Oivallettu viesti on totuus. Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous Heikki Aurasmaa

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Oivallettu viesti on totuus. Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 21.6.2011 Heikki Aurasmaa"

Paavo Saarnio
10 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Oivallettu viesti on totuus Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous Heikki Aurasmaa

2 -kauden tuloksellinen loppuun saattaminen tärkein prioriteetti -halutaan vaikuttavaa aluepolitiikkaa - tulokset ovat todella hyviä

3 Tuloksia Hankkeita on ohjelmakauden aikana käynnistynyt EAKR-ohjelmissa lähes kpl ja ESR-ohjelmassa lähes kpl. Lisäksi Finnvera Oyj:n EAKRosarahoitteisia lainapäätöksiä on tehty n kpl. ESR-ohjelman rahoituksella on vuoden 2010 loppuun mennessä edistetty liki uuden yrityksen ja lähes uuden työpaikan luomista. Ohjelma onkin edennyt huomattavasti ennakoitua ja kahta edellistä ohjelmakautta paremmin.

Lisäksi Finnvera Oyj:n EAKRosarahoitteisia lainapäätöksiä on tehty n. 6.000 kpl.

4 Itä-Suomessa ohjelmarahoituksen pääkohteita ovat olleet vahvat painopistealat metsä ja puu, materiaalitekniikka, vapaa-aika ja matkailu, mittaustekniikka, hyvinvointi sekä energia ja ympäristö. - erityisesti innovaatiotoiminnan ja osaamisrakenteiden sekä verkostojen vahvistaminen on luonut uusia tutkimus- ja kehitysympäristöjä ja osaamiskeskuksia. Etelä-Suomessa 2010 loppuun mennessä EU-rahoitus oli myötävaikuttanut 3078 työpaikan ja 723 uuden yrityksen syntyyn. - eniten yritysrahoitusta saaneet toimialat: metallituotteiden ja muiden koneiden ja laitteiden valmistus, rahoituspalvelut, sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus sekä jätteen keruu, käsittely ja loppusijoitus. - maakunnat ovat kohdistaneet rahoitusta osaamisen edistämiseksi erityisesti ympäristöteknologian, metalli- ja meriteollisuuden, hyvinvoinnin sekä uudistuvan metsäteollisuuden aloilla.

Etelä-Suomessa 2010 loppuun mennessä EU-rahoitus oli myötävaikuttanut 3078 työpaikan ja 723 uuden yrityksen syntyyn.

5 Länsi-Suomessa EAKR-varoilla on vaikutettu noin työpaikan ja lähes 1000 uuden yrityksen syntyyn. Pohjois-Suomessa pääosa rahoituksesta on kohdistettu yritysten omiin kehittämis- ja investointihankkeisiin, joilla on autettu alueen innovatiivisia ja kasvuhakuisia mikro- ja pk-yrityksiä kasvun tielle. - uusien innovaatio- ja t&k-ympäristön syntyminen: kemianteollisuus, ympäristötoimiala, kaivannais- ja metalliteollisuus, painettava elektroniikka, tietoja viestintäteknologia sekä matkailuala. Myös ns. luovat alat sekä hyvinvointiosaaminen ovat olleet merkittävä osa EAKR-ohjelmatyötä. - panostukset alueen lentokenttä ja satamahankkeisiin, ympäristötoimenpiteisiin, tietoliikenneyhteyksiin sekä matkailukeskittymiin. Ohjelmavaroja on hyödynnetty myös äkillisten rakennemuutosten seurausten lieventämisessä.

6 -rakennerahastomaailma vieras suurelle yleisölle: -vaikeat käsitteet, hallintomalli moniportainen

7 -tuloksista on kerrottava -hyviä käytäntöjä pitää jakaa, muuten opittuja asioita ei saada laajemmalti käyttöön -viestintä merkittävässä roolissa: -viestintää tehdään hanke-, -alue- ja kansallisella tasolla - näiden kesken, -myös suureen yleisöön päin median kautta

merkittävässä roolissa: -viestintää tehdään hanke-, -alue- ja

8 - alueilla tunnetaan omat vahvuudet parhaiten -tärkeää nostaa esiin oman alueen kärkiä, -hyviä ja innostavia tarinoita, -huippusaavutuksia -myös ruohonjuuritason toimintaa

9 -tärkeää kertoa kokemuksista, saavutuksista ja vaikutuksista -viesti on oltava ymmärrettävä

10 Hallitusohjelmassa on korkea ambitiotaso Suomen kaikkinaisen hyvinvoinnin parantamiseksi kaikilla tasoilla kaikki väestöryhmät ja alueet huomioiden. Ohjelman kokonaistoteuttaminen täydessä laajuudessaan tulee olemaan varsin haasteellista. EU-politiikan korostaminen, arviointi ja tavoitteellinen toteuttaminen on hyvä lähtökohta seuraavan ohjelmakauden neuvottelemiseksi ja toteuttamiseksi. Päätavoitteet älykkään kasvun ja hyvinvoinnin edistäminen sekä sosiaalisen syrjäytymisen estäminen ovat olleet tähänkin saakka perustavoitteita. Pohjoisen ulottuvuuden ja Itämeristrategian edistäminen ovat jo nyt olleet TEM agendalla. Venäjän ja Suomen kahdenvälisten yhteyksien kehittäminen sekä EU:n ja Venäjän lähentäminen selkeyttävät neuvottelujemme tavoitteita erityisesti ENPI ohjelmien jatkuvuuden osalta.

EU-politiikan korostaminen, arviointi ja tavoitteellinen toteuttaminen on hyvä lähtökohta seuraavan ohjelmakauden 2014-2020 neuvottelemiseksi ja toteuttamiseksi.

11 Kaupunkien aiesopimuskäytännön vahvistaminen selkeyttää periaatepäätöksen toimeenpanoa. Kotouttamistoimenpiteiden ja kaupunkipolitiikan yhdistäminen kaupunkiseutuja kattavaksi tuo pohjaa ESR ohjelmien soveltamiselle. Kolmannen sektorin korostaminen tässä yhteydessä tuo linjaa toiminnalle. Innovaatiojärjestelmän uudistustarve on todettu jo aiemmin OSKE-ohjelman uudelleenmäärittelyä aloitettaessa. Yritystukijärjestelmän selkeytystä tapahtuu osaltaan rakennerahastojen uuden kauden suunnittelun yhteydessä. Hankintalain uudistamista kynnysarvoja korottaen alueelliset näkökohdat huomioiden on pidettävä myönteisenä kehityksenä. Tämä huomioidaan myös rakennerahastojen könttäkorvausmenettelyä suunniteltaessa. Äkillisten rakennemuutosten toimintamallien kehitys on oikeansuuntainen, varsinkin, jos samassa yhteydessä varataan toimintaan riittävät kansalliset resurssit.

Kolmannen sektorin korostaminen tässä yhteydessä tuo linjaa toiminnalle. Innovaatiojärjestelmän uudistustarve on todettu jo aiemmin OSKE-ohjelman uudelleenmäärittelyä aloitettaessa.

12 Aluekehitys Hallitusohjelman tavoite : Taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävä Suomi, joka pohjautuu maakuntien, kaupunkien ja kuntien omaan dynaamiseen omaa kehityspotentiaalia hyödyntävään elinvoimaan ja kilpailukykyyn globaalissa taloudessa on erinomainen jatkumo toteutetulle politiikalle. Näihin liittyvä osio on hyvin analysoitu ja toimeenpantavissa ministeriöiden hyvää yhteistyötä kehittäen. Erillinen Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelma on tarpeen myös EU:n koheesiorahastojen käytöstä neuvoteltaessa. Tämä on myös mainittu hallitusohjelman rakennerahasto-osiossa. Maaseudun kehittäminen osana TEM aluekehitystä on pitkän aikavälin tavoitteitten mukaista ja parantaa aluekehityspolitiikan vaikuttavuutta. Rakennerahastojen tuloksellisuuden parantaminen ja toiminnan tehostaminen yksinkertaistamalla toteutusmalleja on EU:n komission tavoitteitten mukaista.

Näihin liittyvä osio on hyvin analysoitu ja toimeenpantavissa ministeriöiden hyvää yhteistyötä kehittäen.

13 Liikennepolitiikan aluekehityksellinen merkitys on hyvin huomioitu hallitusohjelmassa. Nopean laajakaistan ulottaminen koko valtakuntaan hallituskaudella on aluekehityksen oleellinen saavutus ja tasapainoisen kehityksen mahdollistaja.

Nopean laajakaistan ulottaminen koko valtakuntaan

14 Kiitos Iloista Juhannusviikkoa

Samankaltaiset tiedostot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA