LUPAPÄÄTÖS Nro 106/04/1 Dnro PSY-2003-Y-214 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 106/04/1 Dnro PSY-2003-Y-214 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Koivukosken kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Taivalkoski Kainuun Lohimestari Oy Niemeläntie KUHMO

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 LAITOS JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 Vesitalousluvan hakemisen peruste... 4 Ympäristöluvan hakemisen peruste... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Vesilain mukainen toiminta... 5 Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 5 Jätteet... 6 Vesistökuormituksen vähentäminen... 6 Liikennejärjestelyt... 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 6 Päästöt pintavesiin... 6 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 7 Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 7 Alueen luonto ja suojelukohteet... 7 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 7 Vesistön tila ja käyttö... 8 Veden laatu ja vesistön käyttökelpoisuus... 8 Kalatalous... 8 Muu vesistön käyttö... 8 Muut kuormittavat toiminnat... 9 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 9 Vaikutus pintavesiin...9 Vaikutus kalatalouteen Vaikutus rantojen ja vesistön käyttöön Päästöt ilmaan Päästöt maaperään Melu TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Taivalkosken kunnanhallitus sekä 4. Taivalkosken kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Jurmu II osakaskunta Jouni Halkola (Koppeloharju RN:o 1:48, Taivalkoski, Jurmu) ja 7. Antti Halkola (Karisaari RN:o 3:15, Taivalkoski, Jurmu) Jouni Sorvari ja Pirkko Sorvari (Eräloitsu RN:o 1:32, Taivalkoski, Jurmu) Metsähallitus Hakijan kuuleminen ja selitys Ympäristölupaviraston tarkastus Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU VESITALOUSLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja maaperään... 16

3 Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Vesitalousluvan määräykset Tarkkailu- ja raportointimääräys Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE LUPARATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa Vesitalouslupa Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Vesitalousluvan määräykset Tarkkailu- ja raportointimääräys Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Taivalkosken kunta ja 4. Taivalkosken kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Jurmu II osakaskunta, 6. Jouni Halkola ja 7. Antti Halkola Jouni Sorvari ja Pirkko Sorvari Metsähallitus LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Kainuun Lohimestari Oy on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut ympäristölupaa toiminnan jatkamiseen Koivukosken kalankasvatuslaitoksella siten, että laitokselle johdettava vesimäärä on ,7 m 3 /s, ,2 m 3 /s (voimassa olevassa luvassa 0,7 m 3 /s), ,7 m 3 /s ja muulloin enintään 0,4 m 3 /s käytettävä kuivarehumäärä on enintään kg vuodessa laitoksen fosforikuormitus on enintään 500 kg vuodessa ja kasvatuskauden keskiarvona enintään 4,0 kg vuorokaudessa. Yhtiö on hakenut lupaa myös kalojen talvisäilytykseen. LAITOS JA SEN SIJAINTI Kalankasvatuslaitos sijaitsee Taivalkosken kunnan Jurmun kylässä Iijoen Koivukosken varressa. Laitos sijaitsee tilalla Kuusisaari RN:o 1:33, jonka omistaa hakijayhtiö. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesitalousluvan hakemisen peruste Ympäristöluvan hakemisen peruste Vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin mukaan muun kuin vesialueen omistajan tai osakkaan johtaessa vettä vesistöstä muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi veden johtamiseen ja sitä varten tarvittavien laitteiden pitämiseen toisen vesialueella on haettava lupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vähintään kg vuodessa kuivarehua taikka jos kalan lisäkasvu on vähintään kg vuodessa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja pintaveden johtamista koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin nojalla.

5 5 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 15/97/1 myöntänyt Pirkon Kala Oy:lle luvan kalankasvatustoiminnan jatkamiseen Koivukosken kalankasvatuslaitoksessa. Lupaehtojen mukaan uutta lupaa on haettava vuoden 2003 loppuun mennessä. Kainuun Lohimestari Oy:n omistukseen laitos on siirtynyt vuonna 2000, josta lähtien yhtiö on vastannut laitoksen toiminnasta. Alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Vesilain mukainen toiminta Vesioikeuden päätöksen mukaan laitokselle saadaan johtaa vettä Iijoesta kalankasvatusta varten enintään 0,7 m 3 /s ja muulloin enintään 0,4 m 3 /s. Vedenotto tapahtuu vapaana virtauksena Iijoesta laitoksen yläpuolella olevasta suvannosta. Kasvatuksessa käytetty vesi johdetaan laskeutus- ja selkeytysaltaan sekä mittapadon kautta takaisin Iijokeen. Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta Laitoksella saadaan käyttää kuivarehua enintään kg vuodessa, ei kuitenkaan enempää kuin 1,3 kertaa lisäkasvu. Fosforikuormitus saa olla enintään 500 kg vuodessa ja kasvatuskautena enintään 4,0 kg/d kuukausikeskiarvona laskettuna. Kirjolohet kasvatetaan kuudessa maavaraisessa altaassa, joiden yhteispinta-ala on noin m 3. Altaat on varustettu lietetaskuilla. Lisäksi laitoksella on laskeutusallas, selkeytysaltaat ja lieteallas. Vuosina kuivarehua on käytetty keskimäärin kg vuodessa ja rehukerroin on ollut 1,19. Vuonna 2003 laitoksella ei ollut toimintaa. Laitokselle tuodaan alkukesästä kirjolohen poikasia noin kg. Kaloja ruokitaan mahdollisimman vähän ravinteita sisältävällä kuivarehulla. Ruokinta tapahtuu paineilmaan perustavilla ruokinta-automaateilla. Kaloja ruokitaan kasvatuskaudella yleensä kaksi kertaa vuorokaudessa ja syyskesällä kerran vuorokaudessa. Rehu tuodaan laitokselle 500 kg:n säkeissä, jotka tyhjennetään ruokinta-automaatin säiliöön. Lietettä syntyy nykyisillä rehuilla hakijan ilmoituksen mukaan melko vähän. Kasvatusaltaiden alapäässä olevista lietetaskuista poistetaan lietettä kahden viikon välein lietealtaaseen. Selkeytys- ja laskeutusaltaista lietettä poistetaan kerran kasvatuskaudella. Liete/vesiseosta poistetaan noin m 3 vuodessa. Vesi imeytyy maahan. Lietealtaan täyttyessä liete pyritään saamaan pelloille lannoitteeksi. Kuolleet kalat haudataan maahan laitosalueelle.

6 Laitokselta poistettu liete sijoitetaan lietealtaaseen laitosalueelle. Laitoksella ei perata kalaa. 6 Jätteet Vesistökuormituksen vähentäminen Liikennejärjestelyt Vuosina on laitoksella kuollut kalaa kg vuodessa. Kalat on haudattu maahan laitoksen alueella. Tyhjiä muovikankaisia rehusäkkejä tulee vuodessa kappaletta. Säkit omistaja ottaa hyötykäyttöön. Lisäksi laitoksella syntyy tavanomaista yhdyskuntajätettä, joka toimitetaan jätteenkeräyspisteeseen ja Taivalkosken kunnan jätteenkäsittelyalueelle. Mahdolliset ongelmajätteet (öljy) toimitetaan järjestettyyn keräilyyn. Laitoksen vesistökuormitusta pyritään vähentämään laitoksen huolellisella hoidolla, ruokintaa optimoimalla ja käyttämällä mahdollisimman vähän ravinteita sisältävää kuivarehua. Kalankasvatuksen merkittävimpänä ympäristövaikutuksena pidetään sen rehevöittäviä vaikutuksia vesiluontoon. Kirjolohen kasvatuslaitosten ravinnepäästöjä voidaan vähentää parhaiten kehittämällä edelleen rehun koostumusta ja ruokintamenetelmiä. Liikenne laitokselle tapahtuu maantien 8610 kautta. Raskaampi liikenne liittyy kalojen tuontiin keväällä, noin neljä rekkakuormaa vuodessa, rehun tuontiin, noin seitsemän kertaa kasvatuskaudella ja syksyllä kalojen toimitukseen perattavaksi Kuhmoon, noin kahdeksan rekkakuormaa. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Fosforikuormitus on ollut vuosina tuotantotietojen perusteella kg vuodessa eli alle luparajan 500 kg vuodessa ja kasvatuskaudella keskimäärin 3,7-3,8 kg/d. Mittaustulosten perusteella fosforikuormitus on ollut vuosina kasvatuskaudella keskimäärin 1,5-2,7 kg/d. Fosforikuormitus on ollut pienempi kuin kuukausikeskiarvona laskettavaksi määrättyä luparaja 4,0 kg/d. Typpikuormitus on ollut vuosina tuotantotietojen perusteella kg/a ja kg/d. Laskennallisessa arviossa ei ole otettu huomioon lietteenpoistoa. Ominaiskuormitus tuotettua kalakiloa kohden on ollut keskimäärin 6,7 g ja typpikuormitus 60 g. Fosforin osalta laitos on täyttänyt vesiensuojelun tavoiteohjelmassa annetun tavoitearvon 7 g fosforia/kalakilo. Fosforikuormitus on laskettu sekä tuotantotietojen että mittaustulosten perusteella. Tulokset on saatu velvoitetarkkailutuloksista. Laskennallisessa arviossa rehu on oletettu käytetyn kokonaisuudessaan kasvatuskaudella (122 d) ja kalan lihan fosforipitoisuutena on käytetty 0,4 % ja typpipitoisuutena 2,75 %. Käytetyn rehun fosforipitoisuus on ollut 0,9-1,0 % ja typpipitoisuus 7-7,5 %. Vuosikuormitus on laskettu seuraavasti, silloin kun talvikuormitus on mitattu: (2 x talvikuormitus + kesäkuormitus)/3.

7 7 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen ja ympäristön yleiskuvaus Alueen luonto ja suojelukohteet Asutus ja muu rakennettu ympäristö Iijoen valuma-alue laitoksen kohdalla on noin km 2. Noin kahdeksan kilometriä laitoksen alapuolella sijaitsevan Väätäjänsuvannon kohdalla valuma-alueen pinta-ala on 4 119,5 km 2 ja järvisyys 10,3 %. Virtaama laitoksen kohdalla Väätäjänsuvannon vuosien virtaaman perusteella arvioituna on seuraava: MQ 44 m 3 /s MHQ 184 m 3 /s MNQ 16,4 m 3 /s Kesä syyskuun keskivirtaama on vastaavasti noin 52 m 3 /s ja elokuun keskivirtaama 37 m 3 /s. Iijoki toimi vuoteen 1988 asti merkittävän puutavaran kuljetusreittinä. Uittoa varten peratuista koskista on kunnostettu noin 90 %. Joen alaosa on rakennettu 70 km:n matkalta ja joessa on viisi voimalaitosta. Runsaan sadannan vaikutus on nähtävissä Iijoessa korkeina valumaarvoina (noin 450 mm vuodessa). Järvien vähäisestä määrästä johtuen sääolosuhteilla on merkittävä vaikutus virtaamiin ja sitä kautta veden laatuun. Iijoen vesistöalueen yläosan vedet ovat luonnostaan kirkkaita ja niukkaravinteisia. Veden humuspitoisuus ja ravinteisuus lisääntyvät ja vesi tummuu joen alaosaa kohden valuma-alueen suoperäisyyden kasvaessa. Suurin osa vesistöalueen ravinnekuormituksesta muodostuu maa- ja metsätalouden hajakuormituksesta. Merkittävin fosforikuormituksen lähde on maatalous. Typpikuormituksesta suurin osa tulee ilmalaskeumana. Typen osalta merkittävimpiä pistekuormittajia ovat taajamat, kalankasvatus ja turvetuotanto. Iijoen keskiosa kuuluu koskiensuojelulain piiriin. Iijoen latvajärvien säännöstely on havaittavissa tarkastelualueella erityisesti kuivina kesinä veden vähyytenä joessa. Muuten jokivarsi on melko luonnontilainen. Lähin Natura 2000-verkostoon kuuluva alue Pahkakuru-Jurmunlampi (FI ) sijaitsee noin 7 km laitoksen alapuolella Jurmunlammessa. Jurmunlammessa on tulvaniittysaaria. Jurmun tulvasaaret, jotka sijaitsevat maisemallisesti hienolla alueella jyrkkäreunaisten harjujen keskellä, ovat valtakunnallisesti merkittävä perinnemaisema. Samalla alueella sijaitsee myös Jurmun tulvasaarten luonnonsuojelualue. Hankkeen vaikutuspiirissä ei ole vedenottamoita, leirintäalueita eikä yleisiä uimarantoja. Laitoksen alapuolella noin yhden kilometrin etäisyydellä on 2-3 vakituisesti asuttua tilaa ja saman verran kesämökkejä. Tämän jälkeen asutus on hyvin harvaa Jurmun kylälle asti, joka sijaitsee noin viisi kilometriä laitoksen alapuolella.

8 8 Vesistön tila ja käyttö Veden laatu ja vesistön käyttökelpoisuus Kalatalous Muu vesistön käyttö Iijoen vesi joen keskiosalla on lievästi humuksista. Happitilanne on hyvä. Fosforipitoisuudet ovat karuille - lievästi reheville vesille tyypillistä tasoa. Hygieeninen laatu uimavetenä on ollut hyvä. Lievä ravinnepitoisuuksien kasvu voi lisätä jonkin verran perustuotantoa purkualueella etenkin keski- ja loppukesän alivirtaamakausina, mikä on ollut ajoittain havaittavissa myös perifytontutkimuksen perusteella. Arvioitu vähäinen rehevyystason nousu ei vaaranna vesistön nykyisiä kalakantoja. Kalastus alueella on paljolti viehekalastusta, johon arvioidulla rehevyystason nousulla ei ole juuri vaikutusta. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan muita vaikutuksia ympäristöön. Vesistöjen laadullisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella Iijoen keskiosan alue kuuluu yleisluokkaan "hyvä". Kalastusoikeuden haltijoita alueella ovat Jurmun II osakaskunta sekä Metsähallitus. Tiedot kalastosta ja kalastuksesta Iijoella välillä Koivukoski - Jurmu perustuvat osakaskunnan sekä Metsähallituksen edustajien haastatteluihin sekä vuosia koskevaan Iijoen sisävesialueen kalakantojen velvoitehoidon tarkkailuraporttiin. Jurmun yläpuolisella Iijoella kalastus on pääasiassa rannalta tapahtuvaa heittokalastusta. Vuosittain alueelle myydään arviolta virkistyskalastuslupaa. Metsähallituksen hallinnoimat alueet kuuluvat Pohjanmaa- Kainuu -vieheluvan piiriin. Viehekalastus painottuu kesäkuukausiin. Saaliskaloista keskeisimpiä ovat harjus ja taimen. Siikaa tavataan jonkin verran, mutta sen merkitys virkistyskalastajien kokonaissaaliissa on selvästi edellisiä pienempi. Jurmu II osakaskunnan alueella paikalliset taloudet kalastavat lähinnä keväällä ja alkukesästä verkoilla ja katiskoilla. Vuosittain myydään noin 50 lupaa. Kiinteiden pyydysten käyttö on sallittu vain osakaskuntalaisille. Verkon silmäkoon on ylitettävä # 35 mm ja käytössä olevien verkkojen enimmäismäärä on 5 verkkoa/ talous. Iijoen keski- ja yläosien kalastoon kuuluvat ainakin ahven, hauki, särki, siika, made, mutu, kivennuoliainen, kivisimppu, taimen, harjus, salakka, kiiski, seipi ja säyne. Jurmun II osakaskunnan alueelle Iijokeen istutetaan runsaasti harjusta, taimenta ja siikaa. Paikallinen pyyntivahva rapukanta tuhoutui 1990-luvun alussa rapuruton takia. Kannan palauttamiseksi aloitetuista rapuistutuksista saadut tulokset ovat kuitenkin jääneet odotettua heikommiksi eikä istutuksia ole enää jatkettu vuoden 1998 jälkeen aikaisemmassa laajuudessa. Ohtaojan suun ja Jurmun kylän välisellä Iijoella vesistön käyttö on pääasiassa rannalta tapahtuvaa heittokalastusta. Iijoen veneilyreittiä Taivalkoski

9 Muut kuormittavat toiminnat Jurmu -välillä käyttävät lähinnä yksittäiset melojat. Metsähallitus ja Taivalkosken kunta ylläpitävät alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Kalastus-, melonta- ja veneilyretkeilykäyttöön alueella on nuotio- ja laavupaikkoja Pirinkoskella ja Loukusajoen suulla. Vaikutusalueella ei ole yleisiä uimarantoja eikä leirintäalueita. Koivukosken kalalaitosta lähinnä sijaitsevat pistekuormittajat ovat laitoksen yläpuolella Ohtaojan varressa RKTL:n Taivalkosken kalanviljelylaitos sekä Taivalkosken taajama. 9 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Laitoksen vesistövaikutuksia on tarkkailtu Iijoen yhteistarkkailuohjelman mukaan. Hakemuksessa on tarkasteltu veden laatua laitosta lähinnä sijaitsevilla pisteillä Ohtaojan yläpuolella, (noin 4 km laitoksen yläpuolella), laitokselle tulevasta vedestä (määritetty fosfori), Loukusanjoen alapuolella noin 700 m laitoksen alapuolella sekä Iijoessa noin 10 km laitoksen alapuolella. Veden laadun nykytilaa on tarkasteltu vuosien tulosten perusteella. Tiedot on saatu ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmästä sekä velvoitetarkkailuraporteista. Lisäksi on tarkasteltu veden laadun kehitystä happitilanteen ja kokonaisravinteiden osalta vuosina Vuosien kesäajan keskimääräinen kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuus ovat olleet korkeimmillaan noin 700 m laitoksen alapuolella, mikä saattaa osaltaan johtua kalankasvatuslaitokselta tulevien vesien epätäydellisestä sekoittumisesta tai alueelle mahdollisesti tulevasta hajakuormituksesta. Myös kesän keskimääräinen fosfaattifosfori- ja ammoniumtyppipitoisuus ovat olleet korkeimmillaan em. havaintopaikalla. Laitoksen tuotantotietojen perusteella arvioidun vuosien keskimääräisen kuormituksen vaikutus on ollut laimentumissuhteen perusteella laskettuna Iijoen keskivirtaamalla noin 1 µg/l fosforia ja 9 µg/l typpeä ja keskialivirtaamalla vastaavasti noin 3 µg/l fosforia ja 24 µg/l typpeä. Vedessä on todettu pieniä määriä fekaalisia kolibakteereja, mutta selvästi alle uimavesinormin (500 kpl/100 ml). Kasviplanktonin määrää kuvaava a- klorofyllipitoisuus on ollut Jurmussa sijaitsevalla havaintopaikalla karuille lievästi reheville vesille tyypillinen. Kesäaikana keskimäärin tuotantoa rajoittavat epäorgaanisten ravinteiden suhteen perusteella molemmat ravinteet yhdessä. Happitilanne on ollut pääsääntöisesti hyvä eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa. Fosforipitoisuus osoittaa lievää laskua Ohtaojan yläpuolella ja hienoista kasvua Loukusanjoen yläpuolella, kun taas typpipitoisuus näyttäisi lievästi kasvaneen molemmilla pisteillä. Jurmussa ravinnepitoisuuksien trendi on hyvin lievästi laskeva. Laitoksen vesistövaikutuksia on tutkittu ohjelman mukaan perifytonkokein laitoksen ylä- ja alapuolella vuosittain kaksi kertaa kesässä heinä elokuussa kolmen viikon pituisena inkubointina. Vaihtelu sekä kiintoaineettä klorofyllipitoisuuksissa on ollut varsin suurta. Keskimäärin kiintoainepi-

10 toisuus on ollut laitoksen yläpuolella jonkin verran suurempi kuin alapuolella, kun taas a-klorofyllipitoisuus on ollut laitoksen alapuolella keskimäärin noin 20 % suurempi kuin yläpuolella. 10 Vaikutus kalatalouteen Vaikutus rantojen ja vesistön käyttöön Päästöt ilmaan Päästöt maaperään Koivukosken kalankasvatuslaitoksen aiheuttaman kuormituksen haitalliset vaikutukset Iijoen pääuoman kalakantoihin ovat vähäiset. Ravinnekuormituksen aiheuttama perustuotannon kasvu seurausilmiöineen ei vaaranna vesistön nykyisiä kalakantoja. Kuormitus lisää vähäisessä määrin biologista tuotantoa joessa, mikä voi olla havaittavissa rantojen ja pyydysten limoittumisen voimistumisena etenkin loppukesästä poikkeuksellisen vähän veden aikana kuormituslähteen lähialueella. Arvioitu vähäinen rehevyystason nousu ei vaaranna vesistön nykyistä kala- tai rapukantaa. Kalastus alueella on paljolti viehekalastusta, johon arvioidulla rehevyystason nousulla ei ole juuri vaikutusta. Jätevesikuormitus lisää osaltaan alapuolisen vesistön rehevyyttä, mistä aiheutuvat kalataloudelliset haitat ovat lähinnä erilaisia kalastukseen liittyviä haittoja kuten pyydysten limoittuminen. Jätevesistä välillisesti aiheutuvat makuhaitat kaloissa laitoksen alapuolella ovat epätodennäköisiä. Tietoisuutta jätevesien laskusta voidaan sinällään pitää eräänlaisena kalastushaittana, sillä se voi vähentää kalastushalukkuutta purkualueen välittömässä läheisyydessä. Kalankasvatuksen vaikutukset vesistössä voivat olla lähinnä rehevöittäviä ja happea kuluttavia. Virtaavissa vesissä happiongelmia esiintyy harvemmin, joten merkittävin haitta on ravinnekuormituksen aiheuttama rehevyyden kasvu. Selvimmin vaikutukset tulevat esiin loppukesästä, jolloin kuormitus on suurinta, vedet lämpimiä ja perustuotanto voimakkaimmillaan. Rehevöitymisen vaikutukset voivat ilmetä muun muassa rantojen ja pyydysten limoittumisen lisääntymisenä. Laitoksen luparajan mukainen fosforikuormituksen vaikutus Iijoessa on keskivirtaamatilanteessa ja elokuun keskivirtaamatilanteessa noin 1 µg/l ja keskialivirtaamatilanteessa noin 3 µg/l. Arvioidun typpikuormituksen vaikutus on vastaavasti noin 9 25 µg/l. Keskialivirtaamatilanne kestää yhtäjaksoisesti yleensä korkeintaan muutaman vuorokauden. Lievä ravinnepitoisuuksien kasvu voi lisätä jonkin verran perustuotantoa purkualueella etenkin keski- ja loppukesän alivirtaamakausina, mikä on ollut ajoittain havaittavissa myös perifytontutkimuksen perusteella. Toiminnasta ei aiheudu hajua laitoksen ulkopuolelle. Kasvatusaltaat sekä laskeutus-, selkeytys- ja lietealtaat ovat maavaraisia. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan haitallisia päästöjä maaperään. Toiminta ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella.

11 11 Melu Ruokinta-automaatit toimivat paineilmalla. Automaateissa on hakijan ilmoituksen mukaan pieni ääni, eikä niistä aiheudu melua laitoksen ulkopuolelle. Laitoksen toiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia myöskään ihmisten terveyteen ja yleiseen viihtyisyyteen. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Laitoksen kuormitusta ja vesistövaikutuksia tarkkaillaan Iijoen yhteistarkkailuohjelmaan liittyen. Nykyinen ohjelma on laadittu vuosille VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Edellisen lupakäsittelyn yhteydessä jätevesistä ei katsottu aiheutuvan korvattavaa haittaa tai vahinkoa. Meneillään olevalla lupakaudella laitoksen kuormituksessa ei ole tapahtunut huomattavia muutoksia, ja kuormituksen laskennallinen vaikutus veden laatuun on siksi vähäinen, että korvattavia vahinkoja toiminnasta ei arvioida aiheutuneen vesistön käytölle eikä myöskään kalastolle ja kalastukselle. Jatkolupaa haetaan nykyisille luparajoille ja korvattavia vahinkoja ei arvioida aiheutuvan. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet Hakemusta on ja täydennetty muun muassa ajantasaisilla tiedoilla alapuolisen vesistön varressa sijaitsevista rantatiloista omistaja- ja yhteystietoineen. Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Taivalkosken kunnassa sekä erityistiedoksiantona Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Taivalkosken kunnalle, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, kunnan terveydensuojeluviranomaiselle sekä muille asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Iijokiseutulehdessä. 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on katsonut, ettei toiminnan jatkaminen hakemusasiakirjojen mukaisena näyttäisi sanottavasti loukkaavan yleistä tai yksityistä etua. Veden oton lisääminen haetulla tavalla tarkoittaa noin 2,3 %:n osuutta kesä syyskuun keskivirtaamasta. Kalalaitoksen vaikutuksia alapuoli-

12 seen vesistöön on tarkkailtava edelleen osana Iijoen yhteistarkkailua, ja ruokintaan on käytettävä ympäristöä vähän kuormittavia kuivarehuja, jotka sisältävät enintään 1 % fosforia ja 7 % typpeä. Lupamääräykset tulisi tarkistaa seuraavan kerran viimeistään kymmenen vuoden kuluttua. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että Koivukosken kalankasvatuslaitoksen kuormituksella on etenkin alivirtaamatilanteessa selvä vaikutus Iijoen ravinnepitoisuuksiin ja ravinteisuuden kasvu on havaittavissa myös perifytontarkkailun tuloksista. Mahdollisia kalastushaittoja ei kuitenkaan ole selvitetty, vaikka laitoksen alapuolisella vesialueella kalastetaan hakemuksen mukaan myös seisovilla pyydyksillä. Lupa voidaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen käsityksen mukaan myöntää ehdolla, että hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä. Kuormituksen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Osana tarkkailua on esimerkiksi kalastustiedustelulla selvitettävä kalastukselle alapuolisella vesialueella mahdollisesti aiheutuvat haitat. 3. Taivalkosken kunnanhallitus sekä 4. Taivalkosken kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta 5. Jurmu II osakaskunta Kunnanhallitus sekä rakennus- ja ympäristölautakunta ovat puoltanut kalankasvatuslaitoksen toiminnan jatkamista eräin lupaehdoin. Kasvatusaltaiden lietetaskuihin kertyvä liete tulee poistaa lupahakemuksesta poiketen kasvukauden aikana vähintään kerran viikossa, ja laskeutus- ja selkeytysaltaista vähintään kerran kahdessa viikossa. Ei riitä, että "lietealtaan täyttyessä liete pyritään saamaan pelloille lannoitteeksi", vaan lietteenpoisto on järjestettävä kaikissa olosuhteissa siten, ettei liete jää laitos- ja jokialueelle tulvaveden huuhdottavaksi. Lietteen poistamisesta ja johtamisesta tulee laatia lupahakemuksessa esitettyä tarkempi suunnitelma ympäristökeskuksen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuuden tulisi olla enintään 1 % ja typpipitoisuuden enintään 7 %. Kuolleet kalat tulee käsitellä kunnan ympäristönja terveydensuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Muutoinkin toiminta on järjestettävä siten, että vesistöön pääsevä kuormitus on kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pieni. Laitokselle tulee asettaa edelleen hoitopäiväkirjanpito- ja tarkkailuvelvoite. Osakaskunta on ilmoittanut vastustavansa kalankasvatuslaitoksen uudelleen käynnistämistä. Menneinä vuosina kesäisin joen veden juoksutus on ollut erittäin alhainen johtuen voimayhtiön keräämästä vedestä yläpuolisiin altaisiin, joten veden määrän lisääminen ei ole suositeltavaa. Jätteiden hautaaminen laitosalueelle lisää maaperän ja joen saastumista, koska jokivarren maaperä on erittäin karkeajakoista, ja näin ollen saasteet valuvat jokeen. Jätteiden oikea sijoituspaikka on kunnan kaatopaikka. 6. A A(Koppeloharju RN:o 1:48, Taivalkoski, Jurmu) ja 7. B.B (Karisaari RN:o 3:15, Taivalkoski, Jurmu) Muistuttajat ovat lausunut käsityksenään, ettei laitosta pidä ottaa käyttöön. Menneinä vuosina kesäisin joen veden juoksutus on ollut erittäin alhainen 12

13 johtuen voimayhtiön keräämästä vedestä yläpuolisiin altaisiin. Nyt kun kalankasvatuslaitos on ollut poissa käytöstä muutamien vuosien ajan, on joen pohja puhdistunut huomattavasti. Mikäli laitoksen käyttöä jatketaan, niin lisävedenottoa ei pidä myöntää eikä sallia kuolleiden kalojen hautaamista laitosalueelle. Jokivarren maaperä on erittäin karkeajakoista, ja näin ollen saasteet valuvat jokeen. 8. C.C ja D.D (Eräloitsu RN:o 1:32, Taivalkoski, Jurmu) Muistuttajat ovat todenneet, että Eräloitsun kiinteistö sijaitsee kalankasvatuslaitoksen kanssa samassa pihassa. Kiinteistöllä on vakituinen asunto. Hakija on harjoittanut kalankasvatusta laitoksella vuosina Kalankasvattajalla ei ole ollut kasvatukseen vaadittua lupaa, koska Pirkon Kala Oy:n konkurssipesä on luovuttanut kalankasvatusluvan Pirkko Sorvarille. Luovutusasiakirjan on allekirjoittanut konkurssipesän toimitsijamies. Asiakirjasta on jätetty jäljennös ympäristölupavirastoon Muistuttajat ovat todenneet muun muassa, että laitoksella rehut on laskettu suoraan suursäkeistä ruokinta-automaatteihin eikä rehuista ole erotettu pölyä pois. Pirkon Kala Oy:n luvassa edellytettiin rehupölyn erottamista kuivarehusta. Lietteen poistoa altaista kasvatuskausien aikana ei ole suoritettu kertaakaan. Lupaehto edellyttää poistoa kasvatusaltaista vähintään kaksi kertaa viikossa ja laskeutusaltaista vähintään kerran kahdessa viikossa. Kalankasvatus on aiheuttanut hajuhaittaa erittäin paljon kasvatuskautena 2001 noin 1,5 kk:n ajan. Kahdessa altaassa oli tällöin tuhansia kuolleita kaloja. Mädäntynyt haju oli hirvittävä ja houkutteli paikalle haaskalintuja ja kärpäsiä. Kalat ruokitaan kuudella ruokinta-automaatilla, joissa on erittäin korviin käyvä ääni. Ääni muistuttaa lähinnä haulikon pamahdusta ja lopuksi kuuluu pitkä suhiseva ääni pamahduksen jälkeen. Lähimpiin kolmeen ruokintaautomaattiin on matkaa metriä, ja loput ovat välittömässä läheisyydessä. Ruokinta kestää 1-1,5 tuntia kerrallaan ja pamahdus kuuluu 30 sekunnin välein. Lapset ovat rasittuneet äänistä ja kärsivät, eikä esim. ikkunoita tai ovea voi pitää auki ruokinta-aikana, ja vaikka ovat suljettuina, ääni kuuluu sisälle. Teltassa nukkumista ei voi ajatellakaan, koska meluhaitta on niin rasittava. Perheeseen keväällä syntymässä olevan vauvan ulkoiluttamista ja nukuttamista vaunuissa ei voi ajatellakaan ruokintaautomaattien takia. Ruokinnassa ei ole mitään säännöllistä aikaa, vaan se on välillä aikaisin aamulla ja viimeinen ruokintakerta voi olla myöhään illalla. Mitenkään ei myöskään huomioida arkea tai viikonloppua. Ruokintaautomaattien suhina on kuulunut vielä 1-2 kilometrin päässä ja lähimmät mökkinaapurit ovat siitä myös valittaneet koko ajan. Laitoksen autoliikenne kulkee muistuttajien asunnon edestä menevää tietä. Kuistilta tielle on 7-8 metriä. Turvallisuuden takia välille on rakennettu aita. Maaperä on pölisevää, ja pölisee kovankin sateen jälkeen muutaman tunnin kuluttua. Perheessä on kaksi astmaa sairastavaa ja pölyhaitta on ollut kova, koska pöly tulee sisälle, jos ovet eivät ole suljettu. Laitoksen työntekijät käyttävät tietä päivittäin useaan kertaan. Muuta liikennettä ovat rehukuormien tuonnit ja kalansiirrot keväisin ja syksyisin. Myöhäisin kalansiirto keväällä on ollut klo 1.30 ja lastausta on aloitettu aamulla klo Lisäksi laitoksella käytetään traktoria ja kuorma-autoa. Raskaan liikenteen 13

14 9. Metsähallitus Hakijan kuuleminen ja selitys määrän perusteella muistuttajat ovat epäilleet kasvattajan ilmoittamia kalojen tuonti- ja vientimääriä. Muistuttajat ovat huomauttaneet, että laitoksen virtaamat kesällä ovat liian suuria laskeutusaltaisiin nähden. Laskeutusallas riittää juuri 0,4 m 3 /s virtaamaan, muuten lietteet valuvat Iijokeen. Ympäristökeskuksen määräyksen mukaan vesimäärä on tullut mitata automaattisella virtausmittarilla, koska mittapadon tulokset eivät ole tarkkoja. Nykyisellä kasvattajalla ei virtausmittaria ole ollut. Vedensäätöluukut ovat olleet kokonaan auki ja vesi on saanut vapaasti virrata. Virtaama on vaihdellut paljon tuloveden korkeuden mukaan, muistuttajien tarkkailujen mukaan noin 0,5-0,7 m 3 /s. Toiminta on aiheuttanut ihmetystä. Laitoksella ei ole työllistävää vaikutusta Taivalkosken työttömyystilanteeseen. Vain kasvatuskautena 2002 laitos on työllistänyt yhden taivalkoskelaisen. Muistuttajien kiinteistö sijaitsee samassa pihassa kalankasvatuslaitoksen kanssa. Laitoksen hoito on ollut leväperäistä eikä valvonta ole ollut riittävää. Laitoksella tulisi pitää katselmus lumien sulettua, jotta tilanne voidaan todeta. Lupaehdot edellyttävät laitoksen huolellista hoitoa eikä laitos ole toiminut päivääkään lupaehtojen mukaan. Vakituisen asunnon sijainnin takia ja ottaen huomioon melu, pöly ja muut haitat sekä lapset, ympäristö- ja vesitalouslupaa ei tule enää muistuttajien mielestä jatkaa. Minkäänlaisilla muutos- tai remonttitöillä alueesta ei saada sellaista, että se ei häiritsisi jatkuvasti muistuttajien jokapäiväistä asumista ja elämistä. Kalankasvatus laitoksella tulee kokonaan kieltää. Metsähallitus on katsonut, että toiminnan jatkaminen hakemusasiakirjojen mukaisena rehevöittää alapuolista vesistöä ja näin ollen heikentää alueen kalastusta (mm. pyydysten likaantuminen) ja virkistyskäyttöä. Alapuolisella alueella on kalojen lisääntymisalueita ja rehevyystason nousu ja levien kasvu voivat heikentää oleellisesti kudun onnistumista. Veden oton lisääminen haetulla tavalla tarkoittaa noin 2,3 %:n osuutta kesä syyskuun keskivirtaamasta. Hakemusasiakirjoista metsähallituksella ei ole ollut huomauttamista. Vaikutuksia alapuoliseen vesistöön on tarkkailtava edelleen osana Iijoen yhteistarkkailua. Ruokintaan on käytettävä ympäristöä vähän kuormittavia kuivarehuja, jotka sisältävät enintään 1 % fosforia ja 7 % typpeä. Lupamääräykset tulisi tarkistaa seuraavan kerran viimeistään 10 vuoden kuluttua ja ottaa rehevöitymisen haitat esiin. Hakija on toimittanut ympäristölupavirastolle selityksensä muistutuksista ja vaatimuksista. Jurmu II osakaskunnan muistutuksesta hakija on todennut, ettei osakaskunnan kokouksesta ole pöytäkirjaa, joten muistutus ei ole pätevä eikä edusta osakaskunnan kantaa. C.C ja D.D muistutuksista hakija on todennut, että sillä on oikeus harjoittaa kalankasvatusta Koivukosken laitoksella. Selityksen liitteenä hakija on toimittanut päivätyn kauppakirjan sekä Pohjois-Pohjanmaan ympä- 14

15 Ympäristölupaviraston tarkastus ristökeskuksen päivätyn lausunnon. Kauppakirjalla kalankasvatuslupa on siirtynyt Kainuun Lohimestari Oy:lle. Kalarehun tekninen laatu on nykyrehuissa erittäin hyvä. Jos tehtaalta tulee pölyistä rehua, niin se palautetaan tehtaalle. Pölynpoistolle ei ole tarvetta. Rakeisen rehun ylimääräinen käsittely aiheuttaa mureiden rikkoontumista ja näin ollen pölyn määrä lisääntyy. Liete on poistettu lupaehtojen mukaisesti. Kuolleet kalat kerätään välittömästi kuormituksen ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Ruokinta-automaatit ovat ns. puhallustyyppisiä, jotka eivät aiheuta melua. Veden virtaus mitataan settipadolla virtauskäyrää apuna käyttäen. Mittauksesta on sovittu ympäristökeskuksen kanssa, ja tarkastukset ovat osoittaneet virtaaman olleen lupaehtojen mukaisia. On totta, että muistuttajien asunto on lähellä laitosta. Entisinä laitoksen omistajina muistuttajat ovat harjoittaneet kiusantekoa laitoksen nykyistä omistajaa ja hoitajia kohtaan. Ympäristölupavirasto on toimittanut asiassa tarkastuksen Tarkastuksesta laadittu kertomus on liitetty asiakirjoihin. 15 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Kainuun Lohimestari Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan kalojen kasvatukseen ja talvisäilytykseen maa-altaissa Iijoen varrella sijaitsevassa Koivukosken kalankasvatuslaitoksessa ja laitoksella käytetyn veden johtamiseen selkeytysaltaan kautta Iijokeen. Kasvatettava kalamäärä vuotuisena lisäkasvuna on noin kg. Ennalta arvioiden toiminnasta ei aiheudu toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. VESITALOUSLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Kainuun Lohimestari Oy:lle luvan veden johtamiseen Iijoesta Koivukosken laitokselle kalankasvatusta varten. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä.

16 16 LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja maaperään Päästöt ilmaan Melu ja tärinä 1. Kalankasvatuslaitoksen laitteiden ja rakenteiden tulee olla ympäristölupavirastolle toimitetun hakemussuunnitelman liitteenä 4 olevan piirustuksen "Koivukosken kalankasvatuslaitoksen ympäristölupahakemus. Asemapiirros" MK 1:5 000 mukaiset. Lisäksi kussakin kalankasvatusaltaassa on oltava rakennettuna lietetaskut. Laitosta ei saa ottaa käyttöön ennen kuin tämän päätöksen mukaiset rakenteet on rakennettu ja ne on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen suorittamassa tarkastuksessa todettu asianmukaisiksi. Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. 2. Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 500 kg vuodessa ja kasvatuskaudella enintään 4,0 kg vuorokaudessa kuukausikeskiarvona laskettuna. Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa olla enintään 1 % ja typpipitoisuus enintään 7 %. Kasvatusaltaiden ja laskeutusaltaan lietetaskuihin kertyvä liete on poistettava kasvukauden aikana vähintään kerran viikossa. 3. Laitoksen toiminta sekä rehun, lietteen, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden käsittely on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu hajuhaittoja. 4. Laitosalueella liikennöitävät tiet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että liikenteestä ei aiheudu vältettävissä olevaa pölyämistä naapurikiinteistöille. Pölyämisen estämiseksi on käytettävä pölynsidontaan tienpidossa käytettäviä pölynsidonta-aineita. Pölynsidontatoimenpiteistä on tehtävä merkinnät laitoksen käyttöpäiväkirjaan. Vaihtoehtoisesti liikenteestä aiheutuvaa haittaa naapurikiinteistöille on vähennettävä laitoksen saneerauksen yhteydessä siirtämällä laitosalueella sijaitseva tieyhteys kulkemaan Kuusisaaren tilan alueella Iijoen etelärannalla. Kulkuyhteyden siirtämisen edellyttämät muutokset allas- ja patorakenteisiin saadaan tehdä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 5. Laitoksen hoito ja kalojen ruokinta on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu haitallista melua tai tärinää.

17 6. Melua aiheuttavaa toimintaa, kuten kuljetuksia, liikennettä sekä ruokintaautomaattien käyttöä on rajoitettava niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu ylitä laitoskiinteistön ulkopuolella ekvivalenttimelutasoa 55 db (LA eq). Ruokinta-automaattien käyttö ja moottoriajoneuvoliikenne aluella on kokonaan kielletty klo Lisäksi ruokinta-automaatit on sijoitettava vähintään 60 metrin etäisyydelle tilan Eräloitsu RN:o 1:32 rajoista. Ruokinta-automaattien käytöstä aiheutuva melu on mitattava Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Vesitalousluvan määräykset Tarkkailu- ja raportointimääräys Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet 7. Kuolleet kalat ja muut laitoksella syntyvät jätteet tulee käsitellä ja sijoittaa Taivalkosken kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Kalankasvatuslaitoksella on kaikessa toiminnassa mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Lietteen poistosta ja käsittelystä on laadittava suunnitelma, joka on toimitettava Taivalkosken ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle. 8. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläimet pääse niihin käsiksi. 9. Laitokselle saadaan johtaa vettä Iijoesta ja enintään 0,7 m 3 /s, enintään 1,2 m 3 /s sekä muulloin enintään 0,4 m 3 /s. 10. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista liitteen 2 mukaisesti. Vesistötarkkailuohjelmaa ja sen raportointiaikoja voidaan päätöksen lainvoimaisuudesta huolimatta muuttaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kalataloustarkkailua ja sen raportointiaikoja voidaan muuttaa vastaavasti Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ympäristökeskus voi lisäksi tarkentaa käyttö- ja päästötarkkailua havaintoaikojen ja -paikkojen sekä määritysten ja raportoinnin osalta. 11. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista on ilmoitettava viipymättä Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. 17

18 Muista merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista ja kalakuolemista on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja Taivalkosken kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 18 Toiminnan lopettaminen 12. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Taivalkosken kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. LUPARATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemuksessa tarkoitettu kalankasvatus täyttää ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Kauppakirjalla, joka on allekirjoitettu , Kainuun Lohimestari Oy on saanut omistukseensa tilan Kuusisaari RN:o 1:33. Kalaskasvatuslaitos sijaitsee mainitulla tilalla. Kalankasvatuslaitosten aiheuttama kuormitus kohdistuu Iijokeen. Tämä aiheuttaa vesialueen levänkasvun lisääntymistä lämpimän veden aikana erityisesti laitoksen lähialueilla ja Iijoen suvanto-osuuksilla. Vedenlaadun muuttuminen ja perifytonin (päällyslevästön) kasvun lisääntyminen ei ole kuitenkaan niin voimakasta, ettei luvan myöntämiselle olisi edellytyksiä. Hakijan ilmoituksen mukaan laitoksen kaikki rakenteet ja laitteet on tarkoitus saneerata entisen luvan mukaisiksi. Rakentamisesta sekä töiden hyväksymisestä ennen laitoksen käyttöön ottoa on tarpeen antaa määräys. Ottaen huomioon lupamääräykset laitoksen hoidosta, lietetaskujen rakentamisesta, lietteen poistosta sekä käytettävän rehun määrästä ja laadusta toiminta vastaa Koivukosken kalankasvatuslaitoksen olosuhteet huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen. Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvi-

19 Vesitalouslupa Lupamääräysten perustelut oiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, veden hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloille. Hakemuksessa tarkoitetusta lupamääräysten edellyttämällä tavalla tapahtuvasta pintaveden johtamisesta laitokselle saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Toimintaa voidaan jatkaa vesioikeuden päätöksen nro 15/97/1 sallimassa laajuudessa, koska laitoksen jätevesien vaikutukset Iijoessa toimintaaikana ovat olleet verrattain vähäisiä. Vesistön tilassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia toimintaan myönnetyn vesioikeuden luvan antamisen jälkeen, vaikka muun muassa vuosina laitos on toiminut lähes luvan sallimalla enimmäistuotantomäärällä. Rehumäärällä kg vuodessa ja rehukertoimella 1,2 laitoksella voidaan kasvattaa kalaa lisäkasvuna ilmaistuna noin kg. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun määrää ja kuivarehun laatua sekä lietteen poistoa koskevat määräykset ovat tarpeen vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi. Rakenteita ja niiden kunnossapitoa koskevat määräykset sekä tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvonnallisista syistä sekä mahdollisten vesien käytölle aiheutuvien vahinkojen varalta. Naapurikiinteistöille laitoksen toiminnasta voi aiheutua liikenteestä johtuvaa haitallista pölyämistä sekä erityisesti ruokinta-automaattien käytöstä haitallista melua. Näiden haittojen rajoittamiseksi ja estämiseksi on tarpeen antaa määräykset. Pölyämisestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää joko pölynsidonnalla tai siirtämällä laitosalueella oleva tie naapurikiinteistön kannalta haitattomampaan paikkaan. Nämä määräykset huomioon ottaen ei ole tarpeen määrätä tarkkailemaan ilmaan joutuvia päästöjä, tärinää eikä niiden ympäristövaikutuksia. Vesitalousluvan määräykset Ympäristölupavirasto myöntää hakemuksen mukaisesti luvan saajalle oikeuden ottaa laitokselle vettä Iijoesta ottaen huomioon, että vedenottamisesta ei ole ilmennyt aiheutuneen tai ennalta arvioiden vastaisuudessakaan aiheudu kenellekään edunmenetystä. Tarkkailu- ja raportointimääräys Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin (506/2002) mukaan muun muassa toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta on annettava tarpeelliset määräykset lupapäätöksessä. 19

20 Ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin perusteella toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristöä kuormittavan toiminnan harjoittajan on tarkkailtava erityisesti päästöjä, jotka ovat ympäristövaikutusten syntymisen kannalta keskeisimmässä asemassa. Tarkkailua koskeva määräys sisältää käyttötarkkailun sekä jätevesien päästö- ja vaikutustarkkailun. Käyttötarkkailuun kuuluu käyttöpäiväkirjan pito, puhdistuslaitteiden toiminnan tarkkailu ja yleensä toiminnan seuraaminen niin, että se tapahtuu lupamääräysten mukaisesti ja ympäristökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Päätöksen liitteenä oleva päästötarkkailuohjelma on tarkoitettu tuottamaan tietoa vesistöön joutuvasta kuormituksesta kaikissa olosuhteissa ja toiminnan eri vaiheissa. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus voi tarkentaa ohjelmaa. Oleelliset muutokset edellyttävät luvan muuttamista. Vaikutustarkkailun vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman vahvistaminen ja muuttaminen määrätään tehtäväksi asianomaisen valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Voimassa olevat yhteistarkkailuohjelmat ovat voimassa, kunnes uudet ohjelmat tulevat voimaan. Mikäli yhteistarkkailusta ei sovita, siihen liittymiseen velvoittamisesta voi ympäristölupavirasto antaa hakemuksesta eri päätöksen. Kuormituksen arvioidusta vähenemisestä huolimatta kalataloustarkkailu on tarpeen, koska laitoksen vaikutusalue on tärkeä kalastuksellisesti ja kalojen lisääntymisalueena. Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet On tarpeen antaa määräys myös kalataudeista ja -kuolemista sekä niistä merkittävistä poikkeustilanteista ilmoittamisesta. Toiminnan lopettaminen Ympäristönsuojelulain mukaan on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen varalta. Ympäristölupavirasto katsoo nyt riittäväksi määrätä ilmoituksen tekeminen valvontaviranomaisille, jotka voivat antaa asiassa tarkempia ohjeita. 20 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristölupavirasto on ottanut huomioon ympäristökeskuksen vaatimukset kalankasvatustoiminnan vaikutusten tarkkailusta, kasvatuksessa käytettävien kuivarehujen laadusta sekä lupamääräysten tarkistamisajankohdasta. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Ympäristölupavirasto on ottanut huomioon työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimukset kalankasvatustoiminnan kalataloudellisten vaikutusten tarkkailusta sekä lupamääräysten tarkistamisajankohdasta.

21 3. Taivalkosken kunta ja 4. Taivalkosken kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Ympäristölupavirasto on ottanut vaatimukset lietteenpoistosuunnitelman laatimisesta ja hyväksyttämisestä, käytettävien kuivarehujen laadusta, hoitopäiväkirjan pitämisestä sekä vaikutusten tarkkailusta huomioon. 5. Jurmu II osakaskunta, 6. A.A ja 7. B.B 8. C.C ja D.D Ympäristölupavirasto on edellä ratkaisun perusteluista ilmenevästi katsonut, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Vesioikeuden luvassa nro 15/97/1 sallittuun vedenottoon ja Iijoen alivirtaamankin nähden haettu lisävedenotto on siinä määrin vähäinen, ettei lisävedenotosta ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevia haitallisia tai vahingollisia seurauksia. Jätteiden käsittelyä koskevat osakaskunnan vaatimukset ympäristölupavirasto on ottanut huomioon. Muistuttajien vaatimuksista ympäristölupavirasto toteaa, että vaadittu katselmus laitoksella on pidetty Vaatimuksesta kieltää toiminta laitoksella ympäristölupavirasto viittaa edellä luvan myöntämisen edellytyksistä ratkaisun perusteluissa lausuttuun. Lisäksi ympäristölupavirasto toteaa muistutuksen johdosta seuraavaa: Vesioikeuden luvan nro 15/97/1 hakija on ollut Pirkon Kala Oy. Kiinteistön, jolla kalankasvatuslaitos sijaitsee, on vuoteen 1999 saakka omistanut muistuttajista D.D. Pirkon Kala Oy on toiminut kalankasvattajana vuokralaisena. Vuonna 1999 kiinteistö on myyty, muistuttajan ilmoituksen mukaan kuitenkin niin, ettei kauppa sisältänyt kasvatuslupaa laitoskiinteistön sen hetkinen omistaja on myynyt kiinteistön nyt luvan hakijana olevalle Kainuun Lohimestari Oy:lle. Kauppakirjassa on maininta siitä, että kauppa sisältää vesioikeuden luvan harjoittaa kalanviljelyä. Pirkon Kala Oy:n konkurssipesän toimitsijamies on muistutuksen mukaan sittemmin luovuttanut kalankasvatusluvan muistuttajista D.D. Hakemuksen mukaan kalankasvatustoiminta sekä sitä varten rakennetut laitteet ja rakenteet sijaitsevat kokonaisuudessaan hakijayhtiön omistamalla tilalla Kuusisaari RN:o 1:33. Kalankasvatusta ei näin ollen tosiasiassa voi laitoksella harjoittaa muu kuin laitoskiinteistön omistaja eli Kainuun Lohimestari Oy. Nyt vireillä olevassa ympäristö- ja vesitaloushakemuksessa ratkaistaan toiminnan harjoittaminen annettavan lupapäätöksen perusteella. Kun tarvittavat luvat on edellä myönnetty, ei aiemmilla lupapäätöksillä näissä olosuhteissa ole merkitystä. Toiminta tämän lupapäätöksen nojalla voidaan käynnistää lupamääräyksen 1 ja kohdan "Päätöksen täytäntöönpano" mukaisesti. Kuivarehun pölyn erottelemista, altaisiin kertyvän lietteen poistamista sekä kuolleiden kalojen käsittelemistä koskevien vaatimusten osalta ympäristölupavirasto viittaa tässä päätöksessä annettaviin lupamääräyksiin. Valvonta näiden lupamääräysten noudattamisesta, samoin kuin muistutuksessa mainitun laitoksen käyttöveden säätelyn osalta kuuluu kunnalliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ympäristökeskukselle. Erityisesti ruokintaautomaateista aiheutuvan melun sekä liikenteestä aiheutuvien pölyhaittojen estämiseksi on annettu erikseen määräykset. Vaatimukset on näin otettu huomioon. 21