryhmä on tyypillinen satakuntalainen pronssikautinen röykkiöalue. Eteläisin röykkiö on kooltaan 18 x 16 metriä, siis varsin suuri, pienin röykkiöistä on 9 x 6 metriä. Ne ovat noin metrin korkuisia. Tämän kaltaisia röykkiöitä tunnetaan Satakunnasta satoja. Röykkiöt sijaitsevat rinteessä, josta on ollut näkymä Panelian muinaiselle merenlahdelle. Alueella ei ole tehty kaivauksia, joten tarkempaa tietoa röykkiöiden rakenteesta tai muusta sisällöstä ei tiedetä. Loukomäki Hakamaisella metsäsaarekkeella sijaitsee kolme röykkiötä, joista komein on halkaisijaltaan 17 x 15 m ja korkeudeltaan lähes 2 metriä. Tätäkin suurempi, halkaisijaltaan yli 20 metrinen Loukomäen suurröykkiö on sijainnut lännessä näkyvän tilakeskuksen pihapiirissä. Loukomäen röykkiö tutkittiin vuonna 1951 ja myöhemmin se hävitettiin. Röykkiöstä löydettiin paasiarkku, jossa ilmeisesti oli ollut ruumishautaus sekä pronssinen partaveitsi ja piikivinen terä. Parhaiten Loukomäen röykkiö kuitenkin muistetaan kiveyksen seasta löydetystä pronssimiekasta. Suomesta tunnetaan pronssikaudelta 13 miekkaa, joista kaksi on löydetty Paneliasta. Miekka oli pronssikaudella pelottava ase, mutta myös statusesine. Miekka ilmaisi, että sen kantaja oli varakas, aikansa todellinen mahtimies. Vähä-Saarenmaan Aloksenrannasta löydetty miekka on vanhimpia Suomesta löydettyjä miekkoja, se ajoittuu pronssikauden alkuun. Miekka on valmistettu Tonavan yläjuoksulla ja ilmeisesti aikanaan uhrattu rantaveteen. Loukomäen suurröykkiöstä löydetty miekka on valmistettu Skandinaviassa n eaa. Sepänmäki Tällä paikalla on kaksi hiidenkiuasta ja niiden välissä näkyy paasiarkku. Paasiarkkuja löytyy aina silloin tällöin pronssikauden röykkiöiden sisärakenteista, mutta Sepänmäen tapauksessa on erikoista se, että arkkua ei ole peitetty. Eteläisempi röykkiö on komea, ehjä ja muodoltaan pyöreä. Sen halkaisija on 12,5 x 12 m ja korkeus on 2,5-3 m. Toisen röykkiön koko on 13,5 x 8 m. Kanneton paasiarkku on 4 m pitkä ja noin metrin leveä. Itäisemmät seinät ovat vielä pystyssä Kolmhaara Jokisauna ja alinen koski Alvar Aallon työläisille suunnittelema sauna- ja pesularakennus valmistui vuonna Se on yksi edustavimmista Aallon kareliaanisen kauden rakennuksista. Rakennus on hirsistä valmistettu, alun perin turve- ja harjakattoinen rakennus, jonka perustukset ovat betoniset. Rakennus on kaksikerroksinen ja 7

8 sijaitsee rinteessä, joten molempiin kerroksiin on käynti maan tasalta. Luonnonläheisyys on läsnä myös tässä rakennuksessa. Rakennuksessa toimii nykyisin kahvila ja design-myymälä. Varattavissa yksityiskäyttöön / Jokisauna Oy. Alinen koski: Alinen koski on yksi Kauttuan Ruukinpuiston kuvatuimmista kohteista. Kosken molemmin puolin näkyvät myllynrauniot, jotka ovat olleet paikallisten maatalojen yhteiskäytössä. Palokunnanmäki Kauttuan VPK:n talo on antanut nimen palokunnanmäelle, joka on hurjimpia pulkkamäkiä Eurassa! Vireinen palokunnantalo on rakennettu Kauttuan tehtaiden VPK:n toimesta vuonna 1916 ja Ahlström Oy:n avustamana. Palokuntaharrastus on ollut alueella erittäin suosittua sekä Kauttualla että Eurassa. Palokunnantalon suunnitteli Arthur Fagerholm, ja talosta tuli tehdasyhdyskunnan työväestön sosiaalisen elämän keskusn. Kauttualle ei tullut työväentaloa, vaikka alueella asui merkittävä tehdastyöväestö. Täysin työväestön käytössä talo ei ollut, sillä esimerkiksi paperiteollisuustyöväen ammattiosasto ei ilmeisesti saanut kokoontua tiloissa yhtiön vastustuksesta johtuen, vaan tähän tarkoitukseen käytettiin Euran työväentaloa. Palokunnantalo on toiminut niin juhla- kuin kokoustilana. Tyhjilleen jäänyt rakennus remontoitiin ravintolaksi, mutta nykyisin se on yksityisomistuksessa ja asuinkäytössä. Tallinmäki Tallinmäen rakennukset ovat peräisin 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Ne palvelivat teollisen tuotannon ohella toimivaa mittavaa maataloutta. Lisäksi niissä oli tuotannolle tarpeellisia aputiloja, kuten ratasvaja, verstaita ja palokunnan varasto.tallinmäen nykyinen neliömäinen keskusaukio vakiintui vasta 1900-luvun alussa. Sitä ennen rakennukset sijaitsivat mäessä tiiviinä rykelmänä. Nykyisin Tallinmäki toimii tapahtuma-aukiona, ja mm. aukion ylälaidalla sijaitseva valjastalli kesäisin näyttelytilana. Kauttuan tehtaitten museo Kauttuan tehtaitten museossa on esillä esineistöä Kauttuan teollisesta historiasta ruukin perustamisesta vuodelta 1689 tähän päivään. Kauttualla on ollut pisimpään Suomessa yhtäjaksoisesti teollista toimintaa ja tänä päivänäkin Eura on yksi Suomen teollistuneimmista paikkakunnista. Rautaruukin perusti vapaaherra Lorenz Creutz, jo ennen hänellä oli vesisaha Kauttuan kosken partaalla. Ruukin alue on ollut eri omistajasukujen hallinnassa, mutta vuodesta 1873 sen on omistanut Ahlströmin suku luvun alussa teollisuuden tuotanto muuttui raudanvalmistuksesta paperiin ja juuri ennen toista maailmansotaa perustettiin alueelle myös paperinjalostustehdas. Teollisuuden laajenemisen myöstä Kauttua muuttui taajaksi teollisuusyhteistöksi, jossa yhtiö hoiti työntekijöille asunnot ja monet palvelut luvun alusta lähtien teollisuuden omistus on hajautunut ja nyt jalostustehtaita on kolme ja työntekijöitä Lisäksi teollisuutta palvelevia yrityksiä on useita. Museossa on esillä myös niitä tuotteita, joita Kauttuan tehtailla nyt valmistetaan. Avoinna oloajat ja yhteystiedot löydät osoitteesta 8

9 Panelian rivimylly Panelian rivimylly on Euroopan ainoa 4-rivinen rivimylly. Ensimmäisiä virallisia merkintöjä myllyistä kirjattiin Euran käräjillä. Vuonna 1643 koko Panelian kylä paloi ja tuolloin myös tuhoutui kolme jalkamyllyä. Panelian myllyoloissa tapahtui ratkaiseva muutos 1850-luvulla, jolloin aloitettiin rivimyllyjen rakentaminen. Myllyt kokivat maassamme yleensä 1800-luvun lopulla ratkaisevan murroksen. Monin paikoin talonpoikaiset lahkomyllyt saivat kuoliniskun, mutta panelialaiset kestivät kilpailun isompien myllyjen kanssa kehittämällä myllyjensä tekniikkaa ja uusimalla niiden koneistoja. Nykypäivään säilynyt neljän myllyn rivimylly on Euroopassa harvinaisuus. Panelian neljästä myllystä kaksi on talkoovoimin kunnostettu toimiviksi. Koskessa jokiuoman päällä sijaitseva Prunnimylly toimii edelleen vesivoimalla ja myllyrivin toisessa päässä sijaitseva Rantoomylly sähköllä. Näillä myllyillä Panelian kotiseutuyhdistys jauhaa edelleen jauhoja vierailijoillekin mukaan ostettavaksi. Rivimyllyn lähellä sijaitsee leveä kaksiholvinen kivisilta vuodelta 1832 ja vuonna 1908 rakennettu jugendtyylinen Panelian osuusmeijerin rakennus, jossa sijaitsee myös Panelian museo. Oikeastaan koko kylän merkittävin osa kirkkoineen on keskittynyt lähelle Paneliankoskea. Kiukaisten nahkatehdas Kiukaisten ja lähipitäjien maanviljelijät perustivat vuonna 1917 Eurakoskelle Satakunnan Nahkateollisuus Oy:n ja tehtaalla alettiin valmistaa vuodista parkkinahkaa lähinnä omiin tarpeisiin luvulla nahkaa alettiin valmistaa kenkäteollisuudelle. Vuonna 1942 nimensä Satanahka Oy:ksi muuttanut tehdas aloitti raakanahan lisäksi omien nahkatuotteiden valmistuksen. Sen valikoimiin kuuluivat esimerkiksi nahkavaatteet, -käsineet ja -hatut sekä salkut ja laukut luvuilla yhtiö tuli tunnetuksi nahka- ja mokkapuseroistaan, joita se valmisti myös tuotemerkillä Finn Fant. Vielä vuonna 1995 tehdas työllisti 155 henkilöä, mutta ajautui konkurssiin kahta vuotta myöhemmin. Sen jatkajana aloitti Sata Leather Oy vuonna 1998, joka kuitenkin joutui lopettamaan toimintansa Tiiliset tehdasrakennukset, jotka ovat ovat nykyisin tyhjillään, ovat pääosin ja 1940-luvuilta. Nahkatehtaan läheisyydessä sijaitsee Kiukaisten rautatieasema, joka on rakennettu vuonna Panelian sähkötehdas Paneliankosken Voima Oy:n sähkövoimalaitoksen rapatut ja arkkitehtuuriltaan klassistiset tiilirakennukset valmistuivat vuonna Sähkölaitos kuuluu valtakunnallisesti merkittävään Panelian kylän kulttuuriympäristöön. Nykyisin rakennuksessa toimii myymälä Wanha Sähkötehdas: Pitkäkosken mylly Maakunnallisesti arvokkaalla, historiallisella mylly- ja saha-alueella sijaitseva myllyrakennus, jonka alaosa on luonnonkivikvadeeria ja yläosa hirttä. Hinnerjoen myllynrauniot Hinnerjoen hautausmaa rajoittuu Hinnerjokeen, jonka rannalla on vanha myllypohja. 9

10 Mannilan kalasatama Mannilan kalasatama on kalankäsittelypaikka, jota Pyhäjärven kalastajat ovat käyttäneet ja käyttävät edelleen. Mannilan on noin 200 ympärivuotisen asukkaan vireä ja elinkelpoinen kylätaajama. Kylän väkiluku lähes tuplaantuu kesäisin, kun kesäasukkaat muuttavat rantahuviloilleen. Kalastusta harjoitetaan nykyään lähinnä sivuelinkeinona, mutta aiemmin se on ollut tärkeä osa alueen asukkaiden toimeentuloa. Osa rannalla sijainneista rakennuksista on jo purettu pois. Hevossuonranta Hevossuonranta on matala ranta-alue Pyhäjärven rannalla. Rannan nimen alkuperästä ei ole tietoa, mutta on arveltu, että rannalta on kerätty hevosille järviruokoa. Ranta on matala, ja siksi keräys olisi onnistunut vaivatta. Rannalta lähtee Hiittenkarin luontopolku, joka kulkee Pyhäjärven rannasta. Luontopolulle on opasteet Hevossuon rannasta. Sepäntien talot Lehtevän ruukinraitin varrella sijaitsevat 1800-luvun alussa rakennetut vasaraseppien punaiset tuvat, sekä ruukin työntekijöiden asuinrakennukset: Tallinmäeltä päin lueteltuna Pitkä rivi, Grönroos, Flemin, Vanha rivi ja Uusi rivi. Rakennukset loivat Kauttuan työväenasunnoille esikuvan, jonka mukaan tiloja kartutettiin seuraavan vuosisadan alkuun asti. Grönroosin ja Flemingin lähes neliömäiset pohjaratkaisut jäivät poikkeuksiksi, ja Sepäntien tulevat rakennusten pituus määräytyi jatkossa tarpeen mukaan. Vertailtaessa Suomen muihin ruukkeihin, Sepäntien työväen asunnot olivat suhteellisen tilavia ja hyvin perustettuja. Rakennukset ovat edelleen asuinkäytössä. Tien toisella puolella sijaitsee ruukiin 1870-luvulla rakennettu hiilisuuli ja alempana kosken partaalla saharakennus 1900-luvun alusta. Jukola Kauttuan paperi- ja jalostustehtaiden työntekijöiden lapsille tarkoitettu lastentalo, joka rakennettin vuosina Sotien jälkeen naiset astuivat joukolla työelämään tehtaille kolmivuorotyöhön, jolloin lapsille tarvittiin päiväkoti. Äitiysloma oli 1940-luvulla 3kk, joten talossa oli myös lastenseimi. Rakennus on Aallon arkkitehtitoimiston luonnostelema, mutta toteutettu rakennus on Olav Hammarströmin käsialaa. Rakennus edustaa korkeatasoista suunnittelua ja rakentamisajan sivistys- ja sosiaalihistoriallista kehitystä. Siksi se on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Talo on viimeiseksi toiminut nuorisotalona, mutta nykyisin se on tyhjillään. Kauttuan kerrostalot A. Ahlström Osakeyhtiö rakennutti työntekijöilleen Kauttuan ensimmäiset kerrostalot 1960-luvun lopulla. Taloissa on asunut alkuun vain paperi- ja pakkaustehtaiden työntekijöitä. Kerrostalot ovat elementtirakenteisia. Rakennukset ovat jatkumoa Lohiluoman rivitalotuotannolle, jossa asuntoja pyrittiin rakentamaan tiheästi ja moneen erilaiseen tarkoitukseen ja perhemalliin. 10

11 Kerrostalojen asunnot ovat nykyisin yksityisomistuksessa. Kiperi Elokuvateatteri auttuan Kuvan historia alkaa vuodesta 1954, jolloin Ahlströmin työntekijöiden asuntola muutettiin elokuvateatteriksi. Ja ajan hengen mukaan salista tehtiin iso, erityisesti pitkä: n 21 metriä. Saliin mahtui yli 200 henkilöä. Ja tämän muotoisena teatteri toimi aina vuoteen 2012 saakka, jolloin digtaalitekniikan tulo painosti saliin rakenteellisiin muutoksiin. Pitkä, kapea ja lähes tasaisella lattialla oleva sali ei enää vastannut ajan vaatimuksia ja ilman salin rakenteellisia muutoksia digitaalitekniikan suomat edut jäisi lähes kokonaan hyödyntämättä. Niinpä Kauttuan Kuva remontoitiin kokonaan vuonna Ja nyt Kauttuan Kuvassa on kaksi tämän päivän normit täyttävää digitaalisalia 3D laitteineen. Samalla Kauttuan Kuvasta tuli Suomen ainut kaksi salinen maaseutu elokuvateatteri. Kauttuan Kuvan rakennus oli vuoteen 1998 asti Ahlströmin omistuksessa ja maapohjalla oli Euran kunnan. Kuvan toiminnasta vastasi 70-luvun alusta 1998 asti Pasi Raivonen. Vuonna 1998 Kuva-Tähti oy osti Kauttuan Kuvan rakennuksen Ahlströmilta ja liiketoiminnan Raivoselta. Kuva-Tähti oy pyöritti Kuvaa vuoteen 2006 asti, jolloin rakennuksen huono alkoi vaikuttaa toimintaan ja Kuva suljettiin. Ei kuitenkaan pitkäksi aikaa: ainostaan muutamaksi kuukaudeksi, sillä Porilainen Reijo Varpainen vuokrasi Kuvan ja ryhtyi jatkamaan tomintaa. Myös Kuvan rakennuksen huonolle kunnolle saatiin ratkaisu 2009, kun elokuvasäätiö myönsi euron kunnostustuen, jonka siivittämänä rakennus remontoitiin, Kuva-Tähti oy:n toimesta. Reijo Varpainen jatkoi Kuvan toimintaa tammikuun 2012 loppuun asti, jolloin Kuvan digitalisointiremontti alkoi. Remontti tehtiin Kuva-Tähti oy:n toimesta ja Kuva-Tähti oy on jatkanut Kuvan toimintaa tästä eteenpäin. Kauttuan Kuva on Suomen ainut 2-salinen maaseututeatteri! Kiukaisten-Kauttuan rata Euran rata yhtyi Kiukaisten aseman kohdalta Rauma-Kokemäki -radalle. Kiukainen Kauttua -haararata rakennettiin vuosina rakennetun Kauttuan paperitehtaan kuljetuksia varten ja paperitehtaan omistanut A. Ahlström Oy osallistui radan rakentamiskustannuksiin. Rataosuuden rakennuspäätös tehtiin vuonna 1910, ja se tuli valmistuttuaan pääradan tapaan Rauman kaupungin omistukseen, joka myös kustansi sille osoitetun kaluston. Kauttuan asemalta jatkui myös satamarata Pyhäjärven rantaan. Junaliikenne 14 kilometriä pitkällä radalla alkoi 1. helmikuuta Radalla oli myös henkilöliikennettä vuoteen 1953 saakka. Vuonna rakennettiin seitsemän kilometrin pituinen rataosuus Kauttualta Säkylän Iso-Vimmaan Lännen Sokerin uudelle sokeritehtaalle. Sokeritehdas otettiin käyttöön 6. lokakuuta 1953 ja jo ensimmäisenä syksynä sinne saapui rataa pitkin vaunulastia sokerijuurikasta. Viimeiset sokerijuurikkaat tätä rataa pitkin kuljetettiin syksyllä 2009, ja saman vuoden joulukuussa radan kunnossapito lopetettiin. Radan varrella sijaitsevien tasoylikäytävien purkaminen aloitettiin syyskuussa Rata otettiin virallisesti pois käytöstä vuoden 2011 aikana. Liikennepaikat tällä radalla olivat Kiukainen, Eura, Kauttua ja Säkylä. 11

12 Möljä Möljä on Euran Kunnan veneiden paikoitusalue, joka laskee Pyhäjärveen. Möljän venelaiturista avautuu näkymä Pyhäjärvelle. Paikanpäältä löytyy myös lasten leikkipaikka sekä pienimuotoinen uimaranta. Kesäisin on useita veneitä nähtävissä laituripaikoissa. Kauttuan metsä Kauttuan metsä on euralaisille tärkeä ulkoilumaasto ja virkistysalue aivan Kauttuan keskustassa. Kauttuan metsässä on kuntoreittien lisäksi mm. Kauttuan laavu, jota Kauttuan kyläyhdistys ylläpitää. M Metsän omistaa isoksi osaksi Euran kunta. Mukavia hetkiä metsässä liikkumisen parissa! Euran urheilukeskus Tääl o vääristelty ennenki! (vääristäminen tarkoittaa täällä päin kumartelua) Euran urheilukentällä sijaitsee yleisurheilukenttä, jalkapallostadion, tennis-, ulkokoripallo- ja beachvolleykentät sekä frisbeegolfrata, lisäksi talvisin jääkiekkokaukalo. Tunnettuja euralaisia yleisurheilijoita ovat mm. 400 metrin aitajuoksun olympiaedustaja Tuija Helander. Toinen menestynyt Raikun yleisurheilija on Timo Tuominen, joka saavutti kaksi kymmenottelun SM-kultaa 1960-luvulla. Euran urheilutalo Euran urheilutalo on tärkeä liikuntapalveluiden keskus ja monien urheiluseutrojen toiminnan keskipiste. Urheilutalossa sijaistee seudun isoin liikuntasali ja uimahalli. Lisäksi talosta löytyy kaksi kuntosalia, painisali, peilisali, keilahalli ja kahvila. Lisätiedot: Panelian jäähalli Panelian Jäähallin perustamisasiakirjat allekirjoitettiin ja merkittiin kaupparekisteriin Hallin rakennustyöt aloitettiin toukokuussa 1999 ja halli valmistui lokakuussa Talkootyötä kertyi yli henkilötyötuntia. Ensimmäinen ottelu pelattiin Ottelussa kohtasivat Panelian Raikas ja Forssan Pallo, jonka PaRa voitti Panelian jääkiekkojoukkueen nimi on Panelian Raikas (PaRa). Lue lisää seuran toiminnasta. Täysimittainen 56 x 26 m kaukalo tarjoaa erinomaiset puitteet niin harrasteluisteluun kuin jääkiekkoonkin. Panelian jääkausi kestää elokuusta huhtikuuhun, jolloin kaukalossa on monipuolista toimintaa jäävuorolistan mukaisesti. Rakennuksessa palvelee myös jäähallin kahvio ja kuntosali. 12

13 Lue lisää Panelian jäähallin sivuilta Sieravuori Sieravuori sijaitsee Euran Honkilahdella, ja on nykyisin tunnettu Lomakeskus Sieravuoren toiminnasta. Keskuksessa esiintyy Suomeen eturivin artisteja ja toimii vesiurheilukeskus. Sieravuoressa järjestetään myös kansainvälisiä SUP-lautailukisoja. Sieravuoren läheisyydessä sijaitsee myös ulkoilualueita, frisbeegolf-rata. Sieravuoren alueelta lohkottin sodan jälkeen maatiloja karjalais-evakoille. Euran kirkko Kirkon on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck ja se valmistui vuonna Rakennus on tyypillinen kertaustyylien edustaja. Kirkon alaosa on graniittia ja päätykolmiot sekä tornin yläosa tiiltä. Istumapaikkoja kirkossa on 700. Kirkko peruskorjattiin vuonna Kirkko on kolmas kirkko nykyisellä paikallaan, kaksi edellistä kirkkoa ovat olleet puukirkkoja. Ensimmäinen valmistui vuonna 1640 ja toinen vuonna Se purettiin huonokuntoisena nykyisen kirkon tieltä. Euran kirkko ympäristöineen muodostaa ehjän, valtakunnallisestikin arvokkaan maisemakokonaisuuden, johon kuuluvat vanha hautausmaa, tiilinen lainamakasiini, Eurajoen ylittävä kirkkosilta, vanha kansakoulu ja nuorisoseurantalo Euran Pirtti. Euran seurakuntakeskus Euran kirkon välittömässä läheisyydessä sijaitseva seurakuntakeskus on vuodelta 1982 ja on Pekka Ilveskosken suunnittelema. Se tuo oman selkeästi oman ajallisen kerrostumansa historialliseen kirkkoympäristöön, johon se sopeutuu ympäristöstä lainattujen materiaalivalintojen ja mittakaavan johdosta. Sitä pidetään yleisesti onnistuneena täydennysrakennuksena. Euran seurakuntakeskuksessa on kaksi salia, joista pienempään mahtuu 74 henkilöä, suurempaan 120 henkilöä. Salit voidaan myös yhdistää, jolloin saleihin mahtuu jo lähes 200 henkilöä. Lauhianmäki Nykyinen Lauhianmäen hautausmaa rakennettiin 1890-luvun alussa rautakautisen kalmiston päälle. Kun tämä vahinko huomattiin, oli jo liian myöhästä, ja vanha kalmisto tuhoutui. Joitakin esihistoriallisia hautoja ehdittiin kuitenkin tutkia ja ne osoittautuivat viikinkiaikaisiksi. Alueelta on löydetty myös muuten Eurassa harvinaisia roomalaisen rautakauden (0 499 jaa.) ja kansainvaellusajan ( jaa.) esineitä. Lauhianmäen rautakautiseen kalmistoon haudattiin ihmisiä noin jaa. Kustaa Killinen inventoi Euran muinaisjäännöksiä 1870-luvulla ja silloin hän tutki myös Lauhianmäkeä. Killinen kertoi, että mäki oli täynnä Käräjämäelläkin havaittuja hautakuoppia ja että se oli täysin koskematon. Hautakuopanteiden lukumääräksi hän laski 200. Nykyisin hautausmaan arvo liittyy sen käyttötarkoitukseen, mutta myös maisemalliseen asemaan, sillä se on pysynyt jokseenkin muuttumattomana rautakaudelta lähtien. Lauhianmäelle on haudattu mm. tunnettu euralainen kuvataiteilija ja kulttuurivaikuttaja Jalmari Karhula. 13

14 Kauttuan seurakuntakoti Arkkitehti Olli Kestilän suunnittelema Kauttuan seurakuntakoti on vuodelta Se sopeutuu värityksensä ja modernistisen muotokielensä johdosta hyvin Ruukinpuistolle ominaisen Alvar Aallon arkkitehtuuriin ja se tuo kiinnostavan ajallisen kerrostuman valtakunnallisesti merkittävään ruukkiympäristöön. Honkilahden kirkko Honkilahden nykyinen Pyhän Mikaelin kirkko on vuodelta Rakentajana oli luvialainen Tuomas Samuelinpoika Rahvonius. Kirkossa on myöhemmin tehty runsaasti muutostöitä. Lehtereiden rakentamisen myötä länsisuomalainen pitkäkirkko on muuttunut lähes ristikirkoksi. Alttarilla on Gunnar Forsströmin vuonna 1934 tekemä lasimaalaus Kristus Getsemanessa. Kirkkoon mahtuu 400 henkeä. Kirkon kupeella oleva vuonna 1771 rakennettu erillinen kellotapuli edustaa ajalle tyypillistä lounaissuomalaista rakennustyyliä. Myös sen rakensi Tuomas Rahvonius. Rakennus on hirsirakenteinen, lautapaneelivuorattu ja saumapeltikatteinen kuten kirkkokin. Tapuliin on sijoitettu kaksi Tukholmassa valettua kelloa, joiden valmistusvuodet ovat 1777 ja Kirkonmäen miljööseen kuuluu lisäksi luonnonkivistä rakennettu makasiini. Hinnerjoen kirkko Hinnerjoen puinen kirkko valmistui vuonna Kirkko siirrettiin nykyiselle paikalleen kauemmaksi läheisestä koskesta sortumavaaran vuoksi vuonna 1799 ja samalla laajennettiin ristikirkoksi. Vuoden 1921 remontin on suunnitellut arkkitehti Ilmari Launis. Tällöin kirkko sai myös tornin. Kirkkoon mahtuu noin 400 henkilöä. Kirkon, hautausmaan, pappilan, kivisillan ja pitäjänmakasiinin muodostama kokonaisuus on valtakunnallisesti merkittävä. Kiukaisten kirkko Job Mattsson Höckert oli Lapin seurakunnan lukkarina toiminut suomalainen kirkonrakentaja. Hänen ensimmäinen työnsä oli vuonna 1761 valmistunut Kiukaisten kirkko, johon Höckert ilmeisesti sovelsi vapaamuotoisesti Tukholman yli-intendentinviraston laatimia piirustuksia. Vuonna 1776 hän vastasi Rauman raatihuoneen suunnittelusta ja rakentamisesta. Kiukaisten kirkkoa laajennettiin vuonna 1846 ja se sai nykyisen empiretyylisen torninsa. Samana vuonna rakennettiin kirkkomaata ympäröivä kiviaita. Harjunummen kappeli Kappalin on raumalaisen Erkki Karin suunnittelema ja se valmistui vuonna 1978 komealle paikalle. Esihistorian opastuskeskus Naurava lohikäärme Euran kunnan ylläpitämä Naurava lohikäärme on Suomen ensimmäinen esihistorian opastuskeskus. Toiminta-ajatuksena on kertoa elämyksellisesti Euran esihistoriasta, erityisesti paikkakunnan rikkaasta viikinkiajasta ( jkr.) Näyttelytiloissa on esillä alkuperäisiä esinelöytöjä sekä erilaisia kopioita. Kävijöillä on mahdollisuus kokeilla itse erilaisia muinaistekniikoita. Myös näytteillä oleviin esinekopioihin ja 14

15 tekstiileihin on lupa koskea. Näyttelytilojen yhteydessä toimii myymälä, jossa on myynnissä alueen käsityöläisten valmistamia, esihistoriaan liittyviä tuotteita sekä kirjallisuutta. Naurava lohikäärme on saanut nimensä Osmanmäen kalmistosta löydetyn viikinkiaikaisen keihäänkärjen koristekuvion mukaan. Rautaisen keihään putkiosaa koristaa hopeoitu lohikäärmeornamentti. Ks. mm. aukiolot: Hinnerjoen kotiseutumuseo Valon museo on 1800-luvun lopulla rakennetun mäkitupalaiskodin ympärille koottu museo. Valon museon yhteyteen on siirretty kyläsepän paja ja kuparipaja. Idyllisellä piha-alueella on kaksi aittaa ja riihi. Kotiseutumuseon ohessa toimii myös monipuolinen maatalousmuseo, johon on koottu maatalouskoneita ja maataloudessa käytettyjä työkaluja vuosikymmenten varrelta. Museossa esitellään myös perinteisiä käsityöläisammatteja ja näkemisen arvoinen on noin 1500 kahvikupin kokoelma. Museon esineistö on ylipäätään laaja, noin esinettä. Mannilan museo Kiukaisten wanha pappila Museorakennus puutarhoineen esittelee pappilakulttuuria ja kotiseutuhistoriaa Kiukaisissa. Eurakoskelle vuonna 1865 rakennettu kappalaisen virka-asunto esittelee pappilan huoneinteriöörejä. Esillä on myös esineistöä vuonna 1725 rakennetusta kirkosta: mm. puuleikkauksin koristeltu saarnatuoli ja vuonna 1726 maalattu alttaritaulu. Kiukaisten kotiseutuhistoriaan liittyvää esineistöä on esillä pappilan yläkerrassa, jossa vanhan kotitalousesineistön lisäksi on näytteillä mielenkiintoinen kokonaisuus Satakunnan Nahkateollisuus Oy:n eli Satanahka Oy:n jäämistöä työvälineineen ja valokuvineen. Kiukaisten Kilta järjestää Wanhassa Pappilassa kesäaikaan tapahtumia ja vaihtuvia näyttelyitä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Hiittenkari Hiittenkariin ja sen luontoon voi tutustua luontopolulla, joka sijaitsee Kauttualla Pyhäjärven pohjoispään reunamilla. Polku johtaa Hiittenkarille, joka on puolen kilometrin pituinen ja kärkeä kohden kapeneva Pyhäjärveen työntyvä ainutlaatuinen harjuniemi. Hyvän toden risti Hyvän toden risti on Panelian ja Eurakosken kylän entinen rajapyykki. Samassa pisteessä on sijainnut Euran ja Kiukaisten kuntien rajat. Kohteessa on valtava kivi, joka on toiminut rajanvedossa kiinnekohtana. Ennen kuntien rajat on vedetty kaikkien tuntemien maamerkkien kautta, kuten isojen kivien, suurien puiden tai muuten maisemasta erottuvien kohteiden avulla. Lions Club Kiukainen pystytti paikalle tolpan, jonne kirjattiin myös teksti "Hyvän toden risti". Nimen alkuperästä ei ole tietoa, mutta risti tässä asiayhteydessä merkitsee rajojen risteystä. 15

16 Uhrattu Uhrattu on Koskeljärven pohjoispäässä sijaisevan pieni kallioinen saari. Saari on ilmeisesti joskus historian saatossa ollut uhripaikka, sillä paikkojen nimet kulkevat hyvin kaukaa menneisyydestä. Uhripaikka teoriaa tukee myös se, että mantereen puolella on n. 200 metrin päässä saaren rannasta pronssikautinen toistaiseksi tutkimaton kiviröykkiö (prossikautinen vare). Myös Kolkankalliolla ja Isoluodossa on pronssikautisia röykkiöitä. Viereinen Koskeljärven lahti on Kottaanlahti. Tämä nimi viittaa myös muinaiseen asutukseen. Vanhojen ihmisten kertoman mukaan viime vuosisadan alussa Uhratussa pidettiin juhannuskokkoja ja kalliolla tanssittiin. Koska järven pintaa on useaan otteeseen 1900-luvulla laskettu Uhrattu oli vielä luvun lopussa yhteydesässä mantereeseen, mutta kun veden pitaa taas 1980-luvun alussa nostettiin siitä tuli uudestaan saari. Koskeljärvihän kuroutui erilleen merestä n vuotta sitten. Siihen asti se oli meren saaristoinen lahti. Mylloja Pyhäjärven rannalla Myllyoja ja Myllynojanlahti on alue, josta aikoinaan laski Myllyoja Kiperinjärvestä Pyhäjärveen. Kiperinjärvi on kuivatettu järvi, ja Myllyoja lasku 5-10 metriä ennen Pyhäjärveä. Se oli Pyhäjärven rannan suuntainen ja pitkulainen järvi, jonka nimi kirjoitettiin karttaan "Kiperjärvi" 1800-luvun puolivälissä. Myllyojan koskessa oli aikoinaan mylly, josta alue on saanut nimensä. Härkluoma Kirkkosilta Eurajoesta on vielä 1930-luvulta nostettu raakkuja, joissa on helmi sisällä. Vaaniin Pryki Kalatie Euran keskustaajamasta etelään johtavan Laitilantien rinnalla kulkee vanha maantieosuus, joka on edelleen maastossa selvästi löydettävissä ja suosittu ulkoilureitti. Tie ohittaa mm. monumentaalisen Myllyojan, joka kaivettiin 1900-luvun alussa Kiperinjärven kuivaamiseksi. Lentokenttä Euran lentokenttä rakennettiin vuonna Öljysoralla päällystetty kiitotie oli aluksi 600 metriä pitkä luvun alussa kiitotie pidennettiin metriin. Euran lentokenttä on niin sanottu korpikenttä, jossa ei ole vakituista lennonjohtopalvelua. Kenttä on kuitenkin valaistu yö-vfr toimintaa varten. Kentällä toimii pääasiallisesti Kauttuan ilmailukerho toimintamuotoinaan moottorilento, ultrakevyet lentokoneet ja liitovarjot. Lentopaikalta on 1,5 kilometrin matka Kauttuan keskustaan. Kuntien rajapyykki / Perävuori Jättiläisen kivi Tarina kertoo, että hiisi olisi yrittänyt heittää kiven Säkylästä Köyliön kirkkoa päin. Hiisejä ärsytti kirkon kellojen ääni, mutta kivi lensi varsin kauas Köyliön kirkosta. 16

17 Paikallisten muistikuvien mukaan Valtteri Lyysaari on hankkinut laatan kiveen noin 1960-luvulla. Euran Pirtti Taiteilija Jalmari Karhulan suunnittelema Euran nuorisoseurantalo Pirtti valmistui vuonna Rakennus on jugendkauden edustavimpia seurataloja Suomessa, ja sen on valtakunnallisesti merkittävä arkkitehtuurikohde. Suuressa puurakennuksessa on Karhulan arkkitehtuurille tyypillinen massiivinen kattoosa ja moniruutuiset ikkunat. Pirttiä voidaan pitää Karhulan kokonaistaideteoksena, sillä hänen käsialaansa ovat kaikki rakennuksen yksityiskohdat. Euran Pirtti on maamme edustavimpia seurataloja ja se liittyy kiinteästi Euran historialliseen kyläkuvaan. Rakennus on peruskorjattu 1980-luvun alussa. Euran Pirttiin liittyy vahvasti myös Euran rinkilät, Satakunnan maakuntaherkku. Euran Pirtissä rinkilöitä valmistetaan vuosittain talkoovoimin useampi tuhat. Pirtin leivonnaiset ovat niitä oikeita rinkilöitä, sillä alkuperäinen resepti on tuotu nuorisoseuran taloksi rakennettuun Euran Pirttiin. Rinkilöistä saadut voitot käytetään Pirtin toiminnan hyväksi. Euran rinkilöiden leipomisperinne jatkuu myös nuoremmassa polvessa, sillä herkkua valmistetaan nykyisin myös euralaisten koulujen kotitaloustunneilla. Pirtin lähistöllä sijaitsee myös Soveron taidetalo, jossa taiteilija Kaisa Sovero ottaa vastaan niin ryhmiä kuin satunnaisia matkalaisiakin. Yli sata vuotta vanha hirsitalo ja tyyliin sopiva sisustus kuljettaa vierailijan hetkeksi aikamatkalle vuosikymmenten taakse. Toipilaskoti 1900-luvun alussa Eeva Ahlströmin ( ) aloitteesta perustettu keuhkoparantola Huoltola, jota ympäröivät puistomaiset istutukset. Eeva Ahlström oli Kauttuan ruukin ostaneen Antti Ahlströmin vaimo. Eeva Ahlström jatkoi A. Ahlström Osakeyhtiön liiketoiminnan johtamista Antti Ahlströmin kuoltua vuonna Hän on Suomen ensimmäinen naispuolinen teollisuusjohtaja. Hän teki myös paljon kulttuuri- ja hyväntekeväisyystyötä, mistä Kauttuan toipilaskoti on yksi esimerkki. Arkkitehdit Aalto ja Hammarström Lohiluoman rakennuskanta syntyi Ahlströmin kaavoitettua asuinalueen paperi- ja jalostustehtaan toimihenkilöille. Alueelle sijoitettiin myös arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema jalostustehtaan yliinsinöörin asuintalo Pyhäjärven rantaan vuonna Aalto korosti yksinkertaisessa rakennuksessa materiaalien vaihtelevuutta ja luonnonmateriaalien käyttöä. Materiaalien lisäksi Aalto huomoi luonnonläheisyyden myös talon asemoinnissa: sillä olohuoneen suuret ikkunat avautuvat Pyhäjärvelle ja järven puolella on suojainen terassi. Rakennus on nykyisinkin asuinkäytössä ja yksityisomistuksessa. Aallon talon tieltä katsottuna vasemmalla puolella sijaitsee kaksi Olav Hammarströmin suunnittelemaa omakotitaloa. Hammarström työskenteli Aallon arkkitehtitoimistossa, jota kautta hän suunnitteli Kauttualle myös mm. Pyhäjärven pohjoispäädyn rannassa olevan turvekattoisen rantasaunan. Hammarström lähti Ahlströmin palveluksesta muutettuaan Yhdysvaltoihin, jossa hän teki merkittävän uran arkkitehtinä. Lähteenojan kivimakasiini Tupunan ratsupiha 17

18 Nykyisin asuinkäytössä toimiva rakennus on ollut alun perin Vaaniin vaivaistentalo. Ahlströmin navetta Kauttuan maatalous kehittyi voimakkaasti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Sen monumentiksi nousi 1920-luvulla uusi navetta syrjään vanhasta keskuksesta. Rakennuksen ensimmäisen version on suunnitellut mm. Suomen eduskuntatalon arkkitehti J.S. Sirén vuonna Alkuperäinen versio ei kuitenkaan toteutunut, vaan lopullisen suunnitelman piirsi Urho Åberg (porilainen arkkitehtitoimisti Borg, Sirén, Åberg), joka otti Sirénin suunnitelmista selviä vaikutteita, mutta teki alkuperäiseen jonkin verran muutoksia. Jatkosodan aikana navetassa toimi asetehdas, sillä A. Ahlström Oy:n omistuksessa ollut Karhulan tehtaan toimintaan siirrettiin itärajalta Länsi-Suomeen. Navetassa sorvattiin kranaatin metalliosia, ja työssä olivat Karhulan konepajan sorvareita sekä ammuksia kokosivat paikalliset pikkupojat. Kauttuan tehtaitten museossa on nähtävillä Kauttuan navetassa valmistettuja kranaatinkuoria. Navetassa kasvatettiin rotukarjaa aina 1970-luvun alkuun asti, jolloin yhtiö luopui karjanpidosta ja myi maatilojaan. Euran kemikalio Euran Kemikalio on toiminut jo 80 vuoden ajan. Liikkeessä on myytävänä Pirjo Hamm-Hakamäen pikkutauluja, kortteja, uniikkikoruja sekä tietysti päivän kosmetiikkaa, parfyymeja ja kylpytuotteita. Hamm'in talo on 1890-luvun alussa rakennettu uusrenessanssihirsitalo, joka jo alkujaan rakennettiin kauppiastaloksi. Tontti ulottuu maantieltä joen rantaan, ja sille oli rakennettu myös piharakennuksia, joissa toimi erilaisia verstaita. Pää- ja piharakennusten toiminta ja menneisyys oli vilkasta ja värikästä. Jokigalleria esittelee nykytaiteen ammattilaisten teoksia. Esillä on aina yhden taiteilijan ja taiteilijaryhmän näyttelykokonaisuus, joka on avoinna yleisölle yhden kesän ajan. Jokigalleria sijaitsee Hamm in talon pihapiirissä. Kuvataiteilija Pirjo Hamm-Hakamäki (s ) asuu ja työskentelee sukutalossaan. Hänen vahvojen ja värikylläisten pastelli- ja öljymaalausten, tussipiirustuksien ja installaatioiden juuret ovat oman kokemisen kautta Italian renessanssissa, Katalonian kulttuurissa, idän mystiikassa, antiikin taruissa ja romanikulttuurin rikkaudessa. Innoituksensa monipuolisuutta hän käyttää myös luodessaan uniikkikoruja. Niiden materiaalit tulevat maailman eri puolilta sekä romaneilta. Korut saavatkin nimensä sen maan paikkakunnista, mistä raaka-aine on peräisin, ja muotonsa kyseisen paikan mielikuvasta, joka Pirjolla on. Euran työväentalo Euran sosialidemokraattisen työväenpuolueen taloa alettiin rakentaa vuonna 1911 nykyiseltä tontilta puretun Kaupin talon paikalle, talo oli valmis vuonna Euraan perustettiin jo vuonna 1895 työväenyhdistys, joka toimi wrightiläisenä, eli porvarillisena yhdistyksenä aina suurlakkovuoteen 1905 asti. Tuolloin Euran työväenyhdistys liittyi myös Sosialidemokraattiseen puolueeseen. Oman talon rakentamine oli suuri ponnistus yhdistykselle, mutta se tarjosi omat tilat kokousten kuin juhlienkin pitämiseen. 18