Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (45) Liikuntalautakunta LJ/

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (45) 62 Liikuntalautakunnan lausunto tarkastuslautakunnalle vuoden 2015 arviointikertomuksesta HEL T Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon tarkastuslautakunnalle: 1. Vuoden 2013 suositusten arviointi Kohdassa 2.1. käsitellään tarkastuslautakunnan vuonna 2013 antamien suositusten vaikuttavuuden arviointia. Tarkastuslautakunta suosittaa, että liikuntalautakunnan tulee varmistua siitä, että liikuntatoimessa ryhdytään toimenpiteisiin arviointikertomuksessa esitettyjen suositusten johdosta. Vuoden 2013 suosituksissaan tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota liikuntatoimen sitovien toiminnallisten tavoitteiden asetteluun ja dokumentointiin. Sitovat toiminnalliset tavoitteet uudistettiin vuoden 2016 talousarvioon. Lisäksi tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen ja helsinkiläisten liikunnan lisäämiseen lähiliikuntapaikkoihin investoimalla. Lähiliikuntapaikkoja koskevaa viestintää ja markkinointia kehitettiin mm. järjestämällä uusilla lähiliikuntapaikoilla avajaisia. Lisäksi viraston markkinoinnissa otettiin käyttöön sosiaalisen median kanavat. Kuntalaisia aktivoidaan ja ohjataan lähiliikuntapaikkojen käyttämiseen myös kesällä Liikunnanohjaajat ohjaavat kuntalaisia lähiliikuntapaikoilla eri kohderyhmät huomioiden, esim. nuoret ja ikääntyneet. Näin lisätään lähiliikuntapaikkojen tunnettuisuutta, käytettävyyttä ja kannustetaan kuntalaisia omaehtoisen liikunnan lisäämiseen. Tarkastuslautakunta suositti vuotta 2013 koskevassa kertomuksessaan myös sen selvittämistä edistävätkö liikuntainvestoinnit liikkumista ja tämän myötä ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Liikuntavirasto tilasi vuonna 2015 selvityksen, joka koski liikuntapaikkainvestointien vaikutuksia helsinkiläisten liikuntakäyttäytymiseen (KPMG). Tarkastelu tehtiin suurpiiritasolla. Selvityksen mukaan suurpiirien välillä on merkittäviä eroja liikuntakäyntien asukaskohtaisessa määrässä. Erot selittynevät osittain sillä, että osa liikuntapaikoista houkuttelee kävijöitä muista suurpiireistä ja muista

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (45) kunnista. Myös liikuntapaikan sijainti työpaikan läheisyydessä tai muutoin tavanomaisen elinpiirin alueella ohjaa liikuntakäyttäytymistä. Edelleen selvityksessä todetaan, että liikuntapaikkoihin tehdyillä investoinneilla voidaan saavuttaa positiivisia vaikutuksia kuntalaisten liikuntakäyttäytymiseen. Myös niillä investoinneilla, joilla ei laajenneta liikuntapaikkojen pinta-alaa tai investoinnit eivät muuten suoraan kohdistu tilojen käyttäjien liikuntamahdollisuuksiin, näyttää olevan liikunnan käyntimääriä lisäävä vaikutus. Alueen asukaskohtaiset käyntimäärät liikuntapaikoissa ovat lisääntyneet selvimmin niissä suurpiireissä, joissa oli investoitu liikuntapaikkoihin yli 100 / asukas. Liikuntakäynnit ovat kasvaneet erityisesti niissä liikuntapaikoissa, jotka perustuvat omaehtoiseen liikuntaan. Niissä suurpiireissä, joissa on tehty asukasta kohden vähiten liikuntapaikkainvestointeja, liikuntapaikkojen käyntimäärät ovat vähentyneet. Liikuntapaikkainvestoinnit palvelevat pääsääntöisesti liikunnallisesti aktiivista harrasteliikkujien ryhmää. Liikuntapuistojen yhteyteen sijoitetut lähiliikuntapaikat palvelevat todennäköisesti harrasteliikkujien ryhmää ja liikuntapuistoissa muutenkin asioivia kuntalaisia, eivätkä tavoita terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia kuntalaisia. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien ryhmä ei yleisesti hyödy liikuntapaikkainvestoinneista matalan kynnyksen liikuntapaikkoja (esimerkiksi uimahallit) lukuun ottamatta. 2. Sitovien toiminnallisten tavoitteiden dokumentointi Kohdassa 3.3. käsitellään sitovien toiminnallisten tavoitteiden dokumentoinnin puutteita. Tarkastuslautakunta toteaa, että liikuntaviraston tulee jatkossa kiinnittää huomiota siihen, että osana tilinpäätösaineistoa kaikkien sitovien tavoitteiden osalta toimitetaan sellaiset dokumentit, joiden perusteella toteutuminen voidaan varmentaa. Liikuntalautatoimi on uudistanut sitovat toiminnalliset tavoitteensa vuoden 2016 talousarvioon. Tavoitteita asetettaessa kiinnitettiin huomiota niiden toteutumisen varmentamiseen. 3. Harmaan talouden torjunta Kohdassa 5.1. käsitellään harmaan talouden torjuntaa. Tarkastuslautakunta suosittaa, että liikuntaviraston ja pelastuslaitoksen tulee asettaa hankintasopimuksissa urakoitsijoille sanktioita harmaan talouden torjuntaan liittyvien velvoitteiden noudattamatta jättämisestä harmaan talouden torjunnan tehostamiseksi.

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (45) Liikuntavirastossa on vuoden 2015 ja 2016 aikana järjestetty hankintoja tekeville työntekijöille ja viranhaltijoille koulutuksia. Lisäksi on laadittu omia kaupunkitason hankintaohjeistuksia täydentäviä ohjeistuksia. Liikuntavirasto on huomioinut sanktioiden asettamisen omissa sopimuksissaan. Liikuntaviraston urakkasopimuksissa on toteamus, että tilaajalla on oikeus keskeyttää laskujen maksaminen urakoitsijalle, mikäli tilaajavastuulain mukaisia selvityksiä ei toimiteta määräajassa. Sopimuspohjia tarkastetaan vaadittavien sanktioiden osalta pitää harmaata taloutta koskevien sanktioiden asettamista tai sanktioiden päivittämistä hankintasopimuksiin tarkoituksenmukaisina keinoina harmaan talouden tehostamiseksi. Esittelijä Lisätiedot liikuntajohtaja Anssi Rauramo Kirsti Laine-Hendolin, osastopäällikkö, puhelin: kirsti.laine(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Tarkastuslautakunta hyväksyi (41 ) vuoden 2015 arviointikertomuksen. Tarkastuslautakunta pyytää mennessä liikuntalautakunnan lausuntoa kertomuksen kohdista 2.1, 3.3, ja 5.1. Esittelijä Lisätiedot liikuntajohtaja Anssi Rauramo Kirsti Laine-Hendolin, osastopäällikkö, puhelin: kirsti.laine(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätöshistoria

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (45) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta HEL T Lausunto Kulttuuri- ja kirjastolautakunta antoi tarkastuslautakunnalle arviointikertomuksen kohdista 2.1, 5.2 ja 5.14 seuraavan lausunnon: 2.1 Tarkastuslautakunnan vuonna 2013 antamien suositusten vaikuttavuuden arviointi Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginhallituksen ja lauta- sekä johtokuntien tulee varmistua siitä, että hallintokunnat ryhtyvät toimenpiteisiin arviointikertomuksessa esitettyjen suositusten johdosta. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta toteaa, että kohdan 5.2. suositus tulee kulttuurikeskuksen osalta toteutettua vuoden 2017 talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä. Kohdan 5.14 suositus on varsinkin vapaan kulttuuritoimen osalta niin vaikea täyttää, ettei sen seurantaakaan ole perusteltua järjestää nykyistä laajemmin. 5.2 Tuloksellisuuden mittaaminen Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginmuseon, kulttuurikeskuksen, kaupunginorkesterin ja taidemuseon tulee tehdä mittareiden kehittämiseen liittyvää yhteistyötä keskenään samankaltaisten palvelujen osalta. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta toteaa, että kulttuurikeskus on uusimassa sitovien ja ei-sitovien tavoitteidensa mittariston vuosiksi 2017 ja Tämä työ on hyvä askel siihen suuntaan, että jaettuja ja yhteisten palveluiden osalta yhteneviä mittareita voidaan käyttää laajemminkin. Tässä vaiheessa työtä on pitäydytty tarkastusviraston arviointimuistion Talousarvion sitovien toiminnallisten tavoitteiden luonne, pysyvyys ja yhteys strategiaohjelmaan ( ) johtopäätösten mukaisesti siinä tavoitteessa, että viraston mittaristo olisi strategiasta johdettua, muutokseen ohjaavaa ja vuosittain vaihtuvaa. Lienee selvää, että toimialamallissa jaettuja ja strategiasta läpäisevästi johdettuja mittareita voidaan käyttää nykyistä laajemmin. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta toteaa, että kulttuurikeskuksen nyt tekemä työ antaa hyvän pohjan laajemmalle suoritetavoitteiden ja niiden mittaristojen kehittämistyölle. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta on aiemminkin peräänkuuluttanut Helsingin kulttuuripoliittista kokonaisnäkemystä, palvelutuotannon strategista ohjattavuutta sekä kulttuurin vaikuttavuuden tarkempaa mittaamista. Nykyinen hajautettu hallinto- ja johtamismalli tukee tätä ainakin tällaisten arviointien näkökulmasta heikosti.

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (45) 5.14 Palvelukustannusten kehitys opetus-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluissa Tarkastuslautakunta toteaa, että kulttuurikeskuksen, kaupunginmuseon, kaupunginorkesterin ja taidemuseon tulee käynnistää suurten kaupunkien välinen yhteistyö kulttuuritoimen palvelujen vertailemiseksi siten, että toiminnan sisältö, kustannuslaskennalliset ja palvelujen organisoinnista johtuvat eroavuudet tulevat otetuksi huomioon. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta toteaa, että esitettyä työtä on yritetty tehdä niin kauan, kuin kulttuuria on rahoitettu julkisin varoin. Helsinki on ollut mukana kuntaliiton Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporella teettämässä laajassa selvityksessä vuosina 2007, 2010 ja Viimeisellä kerralla mukana oli 24 kuntaa, jotka yhteensä kattavat yli puolet maan väestöstä. Kaikki kuusi suurinta kuntaa olivat osa selvitystä. Kansantalouden tasolla tilastokeskus on pyrkinyt kehittämään tilastojärjestelmää, jolla pyritään kuvaamaan kulttuurin taloudellista merkitystä osana tuotantoa, työllisyyttä ja koulutusta. Tämän kulttuurin satelliittitilinpitohankeen yhteydessä on todettu, että kulttuurin toimialaksi mielletty kokonaisuus sekä tilastointitavat vaihtelevat. Kaupungin kulttuuripalvelujen tuloksellisuutta arvioitaessa on myös tarpeen muistaa, että vapaaehtoistyötä ei usein oteta huomioon kulttuurialan vaikuttavuutta arvioitaessa, eikä liioin sitä, että vaikuttavuus tuotetaan kaupunkilaisille verkostomaisena yhteistyönä, jossa kaupunki on vain yksi toiminnan mahdollistajista. Maan johtavat kulttuuripolitiikan ja kuntatalouden asiantuntijat ja tutkijat ovat selvitystä tehdessään todenneet, että kattavasti vertailukelpoisen Kaupunkien kulttuuritoiminnan organisoinnin ja kulttuuripalvelujen tuottamisen tavat ovat moninaiset. Tämä hankaloittaa tietojen keruuta sekä heikentää kustannustietojen suoraa vertailtavuutta. Kustannustietoja tulkittaessa ja kaupunkien välisessä vertailussa onkin otettava huomioon nämä kaupunkien hyvin erilaiset lähtökohdat ja mallit kulttuuripalvelujen tuottamiseen ja järjestämiseen sekä niiden vaikutukset kulttuuritoiminnan kustannustietoihin. Kaikkien vuosien selvitykset ovat luettavissa verkossa osoitteessa: Kulttuuri- ja kirjastolautakunta toteaa, että Cuporen selvityksen keskeisimmät luvut ovat kuntien koko kulttuurisektorin nettokäyttökustannukset per asukas (taulukko 8, s. 61) sekä nettokäyttökustannusten jaottelu oman rahoituksen ja valtionosuuksien osalta (kuvio 1, s. 63). Kummassakin vertailussa Helsingin kulttuurikustannukset näyttäytyvät hyvin maltillisina.

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (45) Tulee myös muistaa, että huomattava osa kaikista taiteen vapaa kentän toimijoista, alan ylin koulutus mutta myös valtiolliset taidelaitokset ovat Helsingissä. Näin ollen kaikkein oleellisin kysymys olisi mikä on koko Helsingin kulttuuritarjontaa, sen kustannus helsinkiläisille ja merkitys Helsingille asukkaiden, matkailijoiden ja yritysten vetovoimatekijänä. Esittelijä Lisätiedot kulttuurijohtaja Stuba Nikula Stuba Nikula, kulttuurijohtaja, puhelin: stuba.nikula(a)hel.fi Tuula Haavisto, kirjastotoimen johtaja, puhelin: tuula.haavisto(a)hel.fi Yleisten töiden lautakunta HEL T Lausunto Yleisten töiden lautakunta antoi tarkastuslautakunnalle vuoden 2015 arviointikertomuksesta seuraavan lausunnon: Kohta 2.1 Tarkastuslautakunnan vuonna 2013 antamien suositusten vaikuttavuuden arviointi Kohta 3.3 Dokumentoinnin puutteet Vuonna 2013 annettujen suositusten vaikuttavuuden arviointiin liittyen tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginhallituksen ja lauta- sekä johtokuntien tulee varmistua siitä, että hallintokunnat ryhtyvät toimenpiteisiin arviointikertomuksessa esitettyjen suositusten johdosta. Rakennusvirasto on ryhtynyt toimenpiteisiin vuonna 2013 annettujen suositusten mukaisesti ja arvioinut niitä vuonna Esimerkiksi Winkki-tietojärjestelmähanke eli nykyinen Allu-hanke on edistynyt kilpailuttamisen kautta valitun toimittajan kanssa alkumäärittelyvaiheeseen, ja hankkeen odotetaan valmistuvan kesään 2017 mennessä. Rakennusvirastossa on myös kehitetty hankintaosaamista ja pilotoitu uusia hankintamalleja. Dokumentoinnin puutteiden osalta tarkastuslautakunta toteaa, että rakennusviraston tulee jatkossa kiinnittää huomiota siihen, että kaikkien sitovien tavoitteiden osalta toimitetaan Talpaan, osana tilinpäätösaineistoa, sellaiset dokumentit, joiden perusteella toteutuminen voidaan varmistaa. Sitovien tavoitteiden seurannan dokumentoinnissa havaittujen puutteiden vuoksi rakennusvirasto on perustanut sisäisen työryh-

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (45) Kohta 5.1 Harmaan talouden torjunta 5.7 Pyöräilyn edistämisohjelman toteutuminen män, jonka tarkoituksena on dokumentoinnin ja dokumentinhallinnan selkeyttäminen ja täsmentäminen. Tavoitteena on erityisesti raportoinnin varmentamiseen liittyvien tositteiden dokumentoinnin parantaminen. Tarkastuslautakunta toteaa, että harmaan talouden torjunnan tehostamiseksi rakennusviraston tulee asettaa hankintasopimuksessa urakoitsijoille sanktioita harmaan talouden torjuntaan liittyvien velvoitteiden noudattamatta jättämisestä. Rakennusviraston urakkasopimusten sopimusasiakirjoissa ("urakkaohjelma") on asetettu sanktioita ja sopimuksen purkuoikeutta koskevia ehtoja, jotka koskevat muun muassa alihankkijoita, jotka eivät olet toimittaneet tilaajavastuulain mukaisia selvityksiä tai jotka ovat laiminlyöneet verojen tai lakisääteisten eläke- ja tapaturmavakuutusmaksujen maksamisen. Aliurakoitsijoiden ketjuttaminen on käytännössä rajoitettu kahteen. Urakkaohjelmassa on asetettu vaatimuksia myös urakoitsijoiden RALA-pätevyydestä ja työntekijöiden perehdyttämisestä, kulkuluvista ja henkilötunnisteista. Urakkasopimuksessa on hankintalain edellyttämä lauseke työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisesta. Lisäksi HKR-Rakennuttaja käyttää tilaajavastuu.fi-palvelua urakkakohteen ja urakoitsijoiden seuraamiseen. Työmaita tarkistetaan säännöllisesti muun muassa kulkulupien ja henkilötunnisteiden osalta, ja sopimussuhteista sekä työntekijöistä toimitetaan kuukausittain tiedot verottajalle. Tarkastuslautakunta toteaa, että rakennusvirastolle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle tulee asettaa yhteiset mittarit ja tavoitteet pyöräilyinfran toteuttamiseen ja vaikutusten seuraamiseen. Lisäksi kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston tulee kohdentaa pyöräilyn edistämisen määrärahat ensisijaisesti baanaverkon ja pyöräilyn muiden pääväylien rakentamiseen ja toteuttaa pyöräpysäköinnin investointiohjelman mukaiset suunnitelmat. Pyöräilyinfran yhteisten mittareiden ja tavoitteiden asettamiseen liittyen rakennusvirasto osallistuu kaupunkisuunnitteluviraston vetämään pyöräliikenteen koordinaatioryhmään. Ryhmä tulee asettamaan yhteiset tavoitteet ja mittarit pyöräilyinfran toteuttamiseen ja vaikutusten seuraamiseen. Yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston ja HKL-liikelaitoksen kanssa valmistellaan myös vuosittainen katuinvestointien toteutusohjelma ja alus-

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (45) tava 10-vuotinen katuinvestointiohjelma. Pyöräilyhankkeiden priorisoinnin tekee kaupunkisuunnitteluvirasto, ja mahdolliset priorisointimuutokset rakennusvirasto pyrkii toteuttamaan yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Lisäksi rakennusvirasto toteuttaa pyöräpysäköintipaikat kaupunkisuunnitteluviraston laatimien hyväksyttyjen liikennesuunnitelmien mukaisesti. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitelmat perustuvat pyöräpysäköinnin kehittämissuunnitelmaan ja vastaavaan investointiohjelmaan. Esimerkiksi keskustan aluetta koskevan pyörätelineliikennesuunnitelman (lsp piir. nro 6533) toteutus on parhaillaan käynnissä. Muita toteuttamattomia pyöräpysäköintiä koskevia hyväksyttyjä liikennesuunnitelmia ei tällä hetkellä ole Kohta 5.11 Katu- ja puistosuunnitelmien toteuttaminen Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston tulee yhteistyössä ja mahdollisimman samanaikaisella suunnittelulla varmistaa, etteivät laadittavat liikennesuunnitelmat aiheuta muutoksia katusuunnitelmiin. Lisäksi rakennusviraston tulee harkita, onko myös katusuunnitelmissa mahdollista tehdä niiden toteuttamiskustannuksia järkevästi alentavia ratkaisuja. Rakennusvirasto laatii katusuunnitelmat hyväksyttyjen liikennesuunnitelmien perusteella, ja katusuunnitteluvaiheessa hankkeiden ohjausryhmiin nimetään aina kaupunkisuunnitteluviraston edustaja. Rakennusvirasto tulee jatkamaan tiivistä yhteistyötä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa mm. laatimalla teknisiä suunnitelmia merkittävien nykyisten katujen liikennejärjestelyhankkeissa, jotta jo liikennesuunnitteluvaiheessa voidaan riittävästi varautua mm. kadun maanalaisten rakenteiden aiheuttamiin rajoitteisiin katutilan uudelleen jakamisessa eri liikennemuodoille. Lisäksi vuonna 2016 käynnistyy yhteinen pilottihanke, jossa liikenne- ja katusuunnittelu tilataan yhtenä toimeksiantona konsulttitoimistolta. Katusuunnitelmien toteuttamiskustannusten alentamisen kannalta merkittävimmät ratkaisut tehdään jo asemakaavavaiheessa, kun kohteeseen sisällytetään erilaisia kansirakenteita, siltoja, kanavia tai muita taitorakenteita. Alustava hankeohjelma laaditaan jo asemakaavavaiheessa kaupunkisuunnitteluvirastossa ja sitä tarkennetaan rakennusvirastossa toteutussuunnittelun käynnistymisvaiheessa. Rakennusvirasto ohjaa katu- ja puistosuunnittelua hankeohjelman mukaisesti. Projektialueille ja muille merkittäville alueille on jo kaavoitusvaiheessa määritelty laatutasotavoitteet, joita katu- ja puistosuunnittelussa noudatetaan. Esittelijä kaupungininsinööri

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (45) Raimo K Saarinen Lisätiedot Suvi Kokkonen, lakimies, puhelin: suvi.kokkonen(a)hel.fi Taidemuseon johtokunta HEL T Lausunto Taidemuseon johtokunta antoi seuraavan lausunnon arviointikertomuksesta 2015: 2.1 Tarkastuslautakunnan vuonna 2013 antamien suositusten vaikuttavuuden arviointi Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginhallituksen ja lauta- sekä johtokuntien tulee varmistua siitä, että hallintokunnat ryhtyvät toimenpiteisiin arviointikertomuksessa esitettyjen suositusten johdosta. Taidemuseo on hyödyntänyt annettuja suosituksia ja toimenpiteisiin on ryhdytty. Suositukset ovat tukeneet toiminnan kehittämisen tarpeellisuutta. Toimenpiteiden vaikutukset ovat olleet arvioitavissa: arvioinnin kohteena olleen asian tila on muuttunut suoritettujen toimenpiteiden myötä paremmaksi. Taidemuseon johtokunta arvioi, että kaupunkitasoisia suosituksia on kattavasti noudatettu taidemuseossa. Esimerkiksi tilankäytön tehostamisen tavoitetta on toteutettu keskittämällä toimintaa seitsemästä toimipisteestä kahteen toimipisteeseen. 5.2 Tuloksellisuuden mittaaminen Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginmuseon, kulttuurikeskuksen, kaupunginorkesterin ja taidemuseon tulee tehdä mittareiden kehittämiseen liittyvää yhteistyötä keskenään samankaltaisten palvelujen osalta. Taidemuseon johtokunta viittaa kaupunginmuseon vastaavaan lausuntoon ja toteaa samoin, että kukin virasto tuottaa hyvin omankaltaisiaan palveluja, joita ei ole kaikilta osiltaan mahdollista yhteismitallistaa. Keväällä 2015 käynnistetty kaupungin johtamisjärjestelmän uudistushanke tuonee tähän kuitenkin muutoksia tiivistäen jatkossa toimialan yhteistyötä, jolloin muutospäätösten mukaisesti on tarkoituksenmukaista ryhtyä yhdessä työstämään myös mittaristoa.

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (45) Taidemuseo on juuri valmistellut osaltaan tuottavuusmittaristonsa uusimista, ja tehnyt näin myös pohjatyötä mittareiden yhteiselle työstämiselle Palvelukustannusten kehitys opetus-, kulttuuri-, ja vapaa-ajan palveluissa Tarkastuslautakunta toteaa, että kulttuurikeskuksen, kaupunginmuseon, kaupunginorkesterin ja taidemuseon tulee käynnistää suurten kaupunkien välinen yhteistyö kulttuuritoimen palvelujen vertailemiseksi siten, että toiminnan sisältö, kustannuslaskennalliset ja palvelujen organisoinnista johtuvat eroavuudet tulevat otetuksi huomioon. Taidemuseon johtokunta toteaa, että suositus on hyvä. Vertailu suurten kaupunkien kesken on toiminnan kehittämisen kannalta hyödyllistä, varsinkin kun vertailussa suosituksen mukaisesti otetaan huomioon toiminnan sisältö, kustannuslaskennalliset ja palvelujen organisoinnista johtuvat eroavuudet. Tampere ja Turku vertautuvat kokonsa puolesta parhaiten Helsingin taidemuseoon. Taidemuseo vertailee toimintaansa luonnollisesti myös pääkaupunkiseudun muihin taidemuseoihin. Vertailua tukee myös Museoviraston Museotilastoon vuosittain kokoama tilastotieto ammatillisesti hoidettujen museoiden taloudesta, henkilökunnasta ja toiminnasta. Helsingin taidemuseon menot/asukas olivat vuonna 2014 yhteensä 9,85 euroa/asukas. Esittelijä Lisätiedot taidemuseon johtaja Maija Tanninen-Mattila Pia Uljas, hallintopäällikkö, puhelin: pia.uljas(a)hel.fi Elina Leskelä, intendentti, puhelin: elina.leskela(a)hel.fi Pelastuslautakunta HEL T Päätös Pelastuslautakunta päätti todeta, että pelastuslaitos on ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin ja että sillä ei ole muuta lausuttavaa vuoden 2015 arviointikertomuksen johdosta. Esittelijä pelastuskomentaja

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (45) Simo Wecksten Lisätiedot Henri Nordenswan, hallintopäällikkö, puhelin: henri.nordenswan(a)hel.fi Kaupunginhallitus HEL T Lausunto Kaupunginhallitus päätti antaa tarkastuslautakunnalle Arviointikertomus 2015:n kohdista seuraavan lausunnon: 2.1 Tarkastuslautakunnan vuonna 2013 antamien suositusten vaikuttavuuden arviointi Arviointikertomuksessa todetaan, että kaupunginhallituksen ja lauta- sekä johtokuntien tulee varmistua siitä, että hallintokunnat ryhtyvät toimenpiteisiin arviointikertomuksessa esitettyjen suositusten johdosta. Kaupunginhallitus toteaa, että hallintokunnilta pyydetään vuosittain selvitys siitä, mihin toimenpiteisiin hallintokunnat ovat ryhtyneet edellisvuoden arviointikertomuksessa esitettyjen suositusten johdosta. Selvitys toimitetaan kaupunginvaltuustolle. Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginkanslia on toimittanut marraskuussa 2015 tarkastusvirastoon selvityksen vuoden 2013 arviointikertomuksen suositusten vaikuttavuudesta. 3.3 Dokumentoinnin puutteet Arviointikertomuksessa todetaan, että tukkutorin, hankintakeskuksen, ympäristökeskuksen, kaupunginorkesterin, Työterveys-liikelaitoksen ja kaupunkisuunnitteluviraston tulee jatkossa toimittaa Talpaan, osana tilinpäätösaineistoa, sellaiset dokumentit, joiden perusteella sitovien tavoitteiden toteutuminen voidaan varmentaa. kaupunginkanslian, rakennusviraston, Staran, pelastuslaitoksen, sosiaali- ja terveysviraston ja liikuntaviraston tulee jatkossa

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (45) kiinnittää huomiota siihen, että kaikkien sitovien tavoitteiden osalta toimitetaan Talpaan, osana tilinpäätösaineistoa, sellaiset dokumentit, joiden perusteella toteutuminen voidaan varmentaa. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että sitovien tavoitteiden toteutuminen voidaan varmentaa. Tavoitteiden dokumentoinnit on kerätty talousarviovuoden aikana jo talousarvion toteutumisen seurannan yhteydessä. Tilinpäätösvaiheessa kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota tavoitteiden toteutumisen dokumentointiin. Kaupunginkanslia ja taloushallintopalvelut tiivistävät yhteistyötä tilinpäätöstietojen kokoamisvaiheessa sen varmistamiseksi, että kaikki tarvittavat tiedot on toimitettu. 3.4 Tytäryhteisöille asetettujen sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Arviointikertomuksessa todetaan, että kaupunginkanslian tulee kehittää tilinpäätösraportointia siten, että myös tytäryhteisöjen osalta sitovien tavoitteiden toteutumatiedot sisältävät lyhyen perustelun sille, millä perusteella tavoite toteutui. Kaupunginhallitus toteaa, että tytäryhteisöjen sitovien tavoitteiden toteutumista arvioidaan tytäryhteisöjen toimittamien toteumatietojen perusteella. Tytäryhteisöjen edellytetään dokumentoivan toteumatiedot niin, että tavoitteiden toteutumisen arviointi on tosiasiassa mahdollista. Jatkossa tilinpäätösraportointia kehitetään niin, että myös tytäryhteisöjen osalta sitovien tavoitteiden toteutumatiedot sisältävät lyhyen perustelun sille, millä perusteella tavoite toteutui. 4.2 Talouden tunnuslukujen kehitys Arviointikertomuksessa todetaan, että kaupunginkanslian tulee selvittää rakennuttajaresurssien riittävyys suhteessa käytettävissä oleviin investointimäärärahoihin. Kaupunginhallitus toteaa, että rakennushankkeiden toteutumiseen ja määrärahankäyttöön vaikuttavat useat eri tekijät, kuten rakentamisen lupaedellytysten ja asemakaavallisten edellytysten viivästyminen. Rakentamishankkeiden eteneminen on usein myös sidoksissa muiden osapuolten edellytyksiin toteuttaa suunniteltuja hankkeita. Rakennuttajaresursseja arvioidaan virastojen tekemien esitysten pohjalta täyttölupaprosessissa. Virastojen osoittamia perusteltuja rakennuttamisen lisätarpeita on otettu huomioon mm. vakanssien muutoksilla. Rakennutta-

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (45) miseen liittyviä palveluita on mahdollista tilalta myös konsulteilta. Meneillään olevassa johtamisjärjestelmän uudistuksessa suunnitellaan toimialojen palvelukokonaisuuksia. Tässä yhteydessä selvitetään myös rakennuttamisen parantamista uudelleenorganisoinnilla. 5.1 Harmaan talouden torjunta Arviointikertomuksessa todetaan, että kaupunginhallituksen tulee edelleen pyrkiä vaikuttamaan siihen, että julkisia hankintoja tekeville viranomaisille säädettäisiin tiedonsaantioikeus palveluja tarjoavien organisaatioiden julkisten velvoitteiden ja maksujen hoitamiseen liittyviin tietoihin. kaupunginkanslian tulee yhteistyössä hallintokuntien kanssa päivittää harmaan talouden torjuntaohje vastaamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja toimialojen erityispiirteitä. rakennusviraston, Staran, HKL:n, liikuntaviraston ja pelastuslaitoksen tulee asettaa hankintasopimuksissa urakoitsijoille sanktioita harmaan talouden torjuntaan liittyvien velvoitteiden noudattamatta jättämisestä harmaan talouden torjunnan tehostamiseksi. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että harmaan talouden torjuntaa jatketaan käytettävissä olevin keinoin, ja että käytettävissä olevat keinot olisivat mahdollisimman tehokkaat. Kaupunginhallitus tulee lausunnoissaan vaikuttamaan tiedonsaantioikeuden laajentamiseen. Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginkanslia on aloittanut harmaan talouden torjuntaohjeen päivityksen. Kaupunginhallitus toteaa, että hankintasopimuksiin tai niihin liittyviin ehtoihin asetettavat sanktiot velvoitteiden noudattamatta jättämisestä ovat tarkoituksenmukaisia keinoja harmaan talouden torjunnan tehostamiseksi. 5.2 Tuloksellisuuden mittaaminen Arviointikertomuksessa todetaan, että kaupunginkanslian tulee

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (45) lisätä palvelujen monipuoliseen mittaamiseen ja mittareiden laadintaan liittyvää koulutusta ja ohjeistusta. Koulutuksessa ja ohjeistuksessa on otettava huomioon vaikuttavuuden mittaaminen taloudellisuuden ja tuottavuuden sekä palvelujen ja työelämän laadun mittaamisen ohella. kaupunginmuseon, kulttuurikeskuksen, kaupunginorkesterin ja taidemuseon tulee tehdä mittareiden kehittämiseen liittyvää yhteistyötä keskenään samankaltaisten palvelujen osalta. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että kaupunginkanslia huolehtii palvelujen monipuoliseen mittaamiseen ja mittareiden laadintaan liittyvästä koulutuksesta ja toteaa, että toiminnan suunnittelussa huomioidaan myös vaikuttavuuden mittaaminen taloudellisuuden ja tuottavuuden sekä palvelujen ja työelämän laadun mittaamisen ohella. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että hallintokunnat tekevät mittareiden kehittämiseen liittyvää yhteistyötä keskenään samankaltaisten palvelujen osalta. 5.3 Palkkatasa-arvo ja samapalkkaisuus Arviointikertomuksessa todetaan, että kaupunginkanslian tulee ryhtyä toimiin, jotta virastojen väliset mahdollisuudet ja käytännöt tulos- ja kertapalkitsemisessa olisivat tasavertaisia esimerkiksi realistisen talousarviobudjetoinnin näkökulmasta. Erityisesti Staran poikkeaviin palkkiokäytäntöihin tulee puuttua. kehittää henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiä ja palkkakartoituksia siten, että saadaan tarkempaa vertailutietoa etenkin isojen virastojen käyttöön ja että eri palkanosien vertailtavuus ja kokonaispalkan vertailu on mahdollista. kaupunginkanslian henkilöstöosaston tulee saattaa loppuun hinnoittelemattomien tehtävien sijoittaminen vaativuusluokkiin ja ryhtyä toimiin mahdollisten epäoikeudenmukaisten palkkaerojen tasaamiseksi. jatkaa toimia naisjohtajien määrän lisäämiseksi, ammattialojen segregaation vähentämiseksi ja miesten kannustamiseksi perhevapaiden pitämiseen. Kaupunginhallitus toteaa, että tulospalkkioiden maksaminen katsotaan oikeudenmukaiseksi, kun niiden maksaminen perustuu samoihin peri-

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (45) aatteisiin ja linjauksiin kaikissa kaupungin virastoissa ja liikelaitoksissa. Kaupunginjohtajan hyväksymien ( ) periaatteiden mukaan järjestelmä on omarahoitteinen eli viraston kaupunginvaltuustossa käsiteltävään talousarvioon ei varata erillistä määrärahaa tulospalkkioita varten. Tulospalkkioiden maksamiseen liittyy jo järjestelmän luonteen vuoksi rahoitusriski. Tämä on kirjattu periaateohjeistukseen ja sitä on täydennetty kaupunginhallituksen hyväksymissä vuoden 2015 talousarvion noudattamisohjeissa. Virastoja ja liikelaitoksia on kannustettu käyttämään kertapalkitsemista täydentämään tai korvaamaan tulospalkkiojärjestelmää. Kertapalkkiot soveltuvat hyvin yksilöiden ja tiimien palkitsemiseen. Kaupunginkanslia on tuottanut sukupuolijaon mukaan kertapalkisemiseen liittyviä tietoja virastoille ja liikelaitoksille nyt ensimmäisen kerran. Tarkoituksena on nimenomaan ollut tehdä näkyväksi nykytilanne ja varmistaa, että henkilöstölle myönnetään kertapalkkioita työtulosten eikä sukupuolen mukaan. Starassa käytössä oleva palkitsemisen käytäntö perustuu voimassa olevaan paikalliseen sopimukseen. Staran osalta on käynnistetty selvitys jo viime vuoden puolella ja todettu, että ko. järjestelmän käytölle ei ole enää perusteita. Kaupunginkanslia on jo ryhtynyt Staran kanssa tarvittaviin toimenpiteisiin tilanteen muuttamiseksi. Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että kaupunkiorganisaation koon ja viiden erillisen sopimusalan palkkojen seuranta vaatii kehittynyttä raportointijärjestelmää. Nykyinen raportointi on jokseenkin puutteellista ja tietoa kootaan eri tarpeita varten varsin monimutkaisesta HIJAT-palkanlaskentajärjestelmästä. Raportointia tullaan kehittämään osana HR-tietojärjestelmähanketta, jonka hankintaan liittyvä kilpailutus on tarkoitus käynnistää jo tänä vuonna. Kaupunginhallitus toteaa edelleen, että tehtävien vaativuuden arviointi (TVA) on keskeinen menetelmä oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen palkkapolitiikan toteuttamisessa. Tätä varten on kehitetty kaupunkiyhtenäistä TVA-työtä. Hinnoittelemattomien tehtävien TVA-työtä jatketaan tänä vuonna sovitun aikataulun mukaisesti. Johtamisjärjestelmän uudistuksen yhteydessä on odotettavissa muutoksia erityisesti johdon, hallinnon ja erilaisten asiantuntijoiden tehtävissä. TVA-työtä tuleekin jatkuvasti päivittää ja uudessa toimialaorganisaatiossa tuleekin varmistaa ajantasainen TVA-työ, minkä pohjalta voidaan käynnistää palkkaepäkohtien korjaaminen. Kaupunginhallitus toteaa lopuksi, että kaupunginkanslia seuraa ja tukee henkilöstön tasa-arvosuunnitelman mukaista kehittämistyötä virastoissa ja liikelaitoksissa. Naisia tuetaan edelleen johtamisuralle: tuetaan

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (45) heidän urakehitystään esimiestehtäviin, laaditaan kehittymissuunnitelmia tulos- ja kehityskeskusteluissa sekä jatketaan välivuoden jälkeen mentorointia. Tasa-arvosuunnitelmassa on esitetty toimenpiteitä isien kannustamiseksi perhevapaille. Tähän liittyen käynnistetään kampanja jo tämän vuoden aikana. Helsingissä on lisäksi meneillään perheystävällisen työpaikan kriteereiden laadinta yhteistyössä virastojen ja liikelaitosten kanssa. Ns. perhepäivää on myös tarkoitus kokeilla jossakin virastossa. Perhevapaisiin liittyviä asioita tullaan pitämään esillä näiden hankkeiden myötä. 5.4 Konsernin tytäryhteisöihin liittyvien strategian toimenpiteiden toteutuminen Arviointikertomuksessa todetaan, että kaupunginkanslian tulee talousarvioehdotusta laatiessaan kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, että sitovat tavoitteet ohjaisivat tytäryhteisöjä toteuttamaan kaupungin strategiaohjelman sisällöllisiä, palvelujen tuottamiseen liittyviä tavoitteita. tarkastella, erityisesti kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen toimialan yhtiöiden osalta, tytäryhtiöiden fuusioimisen mahdollisuuksia sekä yhdistämisen hyötyjä ja haittoja. Kaupunginhallitus toteaa, että talousarviotavoitteiden asettaminen on kaupunginvaltuuston keskeinen ohjauskeino suhteessa kaupungin tytäryhteisöihin. Talousarviossa asetettavien tavoitteiden kehittäminen niin, että ne ohjaavat tytäryhteisöjen toimintaa, on olennaista kaupungin toimivan konserniohjauksen kannalta. Talousarviotavoitteita ja niiden asettamiseen liittyvää prosessia on kehitetty vuosittain, mutta kehitystyötä tulee jatkaa arviointikertomuksessa esitetyllä tavalla tavoitteiden vaikuttavuuden ja ohjaavuuden parantamiseksi. Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin omistukselle eri yhteisöissä tulee olla strategiaohjelmaan liittyvä peruste. Tähän liittyvä tarkastelu ja arviointi on luonteeltaan jatkuvaa. Vastaavalla tavalla on tarkoituksenmukaista tarkastella kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen toimialan yhtiöiden osalta tytäryhtiöiden fuusioimisen mahdollisuuksia sekä yhdistämisen hyötyjä ja haittoja. Toimialalla on tehty viime vuosina merkittäviä sulautumisjärjestelyjä, erityisesti Helsingin kaupungin asunnot Oy:n perustamisen yhteydessä. Lisäksi Kiinteistö Oy Auroranlinnaan on sulautettu pienempiä kaupunkikonserniin kuuluneita asuntojen omistamiseen keskittyneitä yhtiöitä,

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (45) Helsingin kaupungin 400-vuotiskotisäätiön lakkauttamiseen liittyvän kokonaisjärjestelyn yhteydessä säätiön hallinnassa olleet kaupungin omistamat asuinrakennukset siirrettiin Helsingin kaupungin asunnot Oy:n omistukseen ja Kiinteistöosakeyhtiö Ruskeasuon asunnot Oy sekä Kiinteistö Oy Helsingin palveluasunnot ovat sulautuneet osaksi Helsingin kaupungin asunnot Oy:tä. Kaupungin Ara-rahoitteisten Heka-yhtiöiden fuusio etenee edelleen konserniohjauksen mukaisesti asteittain niin, että alkutilanteen 21 kiinteistöjen isännöinnistä ja huollosta vastaavaa alueyhtiötä ollaan vaiheittain ryhmittämässä suuremmiksi yksiköiksi. Kaupungin kaikkien asuntoyhtiöiden kokonaisfuusion mahdollisuutta rajoittaa ennen muuta se, että valtion tuella rakennettujen kiinteistöjen talous tulee vallitsevan lainsäädännön puitteissa pitää erillään vapaarahoitteisten kohteiden taloudesta. Kaupungin omistukseen on maanhankinnan yhteydessä päätynyt useita kiinteistöyhtiöitä, joita samoin on systemaattisesti fuusioitu yhdeksi yksiköksi sitä mukaan, kun niitä on ostettu. Kaupunginhallitus toteaa, että jo toteutettujen järjestelyjen lisäksi on tarpeen edelleen jatkaa toimialan tytäryhteisöjen tarkastelua kaupunkikonsernin kannalta tarkoituksenmukaisimman kokonaisuuden muodostamiseksi. 5.5 Nuorisotakuun toteutuminen Arviointikertomuksessa todetaan, että kaupunginhallituksen tulee varmistaa, että nykyisellään hajanaiset nuorten palvelut kootaan nuoren näkökulmasta yhdeksi palvelukokonaisuudeksi. kaupunginkanslian tulee yhdessä Ohjaamon muiden toimijoiden kanssa varmistaa, että Ohjaamo-hankkeessa kehitettävät hyvät käytännöt jatkuvat myös hankekauden päättymisen jälkeen. kaupunginkanslian työllisyyspalvelujen tulee nuorille suuntautuvassa viestinnässä ottaa entistä enemmän huomioon nuorten suosimat sosiaalisen median kanavat. Kaupunginhallitus toteaa, että osana työllisyydenhoidon kokonaisuudistusta nuorten palvelut (Respa, Tulevaisuustiski, Ohjaamo, Nuorten työ-

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (45) hönohjaus ja TYP nuorten tiimi) tullaan kokoamaan yhteen. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan Ohjaamo-hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa pidetään jo hankekauden aikana lähtökohtana, että hanke toimii pilottina myöhemmin vakituisesti järjestettävälle toiminnalle. Hankkeessa hyväksi todettavat käytännöt otetaan osaksi vakituista toimintaa. Virastojen sitoutuminen ohjaamon toimintaan myös hankeajan jälkeen on tärkeää. Ohjaamo käyttää jo nyt viestinnässään nuorten toiveiden mukaisesti eri sosiaalisen median kanavia. Matalan kynnyksen toimintamalli edellyttää monipuolisia tapoja nuorten tavoittamiseksi, mutta sosiaalisen median hyödyntämistä kehitetään myös muissa nuorten palveluissa osana normaalia kehittämistä. 5.6 Kaupungin työllisyydenhoidon vaikuttavuus Arviointikertomuksessa todetaan, että kaupunginhallituksen tulee toimia sen edistämiseksi, että työvoimapalvelut siirretään resursseineen kuntien vastuulle, tai vaikuttaa lainsäädäntöön tietojensiirron sallimiseksi valtion työvoimahallinnosta kuntien työllisyydenhoitoon. varmistaa, että toimialat ryhtyvät toimenpiteisiin työkokeilukiintiön toteuttamiseksi. kaupunginkanslian tulee selvittää, kannattaako kaupungin järjestää niin sanotuille kuntaosuuslistalaisille nykyistä enemmän työmahdollisuuksia riippumatta valtion palkkatuesta. Kaupunginhallitus toteaa, että kuutoskaupungit ovat tehneet jo aikaisemmin ehdotuksen työllisyydenhoidon siirrosta resursseineen kuntien vastuulle, ja että Helsinki on mukana tästä seuranneissa valmisteluissa kunnan ja valtion välisen työnjaon selkeyttämiseksi. Helsingin kaupunki on mukana valmistelussa pääkaupunkiseudun erillisratkaisusta työllisyys-, yrittäjyys- ja maahanmuuttoasioissa. Valmistelussa pyritään varmistamaan mainitut tavoitteet. Kaupunginhallitus pitää tämän kaltaista valmistelua tärkeänä ja huomioi tämän valtiolle annettavissa lausunnoissa ja kannanotoissa. Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginjohtaja on asettanut työmarkkinatuki -työryhmän työmarkkinatuen kuntaosuuden seuraamiseksi ja toimintaehdotusten tekemiseksi. Työmarkkinatukiryhmä seuraa työkokeilukiintiöiden toteutumista ja raportoi johtajistolle säännöllisesti. Kaupunginkanslia on lähettänyt tiedotteet virastoille kiintiöiden toimeenpa-

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (45) nemiseksi sekä toteuttaa virastoihin tiedotuskierrokset, joilla tuetaan työkokeilujen järjestämistä. Kaupunginkansliassa valmistellaan työllistämisen nettovaikutusten arvioinnin laskentamallia, jotta voidaan laskea erilaisten työllistämistoimenpiteiden vaikutuksia ja arvioida vaihtoehtoja niiden toteuttamiseksi. Laskelmat otetaan huomioon työllisyydenhoidon jatkovalmisteluissa ja laskelmien pohjalta arvioidaan miten työmahdollisuuksia kuntaosuuslistalaisille tarjotaan. 5.7 Pyöräilyn edistämisohjelman toteutuminen Arviointikertomuksessa todetaan, että kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvirastolle tulee asettaa yhteiset mittarit ja tavoitteet pyöräilyinfran toteuttamiseen ja vaikutusten seuraamiseen. kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston tulee kohdentaa pyöräilyn edistämisen määrärahat ensisijaisesti baanaverkon ja pyöräilyn muiden pääväylien rakentamiseen. toteuttaa pyöräpysäköinnin investointiohjelman mukaiset suunnitelmat. Kaupunginhallitus pitää pyöräilyinfran toteuttamisen ja vaikutusten seuraamisen mittareiden kehittämistä tärkeänä ja toteaa, että pyöräilyinvestointien tuottavuuden, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden sekä pyöräväylien talvihoidon kehittämisen näkökulmasta olisi hyvä jatkossa tilastoida ja esittää pyöräilijämäärien muutoksia kesäkauden lisäksi myös muina vuodenaikoina. Kaupunginhallituksen toteaa, että pyöräilyn edistämisen määrärahojen kohdentamisessa tulisi baanaverkon ja pyöräilyn muiden pääväylien ohella priorisoida liikenneturvallisuuden kannalta tärkeimmät kohteet. Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että pyöräväylien suunnittelu ja toteutus rakennettuun kaupunkiympäristöön on mm. asukkaiden ja yritysten vaikuttamismahdollisuuksien varmistamisen vuoksi hidas prosessi, minkä vuoksi toteutus ei ole edennyt määrärahojen mahdollistamalla tasolla. Pyöräilyn väylien ja siltojen toteuttamiseen varatut käyttämättä jääneet määrärahat on kuitenkin vuosittain myönnetty ylitysoikeutena seuraavana vuonna käytettäväksi. 5.8 Normaaliolojen häiriötilanteisiin varautuminen Arviointikertomuksessa todetaan, että

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (45) kaupunginkanslian tulee ohjeistaa hallintokunnat laatimaan erilaisiin häiriötilanteisiin varautumisensa tasosta niin sanottu kypsyysanalyysi sekä arvioimaan varautumistoimintansa kustannustehokkuus. yhdessä virastojen ja liikelaitosten kanssa järjestää harjoitus ICTtoimintojen häiriötilanteista. ryhtyä toimenpiteisiin, jotta tietojärjestelmien ylläpidon roolit ja vastuut häiriötilanteissa dokumentoidaan kirjallisesti. Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginkanslian turvallisuus- ja valmiusyksikkö järjestää keväällä 2016 kolme samansisältöistä varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan valmennusta, joissa käsitellään kypsyysanalyysiä osana varautumisen suunnittelua. Virastoja ja liikelaitoksia ohjeistetaan vuoden 2016 aikana arvioimaan varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan nykytaso capability maturity -malliin perustuvalla kypsyysanalyysillä. Sen sisältö on laadittu kaupunginkanslian turvallisuus- ja valmiusyksikön sekä Huoltovarmuuskeskuksen yhteistyönä. Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginkanslia selvittää vuoden 2016 aikana ICT-toimintojen häiriötilannetta koskevan harjoituksen järjestämistä, siihen tarvittavia resursseja sekä siihen mahdollisesti tarvittavaa ulkopuolista osaamista, kuten ICT-harjoitusasiantuntemusta ja kyberturvallisuuden asiantuntemusta. Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunkikonsernin valmiusohjeen mukaan virastoilla ja liikelaitoksilla tulee olla vuoden 2016 loppuun mennessä jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmat kaikkien toiminnan jatkuvuuden kannalta kriittisten tietojärjestelmien osalta. Lisäksi kaupunginkansliassa käynnistetään ICT-häiriönhallinnan kuvauksen ja toimintamalli laadinta. 5.9 Yhteistyön toimivuus lastensuojelun ja lasten ja nuorten peruspalvelujen välillä Arviointikertomuksessa todetaan, että sosiaali- ja terveysviraston, opetusviraston ja varhaiskasvatusviraston tulee lisätä ohjeistusta ja tiedotusta erityisesti päiväkoteihin, neuvoloihin ja kouluterveydenhuoltoon tietoisuuden lisäämiseksi lastensuojelun menettelytavoista sekä luoda yhteinen koulutuskokonaisuus monialaisesta työotteesta, yhteistyöstä ja vastuusta lasten hyvinvoinnissa ja suojelussa. sosiaali- ja terveysviraston tulee

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (45) laatia lastensuojelun ja neuvoloiden työntekijöiden välille yhteinen toimintamalli, jonka avulla tiedonvaihtoa ja yhteistyötä voidaan lisätä. ohjeistaa lastensuojelua sosiaalihuollon asiakkaan asemasta annetun lain 17 :n perusteella lapsen edun mukaiseen yhteistyöhön viranomaisten kanssa ja kehittämään yhtenäisiä lastensuojelun laatusuosituksen mukaisia toimintakäytänteitä. ryhtyä toimenpiteisiin pätevän henkilöstön saamiseksi ja henkilöstön pysyvyyden lisäämiseksi lastensuojelussa. Kaupunginhallitus toteaa, että lastensuojelun ja muiden toimijoiden yhteistyön vahvistamiseen on kiinnitetty huomiota sekä vuoden 2016 talousarviossa että vuosien strategiaohjelmassa. Vuoden 2016 talousarvioon sisältyy mm. yhteisen prosessin kehittämisen jatkaminen sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen, opetustoimen ja nuorisotoimen yhteistyönä syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten tukemiseksi. Sosiaali- ja terveystoimen perhekeskusmallin suunnittelua jatketaan ja tavoitteena on turvata kokonaisvaltainen, tarpeen mukainen tuki perheille kokoamalla perhekeskukseen lasten ja perheiden palveluja ehkäisevistä palveluista korjaaviin palveluihin. Strategiaohjelman mukaisesti lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia tuetaan varhaiskasvatuspalveluilla ja koko kaupungin kasvatuskumppanuudella, toteutetaan varhaiskasvatuksen yhteiset prosessit muiden lapsi- ja perhepalveluja tuottavien hallintokuntien kanssa lapsen tukemisessa sekä, että erityistä tukea syrjäytymisen ehkäisyyn tarvitsevilla alueilla tiivistetään perhetyön ja neuvolatoiminnan toiminnallista yhteyttä ja ensimmäistä lastaan odottaviin perheisiin toteutetaan kotikäynti Innovaatiorahaston tuloksellisuus Arviointikertomuksessa todetaan, että kaupunginhallituksen tulee edellyttää innovaatiorahaston avustuspäätöksissä, että avustuksia saaneiden hankkeiden loppuraporteissa arvioidaan hankkeen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta suhteessa saatuun avustukseen. myöntää avustuksia vain sellaisille hankkeille, jotka luovat tulevaisuuden elinkeino- ja osaamisperustaa rahaston sääntöjen mukaisesti. Kaupunginhallitus tuo esille, että kuten arviointikertomuksessa todetaan, rahaston prosessit, työkalut ja avustuskriteerit ovat viime vuosina selkiytyneet. Innovaatiorahaston haku- ja raportointiprosesseja on kehi-

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (45) tetty. Loppuraportteja varten on laadittu loppuraportointilomake. Loppuraportoinnista ohjeistetaan talousarvion laatimisohjeissa, rahoituspäätöksessä sekä rahaston internetsivuilla. Loppuraportit myös julkaistaan internetsivuilla ( Kaupunginhallitus toteaa, että päätöksessä, joka koski vuonna 2016 innovaatiorahastosta rahoitettavia hankkeita, oli liitteenä perustelumuistio, jossa kaikkien hanke-ehdotuksien sääntöjenmukaisuus eli elinkeino- ja osaamisperustan luominen oli arvioitu. Päätöksen perusteluissa todettiin, mitä perusteita hankearvioinnissa on käytetty. Kaupunginhallitus toteaa, että loppuraportointilomakkeen hyödyntämistä sekä loppuraporttien julkaisemista jatketaan. Jatkossa raportoinnin ohjeissa painotetaan, että loppuraportissa tulee entistä selkeämmin arvioida hankkeen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta suhteessa saatuun avustukseen. Vuoden 2017 rahoituspäätöksessä hankkeiden elinkeinoja osaamisperustan luominen tuodaan tämän vuoden päätöksen tapaan esille. Kaupunginhallitus toteaa, että hankearviointia ja prosessia kehitetään edelleen Katu- ja puistosuunnitelmien toteuttaminen Arviointikertomuksessa todetaan, että kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston tulee yhteistyössä ja mahdollisimman samanaikaisella suunnittelulla varmistaa, etteivät laadittavat liikennesuunnitelmat aiheuta muutoksia katusuunnitelmiin. rakennusviraston tulee harkita, onko myös katusuunnitelmissa mahdollista tehdä niiden toteuttamiskustannuksia järkevästi alentavia ratkaisuja. Kaupunginhallitus toteaa, että liikennesuunnittelun ja katusuunnittelun tekeminen yhteistyössä samanaikaisesti on tärkeää. Liikennesuunnitelman ratkaisut ovat pohjana katusuunnitelmalle. Samanaikaisessa tapahtuvassa suunnittelussa tulee suunnittelu yhteen sovittaa siten, ettei liikennesuunnitelmaan ole tarpeen tehdä myöhäisessä vaiheessa katusuunnitelmaan vaikuttavia olennaisia muutoksia. Kaupunginhallitus toteaa, että hankkeen kaikissa toteutusvaiheissa tulee pyrkiä alentamaan kustannuksia. Katusuunnitelmissa on mahdollista selvittää vaihtoehtoisia kokonaiskustannuksia alentavia toteutusratkaisuja, jotka ovat asemakaavan ja liikennesuunnitelman mukaisia. Prosessien yhteensovittaminen ja kokonaiskustannusten alentaminen

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (45) ovat keskeisessä asemassa myös tulevassa johtamisjärjestelmän uudistamisessa arvioitaessa muodostettavien toimialojen rakennetta Sosiaali- ja terveysviraston yhdistäminen Arviointikertomuksessa todetaan, että sosiaali- ja terveysviraston tulee parantaa erityisesti päihde- ja mielenterveysasiakkaiden asumisen hoitoketjua. lisätä palveluneuvontaa ja ohjausta erityisesti haavoittuville asiakasryhmille ja vahvistaa asiakkaiden ja heidän omaistensa osallisuutta palvelujen sisällön määrittelyssä. selvittää viraston hallinnon ja tukipalvelujen järjestämisen ongelmakohdat ja etsiä niihin ratkaisuja. kaupunginhallituksen tulee valvoa, että henkilöstöpolitiikka ja -hallinto koordinoidaan keskitetysti ja samalla varmistaa, että henkilöstön tiedonsaanti ja vaikutusmahdollisuudet turvataan suurissa organisaatiouudistuksissa. Kaupunginhallitus toteaa, että päihde- ja mielenterveysasiakkaiden asumispalveluprosessiin sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluneuvontaan ja ohjaukseen ja palvelukulttuuriin on kiinnitetty huomiota vuoden 2016 talousarviossa. Päihde- ja mielenterveyspalveluissa keskeistä on avohoidon ensisijaisuus. Laitospaikkoja ja ostopalveluja vähennetään ja asumispalveluprosessia tehostetaan. Asumispalveluprosessissa tehdään tiivistä yhteistyötä muiden virastojen ja muiden toimijoiden kanssa, jotta esimerkiksi mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien hoitoketju saadaan entistä sujuvammaksi ja potilaille sekä kuntoutujille saadaan tarjottua oikea-aikainen, tarkoituksenmukainen ja kokonaistaloudellinen hoito sekä kuntoutus. Väestölle suunnatun palveluneuvonnan ja ohjauksen toimintamalli luodaan osana kaupungin sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvonnan kehittämistä. Lisäksi sosiaali- ja terveysvirasto on asettanut tavoitteeksi palvelukulttuurin uudistumisen. Tarkoituksena on hyödyntää käyttäjälähtöistä palvelumuotoilua sekä edistää aktiivisesti asiakkaan valinnanmahdollisuuksia ja osallisuutta kaikissa palveluissa. Kaupunginhallitus toteaa, että viimeaikaiset kokemukset virastojen hallinnon ja tukipalvelujen järjestämisessä otetaan huomioon tulevassa johtamisjärjestelmän uudistamisessa arvioitaessa muodostettavien toimialojen hallinnon rakennetta.

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (45) Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunki on yksi työnantaja ja siksi henkilöstöpolitiikan keskeiset linjaukset luodaan keskitetysti siten, että linjauksien valmistelusta vastaa kaupunginkanslian henkilöstöosasto. Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että valmisteilla olevassa organisaatiouudistuksessa on kiinnitetty erityisesti huomiota henkilöstön tiedonsaantiin ja vaikutusmahdollisuuksiin. Kaupunki uudistuu sivustolta Helmi-intrasta on luettavissa henkilöstön asemaan liittyvät keskeiset asiat, mm. yhteistoimintasuunnitelma (YT), henkilöstön asemaan liittyvät periaatteet ja viestintäsuunnitelma. Aineistoja on käsitelty virastojen henkilöstöpäälliköiden ja vastaavien kanssa sen varmistamiseksi, että asian käsittely etenisi varmemmin yksiköihin. Esimiehille on tuotettu diasarjoja, joiden avulla he voivat helposti käsitellä muutosta yksiköissään. Sivustolla on myös kysy-vastaa palsta, jonne henkilöstö voi laittaa suoraan kysymyksiä uudistukseen liittyen. YT-suunnitelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että uudistuksen käsittely tapahtuu oikea-aikaisesti YT-elinten rinnalla niissä yksiköissä ja niiden henkilöiden kanssa, joita muutos erityisesti koskee. Suunnittelun edetessä siirtyy myös YT-käsittelyn painopiste yksiköihin, jolloin henkilöstö pääsee keskustelemaan ja esittämään näkemyksiään valmisteilla olevaan asiaan. Kaupunginhallitus toteaa edelleen, että henkilöstön yhdenvertaista asemaa turvataan myös henkilöstöperiaatteilla, jotka ovat valmisteilla yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Periaateohjeistus kokoaa yhteen asiakirjaan keskeiset menettelytavat, joilla ohjataan henkilöstösuunnittelua ja linjataan palvelussuhteen ehtoja muutostilanteessa Palvelujen järjestäminen muistisairaille Arviointikertomuksessa todetaan, että sosiaali- ja terveysviraston tulee varhaistaa muistisairaiden diagnosointia tekemällä kotihoidon asiakkaille moniammatillinen arviointi aikaisessa vaiheessa ja lisäämällä muistitestausta terveysasemilla. kehittää muistisairaan arjen toimintaa tukevaa kuntoutusta eri ammattialojen yhteistyönä sekä ottaa käyttöön muistisairasta ja hänen turvallisuuttaan tukevia apuvälineitä ja teknologiaa. lisätä erityisesti muistisairaille suunnattua palveluasumista esimerkiksi dementiakotien muodossa siten, että asumiseen liittyviä palveluja voidaan sairauden edetessä lisätä tarpeen mukaan. Kaupunginhallitus toteaa, että muistisairaiden palvelujen järjestämiseen on kiinnitetty huomiota vuoden 2016 talousarviossa. Muistisairaiden