TOIMINTAKERTOMUS 2017

Transkriptio

1 UUMA-johtokunta Liite 12b TOIMINTAKERTOMUS 2017 Hyvinkää - Järvenpää - Kerava - Kirkkonummi - Mäntsälä - Nurmijärvi - Pornainen - Sipoo - Tuusula - Vihti

2 SISÄLTÖ sivu 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA KUUMA-ALUEEN YLEINEN KEHITYS 4 2. KUUMA-SEUTU LIIKELAITOKSEN VIIDES TOIMINTAVUOSI Toimintavuoden keskeiset asiat ja hankkeet Henkilöstö ja toimitilat Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 7 3. TILIKAUDEN TULOS JA TOIMINNAN RAHOITUS 8 4. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 8 5. TULOKSEN MUODOSTUMINEN V KUUMA-johtokunta KUUMA-perustoiminta KUUMA-yhteistyön koordinointi KUUMA-tapahtumat KUUMA-tiedotteet KUUMA-komissio Yhteistyöjohtajan päätökset Hanketoiminta POKA-hanke - Pohjoisen kasvuvyöhykkeen teknologiateollisuuden pk-yritysten älykäs erikoistuminen Kasvua ja uutta arvoa osaamisella (KASKI) -hanke MAL suunnittelu Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen hanke Tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen sivistystoimialalla (TVT-hanke) KUUMA-työryhmät Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä (KIKY) MAL-ryhmä Ilmastoryhmän seurantaryhmä Sivistysryhmä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ryhmä (HYTE) Tietohallintoryhmä Henkilöstöryhmä 30 2

3 Nuorten KUUMA 30 KUUMA-YHTEISTYÖ Keski-Uudenmaan kunnat, Tuusula, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä ja Nurmijärvi aloittivat aiempaa laajemman yhteistyön vuonna Yhteistyön päämääränä oli strateginen kumppanuus, jolla tavoiteltiin menestystä kilpailukyvyssä suhteessa muihin seutuihin. KUUMA-seudun nimellä profiloitunut kuntaryhmä halusi päästä mukaan päätöksenteko-prosesseihin ja tehostaa yhteistä edunvalvontaa. Kunnat halusivat myös vahvistaa identiteettiään suhteessa pääkaupunkiseutuun. Pornainen liittyi KUUMA-seutuun vuonna 2005, Sipoo, Kirkkonummi, Vihti ja Hyvinkää vuonna Kuntaryhmä muodostaa yhdessä pääkaupunkiseudun kanssa Helsingin seudun ja sen yhteenlaskettu väkiluku on lähes KUUMA-yhteistyö on täyttänyt useita sille asetettuja tavoitteita. KUUMA-seutu tunnustetaan tärkeäksi neuvottelukumppaniksi erityisesti Helsingin seudun, mutta myös koko Uudenmaan kehittämisprosesseissa. Merkittävimpänä Helsingin seudun kehittämisen kannalta pidetään maankäytön, asumisen ja liikenteen niin kutsuttua MAL-sopimusmenettelyä, jonka puitteissa on juuri käynnistynyt kolmas sopimuskausi vuosille Edunvalvonnassa KUUMA-seudun profiili on vahva ja seutu muodostaa aktiivisesti yhteisiä näkemyksiä sen kannalta tärkeissä kysymyksissä, kuten juuri tällä hetkellä sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä. KUUMA-kuntien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välinen yhteistyö ja vuorovaikutus on erittäin tiivistä. Yhteistyötä tehdään monella tasolla ja lukuisissa asioissa tavoitteena kuntien elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden vahvistaminen sekä palvelutuotannon kehittäminen asukkaita kuunnellen. Vuonna 2017 KUUMA-seudun kunnat päättävät yhteistyön jatkamisesta. Toimintakertomus 2017: Teksti: Antti Kuusela, Satu-Riitta Pajula ja Henrik Helenius (KUUMA-seutu liikelaitos), Johannes Herala Uudenmaan liitosta sekä hankkeiden vastuuhenkilöt ja työryhmien puheenjohtajat. Taitto: Satu-Riitta Pajula 3

4 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA KUUMA-ALUEEN YLEINEN KEHITYS Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan KUUMA-seudulla asui vuoden 2017 lopussa henkilöä. Edellisestä vuodesta väkiluku kasvoi henkilöllä (0,7 prosenttia). Väestö kasvoi jokaisessa alueen kunnassa lukuun ottamatta Mäntsälää. Tästä huolimatta väestönkasvu jäi alle pääkaupunkiseudun suhteellisen kasvun (1,6 prosenttia) sekä KUUMA-kuntien 2000-luvun keskimääräisen kasvun (1,1 prosenttia). Alueen kunnista kasvu oli selvästi nopeinta Järvenpäässä (2,6 prosenttia) ja Sipoossa (2,1 prosenttia). Järvenpää Sipoo KUUMA-seutu Pornainen Kirkkonummi Nurmijärvi Hyvinkää Vihti Tuusula Kerava Mäntsälä -1,0 % -0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % 2,0 % 2,5 % 3,0 % Kuvio 1. Väkiluvun muutos KUUMA-seudulla vuonna Vuonna 2017 Suomen talous kääntyi viimein vahvaan nousuun pitkään jatkuneen taantuman jälkeen. Useiden ennakkotietojen mukaan maan bruttokansantuote kasvoi kuluneena vuonna yli kolme prosenttia. Keskeinen tekijä kasvun taustalla oli Suomen vientimarkkinoiden elpyminen sekä yritysten kustannuskilpailukyvyn paraneminen. Talouden vahva kasvuvire heijastui positiivisesti myös Suomen työmarkkinoille. Suomen työmarkkinoiden piristyminen näkyi selvästi myös KUUMA-seudulla. Työ- ja elinkeinoministeriön työvälitystilaston 1 mukaan vuoden 2017 lopussa seudulla oli työttömiä työnhakijoita Tämä oli työtöntä (16,3 prosenttia) vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Työttömyys supistui vuoden jokaisena kuukautena edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattaessa. Suhteellisesti työttömyys supistui nopeimmin Pornaisissa (23,1 prosenttia) ja hitaimmin Järvenpäässä (12,4 prosenttia). Joulukuussa 2017 KUUMA-seudun työttömyysaste oli 8,0 prosenttia. Edellisestä vuodesta työttömyysaste aleni 1,6 prosenttia. KUUMA-seudun työttömyysaste alitti sekä pääkaupunkiseudun (10,0 prosenttia) että koko maan (11,2 prosenttia) tason. Seudun korkein työttömyysaste mitattiin Hyvinkäällä (9,6 prosenttia) ja matalin Pornaisissa (5,8 prosenttia). 1 Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston työttömyysluvut eroavat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen luvuista työttömän määrittelyyn liittyvistä eroista johtuen. 4

5 Hyvinkää Kerava Järvenpää Kirkkonummi Vihti KUUMA-seutu Tuusula Nurmijärvi Mäntsälä Sipoo Pornainen 0,0 % 1,0 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % 6,0 % 7,0 % 8,0 % 9,0 % 10,0 % Kuvio 2. Työttömyysaste KUUMA-seudulla vuoden 2017 lopussa. Lisätietoja: erityisasiantuntija Johannes Herala, Uudenmaan liitto, johannes.herala@uudenmaanliitto.fi 2. KUUMA-SEUTU LIIKELAITOKSEN VIIDES TOIMINTAVUOSI Vuonna 2017 KUUMA-johtokunnan puheenjohtajana toimi Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tarja Edry (valtuustokauden loppuun asti) ja alkaen Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eemeli Peltonen. Varapuheenjohtajana toimi Vihdin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Varpu-Leena Malmgren (valtuustokauden loppuun asti) ja alkaen Vihdin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tuija Sundberg. KUUMA-komission eli liikelaitoksen johtoryhmän puheenjohtajana toimi Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen. Varapuheenjohtajana toimi Vihdin vt. kunnanjohtaja Hannu Nummela asti ja siitä alkaen Vihdin kunnanjohtaja Sami Miettinen. Myös useimpia KUUMA-työryhmiä johti Järvenpään kaupungin edustaja TOIMINTAVUODEN KESKEISET ASIAT JA HANKKEET Vuoden 2017 lopulla kuuden KUUMA-kunnan (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula) yhteinen sote-alueyksikköhankkeesta tehtiin kuntayhtymä. Se toimii hallinnollisesti osana Hyvinkään kaupungin organisaatiota. Merkittävän osan KUUMA-yhteistyön sisällöstä vuonna 2017 muodosti sote- ja maakunta-uudistukseen liittyvä edunvalvonta. Tämä tarkoitti käytännössä useiden lausuntojen laatimista sekä muun muassa kuuden sote hankkeen (toimintamalli) saamista yhdeksi osaksi maakunnan sote-ratkaisua. Uudenmaan maakunnan osalta maakuntauudistuksen valmistelutyö eteni vuoden aikana muutosjohtaja Markus Sovalan sekä sote-muutosjohtaja Timo Aronkydön johdolla. Valmistelutyötä käsiteltiin säännöllisesti myös Uudenmaan kuntajohtajakokouksissa. KUUMA-seudun edustajina maakuntauudistuksen virkamiesjohtoryhmässä toimivat Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen ja Vihdin vs. kunnanjohtaja Hannu Nummela ( asti) sekä Vihdin kunnanjohtaja Sami Miettinen ( alkaen). 5

6 Suomen hallitus linjasi vuodenvaihteessa kasvupalveluihin ja alueiden kehittämiseen liittyen, että pääkaupunkiseudun kunnat saisivat järjestettäväkseen kasvupalvelut Uudenmaan maakunnassa erillisratkaisun muodossa. PKS-kunnat aloittivat tähän liittyvän valmistelun talvella ja asettivat päämääräksi kasvupalvelukuntayhtymän perustamisen. Muut Uudenmaan kunnat voisivat liittyä siihen jälkeen päin. KUUMA-seutu sekä Itä- ja Länsi-Uudenmaan kunnat esittivät useassa yhteydessä tahtonsa osallistua erillisratkaisun ja siihen liittyvän kuntayhtymän valmisteluun, mutta PKS-kunnat eivät tahtoon taipuneet. KUUMA-yhteistyöhön liittyvä tulevaisuusprosessi eteni alkuvuonna sekä KUUMAkomission työpajan että KUUMA-johtokunnan työpajan myötä. Työpajoissa vallinnut yhteisymmärrys johti toukokuussa KUUMA-johtokunnan yksimieliseen esitykseen yhteistyön jatkamisesta toistaiseksi. Kaikkien KUUMA-kuntien valtuustot hyväksyivät esityksen. Osana tehtyä päätöstä vahvistettiin KUUMA-seutu liikelaitoksen jatkaminen Keravan kaupungin osana isäntäkuntaperiaatteella. Samalla liikelaitoksen henkilöstö siirtyi kokonaisuudessaan alkaen Keravan kaupungin organisaatioon. Yhteistyön jatkosta päättämisen yhteydessä linjattiin painopisteiksi yhteinen (varsinkin maakunnallinen) edunvalvonta, MAL-sopimusmenettelyn turvaaminen ja siihen liittyvä edunvalvonta, kasvupalvelut sekä viestinnän kehittäminen. Jälkimmäiseen liittyen aloitettiin uuden valtuustokauden myötä säännöllinen, keskeisten KUUMA-asioiden ja edunvalvonnan tulosten tiedottaminen kuntien luottamuselimille. Omistajapolitiikka päätettiin poistaa yhteistyöpöydältä liian vaikeana koordinoinnin kohteena. Helsingin seudun maankäyttöön, liikenteeseen ja asumiseen liittyvän MALsopimuksen seuraavan kauden esivalmistelu, valmistautuminen myöhemmin alkaviin sopimusneuvotteluihin ja käynnissä oleva MAL suunnittelu olivat niin ikään säännöllisesti esillä KUUMA-johtokunnan, KUUMA-komission ja MALtyöryhmän työssä. MAL seurantaa varten nimetyssä sopimussihteeristössä toimivat KUUMA-seudun edustajina yhteistyöjohtaja Antti Kuusela (varsinainen) ja liikennesuunnittelija Henrik Helenius (vara). Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke jatkui sisällöllisesti ja toiminta laajeni Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen johdolla vuonna Kolmivuotinen ( ) Pohjoisen kasvuvyöhykkeen teknologiateollisuuden pk-yritysten älykäs erikoistuminen POKA hanke päättyi syksyllä 2017 projektisuunnitelman mukaisesti. Alueen markkinoinnin, uuden osaamisen ja uudenlaisen tasapainoisemman elinkeinorakenteen aikaansaaminen on seudullisen kehittymisen tärkeitä avauksia. Syksyllä 2016 käynnistynyt kolmivuotinen Kasvua ja uutta arvoa osaamisella (KASKI) hanke pääsi kunnolla liikkeelle toimintakertomusvuoden kuluessa. KASKI-hankkeessa luodaan teollisuuden pk-yrityksille uutta liiketoimintaa erityisesti uusien palvelujen kehittämisen, nykyisten palvelujen uudistamisen sekä vienninedistämisen näkökulmista. Merkittävä painotus kehittämisessä on digitalisaation hyödyntäminen palveluissa erottuvuuden ja asiakasarvon lisäämiseksi. Hankkeessa tuotetaan lisäksi alueen teollisuuden yrityksiä, osaamista ja vahvuuksia kuvaavaa aineistoa. Aineiston avulla pyritään vahvistamaan yhteistä sijoittautumismarkkinointia. Tätä silmällä pitäen hankkeen aikana luodaan ja pilotoidaan verkostoitumis- ja sijoittumispalveluiden toimintamalli. Konkreettisena tuloksena päätettiin syksyllä perustaa niin kutsuttu messutyöryhmä, joka valmistelee esimerkiksi seudun yhteistä esiintymistä kansainvälisillä kiinteistömessuilla Münchenissä syksyllä 2018 sekä vuoden 2020 Tuusulan Asuntomessuilla. 6

7 KASKI-hankkeen vastuullisena toteuttajana toimiva TechVilla Oy osallistuu messutyöryhmän työhön. Oppimisen ympäristöjä ja opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaamista kehitettiin edelleen KUUMA-kuntien yhteisessä TVT-hankkeessa. Hanke päättyi tarkasteluvuonna, mutta kunnat jatkavat tiivistä yhteistyötä ja koordinaatiota keskenään HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT 2017 Liikelaitoksen johtajan sekä kuntayhteistyön assistentin tehtäviä hoidettiin kesäkuun loppuun asti määräaikaisina palvelussuhteina alkaen palvelussuhteet ovat toistaiseksi voimassa olevia. Sekä yhteistyöjohtajan että kuntayhteistyön assistentin palvelut ostettiin Järvenpään kaupungilta kesäkuun loppuun 2017 asti. KUUMAseutu liikelaitoksen liikennesuunnittelija on työsuhteessa Keravan kaupunkiin. Ilmasto-ohjelman projektikoordinaattorin palvelut ostettiin Keski-Uudenmaan ympäristö-keskukselta. KUUMA-seudun toimisto sijaitsi vuoden 2017 aikana osoitteessa Kauppakaari 11 (Keravan kaupungintalo) SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Keravan kaupungin käytännön mukaisesti KUUMA-liikelaitoksen toiminnasta suoritettiin sisäisen valvonnan arviointi tarkoitukseen laaditun kaavakkeen mukaisena. Arvioinnin perusteella liikelaitoksen valvontaympäristö, kontrollitoimenpiteet, informaatio ja tiedonkulku sekä seuranta on suoritettu hyvin. Toiminnan kannalta suurin riski oli kuntien yhteistyön jatkamiseen liittyvä epävarmuus, joka kuitenkin poistui kesällä tehtyjen kuntakohtaisten päätösten myötä. 7

8 3. TILIKAUDEN TULOS JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden 2017 tuloksen muodostuminen käy ilmi tuloslaskelmasta. Sen mukaan liikevaihto oli ,91. Toimintakulut olivat ,02 ja rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 41,10. Tilikauden tulos oli -276,21 euroa alijäämäinen. Toiminnan rahoitusta kuvataan rahoituslaskelmassa. Rahoitusomaisuuden riittävyys lyhytaikaisten velvoitteiden hoitamiseen oli tyydyttävä (1,54) ja rahoitusomaisuuden riittävyys velvoitteiden hoitamiseen vaihto-omaisuuden kanssa oli hyvä (1,54). 4. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Tilikauden 2017 tulos oli -276,21 alijäämäinen. Tilikauden alijäämä esitetään kirjattavaksi liikelaitoksen alijäämä/ylijäämätilille. 5. TULOKSEN MUODOSTUMINEN V.2017 Tässä luvussa selostetaan tilinpäätöksen luvut esittelemällä KUUMA-seudun kautta rahoitusta saaneet kuntayhteistyö ja hankkeet. Edunvalvontatoiminnassa korostuivat alueellisen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen: Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä edunvalvontatyö, johon sisältyi seudun yhteisten lausuntojen ja muiden kannanottojen laatiminen sekä Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen ( ) seurannassa yhteisten päätösten ja sitoumusten varmistaminen. KUUMA-seutu antoi lausunnon myös Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan, Östersundomin alueen kaavaehdotuksesta sekä hallituksen lakiesityksestä liittyen asumisoikeusasuntoihin. KUUMA-seudulla oli käynnissä viisi hanketta eli POKA-hanke, KASKI-hanke, DIGIhanke, Energiatehokkuus-hanke (jatkuvana toimintana) ja MAL suunnittelu. KUUMA-johtokunnan päätöksen mukaisesti kuntarahoituksella toteutettiin seuraavat toimenpiteet: KUUMA-yhteistyön koordinointi ja kehittäminen Metropolipolitiikka ja edunvalvonta KUUMA-omistajapolitiikka Maankäyttöön ja asumiseen liittyvä edunvalvonta KUUMA-liikenneyhteistyö ja edunvalvonta Strategisen ilmasto-ohjelman toteuttaminen Lisäksi erillishankkeena jatkui TVT-kehittämishanke. 8

9 5.1. KUUMA-JOHTOKUNTA 2017 KUUMA-johtokunta (kp 7110) Toteutuneet tulot Toteutuneet menot KUUMA-johtokunta kokoontui vuoden 2017 aikana 8 kertaa Järvenpäässä, joka toimi KUUMA-seudun puheenjohtajakuntana vuonna Hallitsevia teemoja johtokunnan kokouksissa olivat: Sote- ja maakuntauudistus o Kasvupalveluratkaisuun liittyvä edunvalvonta (PKS kuntayhtymä, työllisyyden hoito). o Maakuntavaalien vaalipiiriratkaisuun liittyvä edunvalvonta o Kuuden sote -mallin saaminen mukaan Uudenmaan sotevalmisteluun. KUUMA-seudun yhteistyö MAL- edunvalvonta KUUMA-johtokunnan nimittäminen Lisäksi johtokunta teki muun muassa seuraavat päätökset: MAL 2019 puiteohjelman hyväksyminen ( ) KUUMA-seutu liikelaitoksen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen hyväksyminen 2016 ( ) Maakuntalain vaalipiirilinjaukseen liittyvän julkilausuman merkitseminen tiedoksi ( ) Kasvupalveluihin liittyvien neuvottelutavoitteiden merkitseminen tiedoksi. ( ) Kuuden KUUMA-kunnan sote hankkeen valmisteleman, valinnanvapaus-lainsäädäntöä koskevan lausunnon merkitseminen tiedoksi. ( ) KUUMA-komission kasvupalveluista antaman lausunnon merkitseminen tiedoksi. ( ) KUUMA-seudun kuuleminen sote- ja maakuntauudistukseen liittyen eduskunnan hallintovaliokunnassa , tiedoksi merkitseminen. ( ) Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan Östersundomin alueen kaavaehdotukseen annetun lausunnon merkitseminen tiedoksi. ( ) Asumisoikeusasuntoihin liittyvään hallituksen lakiesitykseen annetun lausunnon merkitseminen tiedoksi. ( ) KUUMA-seutu liikelaitoksen johtajan valinta. ( ) KUUMA-seudun yhteistyön jatkaminen. ( ) KUUMA-johtokunnan nimittäminen. ( ) Kasvupalveluiden sisältölakeihin liittyvän lausunnon merkitseminen tiedoksi. ( ) KUUMA-asuminen loppuraportin merkitseminen tiedoksi. ( ) KUUMA-seutu liikelaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelman 2018 hyväksyminen. ( ) 9

10 KUUMA-johtokunnan lisäjäsenten ja näiden varajäsenten merkitseminen tiedoksi. ( ) Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvän kansanedustajatapaamisen järjestäminen. ( ) Tiemaksuihin ja kaupunkibulevardeihin liittyvä edunvalvonta. ( ) Vuonna 2017 KUUMA-johtokunnan kokouksissa olivat läsnä lisäksi seuraavat henkilöt oman aihealueensa esittelijöinä ja asiantuntijoina: Sini Puntanen, osaston johtaja, HSL Lauri Kuukasjärvi, elinkeinopäällikkö, Uudenmaan liitto Liisa Hyttinen, erityisasiantuntija, Uudenmaan liitto Sampo Perttula, kaavoitusjohtaja, Järvenpään kaupunki Mikko Koskela, kehityspäällikkö, TechVilla Oy Mäntsälän kunnantalo Suomi 100 juhlavalaistuksessa. Kuva: Jyrki Teeriaho 5.2. KUUMA-PERUSTOIMINTA 2017 KUUMA-perustoiminta (kp 7120) Toteutuneet tulot Toteutuneet menot KUUMA-YHTEISTYÖN KOORDINOINTI Vuonna 2016 alkanut KUUMA-seudun yhteistyöhön liittyvä tulevaisuustyö jatkui alkuvuonna 2017 KUUMA-komission työpajan ja sen jälkeen KUUMA-johtokunnan työpajan muodossa. Tulevaisuustyö huipentui toukokuussa KUUMA-johtokunnan esitykseen yhteistyön jatkamisesta. Kaikki KUUMA-kunnat vahvistivat esityksen luottamuselintensä päätöksin kesällä Samalla KUUMA-seutu liikelaitoksen 10

11 henkilökunta siirtyi Keravan kaupungin organisaatioon toistaiseksi voimassa oleviin palvelussuhteisiin. Edunvalvonnan osalta painopiste oli MAL-sopimuksen täytäntöönpanon seurannassa, seuraavaan MAL-sopimuskauteen valmistautumisessa, sote- ja maakuntauudistukseen liittyvässä lausuntovalmistelussa ja uudistukseen liittyvissä edunvalvontaoperaatioissa. MAL-sopimusmenettelyyn ja sopimuksen seurantaan osallistuivat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Helsinki, Espoo, Vantaa, KUUMA-kunnat, HSL, Uudenmaan ELY-keskus, liikennevirasto ja ARA. Valtion kanssa toteutettavan metropolipolitiikan lisäksi KUUMA-seutu osallistui Helsingin seudun kuntien keskinäiseen yhteistyöhön: Helsingin seudun yhteistyökokoukseen, kuntajohtajien valmistelukuntaan sekä MAL-neuvottelu-kuntaan. MAL-neuvottelukunta on Helsingin seudun yhteistyökokouksen (HSYK) nimeämä seudullinen yhteistyöelin, joka koostuu sopimuskuntien nimittämistä johtavista maankäytön ja asuntotoimen viranhaltijoista. KUUMA-seutu liikelaitos, HSL, HSY ja Uudenmaan liitto ovat nimenneet omat asiantuntijajäsenensä MAL-neuvottelukuntaan. Uusimaa-kaava valmistelu käynnistyi Uudenmaan liitossa vuonna 2016 ja jatkuu vuoteen Kaavakokonaisuus muodostuu pitkän aikavälin strategisesta rakennekaavasta, ja sitä tarkentavasta, seuduittain räätälöitävistä vaihekaavoista. Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan valmistelu käynnistyi vuonna 2017 tiiviissä vuorovaikutuksessa kuntien kanssa. KUUMA-seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen asiantuntijat osallistuivat kaavavalmisteluun liittyviin sidosryhmätilaisuuksiin vuoden 2017 aikana. KUUMA-yhteistyön koordinointiin ja edunvalvontaan liittyviä muita toimenpiteitä olivat muun muassa kokousten järjestäminen, KUUMA-työryhmien keskinäisen yhteistyön kehittäminen, sidosryhmäyhteistyö sekä viestintä ja tiedottaminen KUUMA-TAPAHTUMAT 2017 KUUMA-johtokunnalle järjestettiin työpaja Järvenpää-talolla ennen kokousta jossa käsiteltiin KUUMA-yhteistyön jatkosta ja toimintatavoista. Lopullisen päätöksen toukokuuhun 2017 mennessä tekivät kuntien ja kaupunkien valtuustot. Työpajan vetäjänä toimi MDI:n kehitysjohtaja Janne Antikainen. Työpajassa korostettiin tulevan yhteistyön osalta edunvalvontaa erityisesti uuden maakuntahallinnon suuntaan, MAL-asioita, seudun elinvoimaisuutta sekä aktiivisempaa viestintää. Yksittäisenä asiana nostettiin esille tiiviimpi vuorovaikutus seudun kansanedustajien kanssa. 11

12 Demokratiavaje , kansanedustajien tapaaminen eduskunnassa. Lausuntopyyntö HE laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Kuntien edustajat kokoontuivat Järvenpää-talolle Lausuntopyyntö tilaisuus Kasvupalveluista Järvenpää-talossa. Kuva: Satu-Riitta Pajula Uudenmaan Maakuntaparlamentti kokoontui Maakuntaparlamenttiin osallistui myös KUUMA-seudulta luottamushenkilöitä. Perinteiseksi muodostunut Keski-Uudenmaan Elinkeinoseminaari järjestettiin KUUMA-seutu liikelaitoksen, Helsingin Kauppakamarin ja Uudenmaan yrittäjien yhteistyönä. Järvenpää-talossa järjestetyn seminaarin aiheena oli Talous kasvaa vihdoin millaisin eväin saamme sen jatkumaan? Tilaisuuden avasi Uudenmaan yrittäjien toimitusjohtaja Petri Graeffe. Puheenjohtajana toimi Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Ari Tulensalo. Loppupuheen ja yhteenvedon tilaisuudesta piti KUUMA-seutu liikelaitoksen johtaja Antti Kuusela. Elinkeinoseminaarin aiheita olivat: o o o o Menestysreseptit tulevaisuuden kunnille kaupunkineuvos, Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen Talouden näkymät pääekonomisti Heidi Schauman / Aktia Pankki Oyj Miten kansainvälisellä yrityksellä menee markkinanäkymät Teollisuusneuvos Harry Viiala / Hyxo Oy Yritysvastuu Oikeustieteen tohtori (OTT) Merja Pentikäinen / Opinio Juris Elinkeinoseminaarin ohjelma ja esitykset ovat luettavana KUUMA-seutu liikelaitoksen sivuilta oheisesta linkistä. 12

13 KUUMA-TIEDOTTEET KUUMA-seudun julkilausuma liittyen maakuntavaalien vaalipiiriratkaisuun KUUMA-asuminen Selvityksen tulostilaisuus Pasilassa KUUMA-kuntien ilmastotyö etenee - Ilmastokatsaus Keski- Uudenmaan Ympäristökeskus (julkaistiin v alkuvuodesta) KUUMA-KOMISSIO 2017 KUUMA-komissio kokoontui 11 kertaa vuonna 2017 vastaten johtokunnan asioiden valmistelusta ja päätösten kuntakohtaisesta täytäntöönpanosta ja seurannasta. Komission kokoukset järjestettiin mahdollisuuksien mukaan vuorotellen kussakin KUUMA-kunnassa. Hallitsevia teemoja komission kokouksissa olivat: Sote- ja maakuntauudistus o Kasvupalveluratkaisuun liittyvä edunvalvonta (PKS kuntayhtymä, työllisyyden hoito). o Maakuntavaalien vaalipiiriratkaisuun liittyvä edunvalvonta o Kuuden sote -mallin saaminen mukaan Uudenmaan sotevalmisteluun. KUUMA-seudun yhteistyö MAL- edunvalvonta KUUMA-johtokunnan nimittäminen Lisäksi komissio käsitteli kokouksissaan muun muassa seuraavia teemoja: KUUMA-seudun edustajien nimeäminen maakuntauudistuksen esivalmistelun ryhmiin. ( ) KUUMA-seudun neuvottelutavoitteet kasvupalvelujen osalta, PKS kasvupalvelukuntayhtymä. ( ) Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kuntien julkilausuma maakuntalain vaalipiirilinjauksesta. ( ) KUUMA-seutu liikelaitoksen johtajan rekrytointiprosessin käynnistäminen. ( ) KUUMA-seutu liikelaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus ( ) Kasvupalveluja ja alueiden kehittämistä koskeva lausunto. ( ) KUUMA-seudun lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan Östersundomin alueen kaavaehdotuksesta. ( ) KUUMA-seudun lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi asumisoikeusasunnoista. ( ) KUUMA-yhteistyön jatkaminen. ( ) KUUMA-seutu liikelaitoksen johtajan valinta. ( ) KUUMA-johtokunnan nimittäminen ( ja ) KUUMA-seudun lausunto kasvupalvelulakiin liittyvien sisältölakien luonnoksesta. ( ) MAL 2019 suunnittelun tilannekatsaus. ( ) Pormestari Jan Vapaavuoren tapaaminen. ( ja ) Luottamushenkilöiden perehdytys KUUMA-seudun yhteistyöhön. ( ) Uusimaa-ohjelma ( ) 13

14 KUUMA-asuminen 2040 loppuraportin esittely. ( ) Puolustusvoimien ja KUUMA-seudun yhteistoiminta normaali ja poikkeusoloissa. ( ) PKS-kuntajohtajien tapaaminen ( ) KUUMA-seudun yhteinen näkyvyys Tuusulan asuntomessuilla ( ) KUUMA-seudun toiminta ja taloussuunnitelma ( ) Muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset KUUMA-seudulle, selvitys. ( ) Lausunto asuntorakentamisen korkotukijärjestelmästä. ( ) POKA-hankkeen tulosten esittely. ( ) Itä- ja Länsi-Uudenmaan kuntajohtajien tapaaminen, sote- ja maakunta-uudistukseen liittyvä edunvalvonta. ( ) Kasvupalveluihin liittyvä tapaaminen TEM:ssä ( ) MAL 2019-raamipäätös. ( ) Tiemaksuihin ja kaupunkibulevardeihin liittyvä edunvalvonta. ( ) Maakuntapohjaisen kasvupalveluratkaisun työryhmä, KUUMAseudun edustajien nimeäminen. ( ) Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä kansanedustajatapaaminen. ( ) KUUMA-seudun yhteinen näkyvyys kansainvälisissä messutapahtumissa. ( ) 5.4. YHTEISTYÖJOHTAJAN PÄÄTÖKSET Liikelaitoksen johtaja teki seuraavat päätökset vuonna 2017: Ostopalvelusopimus Konsulttiyritys MDI Public Oy, Timo Aro KUUMA-kuntien muuttoliikkeen taloudellisten vaikutusten analyysi. Lisätietoja KUUMA-seutu liikelaitos: Yhteistyöjohtaja Antti Kuusela, tai kuntayhteistyön assistentti Satu-Riitta Pajula, 5.5. HANKETOIMINTA POKA-HANKE - POHJOISEN KASVUVYÖHYKKEEN TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN PK- YRITYSTEN ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN Pohjoisen kasvuvyöhykkeen teknologiateollisuuden pk-yritysten älykäs erikoistuminen POKA -hanke päättyi suunnitelman mukaisesti POKA-HANKE (7000) Toteutuneet tulot Toteutuneet menot POKA-hanke päättyi syksyllä

15 POKA-hankkeessa luoduilla menetelmillä kyettiin systemaattisesti käymään läpi suuri joukko KUUMA-seudun teknologiateollisuuden pk-yrityksiä ja toteuttamaan niiden kasvua ja kansainvälistymistä edistäviä toimenpiteitä. Hankkeen järjestämien, useita eri teemoja sisältäneiden, seminaarien ja infotilaisuuksien avulla kyettiin nostamaan yritysten tietoisuutta omasta kasvupotentiaalistaan sekä kannustamaan yrityksiä viennin käynnistämiseen. Hankkeeseen osallistui 128 pk-yritystä ja osallistujia oli kaikkien KUUMA-seudun kuntien alueelta. Kehittämisteemoina oli mm. erottuvuustekijät, arvolupauksen määrittely ja kiteytys videoksi, digitalisaation hyödyntämissuunnitelmat, IPR selvitykset, sekä tuotteiden/palvelujen, prosessien ja viestinnän kansainvälistymisvalmiudet. Konkreettisia vienninedistämistoimenpiteitä toteutettiin 20 yrityksessä. Toteutukset räätälöitiin kunkin yrityksen omien tarpeiden pohjalta. Automaatiokeskuksia valmistava Elkome Installaatiot Oy vauhditti POKA-hankkeen tuella Ruotsin vientiään. Kuva: Mikko Koskela Lisäksi hanke järjesti yhteensä 10 seminaaria ja työpajaa, joiden teemoina olivat mm. digitalisaatio, IoT, erottuvuus liiketoiminnassa, eri alojen sopimusvalmistuksen yhteistyö, meriteollisuus sekä Norjan, Viron ja Venäjän markkinoiden nykytilanne. Yritysten kehittämis- ja kasvuintoa kannustettiin tilaisuuksilla, joissa yrittäjät jakoivat omia kokemuksiaan viennin käynnistämisestä ja kehittämistoimenpiteistään. POKA-hanke oli keskeinen osa vuonna 2015 laaditun, teknologiateollisuuden toiminta-ympäristöä kehittävän hankestrategian toimenpiteitä. Täydentäviä kehittämishankkeita käynnistetään yritysten tunnistamien tärkeimpien tarpeiden mukaisesti. Hanketoiminnassa korostuvat erityisesti teollisuuden digitaaliseen uudistumiseen liittyvät teemat. POKA-hankkeen vastuullisena toimijana on Teknologiakeskus TechVilla Oy Hyvinkäältä. KUUMA-seudun osalta työstä vastaa Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä. Lisätietoja: toimitusjohtaja Juha Leinonen, Teknologiakeskus TechVilla Oy, 15

16 KASVUA JA UUTTA ARVOA OSAAMISELLA (KASKI) -HANKE KASKI-HANKE (7011) Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Kasvua ja uutta arvoa osaamisella KASKI -hankkeen päätavoitteena on lisätä alueella sijaisevien pk-yritysten palveluita, kansainvälisiä kumppanuuksia ja yhteistyötä siten, että niiden ratkaisut, tuotteet ja palvelut pääsevät aiempaan paremmin kansainvälisille markkinoille. Yritysten osaaminen ja palvelut houkuttelevat ulkomaisia toimijoita investoimaan ja/tai etabloitumaan alueelle. Hankkeen toimenpiteillä myös kiteytetään Uudenmaan valmistavan teollisuuden keskittymien ja niihin liittyvän osaamisperustaisen liiketoiminnan kansainväliset erottuvuustekijät sekä vahvistetaan alueen kansainvälistä profiilia. Vuoden 2017 loppuun mennessä hankkeen toimenpiteisiin on osallistunut 67 pkyritystä. Yrityksen lähtötilanteen perusteella toimenpiteitä on tehty palvelujen nykytilan arvioimiseksi, palvelujen uudistamiseksi sekä uusien palvelujen kehittämiseksi. Yrityksiltä saatu asiakaspalaute on ollut erinomaista. Lisäksi vuonna 2017 koottiin tausta-aineistoa aluemarkkinointiin, jonka kohderyhmänä on teollisuus. Aineistoa kerättiin mm. yrityshaastatteluilla sekä Uudenmaan kunnille ja kehitysyhtiöille järjestetyssä työpajassa, johon myös osallistui suurin osa KUUMA-kunnista. Lisäksi valmisteltiin pilottia, joka perustuu kerätyn aineiston hyödyntämiseen osana kuntien sijoittautumispalvelua. Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Jukka Palokangas kertoo ryhmälle Uudenmaan teknologiateollisuudesta. Kuva: Juha Leinonen KASKI-hanke toteutetaan ajalla osana EU:n "Kestävää kasvua ja työtä " -rakennerahasto-ohjelmaa. Hankkeen kokonaisbudjetti on euroa, josta EAKR-rahoituksen osuus on euroa ja KUUMAseudun kuntarahoitus yhteensä euroa. KASKI-hankkeen vastuullisena toimijana on Teknologiakeskus TechVilla Oy Hyvinkäältä. KUUMA-seudun osalta työstä vastaa Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä. Lisätietoja: toimitusjohtaja Juha Leinonen, Teknologiakeskus TechVilla Oy, 16

17 MAL SUUNNITTELU KUUMA MAL suunnittelu (kp 7015) Toteutuneet tulot Toteutuneet menot MAL suunnittelun kulut jäivät arvioitua pienemmäksi. Hankkeen erotus hyvitetään kuntalaskutuksessa v MAL suunnitelma on Helsingin seudun 14 kunnan ja valtion yhteinen näkemys maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä aina vuoteen 2050 asti. MAL suunnittelukierros on käynnistetty keväällä 2016 puiteohjelman laadinnan ja suunnittelua tukevien lähtökohtatarkastelujen kautta. Vuoden 2017 aikana on muun muassa toteutettu eri aihealueiden syventäviä selvityksiä, päivitetty ja analysoitu seudulta koottuja maankäyttötietoja sekä toteutettu asumiseen liittyviä työpajoja suunnittelun tueksi. MAL-suunnitelman kokoaminen toteutetaan vuonna 2018 kiinteässä vuorovaikutuksessa lakisääteisen vaikutusarvioinnin kanssa. Suunnitelma on tarkoitus toimittaa lausunnoille syksyllä 2018 ja viimeistellä sekä hyväksyä alkuvuodesta MAL suunnitteluprosessin kustannukset muodostuvat vuosina KUUMA-kuntien osuus maankäytön ja asumisen osioiden kustannuksista rahoitetaan vuosittain KUUMA-seutu liikelaitoksen talousarvioon varattavalla määrärahalla. MAL suunnitteluprosessin liikenteen osion kustannukset eivät sisälly KUUMAseudun taloussuunnitelmaan. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) perii liikenteen osion kustannukset suoraan HSL-kuntayhtymään kuulumattomilta KUUMA-kunnilta asukaslukujen suhteessa erillisen sopimuksen perusteella, eli kuntien kustannusosuudet eivät kulje KUUMA-kuntaosuuksien kautta. HSLjäsenkunnat osallistuvat liikenteen osion kustannuksiin HSL-kuntaosuuksien kautta JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN HANKE Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke (7012) Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Tulojen ja menojen erotus on huomioitu kuntalaskutuksessa. 17

18 Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen hanke käynnistyi keväällä Tavoitteena on parantaa KUUMA-kuntien palvelukiinteistöjen energia- ja materiaali-tehokkuutta ja saavuttaa seurattavana olevien kiinteistöjen energian kulutuksessa säästöä sekä perustaa energiatehokkuuteen perehtynyt ekotukihenkilöiden verkosto alueelle. Hanke on Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen koordinoima. Ekotukitoiminta sisältää muun muassa toimipisteen alkukartoituksen, toiminnan käynnistämissuunnitelman laatimisen. Tärkeimpinä pidettiin yhteisiä toiminnan kehittämistapaamisia, puolipäiväisiä ekotukikoulutuksia ja tutustumiskäyntejä esimerkkikohteisiin. Koulutetuista noin 70 % on kiinteistön käyttäjiä ja 30 % kiinteistönhoitajia. Kiinteistönhoitajien koulutus on painottunut kiinteistötekniikkaan. Kouluille ja päiväkodeille on annettu myös ympäristökasvatukseen liittyvää koulutusta. Vuoden 2017 aikana järjestettiin 31 eri tilaisuutta, joihin osallistui yhteensä noin 302 henkilöä. Ekotukihen kilöt Toimipisteet /kiinteistöt Hyvinkää 30 21/15 5 Järvenpää 7 5/4 2 Kerava 10 5/5 2 Kirkkonummi 8 7/6 1 Mäntsälä 37 17/17 6 Nurmijärvi 11 7/7 5 Pornainen 3 4/3 1 Sipoo 16 8/8 4 Tuusula 26 18/15 5 Vihti 12 10/7 4 Yhteensä /87 35 Seurattavat kiinteistöt Taulukko: Hankkeessa mukana olevien ekotukihenkilöiden, toimipisteiden ja kiinteistöjen sekä tarkemmassa seurannassa olevien kiinteistöjen määrät kunnittain vuoden 2017 lopussa. Tarkemmin seurattavien kiinteistöjen energiankulutuksesta on hankkeen aikana saatu seuraavat tulokset (vertailukelpoiset kiinteistöt) Sähkö: keskimääräinen kulutus - 8,8 %* keskimääräinen kulutus - 6,2 %* keskimääräinen kulutus - 5,5 %** Lämpö: keskimääräinen kulutus - 6,4 %* keskimääräinen kulutus - 6,0 %* keskimääräinen kulutus - 8,7 %** *vertailukelpoisia kiinteistöjä 10 kpl ** vertailukelpoisia kiinteistöjä 14 kpl 18

19 Hankeraportti, joka sisältää mm. tarkemmat kiinteistökohtaiset tulokset 37:stä seurattavasta kiinteistöistä, on luettavissa KUUMA-ilmastoryhmän nettisivuilla osoitteessa Lisäksi hankkeen puitteissa teetettiin ECO-One osuuskunnalla selvitys Säästöjen kannalta kuntien parhaat energiatehokkuustoimenpiteet. Selvitys perustuu Motivan KETS-aineistoon vuosilta ja on myös luettavissa ilmastoryhmän nettisivuilla. Lisätietoja: ympäristönsuojelupäällikkö Tapio Reijonen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KEHITTÄMINEN SIVISTYSTOIMIALALLA (TVT- HANKE) KUUMA TVT-hankkeen tavoitteena oli kehittää oppimisen ympäristöjä ja opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniikan osaamista osana opetustyötä. Hanke jatkui loppukesään 2017 saakka. Hankkeen kustannukset eivät olleet osa KUUMAseudun talousarviota. Lisätietoja: sivistystoimenjohtaja Tiina Hirvonen, Nurmijärvi, ja projektipäällikkö Harri Luttinen, Nurmijärvi, Kaikille Kirkkonummelaisille tarkoitettu Suomi 100 juhla Masalan LähiTapiola Sport Centerissä Kunnanjohtaja Tarmo Aarnio ja Sari Aarnio kättelivät 100 kutsuttua ekaluokkalaista. Kuva: Antti Koskinen 5.6. KUUMA-TYÖRYHMÄT KILPAILUKYKY- JA ELINVOIMARYHMÄ (KIKY) Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä (kiky-ryhmä) kokoontui vuonna 2017 viisi kertaa. Lisäksi järjestettiin päivän mittainen seminaari yhdessä MAL-ryhmän kanssa. Ryhmän puheen-johtajana toimi elinkeinojohtaja Olli Keto-Tokoi Järvenpäästä. Ryhmän tavoitteena on vahvistaa kuntien välistä yhteistyötä elinkeinoasioissa, edistää alueen kilpailukykyä ja voimistaa taloudellisen kehityksen edellytyksiä alueella. Ryhmä valmistelee asioita KUUMA-komission ja johtokunnan käsittelyyn. 19

20 Vuonna 2017 ryhmä ohjasi KASKI- ja POKA- (Pohjoisen kasvuvyöhykkeen teknologiateollisuuden pk-yritysten älykäs erikoistuminen) hankkeita sekä työllisyys- ja maahan-muuttojaoston toimintaa. Varsinkin kasvupalvelu- ja työllisyysasiat olivat esillä liittyen maakuntauudistuksen lausuntovalmisteluun keväällä Kiky laati KUUMA-komission hyväksymän esityksen seudun tavoitteiksi kasvupalvelukuntayhtymäneuvotteluja varten ja edusti seutua nimettyjen henkilöiden toimesta PKS-kuntien ja TEM:n järjestämissä infotilaisuuksissa. Kesällä järjestettiin päivän mittainen seminaari yhdessä MAL-ryhmän kanssa. Seminaarin päätavoitteena oli yhteisten edunvalvonta-asioiden koordinaation ja ryhmien välisen yhteistyön tiivistäminen. Ryhmän kokouksissa käytiin säännöllisesti läpi varsinkin maakuntauudistusta ja aloitettiin myös tiiviimpi vuoropuhelu yrittäjäjärjestöjen kanssa. Vuoden loppupuolella kiky esitti ja KUUMA-komissio hyväksyi ajatuksen osallistua syksyllä 2018 osana Helsinki Finland osastoa yhtenäisellä viestillä kansainvälisille kiinteistö- ja investointimessuille Münchenissä. Myös Tuusulan Asuntomessuille (2020) rakennetaan seudun yhteinen osasto. Näitä varten perustettiin erityinen messutyöryhmä. Lisätietoja: Elinkeinojohtaja Olli Keto-Tokoi, Järvenpää, ja johtaja Antti Kuusela, KUUMA-seutu liikelaitos, Maahanmuuttojaosto Maahanmuuttojaosto kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa, järjesti kaksi verkostotapaamista ja osallistui KUUMA-Kiky tapaamiseen. Jaosto on koonnut ajankohtaista tietoa maahanmuuttajien kuntiin muutosta, maahanmuuttotyön tilasta ja jakanut KUUMA-alueen kuntien maahanmuuttotyön hyviä käytäntöjä. Maahanmuuttotyö on nopeasti kasvava työkenttä kunnissa. Työn rakenteet ja hallinnointi organisoituvat ja vahvistuvat kunnissa. Koordinaattorit tekevät hyvin monimuotoista poikkihallinnollista työtä eri palvelualueiden tukena. Jaoston tapaamiset ovat toimineet eräänlaisena työnohjauksellisena tukena. ELY:n alueellinen yhteistyöryhmä muutettiin kokoonpanoltaan KUUMAjaoston jäsenten mukaiseksi. Uusi työryhmäjako tukee seudullista kehittämistä. Jaosto järjesti kaksi maahanmuuttotyön henkilöstön verkostoitumisiltapäivää vuoden aikana. Verkostoitumistapaamisissa teemoiksi otettiin ajankohtaisia asioita, joita käsiteltiin työpajoissa. Luento-osuuksissa kuultiin asiantuntijoita. Vuoden kuluessa valmisteltiin kotoutumisen mittaamista kunnissa. Mittaaminen toteutetaan käytännössä vuonna 2018 TEM:n Kotomittarin eli kunnan kotoutumisen edistämisen mittarin avulla. Suunnitteilla ollut seudun yhteisen maahanmuuttokoordinaattorin rekrytointi ei toteutunut. Lisätietoja: Maahanmuuttotyön erityisasiantuntija Arja Loima, Työllisyysjaosto Työllisyysjaosto aloitti toimintansa Työllisyysjaoston tehtäväksi määriteltiin edistää omalta osaltaan seudun valmistautumista maakuntaudistuksen mukanaan tuomiin muutoksiin. Jaostoon nimettiin jäsen ja varajäsen jokaisesta jäsenkunnasta. Vuoden 2017 puheenjohtaja-kuntana toimi Järvenpään kaupunki. Kokoontumiskertoja oli kuusi. Tämän lisäksi osa 20

21 MAL-RYHMÄ työllisyysjaoston jäsenistä osallistui kilpailu- ja elinvoimaryhmän kokoukseen, jossa valmisteltiin KUUMA-seudun lausuntoa kasvupalveluista. Työllisyysjaosto kävi vuoden 2017 aikana maakuntauudistukseen liittyvää keskustelua ja laati lausuntoja hallituksen esityksistä lainsäädännön muuttamiseksi. Lausunnot koskivat esityksiä kasvupalvelulaiksi, rekrytointija osaamispalvelulaiksi, esitystä työttömyysturvalain muuttamisesta ja lakia alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Työllisyysjaosto kävi myös keskustelua maakuntauudistuksen valmistelun etenemisestä KUUMA-seudun kunnissa sekä Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistossa, sosiaalisen yritystoiminnan edistämisestä KUUMA-seudulla ja tutustui Hyvinkään kaupungin työllisyyspalveluiden toimintaan. Lisätietoja: Sirkka Lehti, Järvenpään kaupungin työllisyyspalveluiden päällikkö, MAL-ryhmä kokoontui vuonna 2017 yhteensä 4 kertaa (7.3., 9.6. (kesäseminaari), ja 1.12.). Ryhmän puheenjohtajana toimi kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Järvenpäästä ja sihteereinä liikenneinsinööri Sari Piela sekä yleiskaava-asiantuntija Hannele Selin Järvenpäästä. MAL-ryhmään kuuluvat kaavoitus-, asunto-, ja liikennejaostojen puheenjohtajat sekä edustajat jokaisesta KUUMA-kunnasta. MAL-ryhmän keskeisenä tehtävänä on ollut toimia MAL-asioissa KUUMA-kuntien edunvalvojana ja valmistella MAL-asiat KUUMA- komissiolle ja KUUMA-johtokuntaan. Ryhmä on lisäksi koordinoinut ja ohjannut kaavoitus-, asunto- ja liikennejaostojen toimintaa. Ryhmä on toiminnassaan käsitellyt koko seudun kehittämiseen liittyviä ajankohtaisia teemoja, kuten esimerkiksi asuntotuotannon nykytilaa ja kehittämis-tavoitteita. Vuonna 2017 MAL-ryhmä valmisteli ja ohjelmoi kuntien MAL-työn perehdytystä KUUMA-seudun näkökulmasta. Ryhmä laati perehdytysaineistoa käytettäväksi osana kuntien luottamushenkilöiden koulutusta. Lisäksi ryhmä on valmistellut komission toimeksiannosta KUUMA- seudun kilpailukykyä tukevaa selvitysaineistoa. Lisätietoja: Järvenpään kaupungin kaavoitusjohtaja Sampo Perttula, sampo.perttula@jarvenpaa.fi Järvenpään kaupunkijuhla elokuussa Kuva: Anju Asunta 21

22 Kaavoitusjaosto Kaavoitusjaosto kokoontui vuonna 2017 yhteensä 9 kertaa (24.1., 28.2., 28.3., 16.5., 20.6., 22.8., 3.10., sekä ) Joulukuun tapaaminen järjestettiin ekskursion muodossa, jolloin tutustuttiin Järvenpään kaupunkikehityksen uusimpiin kohteisiin. Kaavoitusjaoston kokouksiin välisenä aikana osallistui myös edustajat asuntojaostosta osana KUUMA-asuminen työn ohjausryhmää. Jaoston puheenjohtajana toimi kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Järvenpäästä ja sihteerinä yleiskaava-asiantuntija Hannele Selin Järvenpäästä. Kaavoitusjaoston tehtävänä vuonna 2017 oli edellisvuosien tapaan KUUMAseudun edunvalvonta Helsingin seudun yhteistyössä. Ryhmä antoi lausuntonsa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ja Östersundomin alueen kaava-ehdotuksesta sekä otti kantaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) uudistamiseen liittyvään valmisteluun. Vuoden 2017 toiminnan pääpaino oli yhteisen KUUMA-asuminen projektin laatimisessa. Projektin tavoitteena oli kuvata KUUMA-seudun asumisen tulevaisuutta ja tunnistaa keskeisiä kehittämisteemoja. Projektin vetäjäksi palkattiin projektikoordinaattori FM Jaakko Huttunen määräaikaiseen työsuhteeseen. Työsuhde alkoi ja päättyi Työn yhteydessä toteutettiin KUUMA-kuntien asukaskysely, järjestettiin kuntakohtaiset kaavoittajahaastattelut sekä asiantuntijatyöpaja, johon osallistui eri alojen asiantuntijat KUUMA-kunnista, Espoosta ja Uudenmaan liitosta. Projektin tulokset ja raportti julkaistiin esittelytilaisuudessa Kaavoitusjaosto osallistui vuonna 2017 aktiivisesti MAL suunnitelman valmisteluun sekä sopimuksen toteuttamiseen ja seurantaan. Kaavoitusjaoston kokouksessa käsiteltiin MAL-työn tavoitteiden muodostamista, mittareita ja vaikutusten arviointia. Lisäksi kaavoitusjaosto on osallistunut vuonna 2017 Uusimaa kaavan kaksiportaisen kokonaismaakuntakaavan valmisteluun. Kaavoitusjaoston kokouksen yhteydessä järjestettiin työpaja yhdessä Uudenmaan liiton asiantuntijoiden kanssa, missä käsiteltiin eri rakennemallien kasvuennusteita. Lisätietoja: Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula, Järvenpää, sampo.perttula@jarvenpaa.fi Asuntojaosto Asuntojaosto kokoontui vuoden aikana 6 kertaa. Tämän lisäksi järjestettiin kaksi tilaisuutta, seudun vuokravalintojen asumisiltapäivä sekä asunnottomuustyötä koskeva tilaisuus, joissa olivat mukana YM ja ARA. Ryhmä on ylläpitänyt asuntoasioissa seudullista vuorovaikutusta ja edunvalvontaa. Kokouksissa ovat olleet mukana Uudenmaanliiton ja Kuntaliiton edustajat. A-Kruunu vieraili asuntojaostossa ja kertoi ajankohtaisia asioita sekä toimintaa KUUMA-kuntien alueella. Asuntojaosto valmisteli lausunnot seuraaviin lausuntopyyntöihin: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asumisoikeusasunnoista. Suuntaviivat valtion tukemaa vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotantoa koskevan pitkän 40 vuoden korkotukimallin kehittämiselle. Ehdotus koskien uutta asunto-osuuskuntamallia. 22

23 Hallituksen esitys asuntorakentamisen korkotukijärjestelmän kehittämiseksi. Toimintaan sisältyi myös MAL suunnitelman asumista koskevien osien valmistelu yhdessä PKS-kuntien edustajien kanssa. Osana asumisen syventäviä selvityksiä (Helsingin seudun asuntostrategia 2025 ASTRA) on järjestetty MAL työpajoja pääkaupunkiseudun ja KUUMA- kuntien kesken. Täydennysrakentamista ja asuinalueiden eriytymistä sekä asumisen taloutta koskeva tilaisuus järjestettiin keväällä PKS:n johdolla. KUUMA:n asuntojaosto isännöi muuttoliikettä koskevaa tilaisuutta. KUUMA on mukana myös pienryhmässä, jonka tavoitteena on ASTRA:n päivittäminen (edustus Hki, Espoo, Vantaa, KUUMA, HSY ja Uudenmaan liitto). Asuntojaosto osallistui KUUMA-asuminen 2040-hankkeen työpajaan ja kommentoi hanketta asumisen näkökulmasta. Jaosto toimi ohjausryhmänä Helsingin seudun ASO -yhteistyössä ja sopimusseurannassa. Helsingin kiinteistöviraston asunto-osasto vieraili asuntojaostossa, jolloin käytiin lävitse KUUMA-kuntien tilastotiedot asumisoikeusasunnoista. Jaosto toimii ohjausryhmänä KUUMA -kuntien asumisneuvojien verkostolle. Verkosto esitteli asumiskentän kuulumisia seudulla ja on mukana Asunnottomuuden ennalta-ehkäisyn toimenpideohjelmassa (AUNE) yhteistyöpöytäkirjojen kautta. Jaosto tekee yhteistyötä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n sekä Hissi- Esteetön Suomi 2017-hankkeen kanssa. Tavoitteena on mahdollistaa asuminen omassa kodissa mm. hissien jälkiasennuksilla ja esteettömyyskorjausten lisäämisellä. Lisätietoja: Asuntopalveluiden erityisasiantuntija Mari Karsio, Järvenpää, Tuusulan kolmoset juhlivat itsenäisyyspäivää Kolmoset juhlivat perinteisesti kunnan johtohahmon, nyt ensimmäistä kertaa pormestarin, kutsumina. Iloisessa ja arvokkaassa juhlaohjelmassa on kättelyn lisäksi Riku Niemi -kvartetin juhlakonsertti satavuotiaalle Suomelle, pormestarin tervehdys, Maamme-laulu, sinivalkoisia herkkuja ja minitanssiaiset. Kuva: Kari Kohvakka 23

24 Liikennejaosto Kaikki KUUMA-seudun kymmenen kuntaa ovat edustettuina liikennejaostossa ja lisäksi Uudenmaan liitolla on jaostossa asiantuntijaedustus. Järvenpään liikenneinsinööri Sari Piela on toiminut jaoston puheenjohtajana vuonna 2017 ja KUUMA-liikennesuunnittelija Henrik Helenius sihteerinä. Liikennejaosto on kokoontunut kuusi kertaa vuoden 2017 aikana (31.1., 6.4., 14.6., 24.8., ja ). Kokouspaikkana on toiminut Seutulantalo Järvenpäässä. KUUMA-liikennesuunnittelija on osa KUUMA-seutu liikelaitoksen perustoimintaa ja KUUMA-seudun yhteistyöjohtaja toimii hänen esimiehenään. Liikennesuunnittelija toteuttaa ja edistää KUUMA-seudun liikenteen edunvalvontaa muun muassa osallistumalla Helsingin seudun liikennejärjestelmätyöhön ja seudullisten liikenteen yhteistyöryhmien toimintaan. Liikennesuunnittelija valmistelee myös KUUMA-seudun liikenteeseen liittyvät lausunnot ja toimii linkkinä seudullisten yhteistyöryhmien ja KUUMA-kuntien välillä. KUUMA-seudun edunvalvonta Helsingin seudun liikennejärjestelmätyössä KUUMA-seudun liikenteeseen liittyviä etuja on valvottu vuonna 2017 muun muassa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluprosessissa (MAL 2019) ja HSL:n koordinoimissa liikenteen seudullisissa yhteistyöryhmissä. Liikenteen edun-valvontaa on toteutettu aktiivisesti myös Uusimaa-kaava prosessissa ja tähän sisältyvän Helsingin seudun vaihekaavan valmistelussa. Seudulliset yhteistyöryhmät KUUMA-liikennejaosto on ollut aktiivisesti edustettuna Helsingin seudun liikennejärjestelmätoimikunnan (HLJ-toimikunta) ja tämän alaisuudessa toimivien liikenteen yhteistyöryhmien (JOSTRA, KUHA, KÄPSE, LIIPY, LIKO, LITU, MYLLÄ) toiminnassa vuonna HLJ-toimikunta toimii Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman valmisteluprosessin seudullisena ohjausryhmänä. HSL:n yhteistyöryhmien lisäksi KUUMAliikennejaosto on ollut mukana myös Uudenmaan liiton liikenneryhmän toiminnassa. MAL suunnittelu KUUMA-liikennejaosto on ollut edustettuna Helsingin seudun MAL projektiryhmässä, joka koordinoi suunnitelman käytännön valmistelua. Liikenteen osalta vuoden 2017 aikana on toteutettu erilaisia syventäviä selvityksiä, joiden tulokset toimivat pohjana MAL suunnittelun raameista sopimiselle. Alkuvuoteen 2018 ajoittuvan MAL raamipäätöksen elementteihin sisältyvät muun muassa suunnitelman pitkän aikajänteen skenaariot, suunnitelman tavoitetasot ja vaikutusten arviointiohjelma (SOVA). KUUMA-seudun liikennehankkeet ja KUHA-työ Liikennejaosto on toteuttanut aktiivista infrahankkeisiin liittyvää edunvalvontaa vuoden 2017 aikana osana liikenteeseen liittyvää seudullista 24

25 yhteistyötä. Liikennejaosto on toimittanut kuntien liikenteeseen liittyvät hanketarpeet MAL suunnitteluprosessia varten. Metropolialueen liikenneinfrastruktuurin pienten kustannustehokkaiden hankkeiden (KUHA) seuranta ja edistäminen ovat jatkuneet vuonna KUUMA-liikennejaosto on osallistunut aktiivisesti KUHA-työryhmän toimintaan. Joukkoliikenne Joukkoliikenteen edunvalvontaa on toteutettu vuonna 2017 muun muassa Uudenmaan ELY-keskuksen koordinoiman Keski-Uudenmaan kuntien henkilöliikennetyöryhmän kautta. Työryhmä tarkastelee toimialueensa joukkoliikenteen kehittämistä ja yhteistyösopimusten toteutumista sekä edistää kuntien eri hallinnonalojen henkilökuljetusten sovittamista joukkoliikenteeseen. KUUMA-liikennejaosto on osallistunut myös HSL:n koordinoiman JOSTRA-ryhmän toimintaan ja ollut edustettuna myös muissa joukkoliikennettä käsitelleissä sidosryhmätilaisuuksissa. Muut asiat KUUMA-liikennejaostossa on vuoden 2017 alussa perehdytty KUUMApuheenjohtaja-kuntana toimineen Järvenpään liikenteeseen, maankäyttöön ja ajankohtaisiin hankkeisiin. Liikennejaosto on myös käsitellyt VR:n joulukuussa 2016 yksipuolisesti tekemää päätöstä lakkauttaa lähiliikenteen maksuvyöhykkeet. KUUMA-liikennesuunnittelija ja jaosto ovat työstäneet asiaa koskevan seudun yhteisen kannanoton, joka on toimitettu tiedoksi liikenne- ja viestintäministeriölle sekä VR:lle. Kevään 2017 aikana liikennejaostossa on käsitelty muun muassa Tuusulan tulevan HSL-jäsenyyden vaikutuksia, kehyskuntien HSLlippuyhteistyösopimusta, HSL:n joukkoliikenteen operointikustannusten jakomenetelmän uudistamista ja tieliikennelain uudistusta. Kevätkaudella liikennejaosto on tarkastellut myös muun muassa MAL-sopimuksen toteutumista ja Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyden (Järvenpää - Nurmijärvi) etenemistilannetta Uudenmaan ELY-keskus on kesällä 2017 pyytänyt KUUMA-kunnilta lausuntoja tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta (TLS) vuosille KUUMA-liikennesuunnittelija on laatinut seudun yhteisen lausuntopohjan kuntien lausuntovalmistelun tueksi. Syksyn 2017 aikana on järjestetty liikenteen tutkimusyhteistyötapaaminen HSL:n kanssa. Liikennejaosto on käsitellyt myös liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntöä hallituksen esityksestä laiksi maantielain muuttamisesta. KUUMA-liikennesuunnittelija ja jaosto ovat laatineet asiasta seudun yhteisen lausunnon. Syksyn aikana liikennejaostossa on käsitelty myös kuntien liikenteen hanketarpeita MAL suunnittelussa, Liikenneviraston käynnistämää selvitystä pääkaupunkiseudun tie- ja katuverkon jäsentelystä sekä HSL:n käynnistämää liityntäpysäköinnin teknistoiminnallista kehitysprojektia. Lisätietoja: liikennesuunnittelija Henrik Helenius, KUUMA-seutu liikelaitos, henrik.helenius@kuuma.fi 25

26 5.6.3 ILMASTORYHMÄN SEURANTARYHMÄ Ilmasto-ohjelma (kp 7014) Toteutuneet tulot Toteutuneet menot KUUMA-ilmastoryhmän tehtävänä on koordinoida ja seurata Keski-Uudenmaan strategisen ilmasto-ohjelman toteutumista. Seurantaryhmään on nimetty kuntien eri hallintokuntien edustajat kaikista kymmenestä KUUMA-kunnasta sekä Uudenmaan liitosta ja alueen energiayhtiöistä. Ryhmän toiminnasta vastavana tahona toimi Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. Ilmastoryhmä kokoontui neljä kertaa vuonna Kokouksissa käsiteltiin ajankohtaisten kunta-asioiden, asiantuntijaesitysten ja kiinteistöjen energiakatselmusten ja -hallintajärjestelmien lisäksi käynnissä olevia hankkeita. Tällaisia olivat mm. Ilmastoryhmä toimi Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hankkeen ohjausryhmänä. Hankkeessa toimi vuoden 2017 lopussa noin 160 ekotukihenkilöiksi koulutettua kuntatyöntekijää 87:ssä palvelukiinteistössä. Vuoden 2017 keskimääräinen energian säästöaste vertailukelpoisissa kiinteistöissä oli noin 6 % sähkössä ja 9 % lämmössä. Ilmastoryhmä kokosi vuoden 2017 KUUMA-ilmastokatsauksen, joka on seitsemäs katsaus ja julkaistaan tammikuussa Katsauksessa seurataan kuntien ilmastotyön etenemistä, KUUMA:n strategisen ilmastoohjelman toteutumista ja esitellään kuntien toteuttamia hyviä esimerkkejä. Uudenmaan energianeuvontaverkosto. Verkosto on muodostettu energianeuvontaa tekevistä kuntien, järjestöjen ja yritysten toimijoista ja se kattaa Uudenmaan alueen ja pyrkii yhteistyössä verkostoitumalla edistämään alueen energianeuvontaa. Verkosto kokoontui kaksi kertaa vuonna Ilmastoryhmä järjesti yhteistyössä energia-asiantuntijoiden, kuntien ja energiayhtiöiden kanssa viisi asukasiltaa (Hyvinkää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Vihti), joiden teemana oli aurinkoenergia pientaloissa. Tilaisuuksiin osallistui kaikkiaan noin 230 kuntalaista. KUUMA-ilmastotyön verkkosivut Sivut esittelevät ilmastoryhmän ja kuntien työtä ja ajankohtaisia hankkeita. Sivustoa on päivitetty säännöllisesti vuoden aikana. Lisäksi ilmastoryhmä on osallistunut Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun ilmastoyhteistyöverkoston ja pääkaupunkiseudun ilmastonmuutoksen sopeutumis-strategian (ILSE) seurantaryhmän työskentelyyn. KUUMA ilmasto-ohjelman tärkein ensimmäisen vaiheen tavoite on, että kunnat solmivat työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen tai käynnistävät vastaavat selvitykset ja toimenpiteet. Uusi sopimuskausi käynnistyi v ja se kestää vuoteen Tavoitteena on 9 %:n energiansäästö kunnissa. Sopimuksen ovat v solmineet Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula. Sopimuksen solmimista ovat suunnitelleet Kirkkonummi ja Sipoo. 26

27 Lisäksi Hyvinkäällä ja Tuusulassa työskentelee kunnan oma energiatehokkuustyöryhmä. Hyvinkää ja Kirkkonummi ovat liittyneet HINKU-verkostoon, jossa tavoitteena on hiilineutraalikunta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Hyvinkää toimii FISU-verkostossa (elinvoimaa resurssiviisaudesta). KUUMA-seudun yhteiseksi tavoitteeksi on ilmasto-ohjelmassa asetettu kasvihuone kaasupäästöjen vähentäminen 25 %:lla asukasta kohden vuoteen 2020 mennessä. Lähtökohtana ovat päästöt aikavälillä Tavoite tullee seurantatietojen perusteella täyttymään. Lisätietoja: ympäristönsuojelupäällikkö Tapio Reijonen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, Sipoossa järjestettiin elokuussa Ihan Pihalla festivaali joka oli Suomi 100 tapahtuma. Kuva: Erik M. Snellman SIVISTYSRYHMÄ Sivistysryhmä kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. Ryhmä käsitteli sivistyspalvelujen, oppimisen sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaympäristöjen keskeisiä muutoksia ja niihin vastaamista mm. varhaiskasvatuksen ja ammatillisen koulutuksen alueilla sekä Kiky- sopimuksen ja tulevan EU tietosuoja-asetuksen soveltaminen. Lisäksi on pohdittu valmistautumista Sote- ja maakuntauudistukseen ja erityisesti tulevia yhteistyöpintoja mm. alueellisen Lanupe- työryhmän ja Yhdessä olemme enemmän lasten ja perheiden hyvinvoinnin kärkihankkeen kautta. Kuntien oppilashuollon palveluista Sosiaalitaito teki loppuvuodesta kartoituksen, jolta pohjalta jatketaan toimintamallien kehittämistä. Vaativan erityisen tuen hankkeessa kartoitettiin tilannetta ja ideoitiin erityisopetuksen järjestämisen uusia malleja. Tuusulan kunnan järjestämänä tullaan pilotoimaan osalle kuntia uutta vaativan erityisen tuen opetusta Kalliomaan koululla sairaalaopetuksen päätyttyä. 27

28 Alueellista ohjaamomallia kehitetiin yhteisten hankkeiden kautta ja syksyllä TEM antoi alueen ohjaamotoiminnan käyttöön lähivuosille 6-7 henkilön lisäresurssin. Kuntayhtymä Keudan roolia alueellisessa ohjaamotoiminnassa on myös hahmoteltu. Syyslukukauden alussa päivitettiin kuntien nuorten päihdetilannetta ja pohdittiin ehkäisevän päihdetyön alueellista kehittämistä. Opetuksen tieto- ja viestintätekniikan (TVT) - yhteistyötä on jatkettu, uudistettu sopimuksia Tieran kanssa ja entisten hankkeiden päätyttyä toiminta on jatkunut Nurmijärven koordinoimana TVT-yhteistyöverkostona. Myös uusimpiin koulurakentamisen painotuksiin, tilamitoituksiin ja muuntuviin oppimisympäristöihin tutustuttiin alueen kuntien ja Vantaan kaupungin koulurakentamisen esimerkkien kautta. Lisätietoja: Palvelualuejohtaja Marju Taurula, Järvenpää, marju.taurula@jarvenpaa.fi HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN RYHMÄ (HYTE) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ryhmä aloitti toimintansa vuonna v.2017 ja kokoontui yhteensä kuusi kertaa aloittaen KUUMA-alueen kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn nykytilan kartoittamisella. Nykytilasta edettiin ryhmän tavoitteiden ja toimenpiteiden asettamiseen, pohdittiin työkaluja ja verkostoja sekä arvioinnin menetelmiä. Lisäksi pidettiin Lync-kokous, jossa valmisteltiin valinnanvapauslakiluonnoksen lausuntoa, tämä lausunto viimeisteltiin yhdessä Kuuden sote:n jäsenkuntien kanssa. Ryhmässä on ollut sitoutuneita ja aktiivisia osallistujia kunnista, monialaisuus ja asiantuntemus on ollut ryhmän vahvuus ja etu. Kirkkonummen edustaja vaihtui alkukaudesta ja seuraajaa ei tullut. Ensimmäisen toimintavuoden aikana rakennettiin toiminnan vuosikello, joka perustuu toisaalta verkostomaiseen väljään työtapaan ja toisaalta on tiukasti kytköksissä kunnan päätöksenteon aikatauluihin. Työryhmässä on vieraillut asiantuntijoita mm. Tulevaisuuden kunnan strategiatyön valmistelijat ovat olleet mukana, Hyve-verkoston konsultit sekä Keski-Uudenmaan soten edustaja kertomassa kuntayhtymän toiminnasta. Ryhmä on seurannut aktiivisesti Hyte-työn edistymistä kansallisesti, osallistunut erilaisiin työryhmiin tahoillaan ja jakanut tietoa ja osaamista keskenään. Ryhmän puheenjohtaja on vieraillut myös KUUMAN Sivistysryhmässä sekä osaltaan tiedottanut myös Keski-Uudenmaan sotea ryhmän työstä. Työryhmä päätti toimintavuoden joulukuussa v.2018 toimintasuunnitelman laatimiseen ja samassa yhteydessä päivitti tavoitettaan vastaamaan paremmin tulevaisuuden haasteisiin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ryhmän tavoitteena on: Edistää KUUMA-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä kuntien välisen yhteistyön ja synergiaetujen avulla. Verkostomaisella työotteella ja osaamisen jakamisella saadaan yhteiset voimavarat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä käyttöön. Monimuotoiset kumppanuudet ja yhteisten ilmiöiden tunnistaminen ovat aktiivinen osa verkostotyötä. Kunta edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä kaikessa toiminnassaan, keskeinen osa sitä on osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen. Ajattelussa keskiössä on kuntalainen asukaslähtöinen ajattelu- terve kunta. Työryhmä pyrkii toiminnallaan tukemaan KUUMA-kuntien houkuttelevuutta asuinkuntina. Lisätietoja: Terveyden edistämisen johtaja Kristiina Kariniemi-Örmälä, Järvenpää, kristiina.kariniemi-ormala@jarvenpaa.fi 28

29 TIETOHALLINTORYHMÄ Ryhmän toiminta painottui KaPA-ohjelman tulosten hyödyntämisen suunnitteluun ja uuden v voimaan astuvan Henkilötietosuojalain vaatimusten täyttämiseen kunnissa sekä uuden maakunnan ICT-esivalmistelun projektiryhmän toimintaan. KaPA-ohjelmasta toteutettiin Palvelutietovarannon (PTV) käyttöönotto ja vahvan tunnistautumisen siirtäminen suomi.fi -palvelun kautta. Tietohuolto- ja paikka-tietoryhmä oli ensimmäistä vuotta mukana tietohallintoryhmän toiminnassa sen puheenjohtajan osallistuessa ryhmän kokouksiin. Paikkatietojärjestelmien teknisten ympäristöjen todettiin liittyvän läheisesti kuntien tietohallintojen toimintaan johtuen niiden monipuolisista teknologisista ratkaisuista ja hyvänä ratkaisuna koettiin läheisen yhteistyön jatkuminen myös vuonna Yhteishankkeita ei toteutettu vaan keskityttiin tiedon jakoon pääteemojen osalta, minkä perusteella valittiin samoja järjestelmiä useampiin kuntiin. Kukin kunta jatkoi palvelujen ja toiminnan digitalisointia. Uuden asianhallintajärjestelmän ottivat käyttöön Kirkkonummi, Tuusula ja Järvenpää, Hyvinkää puolestaan teki sitä koskevan valintapäätöksen. Järvenpää otti myös käyttöön em. palvelun lisäohjelmiston, jolla lomakepohjaisia palveluja voidaan digitalisoida. Sipoo aloitti KuntaÄly-hankkeen. Nurmijärvellä aloitettiin keskitetyn asiakaspalautejärjestelmän käyttöönotto, jossa hyödynnettiin useiden KUUMA-kuntien yhteistyönä tehtyä asiointialusta-pilotointia. Keravalla otettiin O365-palvelun lisäksi käyttöön Dynamics 365:n CRM-ohjelmisto, Mäntsälä keskittyi O365-ohjelmistojen käyttöönottoon, Vihti vaihtoi talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät sekä otti käyttöön uudet alue- ja tilavaraus-järjestelmät. Lisäksi ryhmä päätti perustaa Tietosuojavastaavien yhteistyöryhmän, joka aloitti toimintansa vuoden 2017 syksyllä. Toimintasuunnitelmassa ollut määrärahavaraus DIGI-hankkeeseen ei johtanut konkreettisiin toimenpiteisiin ja jäi näin ollen toteutumatta. Lisätietoja: Tietohallintopäällikkö Pentti Laari, Järvenpää, Nurmijärven monitoimitalo Monikko valaistiin Suomi 100-juhlavuoden rakennusten juhlavalaistuksista. 29

30 HENKILÖSTÖRYHMÄ Henkilöstöryhmä kokoontui vuoden 2017 aikana yhteensä 4 kertaa, 2 kertaa keväällä ja 2 kertaa syksyllä. Kokouksissa käytiin läpi kuntien henkilöstökäytäntöjä. Henkilöstöryhmä käsitteli kokouksissaan henkilöstövaikutuksia ja yhteistoimintaa sote- ja maakuntavalmistelussa sekä henkilöstötietojen luovuttamista, josta myös tehtiin yhteisiä linjauksia. Henkilöstöryhmä tutustui kuntien toimintamalleihin ja työkaluihin mm. osaamisen kehittämisessä, erityisesti esimiestyön ja johtamisen kehittämisessä. Lisäksi ryhmä keskusteli oleellisen muutoksen arvioinnista tehtävänmuutoksissa sekä kunniamerkki-käytännöistä. Kilpailukykysopimuksen vaikutuksia arvioitiin kunnittain. Lisäksi kokousten yhtenä teemana oli Kuuden sote:n työterveyshuollon valmistelun eteneminen. Muina asioina henkilöstöryhmä keskusteli työsuojeluvaltuutettujen vaalien järjestämisestä sähköisesti sekä EU:n tietosuoja-asetusten muutoksesta ja sen vaikutuksista. Lisätietoja: henkilöstöjohtaja Päivi Autere, Järvenpää, paivi.autere@jarvenpaa.fi NUORTEN KUUMA Nuorten KUUMA on ryhmä, jonka tarkoitus on olla nuorten virallinen kanava vaikuttaa KUUMA-kuntia koskeviin asioihin ja päätöksiin sekä olla alueen nuorisovaltuustojen keskustelufoorumi. Ryhmä koostuu KUUMA-kuntien nuorisovaltuustojen edustajista, jokaisesta kunnasta valitaan kaksi. Nuorisovaltuustot valitsevat itse edustajansa. Ryhmä vaikuttaa pääasiallisesti tekemällä aloitteita KUUMA:lle ja laatimalla kannanottoja. Sillä on oikeus nimetä kaksi edustajaa KUUMA-johtokuntaan ja halutessaan se voi pyytää johtokunnalta lupaa olla edustettuna muissakin luottamushenkilöistä koostuvissa ryhmissä. Nuorten KUUMA ei järjestäytynyt vuonna

31 Suomi 100 v. vietettiin KUUMA-kunnissa runsain tapahtumin koko vuoden