Hyvinvointikompassi: kokemusasiantuntijan materiaali

Transkriptio

1 Hyvinvointiklinikka Hyvinvointikompassi: kokemusasiantuntijan materiaali MIKÄ PALVELU HYVINVOINTIKOMPASSI ON? Apua, olen eksyksissä indikaattoriviidakossa! tärkeimmät indikaattorit valittu puolestasi ja koottu helppokäyttöiseen verkkopalveluun Asiantuntijoiden valitsema suppea indikaattoripaketti johtamisen ja suunnittelun tueksi kunnalle/alueelle Yleiskuva suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista Alueittaista vertailu- ja trenditietoa nopeasti asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuudesta väestörakenteesta Apua, olen eksyksissä indikaattoriviidakossa! Mistä löytäisin keskeiset ja luotettavat osoittimet terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan alueellani? Hyvinvointikompassi on vastaus tähän ongelmaan. Hyvinvointikompassi on THL:n avoin verkkopalvelu joka sisältää kovan luokan senioreiden huolella valitseman, suppean indikaattoripaketin kuntien/alueiden johtamisen ja suunnittelun tueksi. Se antaa vertailu- ja trenditietoa asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä, sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuudesta ja väestörakenteesta, sekä tarjoaa yleiskuvan näiden ilmiöiden kehityksestä Suomessa. Yksittäisten indikaattoreiden kuvailutiedoista saa tukea indikaattoriluvun tulkintaan ja päätöksen tekoon. Hyvinvointikompassi on rakennettu THL:n koordinoimassa 3-vuotisessa avainindikaattoriohjelmassa vuosina laajassa yhteistyössä useiden kansallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Palvelulle nähtiin suuri tarve koska indikaattoritietoa on kyllä paljon saatavilla mutta päättäjät ovat kokeneet haastavaksi löytää indikaattoriviidakosta keskeiset ja luotettavat indikaattorit, ja jos tietoa löytyy, sitä on hankalaa ja aikaa vievää käyttää. Lisäksi tiedettiin että koko Suomea koskevaa tietoa on saatavilla runsaasti, kunta- ja aluetasolla tilanne on huonompi. Hyvinvointikompassi antaa yleiskuvan siitä miten kunta/alue/suomi voi. Lisäksi se tarjoaa pitkiä aikasarjoja keskeisistä hyvinvoinnin ja terveyden ilmiöistä. Hyvinvointikompassiin on valittu vain keskeiset ilmiöt, 1-2 indikaattoria/ilmiö, ja niitä mahdollisimman luotettavasti kuvaavat mittarit. Seula on ollut hyvin tiukka ja vain parhaat ovat päätyneet tähän palveluun. Kaikkia mittareita ei ollut alussa saatavilla mutta niitä on kehitetty matkan varrella. Hyvinvointikompassi tuottaa vertailukelpoista tietoa eli oman alueen tietoja voi benchmarkata esim. viereiseen kuntaan, maakuntaan, sairaanhoitopiiriin tai koko maahan. Tämän tiedon avulla saa siis yleiskuvan miten meillä menee, missä olemme hyviä ja missä meillä olisi parannettavaa. Hyvinvointikompassi sisältää keskeiset THL:n substanssialueet. Indikaattorit on ryhmitelty kolmeksi kokonaisuudeksi eli profiiliksi: Hyvinvointi-profiili sisältää väestön hyvinvoinnin ja terveyden indikaattorit: Elinolot, Hyvinvoinnin jakautuminen, Koettu hyvinvointi ja osallisuus, Elintavat, Terveydentila, Toiminta- ja työkyky 1

2 Palvelut-profiili kattaa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän toimivuutta kuvaavat indikaattorit: Perusterveydenhuolto, Somaattinen erikoissairaanhoito, Mielenterveys- ja päihdepalvelut, Aikuisten sosiaalipalvelut, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut, Ikäihmisten palvelut, Palveluiden kustannukset Väestö-profiili tarjoaa väestörakenteen tunnusluvut: Ikärakenne, Väestönmuutokset, Kieliryhmät, Perherakenne, Sosioekonominen rakenne, Elinkeinorakenne Selvityksemme mukaan Hyvinvointikompassia käyttävät pääasiassa kuntien ja alueiden hyvinvointikoordinaattorit ja suunnittelijat valmistellessaan mm. hyvinvointikertomuksia ja kuntastrategioita. Monet hyvinvointikoordinaattorit esimerkiksi kertovat katsovansa kunnan/alueen yleiskuvan ensin Hyvinvointikompassista, ja sitten vasta aloittavansa täyttämään Sähköistä Hyvinvointikertomusta. Myös kunnanjohtajat ja toimialajohtajat käyttävät Hyvinvointikompassia hyvinvointijohtamisen apuna ja esimerkiksi silloin kun tarvitsevat nopeasti esityksen esim. valtuuston kokoukseen. Näiden kahden pääkäyttäjäryhmän ohella myös kansanedustajat, erilaiset asiantuntijat, opettajat, toimittajat ovat kertoneet hyötyneensä palvelustamme työssään. Hyvinvointikompassin kaltaista palvelua ei ole ulkomailla joten myös kollegamme Euroopassa ovat kiinnostuneita tästä palvelusta ja ottavat siitä oppia omiin maihinsa. MITÄ ERITYISTÄ SAAT TÄSTÄ PALVELUSTA? Loistava tilastotietopalvelu kiireiselle! Nopeasti yleiskuva siitä miten kunta/alue/suomi voi 100 huolella valittua indikaattoria (vrt. Sotkanetissä 2500) Nopeasti omien valintojesi mukaan päivittyviä Power Point esityksiä Kaikille avoin, käyttäjätunnuksia ei tarvitse Helppokäyttöinen ja maksuton Tukea indikaattorilukujen tulkintaan Soveltuu Hyvinvointikertomusten taustaksi ja hyvinvointijohtamisen apuvälineeksi Palvelu antaa vastauksia alueen hyvinvoinnin tilasta nopeasti. Yhdellä napinpainalluksella näet a) yleiskuvan oman alueen tilanteesta sekä b) sijoittumisesta muihin alueisiin ja koko maahan verrattuna. Myös laadukkaiden esitysten tekeminen tai tietojen siirtäminen excel-muotoon onnistuu muutamassa sekunnissa. Kaikki Hyvinvointikompassin indikaattorit (noin 100 kpl) löytyvät myös THL:n Sotkanet- palvelusta, jossa on noin 2500 indikaattoria. Indikaattorit perustuvat kansallisiin rekistereihin, tilastoihin esim. Kelasta, THL:ltä ja Tilastokeskuksesta, tai väestötutkimuksiin. Hyvinvointikompassi on todella helppokäyttöinen. Palvelu on kaikille avoin ja maksuton. Käyttäjätunnuksia ei tarvita. Jokaisella indikaattorilla on tulkintaa tukevaa tekstiä, mm. mitä alueella tulisi nyt tehdä asian parantamiseksi. Hyvinvointikompassi vastaa useisiin kunnille laissa säädettyihin seurantavelvoitteisiin ja se soveltuu mm. lakisääteisen Hyvinvointikertomuksen pohjaksi. Kunnilla ja alueillahan on lakisääteinen velvollisuus seurata asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä ja raportoida siitä valtuustolle. Hyvinvointikompassin tietojen lisäksi Hyvinvointikertomusta tulee toki täydentää hiljaisella tiedolla ja alueiden omien järjestelmien kvartaalitason tiedoilla. Hyvinvointikompassi on suunniteltu strategisen päätöksenteon pohjaksi eli sitä voidaan käyttää hyvinvointijohtamisen apuvälineenä. Mitä paremmin kunnassa tiedetään asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden tila, sitä täsmällisemmin pystytään puuttumaan ongelmiin, ehkäisemään niiden syntyä ja ryhtymään toimiin, joilla hyvinvointia ja terveyttä voidaan parhaiten edistää. Hyvinvointikompassista saatavia tietoja käytetään myös mm. erilaisten rahoitushakemusten perusteluna. 2

3 NÄIN HAET TIETOA Valitse profiili (Hyvinvointi-/palvelu-/väestöprofiili) 1. Valitse alue. Vertaile kahden kunnan tai alueen tietoja koko maan tietoihin. 2. Valitse sukupuoli 3. Valitse esitystapa. Tarkastele ilmiön ajallista muutosta (aikasarjanäkymä trendivertailuun) tai alueen sijoittumista kokonaisjakaumassa (mittatikku). Niistä indikaattoreista joiden tieto pohjautuu ATHtietoihin, ei ole vielä saatavissa trenditietoa koska niitä on kerätty toistaiseksi vain yhden kerran. Kun ATH-tutkimusta toistetaan, trenditietoa alkaa piirtyä. 4. Valitse kieli (suomi / ruotsi / englanti) 5. Tieto näkyy kaikkien indikaattoreiden osalta. Jos haluat tarkastella jotain indikaattoria tarkemmin, klikkaa sitä. 6. Lukujen lisäksi indikaattoreille on tulkintaa tukevaa tietoa. Kuvailutiedoissa kerrotaan mm. miten indikaattori on muodostettu, miksi ilmiö on hyvinvointijohtamisessa tärkeä, mistä se kertoo ja mitä epävarmuustekijöitä siihen liittyy. 7. Hyvinvointikompassista saa yhdellä napin painalluksella excel-taulukot ja power point-esitykset valitsemistasi indikaattoreista (sivun vasen alalaita). ESIMERKKEJÄ KÄYTTÖTILANTEISTA Mihin käytät Hyvinvointikompassia? a) Hyvinvointikertomuksen apuna o alueellisen hyvinvointikertomuksen pohjana, sen indikaattoreita ei ole vielä määritelty joten Hyvinvointikompassi on tosi hyvä apu (hienoa että asiantuntijat ovat valinneet tärkeimmät indikaattorit puolestani!) o hyvinvointikertomuksen pohjana: katson ensin yleiskuvan kaupunkimme ja kahden vertaiskaupunkimme tilanteesta Hyvinvointikompassista, sitten haen tarkempaa tietoa Sotkanetistä ja vasta sitten menen lähden täyttämään Sähköistä Hyvinvointikertomusta. o hyvinvointikertomuksen laatimisessa (Sähköiseen Hyvinvointikertomukseen pääsee vain pääkäyttäjä ja se en ole minä) o vilkaisen nopeasti missä kuntamme/alueemme tilanne on, ihanaa kun tietoja nähdäkseen ei tarvitse nähdä mitään vaivaa (esim. kirjautumista tai siirtämällä palveluun mitään tietoja tms.) b) Esityksissä o hyvinvointiasioiden esille tuomiseen erilaisissa kokouksissa (oman kunnan/alueen tilanne ja sen vertailu muihin kuntiin/alueisiin/koko maahan) o esityksissäni sosiaali- ja perusturvalautakunnalle kuntalaistemme terveyden tilasta ja siitä miten se suhteutuu lähikuntiin o valituista alueista sekunnissa valmistuvat power point -slidet ovat mahtava apu erityisesti jos on kiire valmistella kokousta! (oman kunnan/alueen tilanne ja sen vertailu muihin kuntiin/alueisiin/koko maahan) o koulutustilaisuuksien ja kehittämispäivien alkupuheenvuorossa (esim. Aveille) o kopioimme kaupungin nettisivuille hyvinvointitietoa Hyvinvointikompassin power point slideista (strategiapalvelut Kuopio) c) Hankevalmisteluissa o jos meitä pyydetään mukaan johonkin kehittämishankkeeseen, katson Hyvinvointikompassista onko meillä haastetta tässä asiassa ja kannattaako lähteä mukaan o rahoitushakemuksien perusteluksi 3

4 YLEISIMMIN KYSYTYT KYSYMYKSET K: Miten usein Hyvinvointikompassin tiedot päivittyvät? V: Tiedot päivittyvät automaattisesti aina Sotkanetin päivitysten yhteydessä, yleensä kerran vuodessa. Tietoja myös täydennetään jatkuvasti tietolähteiden parantuessa. Tietopuutteita kartoitetaan aktiivisesti ja saamme jatkuvasti käyttäjiltä ja kollegoilta toiveita ja palautetta uusista Hyvinvointikompassiin lisättävistä indikaattoreista. Näitä käsitellään THL:n avainindikaattoreiden toimituskunnassa. K: Miksi Hyvinvointikompassin tiedot ovat niin vanhoja? V: Tiedot tulevat rekistereistä ja väestötutkimustiedoista, joten tieto ei näissä koskaan ole reaaliaikaista. Toisaalta se ei haittaa koska nämä ilmiöt eivät vanhene. Kvartaalitason tiedontarpeisiin vastaamiseksi alueilla on olemassa omia tietojärjestelmiä. K: Miksi THL:llä on niin monta erilaista indikaattoripankkia? V: Kullakin on oma funktionsa. Tiedostamme tämän sekamelskan ja Hyvinvointiklinikan yhtenä tavoitteena on selkeyttää tilannetta tarjoamalla kaikki THL:n indikaattoripalvelut yhdeltä luukulta. Myös Hyvinvointiklinikka pyrkii vastaamaan tähän kysymykseen. K: Käyttäisinkö Hyvinvointikompassia vai TEAviisaria? V: Hyvinvointikompassi ja TEAviisari vastaavat eri kysymyksiin ja niissä ei ole yhtään samaa indikaattoria (yhtä lukuun ottamatta). K: Onko useamman alueen vertailu mahdollista Hyvinvointikompassissa? (nyt vain 2 aluetta + koko maa) V: Toistaiseksi ei, mutta asia on kehityslistalla. K: Lisäättekö tulevat SOTE-alueet aluevalikkoon? V: Kyllä, heti kun ne ovat tiedossa. K: Kunnassamme on käytössä Sähköinen Hyvinvointikertomus -työkalu, mihin tarvitsemme Hyvinvointikompassia? Mikä ero näillä on? V: a) Hyvinvointikompassi on asiantuntijoiden huolella valitsema suppea indikaattoripaketti, joka sisältää vain kaikkein keskeisimmät SOTE-mittarit, b) Hyvinvointikompassia voi käyttää moneen muuhunkin tarkoitukseen kuin Hyvinvointikertomuksen tekemiseen, c) SHVK:ssa pääkäyttäjäoikeudet on yleensä vain 1-2 henkilöllä kunnassa mutta monet muutkin kunnan/alueen työntekijät ja ammattiryhmät tarvitsevat indikaattoritietoa työssään. Hyvinvointikompassia kaikki voivat käyttää maksutta ja rajattomasti, d) Hyvinvointikompassiin ei tarvitse viedä mitään tietoja eikä siihen tarvita käyttäjätunnusta, nopeaa!, e) SHVK:ssa on tuhansia indikaattoreita, Hyvinvointikompassissa tärkeimmät 100 kpl. K: Sähköisessä Hyvinvointikertomuksessa on ikäryhmittäinen jaottelu lapset/nuoret/työikäiset/ikääntyneet, miksi ei Hyvinvointikompassissa? V: Indikaattoripalveluissa pitää valita joko substanssijaottelu tai ikäjaottelu. Hyvinvointikompassin työryhmän mielestä substanssijaottelu on selkeämpi mm. siksi ettei tule liikaa väliotsikoita. Hyvinvointikompassi kulkee siis substanssi edellä. Jokaisesta indikaattorista on kyllä tietoa eri ikäryhmistä aina kun ko. tietoa on saatavissa. K: Kuntapäättäjät ovat useaan otteeseen toivoneet THL:lta verkkopalvelua, jonka avulla voitaisiin esittää alueellisia sosioekonomisia terveys- ja hyvinvointieroja (muutakin kuin sukupuoli, ikä ja alue), koska se on kuntien lakisääteinen velvollisuus. Onko tällaista tulossa Hyvinvointikompassiin? V: Terveys- ja hyvinvointieroprofiili soveltuisi hyvin Hyvinvointikompassiin mutta se edellyttäisi teknistä ja sisällöllistä jatkokehittämistä. Tiedostamme asian tärkeyden ja se on kehityslistalla. Profiilista näkisi nopeasti 4

5 esimerkiksi miten paljon enemmän ammattikoululaiset tupakoivat kuin lukiolaiset, tai miten paljon kauemmin korkeasti koulutetut kokevat jaksavansa työelämässä kuin matalasti koulutetut. K: Voiko Hyvinvointikompassia käyttää vaikutusten arvioinnissa? V: Ennakkoarvioinnin eri vaiheissa tarvitaan tietoa nykytilasta ja siihen Hyvinvointikompassi on loistava työvaline. Nykytilan kartoittaminen tuo esiin vahvuudet ja heikkoudet. Tiedon analysoinnissa on hyvä pohtia kuinka tilanne poikkeaa kunnan tai maan keskiarvosta. Vaikutusten osoittamisessa ei kuitenkaan ole paras mahdollinen työväline koska kaikkia kuntatasoisia indikaattoritietoja ei voida esittää vielä pienille alueille koska tapaukset eivät toistaiseksi vielä riitä. Tilanne tulee kuitenkin parantumaan tulevaisuudessa kun ATH-tutkimusta toistetaan ja dataa kertyy enemmän. Koska HK:n tarkoitus on tarjota yleiskuva alueen tilanteesta, HK ei toimi yksittäisten kuntahankkeiden arviointiin vaikka toki arvioitavat ilmiöt voivat myöhemmin näkyä sielläkin esim. elintapa- tai osallisuusmuutoksina. K: Miten THL:n sairastavuusindeksi eroaa Kelan sairastavuusindeksistä? V: Kelan SI:ssä laskettu yhteen kuolleisuus + työkyvyttömyyseläkkeet + lääkkeiden erityiskorvausoikeudet. Tulokset ovat samansuuntaisia tulokset kuin THL SI:ssä. THL SI kertoo paremmin mitä pitäisi tehdä ja mistä asia johtuu, lukujen taakse nähdään paremmin. K: Mihin tietolähteisiin indikaattorit perustuvat? V: Kansallisiin rekistereihin ja tilastoihin (esim. Kelasta, THL:ltä ja Tilastokeskuksesta), sekä väestötutkimuksiin (esim. ATH) K: Miksi Hyvinvointikompassissa ei ole luottamusvälejä? V: Olemme jättäneet ne tietoisesti pois koska Hyvinvointikompassi halutaan pitää mahdollisimman selkeänä ja katsoimme että palvelusta tulisi näin liian sotkuinen. K: Eikö Hyvinvointikompassi ole enemmänkin Pahoinvointikompassi? V: Parhaiten eri ilmiöitä kuvaavat osoittimet ovat valitettavasti toistaiseksi enemmänkin pahoinvointia kuvaavia mutta kyllä hyvinvointia kuvaaviakin indikaattoreita on joukossa, esim. aktiivisesti järjestötoimintaan osallistuvien osuus ja asuinalueensa turvallisuuteen tyytyväisten osuus K: Hyvinvointikompassin kaikki indikaattorit ovat myös Sotkanetissä. Miksi Sotkanet ei riitä? V: Sotkanetissä on yli 2000 indikaattoria, Hyvinvointikompassissa vain 114. Sotkanet on kaiken kattava indikaattoripankki kun taas Hyvinvointikompassi vastaa tiivissä muodossa keskeisimpiin kansanterveydellisiin haasteisiin. Asiantuntijat ovat kokeneet että Sotkanet ei ole käytettävyydeltään riittävän helppo esimeriksi kunnan hyvinvointikertomusten laatimisen työkaluna, joten erilliselle palvelulle oli kysyntää. Avainindikaattorihankkeessa todettiin mm. seuraavat Sotkanetiin liittyvät ongelmat: Avainindikaattorilistaus hukkuu Sotkanetissä muiden seurantaindikaattorilistausten joukkoon. Yleiskuvan tarjoaman hyvinvoinnin avainindikaattoreiden listalle haluttiin kuitenkin korkeampi status, sillä sen katsottiin vastaavan useisiin kunnille laissa säädettyihin seurantavelvoitteisiin (mm. Hyvinvointikertomus) Sotkanetin esitystapa on taulukko, joka ei mahdollista kuntapäättäjän työssä välttämätöntä nopeaa havainnointia oman kunnan kehityksestä ja tilasta suhteessa koko maahan ja muihin vertailualueisiin. Hyvinvointikompassi esittää indikaattoritiedon yksinkertaisessa muodossa profiilinäkymien avulla sekä mahdollistaa vertailutiedon siirtämisen powerpoint-esitykseen yhdellä napin painalluksella. Sotkanetin indikaattoreilla ei ole riittäviä tulkintaa ohjaavia metatietoja kuten miksi ilmiö on hyvinvointijohtamisessa tärkeä, mistä se kertoo ja mitä epävarmuustekijöitä siihen liittyy 5

6 LISÄTIETOJA Katri Kilpeläinen Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö Mannerheimintie 166, Helsinki Puh Viimeksi päivitetty: