Turvakotipalvelut 2017

Transkriptio

1 Turvakotipalvelut 2017 Päälöydökset Turvakotien asiakasmäärä kasvoi 23 % (798 asiakkaalla) vuonna Turvakotiverkoston turvakodeissa oli vapaita paikkoja vuoden jokaisena päivänä. Keskimäärin niitä oli 49 päivässä. Turvakotipalvelua tarvitseva asiakas voi hakeutua mihin tahansa turvakotiin, jossa on vapaita paikkoja. Vuoden aikana turvakoti oli täynnä Keski-Suomessa 245 päivänä, Pirkanmaalla 188 päivänä ja Pohjois-Savossa 177 päivänä. Uudellamaalla sijaitsevat turvakodit olivat samanaikaisesti täynnä 19 päivänä. Turvakotien asiakasmäärät kasvoivat yhä Vuonna 2017 Suomessa toimi yhteensä 23 turvakotia, ja näissä turvakodeissa oli tilaa yhteensä 143 perheelle. Turvakotipalvelut ovat valtion rahoittamia laissa määriteltyjä erityispalveluita lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tai sen uhan alla eläville henkilöille. Vuonna 2017 turvakodeissa oli yhteensä asiakasta, joista aikuisia oli ja lapsia Aikuisista asiakkaista naisia oli ja miehiä 135. Asiakasmäärä kasvoi vuoteen 2016 verrattuna 23 prosenttia ja vuoteen 2015 verrattuna 42 prosenttia. Turvakotipalvelujen tuottamiseen vuodelle 2018 on osoitettu lisärahoitusta neljä miljoonaa euroa. Vuonna 2018 turvakotien määrä kasvaa 27:ään ja turvakotien perhepaikkojen määrä kasvaa 179:ään. Turvakotitoimintaan on tulossa lisärahoitusta myös vuodelle Kuvio 1. Turvakotien asiakasmäärä Turvakodeissa oli yhteensä asumispäivää vuoden aikana. Yksi asiakas viipyi turvakodissa keskimäärin 15 päivää. Joonas Peltonen joonas.peltonen@thl.fi Helena Ewalds helena.ewalds@thl.fi Saana Kaipanen saana.kaipanen@thl.fi ISSN Valtiontalousarvioesitykset erustelut/33/60/52/52.html

2 Turvakotipalvelut 2017 Turvakotitoimintaa on ollut Suomessa vuodesta 1979 lähtien 2. Vuonna 2015 astui voimaan Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelujen tuottajalle 3, jonka myötä rahoitusvastuu turvakotipalveluista siirtyi valtiolle. Ennen vuotta 2015 turvakotitoiminta perustui kuntien rahoitukseen ja osittain asiakasmaksuihin. Uusi laki mahdollistaa myös kansallisten tilastojen säännöllisen keräämisen. Ennen vuotta 2015 kerätyt turvakotien tilastotiedot ovat hajanaisia, eivätkä tilastot ole kansallisella tasolla vertailukelpoisia. Ennen vuotta 2015 tilastoidut asiakasmäärät ovat 4, 5, kuitenkin melko samansuuruisia vuosien turvakotitilastojen kanssa. Vuoden 2017 aikana turvakodeissa oli yhteensä asiakasta. Valtakunnallisesti turvakotien asiakkaina olevien lasten ja aikuisten määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 23 prosentilla eli 798 asiakkaalla. Aikuisia asiakkaista oli yhteensä (52 %) ja lapsia (47 %). Aikuisasiakkaista naisia oli (94 %) ja miehiä 134 (6 %). (Liitetaulukko 1.) Turvakodeissa kertyi vuonna 2017 yhteensä asumispäivää, ja keskimäärin yksi asiakas oli turvakodissa 15 päivää. Tämä on saman verran kuin vuonna 2016 ja hieman vähemmän kuin vuonna 2015, jolloin yksi asukas viipyi turvakodissa keskimäärin 18 päivää. (Taulukko 1.) 2 Turvakotipalvelujen kansalliset laatusuositukset, THL Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle (1354/2014). 4 Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä Terhi Laine. Lähisuhde- ja perheväkivallan uhreille tarjottavat turvakotipalvelut. 5 THL:n selvitys turvakotipalveluiden nykytilasta ja tarpeesta Varpu Mäkelä, Helena Ewalds. b2a1fe8eccd4 THL TILASTORAPORTTI

3 Turvakotipalvelut 2017 Taulukko 1. Asumispäivät turvakodeittain ja turvakotien perhepaikkojen määrä Asumispäivät 2015 Perhepaikat 2015 Asumispäivät Perhepaikat Asumispäivät 2017 Perhepaikat 2017 Eksoten turvakoti, Imatra Essoten turvakoti, Mikkeli Kainuu / Oulun ensi- ja turvakodin etäyksikkö* Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Kuopion kaupungin turvakoti Lahden ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Oulun ensi- ja turvakoti ry Perhekuntoutus- ja turvakoti Villa Familia, Raasepori Porin turvakoti Esikko** Porvoon kaupungin turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry, Toukola *** Pääkaupungin turvakoti ry, Haaga Raahen ensi- ja turvakoti ry Siun soten turvakoti, Joensuu Sophie Mannerheimin turvakoti, Helsinki **** Tampereen ensi- ja turvakoti ry Turun ensi- ja turvakoti ry Turvakoti Mona, pääkaupunkiseutu Vaasan ensi- ja turvakoti ry Vantaan turvakoti ry Villa Jensenin turvakoti, Kotka Yhteensä * Vuonna 2016 etäturvakoti toimi erillisrahoitteisena hankkeena, alkaen etäturvakoti on saanut valtionavustusta ** Aloitti *** Aloitti **** Aloitti paikkaisena lähtien turvakodissa oli 7 paikkaa Turvakotien kokonaisasiakasmäärä kasvoi vuonna Asiakasmäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna kuudessa turvakodissa. Vuonna 2017 suurin turvakoti oli 11-paikkainen ja pienin turvakoti oli 1-paikkainen turvakodin etäyksikkö. (Taulukko 2.) THL TILASTORAPORTTI

4 Turvakotipalvelut 2017 Taulukko 2. Asiakkaat turvakodeittain Asiakkaat turvakodeittain Eksoten turvakoti, Imatra Siun soten turvakoti, Joensuu Kainuu / Oulun ensi- ja turvakodin etäyksikkö* 18 Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Kuopion kaupungin turvakoti Lahden ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Essoten turvakoti, Mikkeli Oulun ensi- ja turvakoti ry Perhekuntoutus- ja turvakoti Villa Familia, Raasepori Porin turvakoti Esikko** 183 Porvoon kaupungin turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry, Haaga/Helsinki Pääkaupungin turvakoti ry, Toukola/Helsinki*** 86 Raahen ensi- ja turvakoti ry Sophie Mannerheimin turvakoti, Helsinki**** 161 Tampereen ensi- ja turvakoti ry Turun ensi- ja turvakoti ry Turvakoti Mona, pääkaupunkiseutu Vaasan ensi- ja turvakoti ry Vantaan turvakoti ry Villa Jensen / Kotkan kaupunki Yhteensä * Vuonna 2016 etäturvakoti toimi erillisrahoitteisena hankkeena, alkaen etäturvakoti on saanut valtionavustusta ** Aloitti *** Aloitti **** Aloitti paikkaisena lähtien turvakodissa oli 7 paikkaa THL TILASTORAPORTTI

5 Turvakotipalvelut 2017 Turvakotijaksojen keskipituus vuonna 2017 oli 15 päivää. Turvakotijaksoista 85 prosenttia kesti vuonna 2017 alle 31 päivää, vuonna 2016 vastaava luku oli 87 prosenttia. Tasan 31 päivää tai enemmän kesti 15 prosenttia turvakotijaksoista (13 % vuonna 2016). Turvakotijaksojen pituutta tilastoidaan vain 15 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osalta. (Kuvio 2.) Kuvio 2. Turvakotiasiakkaiden turvakotijaksojen pituus (2017 n = 2 349) Asiakkaista 56 prosenttia ei ollut ollut turvakodissa edellisen viiden vuoden aikana kertaakaan, vuonna 2016 vastaava luku oli samaten 56 prosenttia. Asiakkaista 31 prosentilla oli aiempia turvakotijaksoja edellisen viiden vuoden aikana. (Kuvio 3.) Tieto aiemmista turvakotijaksoista kerättiin 15 vuotta täyttäneiltä asiakkaista. Kuvio 3. Turvakotiasiakkaiden aiemmat turvakotijaksot edellisen viiden vuoden sisällä (2017 n = 2 367) Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhui 70 prosenttia asiakkaista ja muuta kieltä 30 prosenttia asiakkaista, vuonna 2016 vastaavat luvut olivat 73 prosenttia ja 27 prosenttia. Muista kielistä yleisin oli arabia, jota puhui äidinkielenään seitsemän prosenttia asiakkaista. Vuonna 2017 tieto äidinkielestä oli saatavilla asiakkaasta ja tieto äidinkielestä puuttui 625 asiakkaan kohdalla. (Liitetaulukko 1.) THL TILASTORAPORTTI

6 Turvakotipalvelut 2017 Moni asiakas tulee turvakoteihin pienten lasten kanssa. Vuonna prosenttia asiakkaista oli alle neljävuotiaita, vuonna 2016 vastaava luku oli 19 prosenttia. Turvakotien asiakkaista vuotiaita oli 18 prosenttia, vuonna 2016 vastaava luku oli myös 18 prosenttia (Kuvio 4). Kuvio 4. Turvakotiasiakkaiden ikäjakauma (2017 n 4 257) Vuonna 2017 turvakotiin yksin, ilman lapsia tulevien aikuisasiakkaiden määrä kasvoi vuoteen 2016 verrattuna 18 prosenttia ja vuoteen 2015 verrattuna 66 prosenttia. (Kuvio 5.) Kaikkien aikuisten määrä turvakotien asiakkaina kasvoi vuodesta 2016 vuoteen prosenttia ja vuodesta 2015 vuoteen 2017 yhteensä 60 prosenttia. (Kuvio 1.) Ennen vuoden 2015 turvakotilain voimaantuloa yksin tulevilla aikuisilla on ollut hankalampi saada turvakotipaikka, kuin lasten kanssa tulevalla aikuisella. Kuvio 5. Yksin turvakotiin tulleet aikuisasiakkaat (2017 n= 904) THL TILASTORAPORTTI

7 Turvakotipalvelut 2017 Vuonna 2017 turvakotien 15 vuotta täyttäneistä asiakkaista väkivalta oli kestänyt vuoden tai alle vuoden 29 prosentilla asiakkaista, vuonna 2016 vastaava luku oli 27 prosenttia. Vuodesta viiteen vuoteen väkivalta oli kestänyt 31 prosentilla asiakkaista (33 % vuonna 2016) ja yli viisi vuotta 19 prosentilla asiakkaista (21 % vuonna 2016). (Kuvio 6). Kuvio 6. Turvakotiasiakkaiden kokeman väkivallan kesto (2017 n =2 360) Vuonna 2017 turvakotiin tullessa 64 prosenttia asiakkaista asui väkivallan tekijän kanssa yhdessä (63 % vuonna 2016) ja 27 prosenttia ei asunut (27 % vuonna 2016). Turvakotiasiakkaiden asumisesta kerätään tietoa ennen ja jälkeen turvakotijakson. Kysymykset asiakkaan asumisjärjestelyistä koskevat 18 vuotta täyttäneitä asiakkaita (Kuvio 7.) Kuvio 7. Asuvatko asiakas ja väkivallan tekijä yhdessä ? (2017 n = 2 233) Vuonna 2017 turvakotijakson jälkeen väkivallan tekijän kanssa samassa asunnossa asui 23 prosenttia asiakkaista (21 % vuonna 2016) ja eri asunnossa 58 prosenttia asiakkaista (56 % vuonna 2016). (Kuvio 8.) THL TILASTORAPORTTI

8 Turvakotipalvelut 2017 Kuvio 8. Asuvatko asiakas ja väkivallan tekijä yhdessä turvakotijakson jälkeen? (2017 n = 2 215) Vuonna prosenttia asiakkaista palasi turvakotijakson jälkeen samaan asuntoon, jossa oli asunut ennen turvakotijaksoa, (37 % vuonna 2016). Uuteen asuntoon muutti 24 prosenttia asiakkaista (24 % vuonna 2016 ). Ystävien tai sukulaisten luokse asumaan muutti 9 prosenttia asiakkaista (8 % vuonna 2016). (Kuvio 9.) Kuvio 9. Asiakkaan asumisjärjestelyt turvakotijakson jälkeen (2017 n = 2 229) Turvakotiin ohjautuminen ja turvakotien paikkatilanne Asiakkaat voivat tulla turvakotiin joko oma-aloitteisesti tai jonkun tahon ohjaamana. Turvakotiin ei tarvitse lähetettä tai maksusitoumusta. Vuonna vuotta täyttäneistä asiakkaista 35 prosenttia tuli turvakotiin omasta aloitteestaan. Asiakkaista 29 prosenttia ohjautui turvakotiin sosiaalihuollon kautta. Asiakkaita ohjautui turvakoteihin myös mm. poliisin (7 % asiakkaista), terveydenhuollon ammattilaisten ohjaamana (5 %) sekä vanhempien, muiden sukulaisten tai ystävän ohjaamina (8 %). (Liitetaulukko 1.) THL TILASTORAPORTTI

9 Turvakotipalvelut 2017 Lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokenut henkilö voi mennä asiakkaaksi mihin tahansa turvakodeista; palvelu on asiakkaalle maksutonta. Jos turvakodissa ei ole tilaa, ohjataan asiakas toiseen turvakotiverkoston turvakotiin. Vuonna 2017 asiakas ohjattiin tilanpuutteen takia toiseen turvakotiin kertaa, vuonna 2016 luku oli Valtaosa toiseen turvakotiin ohjaamisista tapahtui pääkaupunkiseudun kaupungeissa ja muissa suurissa kaupungeissa. Pääkaupunkiseudulla asiakas ohjattiin tilanpuutteen takia toiseen turvakotiin kertaa, Tampereen alueella 245 kertaa, Jyväskylän alueella 193 kertaa ja Lahden alueella 124 kertaa. (Taulukko 3). Luku toiseen turvakotiin ohjatuista asiakkaista sisältää asiakkaan, viranomaisen tai muun tahon tekemät paikkatiedustelut. Taulukko 3. Tilanpuutteen takia muualle ohjatut asiakkaat Eksoten turvakoti, Imatra Essoten turvakoti, Mikkeli Kainuu/ Oulun ensi- ja turvakodin etäyksikkö* 9 Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Kuopion kaupungin turvakoti Lahden ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Oulun ensi- ja turvakoti ry Perhekuntoutus- ja turvakoti Villa Familia, Raasepori Porin turvakoti Esikko** 0 Porvoon kaupungin turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry, Haaga/Helsinki Pääkaupungin turvakoti ry, Toukola/Helsinki*** 116 Raahen ensi- ja turvakoti ry Siun soten turvakoti, Joensuu Sophie Mannerheimin turvakoti, Helsinki**** 72 Tampereen ensi- ja turvakoti ry Turun ensi- ja turvakoti ry Turvakoti Mona, pääkaupunkiseutu Vaasan ensi- ja turvakoti ry Vantaan turvakoti ry Villa Jensenin turvakoti, Kotka Yhteensä * Vuonna 2016 etäturvakoti toimi erillisrahoitteisena hankkeena, alkaen etäturvakoti on saanut valtionavustusta ** Aloitti *** Aloitti **** Aloitti paikkaisena lähtien turvakodissa oli 7 paikkaa THL TILASTORAPORTTI

10 Turvakotipalvelut 2017 Kun asiakas ohjataan tilanpuutteen takia toiseen turvakotiin, on asiakkaan tilanne erilainen riippuen siitä, kuinka pitkän etäisyyden päässä on lähin turvakoti, jossa on vapaita paikkoja. Pääkaupunkiseudulla turvakotien väliset etäisyydet voivat olla alle kymmen kilometriä, kun taas Pohjois-Suomessa etäisyydet voivat olla satoja kilometrejä. Pääkaupunkiseudulla ohjataan asiakkaita runsaasti toisiin turvakoteihin tilanpuutteen takia. Koko vuoden 2017 aikana oli 55 päivää, jolloin kaikki pääkaupunkiseudun turvakodit olivat samanaikaisesti täynnä. Uudenmaan alueella oli vuonna päivää, jolloin kaikki turvakodit olivat samanaikaisesti täynnä. Jossakin turvakotiverkoston turvakodissa oli aina vapaita paikkoja vuoden jokaisena päivänä. Keskimäärin jokaisena päivänä oli 49 vapaata paikkaa. Turvakotipalvelua tarvitseva asiakas voi hakeutua mihin tahansa turvakotiin, jossa on vapaita paikkoja. (Kuvio 10.) Kuvio 10. Turvakotien vapaiden paikkojen lkm 2017 Turvakodit ohjaavat asiakkaat turvakotiverkoston toisiin turvakoteihin, kun turvakoti, johon asiakas ensisijaisesti hakeutuu, on täynnä. Turvakotien kapasiteettia ottaa vastaan asiakkaita voidaan tarkastella sen perusteella, kuinka paljon turvakodissa on keskimäärin päivätasolla vapaita paikkoja ja kuinka paljon vuodessa on päiviä, jolloin turvakoti on täynnä sekä turvakodin käyttöasteen perusteella. Vapaiden paikkojen päivittäinen keskiarvo vaihteli 4,7 perhepaikan (Mikkelin turvakoti, 7 perhepaikkaa) ja 0,4 perhepaikan (Keski-Suomen turvakoti, 5 perhepaikkaa) välillä. (Taulukko 4.) Päivien määrää, jolloin turvakoti on täynnä voi tarkastella aluekohtaisesti tai turvakotikohtaisesti. Etenkin alueilla, joissa on useampi turvakoti, on tarkastelua yksittäisen turvakodin sijaan perusteltua kohdistaa alueeseen. Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla sijaitsevien turvakotien täysien päivien määrä on suuri, kun taas päivien lukumäärä, jolloin kaikki pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan turvakodit olivat samanaikaisesti täynnä, on huomattavasti pienempi. (Kuvio 10). Maakuntatasolla on eniten päiviä, jolloin alueen ainut turvakoti oli täynnä, oli Keski-Suomessa (245 päivää), Pirkanmaalla (188 päivää) sekä Pohjois-Savossa (177 päivää). (Taulukko 4.) Turvakodin käyttöaste lasketaan sen mukaan, kuinka monta prosenttia turvakodin kaikista perhepaikoista on käytössä. Jos kymmenenpaikkaisesta turvakodista on 5 paikkaa vapaana, on käyttöaste 50 prosenttia. Vuonna 2017 turvakotien käyttöaste vaihteli 25 prosentin ja 92 prosentin välillä. (Taulukko 4.) THL TILASTORAPORTTI

11 Turvakotipalvelut 2017 Taulukko 4. Vapaiden paikkojen keskiarvo, täysien päivien määrä ja käyttöaste Vapaiden perhepaikkojen lkm, ka Päivien lkm, jolloin turvakoti täynnä Käyttöaste (%) Eksoten turvakoti 2, % Essoten turvakoti, Mikkeli 4, % Kainuu / Oulun ensi- ja turvakodin etäyksikkö * 0, % Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry 0, % Kokkolan ensi- ja turvakoti ry 3, % Kotkan turvakoti 1, % Kuopion kaupungin turvakoti 1, % Lahden ensi- ja turvakoti ry 1, % Lapin ensi- ja turvakoti ry 4, % Oulun ensi- ja turvakoti ry 2, % Perhekuntoutus- ja turvakoti Villa Familia, Raasepori 1, % Porin turvakoti Esikko ** 4, % Porvoon turvakoti 2, % Pääkaupungin turvakoti ry, Haaga/Helsinki 1, % Pääkaupungin turvakoti ry, Toukola/Helsinki *** 0, % Raahen ensi- ja turvakoti ry 3, % Siun soten turvakoti 3, % Sophie Mannerheimin turvakoti, Helsinki **** 1, % Tampereen ensi- ja turvakoti ry 0, % Turun ensi- ja turvakoti ry 2, % Turvakoti Mona, pääkaupunkiseutu 1, % Vaasan ensi- ja turvakoti ry 2, % Vantaan turvakoti ry 1, % Kaikki turvakodit, ka. 2, % * Vuonna 2016 etäturvakoti toimi erillisrahoitteisena hankkeena, alkaen etäturvakoti on saanut valtionavustusta ** Aloitti *** Aloitti **** Aloitti paikkaisena lähtien turvakodissa oli 7 paikkaa Vuonna 2018 Suomessa tulee olemaan 27 turvakotia, joissa on yhteensä 179 perhepaikkaa. Uudet turvakodit avataan vuoden 2018 aikana Seinäjoelle, Tampereelle, Hämeenlinnaan ja Espooseen, minkä jälkeen kaikissa Suomen maakunnissa THL TILASTORAPORTTI

12 Turvakotipalvelut 2017 on vähintään yksi turvakoti. (Kuva 1). Turvakotipalvelujen rahoituksen määrä on suunniteltu nostettavan myös vuonna 2019, mikä mahdollistaa perhepaikkojen lisäämisen 6. Kuva 1. Turvakodit ja niiden perhepaikat alueellisesti Valtion talousarvioesitykset: aisetperustelut/33/60/52/52.html THL TILASTORAPORTTI

13 Turvakotipalvelut 2017 Käsitteet ja määritelmät Altistunut väkivallalle: Väkivallalle altistuminen tarkoittaa väkivallan näkemistä tai kuulemista, pelossa elämistä tai väkivallan seurauksille altistumista. Asiakkaiden ikä: Lapsilla tarkoitetaan alle 18-vuotiaita asiakkaita. Aikuisia ovat 18 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat asiakkaat. Tiedonkeruun yhteenvetolomakkeeseen asiakkaan ikä ilmoitetaan kokonaisina vuosina raportoitavan vuoden viimeisenä päivänä. Esimerkiksi jos 7-vuotias asiakas on turvakodissa kesäkuussa 2016 ja hän täyttää joulukuussa kahdeksan, tiedonkeruun yhteenvetolomakkeessa hänen iäkseen ilmoitetaan kahdeksan. Asumispäivä: Asumispäivillä tarkoitetaan asiakkaiden turvakotiin tulo-, läsnäolo- ja lähtöpäiviä. Fyysinen väkivalta: Esimerkiksi töniminen, lyöminen, potkiminen, tukistaminen, pään hakkaaminen, raapiminen, repiminen, ravistelu tai ampuma- tai teräaseen käyttö. Henkinen väkivalta: Esimerkiksi alistaminen, arvostelu, nimittely, halveksunta, kontrollointi, sosiaalisen kanssakäymisen rajoittaminen, voimakas mustasukkaisuus, eristäminen, tavaroiden hajottaminen, kotieläinten vahingoittaminen tai itsemurhalla uhkaaminen. Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti: Esimerkiksi lapsen, vanhuksen tai vammaisen jättäminen vaille hoitoa, apua tai huolenpitoa tilanteissa, joissa hän on ollut niistä riippuvainen, toisen ihmisen vahingoittaminen lääkkeillä, päihteillä, kemikaaleilla tai liuottimilla. Kulttuurinen tai uskonnollinen väkivalta: Esimerkiksi uskonnolliseen vakaumukseen pakottaminen, väkivallalla uhkaaminen tai sen käyttö uskontoon tai kulttuuriin viittaamalla, kuten ns. kunniaväkivalta. Lähisuhdeväkivalta: Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan niitä tapahtumia, joissa henkilö on väkivaltainen nykyistä tai entistä kumppaniaan, lastaan tai puolisonsa lasta, vanhempaansa, muuta lähisukulaistaan tai muuta läheistään kohtaan. Väkivallalla tarkoitetaan tekoa, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa teon kohteelle ruumiillista, seksuaalista, henkistä tai taloudellista haittaa tai kärsimystä, mukaan lukien tällaisilla teoilla uhkaaminen, pakottaminen tai mielivaltainen vapaudenriisto. Perhepaikka: Turvakotien kokoa kuvataan perhepaikkojen määrällä. Perhepaikan koko vaihtelee ja eri turvakodeissa on eri määrä perhepaikkoja. Jos turvakotiin tulee yksi asiakas, varataan hänelle yksi perhepaikka. Samoin jos turvakotiin tulee asiakas ja lapsia, vartaan heille yksi perhepaikka. Se kuinka monta asiakasta voi olla yhdellä perhepaikalla vaihtelee, eikä sitä ole sitovasti määritelty. Seksuaalinen väkivalta: Esimerkiksi raiskaus, raiskauksen yritys tai seksuaalisen kanssakäymisen eri muotoihin painostaminen tai seksiin pakottaminen, seksuaalinen halventaminen, pornografiaan pakottaminen, ehkäisyn käytön kieltäminen, aborttiin pakottaminen tai seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rajoittaminen. Taloudellinen väkivalta: Esimerkiksi itsenäisen rahankäytön estäminen, taloudelliseen päätöksentekoon osallistumisen estäminen tai pakottaminen omien rahojen antamiseen toisen käyttöön. Turvakoti: Turvakoti on ympärivuorokautinen, asiakkaalle maksuton kriisityön yksikkö, johon lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeva henkilö tai perhe voi mennä oma-aloitteisesti tai viranomaisen tai muun tahon ohjaamana, tarvittaessa myös nimettömänä. Turvakotipalvelu: Turvakotipalvelu on turvakodin tarjoamaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaa kokeneelle tai sen uhan alla elävälle henkilölle. Turvakodin vastuuhenkilö arvioi kriisityöhön erikoistuneen henkilöstönsä kanssa turvakotijakson pituuden. Vaino: Esimerkiksi toistuvat, ei toivotut yhteydenotot, perättömien tietojen levittäminen, omaisuuden tuhoaminen, pelottelu, seuraaminen, tarkkailu, tietojen kaappaaminen ja väärinkäyttö. Väkivallan uhka: Esimerkiksi fyysisellä tai seksuaalisella väkivallalla uhkailu, psyykkinen pelottelu, kiristäminen tai muu uhkailu. Äidinkieli: Turvakotien asiakkaiden äidinkielen luokitukseen on valittu eri tilastojen mukaan (Tilastokeskus, Ensi- ja turvakotienliitto ry, Monika-naiset ry) yleisimmät kielet suomen, ruotsin ja saamen lisäksi. Mikäli asiakkaan kieli ei ollut luokituksessa, ohjeistettiin turvakoteja valitsemaan kohta muu ja täydentämään vastausta avoimella vastauksella. THL TILASTORAPORTTI

14 Turvakotipalvelut Liitetaulukot Liite 1. Liitetaulukko 1. Turvakotipalvelut koko maassa Bilagetabel 1. Skyddshemstjänsterna i hela landet Appendix table 1. Shelters for victims of domestic violence Liite 2. Tiedonkeruulomake THL TILASTORAPORTTI

15 Laatuseloste Tilastotietojen relevanssi Turvakotipalvelu on turvakodin tarjoamaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaa kokeneelle tai sen uhan alla elävälle henkilölle. Turvakotipalvelua tarjotaan ensisijaisesti lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tai sen uhan alla eläville henkilöille ja heidän mukanaan oleville alaikäisille lapsille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keräämä turvakotipalvelutilasto sisältää tietoa mm. turvakotien asiakkaiden määrästä, asiakkuuksien kestosta, asiakkaiden alaikäisistä lapsista, heidän kokemansa väkivallan muodoista sekä asiakkaiden taustatietoja. Säännöllinen tiedonkeruu turvakotipalveluista alkoi vuonna 2015, kun Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle (1354/2014) tuli voimaan. Lain mukaan turvakotitoiminnan rahoituksen yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Turvakotitoiminnan valtakunnallisen toiminnan koordinointi ja ohjaus kuuluvat THL:lle. Turvakotitoimintaa valvovat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto sekä aluehallintovirastot toimialueellaan. Turvakotilakia uudistetaan vuonna 2018, uudistukset eivät vaikuta Turvakotitilastoon. 7 Vuonna 2015 THL teki puitesopimuksen 19 turvakotipalvelun tuottajan kanssa, sopimukset olivat voimassa vuoden 2017 loppuun. Vuosina Suomessa toimi 19 turvakotia Suomeen aukesi kolme uutta seitsemänpaikkaista turvakotia ja yksi yksipaikkainen etäturvakoti. Turvakotien kokonaismäärä oli vuonna ja turvakodeissa olevien perhepaikkojen määrä 143. Vuonna 2018 turvakotipalvelujen rahoitus nousee ja Suomeen aukeaa neljä uutta turvakotia ja perhepaikkojen määrä nousee 179 paikkaan. Uudet turvakodit avataan Seinäjoelle, Tampereelle, Hämeenlinnaan ja Espooseen. Jo toiminnassa oleviin turvakoteihin tulee lisäpaikkoja yhteensä kuusi, Turkuun kolme, Porvooseen kaksi ja Vaasaan yksi. Palveluntuottajat ovat kolmannen sektorin toimijoita sekä kunnallisia toimijoita. Sopimus velvoittaa palveluntuottajia tilastoimaan turvakotitoimintaa ja toimittamaan edellisen vuoden tilastot THL:lle vuosittain 1.3. mennessä. Suomella on Istanbulin sopimuksen mukaan velvollisuus kerätä säännöllisesti tilastotietoa niiden väkivallan muotojen esiintymisestä, jotka kuuluvat kyseisen sopimuksen soveltamisalaan. 8 Tiedot kerätään THL:ään taulukkomuodossa eikä turvakotien asiakkaista kerätä henkilötason tietoja. Tilastoraportti on tarkoitettu erityisesti hallintoviranomaisille, turvakotitoiminnan palveluntuottajille sekä kansalaisjärjestöille. Menetelmäkuvaus Tiedot kerätään vuosittain kaikilta turvakotipalveluita tuottavilta palveluntuottajilta. Tilastot kerätään sähköisellä tiedonkeruulomakkeella, jonka jokainen palveluntuottaja täyttää oman turvakotinsa asiakkaista. Asiakas turvakodissa voi olla joko suomalainen tai ulkomaalainen. Vuodesta 2017 lähtien THL:lla on ollut käytössä ajantasainen tieto turvakotien vapaiden paikkojen määrästä. Tieto saadaan THL:n järjestämisvastuulla olevan Nollalinjan käyttöön tehdystä Nollalinja-sovelluksesta, jonne jokainen turvakoti päivittää ajantasaisen paikkatilanteen. Päiväkohtainen paikkatilannetieto näkyy tilastossa kunkin vuorokauden viimeisen tilanteen mukaan. 7 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain muuttamisesta (166/2017) ( 8 Valtioneuvoston asetus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. (

16 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus THL aloitti turvakotitilastojen tuottamisen vuonna 2015 ja vuoden 2017 tiedoista julkaistava tilastoraportti on kolmas julkaistava raportti. Ennen vuoden 2015 uutta turvakotilakia turvakodit ovat tilastoineet toimintaansa itsenäisesti tai yhdessä kattojärjestön kanssa. Tietoa turvakotien asiakasmäärästä on aiemmin kerätty valtakunnallisesti Sotkanetpalveluun. Ensimmäisissä kerätyissä, vuoden 2015 tiedoissa oli suuria eroja siinä, mitä sekä miten asioita oli tilastoitu. Erot näyttäytyivät puutteellisena tietona ja epäloogisuutena eri kysymysten välillä. Vuosien 2016 ja 2017 osalta palveluntuottajat toimittivat tiedot täsmällisemmin, mutta edelleen tilastossa on jonkin verran puutteita. Tilaston oikeellisuus riippuu turvakotien antamien tietojen oikeellisuudesta. Mikäli aineistossa havaitaan selviä epäloogisuuksia tai muita virheitä, niiden taustat tarkistetaan tiedonantajalta ja korjataan tarvittaessa. Näin ollen myös vuosittaiset aikasarjatiedot muuttuvat ja päivittyvät korjausten myötä. Tiedonkeruun puutteita korjataan jatkossa. Nollalinja-palvelusta saatu turvakotien paikkatilannetta kuvaavaa tietoa ei ole vuositasolla saatavilla ennen vuotta Tietoa vapaiden paikkojen määrästä eikä käyttöasteesta täten ole mahdollista verrata aikaisempiin vuosiin. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Turvakotitilasto on THL:n kerran vuodessa tuottama tilasto. Vuosittaiset tilastotiedot julkaistaan noin puolen vuoden kuluttua tiedonkeruusta. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilastoraportit julkaistaan THL:n verkkosivuilla Tietoja julkaistaan myös Sotkanetissä osoitteessa Tilastoraportissa on kuvattu keskeiset tulokset ja selitetty käytetyt käsitteet ja määritelmät. Tilastojen vertailukelpoisuus Turvakotitoiminnan kattava tilastointi alkoi vuonna 2015 ja THL julkaisi sitä koskevat tiedot vuonna Nyt julkaistavat vuotta 2017 koskevat tilastot ovat vertailukelpoisia vuosien 2015 ja 2016 kanssa, vaikka vuotta 2015 koskevissa tilastoissa oli puutteita huomattavasti enemmän kuin vuosia 2016 ja 2017 koskevissa tilasoissa. Käsitteet ja määritelmät ovat samat vuosia 2015, 2016 ja 2017 koskevissa tilastoissa. Palveluntuottajien täyttämään tiedonkeruulomakkeeseen ei ole tullut muutoksia vuosia 2015, 2016 ja 2017 koskevissa tilastoissa. Epäloogisuudet tilastossa näyttäytyvät muun muassa siten, että laskettaessa turvakotien asiakasmäärä perustuen asiakkaiden ikään ja perustuen asiakkaiden kotikuntaan, saadaan erilaiset arvot. Tämä johtuu siitä, että kaikki turvakodit eivät ole tilastoineet kaikkien asukkaiden kotikuntia. Tämän takia raportoinnissa käytetään asiakkaiden iästä saatua tietoa, kun puhutaan asiakkaiden kokonaismäärästä. Vuosien 2017 ja 2016 tilastoissa epäloogisuudet ovat vähäisempiä kuin vuoden 2015 tilastossa. Luku toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia ohjatuista asiakkaista sisältää asiakkaan, viranomaisen tai muun tahon paikkatiedustelut. On mahdollista, että saman asiakkaan kohdalla paikkaa tiedustelee useampi taho, jolloin sama asiakas tilastoituu useammin kuin kerran. Luku sisältää myös tilanteita, jossa paikkaa tiedustellut on tilastoitunut yhtenä henkilönä, vaikka hänen mukanaan turvakotiin olisi ollut tulossa useampi henkilö. Tietoa siitä, menikö asiakas ohjattuun turvakotiin, ei ole saatavilla. Muuttujien vertailussa on syytä huomioida, että vaikka tilaston kattavuus on 100 prosenttia eli kaikki Suomessa toimivat turvakodit ovat toimittaneet THL:lle tilastotiedot, eroavat kysymyskohtaiset kattavuudet toisistaan Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilastoraportti sisältää koko maan kattavat tiedot turvakotiasiakkuuksista sekä tiedon tilanpuutteen takia toiseen turvakotiin ohjatuista asiakkaista. Vuodesta 2017 tilastossa on tieto turvakodeissa olleiden vapaiden paikkojen määrästä.

17 Turvakotipalvelut tilastoraportin erityiskysymykset Vuonna 2017 aloitti kolme seitsemänpaikkaista turvakotia ja yksi yksipaikkainen etäturvakoti. Etäturvakoti toimi erillisenä rahoituksella vuonna 2016 ja vuoden 2017 alusta lähtien etäturvakoti siirtyi valtion avustuksen piiriin. Etäturvakodin vuoden 2016 tilastot eivät ole osa tätä raporttia, hankkeen tilastot löytyvät hankkeen loppuraportista. 9 Uusien turvakotien lisäksi vuonna 2017 Vantaa turvakoti ry kasvoi kahdella perhepaikalla ja Kokkolan ensi- ja turvakodin turvakoti yhdellä perhepaikalla. Vuonna 2017 aloittaneet kolme seitsemänpaikkaista turvakotia aloittivat toimintansa eri aikoina. Porin turvakoti Esikko aukesi 17.3.; Pääkaupungin turvakoti ry:n Turvakoti Toukola aukesi ja Sophie Mannerheimin turvakoti aloitti kuusipaikkaisena turvakotina 3.4. ja turvakodin seitsemäs paikka otettiin käyttöön Tilaston liitetaulukossa maininta ei tietoa tarkoittaa, että palveluntuottaja on ilmoittanut, että he eivät ole tilastoineet kyseistä asiaa. Esimerkiksi kysymyksessä asiakkaan koulutusasteesta palveluntuottajat ovat ilmoittaneet, että yhteensä 771 asiakkaan kohdalta heillä ei ole tietoa koulutustasosta. Maininta puuttuva tieto tarkoittaa, että palveluntuottajat eivät ole tilastoineet kyseistä asiaa, eivätkä myöskään ole ilmoittaneet tästä. Esimerkiksi kysymys koulutustasosta tuli esittää kaikille 18 vuotta täyttäneille. Vuonna 2017 täysi-ikäisiä asiakkaita oli turvakodeissa Palveluntuottajat ilmoittivat asiakkaan kohdalta koulutustason tai, että heillä ei ole siitä tietoa, joten puuttuva tieto on tilastoissa 70 kertaa. Taulukko 3. Kysymyskohtaiset erityishuomiot Kysymys Perusjoukko Perusjoukon koko 2017 Turvakotiasiakkaiden ikä Siviilisääty Kattavuus 2017 Muuta huomioitavaa Kaikki asiakkaat (100 %) Kahdeksan asiakkaan kohdalla ikätietoa ei ollut saatavilla. Kaikki 18 vuotta täyttäneet asiakkaat (101 %) Tilastosta ei selviä, miksi tieto siviilisäädystä merkittiin kertaa, mikä oli 22kpl enemmän kuin täysi- ikäisten asiakkaiden määrä. Koulutusaste Kaikki 18 vuotta täyttäneet asiakkaat (97 %) Työvoimaan kuuluminen Kaikki 18 vuotta täyttäneet asiakkaat (98 %) 9 Etäturvakotihankkeen loppuraportti, THL

18 Äidinkieli Kaikki asiakkaat (86 %) Tilastosta ei selviä, miksi tieto äidinkielestä puuttuu 625 asiakkaalta. Lapsiasiakkaiden kokema väkivalta väkivallalle altistuminen Kaikki alle 18- vuotiaat asiakkaat Tilaston mukaan 497 lasta (25 %) altistui väkivallalle. On luultavaa, että luku kertoo enemmän tavasta tilastoida tietoa, kuin todellisesta tilanteesta. On oletettavaa, että kaikki tai lähes kaikki lapset, joiden vanhempi on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa, ovat altistuneet väkivallalle. Asiakkaan kokeman väkivallan kesto Kaikki 15 vuotta täyttäneet asiakkaat (98 %)

19 Asuminen väkivallan tekijän kanssa Kaikki 18 vuotta täyttäneet asiakkaat (98 %) Ohjatuminen turvakotiin Kaikki 15 vuotta täyttäneet asiakkaat (99 %) Aiemmat turvakotikäynnit Kaikki 15 vuotta täyttäneet asiakkaat (98 %)

20 Asiakkaan kokemasta väkivallasta tehdyt rikosilmoitukset Kaikki 18 vuotta täyttäneet asiakkaat (95 %) Turvakotiasiakkaiden turvakotijaksojen pituus Asiakkaan asumisjärjestelyt turvakotijakson jälkeen Kaikki 15 vuotta täyttäneet asiakkaat Kaikki 18 vuotta täyttäneet asiakkaat (98 %) (98 %) Asuminen väkivallan tekijän kanssa turvakotijakson jälkeen Kaikki 18 vuotta täyttäneet asiakkaat (97 %)

21 Liitetaulukko 1. Turvakotipalvelut koko maassa Naiset Miehet Sukupuoli muu Sukupuolesta ei tietoa Lapset Turvakotien asiakkaat Lapsi, sukupuoli muu Lapsi, sukupuolesta ei tietoa Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia? Turvakodin asumispäivät Ikä kokonaisina vuosina raportoitavan vuoden viimeisenä päivänä. 0-3 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta täyttäneet Ei tietoa Yhteensä (lkm) Siviilisääty Naimaton Avioliitossa Avoliitossa Asumuserossa Eronnut Rekisteröity parisuhde Leski Ei tietoa Koulutusaste Alempi perusaste tai vähemmän Ylempi perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Ei tietoa Puuttuva tieto Tytöt Pojat Yhteensä

22 Naiset Miehet Sukupuoli muu Sukupuolesta ei tietoa Lapset Lapsi, sukupuoli muu Lapsi, sukupuolesta ei tietoa Työvoimaan kuuluminen Työssä Työtön Yrittäjä Opiskelija Eläkkeellä Perhevapaalla Jokin muu Ei tietoa Puuttuva tieto 21 Äidinkieli Suomi Ruotsi Saame Englanti Venäjä Viro Somali Arabia Kurdi Thai Muu Puuttuva tieto Tytöt Pojat Yhteensä Kuinka monta aikuista asiakasta tuli turvakotiin yksin? Alaikäiset lapset, jotka ovat asiakkaan mukana turvakodissa. 0-3 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Yhteensä Alaikäiset lapset, jotka eivät ole asiakkaan mukana turvakodissa. 0-3 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Yhteensä

23 Naiset Miehet Sukupuoli muu Sukupuolesta ei tietoa Lapset Lapsi, sukupuoli muu Lapsi, sukupuolesta ei tietoa Millaista väkivaltaa asiakas on kokenut? Fyysinen väkivalta Henkinen väkivalta Seksuaalinen väkivalta Väkivallan uhka Taloudellinen väkivalta Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti Kultuurinen tai uskonnollinen väkivalta Vaino Altistunut väkivallalle Muu väkivalta Ei tietoa Kuinka pitkään asiakkaan kokema väkivalta on jatkunut? alle kuukausi kuukautta vuotta vuotta Yli 5 vuotta Ei tietoa Puuttuva tieto 7 20 Kuka tai ketkä ovat olleet väkivaltaisia asiakasta kohtaan? Puoliso tai avopuoliso Entinen puoliso tai entinen avopuoliso Seurustelukumppani Entinen seurustelukumppani Vanhempi (äiti, isä, äitipuoli, isäpuoli) Lapsi tai lapsipuoli Muu perheenjäsen tai sukulainen Muu (esim. lähisuhdeväkivaltaan rinnastuvien Ei tietoa Tytöt Pojat Yhteensä Väkivallan tekijän sukupuoli. Nainen Mies Ei tietoa Asuvatko asiakas ja väkivallan tekijä yhdessä? Kyllä Ei Ei tietoa Puuttuva tieto 19

24 Naiset Miehet Sukupuoli muu Sukupuolesta ei tietoa Lapset Lapsi, sukupuoli muu Lapsi, sukupuolesta ei tietoa Tytöt Pojat Yhteensä Kenen aloitteesta asiakas ohjautui turvakotiin? Oma aloite Vanhempi Muu sukulainen tai ystävä Sosiaalihuolto Terveydenhuolto Poliisi Hätäkeskus Auttava puhelin Muu Ei tietoa Aiemmat turvakotikäynnit. Ensimmäinen kerta turvakodissa Ollut aiemmin 1 kerran Ollut aiemmin 2 kertaa Ollut aiemmin 3 kertaa tai enemmän Ei tietoa Puuttuva tieto 8 13 Onko asiakkaaseen kohdistuneesta väkivallasta tehty rikosilmoitus? Kyllä Ei Ei tietoa Puuttuva tieto Lapsen tilanteesta tehdyt ilmoitukset Ei tarvetta Sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenotto Lastensuojeluilmoitus Rikosilmoitus Ei tietoa Kuinka kauan asiakas oli turvakodissa? Kysymys koskee turvakodista lähteitä asiakkaita. 1-3 asumispäivää asumispäivää asumispäivää asumispäivää asumispäivää yli 60 asumispäivää Puuttuva tieto 50 31

25 Naiset Miehet Sukupuoli muu Sukupuolesta ei tietoa Lapset Lapsi, sukupuoli muu Lapsi, sukupuolesta ei tietoa Asiakkaan asumisjärjestelyt turvakotijakson jälkeen. Sama asunto kuin ennen turvakotijaksoa Uusi asunto Ystävien tai sukulaisten asunto Toinen turvakoti Muu sosiaalihuollon asumisjärjestely Muu Ei tietoa Puuttuva tieto 23 Asuvatko asiakas ja väkivallan tekijä yhdessä turvakotijakson jälkeen? Kyllä Ei Ei tietoa Puuttuva tieto 37 Tytöt Pojat Yhteensä

26 Skyddshemstjänster 2017 Huvudfynd Antelet klienter på skyddshemmen ökade med 23 % (med 798 klienter) år I skyddshemmen fanns det lediga platser under årets alla dagar. I medeltal fanns det 49 lediga platser per dag. Den som är i behov av skyddshem kan söka sig fritt till det skyddshem som har lediga platser. Under året var skyddshemmen fullsatta i Mellersta Finland 245 dagar, i Birkaland 188 dagar och i Norra Savolax 177 dagar. Skyddshemmen i Nyland var samtidigt fullsatta 19 dagar under året. Antalet klienter på skyddshemmen ökade fortfarande År 2017 fanns det sammanlagt 23 skyddshem i Finland och de hade plats för sammanlagt 143 familjer. Skyddshemstjänsterna är av staten finanserade och i lag definierade specialtjänster för personer som har blivit utsatta för våld i nära relationer eller som lever under hot om sådant våld. År 2017 var antalet klienter på skyddshemmen 4 333, varav vuxna och barn Av de vuxna klienterna var kvinnor och 135 män. Jämfört med 2016 steg klientantalet med 23 procent och i jämförelse med år 2016 med 42 procent. För 2018 har skyddshemstjänsterna fått tilläggsfinansiering på fyra miljoner euro. Under 2018 ökar antalet skyddshem till 27 och antalet familjeplatser ökar till 179. Skyddshems-verksamheten kommer även att få tilläggsfinansiering för Figur 1. Antalet klienter vid skyddshemmen Skyddshemmen hade sammanlagt boendedygn under året. I medeltal vistades en klient 15 dygn på skyddshemmet. Joonas Peltonen fornamn.efternamn@thl.fi Helena Ewalds fornamn.efternamn@thl.fi Saana Kaipanen fornamn.efternamn@thl.fi ISSN Budgetpropositioner erustelut/33/60/52/52.html

27 Tabellbilaga 1. Skyddshemstjänsterna i hela landet Kvinnor Män Annat kön Ingen uppgift om könet Barn Klienter vid skyddshemmen Hur många klienter har styrts till ett annat skyddshem på grund av brist på platser? Boendedygn på skyddshemmet Flickor Pojkar Barn, annat kön Barn, ingen uppgift om könet Totalt Ålder i hela år på det raportterade årets sista dag. 0 3 år år år år år år år år år år år år år and overpersoner som fyllt 85 år Ingen uppgift Totalt (antal) Civilstånd Ogift Gift Sambo Hemskillnad Frånskild Registrerat partnerskap Änka/änkling Ingen uppgift Utbildning Lägre grundnivå eller lägre Högre grundnivå Mellannivå Lägsta högre nivå Lägre högskolenivå Högre högskolenivå Forskarutbildningsnivå Ingen uppgift Uppgift saknas 44 48

28 Kvinnor Män Annat kön Ingen uppgift om könet Barn Barn, annat kön Barn, ingen uppgift om könet Arbetskraftstillhörighet Arbetar Arbetslös Företagare Studerande Pensionär Familjeledig Annat Ingen uppgift Uppgift saknas 21 Modersmål Finska Svenska Samiska Engelska Ryska Estniska Somali Arabiska Kurdiska Thai Annar Uppgift saknas Flickor Pojkar Totalt Hur många vuxna klienter kom ensamma till skyddshemmet? Mindreåriga barn som är på skyddshemmettillsamman med en klient 0 3 år år år år år Totalt Mindreåriga barn som inte är på skyddshemmet tillsammans med en klient 0 3 år år år år år Totalt

29 Kvinnor Män Annat kön Ingen uppgift om könet Barn Barn, annat kön Barn, ingen uppgift om könet Hurdant våld har klientenupplevt? Fysiskt våld Psykist våld Sexuellt våld Hot om våld Ekonomiskt våld illabehandling eller försummelse Kultturellt eller religiöst våld Förföljelse Utsatts för våld Annat våld Ingen uppgift Hur länge har det våld som klienten upplevt pågått? Mindre än en månad månader år år Mer än 5 år Ingen uppgift Uppgift saknas 7 20 Flickor Pojkar Totalt Vem eller vilka har utövat våld mot klienten? Maka/make eller sambo Tidigare maka/make eller sambo Partner Tidigare partner Förälder (mamma, pappa, styvmor, styvfar) Barn eller styvbarn Annan familjemedlem eller släkting Annan (t.ex. i situationer som kan jämställas med våld i nära relationer) Ingen uppgift Våldsutövarens kön. Kvinna Man Ingen uppgift Bor klienten tillsammans med våldsutövaren? Ja Nej Ingen uppgift Uppgift saknas 19

30 Kvinnor Män Annat kön Ingen uppgift om könet Barn Barn, annat kön Barn, ingen uppgift om könet På vems initiativ styrdes/kom klienten till skyddshemmet? Eget initiativ Förälder Annan släkting eller vän Socialvården Hälso- och sjukvården Polisen Nödcentralen Jourtelefon Annat Ingen uppgift Tidigare vistelser på skyddshem. Första gången på skyddshem Varit 1 gång tidigare Varit 2 gånger tidigare Varit 3 eller flera gånger tidigare Ingen uppgift Uppgift saknas 8 13 Har polisanmälan gjorts om det våld som riktats mot klienten? Ja Nej Ingen uppgift Uppgift saknas Flickor Pojkar Totalt Anmälningar som gjorts om barns situation Inget behov Kontakt i enlighet med socialvårdslagen Barnskyddsanmälan Polisanmälan Ingen uppgift Hur länge var klienten på skyddshemmet? Frågan gäller klienter som skrivits ut från skyddshemmet. 1 3 boendedygn boendedygn boendedygn boendedygn boendedygn mer än 60 boendedygn Uppgift saknas 50 31

31 Kvinnor Män Annat kön Ingen uppgift om könet Barn Barn, annat kön Barn, ingen uppgift om könet Klientens boendearrangemang efter skyddshemsperioden. Samma bostad som före skyddshemsperiode Ny bostad Bostad som tillhör vänner eller släktingar Ett annat skyddshem Annat boende som ordnats av socialvården Annat Ingen uppgift Uppgift saknas 23 Flickor Pojkar Totalt Bor klienten och våldsutövaren tillsammans efter skyddshemsperioden? Ja Nej Ingen uppgift Uppgift saknas 37

32 Shelters for victims of domestic violence 2017 Main findings The number of clients in the shelters for victims of domestic violence grew by 23 % (with 798 clients) in Every day of the year the shelters had available family places. On average there were 49 family places available. A client in need of shelter services can seek help in any shelter where accomodation is available. In 2017 the shelters were filled to capacity for 245 days in Central Finland, for 188 days in Pirkanmaa and for 177 days in Pohjois-Savo. Shelters located in the Uusimaa province were simultanously filled to the capacity for 19 days of the year. Number of days spent in the shelters altogether during the year were On average one client spent 15 days in a shelter. Number of clients in shelters for victims of domestic violence continued to increase In 2017, there were in total 23 shelters for victims of domestic violence in Finland. The shelters could accomodate 143 families. Shelter services are state-funded special services defined in legislation for people who have experienced acts or threatened acts of domestic violence. The number of clients in the shelters during 2017 was 4 333, of them adults and children of the adult clients were female and 135 were male. The number of clients grew by 23 per cent compared to 2016 and 42 per cent compared to Four million euros in additional funding has been allocated for producing the shelter services in In 2018, the number of shelters for victims of domestic violence will rise to 27 and the number of family places will rise to 179. Additional funding will also be granted for the shelter activities for the year Figure 1. Number of clients in shelters for victims of domestic violence Budgetproposals erustelut/33/60/52/52.html