VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Otsikko Sivu 81 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 141

Transkriptio

1 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus AIKA klo PAIKKA Kunnanhallituksen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 81 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS VALTUUSTON PIDETYN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 142 TÄYTÄNTÖÖNPANO 84 KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT HALLINTOJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT MUIDEN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT LAUTAKUNTIEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT TALOUSARVION TOTEUTUMA KUNNANINSINÖÖRIN VIRKA VESILAHDEN JUHLAVUODEN TYÖRYHMÄN NIMEÄMINEN KUNNANJOHTAJAN IRTISANOUTUMINEN KUNNAN EDUSTAJAN MÄÄRÄÄMINEN KUTSUNTALAUTAKUNTAAN 152 VUODEKSI KUNNAN VIRALLISEN ILMOITUSTAULUN HOITAJA MAANKÄYTTÖSOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN SOPIMUS SIIRTOVIEMÄRIN RAKENNUS-, KÄYTTÖ- JA KUNNOSSA- 155 PITOKUSTANNUSTEN JAOSTA 96 ALOITE KOIRAPUISTON PERUSTAMISESTA VESILAHTEEN VESILAHDEN KUNNAN LAUSUNTO TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN 157 ILMASTO- JA ENERGIATAVOITTEIDEN PÄIVITTÄMISESTÄ 98 ILMOITUSASIAT HYVÄKSYJÄN NIMEÄMINEN JÄLJEMPÄNÄ MAINITTUJEN KUNNAN 162 TALOUSARVIORYHMIEN TOSITTEILLE

2 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Uusi-Erkkilä Pertti puheenjohtaja Pispala Kristiina varapuheenjohtaja Perämaa Ari jäsen Pietilä Tapani jäsen, poistui kokouksesta klo Rajala Miia jäsen Tapanainen Harri jäsen Lumia Mervi kunnanvaltuuston pj. Lounasranta Marko kunnanvaltuuston 1. vpj. Paloniemi Erkki kj, esittelijä Hutko Minna hj, pöytäkirjanpitäjä POISSA Kekäläinen Laura jäsen Rantala Riitta kunnanvaltuuston 2. vpj. ALLEKIRJOITUKSET Pertti Uusi-Erkkilä Puheenjohtaja Minna Hutko Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kristiina Pispala Harri Tapanainen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Minna Hutko Hallintojohtaja

3 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KHAL 81 Kunnanhallituksen kokouksen laillisuuden edellytyksenä on, että kokouskutsu on kunnanhallituksen päättämällä tavalla toimitettu jäsenille ja, että saapuvilla on enemmän kuin puolet kunnanhallituksen jäsenistä. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS KHAL 82 Kunnanhallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Kristiina Pispalan ja Harri Tapanaisen. Kunnanhallitus valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Kristiina Pispalan ja Harri Tapanaisen.

5 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus VALTUUSTON PIDETYN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO KHAL 83 Valtuusto on tehnyt seuraavat päätökset: 18 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 19 Pöytäkirjan tarkastus 20 Kehitysjohtajan viran lakkauttaminen ja elinvoimapäällikön viran perustaminen 21 Teknisen johtajan viran lakkauttaminen ja kunnaninsinöörin viran perustaminen 22 Virolaisen asemakaava-alueen korttelin 207 tonttien hinnat 23 Vastatakauksen myöntäminen Tampereen kaupungille Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo oy:n lainojen takaamiseksi 24 Ilmoitusasiat Koska valtuuston tekemät päätökset ovat syntyneet laillisessa järjestyksessä, eikä valtuusto ole päätöksiä tehdessään mennyt toimivaltaansa ulommaksi, kunnanhallitus panee päätökset täytäntöön. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

6 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT KHAL 84 Kuntalain 92, 138 ja 141 :iin sisältyvät määräykset mm. viranhaltijapäätösten ottamisesta kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Valtuuston / 17 hyväksymässä hallintosäännön 4. luvun 8 :ssä on määrätty asiat, joista kunnanjohtaja päättää. Hallintosäännön 4. luvun 18 :n mukaan kunnanjohtajan päätöspöytäkirjat toimitetaan jokaiseen kunnanhallituksen kokoukseen mahdollista otto-oikeuden käyttämistä varten. Ottokelpoiset viranhaltijapäätökset ajalta liitteenä n:o 1/ 84. Hallintojohtaja: Kunnanhallitus merkitsee tiedokseen kunnanjohtajan viranhaltijapäätöksen 8 ajalta ja päättää, että sen osalta ei käytetä kuntalain 92 :n tarkoittamaa otto-oikeutta. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - kunnanjohtaja

7 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus HALLINTOJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT KHAL 85 Kuntalain 92, 138 ja 141 :iin sisältyvät määräykset mm. viranhaltijapäätösten ottamisesta kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Valtuuston / 17 hyväksymässä hallintosäännön 4. luvun 8 :ssä on määrätty asiat, joista hallintojohtaja päättää. Hallintosäännön 4. luvun 18 :n mukaan hallintojohtajan päätöspöytäkirjat toimitetaan jokaiseen kunnanhallituksen kokoukseen mahdollista otto-oikeuden käyttämistä varten. Ottokelpoiset viranhaltijapäätökset ajalta liitteenä n:o 1/ 85. Kunnanhallitus merkitsee tiedokseen hallintojohtajan viranhaltijapäätökset :t ajalta ja päättää, että niiden osalta ei käytetä kuntalain 92 :n tarkoittamaa otto-oikeutta. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - hallintojohtaja

8 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus MUIDEN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT KHAL 86 Kunnanhallitukselle on saapunut seuraavat viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat ajalta Mäki Anne, varhaiskasvatusjohtaja ostopalvelu /myynti ostopalvelu/ myynti Ei viranhaltijapäätöksiä - Juuti Sari, liikunta- ja nuorisosihteeri - Moisio Kati, siivous- ja ruokapalvelupäällikkö - Seppänen Mika, sivistysjohtaja - Uusi-Erkkilä Satu, rakennustarkastaja Kunnanhallitus merkitsee asian tiedoksi. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

9 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus LAUTAKUNTIEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT KHAL 87 Kunnanhallitukselle on saapunut seuraavat lautakuntien päätöspöytäkirjat: Tekninen lautakunta Lausuntopyyntö lammasniemen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 23 Lausuntopyyntö Kalsinpellon ja Kiiskinpellon asemakaavaehdotuksesta Sivistyslautakunta Tuntikehykset lukuvuonna Vesilahden kunnan hallintosäännön päivitys 35 Sivutoimiluvan myöntäminen / Kirsi Myllymäki 36 Irtisanoutuminen rehtorin virasta / Tapani Pietilä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vesihuoltolain 11 :n mukainen hakemus / kiinteistö Kotimäki Vesihuoltolain 11 :n mukainen hakemus / kiinteistö Aronperä Vesihuoltolain 11 :n mukainen hakemus / kiinteistö Rantatörmä Vesihuoltolain 11 :n mukainen hakemus / kiinteistö Säästöpankki Lausunto Lammasniemen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 26 Poikkeaminen (MRL 171 ) / kortteli 207 tontti ja kortteli 207 tontti Lausunto Kalsinpellon ja Kiiskinpellon asemakaavaehdotuksesta Kunnanhallitus merkitsee saapuneet pöytäkirjat tiedoksi. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

10 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus TALOUSARVION TOTEUTUMA KHAL 88 Talousarvion toteutuma on koko kunnan osalta liitteenä n:o 1/ 88. Kunnanhallituksen perinteisen vastuualueen osalta talousarvion toteutuma on liitteenä n:o 2/ 88 ja sosiaali- ja terveystoimen vastuualueen osalta liitteenä n:o 3/ 88. Luvuista puuttuu vielä kirjauksia maaliskuulta ja huhtikuulta. Kunnanhallitus merkitsee toteutuman tiedoksi. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

11 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus KUNNANINSINÖÖRIN VIRKA KHAL 76 Kunnanvaltuuston hyväksymän hallintosäännön mukaan valtuusto päättää virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkanimikkeen muuttamisesta (5 luku 2 ). Kunnanvaltuusto päätti , että Vesilahden kuntaan perustetaan teknisen johtajan virka alkaen. Lisäksi valtuusto päätti, että tekninen johtaja toimii koko teknisen toimen johtajana, toimistopäällikkönä ja kunnanviraston johtoryhmän jäsenenä. Teknisen johtajan virkaan haettiin henkilöä kahdella eri hakukierroksella. Ensimmäisen hakukierroksen jälkeen kunnanhallitus päätti laittaa teknisen johtajan viran uudelleen auki ja korostaa talonrakennuksen sekä infra-alan tuntemusta. Haut eivät johtaneet teknisen johtajan rekrytointiin, vaan kunnanvaltuusto päätti , että teknisen johtajan virkaa ei toistaiseksi täytetä, vaan tekninen toimi organisoidaan uudelleen alkaen. Kunnanjohtaja toimi teknisen toimen päällikkönä ja teknisen toimiston henkilöstön esimiehenä kehitysjohtajan rekrytointiin saakka. Kunnanvaltuusto päätti , että Vesilahden kuntaan perustetaan kehitysjohtajan virka alkaen siten, että työaika jakaantuu elinkeinotoimen ja teknisen toimen kesken seuraavasti: elinkeinotoimi 50 % ja tekninen toimi 50 %. Kehitysjohtajana elokuussa 2016 aloittanut Ismo Korhonen irtisanoutui ja hänen viimeinen työpäivänsä oli Eri tahoilla on käyty keskusteluja siitä, että kehitysjohtajan viran tehtävänkuva on liian laaja ja olisi tarkoituksenmukaista perustaa tilalle kaksi virkaa, joista toinen keskittyy tekniseen toimeen ja toinen elinkeinotoimeen / kunnan elinvoiman edistämiseen. Teknisen johtajan virkaa paremmin ao. tehtäväkenttää kuvaisi kunnaninsinöörin virka, joka oli aiemmin Vesilahdessa käytössä. Lokakuussa 2016 Suomen kunnissa työskenteli 27 kunnaninsinöörin ammattinimikkeellä olevaa henkilöä. Esim. Kaavin kunta on tammikuussa 2018 päättänyt lakkauttaa teknisen johtajan viran ja perustaa kunnaninsinöörin viran alkaen. Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että - teknisen johtajan virka lakkautetaan, - Vesilahden kuntaan perustetaan kunnaninsinöörin virka alkaen, - kunnaninsinööri on teknisen toimen päällikkö (toimialajohtaja), teknisen lautakunnan esittelijä ja johtoryhmän jäsen, - kunnaninsinöörin virka rinnastetaan virka- ja työehtosopimusten mukaiseen johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevaan viranhaltijaan - kunnaninsinöörin virkaan on kelpoinen henkilö, jolla on soveltuva teknisen alan ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkinto

12 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus kunnanhallitus päättää kunnaninsinöörin valinnasta (hallintosäännön mukaan kunnanvaltuusto päättää vain kunnanjohtajan valinnasta) ja - tarvittavat muutokset hallintosääntöön tehdään säännön päivityksen yhteydessä. KVAL 21/ ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto päättää, että - teknisen johtajan virka lakkautetaan, - Vesilahden kuntaan perustetaan kunnaninsinöörin virka alkaen, - kunnaninsinööri on teknisen toimen päällikkö (toimialajohtaja), teknisen lautakunnan esittelijä ja johtoryhmän jäsen, - kunnaninsinöörin virka rinnastetaan virka- ja työehtosopimusten mukaiseen johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevaan viranhaltijaan - kunnaninsinöörin virkaan on kelpoinen henkilö, jolla on soveltuva teknisen alan ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkinto - kunnanhallitus päättää kunnaninsinöörin valinnasta (hallintosäännön mukaan kunnanvaltuusto päättää vain kunnanjohtajan valinnasta) ja - tarvittavat muutokset hallintosääntöön tehdään säännön päivityksen yhteydessä. KHAL 89/ ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti Kunnanhallitus päättää, että kunnaninsinöörin virka laitetaan auki. Kunnanjohtajalle ja hallintojohtajalle annetaan valtuudet laatia viranhakuilmoitus ja tarvittaessa käyttää ulkopuolista apua rekrytoinnissa. Kunnanhallitus nimeää haastattelutyöryhmän ja nimeää valituista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Kunnanhallitus päätti, että kunnaninsinöörin virka laitetaan auki. Kunnanjohtajalle ja hallintojohtajalle annettiin valtuudet laatia viranhakuilmoitus ja tarvittaessa käyttää ulkopuolista apua rekrytoinnissa. Kunnanhallitus nimesi haastattelutyöryhmään seuraavat henkilöt: kunnanhallituksen puheenjohtaja Pertti Uusi-Erkkilä, kunnanhallituksen edustaja teknisessä lautakunnassa Harri Tapanainen, teknisen lautakunnan puheenjohtaja Valto Sorva, rakennus-ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Virpi Alakoski, kunnanjohtaja Erkki Paloniemi ja hallintojohtaja Minna Hutko. Kunnanhallitus nimesi valituista työryhmän puheenjohtajaksi Pertti Uusi- Erkkilän ja varapuheenjohtajaksi Harri Tapanaisen. Tiedoksi - nimetyt

13 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus VESILAHDEN JUHLAVUODEN TYÖRYHMÄN NIMEÄMINEN KHAL 90 Kunnallishallinnosta vuonna 1865 annettu asetus oli pantava täytäntöön viimeistään Kunnan alku lasketaan Vesilahdessa helmikuun ensimmäisestä päivästä 1869, jolloin pidettiin ensimmäiset kunnanhallituksen kokoukset. Vesilahden kunta täyttää 150 vuotta vuonna Vuotta juhlistetaan pienimuotoisesti. Juhlavuoden valmisteluja varten tulee nimetä työryhmä. Kunnanhallitus nimeää työryhmään 5-7 jäsentä. Sivistyslautakunta ehdottaa perustettavaan työryhmään lautakunnan puheenjohtaja Harri Penttilää ja jäsen Susanna Suoniemeä. Kunnanhallitus nimeää työryhmän jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä työryhmän sihteeriksi ja juhlavuoden koordinaattoriksi matkailuneuvoja Satu Karvisen. Vuoden 2018 muutostalousarviossa ja vuoden 2019 talousarviossa huomioidaan määräraha juhlavuoden valmisteluja varten. Kunnanhallitus nimesi työryhmään seuraavat henkilöt: sivistyslautakunnan puheenjohtaja Harri Penttilä, sivistyslautakunnan jäsen Susanna Suoniemeä, kunnanhallituksen jäsen Kristiina Pispala, vastaava kirjastovirkailija Marjo Höyssä ja Yrjö Punkari. Työryhmä kutsuu tarvittaessa kokouksiin muita asiantuntijoita. Kunnanhallitus nimesi valituista työryhmän puheenjohtajaksi Harri Penttilän ja varapuheenjohtajaksi Kristiina Pispalan sekä työryhmän sihteeriksi ja juhlavuoden koordinaattoriksi matkailuneuvoja Satu Karvisen. Vuoden 2018 muutostalousarviossa ja vuoden 2019 talousarviossa huomioidaan määräraha juhlavuoden valmisteluja varten. Tiedoksi - nimetyt

14 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus KUNNANJOHTAJAN IRTISANOUTUMINEN KHAL 91 Kunnanjohtaja Erkki Paloniemi on päivätyllä kirjeellään (liite n:o 1/ 91) ilmoittanut, että hän irtisanoutuu Vesilahden kunnan kunnanjohtajan virasta alkaen eläkkeelle siirtymisen takia. Vesilahden kunnan hallintosäännön 5 luvun 21 :n mukaan viranhaltijan ilmoitus virkasuhteen irtisanomisesta saatetaan palvelussuhteeseen ottamisesta päättäneen viranomaisen tietoon. Hallintojohtaja: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi kunnanjohtaja Erkki Paloniemen irtisanoutumisen alkaen. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - kunnanvaltuuston jatkokäsittely

15 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus KUNNAN EDUSTAJAN MÄÄRÄÄMINEN KUTSUNTALAUTAKUNTAAN VUODEKSI 2018 KHAL 92 Vuonna 2000 syntyneiden vesilahtelaisten asevelvollisten kutsunnat vuonna 2018 toimitetaan Vesilahden yläasteella. Asevelvollisuuslaki määrää, että kutsuntalautakuntaan kuuluu sotilasjäsenten lisäksi edustaja kustakin kunnasta, jonka kutsunnanalaisia kutsuntatoimitus koskee. Kunnan edustajan ja varaedustajan kutsuntatilaisuuteen valitsee kunnanhallitus. Kutsuntalautakuntaan valitun kunnan edustajan ja hänen varajäsenensä yhteystiedot tulee ilmoittaa mennessä Pirkanmaan Aluetoimistoon. Vuonna 2017 kutsuntalautakunnassa kunnan edustajana oli Ari Arvela ja varaedustajana Ari Perämaa. Liitteet: - liite n:o 1/ 92 Pyyntö: Kunnan edustajan ja kutsuntalääkärin määrääminen kutsuntoihin vuonna 2018 Kunnanhallitus nimeää vuodeksi 2018 kutsuntalautakuntaan jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. Kunnanhallitus nimesi vuodeksi 2018 kutsuntalautakuntaan jäseneksi Ari Arvelan ja hänelle henkilökohtaiseksi varajäseneksi Ari Perämaan. Tiedoksi - nimetyt - Panssariprikaati, Pirkanmaan aluetoimisto

16 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus KUNNAN VIRALLISEN ILMOITUSTAULUN HOITAJA KHAL 93 Kunnanhallitus on / 31 määrännyt kunnan virallisen ilmoitustaulun hoitajaksi palvelusihteeri Tarja Heinon ja ilmoitustaulun hoitajan 1. varahenkilöksi palvelusihteeri Marja-Riitta Kelan ja 2. varahenkilöksi palkkasihteeri Marita Suutarin. Joustavan toiminnan kannalta on tarkoituksenmukaista, että varahenkilönä voi toimia myös teknisen toimen palvelusihteeri. Kunnanhallitus määrää ilmoitustaulun hoitajan 2. varahenkilöksi palkkasihteeri Marita Suutarin tilalle palvelusihteeri Sari Hietala-Karlssonin teknisestä toimistosta. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - valittu - hallintokunnat

17 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus MAANKÄYTTÖSOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN KHAL 94 Kunnanhallitus on hyväksynyt / 261 kaavoituksen aloitussopimuksen koskien laadittavaa Kalsinpellon ja Kiiskinpellon asemakaavaa. Asemakaava on parhaillaan yleisesti nähtävillä ja nähtävillä oloaikana järjestettiin yleisötilaisuus Ylämäen koululla. Asemakaavan edettyä ehdotusvaiheeseen on kunnan edustajien ja Kimmo Kiisken välillä käyty neuvottelut maankäyttösopimuksen hyväksymiseksi. Kaavoituksen aloitussopimus on maankäyttösopimuksen pohjana. Liitteenä n:o 1/ 94 ilmenevä maankäyttösopimus nojautuu pitkälle aiemmin hyväksyttyihin maankäyttösopimuksiin, mutta jokainen sopimus on yksilöllinen täsmäsopimus. Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä ilmenevän maankäyttösopimusluonnoksen Vesilahden kunnan ja Kimmo Kiiskin välillä. Kunnanhallitus oikeuttaa kunnanjohtajan ja hallintojohtajan tekemään sopimusluonnokseen mahdollisia teknisluontoisia korjauksia. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Kimmo Kiiski

18 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus SOPIMUS SIIRTOVIEMÄRIN RAKENNUS-, KÄYTTÖ- JA KUNNOSSAPITOKUSTANNUSTEN JAOSTA KHAL 95 Lempäälän Vesi- liikelaitos ja Vesilahden kunta konsulttinaan Pöyry Oy ovat valmistelleet sopimusta Lempäälään rakennettavan siirtoviemärin rakennus-, käyttö- ja kunnossapitokustannusten jaosta sekä muista ehdoista. Vesilahden kunnan edustajana neuvotteluissa on ollut kehitysjohtaja Ismo Korhonen ja hänen mukaansa sopimusluonnos on hyväksyttävissä liitteen mukaisesti. Sopimuksen määritelmät, sen tausta ja tarkoitus ym. yksityiskohdat ilmenevät oheisesta sopimusluonnoksesta ja sen liitteistä (liite n:o 1/ 95). Kunnanhallitus tutustuu liitteenä ilmenevään sopimusluonnokseen ja tekee siihen mahdollisia täydennysesityksiä. Kunnanhallitus tutustui liitteenä ilmenevään sopimusluonnokseen ja päätti yksimielisesti, että sopimusluonnoksen virtaamien prosenttiosuudet tarkistetaan ja muilta osin sopimusluonnos hyväksytään. Tiedoksi - Lempäälän Vesi- liikelaitos - Pöyry Oy, Reijo Kuivamäki

19 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus ALOITE KOIRAPUISTON PERUSTAMISESTA VESILAHTEEN KHAL 96 Vesilahden kunnanhallitukselle on saapunut liitteenä n:o 1 / 96 oleva aloite koirapuiston perustamisesta Vesilahteen. Koirapuiston perustamista esitetään Vesilahden Kirkonkylälle ns. torialueen läheisyyteen. Aloitteessa todetaan, että edellisen koirapuistoaloitteen (vuonna 2015) jälkeen torialuetta ei ole kunnostettu eikä kehitetty millään tavalla ja alue on hoitamaton ja epäsiisti. Lisäksi aloitteessa todetaan, että mikäli kyseinen paikka ei ole käytettävissä, kunta voi esittää muuta paikkaa koirapuistoksi. Kunnanhallitus päätti / 191 edelliseen koirapuistoaloitteeseen liittyen, että Vesilahden Kirkonkylän korttelissa 151 sijaitsevalla tontilla nro 1 oleva alue ei sovellu koirapuiston käyttöön huomioiden ko. tontin keskeisen sijainnin Kirkonkylän asemakaavoitetulla liike- ja asuinalueella. Tällöin myös ao. alueen vakituisilta asukkailta tuli kuntaan viestiä, että he vastustavat koirapuiston perustamista. ko. tontille. Kunnanhallitus merkitsee aloitteen tiedokseen ja käy koirapuiston perustamisesta alustavaa keskustelua. Kunnanhallitus merkitsi aloitteen tiedokseen ja kävi asiasta alustavaa keskustelua. Tiedoksi - aloitteen jättäjä

20 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus VESILAHDEN KUNNAN LAUSUNTO TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTO- JA ENER- GIATAVOITTEIDEN PÄIVITTÄMISESTÄ KHAL 97 Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä on hyväksynyt kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteiden luonnoksen seutuhallituksen kokouksessa ja pyytää Vesilahden kunnan lausuntoa luonnoksesta mennessä. Lausuntopyynnössä toivotaan vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: 1. Ovatko luonnokset seudullisiksi ilmasto- ja energiatavoitteiksi (hiilineutraali kaupunkiseutu 2030) sellaisia, joita kohti kuntanne voi seutuyhteistyössä edetä? 2. Mitkä ovat kuntanne tärkeimmät ilmastoteot uudella valtuustokaudella? 3. Miten ilmastotavoitteet on huomioitu uudessa kuntastrategiassanne tai muussa kunnan suunnittelu- tai ohjelmadokumentissa? 4. Kuka on kuntanne yhdyshenkilö ilmastotavoitteissa? Saadut lausunnot käsitellään infratyöryhmässä, jonka jälkeen kaikki seututyöryhmät määrittelevät tavoitteiden pohjalta oman sektorinsa tarvittavat seudulliset toimenpiteet. Toimenpiteiden tulee olla mitattavia ja sellaisia, että niiden vuotuinen seuranta voidaan toteuttaa myöhemmin nimettävän infran alaisen pienryhmän toimesta. Taustaa Tampereen seudun ensimmäinen ilmastostrategia laadittiin ja hyväksyttiin seudun kunnissa osana laajaa yhdyskuntarakenteen suunnittelukokonaisuutta vuonna Tavoitteet asetettiin maankäytölle ja yhdyskuntarakenteelle, liikenteelle, rakennuksille ja rakentamiselle, energiatehokkuudelle, energiatuotannolle, jätehuollolle, hankinnoille ja koulutukselle sekä elinkeinopolitiikalle ja osaamiselle. Vuonna 2016 tehtiin ilmastostrategian vaikuttavuusarviointi, jonka perusteella seutu oli yltämässä asetettuihin tavoitteisiin johtuen sekä seudulla tehdyistä toimenpiteistä että lainsäädännön, teknologian ja yleisen asennemuutoksen aiheuttamista vaikutuksista. Arvioinnissa todettiin, että seudullinen ilmastostrategia oli jäänyt osassa kuntia kunnissa irralliseksi, tuntemattomaksi ja jalkauttamatta. Hankintojen ja kulutuksen toimenpiteet oli todettu suhteellisen vaatimattomiksi. Sopeutumiseen ja varautumisen liittyvä tarkastelu oli ollut vähäistä. Päästövähennystavoite on vanhentunut ja sitä pitää tiukentaa. Arvioinnissa suositeltiin seudullisten ilmastotavoitteiden päivittämistä niin, että ne tukevat entistä paremmin seudullista rakennesuunnitelmaa ja MAL-työtä. Lisäksi todettiin, että tulisi huomioida, että yhdessä tehtävä työ antaisi riittävän tuen kuntatason toiminnalle, tavoitteille ja toimenpiteille kasvavalla kaupunkiseudulla. Tavoitteiden päivitys Tuoreessa Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategiassa on tavoitteena luoda kasvulle kestävä rakenne resurssiviisaasti ja ilmastonmuutosta hilliten. Strategian yhtenä tavoitteena on päivittää kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteet. Rakennesuunnitelmassa 2040 tavoitellaan ratkaisuesityksiä kestävän kasvun toteuttamiseksi. Kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisessä MAL-sopimuksessa sitoudutaan edistämään kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista Tampereen kaupunkiseudulla. Ilmeistä on, että ilmasto- ja energiatavoitteet tulevat olemaan myös uuden sopimuksen keskiössä nykyistä vahvemmin. Ilmastotavoitteiden päivityshankkeen ohjausryhmänä toimii seudullinen

21 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus infratyöryhmä. Ilmasto- ja energiatavoitteet päivitetään ja viedään hyväksyttäviksi jäsenkunnissa kesään 2018 mennessä. Kaupunkiseudulla tehtävän työn päätavoitteeksi on asetettu Hiilineutraali Tampereen seutu Tämä tarkoittaa sitä, että kaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä vähenee 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Loppu 20 % sidotaan hiilinieluihin ja kompensoidaan. Päätavoitetta tukevien teematavoitteiden päivittämiseen ovat osallistuneet infratyöryhmän lisäksi kaikki seudun asiantuntijatyöryhmät (maankäyttö ja asuminen, liikennejärjestelmä, hyvinvointipalvelut). Seututyöryhmien sekä erikseen nimetyn projektiryhmän avustuksella on laadittu tavoiteluonnos. Luonnoksessa asetettavien teematavoitteiden kokonaisuuksia on viisi: 1. Eheä maankäyttö ja kestävä liikenne Yhdyskuntarakenne tukee kestävää ja vähäpäästöistä elämäntapaa Tampereen kaupunkiseudulla. Maankäyttö on tiivis, monipuolinen ja sekoittunut. Toiminnot ovat helposti saavutettavia ja arkimatkat kestäviä. Vetovoimaiset keskukset ovat eläviä ja viihtyisiä. Kestävien kulkumuotojen osuus on kasvanut kaupunkiseudun sisäisessä liikkumisessa. Oman auton omistamisen ja käytön tarve on vähentynyt. Seudun matkoista tehdään vuonna 2030 kävellen 30 %, pyörällä 15 %, joukkoliikenteellä 15 % ja henkilöautolla 40 %. Elinkeinoelämän kuljetukset toimivat ja kuntien logistiikka on sujuvaa. Autot liikkuvat puhtaammilla käyttövoimilla. 2. Uudistuva energian tuotanto ja -kulutus Tampereen kaupunkiseudun energiajärjestelmä on kestävä ja nykyistä selkeästi omavaraisempi. Uusiutuviin energialähteisiin pohjautuu 95 % lämmön ja sähkön tuotannosta. Seutu on älykkäiden keskitettyjen ja hajautettujen energiaratkaisujen edelläkävijä. Uudis- ja korjausrakentaminen on energiatehokasta ja laadukasta. Rakennusten energiatehokkuus on parantunut kaupunkiseudulla 25 % vuoteen 2030 mennessä. Seudun asukkaat ja yritykset tekevät kestäviä energiavalintoja. Sähkön kysyntä joustaa ja kulutuksen kasvu on saatu pysäytettyä. Seutu on kuntien energiansäästötyössä Suomen ykkönen. 3. Resurssiviisas kuluttaminen ja tuotanto Tampereen kaupunkiseudun asukkaiden hiilijalanjälki on puolittunut nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Jakamistalous, kiertotalous ja elinkaariajattelu ovat kuluttamisessa ja tuotannossa seudulla arkipäivää. Digitaalisilla ratkaisuilla tuetaan kuntalaisten kestäviä valintoja. Kestävät ja resurssiviisaat hankinnat ovat kiinteä osa kuntien ilmastotyötä. Tavoitteellinen ilmastotyö on yksi Tampereen kaupunkiseudun elinkeinotoiminnan vetovoimatekijä. Kunnat ovat mahdollistaneet ja tukeneet palvelujen, teollisuuden ja maatalouden hiilineutraaleja ratkaisuja. Seutu on tunnettu älykkäiden ilmastoratkaisujen kehittäjä, valmistaja, kouluttaja ja hyödyntäjä. Ilmastobisnes työllistää ja tuo tuloja. 4. Sopeutuva kaupunkiseutu Ilmastonmuutoksen riskit on tunnistettu Tampereen kaupunkiseudulla. Kunnat ja niiden toimialat sopeutuvat suunnitelmallisesti muuttuvien

22 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus ilmasto-olosuhteiden vaikutuksiin. Seudun asukkaat ja yritykset tiedostavat ilmastonmuutoksen vaikutukset ja osaavat varautua niihin. 5. Kehittyvä ilmastotyö Hiilineutraali Tampereen kaupunkiseutu on saavutettu seudun kuntien yhteistyönä. Kukin kunta on aktiivisesti pienentänyt resurssiensa puitteissa alueellaan syntyviä päästöjä. Ratkaisuja, jotka vaikeuttavat merkittävästi päästövähennystavoitteiden saavuttamista, ei enää tehdä. Kunnat ylläpitävät, säilyttävät ja lisäävät alueensa hiilinieluja. Päästöt, joita ei pystytä vähentämään, kompensoidaan. asiassa annettavaksi lausunnoksi Asetetut ilmasto- ja energiatavoitteet tähtäävät kohti merkittävää kasvihuonekaasujen vähentämistä nykyisistä päästöistä, mikä on välttämätön kaupunkiseudun panos siihen, että Suomi pystyy täyttämään omat kansainvälisesti sovitut tavoitteensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vesilahden osuus kaupunkiseudun päästöistä on pieni, mutta toisaalta kun katsoo kunnan omia kasvihuonekaasupäästöjä, on päästöjen vähennystavoite 80 % vuoden 2007 tasosta haastava. Vesilahden kunta näkee, että tavoitteisiin pääseminen edellyttää vahvaa seudullista yhteistyötä, vahvaa tavoitteiden jalkauttamista eri sektoreille sekä myös tarvittavaa lisäresursointia tavoitteisiin pääsemiseksi. Hiilineutraali Tampereen kaupunkiseutu on järkevä ja tehokas lähestymistapa kuntien yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi ja mahdollistaa mm. lisäresurssien varaamisen tavoitteiden saavuttamisen tueksi ilman merkittäviä lisäkustannuksia yksittäiselle kunnalle. Tavoitteiden saavuttamisen apuna saattaisi tulla kysymykseen kaupunkiseudun yhteinen koordinaattori, joka mm.: - ylläpitäisi seudun yhteistä tietopankkia hyvistä käytännöistä ja innovaatioista - valmistelisi yhteistyössä pientyöryhmän kanssa tarkempia sektorikohtaisia toteuttamisohjelmia - olisi kuntien tukena kuntakohtaisten toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa - organisoisi sidosryhmien kanssa tehtävää vuorovaikutusta tavoitteiden saavuttamiseksi (mm. energiantuotantoyhtiöt, yritykset, hankintayhtiöt, korkeakoulu) - organisoisi yhdessä kuntien kanssa kuntalaisille tehtävää neuvontaa mm. energiatehokkuuden, kulkutapamuotojen valinnan, järkevien kulutustottumusten sekä jätteiden kierrätyksen suhteen - huolehtisi ilmasto- ja energiatavoitteiden seurannasta ja raportoinnista - koordinaattorin tarve selvitetään. Vesilahden kunta on maaseutumainen, asukasmäärä pienempi ja asutus on enemmän hajallaan kuin muissa kaupunkiseudun kunnissa. Yksi kunnan vetovoimatekijä on kaunis maaseutumainen maisema ja pientaloasutus on keskittynyt verrattain isoille tonteille kaupunkiseudun mittakaavassa. Tavoitteista eheä maankäyttö ja kestävä liikenne ovatkin Vesilahden näkökulmasta haastavimpia. Tavoitteisiin pääseminen kunnassa vaatii uudenlaisia ratkaisuja (mm. älykäs liikkuminen) ja toisaalta joukkoliikennettä tukevaa maankäytöllistä suunnittelua. Vesilahdella on panostettu mm. koulukuljetusten optimoimiseen toisin sanoen koulujen lukujärjestykset on sovitettu yhteen kuljetusreittien kanssa mahdollisimman tehokkaan kuljetuksen mahdollistamiseksi. Vesilahdelle on hyväksytty kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma vuosille

23 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnassa on viime vuosina kaavoitettu asutusta keskustan tuntumaan ja tällä hetkellä vireillä on myös Vesilahden ensimmäinen palvelukeskusasemakaava (Kirkonkylän palvelukeskusalueen kaava). Kaavoituksessa huomioidaan kaupallisten palveluiden sijainti ja erilaiset asumistarpeet. Myös täydennysrakentamisen mahdollisuuksia on otettu aktiivisemmin käyttöön keskusta-alueella ja siihen panostetaan myös jatkossa. Vesilahden kunnassa on potentiaalia etenkin vaihtoehtoisten ja uusiutuvien energiamuotojen entistä laajemmalle hyödyntämiselle ja etenkin uusiutuvan energian tuotannolle myös muiden käyttöön. Jo nyt kaikki kunnan omistamat suuret julkiset rakennukset lämpiävät uusiutuvilla polttoaineilla (terveyskeskus, koulut, virastot). Uuden kirjaston lämmitysjärjestelmä perustuu maalämpöön. Kunnassa on myös kevennetty aurinkosähköratkaisujen lupamenettelyä. Vesilahden kunta ei ole sitoutunut uuteen energiatehokkuussopimukseen. Uudella valtuustokaudella on aloitettu kuitenkin aloitettu energiatehokkuussopimukseen liittymisen selvittely, mutta se on vielä kesken. Vesilahdella on tehty energiatehokkuustoimia toistaiseksi ilman sopimusta. Esimerkiksi katuvalaistuksessa on siirrytty led-valaistukseen. Kunnan kiinteistöjen energiatehokkuutta parannetaan jatkuvasti ja huonokuntoisia rakennuksia on purettu. Vesilahden kunta järjestää vuosittain erilaisia tapahtumia kuluttajille, joissa pääpaino on kestävillä kulutustottumuksilla (mm. siivoustalkoot, ympäristötori, pyöräilijän viikko, liikkujan viikko). Kunnan kilpailutetuissa ruokahankinnoissa kunta pyrkii lisäämään lähiruuan ja reilun kaupan tuotteiden osuutta. Kunnanhallitus antaa tekstiosassa ilmenevän lausunnon. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti Tapani Pietilä poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo Tiedoksi - Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

24 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus ILMOITUSASIAT KHAL 98 Kunnanhallitukselle saatetaan tiedoksi seuraavat ilmoitusasiat: 1. Vesilahden kunnan väkiluku oli asukasta ( / 4.445). 2. Pirkanmaan ELY-keskus / Pirkanmaan työllisyyskatsaus 3/2018. Vesilahden työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta maaliskuun lopussa 2018 oli 6,3 % (helmikuun 2018 tilanne 6,7 %), Pirkanmaalla 10,0 % (10,7 %) ja koko maassa 10,0 % (9,0 %). Vesilahden lukema on Pirkanmaan toiseksi alhaisin. Kunnanhallitus merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen ja toteaa tekstiosassa ilmenevät asiat. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

25 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus HYVÄKSYJÄN NIMEÄMINEN JÄLJEMPÄNÄ MAINITTUJEN KUNNAN TALOUSARVIORYHMIEN TOSITTEILLE KHAL 9 Vesilahden kunnan sisäisen valvonnan ohjeen mukaan lautakuntien ja kunnanhallituksen tulee vähintään kerran vuodessa päättää henkilöt, jotka saavat hyväksyä laskuja. Tällöin tulee myös selvästi määritellä, minkä vastuualueen tai sen osan laskuja henkilö voi hyväksyä. Kunnanhallitus nimeää tositteiden hyväksyjiksi vuodeksi 2018 jäljempänä lueteltujen toimielimien/toimintojen osalta seuraavat henkilöt: 1. Käyttötalousosa: - Keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta: hallintojohtaja tai kunnanjohtaja - Kunnanhallitus: o Luottamushenkilöhallinto, yleishallinto: hallintojohtaja tai kunnanjohtaja, lisäksi kehitysjohtaja hänen vastuualuettaan koskevan seutuyhteistyön osalta o Kaavoitus: kunnanjohtaja tai kehitysjohtaja o Tukipalvelut: siivous- ja ruokapalvelupäällikkö, hallintojohtaja tai kunnanjohtaja o Elinkeinotoimi (ml. matkailu): kehitysjohtaja tai kunnanjohtaja o Maa- ja metsätilat: kunnanjohtaja tai kehitysjohtaja o Maaseututoimi: kehitysjohtaja tai kunnanjohtaja o Sosiaali- ja terveystoimi: kunnanjohtaja tai hallintojohtaja o Sotiemme veteraanit: hallintojohtaja tai kunnanjohtaja Lisäksi hallintojohtajalle ja kunnanjohtajalle annetaan valtuudet hyväksyä ICT-kustannukset koko kunnan osalta. Kunnanjohtajalla ja hallintojohtajalla hänen sijaisenaan on valtuudet hyväksyä myös sivistyslautakunnan, teknisen lautakunnan sekä rakennus- ja ympäristölautakunnan laskut varsinaisten hyväksyjien ollessa estyneenä. 2. Investointiosa: Kunnanjohtaja tai hallintojohtaja tai kehitysjohtaja, viimeksi mainittu ei kuitenkaan osakkeiden ja maakauppojen osalta eikä, jos on tilaajana tai asiatarkistajana. 3. Rahoitusosa: Kunnanjohtaja tai hallintojohtaja sekä vesi- ja viemärilaitoksen osalta myös kehitysjohtaja. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti KHAL 99/ Kunnanvaltuusto lakkautti kehitysjohtajan viran ja perusti elinvoimapäällikön ja kunnaninsinöörin virat.

26 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus tekee seuraavat muutokset / 9 nimettyihin tositteiden hyväksyjiin: 1. Käyttötalousosa: - Luottamushenkilöhallinto, yleishallinto: hallintojohtaja tai kunnanjohtaja, lisäksi elinvoimapäällikkö hänen vastuualuettaan koskevan seutuyhteistyön osalta - Kaavoitus: kunnanjohtaja tai elinvoimapäällikkö - Elinkeinotoimi (ml. matkailu): elinvoimapäällikkö tai kunnanjohtaja - Maa- ja metsätilat: kunnanjohtaja tai elinvoimapäällikkö - Maaseututoimi: elinvoimapäällikkö tai kunnanjohtaja 2. Investointiosa: Kunnanjohtaja tai hallintojohtaja tai kunnaninsinööri, viimeksi mainittu ei kuitenkaan osakkeiden ja maakauppojen osalta eikä, jos on tilaajana tai asiatarkistajana. 3. Rahoitusosa: Kunnanjohtaja tai hallintojohtaja sekä vesi- ja viemärilaitoksen osalta myös kunnaninsinööri. Kunnanhallitus teki seuraavat muutokset / 9 nimettyihin tositteiden hyväksyjiin: 1. Käyttötalousosa: - Luottamushenkilöhallinto, yleishallinto: hallintojohtaja tai kunnanjohtaja, lisäksi elinvoimapäällikkö hänen vastuualuettaan koskevan seutuyhteistyön osalta - Kaavoitus: kunnanjohtaja tai kunnaninsinööri - Elinkeinotoimi (ml. matkailu): elinvoimapäällikkö tai kunnanjohtaja - Maa- ja metsätilat: kunnanjohtaja tai kunnaninsinööri - Maaseututoimi: elinvoimapäällikkö tai kunnanjohtaja 2. Investointiosa: Kunnanjohtaja tai hallintojohtaja tai kunnaninsinööri, viimeksi mainittu ei kuitenkaan osakkeiden ja maakauppojen osalta eikä, jos on tilaajana tai asiatarkistajana. 3. Rahoitusosa: Kunnanjohtaja tai hallintojohtaja sekä vesi- ja viemärilaitoksen osalta myös kunnaninsinööri. Tiedoksi - hallintokunnat - talouspäällikkö, ICT-asiantuntija, palkkasihteeri, palvelusihteerit