Sisällysluettelo VAPAA, :30, Esityslista 1

Transkriptio

1 Sisällysluettelo VAPAA, :30, Esityslista 1-3 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) Esityslistan kansilehti (sisällysluettelo) Esityslistan hyväksyminen Vapaa-ajan palveluiden vastuualueen esimiehen nimeäminen ajalle Vapaa-ajan lautakunnan kokousajat vuonna Kaarinan kulttuuripalkinto Valtuustoaloite Kaarinan historiaan liittyvän museoaineiston sijoittamiseksi Kaarina-taloon... 9 Liite: Vapaa-ajan ltk , liite Valtuustoaloite kansalaistorista ja vaalimökeistä Vaski-kirjastojen yhteistyösopimuksen päivittäminen Liite: Vapaa-ajan ltk , liite Lausunto Kaarinan kaupungin uudesta hankintasäännöstä Liite: Vapaa-ajan ltk , Hankintasaanto 2009 sähköinen oheismateriaali Liite: Vapaa-ajan ltk , Uusi hankintasääntö 2018, sähköinen oheismateriaali Nuorisopalvelujohtajan ehdotus Liite: Vapaa-ajan ltk , Ehdotus liite Valkeavuoren lasten- ja nuortentalon hankesuunnitelma Liite: Vapaa-ajan ltk , liite Liite: Vapaa-ajan ltk , VVLNT Tilaohjelma 2018, sähköinen oheismateriaali Viranhaltijapäätökset Ilmoitusasiat... 81

2 -3, VAPAA :30 Sivu 1 Kokousaika Tiistai klo 17:30 Kokouksen päätöksentekotapa Kokouspaikka Jäsenet varsinainen kokous Kavalton tila, Tuurunlinna Varajäsenet Vaiste Marja pj Kuusisto Minna Lönnqvist Mira vpj Simelius-Nieminen Suvi Eliassi Omar jäsen Mäki Antti Koho Eija jäsen Lindholm Linda Koivisto Esko jäsen Saarikko Simo Laaksonen Annina jäsen Kosola Riikka Lampikoski Jukka jäsen Vaaranmaa Anton Lehto Kirsi jäsen Hannula Laura Mäki Atte jäsen Kavalto Aatu Pentti Niko jäsen Javanainen Jukka Ylä-Poikelus Janne jäsen Arell Oskari Esittelijä Jaakola Risto Muut osallistujat Alho Niina Karppanen Mirja Kanerva Esa Nurminoro Ritva Leino Maija Rantanen Mika kansalaisopiston rehtori kaupunginhallituksen edustaja henkilöstön edustaja nuorisopalvelujohtaja nuorisovaltuuston edustaja kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja kulttuurituottaja vs. sivistysjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Nurminoro Ritva kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Ehdotus: Todetaan kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouksen pöytäkirjantarkastajien valinta Ehdotus: Valitaan kokoukselle kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

3 -2, VAPAA :30 Sivu 2 Kokousaika: Tiistai klo 17:30 Kokouksen päätöksentekotapa Kokouspaikka: varsinainen kokous Kavalton tila Käsiteltävät asiat: Nro Asia Sivu Virhe. Sisällysluettelon hakusanoja ei löytynyt.

4 -1, VAPAA :30 Sivu 3 Esityslistan hyväksyminen Vapaa-ajan lautakunta Esittely: Hallintosäännön 147 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Hallintosäännön 148 :n mukaan toimielin voi esittelijän ehdotuksesta tai jäsenen ehdotuksesta, jota on kannatettu, ottaa enemmistöpäätöksellä käsiteltäväksi asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Valmistelija: Toimistosihteeri Tiina Lisinen, Ehdotus: Kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola: Vapaa-ajan lautakunta päättää, että asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Päätös:

5 69, VAPAA :30 DA: 723/2018 Sivu 4 Vapaa-ajan palveluiden vastuualueen esimiehen nimeäminen ajalle DA: 723 /210/2018 Vapaa-ajan lautakunta Esittely: Asian tausta: Kaupunginhallitus päätti uuden, voimaan tulleen palvelutuotanto-organisaation yksityiskohdista. Tuolloin vahvistettiin vastuualueiden esimiehet, yksiköt sekä yksiköiden esimiehet, hyväksyttiin muutoksia eräiden viranhaltijoiden virantoimitusvelvollisuuksiin, päätettiin virkanimikemuutoksista, virkojen kelpoisuusehdoista sekä virkajärjestelyistä. Vapaa-ajan palveluiden (kulttuuri ja kirjasto, kansalaisopisto, nuorisopalvelut) vastuualueen esimieheksi kaupunginhallitus nimesi kansalaisopiston rehtori Risto Jaakolan. Risto Jaakolan virantoimitusvelvollisuutta muutettiin KvhL:n 23 :n mukaisesti niin, että alkaen kansalaisopiston rehtorin tehtäviin sisältyi myös vapaa-ajan palveluiden vastuualueen esimiehen tehtävät. Vastuualueen esimiehen tehtävä on määräaikainen jatkuen saakka. Vastuualueen johtamista arvioidaan uudelleen sote- ja maakuntauudistuksen toteutumisen yhteydessä. Määräaikaisuuden nyt päättyessä on nimettävä vastuualueen esimies. Hallinnollinen perusta: Kunnallisen viranhaltijalain 23 :n mukaan virantoimitusvelvollisuuden muuttamisesta tai virkatehtävien uudelleenjärjestelystä päättää se kunnan viranomainen, joka päättää toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen ottamisesta varattuaan viranhaltijalle tilaisuuden tulla kuulluksi. Hallintosäännön 47.1 :n mukaan vastuualueen esimiesten valinnasta päättää toimielin, jonka alainen henkilö on. Koska Risto Jaakola on siis vapaa-ajan lautakunnan esittelijänä esteellinen, on palvelualuejohtaja tämän asian esittelijänä hallintosäännön 150 :n mukaan. Kuuleminen: Risto Jaakola on hoitanut vastuualueen esimiehen tehtävät hyvin ja on halukas jatkamaan vastuualueen esimiehenä nykyisin ehdoin Häntä on kuultu asiasta Vastuualueen johtamista arvioidaan uudelleen sote- ja maakuntauudistuksen toteutumisen yhteydessä. Valmistelija: vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen, puh Ehdotus: vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen Vapaa-ajan lautakunta päättää 1. jatkaa Risto Jaakolan virantoimitusvelvollisuuden muutosta KvhL:n 23 :n mukaisesti niin, että alkaen kansalaisopiston rehtorin tehtäviin sisältyy edelleen vapaa-ajan palveluiden vastuualueen esimiehen tehtävät nykyisin ehdoin

6 69, VAPAA :30 DA: 723/2018 Sivu 5 Päätös 69: 2. että vastuualueen esimiehen tehtävä on määräaikainen jatkuen saakka. Vastuualueen johtamista arvioidaan uudelleen sote- ja maakuntauudistuksen toteutumisen yhteydessä. Ote: Risto Jaakola palkkasihteeri Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala

7 70, VAPAA :30 DA: 725/2018 Sivu 6 Vapaa-ajan lautakunnan kokousajat vuonna 2019 DA: 725 /210/2018 Vapaa-ajan lautakunta Esittely: Vapaa-ajan lautakunnan tulee määritellä vuodelle 2019 kokousaikansa ja - paikkansa sekä päivämäärä, jolloin lautakunnan pöytäkirja asetetaan nähtäville. Muista vapaa-ajan lautakunnan kokousmenettelyä koskevista asioista lautakunta on päättänyt , 1. Tämä päätös on voimassa koko valtuustokauden. Toimielin päättää kokoustensa ajan ja paikan Kaarinan kaupungin hallintosäännön 136 :n mukaan toimielin päättää kokoustensa ajan ja paikan. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen kokouksen pitämisestä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällöin puheenjohtaja määrää kokousajan. Puheenjohtaja voi perustellusta syystä peruuttaa kokouksen. Pöytäkirja nähtävänä kaupungin kotisivuilla - määrittelee kunnan jäsenen muutoksenhakuajan Kunnan jäsenen muutoksenhakuaika alkaa kulua päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa (=kaupungin kotisivut). Jotta kunnan jäsenen muutoksenhakuajan alkaminen voidaan määritellä yksiselitteisesti, on vapaa-ajan lautakunnan päätettävä pöytäkirjan nähtävillä olon ajankohdasta. Hallintosäännön 158 :n mukaan kaupunginhallituksen ja lautakunnan pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastaminen jälkeen nähtävänä kaupungin verkkosivuilla siten kuin kuntalain 140 :ssä tarkemmin säädetään. Kuntalain 140 :n mukaan valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnan pöytäkirja siihen liittyvine oikaisuvaatimusohjeineen ja valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Valmistelija: Kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola, p Ehdotus: Kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola 1. Vapaa-ajan lautakunnan vuoden 2019 kokoukset pidetään seuraavasti:

8 70, VAPAA :30 DA: 725/2018 Sivu käyttösuunnitelma tilinpäätös avustusten jakaminen kansalaisopiston opinto-ohjelma investoinnit 27.8 Kaarina-mitali ja ansiomerkit sekä talousarvioseminaari 24.9 talousarvio kulttuuripalkinto joulukokous 2. vapaa-ajan lautakunnan kokoukset pidetään klo 17:30 alkaen Pääterveysaseman kokoushuone Nilkénissä, ellei kokouskutsussa toisin mainita 3. vapaa-ajan lautakunnan pöytäkirja pidetään tarkastamisen jälkeen yleisesti nähtävänä kaupungin verkkosivuilla seuraavasti: kokouspäivämäärä yleisesti nähtävänä Päätös 70: Ote:

9 71, VAPAA :30 DA: 726/2018 Sivu 8 Kaarinan kulttuuripalkinto 2018 DA: 726 /215/2018 Vapaa-ajan lautakunta Esittely: Vapaa-ajan lautakunta valitsee parillisina vuosina Kaarinan kulttuuripalkinnon saajan. Tähän mennessä palkinnon ovat saaneet Riku Niemi, Jarmo Alonen, Raija Pöyhönen, Anja Aalto, Lasse Saaristo, Maarit Palatsi-Keula, Helena Hyvönen, Jorma Haranen, Olli Kuusisto, Ilkka Heilä, Guy Lönngren, Reima Nurmikko, Matti Hyvärinen, Severi Pyysalo, Ulla Taimila, Tutta Carpelan, Leena Aalto, Jarkko Järvinen, Elina Haavisto-Virtanen, Hannu Rastas, Anssi Ruusuvuori, Kalle Kajo Niskanen, Merja Markkula ja Tuukka Alhonen. Sääntöjen mukaan palkinto myönnetään kaarinalaiselle henkilölle, joka on tehnyt kotikaupungissaan merkittävää ja näkyvää kulttuurityötä. Palkinto jaetaan uuden vuoden juhlassa Palkintona on korutaiteilija Matti Hyvärisen tekemä hopeinen pienoisveistos. Päätös on salainen palkinnon julkistamiseen asti. Kulttuurituottaja tuo kokoukseen yleisöltä kerätyt, kulttuuripalveluissa pohditut ehdotukset, minkä lisäksi lautakunta voi tehdä ehdotuksia. Keskustelun perusteella valitaan vuoden 2018 kulttuuripalkinnon saaja. Valmistelija: Kulttuurituottaja Maija Leino, puh Ehdotus: Kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola Vapaa-ajan lautakunta päättää palkinnon saajan, joka julkaistaan uuden vuoden juhlassa Päätös 71: Ote:

10 72, VAPAA :30 DA: 493/2018 Sivu 9 Valtuustoaloite Kaarinan historiaan liittyvän museoaineiston sijoittamiseksi Kaarina-taloon DA: 493 /215/2018 Vapaa-ajan lautakunta Esittely: 48 valtuutettua ja varavaltuutettua on tehnyt Kokoomuksen valtuutetun Marjo Uotilan johdolla pidetyssä kokouksessa seuraavan valtuustoaloitteen: "Kaarina sijaitsee Suomen olosuhteissa merkittävällä kulttuurihistoriallisella alueella, joka kytkeytyy Suomen koko tunnetun asutushistorian vaiheisiin, ja josta on tehty arkeologisia esinelöytöjä eri ajanjaksoilta. Kaarinalla oli aiemmin hyvä tilanne, koska Museovirasto ylläpiti pitkään museotoimintaa Kuusiston kartanossa ja Pukkilan kartanossa. Museoissa oli esillä mm. arkeologisia esinenäyttelyitä, näytteitä alueen eliölajeista ja muuta Kaarinan historiaan liittyvää aineistoa. Museoviraston luovuttua Kuusiston ja Pukkilan kartanomuseoista, Kaarinan kaupungissa ei ole omaa museotoimintaa, ja museoihin kerätyt esineet on poistettu kartanorakennuksista. Ehdotamme, että Kaarinan kaupunki selvittää, mitä Kaarinan historiaan liittyville museoaineistoille on tehty, ja siltä osin kuin mahdollista, niiden sijoittamista Kaarina-talon pysyväksi näyttelyksi nykyisten ja tulevien kaarinalaisten iloksi." Asian selvittely on aloitettu Varsinais-Suomen maakuntamuseosta, jonka vastuulla on kunnallisten museoiden neuvonta. Tutkija Ninna Pullilta on saatu vastaus, että heidän kokoelmissaan on vain yksi kaappi, joka on ollut esillä Pukkilan kartanossa ( Tarkempaa tietoa esineistöstä on saatu Suomen Kansallismuseon amanuenssilta Satu Frondeliukselta: "Pukkilan kartanomuseossa esillä olleet esineet kuuluvat Suomen kansallismuseon kokoelmiin ja ne siirrettiin Pukkilasta 2014 Kansallismuseon varastoon. Tällä hetkellä ne ovat Kokoelmakeskuksessamme Vantaalla. Hyvin harvat kyseisistä esineistä olivat alun perin kotoisin Pukkilasta, valtaosa oli kokoelmiin eri puolilta Suomea (lähinnä Varsinais- Suomesta) tullutta, sopivan ajankohdan esineistöä. Kartanohan päätyi Museoviraston haltuun 1960-luvulla, jonka jälkeen se kunnostettiin vastaamaan 1700-luvun asua luvun esineitä kartanon mukana ei siis juurikaan tullut vaan näyttelyä varten esineistö koottiin Kansallismuseon kokoelmista. Yleisölle Kartano avautui 1970." Kuusiston kartano siirtyi Museoviraston omistukseen vuonna 1978 erittäin huonokuntoisena ja esineistö oli valtion omaisuutta, kuten Pukkilan kartanossakin. Esineiden saaminen takaisin Kaarinaan ei ole todennäköistä, museot eivät yleensä luovuta tai myy esineistään. Jos museoesineitä pystyttäisiin jostakin keräämään, tarvittaisiin niille myös kulttuurisesti sopiva sijoituspaikka. Kaarina-talon kaikki tilat ovat käytössä ja tilakin olisi varsin huono museotoiminnalle.

11 72, VAPAA :30 DA: 493/2018 Sivu 10 Liite 29 Valtuustoaloite Kaarinan historiaan liittyvän museoaineiston sijoittamisesta Kaarina-taloon Valmistelija: Kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja Ritva Nurminoro Ehdotus: Kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola Vapaa-ajan lautakunta 1) merkitsee selvityksen tiedokseen ja 2) ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että a) kaupunki ei jatka suunnittelua Kuusiston ja Pukkilan kartanomuseoissa sijainneiden museoaineistojen sijoittamiseksi Kaarinataloon sekä b) valtuustoaloite katsotaan loppuun käsitellyksi. Päätös 72: Ote:

12 72, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , liite 29 Sivu 11 Valtuustoaloite Kaarinan historiaan liittyvän museoaineiston sijoittamisesta Kaarina-taloon Kaarina sijaitsee Suomen olosuhteissa merkittävällä kulttuurihistoriallisella alueella, joka kytkeytyy Suomen koko tunnetun asutushistorian vaiheisiin, ja josta on tehty arkeologisia esinelöytöjä eri ajanjaksoilta. Kaarinalla oli aiemmin hyvä tilanne, koska Museovirasto ylläpiti pitkään museotoimintaa Kuusiston kartanossa ja PukkiJan kartanossa. Museoissa oli esillä mm. arkeologisia esinenäyttelyitä, näytteitä alueen eliölajeista ja muuta Kaarinan historiaan liittyvää aineistoa. Museoviraston luovuttua Kuusiston ja PukkiJan kartanomuseoista, Kaarinan kaupungissa ei ole omaa museotoimintaa, ja museoihin kerätyt esineet on poistettu kartanorakennuksista. Ehdotamme, että Kaarinan kaupunki selvittää, mitä Kaarinan historiaan liittyville museoaineistoille on tehty, ja siltä osin kuin mahdollista, niiden sijoittamista Kaarina-talon pysyväksi näyttelyksi nykyisten ja tulevien kaarinalaisten iloksi. Kaarinassa 20. elokuuta 2018 ~ 0. K. :ZQI g ): ) ;.us 49J ;).1) HAI?-{ f.o<l~~ ~«fei!ili~ DUT!~~ ~~~ f-s;;r:;;~, ~~~ ~Jl/fft Ra-u~t"~ AS~ f'r\lo~ :Te:-~~ ' j,e?~~

13 72, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , liite 29 Sivu 12 NA_~.)V IC.IC.J. V\1...~~..>~ ~ --~~ ~ ( '\ \ \ ~'-.1~ J( (!CA ) f/v; ~ VI(/

14 73, VAPAA :30 DA: 411/2017 Sivu 13 Valtuustoaloite kansalaistorista ja vaalimökeistä DA: 411 /002/2017 Keskusvaalilautakunta Esittely: Kaarinan vasemmistoliitto esittää aloitteessaan, että Kaarinan kaupunki järjestää tulevia vaaleja varten ns. kansalaistorin Turun vaalimökkien tapaan. Paikka voisi olla esim. aukiolla uuden kaupungintalon edessä ja se olisi vaalien alla, tiloina voisi olla mökkejä tai muita vastaavia tilaratkaisuja. Kansalaistori tulisi käyttöön jo ensi vuonna maakunta- ja presidentinvaaleissa. Taustaa: Viime kuntavaaleissa 2017 kuntavaalikampanjaa käytiin telttojen kanssa markettien piha-alueella tai sisällä. Markettien edustoille ei kuitenkaan ole kaikilla poliittisilla ryhmillä samanlaisia suhteita kuin toisilla ja Kaarinan keskustassa ei ollut selkeää paikkaa jossa olisi voinut vaalityötä tehdä. Tämä asettaa poliittiset ryhmät eriarvoiseen asemaan ja vaalien tekeminen turuilla ja toreilla vaikeutui merkittävästi. Myös osa Kaarinan vaaleista käytiin Turun vaalikadulla, koska puolueet olivat siellä esillä kun Kaarinalaiset hoitavat työ-, opiskelu- ja muita vapaa-ajan asiointia Turussa. Seuraavia vaaleja varten Kaarinan tulisi ottaa kaupungintalon edusta hyötykäyttöön ja perustaa eräänlainen kansalaistori parantamaan kaupunkilaisten kansalaisaktiivisuutta ja muutenkin vahvistamaan Kaarinan keskusta-alueen asemaa poliittisena keskuksena, jossa voi myös viihtyä. Kansalaistorin kautta Kaarinalaiset saavat vaalien alla tietoa kaikista ryhmittymistä, ehdokkaista samalla kertaa ja voivat myös keskustella helpommin. Kansalaistori lisää demokratiaa, asettavat poliittiset ryhmät samalla viivalle, parantaa poliitikkojen ja kuntalaisten välistä dialogia ja samalla otetaan keskustan alue aktiivisempaan käyttöön kansalaisyhteiskunnassa. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö marketeissa saisi edelleen kampanjoida, mutta kansalaistori parantaa vain kuntalaisten ja poliittisten ryhmien asemaa tulevissa vaaleissa. Kaarinan vasemmistoliiton valtuustoryhmä: Matti Kapanen, Katri Kapanen ja Pentti Kallio Aloite kantaa huolta puolueiden mahdollisuudesta järjestää vaalikampanjatilaisuuksia Kaarinan keskustan alueella. Kampanjointimahdollisuuksien edistämisessä on otettava huomioon myös lainsäädännön kampanjointia rajoittavat tekijät. Vaalilain ( /714/ 72) mukaan äänestyspaikalla taikka sen välittömässä läheisyydessä ei saa äänestysaikana pitää puheita, julkipanna tai jakaa painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia eikä muutoinkaan vaikuttaa tai yrittää vaikuttaa äänestäjien vaalivapauteen. Uusi Kaarina-talo tulee olemaan ennakkoäänestyspaikka sekä vaalipäivän äänestyspaikka, joten aloitteessa ehdotettua Kaarina-talon edustalla olevaa aukiota ei voida hyödyntää vaalikampanjointitarkoitukseen. Lisäksi aukion rakennustöiden on määrärahapäätöksistä riippuen suunniteltu alkavan vasta vuonna 2019, minkä vuoksi aukiota ei ylipäänsäkään voi hyödyntää tilaisuuksien tai tapahtumien järjestämiseen vielä vuoden 2018 aikana eikä todennäköisesti myöskään vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.

15 73, VAPAA :30 DA: 411/2017 Sivu 14 Aloitteessa viitataan Turun vaalikatuun ja siellä sijaitseviin vaalimökkeihin. Turun kaupunki on kustantanut kyseisten mökkien rakentamisen ja vuokraa niitä puolueiden vaalikäyttöön hintaan 1500 euroa / tapahtuma / puolue. Turku on teettänyt mökit Turun Työkeskuksessa hintaan 6000 euroa / kpl. Mökit ovat sähköistettyjä ja lämpöeristettyjä ja niissä on valaistukset ym. valmiina. Turun kaupunki hyödyntää kyseisiä mökkejä myös muissa tilaisuuksissa esim. Tall Ships Races, Ruisrock ja joulumarkkinat. Aloitteen mukainen tasavertainen kampanjointi edellyttää, että kaikilla puolueilla on mahdollisuus vuokrata vaalimökkejä. Vaalimökkien hankinta edellyttäisi myös suunnitelmaa vaalimökkien varastoimisesta, kuljettamisista ja myös niiden muista käyttötarkoituksista. Vaalimökkien hankinta edellyttää määrärahan varaamista talousarvioon. Pelkästään hankintakustannukset ovat arviolta euroa. Lisäksi on huomioitava varastointitilat, kuljetukset ja sähköliitännät yms. Valmistelija: Hallinnon asiantuntija Juuso Alatalo, puh Ehdotus: Ma hallinnon asiantuntija Pirkko Aalto: Keskusvaalilautakunta päättää 1. esittää kaupunginhallitukselle, että esittelyssä mainituin perusteluin vaalimökkejä ei ole tarkoituksenmukaista hankkia, 2. esittää kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle, että aloite todetaan loppuun käsitellyksi. Päätös 4: Ehdotus hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Esittely: Valtuustoaloite on liitteenä. Liite 34/2018 Ehdotus: Kaupunginjohtaja Harri Virta: Kaupunginhallitus päättää 1. että vaalimökkejä ei hankita 2. esittää kaupunginvaltuustolle keskusvaalilautakunnan selvityksen ja kaupunginhallituksen päätöksen perusteella, että aloite katsotaan loppuun käsitellyksi. Käsittely: Matti Kapanen esitti, että asia palautetaan uudelleen keskusvaalilautakunnan valmisteluun ja että jatkovalmistelussa selvitetään uudelleen mahdollisuudet vaalimökkien hankintaan ja kampanjoinnin toteuttamiseen näitä hyödyntäen sekä vaihtoehtoisia tiloja kampanjoinnin toteuttamiseksi. Jatkovalmistelussa tulee huomioida vapaa-ajan lautakunnan ja muiden erikseen harkittavien lautakuntien näkemys asiaan.

16 73, VAPAA :30 DA: 411/2017 Sivu 15 Niina Alho kannatti Matti Kapasen ehdotusta. Puheenjohtaja tiedusteli, hyväksyykö kaupunginhallitus yksimielisesti Matti Kapasen ehdotuksen. Kukaan ei tätä vastustanut. Päätös 40:Kaupunginhallitus päätti, että asia palautetaan uudelleen keskusvaalilautakunnan valmisteluun ja että jatkovalmistelussa selvitetään uudelleen mahdollisuudet vaalimökkien hankintaan ja kampanjoinnin toteuttamiseen näitä hyödyntäen sekä vaihtoehtoisia tiloja kampanjoinnin toteuttamiseksi. Jatkovalmistelussa tulee huomioida vapaa-ajan lautakunnan ja muiden erikseen harkittavien lautakuntien näkemys asiaan. Ote: Keskusvaalilautakunta/ hallinnon asiantuntija Juuso Alatalo Johdon sihteeri Terhi Jerkku Vapaa-ajan lautakunta Esittely: Kulttuuri- ja kirjastopalveluiden näkökulmasta Turun vaalimökkien kaltaiset rakennelmat eivät ole tulevien tapahtumien onnistumisen kannalta erityisen olennaisia. Vaalimökit voisivat kuitenkin elävöittää tulevaa torialuetta ja toimia vuokrattavina ja lainattavina tiloina niin kesä- kuin talvitapahtumissakin, joskin niiden sulauttaminen ympäröivään maisemaan saattaa olla varastoinnin ja siirtämisen tavoin haasteellista. Kulttuuri- ja kirjastopalveluiden katsannon mukaan mökkien kaltaisiin tapahtumavuotta elävöittäviin ratkaisuihin voidaankin päätyä myös olemassa olevia resursseja hyödyntämällä ja edelleen kohentamalla. Näin resurssit saadaan varmemmin hyödynnettyä kaupungin tapahtumatuotannon elävöittämiseen ja monipuolistamiseen kaikkien kuntalaisten hyväksi. Nuorisopalveluilla ei ole käyttöä valtuustoaloitteen mukaisille vaalimökeille. Kansalaisopisto pystyisi käyttämään mökkejä joihinkin tilaisuuksiinsa, mutta tilaisuuksiin on käytettävissä myös jo olemassa olevia tiloja. Valmistelijat: Ehdotus: Kulttuurituottaja Maija Leino, puh. Nuorisopalvelujohtaja Esa Kanerva, puh. Kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola, puh Kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola Vapaa-ajan lautakunta 1) merkitsee tiedoksi sekä keskusvaalilautakunnan kokouksessa olleen vastauksen että vapaa-ajan palveluiden kulttuurituottajan, nuorisopalvelujohtaja ja kansalaisopiston rehtorin valmisteleman selvityksen vasemmistoliiton aloitteeseen kansalaistorista ja vaalimökeistä; 2) esittää kaupunginhallitukselle, että esittelyssä mainituin perusteluin vaalimökkejä ei ole tarkoituksenmukaista hankkia; 3) esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että aloite katsotaan loppuun käsitellyksi. Päätös 73:

17 73, VAPAA :30 DA: 411/2017 Sivu 16 Ote:

18 74, VAPAA :30 DA: 728/2018 Sivu 17 Vaski-kirjastojen yhteistyösopimuksen päivittäminen DA: 728 /35/2018 Vapaa-ajan lautakunta Esittely: Vaski on Varsinais-Suomen yleisten kirjastojen yhteinen palvelujärjestelmä. Vaski-kirjastoihin kuuluvat seuraavien 18 kunnan tai kaupungin kirjastot: Kaarina, Kustavi, Laitila, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Pyhäranta, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Taivassalo, Turku, Uusikaupunki ja Vehmaa. Vaski-kirjastoihin voivat liittyä kaikki halukkaat kuntien tai muiden julkisyhteisöjen kirjastot edellyttäen, että liittyjä sitoutuu Vaski-kirjastojen yhteisiin toimintaperiaatteisiin. Vaski-yhteisjärjestelmä perustettiin vuonna 2008, ja kirjastojen yhteistyö on toiminut nykyisessä laajuudessa vuoden 2015 alusta alkaen. Yhteistyösopimus päivitettiin vuonna Yleisiä kirjastoja koskeva lainsäädäntö uudistui vuonna 2017, joten tuli ajankohtaiseksi tarkistaa yhteistyösopimus suhteessa muuttuneeseen lainsäädäntöön. Samalla haluttiin tarkistaa tietosuojaasetuksen asettamat vaatimukset. Vaski-kirjastojen johtoryhmä on käsitellyt yhteistoimintasopimusta ja on osaltaan hyväksynyt sen päätöksentekoon vietäväksi. Sopimuksenvalmistelussa on konsultoitu Turun kaupungin lakipalveluita. Keskeisimmät muutokset vuonna 2013 hyväksyttyyn sopimukseen verrattuna ovat tietosuojaan liittyvät määrittelyt. Lisäksi tekstiä on sujuvoitettu ja viittaukset lainsäädäntöön päivitetty vastaamaan nykyistä lainsäädäntöä. Vaski-kirjastojen yhteistyö näkyy asiakkaille yhteisenä kokoelmana, yhteisinä käyttösääntöinä ja yhteisinä toimintatapoina. Tavoitteena on tehdä kirjastopalveluista mahdollisimman helppokäyttöisiä seudun asukkaille. Yhteistyön avulla pyritään kustannustehokkuuteen ja vähentämään päällekkäistä työtä. Esimerkiksi tänä vuonna on yhdessä kilpailutettu RFID-tunnisteet, kirjastokortit ja lainausautomaatit. Sopimuksen mukaan Vaski-yhteistyötä koordinoi Turun kaupunginkirjasto, ja yhteistoimintaa koskevat päätökset tekee Vaski-kirjastojen johtoryhmä, jossa jokaisella sopimuksen osapuolella on edustaja. Johtoryhmä päättää yhteistyön periaatteista sekä yhteisistä kehittämislinjoista, tavoitteista ja toimintakäytännöistä kirjastojen johtajien päätösvallan rajoissa. Niistä yhteistoimintaa koskevista asioista, joista kirjastojen johtajilla ei ole päätösvaltaa, päättää Vaski-kirjastojen johtoryhmän käsittelyn pohjalta kunkin osapuolen päätösvaltainen elin. Yhteistoiminnasta aiheutuvia kustannuksia (yhteisiä kuluja) ovat toiminta- ja taloussuunnitelmaan perustuvat, palvelujärjestelmän ylläpitämisestä ja muusta yhteisen toiminnan kehittämisestä syntyvät kustannukset. Yhteiset kulut jaetaan käyttäen jakoperusteena kunkin sopijaosapuolen asukasluvun mukaista prosentuaalista osuutta kustannuksista. Sopimus tulee osapuolia sitovaksi allekirjoituksella. Tämän sopimuksen alkuperäiset osapuolet allekirjoittavat sopimuksen kukin omalle

19 74, VAPAA :30 DA: 728/2018 Sivu 18 allekirjoitussivulleen. Turun kaupunki säilyttää osapuolten lukuun alkuperäisen sopimuksen ja alkuperäiset allekirjoitussivut ja toimittaa osapuolille kopion sopimuksesta ja allekirjoitussivuista. Liite 30 Vaski-kirjastojen yhteistoimintasopimus Valmistelija: Kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja Ritva Nurminoro, puh Ehdotus: Kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola Vapaa-ajan lautakunta päättää hyväksyä liitteessä 30 kuvatun Vaskikirjastojen yhteistoimintasopimuksen Päätös 74: Ote:

20 74, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , liite 30 Sivu 19 Vaski-kirjastojen yhteistoimintasopimus 1. Sopijaosapuolet Sopijaosapuolet on lueteltu tämän sopimuksen liitteessä Sopimuksen tausta, tarkoitus ja tavoitteet Vaski on Varsinais-Suomen yleisten kirjastojen yhteinen palvelujärjestelmä, jonka toimintaa ohjaa laki yleisistä kirjastoista (1492/2016) ja sen nojalla annetut asetukset. Vaski-kirjastoihin voivat liittyä kaikki halukkaat kuntien tai muiden julkisyhteisöjen kirjastot edellyttäen, että liittyjä sitoutuu Vaski-kirjastojen yhteisiin toimintaperiaatteisiin. Vaski-kirjastot tuottavat yhteistyössä asiakaslähtöisiä, laadukkaita ja kustannustehokkaita kirjastopalveluja. Palvelujen toteuttamisessa noudatetaan kirjastopalveluja koskevaa lainsäädäntöä, hallitusohjelmaa, kansallisia kirjastopoliittisia linjauksia ja kuntien yhteisesti sopimia tavoitteita. Sopimuksella toteutetaan kuntalain (410/2015) 49 :n mahdollistamaa kuntien vapaaehtoista yhteistyötä kirjastopalvelujen kehittämiseksi. Vaski-kirjastoilla tarkoitetaan kuntien ja muiden julkisyhteisöjen kirjastoja, jotka ovat allekirjoittaneet Vaski-kirjastojen yhteistoimintasopimuksen. Johtoryhmällä tarkoitetaan Vaski-kirjastojen johtoryhmää, joka on kuvattu kohdassa Hallinto, päätöksenteko ja organisointi Vaski-kirjastojen yhteistyötä koordinoi Turun kaupunginkirjasto. Yhteistoimintaa koskevat päätökset tekee Vaski-kirjastojen johtoryhmä. Johtoryhmä päättää yhteistyön periaatteista sekä yhteisistä kehittämislinjoista, tavoitteista ja toimintakäytännöistä kirjastopalveluista vastaavien henkilöiden päätösvallan rajoissa. Niistä yhteistoimintaa koskevista asioista, joista kirjastoista vastaavilla viranhaltijoilla ei ole päätösvaltaa, päättää Vaski-kirjastojen johtoryhmän käsittelyn pohjalta kunkin osapuolen päätösvaltainen elin. Kukin sopijaosapuoli nimeää johtoryhmään edustajakseen kunnan kirjastopalveluista vastaavan tai hänen valtuuttamansa henkilön. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii Turun kaupunginkirjaston johtaja tai hänen poissa ollessaan johtoryhmän varapuheenjohtaja. Johtoryhmä valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä työvaliokunnan, joka valmistelee asioita johtoryhmän päätettäväksi ja toimii yhteisten kehittämisprojektien ohjausryhmänä. Turun kaupunginkirjasto nimeää johtoryhmän niin päättäessä yhteistoiminnan koordinaattorin ja johtoryhmän sihteerin. Johtoryhmän kokouksiin voidaan kutsua sidosryhmien edustajia ja asiantuntijoita. Kehittämistä ja hankkeita varten voidaan perustaa erillisiä työryhmiä. Vaski-johtoryhmä

21 74, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , liite 30 Sivu 20 Johtoryhmä on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Kullakin johtoryhmän jäsenellä on käytettävissään yksi ääni. Äänestystilanteessa yli puolet ääniä saanut ehdotus valitaan. Puheenjohtaja ratkaisee mahdollisen tasatuloksen. Johtoryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa puheenjohtajan kutsusta. Tämän lisäksi kokous on mahdollista järjestää vähintään kolmen äänivaltaisen jäsenen kutsusta. Kokouskutsu on toimitettava johtoryhmän jäsenille viimeistään seitsemän päivää ennen kokousta. 4. Vaski-kirjastojen yhteiset tehtävät ja velvoitteet Vaski-kirjastot laativat vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelman, johon kukin kirjasto sitoutuu yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Vaski-kirjastojen yhteistyön perustana on yhteinen palvelujärjestelmä, jonka ytimen muodostaa yhteiskäytössä oleva tietojärjestelmä. Yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien sisällöt ovat osapuolten yhteisessä hallinnassa ja käytössä. Johtoryhmä päättää tiedon tuottamistavoista sekä järjestelmän tietojen luovuttamisesta tai liittämisestä muihin järjestelmiin kansallisia linjauksia noudattaen. Tietojärjestelmän kehittämisessä pyritään liittymään yhteisiin kansallisiin järjestelmiin aina kun se on toiminnallisesti ja kokonaistaloudellisesti perusteltua. Sisältöjen luovuttamisessa on otettava huomioon henkilötietolain ja tekijänoikeuslain määräykset. Mikäli tietojärjestelmän sisältöjen luovuttamisesta syntyy tuottoja, jaetaan ne kuten kustannukset. Vaski-kirjastojen tietojärjestelmä on viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, julkisuuslaki) mukainen tietojärjestelmä ja sen vastuutahoja ovat Vaski-kirjastot. Vaski-kirjastojen asiakasrekisteri on henkilörekisteri, jonka rekisterinpitäjiä ovat Vaski-yhteisjärjestelmän kirjastot. Kukin Vaski-kirjasto sitoutuu ylläpitämään asiakasrekisteriä voimassa olevan lainsäädännön ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU 2016/679) vaatimusten mukaisesti. Johtoryhmä määrittelee asiakasrekisterin henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot. Henkilötietoja ei saa luovuttaa asiakasrekisteristä kolmannelle osapuolelle ilman johtoryhmän etukäteistä hyväksyntää. Luovutettaessa henkilörekisteristä tietoja kolmannelle osapuolelle on tietoja luovuttavan rekisterinpitäjän sopimuksin huolehdittava tietosuojavaatimusten noudattamisesta. Kukin sopijaosapuoli vastaa aiheuttamistaan tietosuojaloukkauksista. Mikäli tietosuojaloukkaus kohdistuu Vaski-kirjastojen tietojärjestelmään, eikä loukkauksesta vastuussa olevaa sopijaosapuolta tai sopijaosapuolia voida yksiselitteisesti yksilöidä, ovat Vaski-kirjastot yhteisvastuussa tietosuojaloukkauksesta. Vaski-kirjastot voivat kilpailuttaa hankintoja yhteisesti. Yhteiskäyttöiseen kokoelmaan vaikuttavat hankinnat kilpailutetaan yhteisesti. Kukin Vaski-kirjasto vastaa omalta osaltaan julkisia hankintoja koskevan lain velvoitteiden noudattamisesta hankintamenettelyssä, hankintapäätöksissä ja sopimuksissa toimittajien kanssa. Vaski-kirjasto voi osallistua Vaski-toiminnan ulkopuolisiin järjestelmiin ja kehittämishankkeisiin tämän sopimuksen sitä estämättä edellyttäen, että nämä eivät hankaloita Vaski-palvelujärjestelmän toimintaa. Vaski-johtoryhmä

22 74, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , liite 30 Sivu Yhteistoiminnasta aiheutuvat kustannukset Yhteistoiminnasta aiheutuvia yhteisiä kustannuksia ovat toiminta- ja taloussuunnitelmaan perustuvat, palvelujärjestelmän ylläpitämisestä ja muusta yhteisen toiminnan kehittämisestä syntyvät kustannukset. Yhteiset kulut jaetaan käyttäen jakoperusteena kunkin Vaski-kirjaston asukasluvun mukaista prosentuaalista osuutta kustannuksista. Johtoryhmä vahvistaa vuosittain kunkin sopijaosapuolen edellisen vuoden asukaslukuun perustuvan prosenttiosuuden kustannuksista. Sopijaosapuolet vastaavat itse yhteistoimintaan liittyvistä palkka-, matka- ja muista kuluistaan, ellei toiminta- ja taloussuunnitelmassa ole muuta hyväksytty tai erillistä kehittämis- tai hanketyöryhmää perustettaessa ole kirjallisesti muuta sovittu. Koordinaattorin ja sihteerin toteutuneet palkkakustannukset sivukuluineen ovat yhteisiä kuluja siltä osin kuin johtoryhmä taloussuunnitelman yhteydessä päättää. Jos jokaisen sopijaosapuolen osallistuminen yhteisiin hankkeisiin ei järjestelmäteknisistä tai toiminnallisista syistä ole mahdollista, kustannukset jaetaan hankkeeseen osallistuvien sopijaosapuolten kesken asukaslukujen mukaisessa suhteessa. 6. Yhteiseen palvelujärjestelmään liittyminen ja irtisanoutuminen 7. Muut ehdot Vaskin yhteiseen palvelujärjestelmään voidaan ottaa uusia kuntien tai muiden julkisyhteisöjen ylläpitämiä kirjastoja. Liittyminen edellyttää johtoryhmän hyväksyntää. Liittyminen tapahtuu hyväksymällä ja allekirjoittamalla tämä sopimus Turun kaupungin kanssa, jonka edustajana sopimuksessa toimii Turun kaupunginkirjasto. Liittyvä kirjasto maksaa liittymisestä aiheutuvat kustannukset. Sopijaosapuolilla on mahdollisuus irtisanoutua yhteistoiminnasta. Irtisanoutuminen on tehtävä kirjallisesti ja irtisanoutumisaika on kuusi (6) kuukautta. Irtautumisesta aiheutuvat kulut maksaa yhteistoiminnasta irtautuva sopijaosapuoli. Jos sopijaosapuoli rikkoo olennaisesti sopimusehtoja, johtoryhmä voi päättää sopimuksen purkamisesta rikkoneen sopijaosapuolen osalta. Muutokset tähän sopimukseen tehdään kirjallisesti ja ne tulevat voimaan, kun sopijaosapuolet ovat ne allekirjoituksellaan vahvistaneet. Muut muutokset ovat mitättömiä. Sopimusta ei saa osaksikaan siirtää kolmannelle osapuolelle ilman johtoryhmän hyväksyntää. Sopijaosapuoli vastaa toiselle sopijaosapuolelle aiheuttamastaan välittömästä vahingosta. Välillisiä tai epäsuoria vahinkoja ei korvata, ellei vahinkoa ole aiheutettu tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella. Tämän sopimuksen puitteissa yhteistyössä syntyneet tulokset kuuluvat yhteisesti niille sopijaosapuolille, jotka ovat niiden aikaansaamiseen osallistuneet. Yhteisomistuksen ehdot sovitaan yhteisomistajien kesken erikseen. Yhteisomistajat eivät ole velvollisia luovuttamaan tuloksia muille sopijaosapuolille. Vaski-johtoryhmä

23 74, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , liite 30 Sivu 22 Tätä sopimusta koskevat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti sopijaosapuolten välisin neuvotteluin. Mikäli yhteisymmärrykseen ei päästä, erimielisyydet ratkaistaan Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. 8. Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan x.x.2019 ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus tulee osapuolia sitovaksi allekirjoituksella. Tämän sopimuksen alkuperäiset osapuolet allekirjoittavat sopimuksen kukin omalle allekirjoitussivulleen. Turun kaupunki säilyttää osapuolten lukuun alkuperäisen sopimuksen ja alkuperäiset allekirjoitussivut ja toimittaa osapuolille kopion sopimuksesta ja allekirjoitussivuista. Päiväys 2018 TURUN KAUPUNKI Turun kaupunginkirjasto Rebekka Pilppula kirjastopalvelujohtaja Vaski-johtoryhmä

24 74, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , liite 30 Sivu 23 Allekirjoitussivu (malli) Vaski-kirjastojen yhteistoimintasopimus Kaarinan kaupunki hyväksyy Vaski-kirjastojen yhteistoimintasopimuksen ehdot ja sitoutuu Vaski-kirjastoksi Päiväys 2018 Paikka Kaarina Nimi Nimike Nimi Nimike Vaski-johtoryhmä

25 74, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , liite 30 Sivu 24 Liite 1 Vaski-kirjastojen yhteistoimintasopimus Sopijaosapuolet Kunta Y-tunnus Yhteyshenkilö Kaarinan kaupunki kirjastotoimenjohtaja Kustavin kunta kirjastonhoitaja Laitilan kaupunki kirjastotoimenjohtaja Liedon kunta palvelupäällikkö Maskun kunta hyvinvointipäällikkö Mynämäen kunta kulttuuri- ja kirjastopalveluvastaava Naantalin kaupunki kirjastotoimenjohtaja Nousiaisten kunta kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja Paimion kaupunki kirjastonjohtaja Pyhärannan kunta erityisasiantuntija Raision kaupunki kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja Ruskon kunta kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja Salon kaupunki kirjastopalvelupäällikkö Sauvon kunta kirjastonjohtaja Taivassalon kunta kirjastonhoitaja-kulttuurisihteeri Turun kaupunki kirjastopalvelujohtaja Uudenkaupungin kaupunki kirjastotoimenjohtaja Vehmaan kunta kirjasto-kulttuuritoimenjohtaja Vaski-johtoryhmä

26 75, VAPAA :30 DA: 633/2018 Sivu 25 Lausunto Kaarinan kaupungin uudesta hankintasäännöstä DA: 633 /070/2018 Vapaa-ajan lautakunta Esittely: Hankintapalvelut pyytää lautakunnilta lausuntoa Kaarinan kaupungin uudesta hankintasäännöstä. Lausuntoa pyydetään mennessä. Uutta hankintasääntöä tullaan noudattamaan ja sen jälkeen avattavissa tarjouskilpailuissa. Hankintasäännön tarkoituksena on turvata hankintalain ja muiden säännösten noudattaminen Kaarinan kaupungin hankinnoissa. Hankintasääntö koskee euron ylittäviä hankintoja ja näissä tarjouskilpailuissa on käytettävä sähköistä hankintajärjestelmää. Hankintasääntö perustuu vuoden 2017 alussa voimaan tulleeseen uuteen hankintalakiin. Nykyinen hankintasääntö on vuodelta Palvelualueiden johtoryhmät ovat käsitelleet hankintasäännön luonnosta. Kaupungin johtoryhmä päätti pyytää hankintasäännöstä lautakuntien ja Kaarinan Kehitys Oy:n lausunnon. Lopullisesti hankintasääntö hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Hankintalaki edellyttää että kaupunki ottaa käyttöön sähköisen kilpailutusjärjestelmän. Kaarinassa on otettu käyttöön Cloudiahankintajärjestelmä, jolla tehdään kaikki kynnysarvot ylittävät kilpailutukset. Hankintajärjestelmällä on mahdollista tehdä myös kynnysarvot alittavat kilpailutukset. Käytännön työn kannalta on suurin ero nykyisen hankintasäännön 4 ja sitä vastaavan uuden hankintasäännön 8 välillä. Vapaa-ajan lautakunnan alaisten toimintojen suurimmat hankinnat ovat kilpailutuksiin ja sopimuksiin perustuvia kuten kirjastokirjat, koulutarvikkeet ja tietokonehankinnat. Näiden hankintojen kohdalla ei käytäntö muutu. Kilpailuttaminen tulee kyseeseen vapaa-ajan palveluiden yksiköiden hankkiessa mm. tavaroita, kalusteita tai palveluita. Kilpailuttamista kannattaa käyttää myös alle euron hankinnassa, koska kuitenkin on pyrittävä kaupungin kannalta edulliseen ratkaisuun. Nykyinen hankintasääntö, 4 / Hankintojen toteuttaminen kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa: Alle euron hankinta voidaan tehdä suorahankintana ilman tarjouskilpailua ja suuremmissa hankinnoissa myös silloin, kun laki julkisista hankinnoista 7, 8, 27 ja 28 tarkoitetut suorahankinnan edellytykset täyttyvät. Alle euron hankinnasta ei tarvitse tehdä kirjallista päätöstä euron - alle euron hankinta tulee kilpailuttaa vähintään suullisesti siten, että tarjouksia pyydetään useilta toimittajilta vähintään suullisesti, hankinnasta tehdään kirjallinen päätös ja saadut hintatarjoukset dokumentoidaan hankintapäätökseen. Alle euron arvoista hankintapäätöstä ei tarvitse ilmoittaa ylemmälle toimielimelle otto-oikeutta varten euron ja sitä suurempi hankinta tulee kilpailuttaa kirjallisella tarjouspyynnöllä, kirjalliset tarjoukset tulee pyytää, mikäli mahdollista vähintään kolmelta potentiaaliselta toimittajalta ja hankinnasta tulee tehdä kirjallinen päätös. Tarjouskilpailu voidaan järjestää myös neuvottelumenettelyllä tai huutokaupalla silloin, kun hankinnan edellytykset täyttyisivät samalla tavalla, kun on mai-

27 75, VAPAA :30 DA: 633/2018 Sivu 26 nittu laissa julkisista hankinnoista tai laissa vesi-, energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista. Uusi hankintasääntö, 8 / Kynnysarvot ja hankinnan ennakoidun arvon laskeminen: Hankintasäännön kilpailuttamista edellyttävä kynnysarvo on euroa ilman arvonlisäveroa. Raja ei koske juridisia palveluja. Kansalliset kynnysarvot ilman arvonlisäveroa laskettuna ovat: 1) euroa tavarahankinnoissa, palveluhankinnoissa ja suunnittelukilpailuissa; 2) euroa rakennusurakoissa; 3) euroa hankintalain liitteen E 1-4 kohdassa tarkoitettujen sosiaali- ja terveyspalveluja koskevissa hankinnoissa; 4) euroa hankintalain liitteessä E 5-15 kohdassa tarkoitettuja muita erityisiä palveluja koskevissa hankinnoissa; 5) euroa käyttöoikeussopimuksissa. EU-kynnysarvot näkyvät linkin kautta: Hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot. Hankintalakia sovelletaan, mikäli hankinnan arvo ylittää kansallisen kynnysarvon. Kansallisia kynnysarvoja alittavissa hankinnoissa lakia ei sovelleta. Lain henkeä ja periaatteita on silti noudatettava. Hankintapalveluissa on valmistelussa tarkemmat käytännön hankintaohjeet. Oheismateriaali: Hankintasääntö 2009 Uusi hankintasääntö 2018 Valmistelija: Kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola, p Ehdotus: Kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola Vapaa-ajan lautakunta puoltaa uuden hankintasäännön hyväksymistä. Päätös 75: Ote: hankinta- ja logistiikkapäällikkö Jonas Nordberg

28 75, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , Hankintasaanto Kaarinan kaupunki Sivu 27 KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ

29 75, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , Hankintasaanto Sivu 28 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johtosäännön tarkoitus Hankintakeskuksen tehtävä Hankintojen toteutustapa Hankintojen toteuttaminen kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa Hankintojen toteuttaminen kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa Hankintojen arvon laskeminen Tarjouspyynnöt Tarjousten toimittaminen Hankintasopimukset Hankintapäätösvaltuudet Kaupungin yhteiset hankintapaikat Täydentävät ohjeet Hankintasäännön voimaan saattaminen...3

30 75, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , Hankintasaanto Sivu 29 1 Kaupunginvaltuusto Voimaantulo Kaupunginvaltuuston tekemä muutos Voimaantulo Johtosäännön tarkoitus Hankintasäännön tarkoituksena on turvata kaupungin hankintojen tekeminen siten, että hankinnat tehdään edullisesti ja ennalta määritelty laatutaso saavutetaan. Hankintasäännön tarkoituksena on turvata lain ja muiden säännösten noudattaminen hankinnoissa. 2 Hankintakeskuksen tehtävä Kaupungin hankintoja koordinoi hankintakeskus. Hankintakeskuksen tehtävänä on järjestään koko kaupunkia koskevia yhteishankintojen tarjouskilpailuja, ylläpitää neuvonta ja tukitoimintoja kaupungin muille toimintayksiköille hankinta-asioissa. Lisäksi hankintakeskus koordinoi ja ylläpitää yhteistoimintaa muiden kuntien kanssa tehtävissä yhteishankinnoissa. 3 Hankintojen toteutustapa Hankinnat tulee suorittaa siten, että kaikkia tarjoajia kohdellaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Tarjouskilpailussa tulee valita se tarjous, joka on tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla joko kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Tässä säännössä annetaan tarkemmat ohjeet ostamisen toteuttamiseksi. 4 Hankintojen toteuttaminen kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa Alle euron hankinta voidaan tehdä suorahankintana ilman tarjouskilpailua ja suuremmissa hankinnoissa myös silloin, kun laki julkisista hankinnoista 7, 8, 27 ja 28 tarkoitetut suorahankinnan edellytykset täyttyvät. Alle euron hankinnasta ei tarvitse tehdä kirjallista päätöstä euron - alle euron hankinta tulee kilpailuttaa vähintään suullisesti siten, että tarjouksia pyydetään useilta toimittajilta vähintään suullisesti, hankinnasta tehdään kirjallinen päätös ja saadut hintatarjoukset dokumentoidaan hankintapäätökseen. Alle euron arvoista hankintapäätöstä ei tarvitse ilmoittaa ylemmälle toimielimelle otto-oikeutta varten euron ja sitä suurempi hankinta tulee kilpailuttaa kirjallisella tarjouspyynnöllä, kirjalliset tarjoukset tulee pyytää mikäli mahdollista vähintään kolmelta potentiaaliselta toimittajalta ja hankinnasta tulee tehdä kirjallinen päätös. Tarjouskilpailu voidaan järjestää myös neuvottelumenettelyllä tai huutokaupalla silloin, kun hankinnan edellytykset täyttyisivät samalla tavalla, kun on mainittu laissa julkisista hankinnoista tai laissa vesi-, energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista.

31 75, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , Hankintasaanto Sivu Hankintojen toteuttaminen kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa Mikäli hankinta ylittää laki julkisista hankinnoista tai laki vesi-, energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista tarkoittamat kansalliset kynnysarvot, niin tällöin noudatetaan mainittujen lakien säännöksiä. Kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa hankintayksikön on toimitettava julkaistaviksi ennakkoilmoitus ja hankintailmoitus, suunnittelukilpailua koskeva ilmoitus, käyttöoikeusurakkaa koskeva ilmoitus sekä jälki-ilmoitus siten, kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Kuulutuksen julkaisemisessa avustaa ostavaa yksikköä kaupungin hankintakeskus. 6 Hankintojen arvon laskeminen 7 Tarjouspyynnöt Tässä säännössä mainituilla rahamäärillä tarkoitetaan summaa, joka ei sisällä arvonlisäveroa. Hankinnan määräksi lasketaan hankinnan koko arvo. Mikäli hankinta tehdään toistaiseksi voimassa olevana ja erikseen irtisanottavissa olevana sopimuksena, niin hankinnan arvo lasketaan neljän vuoden arvona. Hankintaa ei saa jakaa eriin, osiin tai laskea poikkeuksellisin menetelmin tämä hankintasäännön soveltamisen kiertämiseksi. Milloin hankintaa varten tulee laatia kirjallinen tarjouspyyntö niin, tällöin tarjouspyynnön allekirjoittaa se viranhaltija, jolla on toimivalta tehdä hankintapäätös. Mikäli hankinnasta päättää toimielin, niin tällöin tarjouspyynnön allekirjoittaa asianomaisen tehtäväalueen toimialajohtaja. Tarkastuslautakunnan tarjouspyynnöt allekirjoittaa tarkastuslautakunnan puheenjohtaja. Tarjouspyynnön voi allekirjoittaa kaikissa tapauksissa kaupunginjohtaja, talousjohtaja ja hankintapäällikkö kukin yksin. Tarjouspyyntöjen laatimisessa tulee noudattaa hankintapäällikön antamia tarkempia ohjeita. Kirjallisesti laaditusta tarjouspyynnöstä tulee lähettää kopio hankintakeskukseen samalla, kun tarjoajille lähetetään tarjouspyyntö. 8 Tarjousten toimittaminen Silloin kun tarjouskilpailu järjestetään kirjallisena tarjouskilpailuna, niin tarjoukset tulee pyytää toimitettavaksi suljetussa kuoressa. Saadut tarjoukset tulee avata yhtä aikaa tarjousten viimeinen jättöhetken jälkeen. Myöhässä saapuneet tarjoukset tulee hylätä. Tarjousten avaustilaisuudessa on oltava läsnä vähintään kaksi kaupungin palveluksessa olevaa henkilöä. Avauksesta tulee laatia avauspöytäkirja, jonka allekirjoittaa vähintään kaksi avaustilaisuudessa yhtä aikaa läsnä ollutta kaupungin työntekijää. 9 Hankintasopimukset Hankintasopimuksen allekirjoittaa se viranhaltija, joka on tehnyt hankintapäätöksen. Toimielimen päätöksen perusteella tehtävän hankintasopimuksen allekirjoittamisessa noudatetaan hallintosäännössä mainittuja säännöksiä kaupungin nimen kirjoittamisesta.

32 75, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , Hankintasaanto Sivu Hankintapäätösvaltuudet Hankintapäätösvaltuudet (hankintarajat) on määritelty konsernijohdon- ja toimialojen johtosäännössä. Kaupunginvaltuusto voi tehdä lisäksi kuntien välisiä sopimuksia Kaarinan kaupungin hankintapäätösvaltuuksien delegoimisesta yhteishankintojen tekemistä varten. Kaupunginjohtaja, talousjohtaja ja hankintapäällikkö kukin yksin sekä kaupunginhallitus voivat sopia lain julkisista hankinnoista 11 tarkoittaman yhteishankintayksikön kanssa jonkin tuoteryhmän osalta, että yhteishankintayksikkö voi kilpailuttaa, tehdä hankintapäätöksen ja allekirjoittaa hankintasopimuksen Kaarinan kaupungin puolesta sekä edustaa Kaarinan kaupunkia näitä hankintoja koskevissa muutoksenhakuasioissa Markkinaoikeudessa ja Korkeimmassa hallinto-oikeudessa, mikäli Kaarinan kaupunki on suoraan tai välillisesti jäsenenä tai omistajana yhteishankintayksikössä tai jos sopijapuoli on Turun kaupunki. Jäsenyydellä tarkoitetaan tässä kohtaa kuntayhtymää, Suomen Kuntaliittoa ja kuntalain 77 tarkoittamaa yhteistä toimielintä. 11 Kaupungin yhteiset hankintapaikat Hyödykkeen osto tulee tehdä siltä toimittajalta, jonka on tarjouskilpailussa vahvistettu kaupungin toimittajaksi. Hankintapäällikkö antaa täydentävät ohjeet hankintojen suorittamisesta vahvistetuista hankintapaikoista. Toimituksen hyväksymisestä ja laskujen tarkastamisesta on täydentäviä ohjeita taloussäännössä. 12 Täydentävät ohjeet Kaupunginhallitus voi antaa koko kaupunkia koskevia tarkempia ohjeita hankintojen suorittamisesta. Siltä osin kun tässä hankintasäännössä tai kaupunginhallituksen antamissa ohjeissa ei ole hankinnoista säädetty, niin hankintapäällikkö voi antaa tarkempia ohjeita hankintojen tekemisestä. Kaupunginjohtaja voi yksittäistapauksessa rajoittaa viranhaltijan toimivaltaa allekirjoittaa tarjouspyyntöjä tai tehdä hankintapäätöksiä. 13 Hankintasäännön voimaan saattaminen Tämä hankintasääntö astuu voimaan ja samalla kumoaa Kaarinan kaupungin hankintaohjeen, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ja muuttanut Tätä hankintasääntöä noudatetaan niiden tarjouskilpailujen osalta, joista on pyydetty tarjouksia jälkeen. h:\konsjoht\johtos\hankintasääntö.doc

33 75, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , Uusi hankintasääntö... Sivu 32 Jonas Nordberg Hankinta- ja logistiikkapäällikkö HANKINTASÄÄNTÖ (ehdotus) 1 Hankintasäännön tarkoitus Laki julkisista hankinnoista- ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016 (jäljempänä hankintalaki) säätelee julkisia hankintoja. Tämän hankintasäännön tarkoituksena on turvata hankintalain ja muiden säännösten noudattaminen Kaarinan kaupungin hankinnoissa. Hankintasääntö koskee kaupungin sisäisen rajan euron ylittäviä hankintoja. Hankintasäännön tehtävänä on samalla varmistaa, että kaupungin hankinnat tehdään kokonaistaloudellisuuden periaatteen mukaan, joka sisältää sekä hinta- että laatunäkökulman. Hinnalla tarkoitetaan hankinnan rahallista arvoa. Laatu puolestaan koskee sekä hankintaa prosessina että hankittavan tuotteen tai palvelun laatua. Hankinnan suunnittelussa on suositeltavaa ottaa huomioon myös kestävä kehitys, sosiaaliset näkökulmat, innovaatiot sekä harmaan talouden estäminen. 2 Hankintalain tavoitteet Hankintalain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Hankintayksikön on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen. Hankintatoimintaan liittyvien hallinnollisten tehtävien vähentämiseksi hankintayksikkö voi käyttää puitejärjestelyjä sekä tehdä yhteishankintoja tai hyödyntää muita yhteistyömahdollisuuksia julkisten hankintojen tarjouskilpailussa. Hankinnat on toteutettava tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Kilpailutusvelvoitetta ei saa kiertää pilkkomalla hankintoja niin, että yksittäisen hankinnan arvo alittaa kilpailutusta edellyttävän kynnysarvon. Hankinnat on pyrittävä järjestämään niin, että pienet ja keskisuuret yritykset ja muut yhteisöt pääsevät tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuun. Osatarjousten hyväksyminen osana tarjouskilpailua on hankintain mukaan suositeltavaa. 1

34 75, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , Uusi hankintasääntö... Sivu 33 3 Julkisissa hankinnoissa noudatettavat periaatteet Hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja hankinnan suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Hankinnan menettelytavan ja vaatimusten tulee olla hankinnan arvon ja luonteen mukaiset. Kaarinan kaupunki on hankintayksikkö. Jos tarjouskilpailussa ehdokkaana tai tarjoajana on mukana Kaarinan organisaatioon kuuluva yksikkö, Kaarinan omistama yhteisö tai laitos taikka toinen hankintayksikkö, sitä on kohdeltava samalla tavoin kuin muita ehdokkaita tai tarjoajia. 4 Hankintojen suunnittelu ja seuranta Hankintaprosessi alkaa tarvemäärittelyllä. Määrittelytyössä tukeudutaan sekä aikaisempiin kokemuksiin että ennakoidaan tulevia tarpeita. Määrittelyssä hankintayksikkö ei saa tukeutua yhteen potentiaaliseen toimittajaan, koska tämä saattaa asettaa tulevat tarjoajat eriarvoiseen asemaan. Hankintojen suunnittelu on aloitettava hyvissä ajoin, jotta olisi mahdollista huomioida kaikki olennaiset hankintaan vaikuttavat tiedot, kartoittaa markkinoita, määritellä sopivin hankintamenettely, toteuttaa tarjouskilpailu sekä saada hankintapäätös sekä mahdollinen hankintasopimus tehtyä niin, että hankinta voidaan toteuttaa toivottuna ajankohtana. Hankintaprosessi jatkuu myös varsinaisen hankinnan jälkeen. Käyttöönoton aikana on seurattava miten tavaralle, palvelulle tai rakennusurakalle asetetut odotukset täyttyvät. Mahdolliset reklamaatiot on dokumentoitava samalla tavalla kuin sopimus. Kokemukset hankinnasta toimivat pohjana seuraavalle tarjouskilpailulle. 5 Palvelualueiden vastuut ja hankintapalveluiden tehtävät Hankinnan tarpeen määrittelystä vastaa jokainen palvelualue itse. Talousarvion yhteydessä määritellään tulevat merkittävät hankinnat. Tämän pohjalta palvelualueet aikatauluttavat kilpailutukset. Kaikki merkittävät kilpailutukset julkaistaan tarjouskalenterin muodossa kaupungin kotisivuilla. Kaupungin hankintoja koordinoivat hankintapalvelut. Hankintapalveluiden tehtävänä on myös järjestää koko kaupunkia koskevia yhteishankintojen tarjouskilpailuja, ylläpitää neuvonta- ja tukitoimintoja kaupungin muille yksiköille hankinta-asioissa. Lisäksi hankintapalvelut tekevät yhteistyötä muiden kuntien kanssa. 2

35 75, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , Uusi hankintasääntö... Sivu 34 6 Sähköinen hankintajärjestelmä Hankintalaki edellyttää hankintayksiköltä sähköisen kilpailutusjärjestelmän käyttöä lähtien. Tähän tarkoitukseen Kaarinan kaupunki on ottanut käyttöön Cloudia-hankintajärjestelmän. Hankintajärjestelmä on laajempi järjestelmä, kuin hankintalain edellyttämä kilpailutusjärjestelmä ja siihen kuuluvat seuraavat osiot: - hankinnan suunnittelu (kilpailutusprojekti, -luonnos ja -kalenteri); - kilpailutustyökalu (kynnysarvon alittavat, kansallisen kynnysarvon ylittävät ja EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat); -sopimushallinta (sopimusten tekeminen ja hallinta mukaan lukien reklamaatiot ja hälytykset). 7 Sähköisen hankintajärjestelmän käyttäminen hankinnassa Kaikissa tarjouskilpailuissa, jotka ylittävät hankintasäännössä määritellyn rajan euroa, on käytettävä sähköistä hankintajärjestelmää. Hankintasäännön kynnysarvon ylittyessä tarjouspyynnöstä voi tehdä joko avoimen tai tarjouspyynnön voi kohdistaa vähintään kolmelle tarjoajalle. Kansallisen- ja EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa tarjouspyynnöstä on tehtävä julkinen asiakirja. Tällöin hankinta tehdään Cloudia - hankintajärjestelmässä, josta se ohjautuu HILMA:an ja/tai TED:iin. Mikäli hankinnan arvo jää alle hankintasäännön rajan, euroa, Cloudia -hankintajärjestelmän käyttö on vapaaehtoista. Näissäkin hankinnoissa on pyydettävä tarjouksia kirjallisesti. Myös kokonaistaloudellisen edullisuuden periaatetta on noudatettava. 8 Kynnysarvot ja hankinnan ennakoidun arvon laskeminen Hankintasäännön kilpailuttamista edellyttävä kynnysarvo on euroa ilman arvonlisäveroa. Raja ei koske juridisia palveluja. Kansalliset kynnysarvot ilman arvonlisäveroa laskettuna ovat: 1) euroa tavarahankinnoissa, palveluhankinnoissa ja suunnittelukilpailuissa; 2) euroa rakennusurakoissa; 3) euroa hankintalain liitteen E 1-4 kohdassa tarkoitettujen sosiaali- ja terveyspalveluja koskevissa hankinnoissa; 4) euroa hankintalain liitteessä E 5-15 kohdassa tarkoitettuja muita erityisiä palveluja koskevissa hankinnoissa; 5) euroa käyttöoikeussopimuksissa. EU-kynnysarvot näkyvät linkin kautta: 3

36 75, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , Uusi hankintasääntö... Sivu 35 Hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot. Hankintalakia sovelletaan, mikäli hankinnan arvo ylittää kansallisen kynnysarvon. Kansallisia kynnysarvoja alittavissa hankinnoissa lakia ei sovelleta. Lain henkeä ja periaatteita on silti noudatettava. 9 Määräajat Hankintamenettelyn määräaikoja asetettaessa on otettava huomioon hankinnan monitahoisuus sekä tarjousten laatimisen ja toimittamisen vaatima aika. Jos tarjousten tekeminen edellyttää toteutuspaikkaan tutustumista tai hankinta-asiakirjoja tukevien asiakirjojen tarkastelua paikan päällä, tarjousten vastaanottamisen määräajat on asetettava siten, että kaikki toimittajat saavat tarjousten tekemiseen tarvitsemansa tiedon. Tarjoajilla tulee olla riittävä aika tehdä tarjous. Kansallisen kynnysarvon alittavissa ja kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa on noudatettava vähintään markkinaoikeuden määrittelemää minimimääräaikaa, joka on kymmenen päivää. EU-hankintarajan ylittyessä määräajoista on säädetty erikseen hankintalaissa. 10 Hankintamenettelyt Kilpailutusvaiheessa hankintayksiköllä on käytettävissä useita hankintamenettelyjä. Kaarinan kaupunki käyttää useimmiten avointa menettelyä, rajattua menettelyä sekä puitejärjestelyä. Avoimessa menettelyssä hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen ja asettaa saataville tarjouspyynnön, joiden perusteella kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksen. Rajoitetussa menettelyssä hankintayksikkö julkaisee ilmoituksen hankinnasta, johon kaikki halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Ainoastaan hankintayksikön valitsemat ehdokkaat voivat tehdä tarjouksen. Mikäli hankinta kohdistuu tavaraan tai palveluun, jonka hinnat muuttuvat nopeasti ja/tai hankintayksikön ei ole tarkoituksenmukaista sitoutua kiinteisiin hintoihin ja/tai ehtoihin on syytä valita menettelytavaksi puitejärjestely. Puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat hinnat ja suunnitellut määrät sekä muut ehdot. Puitejärjestely voi olla voimassa enintään neljä vuotta. 4

37 75, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , Uusi hankintasääntö... Sivu 36 Mikäli avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan tarjouksia tai soveltuvia osallistumishakemuksia voi hankintayksikkö siirtyä suorahankintaan. Suorahankinnassa hankintayksikkö neuvottelee valitsemiensa toimittajien kanssa hankintasopimuksen ehdoista julkaisematta etukäteen hankintailmoitusta. Alkuperäisiä tarjouspyynnön ehtoja ei kuitenkaan saa olennaisesti muuttaa. Kansallisen tai EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa Hankintalaista löytyy useita eri hankintamenettelyjä edellä mainittujen lisäksi. 11 Hankinnan valmistelu ja tarjouspyyntö Ennen hankintamenettelyn aloittamista hankintayksikkö voi tehdä markkinakartoituksen hankinnan valmistelua varten ja antaa tietoja toimittajille tulevaa hankintaa koskevista suunnitelmistaan ja vaatimuksistaan. Markkinakartoituksessa hankintayksikkö voi käyttää riippumattomia asiantuntijoita, viranomaisia tai toimittajia. Näiden tahojen neuvoja voidaan käyttää apuna hankintamenettelyn suunnittelussa ja toteuttamisessa, mutta neuvojen käyttäminen ei kuitenkaan saa johtaa kilpailun vääristymiseen eikä syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteiden vastaiseen menettelyyn. 12 Tarjouspyynnön sisältö Tarjouspyynnössä, hankintailmoituksessa, ehdokkaille osoitetussa kutsussa tai niiden liitteessä on oltava: 1) hankinnan kohteiden määrittely tai hankekuvaus sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset; 2) määräaika tarjousten tekemiselle; 3) osoite, jonne tarjoukset on toimitettava; 4) kieli, jolla tarjoukset on toimitettava; 5) tarjousasiakirjojen esittämistä ja muotoa koskevat vaatimukset; 6) ehdokkaiden taloudellista ja teknistä tilannetta koskevat vaatimukset; 7) kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteet ja niiden suhteellinen painotus; 8) tarjousten voimassaoloaika; 9) keskeiset sopimusehdot; 10) muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä. Tarjouspyynnön allekirjoittaa se viranhaltija, joka tekee hankintapäätöksen. Mikäli hankinnasta päättää toimielin, niin tällöin tarjouspyynnön allekirjoittaa asianomaisen tehtäväalueen palvelualuejohtaja. Tarkastuslautakunnan tarjouspyynnöt allekirjoittaa tarkastuslautakunnan puheenjohtaja. Tarjouspyynnön voi allekirjoittaa kaikissa tapauksissa kaupunginjohtaja, talousjohtaja tai hankinta- ja logistiikkapäällikkö kukin yksin. 5

38 75, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , Uusi hankintasääntö... Sivu Ehdokkaiden ja tarjoajien valinta sekä tarjouksen valinta Ennen tarjousten valintaa hankintayksikön on varmistettava, että seuraavat edellytykset täyttyvät: 1) tarjous on hankintailmoituksen ja hankinta-asiakirjoissa asetettujen vaatimusten, ehtojen ja perusteiden mukainen; 2) tarjouksen on antanut tarjoaja, jota ei koske hankintalain poissulkemisperusteet ja joka täyttää hankintayksikön asettamat soveltuvuusvaatimukset. Tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Tarjouspyynnössä on määriteltävä mikä on kokonaistaloudellisuuden peruste. Jos hankintayksikkö käyttää muissa kuin tavarahankinnoissa kokonaistaloudellisuuden perusteena ainoastaan halvinta hintaa, sen on esitettävä tätä koskevat perustelut hankinta-asiakirjoissa, hankintapäätöksessä taikka hankintamenettelyä koskevassa erillisessä kertomuksessa. 14 Hankintapäätös Kaupunginhallitus on määritellyt hankintapäätösvaltuudet. Hankintayksikön on hankintasäännön määrittelemän raja-arvon ylittyessä tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen hankintapäätös, joka on perusteltu. Päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Hankintapäätös on yhtä kuin tilaus/tilausvahvistus/sopimus raja-arvon eur alittuessa. Hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä. Hankintamenettelyn keskeyttämisestä on tehtävä päätös. Hankintayksikön tekemä päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuvaatimus on annettava tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee. Päätös edellä mainittuine asiakirjoineen annetaan tiedoksi käyttäen ehdokkaan ja tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa. 15 Odotusaika EU-kynnysarvon ylittävissä sekä kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa voidaan sopimus allekirjoittaa aikaisintaan 14 päivän kuluttua siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saaneen päätöksen ja valitusosoituksen tiedoksi. 6

39 75, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , Uusi hankintasääntö... Sivu Hankintasopimukset ja sopimusten seuraaminen sopimuskaudella Hankinnoissa, joissa on määritelty sopimusaika, tehdään myös hankintasopimus. Hankintasopimukset tehdään Cloudia - hankintajärjestelmässä. Muissa hankinnoissa tilaus tehdään kirjallisesti ja toimittajan on vahvistettava se. Sopimuksen voi allekirjoittaa heti valitusajan umpeuduttua viranhaltija, joka on tehnyt hankintapäätöksen. Toimielimen päätöksen perusteella tehtävän hankintasopimuksen allekirjoittamisessa noudatetaan hallintosäännössä mainittuja säännöksiä kaupungin nimen kirjoittamisesta. Hankinta-asiakirjojen rekisteröinnissä ja säilyttämisessä tulee noudattaa asiakirjahallinnasta ja arkistoinnista annettuja ohjeita. Sopimuskauden aikana siitä vastaava palveluala seuraa sopimuksen toteutumista. Sopimuskauden aikana kerättyä tietoa hyödynnetään uuden tarjouskilpailun yhteydessä. 17 Optioiden käyttöönotto Mikäli sopimukseen on sisällytetty optiomahdollisuus, joko hankinnan laajuuden tai ajallisen jatkamisen osalta, on hankinnasta päättävän päätettävä yhtä lailla option käytöstä kuin käyttämättä jättämisestä. Optiovuodet otetaan käyttöön vuosi kerrallaan. 18 Täydentävät ohjeet Kaupunginhallitus voi antaa koko kaupunkia koskevia tarkempia ohjeita hankintojen suorittamisesta. Siltä osin kun tässä hankintasäännössä tai kaupunginhallituksen antamissa ohjeissa ei ole hankinnoista säädetty, hankinta- ja logistiikkapäällikkö voi antaa tarkempia ohjeita hankintojen tekemisestä. Hankintasäännön liitteenä on hankintaohje. 19 Hankintasäännön voimaan saattaminen Tämä hankintasääntö astuu voimaan Tätä hankintasääntöä noudatetaan niiden tarjouskilpailujen osalta, joista on pyydetty tarjouksia jälkeen. 7

40 76, VAPAA :30 DA: 727/2018 Sivu 39 Nuorisopalvelujohtajan ehdotus DA: 727 /210/2018 Vapaa-ajan lautakunta Esittely: Nuorisopalvelujohtaja Esa Kanerva on ehdottanut jäävänsä varhennetulle osa-aikaiselle vanhuuseläkkeelle alkaen. Samalla hän on esittänyt, että päätös tehdään määräaikaisena viiden kuukauden määräajaksi eli asti. Kaarinan kaupungin hallintosäännön 61 : n mukaan virkasuhteen ja työsuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää palvelussuhteeseen ottava viranomainen eli tässä tapauksessa vapaa-ajan lautakunta. Esa Kanervan ehdotusta on käsitelty seuraavasti: Nuorisopalvelujohtaja on keskustellut asiasta sekä esimiehensä (kansalaisopiston rehtori) että henkilöstönsä kanssa. Esimies on puoltanut Kanervan esitystä: ratkaisussa saataisiin jaettua nuorisopalveluiden työt järkevästi eri henkilöille eikä toiminta häiriintyisi. Myös ehdotetun ratkaisun lyhyt määräaika tukee esityksen puoltamista. Lisäksi ratkaisu tukisi mahdollisuuksia siirtyä vuoden 2017 eläkeuudistuksen mukaiselle osittaiselle varhennetulle vanhuseläkkeelle. Kaupungin johtoryhmä on käsitellyt kokouksessaan esimiehen siirtymistä osa-aikaeläkkeelle ja linjannut, että osa-aikaiseen palvelussuhteeseen siirtyminen ei voi tapahtua ilman tehtäväkuvan muuttamista niin, että esimiesasemaa ei enää osa-aikaisena ole. Kansalaisopiston rehtori on pyytänyt kannanottoa vs. sivistysjohtajalta, joka on vienyt asian kaupungin johtoryhmän käsittelyyn. Syynä tähän on tarve tarkentaa kaupungin ohjeistusta, sillä kaupunkiorganisaatiossa on kaupungin johtoryhmän vuoden 2013 ratkaisun jälkeen kuitenkin poikettu tästä ohjeistuksesta. Nuorisopalvelujohtajan esitystä on käsitelty sekä kaupungin palvelualuejohtajien kjtj -ryhmässä että kaupungin johtoryhmässä. Niiden päätökset ovat seuraavat: Kjtj-ryhmä : Sivistysjohtaja ja henkilöstöjohtaja esittelivät asiaa ja nostivat esiin pohdintaa vaativia asioita. Kjtj-ryhmä päätti, että asia käsitellään seuraavassa johtoryhmän kokouksessa henkilöstöjohtajan valmistelun pohjalta. Johtoryhmä : Henkilöstöjohtaja esittelee asiaa. Johtoryhmä päättää tarvittavista linjauksista. Päätös: Johtoryhmä päätti, että lähtökohtaisesti esimiesasemassa olevan osaaikainen työskentely ei ole mahdollista. Osa-aikaisuus on kuitenkin mahdollista määräaikaisesti, kun se työnantajan, henkilöstöjohtamisen ja palvelutuotannon näkökulmasta on kaupungin edun mukaista. Päätös asiasta tehdään hallintosäännön mukaisesti kaupungin johtoryhmää kuullen. Muut asiat

41 76, VAPAA :30 DA: 727/2018 Sivu 40 - Johtoryhmä ei puoltanut vs. sivistystoimenjohtajalle saapunutta hakemusta, jonka mukaan esimiesasemassa oleva toivoo voivansa työskennellä osaaikaisesti. Johtoryhmä katsoi, että tilanne ei ole työnantajan, henkilöstöjohtamisen ja palvelutuotannon näkökulmasta kaupungin edun mukaista. Liite 31: Esa Kanervan ehdotus Valmistelija: Kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola, puh Ehdotus: Kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola Vapaa-ajan lautakunta päättää, että nuorisopalvelujohtaja Esa Kanervan ehdotusta siirtyä varhennetulle osa-aikaiselle vanhuuseläkkeelle alkaen määräajaksi ei hyväksytä, koska 1) Kanerva toimii esimiesasemassa ja 2) esitetty ratkaisu ei ole työnantajan, henkilöstöjohtamisen ja palvelutuotannon näkökulmasta kaupungin edun mukaista Päätös 76: Ote: Esa Kanerva

42 76, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , Ehdotus liite 31 Sivu 41

43 77, VAPAA :30 Sivu 42 Valkeavuoren lasten- ja nuortentalon hankesuunnitelma Vapaa-ajan lautakunta Esittely: Hankkeen tarkoitus: Kaarinan kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt Valkeavuoren kouluhankkeen osalta että Valkeavuoren koulu uudisrakennetaan kaikkien rakennuksien osalta ja uudisrakennuksen sijainti selvitetään erikseen. Liikuntasalit korvataan yhdellä n brm²:n liikuntahallilla, Rakennuksen käyttäjiksi tulevat päivähoitolapset, koululaiset luokka-asteilta 1-9, erityisoppilaat, lukiolaiset, kansalaisopisto sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaita. Valkeavuoren lasten- ja nuortentalo monine toimijoineen, liikuntahalli ja lukio muodostavat monipuolisen palvelukokonaisuuden. Tavoitteena on rakentaa kokonaisuus, jossa alueella olevia sisä- ja ulkotiloja kaikki toimijat käyttävät yhteisesti ja monipuolisesti. Suunnittelun aikana on tästä johtuen ruvettukin puhumaan Valkeavuoren campus-hankkeesta. Hankkeen taustaa/perustelut hankkeelle: Koulu: Valkeavuoren koulu on Kaarinan keskustassa sijaitseva yhtenäiskoulu, jonne sijoittuvat perusopetuksen luokka-asteet 1 9 sekä useita vaativien erityisopetuksen pienryhmiä. Lukuvuonna koulussa on kaikkiaan 760 oppilasta. Oppilasmäärän on arvioitu vuonna 2025 olevan 948 ja 984 vuonna Kouluun on tarkoitus sijoittaa koko kaupungin alueelta vaativan erityisen tuen oppilaita, joiden koulukäynti on koko ajan pienryhmässä Valkeavuoressa. Näin oppilas ei joudu perusopetuksen aikana vaihtamaan koulua. Pienryhmän oppilaita on arvioitu olevan 90. Koulu toimii tällä hetkellä kokonaisuudessaan väistötiloissa sekä vuokratuissa Wallas-Marinin tiloissa, jossa opiskelee kolme ryhmää. Uudisrakennus mahdollistaa koulun rakentamisen laaja-alaisiin kokonaisuuksiin ja ilmiöpohjaiseen pedagogiikkaan pohjautuen. Tämä tarkoittaa sitä, että oppilaille annettava opetus toteutetaan pedagogisesti siten, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus saada juuri sellaista opetusta kuin mikä on hänelle parasta. Ilmiöpohjaisen opetuksen lähtökohtana on myös fyysinen oppimisympäristö, jonka tulee tukea laaja-alaisiin kokonaisuuksiin perustuvaa pedagogiikkaa. Nykyaikainen koulu rakentuu oppimisalueista, joiden tulee olla muunneltavia ja kutakin ikäryhmää ja sen opetusta tukevia. Perinteinen pohjaratkaisu - pitkä käytävä ja luokat reunoilla - ei tue tätä. Päiväkoti: Sivistyslautakunnan hyväksymässä varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvityksessä on todettu että keskusta-alueen päivähoitopaikkojen määrä kasvaa vuoden 2018 määrästä 330 vuoteen 2025 mennessä 458 paikkaan. Valkeavuoren 160-paikkaisen päiväkodin rakentaminen mahdollistaisi

44 77, VAPAA :30 Sivu 43 Koriston päiväkodin kahdesta erillisestä rakennuksesta luopumisen. Pienistä ja hajalleen sijoitetuista päivähoitoyksiköistä luopuminen on ollut pitkään varhaiskasvatuksen tavoitteena taloudellisista syistä johtuen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilat: Valkeavuoren campukselle tulee kaupungin suurin keskittymä lapsia ja nuoria. Heidän arkiympäristönsä on Valkeavuori. Palveluiden vieminen sinne missä asiakkaatkin ovat, on nykyaikainen tapa toimia. Paras vaihtoehto on rakentaa Valkeavuoreen nykyaikaiseen perhekeskusajatteluun perustuvat kouluterveydenhuollon ja neuvolan tilat, joihin pääterveysaseman äitiys- ja lastenneuvola siirtyvät. Kouluterveydenhuollon luonnollinen paikka on koululla. Samaan tapaan päiväkodin yhteydessä on nykyaikaisen perhekeskusajattelun mukaan hyvä olla sekä äitiys- että lastenneuvola, jolloin kaikki lapsiperheiden parissa työtä tekevät perustason ammattilaiset ovat helposti tavoitettavissa samassa paikassa. Lisäksi merkittävää etua saadaan siitä, että neuvolan väki laajasti ajateltuna (perhetyöntekijät, psykologi, terapeutit ja lastenlääkäri terveydenhoitajien lisäksi) ovat lähellä varhaiskasvatuksen ja koulun henkilökuntaa. Toimintatapa on asiakaslähtöistä ja se myös helpottaa ammattilaisten keskinäistä tiimityötä ja konsultointia. Tällä perhekeskusmallilla voidaan poistaa nykyinen pirstaleisuus ja palveluiden siiloutuminen. Pääterveysasemalla ollaan vakavissa vaikeuksissa tilaongelmien vuoksi. Lisää tilaa tarvitaan, mutta sen rakentaminen pääterveysaseman yhteyteen ei liene lähitulevaisuudessa realistista. Vuokratiloissa Krossissa ovat tällä hetkellä toimintaterapeutti ja puheterapeutti. Rakentamalla muutaman terveydenhoitajan minineuvola ilman muita lasten kanssa työskenteleviä ammattilaisia menetetään edellä kuvattu joustavan konsultoinnin ja helpon tiimityön mahdollisuus. On taloudellista rakentaa isompi kokonaisuus, jolloin tilat saadaan tuottavaan yhteiskäyttöön Ruokapalvelut: Valkeavuoren uusi valmistuskeittiö korvaa myös lukion valmistuskeittiön, joka voidaan lakkauttaa. Lukiolaiset siirtyvät ruokailemaan Valkeavuoreen. Lukion vapautuville keittiö- ja ruokailutiloille laaditaan oma hankesuunnitelma. Yksi keittiö on taloudellisesti järkevin vaihtoehto sekä henkilökunnan että muiden kulujen osalta. Kansalaisopisto Kansalaisopiston toimintaa tullaan rakentamisen jälkeen keskittämään Hovirinnan koulusta Valkeavuoren kampusalueelle: yläkoulun tilat soveltuvat alakoulua paremmin aikuisopiskelijoille. Samoin erikoistilat ja uudenlaiset oppimisympäristöt tukevat aikuisoppijoiden opiskelua vapaassa sivistystyössä mahdollistaen uudenlaisia kursseja kuntalaisille. Kansalaisopiston kannalta myös kulkuyhteydet Valkeavuoreen ovat hyvät. Perustelut toimintojen keskittämiseen: Toiminnot yhdistämällä saadaan aikaan toiminnallisesti tehokas kokonaisuus ja tilojen käyttö voidaan suunnitella erityisen joustavaksi. Veitenmäen alueelle rakentuu alueen palvelukeskus, joka hyödyttää sekä alueen toimijoita että kuntalaisia. Kokonaisuus on ennen kaikkea lasten ja perheitten etu. Asiakkaat saavat palvelut joustavasti yhdestä paikasta ja tarvittava tieto kulkee yhteisössä sujuvasti.

45 77, VAPAA :30 Sivu 44 Yhtenäishanketta puoltaa osaltaan Kaarinan kaupungin strategia. Kaarinan kaupunki painottaa strategiassaan asukaslähtöisyyttä ja hyvinvoinnin edistämistä ennakoivasti. Strategian mukaan toiminnassa tulee tavoitella toimivia palveluketjuja ja painottaa tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tähän kaikkeen pystytään vastaamaan uudessa toimintamallissa aiempaa, hajallaan olevaa mallia paremmin. Maan nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa on tavoitteena painottaa varhaista tukea, ennaltaehkäisevää työotetta ja vaikuttavia asiakaslähtöisiä palveluketjuja yli hallinnonrajojen. Ohjelmaan sisältyvät lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteena on, että palvelut järjestetään ja johdetaan lapsija perhelähtöisesti hallintorajat ylittäen. Keskittämällä toiminnot yhteen kokonaisuuteen pystytään vastaamaan tähän haasteeseen entistä paremmin. Kustannukset ja rahoitus Kaarinan kaupungin vuoden 2019 talousarviossa todetaan: Investointilaskelmat osoittavat, että uudisrakennus ja vanhan jo puretun C- rakennuksen korvaaminen uudisrakennuksella tuottavat kokonaistaloudellisesti edullisemman ratkaisun. Hankkeen kokonaispinta-ala määrittyy erillisessä hankesuunnittelussa. Hankkeen alustava kokonaiskustannusarvio on 25,9 milj. euroa. Hanketta ei todennäköisesti saada valmiiksi suunnitelmavuosien aikana, vaan se tulee jatkumaan vuodelle Hankesuunnitelmaa ovat valmistelleet asiantuntijarehtori Marko Kuuskorpi, johtava ylilääkäri Erkki Tuomaala, vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen, vs. johtava rehtori Kaj Kanervavuori, Valkeavuoren koulun vs. apulaisrehtori Pirjo Eerola, varhaiskasvatuksen johtaja Päivi Kemppainen, päiväkodin johtaja Tiina Rastas-Mäki, kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola, tekninen johtaja Jyrki Haapasaari, palvelupäällikkö Heidi Paju, kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki, rakennuttajapäällikkö Markku Leinonen, rakennuttajainsinööri Janne Lehtinen; LVI-tarkastaja Petteri Kerminen sekä arkkitehti Pia Helin arkkitehtitoimisto Ark'Aboa Oy:stä. Valkeavuoren lasten- ja nuortentalon hankesuunnitelma on liitteenä, liite 31 /2018 Oheismateriaali: Valkeavuoren lasten- ja nuortentalon tilaohjelma Valmistelija: vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen, puh Kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola, puh ("kansalaisopisto" - otsikon alla olevat asiat) Esittely: Kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola Vapaa-ajan lautakunta päättää 1. hyväksyä liitteen 31/2018 mukaisen hankesuunnitelman; 2. esittää tekniselle lautakunnalle hankesuunnitelman hyväksymistä ja hankkeen toteuttamista pikaisesti. Päätös 77: Ote: Tekninen lautakunta

46 77, VAPAA :30 Sivu 45

47 77, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , liite 32 Sivu 46 HANKESUUNNITELMA VALKEAVUOREN LASTEN- JA NUORTENTALO UUDISRAKENNUS Hankesuunnitelma

48 77, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , liite 32 Sivu 47 Sisällys 1 Hankesuunnitelman laatijat ja yhteystiedot 3 2 Rakennuspaikka 4 3 Hankkeen perustiedot Kuvaus hankkeesta Vaihtoehtoiset ratkaisut Suunnitellut aloitus- ja valmistumisajankohdat Hankesuunnittelu Suunnittelun valmistelu Suunnittelun ohjaus Rakentamisen valmistelu Rakentamisen ohjaus 10 4 Laajuus- ja kustannustiedot pääpiirteittäin 11 5 Perustelut hankkeelle Valkeavuoren koulurakennus palvelualustana Pedagoginen visio ja toiminta-ajatus: lähtötavoitteet fyysiselle ympäristölle Toiminnalliset tavoitteet eri oppimisalueille ja niiden tilaratkaisuille Uudisrakennus Rakennustekniset tavoitteet Mitoitusperuste Tilantarveselvitys Kustannusarvio ja rahoitus tekn 24 Liiteluettelo Tilaohjelma Kustannusarvio 24 Hankesuunnitelma

49 77, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , liite 32 Sivu 48 1 Hankesuunnitelman laatijat ja yhteystiedot Valkeavuoren lasten- ja nuortentalo Aapiskuja 7, Kaarina Kaarinan kaupunki etunimi.sukunimi@kaarina PL 12, Kaarina Jyrki Haapasaari, tekninen johtaja Mika Rantanen, vs. sivistysjohtaja Kaj Kanervavuori, vs. johtava rehtori Pirjo Eerola vs. apulaisrehtori, Valkeavuoren yhtenäiskoulu Päivi Kemppainen, varhaiskasvatuksen johtaja Risto Jaakola, kansalaisopiston rehtori Marko Kuuskorpi, asiantuntijarehtori Pasi Aromäki, kaupunginarkkitehti Heidi Paju, palvelupäällikkö N.N, tilakeskuksen päällikkö Markku Leinonen, rakennuttajapäällikkö Hankesuunnittelun konsultti Arkkitehtisuunnittelu Ark Aboa Oy, Pia Helin Nahkurinkatu 8, Turku Kustannuslaskenta NL-Rakennuslaskenta Oy, Severi Narvia Niitunniskantie 18 A 1 B, Turku Hankesuunnitelma

50 77, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , liite 32 Sivu 49 2 Rakennuspaikka Rakennuspaikka on Valkeavuoren koulun nykyinen alue kaupungin keskustan itäosassa osoitteessa Aapiskuja 7, Kaarina. Nykyinen koulualue kokonaisuudessaan muodostaa kiinteistön , joka on Kaarinan kaupungin omistuksessa. Sen itäpuoleinen rakentamaton naapurikiinteistö kuuluu niin ikään kaupungille. Molemmat kiinteistöt sijoittuvat kortteliin 5233, joka on asemakaavassa merkitty opetustoimintaa palvelevien rakennusten YO-korttelialueeksi, pinta-ala m2. Koulun tontilla on rakennusoikeutta kaikkiaan m2, josta lukio käyttää3600 m2. Voimassa oleva asemakaava (202 A5232) on hyväksytty ja vahvistettu huhtikuussa L U Hankesuunnitelma

51 77, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , liite 32 Sivu 50 Korttelissa on kohtuullisen suuria korkeuseroja. Vanhat koulurakennukset on alun perin sijoitettu rinteeseen. Välituntipiha ja kenttä ovat mäen päällä. Mäkeä kiertäen reunustaa vanha peltoalue, jossa sijaitsee lukio ja hiekkakenttä paikoitusalueineen. Korttelissa on paikoitellen hyvin säilynyttä puustoa. Koulurakennus C on purettu vuonna Rakennukset A, B ja D (entinen asuinrakennus) tullaan purkamaan. Voivalantien ja Saaristotien kulmassa sijaitsee lukio. Lisäksi korttelin eri osissa sijaitsee Valkeavuoren koulun väistötiloiksi rakennettuja väliaikaisrakennuksia, joista uudisrakennuksen valmistumisen jälkeen luovutaan. Kortteli rajautuu kaikissa ilmansuunnissa liikenneväyliin: pohjoisessa Voivalantiehen, lännessä Veitenmäentiehen, etelässä Aapiskujaan ja idässä Saaristotiehen. Voivalantien takana pohjoisessa sijaitsee Veteraanipuisto sekä edelleen asuinkerrostaloja, liike- ja varastorakennuksia. Lännessä Veitenmäentien taakse jää Kaarinan terveyskeskus, Veitenmäen viheralue sekä muutamia asuinrakennuksia. Etelässä Aapiskujan toisella puolella on Koululaisen puisto ja sitä ympäröivää pientaloaluetta. Saaristotien takana idässä avautuu puolestaan peltoaukea. Veitenmäen yläkoulu ja Ylikylän alakoulu muutettiin hallinnollisesti luokkien Valkeavuoren (yhtenäis-)kouluksi vuonna Uusi rakennusmassa on sijoitettu korttelin keskiosaan Voivalantien tuntumaan Veitenmäentien varteen toiminnallisista syistä. Korttelin eteläosa jää edelleen vapaaksi tulevaisuuden rakennushankkeille. 3 Hankkeen perustiedot 3.1 Kuvaus hankkeesta Uudisrakennuksen käyttäjät Kaarinan kaupungin Valkeavuoren lasten- ja nuortentalo toteutetaan uudisrakennushankkeena. Rakennuksen käyttäjiksi tulevat päivähoitolapset, koululaiset luokka-asteilta 1-9, perusopetuksen erityisoppilaita, lukiolaiset (ruokailu) sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaat. Oppilaita lukuvuonna on perusopetuksessa 760. Kymmenen vuoden kuluessa lukuvuonna on oppilaita arvioitu olevan perusopetuksessa 984 (ks. luku 7). Yleisopetuksen oppilaat alakouluun tulevat Vanhan Paraistentien, Kuusistonsalmen, vanhan kuntarajan ja moottoritien rajaamalta alueelta. Yläkoulun oppilaat tulevat em. mainitun alueen lisäksi Kuusistosta ja Hovirinnan itäisemmältä alueelta. Pienryhmien oppilaita tulee koko kaupungin alueelta. Hankesuunnitelma

52 77, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , liite 32 Sivu 51 Koulun osalta päätarkoitus on lisätä uudisrakennuksessa oppimisympäristön pinta-alaa vanhaan verrattuna ja yhdistää liikuntahalli ja koulu niin, että kulku tiloista toisiin tapahtuu sisätiloissa ja etäisyydet lyhenevät. Rakennukseen sijoitetaan koulun tarpeisiin eri kokoisia perusja erityisopetuksen oppimisalueita. Kiinteistöön toteutetaan n. 160 varhaiskasvatuspaikkaa käsittävä päiväkoti, joka toimii kiinteässä yhteistyössä koulun kanssa. Päiväkodin tilat rakennetaan samaan rakennukseen koulun kanssa aidon yhteistoiminnan varmistamiseksi. Lasten sijoittelu päiväkotiin lapsen iästä riippumatta on joustavaa. Viisi päiväkotiosastoa jakautuu pienryhmiin ja yhdessä lapsiryhmässä on neljä hoito- ja kasvatushenkilöä. Lasten ikäjakautuma ryhmässä voi tarpeesta riippuen olla 1-6 vuotta. Hyvinvointipalveluista kiinteistöön sijoittuvat nykyisin pääterveysaseman tiloissa sijaitsevat äitiys- ja lastenneuvolan palvelut, puhe- ja toimintaterapia, psykologipalvelut sekä neuvolan perhetyö. Valkeavuoren lasten- ja nuortentalon yhteyteen sijoitettavien hyvinvointipalveluiden arvioidaan tuovan toiminnan kannalta merkityksellistä lisäarvoa. Kyse ei ole vain yksittäisten yksiköiden siirtämisestä nykyisistä toimitiloista toisiin, vaan kaarinalaisten lapsiperheiden palveluiden kehittymisestä asiakaslähtöisiin ja asiakkaiden tarpeet paremmin huomioiviin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Ruokapalveluiden osalta valmistuskeittiö sekä lukion ruokailutila lakkautetaan ja toiminnot siirretään Valkeavuoren uudisrakennukseen. Kaikkien toimintojen ruokahuolto keskitetään yhteen keittiöön. Lukiorakennuksesta vapautuvien tilojen jatkokäytöstä laaditaan myöhemmin oma tarveselvitys ja hankesuunnitelma. Kokonaisuus muodostaa yhdessä lukion kanssa "Campus-alueen", jossa kaikille toimijoille on asianmukaiset tilat. Tilojen suunnittelussa ja käytössä huomioidaan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen lisäksi myös vapaa-ajan palvelut kuten kansalaisopisto, nuoriso- ja liikuntapalvelut sekä vapaa-ajan palvelut. Tavoitteena on, että alueen rakennukset ja tilat ovat monipuolisesti käytössä aamusta iltaan. Liikuntahalli Valkeavuoren lasten- ja nuortentaloon liittyy niin toiminnallisesti kuin fyysisesti rakennettava liikuntahalli. Kaarinan kaupunginvaltuusto hyväksyi liikuntahallin hankesuunnitelman Tekninen lautakunta on päättänyt: 1) käynnistää Valkeavuoren liikuntahallin toteutuksen KVR-mallilla. 2) että hallin sijaintipaikasta päätetään tarkempien jatkoselvittelyjen jälkeen. 3) että Tekniset palvelut pyrkii kaikin kohtuullisin keinoin jättämään avustuskelpoisen hakemuksen vuoden loppuun mennessä OKM:lle. Hallin rakentamispaikka päätetään joulukuussa Hankesuunnitelma

53 77, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , liite 32 Sivu 52 Maankäyttö ja rakentaminen Valkeavuoren lasten- ja nuortentalon suunnittelua ja mitoitusta on ohjannut ensisijaisesti Kaarinan keskusta- alueen asumisen ja maankäytön ohjelma. Kaarinan kaupunki on kaavoittanut välittömästi koulun itäpuolella olevaa Rauhalinnan aluetta pientalovaltaiseen asumiseen. Samoin noin kolmen kilometrin päässä olevalle Hulkkion alueelle on maankäyttösopimuksen myötä kaavoitettu laaja pientaloalue. Koulun koillispuolella sijaitseva Kesämäen alue on rakentunut 1970-luvulta alkaen ja alueella on käynnistynyt `sukupolvenvaihdos ; alueelle rakentaneet perheet muuttavat ikääntymisen vuoksi pois ja vapautuvat talot ovat haluttuja asuntoja lapsiperheille. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Päiväkotipaikkojen lisätarvetta aiheuttaa edellä mainitun lisäksi se, että perhepäivähoitopaikat jatkuvasti vähenevät. Perhepäivähoitajat jäävät eläkkeelle eikä tilalle saada enää uusia perhepäivähoitajia. Hankesuunnitelma

54 77, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , liite 32 Sivu 53 Päiväkoti- ja hyvinvointipalveluiden (perhetyö, puhe- ja toimintaterapia sekä neuvolatoiminta psykologeineen) liittäminen osaksi hankekokonaisuutta on toiminnallisesti järkevää. Vastaavanlaisessa mallissa Piispanlähteen lastentalosta saadut kokemukset ovat olleet kiittäviä. Koulun ja päiväkodin välinen kiinteä yhteistyö mahdollistaa esim. mahdollisimman kevyen nivelvaiheen esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä. Kiinteästi yhdessä toimivan koulun ja päiväkodin välillä on mahdollisuus pohtia yhä enenevässä määrin myös ns. kolmivuotisen alkuopetuksen mahdollisuuksia. Perhetyön, puhe- ja toimintaterapian ja neuvolatoiminnan tuominen osaksi kokonaisuutta tuo työhön aiempaa enemmän moniammatillisuutta, kun mahdollisimman moni varhaisvaiheen toimijoista on saman katon alla. Toiminnot yhdistämällä saadaan aikaan toiminnallisesti tehokas kokonaisuus ja tilojen käyttö voidaan suunnitella erityisen joustavaksi. Valkeavuoreen syntyy alueen palvelukeskus, joka hyödyttää sekä toimijoita että kuntalaisia. Kokonaisuus on ennen kaikkea lasten etu. Asiakkaat saavat palvelut joustavasti yhdestä paikasta ja tarvittava tieto kulkee yhteisössä sujuvasti. Äitiys- ja perheneuvolan yhdistäminen Tulevaisuudessa on järkevää järjestää neuvolapalvelut perhekeskusmallin mukaisesti sillä periaatteella, että palvelut ovat siellä missä käyttäjätkin - siis Valkeavuoren campuksella päiväkodin tuntumassa. Kouluterveydenhuolto luonnostaan sijoittuu koulun yhteyteen. SOTE-uudistuksen jälkeen on melko todennäköistä, että nykyisen Kaarinan alueella jatkaa korkeintaan kaksi julkisomisteista terveysasemaa: Pääterveysasema ja Piikkiön terveysasema. Varissuon iso sosiaali- ja terveysasema on niin lähellä Littoista, että Värttinän terveysaseman jatkon edellytykset ovat vähäiset. Neuvolatoiminnan asiakaslähtöisyyden kannalta paras järjestämismalli on kolmen neuvolakeskittymän malli: Valkeavuoren campus, Piispanlähteen laajennettu lastentalo ja Piikkiön terveysasema. Jotta pääterveysaseman nykyinen neuvolatoiminta oheistoimintoineen ehkäisyneuvolaa lukuun ottamatta voidaan siirtää pääosin Valkeavuoreen ja ehkä osaksi Piispanlähteelle, tarvitaan riittävät tilavaraukset tähän tarkoitukseen. Avosairaanhoidon, mutta myös mielenterveys- ja päihdeyksikön toiminnan kehittäminen on tällä hetkellä suurissa vaikeuksissa tilaongelmien vuoksi. Neuvolan siirtyessä pois nykyisistä tiloista, vapautuville tiloille on tarvetta ja käyttöä siitä huolimatta, että myös nykyiset työterveyshuollon tilat mahdollisesti vapautuvat jo ennen Valkeavuoren valmistumista. Tiivistetysti voi sanoa, että paras vaihtoehto on rakentaa Valkeavuoreen nykyaikaiseen perhekeskusajatteluun perustuvat kouluterveydenhuollon ja neuvolan tilat, joihin pääterveysaseman neuvola siirtyy. Yhteishanketta puoltavat osaltaan myös Kaarinan kaupungin strategia, jossa painotetaan asukaslähtöisyyttä ja hyvinvoinnin edistämistä ennakoivasti. Strategian mukaan toiminnassa tulee tavoitella toimivia palveluketjuja ja painottaa tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tähän kaikkeen pystytään vastaamaan uudessa toimintamallissa aiempaa, hajallaan olevaa mallia paremmin. Hankesuunnitelma

55 77, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , liite 32 Sivu 54 Myös Suomen hallituksen hallitusohjelma korostaa asiakaslähtöisyyttä. Tavoitteena on painottaa varhaista tukea, ennaltaehkäisevää työotetta ja vaikuttavia asiakaslähtöisiä palveluketjuja yli hallinnonrajojen. Ohjelmaan sisältyvät lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteena on, että palvelut järjestetään ja johdetaan lapsi- ja perhelähtöisesti hallintorajat ylittäen. Keskittämällä toiminnot yhteen kokonaisuuteen pystytään vastaamaan tähän haasteeseen entistä paremmin. Rakennuksen laadullisista ja toiminnallisista vaatimuksista Hankkeessa keskeistä on kaikkien tilojen joustava käyttö, kustannustehokkuus ja uudenaikainen pedagoginen lähestymistapa niin hoitopaikkojen järjestelyssä kuin uudenlaisten pedagogioiden järjestelyissä. Rakennuksen ja sen ulkotilojen tulee luoda kaupunkikuvallisesti laadukasta, hyvin toimivaa ja innostavaa ympäristöä. Sen tulee sopia ympäristöönsä mittakaavaltaan, massoittelultaan, materiaaleiltaan ja väritykseltään. Uudisrakennus pitää sijoittaa siten, että sitä voi tarvittaessa laajentaa, jos oppilasmäärä tai koulun rakenne sitä tulevaisuudessa vaatii. Kun rakennus toteutetaan monikerroksisena, voidaan tonttia käyttää tehokkaasti ja tilaa jää mahdolliselle laajennukselle ja muulle rakentamiselle. Rakennukseen suunnitellaan useita sisäänkäyntejä ja ryhmitellään koulun opetustiloista oppimiskokonaisuuksia. Oppimisalueet sijoitetaan keskeisesti sijaitsevan monitoimisalin - jossa myös ruokaillaan - ympärille. Näin saadaan parhaiten muuntuvia, monikäyttöisiä tiloja, joiden käyttöaste on mahdollisimman korkea. Suunnittelussa noudatetaan kestävän kehityksen periaatetta tavoitteena elinkaarikustannuksiltaan edulliset rakentamis- ja materiaaliratkaisut. Rakenne- ja taloteknisten järjestelmien tulee taata tilojen terveellisyys, turvallisuus, muunneltavuus ja tilojen tehokas käyttö. Koulun turvallisuuteen kuuluvat osana hyvin toimivat kuulutus- ja kulunohjausjärjestelmä. 3.2 Vaihtoehtoiset ratkaisut Kaarinan kaupunginhallitus päätti Valkeavuoren kouluhankkeen osalta mm. seuraavaa: Valkeavuoren koulu uudisrakennetaan kaikkien rakennuksien osalta ja uudisrakennuksen sijainti selvitetään erikseen. Tällä hetkellä koulun kaikki opetus, lukuun ottamatta teknisen työn opetustiloja, toteutetaan väistötiloissa. Opetuksen jatkuminen pitkään näissä tiloissa on kestämätön ratkaisu. Valkeavuoren päiväkodin valmistuttua Koriston päiväkodin rakennuksista luovutaan ja toiminta henkilökuntineen siirtyy uuteen Valkeavuoren päiväkotiin. Uudisrakennuksen vaihtoehtona on Koriston päiväkodin laajentaminen ns. Alatalon rakennusta korjaamalla ja laajentamalla samalla, kun kerrostalon alakerrassa olevista tiloista luovutaan. Synergiaedut koulun kanssa tehtävässä yhteistyössä tässä vaihtoehdossa kuitenkin menetetään. Hankesuunnitelma

56 77, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , liite 32 Sivu Suunnitellut aloitus- ja valmistumisajankohdat Rakennushankkeen vaiheista ensimmäinen eli tarveselvitysvaihe on päättynyt uudisrakennuksen tarpeen toteamiseen. Seuraava vaihe eli hankesuunnittelu valmistuu pääosin tämän asiakirjan myötä. Samassa yhteydessä on kaupunginhallituksen luontevaa päättää hankkeen omistus- ja rahoitusjärjestelyihin, esim. suoraan omaan taseeseen, elinkaarimalli, kiinteistöleasing, joku muu. Hallinnollisesti tätä seuraa teknisen lautakunnan rakennustapapäätös. Tämän jälkeen voidaan aloittaa varsinaiseen rakentamiseen tähtäävien kumppanuuksien hankkiminen. Suunnittelu ja rakennusvaiheen voidaan arvioida kestävän käyttävistä malleista riippuen 2,5-4 vuotta. 3.4 Hankesuunnittelu Tässä hankesuunnittelussa on esitetty Valkeavuoren koulun tulevaa oppilasmäärää ja laajuutta. Uudisrakentamisella voidaan taata käyttöiältään kauaskantoinen ratkaisu, missä huomioidaan opetussuunnitelman toimivuutta ja laatua koskevat tavoitteet. Päätös uudisrakennuksen periaatteista tehdään tämän hankesuunnitelman perusteella. 3.5 Suunnittelun valmistelu Heti hankesuunnitelman sekä omistus- ja rahoitusratkaisupäätösten jälkeen siirrytään toteutusvaiheeseen, jossa tekninen lautakunta päättää rakennustavasta ja myöhemmässä vaiheessa hyväksyy pääpiirustukset jatkosuunnittelun ja rakennuslupahakemuksen pohjaksi. 3.6 Suunnittelun ohjaus Suunnittelun ohjauksella varmistetaan, että suunnitteluprosessi johtaa asetettuihin tavoitteisiin ja tuottaa hyväksyttävät suunnitelmat. Ohjattavia asioita ovat mm. suunnittelun valvonta, ratkaisuvaihtoehtojen vertailu, suunnitelmien tavoitteenmukaisuuden varmistaminen, jotta pysytään sovitussa laajuudessa, kustannusarviossa sekä aikataulussa. 3.7 Rakentamisen valmistelu Laaditaan ja käsitellään hyväksytyn toteutus- ja hankintatavan mukaiset tarjouspyyntöasiakirjat, joiden pohjalta järjestetään hankintalain mukainen kilpailutus ja valitaan toteuttajat. 3.8 Rakentamisen ohjaus Varmistetaan sopimuksenmukainen suoritus, huolehditaan toimeksiantajan eduista ja rakennuttajavelvoitteista sekä valvotaan toteuttajien suoritusta. Otetaan rakennus vastaan ja tehdään toteutusmuotoon mahdollisesti liittyvä taloudellinen loppuselvitys. Vastaanottopäätös tehdään teknisessä lautakunnassa. Hankesuunnitelma

57 77, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , liite 32 Sivu 56 4 Laajuus- ja kustannustiedot pääpiirteittäin Laajuustiedot Uudisrakentamista Uudisrakennuksen tilaohjelman mukaiset hyötyalat hym 2 : Hyötyala ei sisällä liikennetiloja, teknisiä tiloja eikä mitään rakenteita. Koulu 8127 (sis. koulun oppilashuollon) Päiväkoti 841 Hyvinvointipalvelut 343 Yhteensä 9311 Bruttoala (kerroin 1,30) = brm 2. Peruskorjausta Koulun opetustiloja on suunniteltu sijoitettavaksi lukion tiloihin (nykyisen keittiön paikalle) 180 hym 2. Mikäli niitä ei sijoiteta lukioon, on uudisrakennuksen oltava vastaavasti isompi. Purkamista Puretaan rakennukset A, B ja D Kustannustiedot xxxxx 5 Perustelut hankkeelle Kaupunginhallitus on päättänyt : Valkeavuoren kouluhankkeen osalta että Valkeavuoren koulu uudisrakennetaan kaikkien rakennuksien osalta ja uudisrakennuksen sijainti selvitetään erikseen ja että liikuntasalit korvataan yhdellä n brm²:n liikuntahallilla. Koulu: Lähtökohtana Valkeavuoren koulun laajennustarpeelle on ollut alueen kasvava oppilasmäärä ja pieneksi jäävät huonokuntoiset koulurakennukset. Tällä hetkellä Valkeavuoren kouluun ei voida ottaa kaikkia koulutulokkaita koulun lähialueelta. Niinpä melko lähelläkin koulua asuvia oppilaita joudutaan sijoittamaan muualle. Koulu tulee jatkossakin toimimaan osaamiskeskuksena, jossa koulua käyvät myös vaativan erityisen tuen oppilaita koko Kaarinan alueelta. Uudisrakennus mahdollistaa koulun rakentamisen oppimisalueisiin ja laaja-alaiseen sekä ilmiöpohjaiseen pedagogiikkaan perustuviin oppimisympäristöihin. Hankesuunnitelma

58 77, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , liite 32 Sivu 57 Tämä tarkoittaa mm. sitä, että oppilaille annettava opetus toteutetaan pedagogisesti siten, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus saada ikäryhmässään juuri sellaista opetusta kuin mikä on hänelle parasta. Useamman aikuisen läsnäolo ja tuki mahdollistetaan. Opetuksen pedagogisena lähtökohtana on siten myös fyysinen oppimisympäristö, jonka tulee tukea tätä. Nykyaikainen ja tulevaisuuden koulu rakentuu oppimisalueista, joiden tulee olla rakenteiltaan ja kalustuksiltaan muunneltavia ja kutakin ikäluokkaa ja sen opetusta tukevia. Kaarinan kaupungin musiikkiluokat on sijoitettu Valkeavuoren kouluun. Musiikkiluokkatoimintaa on vuosiluokilla 3 9. Luokilla 3 6 toimii omat luokanopettajat, jotka ovat erikoistuneita musiikkiin ja vuosiluokilla 7 9 opetuksesta vastaa aineenopettaja. Luokat toteuttavat yleistä opetussuunnitelmaa, mutta heillä on lisätty musiikkia, niin että sitä on yhteensä 5h/vko. Koulussa toimii musiikkiluokat vuosiluokilla 3-9, yksi luokka jokaisella asteella. Musiikin opetus vaatii hyvin toteutuakseen asianmukaiset tilat. Varhaiskasvatus: Asumisen kaavoitusohjelman mukaan Kaarinan keskustan alueelle tarvitaan vuoteen 2020 mennessä n. 120 uutta päivähoitopaikkaa. Päivähoitopaikkojen lisätarvetta aiheutuu jatkossa myös perhepäivähoitajien määrän jatkuvasta vähenemisestä. Valkeavuoren päiväkodin rakentaminen mahdollistaa Koriston päiväkodin kahdesta erillisestä rakennuksesta ja kerrostalon alakerrassa sijaitsevasta perhepäivähoidon varahoitokodista luopumisen. Pienistä ja erilleen sijoitetuista päivähoitoyksiköistä luopuminen on ollut pitkään varhaiskasvatuksen tavoitteena ja tavoitteen toteutuminen näkyy selvästi mm. kiinteistökustannuksissa. Samalla hoitopaikan hinta on lähestynyt selvästi yksityisen hoidon hintaa. Sosiaali- ja terveyspalvelut: Valkeavuoren campukselle tulee kaupungin suurin keskittymä lapsia ja nuoria. Heidän arkiympäristönsä on Valkeavuori. Palveluiden vieminen sinne missä asiakkaatkin ovat, on nykyaikainen tapa toimia. Paras vaihtoehto on rakentaa Valkeavuoreen nykyaikaiseen perhekeskusajatteluun perustuvat kouluterveydenhuollon ja neuvolan tilat, joihin pääterveysaseman äitiys- ja lastenneuvola siirtyvät. Kouluterveydenhuollon luonnollinen paikka on koululla. Samaan tapaan päiväkodin yhteydessä on nykyaikaisen perhekeskusajattelun mukaan hyvä olla sekä äitiys- että lastenneuvola, jolloin kaikki lapsiperheiden parissa työtä tekevät perustason ammattilaiset ovat helposti tavoitettavissa samassa paikassa. Lisäksi merkittävää etua saadaan siitä, että neuvolan väki laajasti ajateltuna (perhetyöntekijät, psykologi, terapeutit ja lastenlääkäri terveydenhoitajien lisäksi) ovat lähellä varhaiskasvatuksen ja koulun henkilökuntaa. Toimintatapa on asiakaslähtöistä ja se myös helpottaa ammattilaisten keskinäistä tiimityötä ja konsultointia. Tällä perhekeskusmallilla voidaan poistaa nykyinen pirstaleisuus ja palveluiden siiloutuminen. Pääterveysasemalla ollaan vakavissa vaikeuksissa tilaongelmien vuoksi. Lisää tilaa tarvitaan, mutta sen rakentaminen pääterveysaseman yhteyteen ei liene lähitulevaisuudessa realistista. Vuokratiloissa Krossissa Hankesuunnitelma

59 77, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , liite 32 Sivu 58 ovat tällä hetkellä toimintaterapeutti ja puheterapeutti. Rakentamalla muutaman terveydenhoitajan minineuvola ilman muita lasten kanssa työskenteleviä ammattilaisia menetetään edellä kuvattu joustavan konsultoinnin ja helpon tiimityön mahdollisuus. On taloudellista rakentaa isompi kokonaisuus, jolloin tilat saadaan tuottavaan yhteiskäyttöön. Ks. myös luku 3.1. Ruokapalvelut: Valkeavuoren uusi valmistuskeittiö korvaa myös lukion valmistuskeittiön, joka voidaan lakkauttaa. Lukiolaiset siirtyvät ruokailemaan Valkeavuoreen. Lukion vapautuville keittiö- ja ruokailutiloille laaditaan oma hankesuunnitelma. Ruokailu tapahtuu monitoimisalissa. Salissa ruokailevat yli 3-vuotiaat päiväkotilapset, esikoululaiset, koulun oppilaat ja henkilökunta sekä lukion oppilaat ja henkilökunta. Sali suunnitellaan niin, että tilaa voidaan käyttää jako-, opetus- ja neuvottelutiloina ruokailuaikojen ulkopuolella. Iltaisin ja viikonloppuisin myös liikuntahallin käyttäjät ja vierailijat voivat käyttää salia. Pienimpiä ruokailijoita ajatellen salin jaettavuus osiin on perusteltua. 5.2 Valkeavuoren koulurakennus palvelualustana Fyysisenä ympäristönä uudisrakennuksen perustavoitteena on olla terveellinen, turvallinen sekä joustava oppimisen ja työskentelyn mahdollistava kasvun ja kehityksen ympäristö. Valkeavuoren uudisrakennus toimii varhaiskasvatuksen, perus- ja lukio-opetuksen sekä liikunta-, kansalaisopisto-, oppilashuolto- ja nuorisopalveluiden palveluiden mahdollistajana. 5.3 Pedagoginen visio ja toiminta-ajatus: lähtötavoitteet fyysiselle ympäristölle Koulun pedagogisen toiminta-ajatuksen määrittämisellä on kiinnitetty huomiota toimintakulttuurin tärkeisiin osa-alueisiin. Tätä kautta käyttäjä on tarvemäärittelyn yhteydessä arvioinut toiminta-ajatuksen vaikutusta rakennettuun oppimisympäristöön. Toiminta-ajatusta ja koulun toimintakulttuuria on kuvattu yksityiskohtaisemmin tämän hankesuunnitelman liitteessä olevassa pedagogisessa suunnitelmassa. Oppimisympäristöihin liittyvät tarvekuvaukset on määritetty ikäkausittain tai aineryhmittäin perustuen Kaarinan kaupungissa yleisesti hyväksyttyyn toimintokaavioon, jossa koulu toiminnallisesta näkökulmasta rakentuu oppimisen alueisiin sekä muihin toiminnan kannalta keskeisiin palvelualueisiin. Koulukohtainen toimintokaavio on liitetty osaksi pedagogista suunnitelmaa. Oppimisympäristöjen osalta monikäyttöisyys ja muuntojoustavuus ovat keskeisiä suunnittelutyön lähtöperiaatteita. Tätä kautta opetustilojen pitää olla akustisesti hyvin toimivia, motivoivia, viihtyisiä sekä aistiystävällisiä. Jokaisen opetustilan tulee olla muunneltavissa avautuvien, sulautuvien ja laajentuvien tilaratkaisujen kautta osaksi laajempaa oppimisaluetta. Hankesuunnitelma

60 77, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , liite 32 Sivu 59 Nämä periaatteet mahdollistavat uudet opetusmenetelmät ja lisäksi tilojen korkean käyttöasteen. Opetustilojen käyttö voi vaihdella eri tilanteiden mukaan ja siksi niissä tulee olla mahdollista toteuttaa samanaikaisesti eri työtapoja. Huomiota yleisellä tasolla tulee kiinnittää tilojen yhteiskäyttömahdollisuuksien maksimoimiseen. Lisäksi tilojen suunnittelussa on huomioitava erilaiset oppijat ja yksilölliset opinpolut. Myöskään esteettömästä liikkumisesta koko rakennuksessa ei saa tinkiä. Tila-ohjelman mukaisesti koulun rakentamisperiaatteet nojaavat oppimisalue ajatteluun ja siitä johdettuihin aluekohtaisiin tilaratkaisuihin. Näiden tilaratkaisujen toimintaperusteet on määritelty pedagogisessa suunnitelmassa oppimisaluekohtaisina konseptikuvauksina. Konseptikuvaukset toimivat ohjeellisina suunnitteluperusteina, jättäen tilaa myös suunnittelijoille suunniteltaessa laadukkaita ja kustannustehokkaita oppimisympäristöjä. Suunnittelussa täytyy huomioida opiskelu mobiiliympäristössä. Mobiiliympäristö tarjoaa mahdollisuuden opiskella yksilölliset tarpeet ja lähtökohdat huomioiden ajasta ja paikasta riippumatta. Opiskelu digilaitteilla tapahtuu vaihtelevissa ympäristöissä koulussa sisällä, pihalla tai lähiympäristössä oppilaan tehdessä havaintoja ympäristöstään omatoimisesti. Siksi tarvitaan erilaisille työskentelytavoille sopivia muunneltavia, sopivia oppimisympäristöjä. Tämä edellyttää langatonta verkkoa myös koulun pihalla. 5.4 Toiminnalliset tavoitteet eri oppimisalueille ja niiden tilaratkaisuille Valkeavuoren lasten- ja nuortentalon visio ja toiminta-ajatus on käyttäjien toimesta kiteytetty pedagogisessa suunnitelmassa. Tiivistäen toiminnalliset tavoitteet korostavat seuraavia osa-alueita: - Yhteistyössä yhteisvastuullisesti - Oppilaan koulupolkua tukien - Kiireettömästi Valkeavuoren koulurakennus on vuosiluokkien 1-9 yhtenäiskoulu (maksimioppilasmäärä 980 oppilasta), jonka yhteydessä toimii 84 lapsen päiväkoti sekä neuvolatilat. Esiopetuksen lapset toimivat kiinteänä osana alkuopetusta. Eritysopetuksen osaamiskeskuksena koulussa järjestetään haastavan erityisen tuen ja erityisen tuen opetusta kaikkiaan 90 oppilaalle. Näistä kolme opetusryhmää (noin 30 oppilasta) on ns. haastavan erityisen tuen ryhmää, joiden opetus järjestetään toimintokaavion mukaisesti omalla oppimisalueellaan. Lisäksi koulurakennuksessa järjestetään Kaarinan lukion oppilaiden ja henkilöstön ruokailu noin 400 ihmiselle. Oppilaille annettava opetus toteutetaan pedagogisesti siten, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus saada taito- ja kehitystasonsa mukaista opetusta. Koulun työskentelyä ohjaavia toimintamalleja ovat yhteisopettajuus, joustavat ryhmittelyt ja toiminnallisuus. Tilojen tulee mahdollistaa toiminta yhdessä ja erikseen, ottaen huomioon jokaisen Hankesuunnitelma

61 77, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , liite 32 Sivu 60 lapsen oman oppimispolun. Ilmiöpohjaisen opetuksen lähtökohtana on fyysinen oppimisympäristö, joka mahdollistaa oppimisen monipuolisten oppimateriaalien ja työtapojen avulla. Oppimisympäristöjen tulee olla muunneltavia ja kutakin ikäluokkaa ja sen opetusta tukevia. Tämä koskee myös aikuisopiskelijoita: Valkeavuoren kampusalueesta tulee kansalaisopiston suurin yksittäinen opetuspiste. Sen tilat soveltuvat perinteistä alakoulua paremmin aikuisopiskelijalle mahdollistaen monipuoliset opetuksen ja oppimisen tavat. Kokonaisuutena koulurakennus hahmottuu Valkeavuoren toimintokaaviotasolla seuraavasti: Toimintokaavion perusteella eri toiminnalliset alueet on kuvattu yleisellä tasolla sekä huomioitu tilaohjelmassa vastaavin otsikkoaluein: Keskustori Keskustori koostuu kokoontumisen, ruokailun ja työskentelyn mahdollistamista muuntojoustavista tiloista ja niiden muodostamista tilakokonaisuuksista. Tiloja avaamalla ja sulkemalla on tiloissa järjestyvät niin suuret juhlat kuin epämuodolliset opetustapahtumatkin. Ikäkausittaiset tarpeet huomioiden tilat toimivat samalla ruokapalvelun tiloina alkaen välipalatoiminnasta ja päätyen koko koulun ruokailun toteuttamiseen. Keskustoriin liitetyt tilat tulee suunnitella ja sijoittaa siten, että ne soveltuvat myös laajemmin liikunta-, kulttuuri- ja sivistyspalveluiden käyttöön. Rakennus suunnitellaan ns. sukkakouluperiaatteella eli ulkojalkineet tulee riisua heti sisälle tultaessa. Hankesuunnitelma

62 77, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , liite 32 Sivu 61 Ruokapalvelut Ruokailu tapahtuu keskustorin monitoimisalissa. Torilla ruokailevat yli 3- vuotiaat päiväkotilapset, esikoululaiset, koulun oppilaat ja henkilökunta sekä lukion oppilaat ja henkilökunta. Sali suunnitellaan niin, että tilaa voidaan käyttää jako-, opetus- ja neuvottelutiloina ruokailuaikojen ulkopuolella. Iltaisin ja viikonloppuisin myös liikuntahallin käyttäjät ja vierailijat voivat käyttää salia. Eriaikaisen, eri-ikäisten ja -- kokoisten Pienimpiä ruokailijoita ajatellen salin jaettavuus osiin on erityisen tärkeää. Valkeavuoren keittiöistä tulee yksi Kaarinan neljästä valmistuskeittiöstä. Valmistettavien annosten määrä on ~4000 annosta/vrk, joista muualle kuljetetaan 2500 ateriaa. Toimisto Toimisto rakentuu nykyaikaisen työympäristöajattelun perusteisiin tarjoten tilatehokkaat hallintotilat sekä erilaiset neuvottelu- ja taukotilat koko koulurakennuksen henkilökunnalle. Yhteistyön tilat Yhteistyön tiloissa mahdollistuvat oppilashuollon sekä yleissivistävän koulutuksen tuki- ja verkostopalvelut. Huomiota kiinnitetään niin tilojen tarkoituksenmukaisuuteen kuin toimintojen sensitiivisyysvaateisiin (esim. erilliset sisääntulot eri asiakasryhmät huomioiden). Yleistä oppimistiloista Kullekin oppimisalueelle rakennetaan erilaisia ryhmä- ja opetustiloja. Osa tiloista pitää olla yhdisteltäviä toisiinsa. Jokaisessa alueessa on oltava mahdollisuus siihen, että kaikki oppimisalueen oppilaat kokoontuvat kerrallaan avoimen työn alueella. Toisaalta oppimisalueella pitää olla mahdollisuus myös luokkatyöskentelyyn, intensiiviseen työskentelyyn sekä hiljaiseen työskentelyyn. Tämä edellyttää sekä avoimen työn tiloja, että suljettuja luokkatiloja, tiloja pienryhmille, eriyttämiseen ja vetäytymiseen. Akustiikaltaan ja kalustukseltaan tilojen täytyy mahdollistaa toiminnallisen oppimisen työtapoja. Muutenkin tilojen täytyy tukea toiminnallista oppimista sekä tarjota erilaisia oppimisympäristöjä erilaisiin oppimisen tilanteisiin. Pienet, rauhalliset oppimistilat mahdollistavat opiskelun rauhassa yksin, pareittain tai erikokoisissa ryhmissä. On huomioitava, että ulkotilat ovat osa oppimisympäristöä ja ne on suunniteltava osana koulun kokonaissuunnitelmaa. Liikunnan oppimisalue Liikunnan oppimisalue on suunniteltu niin koulutuksen järjestäjän kuin alueellisten liikuntapalvelujen tarpeet kokonaisvaltaisesti päivänkaariajattelu huomioiden. Varhaiskasvatuksen oppimisalue Rakennukseen suunnitellaan yhteinen, kokoava tila. Tällä pyritään mm. vähentämään eteistilojen rakennus-, siivous- ja ylläpitokustannuksia. Monitoimitilaa voidaan käyttää yhteisten tilaisuuksien järjestämiseen Hankesuunnitelma

63 77, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , liite 32 Sivu 62 esim. lauluhetket, juhlat jne. Jakotiloja tulee olla runsaasti, jotta lapset voidaan jakaa pienryhmiin. Myös lapsikohtaiset terapiat hoidetaan yleensä hoitopäivän aikana, jolloin pienet, rauhalliset tilat ovat tarpeen. Lapsiryhmät suunnitellaan siten, että ns. sisarusryhmien muodostaminen on mahdollista. Päiväkotiin tulee pienimmille lapsille yhteinen ruokailutila, johon ruoka kuljetetaan lämpövaunuilla. Ruokailun keskittämisellä vähennetään ruokahävikkiä ja siivouksen tarvetta lapsiryhmissä. Lisäksi lasten toiminta ryhmässä voi jatkua ruokailun jälkeen, koska leikkejä ei tarvitse ruokailun vuoksi purkaa pois vuosiluokat Oppimispolkunsa alussa olevalle oppilaalle tärkeää on turvallisuus ja oppimiseen liittyvä leikinomaisuus. Arkiset rutiinit ja toiminnalliset oppimishetket toteutuvat yhteisopettajuutta tukevissa oppimisympäristössä, josta on selkeät yhteydet piha- ja ruokahuoltoalueille. Tiloissa on huomioitu myös aamu- ja iltapäivätoiminnan tarpeet. Oppimisalueen visuaaliset materiaali- ja kalusteratkaisut tukevat lapsen kouluarjen sujuvuutta. Toiminnan kannalta on tärkeää, että alkuopetuksen oppimisalueet (esikoululaiset lk) sijaitsevat päiväkodin vieressä, jotta esikoululaisten täydentävä päivähoito on helppo järjestää. Alkuopetuksen oppimisalueella on huomioitava myös iltapäiväkerholaisten tilantarve vuosiluokat Vuosiluokkien 3-4 oppimisalueiden muuntojoustavuutta ja yhteisopettajuutta tukevat monipuoliset tila- ja kalusteratkaisut, jotka tarjoavat mahdollisuuksia niin rauhalliseen yksilötyöskentelyyn kuin ryhmätyöskentelyynkin. Eriyttämisen tueksi tarvitaan myös erillisiä tilaratkaisuja, jotka samalla voidaan helposti myös yhdistää osaksi ikäluokkien oppimisalueita vuosiluokat Omien taitotasojen mukaiseen opiskelun painottumisen myötä oppimisalueita määrittävät myös ainekohtaiset erityistarpeet. Näin tilojen avoimuutta tulee voida säädellä verho-, väliovi- sekä väliseinäratkaisuin. Hyvät kulkuyhteydet myös aineryhmäkohtaisille oppimisalueille tulee huomioida suunnittelussa. Kalusteiden liikuteltavuus ja säädettävyys huomioimalla varmistetaan kaikille käyttäjille luontevat opetus- ja oppimistilanteet. Matemaattis-luonnontieteellinen oppimisalue Oppimisalue on matematiikan, fysiikan, kemian, biologian ja maantiedon opiskeluun tarkoitettu kokeiluun ja yhdessä tutkimiseen ohjaava oppimisympäristö. Turvallisissa ja innostavissa tilakokonaisuuksissa muuntojoustavat tilat tarjoavat myös mahdollisuuden yli ainerajojen mahdollistavien oppimiskokonaisuuksien toteuttamiseen. Hankesuunnitelma

64 77, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , liite 32 Sivu 63 Humanististen aineiden ja kielten oppimisalue Oppimisalue on kaikkien humanististen aineiden sekä eri kielten opiskelun mahdollistava oppimisalue. Aineiden runsaslukuisuuden vuoksi oppimisalueelle edellytetään eri suuruisia ja tapauskohtaisesti yhdisteltäviä tiloja. Tavoitteena on mahdollistaa luontevat opiskelutilanteet niin ohjattuun opettajajohtoiseen työskentelyyn kuin joustaviin ikäkausikohtaisiin suurryhmä-työskentelyihinkin. Taito- ja taideaineiden oppimisalue Taito- ja taideaineiden oppimisalue on monipuolinen käden taitoja painottava oppimisympäristö. Alueelle sijoittuvat käsityökasvatuksen, kuvataiteen ja kotitalouden ajan hengessä toteutetut oppimistilat. Monimateriaalisen käsityökasvatuksen periaatteita kunnioittaen tilojen yhteiskäyttöisyyttä on lisätty yhteiskäyttötiloilla sekä -varastoinneilla. Sijoittamalla musiikin opetuksen tilat keskustorin viereen mahdollistetaan luokkatilan muuntuminen esitystilaksi keskustorin suuntaan. Näiden tilojen suunnittelussa otetaan huomioon myös kansalaisopiston tarpeet suunnittelemalla varastot, jotka riittävät sekä peruskoululle että kansalaisopistolle. Myös tiloihin kulku suunnitellaan sellaiseksi, että se onnistuu vaivattomasti myös iltaisin. Erityisen tuen tilat Valkeavuoren koulu toimii erityisopetuksen strategisten linjausten mukaisesti alueellisena osaamiskeskuksena. Käytännössä tämä merkitsee kolmen vaativan erityisen tuen oppilasryhmän sijoittamista osaksi koulua ja sen oppimisympäristöjä. Tuen asteen syvyydestä johtuen tilat suunnitellaan ja toteutetaan omana kokonaisuutenaan huomioiden tarvittavat tuki- ja terapiatilat. Piha-alue oppimisympäristönä Sekä koulun että päiväkodin pihat suunnitellaan helposti valvottavaksi, katvealueita ei saa muodostua. Teiden ja pihojen aurauksen, lumenluonnin ja hiekoituksen vaatimat tilat otetaan huomioon. Sisäänkäynnit ja pihapinnoitteet suunnitellaan siten, että rakennukseen ei kantaudu tarpeettomasti likaa ja roskaa. Pihan toiminta-alue tulee olla valaistu riittävässä määrin, mikä luo turvallisuutta. Pihalle suunnitellaan yhtenäisiä kasvillisuusalueita ja istutettaviksi kasveiksi valitaan lajikkeita, jotka viihtyvät tontin olosuhteissa ja ovat myrkyttömiä. Istutettava kasvillisuus on myös hyvä oppimiskohde. Koulun piha on suunniteltava eri-ikäisiä oppijoita aktivoivaksi ja osallistavaksi alueeksi, joka tukee yhteisöllisyyttä. Pihalla ei ole ajoneuvoliikennettä eikä pysäköintiä. Pihalle suunnitellaan erilaisia paikkoja ulko-opetukseen. Varastoja tarvitaan ulkoliikunta- ja välituntivarusteille. Kiinteistöhuollon varusteille rakennetaan niin ikään varastotila erikseen tai edellä mainittujen yhteyteen. Hankesuunnitelma

65 77, VAPAA :30 / Liite: Vapaa-ajan ltk , liite 32 Sivu 64 Liikennejärjestelyt Kampusalueen liikennejärjestelyt tulee suunnitella kokonaisuutena huomioiden päivä- ja iltakäytön tarpeet. Päiväkäytön osalta huomiota tulee kiinnittää seuraaviin liikennejärjestelyosatekijöihin: - Oppilaiden liikkuminen kävellen, polkupyörällä ja mopoilla - Koulun oppilaiden saattoliikenne lukio ja perusopetus huomioiden - Päiväkotilasten ja esikoululaisten saatto ja nouto autolla - Koulukuljetusautot - Henkilökunnan pysäköinti: autot ja polkupyörät - Hyvinvointipalveluiden asiakkaiden liikenne ja pysäköinti - llta- ja viikonloppukäytön liikenne - Huoltoliikenne eriytettynä (keittiö, liikuntahalli, tekninen käsityö) Alueen saattoliikenne on vilkasta, koska lapsia ja oppilaita saatetaan kouluun. Saattoliikennettä on runsaasti varsinkin aamulla koulun alkaessa. Jättöpaikan tulee olla turvallinen ja liikenteen sujuva, vaikka autoja on paljon samaan aikaan. Alla liikennejärjestelyihin liittyvä havainnekuva suunnittelutyön tueksi: Saattoliikenne Kevyt liikenne Päiväkodin ja esiopetuksen saatto- ja hakuliikenne on erilainen kuin koulujen: vanhemmat pysäköivät auton hetkeksi, kun he tuovat lapsensa sisälle asti ja hakevat iltapäivällä. Autoille pitää varata lyhytaikaisia P-paikkoja mahdollisimman lähellä päiväkodin sisäänkäyntiä. Hankesuunnitelma