Asula -Myllynen Ritva

Transkriptio

1 Asula-Myllynen Ritva Lähettäjä: Lähetetty: Vastaanottaja: Aihe: Tampereen kaupunkiseudun kirjaamo 27. huhtikuuta :23 Asula -Myllynen Ritva VL: Lausunto kaupunkiseudun ilmastotavoitteiden luonnoksesta tiedoksi Lähettäjä: Sillman-Sola Jonna Lähetetty: 27. huhtikuuta :02 Vastaanottaja: Tampereen kaupunkiseudun kirjaamo Kopio: likka Mikko Auvinen Oskari Raulo Kirsti Aihe: Lausunto kaupunkiseudun ilmastotavoitteiden luonnoksesta Seutuhallituksen päätös Kangasalan kaupungin lausunto 1. Ovatko luonnokset seudullisiksi ilmasto- ja energiatavoitteiksi sellaisia, joita kohti kuntanne voi seutuyhteistyössä edetä? Luonnokset ilmasto- ja energiatavoitteiksi ovat yleisesti ottaen sellaisia, joita kohti Kangasalan kaupunk~ seutuyhteistyössä edetä. Useissa kohdissa olisi kuitenkin tarve selkeytykseen ja tai painopisteiden tarkentamiseen. Ongelmaksi koemme, että kasvatuksen (sivistystoimi) merkitys puuttuu tavoitteista ja keinoista lähes kokonaan. Kangasalan kaupungin sivistystoimi on esimerkiksi linjannut, että "Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Lapsille ja nuorille opetetaan tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille." Tämäntapaisia tavoitteita tai niihin perustuvia toimenpiteitä voisi olla esimerkiksi otsikoiden "Resurssiviisas kuluttaminen ja tuotanto" tai "Kehittyvä ilmastotyö" alla. Lisäksi seuraavassa ehdotuksia luonnoksen tekstien selkeyttämiseksi. Eheä maankäyttö ja kestävä liikenne Tavoitteet ovat hengeltään sopivia. Kuitenkin ainoa määrällisesti tarkennettu tavoite on mielestämme väärin asetettu. Kulkutapajakauma saattaa olla hyvä mittari lyhyen aikavälin seurantaan, mutta vuonna 2030 todennäköisesti liikenne on hyvin erilaista kuin nykyään. Meillä saattaa silloin olla paljon liikkumismuotoja, joiden sijoittaminen jäykkään nykyliikenteen perusteella tehtyyn jaotteluun ei kerro mitään ilmastovaikutuksista. Digitaaliset alustat ja palvelut, uudet teknologiat, jakamistalous ym. muuttanevat liikkumistapoja. Lisäksi kulkutapajakauma mittarina ei mittaa liikkumisen kokonaismäärää tai matkojen pituutta, joilla on myös erittäin merkittävä vaikutus ilmastopäästöihin. Liikenteen ja liikkumisen kehitys on äärimmäisen tärkeää ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. On tärkeää, että seudun kunnat aktiivisesti kehittävät ilmastomyönteisiä liikkumistapoja, ja tavoitteet on hyvä asettaa riittävän korkealle. On myös tärkeää, että asetetut mittarit ja määrälliset tavoitteet mittaavat todellisia ilmastovaikutuksia. Uudistuva energian tuotanto ja kulutus 1

2 Yleisesti ottaen tavoitteet sopivat hyvin Kangasalan kaupungin ilmastotyön perusteiksi. Tekstiä tulisi avata, koskevatko tavoitteet ja esitetyt keinot kuntien omistamaa rakennuskantaa vai kuntien alueella olevaa rakennuskantaa. Nykymuodossa tekstissä on useita kohtia, joissa ei ole selvää, kumpaa tarkoitetaan. Rakennusmääräyksiä tiukempien tavoitetasojen sijaan tulisi edistää laatua ja ymmärrystä. Teoreettisten tavoitearvojen sijaan tulisi painottaa todellisia normaalikäytön aikana syntyvien päästöjen merkitystä. Näihin vaikuttavat erityisesti rakennusten joustava käytettävyys ja ohjaus, rakentamisen laatu ja varsinkin yksityistalouksien kohdalla riittävän yksinkertaiset ratkaisut. Rakentamisen neuvonta on merkittävä tekijä rakennusten päästöjen vähentämisessä, eikä sitä tule jättää pelkästään rakennusvalvonnan vastuulle. Seudullisen tiedotuksen ja neuvonnan tulee jalkautua myös kehyskuntiin, ja aktiivisesti etsiä tapoja, joilla uudis- ja korjausrakentajiin saadaan yhteys jo esisuunnittelu- tai haaveiluvaiheessa. Velvoitteiden sijaan tulee panostaa kannustaviin menettelytapoihin. Kuntien ajoneuvoja ja työkoneita koskevassa kohdassa tulisi mainita myös vaatimusten asettaminen kuntien ulkoistamissa töissä ja kuljetuksissa käytettäviin ajoneuvoihin ja työkoneisiin. Kuntien sähkönhankinnan tulisi olla 100% päästötöntä. Resurssiviisas kuluttaminen ja tuotanto Tekstissä on yksittäinen lause Fluoratuista kaasuista sisältävistä laitteista. Lause kannattaisi poistaa tai perustella jotenkin miksi se kannattaa tekstiin sisällyttää. Jälleen tekstistä ei käy ilmi tarkoitetaanko kuntaorganisaation toimintaa vai kuntien alueella tapahtuvaa toimintaa mm. kohdissa, joissa mainitaan maamassojen ja purkujätteiden hyödyntäminen ja ruokahävikki. Nykytilan kuvauksessa jätteenkäsittely ja varsinkin sen yksi pieni osa eli energia hyödyntäminen saavat kohtuuttoman suuren painoarvon. Sopeutuva kaupunkiseutu Tavoitteet on ilmaistu selkeästi ja ytimekkäästi. Keinoissa tulisi esittää, että laaditaan yhteinen sopeutumisohjelma eikä "sopeutumisohjelman tarve selvitetään". Tiedotuksen, koulutuksen ja tutkimuksen merkitystä voisi painottaa, varsinkin kiinteistöjen rakentamisessa ja korjaamisessa. Kehittyvä ilmastotyö Yleisesti hyväksyttäviä. Hiilinielujen käsittely hieman hämäävää, nykytilan kohdalla runsaasti määritelmällistä tekstiä, jonka tarkoitus jää epäselväksi. Tiedotuksen, koulutuksen ja tutkimuksen merkitystä voisi painottaa. 2. Mitkä ovat kuntanne tärkeimmät ilmastoteot tulevalla valtuustokaudella? Rakennesuunnitelman mukaista toimintaa jatketaan Joukkoliikennettä edistetään myös merkittävillä taloudellisilla panoksilla 2

3 Suurin osa kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla, kun Kangasalan Lämmön biolämpölaitos valmistuu. Energiatehokkuussopimuksen mukaisesti kaupungin omaa energiankäyttöä ohjataan tehokkaasti ja ilmastonäkökohtia painotetaan hankinnoissa. Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa jatketaan ympäristö- ja ilmastokasvatusta kullekin ikä kaudelle sopivilla tavoilla. 3. Miten ilmastotavoitteet on huomioitu uudessa kuntastrategiassanne tai muussa kunnan suunnittelu- tai ohjelmadokumentissa? llmastotavoitteita löytyy toukokuussa valtuustossa hyväksyttävästä kaupunkistrategiasta vuoteen 2025 asti eri osaalueiden alta, mm: Kasvamme kestävästi, hiilineutraaliutta edistäen Edistämme tiheää joukko- ja liityntäliikennettä: kuuma nauhataajama Ehkäisemme ilmastonmuutosta kulkutapamuotoihin vaikuttaen ja kestävää liikkumista edistäen 4. Kuka on kuntanne yhteyshenkilö ilmastotavoitteissa? Kirsti Raulo, energia-asiantuntija, p , la.fi. Ystävällisin terveisin, Jonna Sillman-Sola ****** Jonna Sillman-Sola Hallintojohtaja Kangasalan kaupunki Kunnantie 1, Kangasala p jo n na.sil lma n-sola@ka ngasa la. fi 3

4 LEMPÄÄLÄN KUNTA Ympäristöpäällikkö VIRANHALTIJAPÄÄTÖS /11.00/2018 Asia Selostus ja perustelut Ympäristöpäällikön lausunto Tampereen kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteiden päivittämisestä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä on hyväksynyt kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteiden luonnoksen seutuhallituksen kokouksessa ja pyytää Lempäälän kunnan lausuntoa luonnoksesta mennessä. Lausuntopyynnössä toivotaan vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: 1. Ovatko luonnokset seudullisiksi ilmasto- ja energiatavoitteiksi (hiilineutraali kaupunkiseutu 2030) sellaisia, joita kohti kuntanne voi seutuyhteistyössä edetä? 2. Mitkä ovat kuntanne tärkeimmät ilmastoteot uudella valtuustokaudella? 3. Miten ilmastotavoitteet on huomioitu uudessa kuntastrategiassanne tai muussa kunnan suunnittelu- tai ohjelmadokumentissa? 4. Kuka on kuntanne yhdyshenkilö ilmastotavoitteissa? Saadut lausunnot käsitellään infratyöryhmässä, jonka jälkeen kaikki seututyöryhmät määrittelevät tavoitteiden pohjalta oman sektorinsa tarvittavat seudulliset toimenpiteet. Toimenpiteiden tulee olla mitattavia ja sellaisia, että niiden vuotuinen seuranta voidaan toteuttaa myöhemmin nimettävän infran alaisen pienryhmän toimesta. Taustaa Tampereen seudun ensimmäinen ilmastostrategia laadittiin ja hyväksyttiin seudun kunnissa osana laajaa yhdyskuntarakenteen suunnittelukokonaisuutta vuonna Tavoitteet asetettiin maankäytölle ja yhdyskuntarakenteelle, liikenteelle, rakennuksille ja rakentamiselle, energiatehokkuudelle, energiatuotannolle, jätehuollolle, hankinnoille ja koulutukselle sekä elinkeinopolitiikalle ja osaamiselle. Vuonna 2016 tehtiin ilmastostrategian vaikuttavuusarviointi, jonka perusteella seutu oli yltämässä asetettuihin tavoitteisiin johtuen sekä seudulla tehdyistä toimenpiteistä että lainsäädännön, teknologian ja yleisen asennemuutoksen aiheuttamista vaikutuksista. Arvioinnissa todettiin, että seudullinen ilmastostrategia oli jäänyt osassa kuntia kunnissa irralliseksi, tuntemattomaksi ja jalkauttamatta. Hankintojen ja kulutuksen toimenpiteet oli todettu suhteellisen vaatimattomiksi. Sopeutumiseen ja varautumisen liittyvä tarkastelu oli ollut vähäistä. Päästövähennystavoite on vanhentunut ja sitä pitää tiukentaa. Arvioinnissa suositeltiin seudullisten ilmastotavoitteiden päivittämistä niin, että ne tukevat entistä paremmin seudullista rakennesuunnitelmaa ja MAL-työtä. Lisäksi todettiin, että tulisi huomioida, että yhdessä tehtävä työ antaisi riittävän tuen kuntatason toiminnalle, tavoitteille ja toimenpiteille kasvavalla kaupunkiseudulla. Tavoitteiden päivitys Tuoreessa Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategiassa on tavoitteena luoda kasvulle kestävä rakenne resurssiviisaasti ja ilmastonmuutosta hilliten. Strategian yhtenä tavoitteena on päivittää kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteet. Rakennesuunnitelmassa 2040 tavoitellaan ratkaisuesityksiä kestävän kasvun toteuttamiseksi. Kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisessä MAL-sopimuksessa sitoudutaan edistämään kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista Tampereen kaupunkiseudulla. Ilmeistä on, että ilmasto- ja energiatavoitteet tulevat olemaan myös uuden sopimuksen keskiössä nykyistä vahvemmin. llmastotavoitteiden päivityshankkeen ohjausryhmänä toimii seudullinen infratyöryhmä. Ilmasto- ja energiatavoitteet päivitetään ja viedään hyväksyttäviksi jäsenkunnissa kesään 2018 mennessä. Kaupunkiseudulla tehtävän työn päätavoitteeksi on asetettu Hiilineutraali

5 LEMPÄÄLÄN KUNTA Ympäristöpäällikkö VIRANHALTIJAPÄÄTÖS Tampereen seutu Tämä tarkoittaa sitä, että kaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä vähenee 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Loppu 20 % sidotaan hiilinieluihin ja kompensoidaan. Päätavoitetta tukevien teematavoitteiden päivittämiseen ovat osallistuneet infratyöryhmän lisäksi kaikki seudun asiantuntijatyöryhmät (maankäyttö ja asuminen, liikennejärjestelmä, hyvinvointipalvelut). Seututyöryhmien sekä erikseen nimetyn projektiryhmän avustuksella on laadittu tavoiteluonnos. Luonnoksessa asetettavien teematavoitteiden kokonaisuuksia on viisi: 1. Eheä maankäyttö ja kestävä liikenne. Yhdyskuntarakenne tukee kestävää ja vähäpäästöistä elämäntapaa Tampereen kaupunkiseudulla. Maankäyttö on tiivis, monipuolinen ja sekoittunut. Toiminnot ovat helposti saavutettavia ja arkimatkat kestäviä. Vetovoimaiset keskukset ovat eläviä ja viihtyisiä. Kestävien kulkumuotojen osuus on kasvanut kaupunkiseudun sisäisessä liikkumisessa. Oman auton omistamisen ja käytön tarve on vähentynyt. Seudun matkoista tehdään vuonna 2030 kävellen 30 %, pyörällä 15 %, joukkoliikenteellä 15 % ja henkilöautolla 40 %. Elinkeinoelämän kuljetukset toimivat ja kuntien logistiikka on sujuvaa. Autot liikkuvat puhtaammilla käyttövoimilla. 2. Uudistuva energian tuotanto ja -kulutus Tampereen kaupunkiseudun energiajärjestelmä on kestävä ja nykyistä selkeästi omavaraisempi. Uusiutuviin energialähteisiin pohjautuu 95 % lämmön ja sähkön tuotannosta. Seutu on älykkäiden keskitettyjen ja hajautettujen energiaratkaisujen edelläkävijä. Uudis- ja korjausrakentaminen on energiatehokasta ja laadukasta. Rakennusten energiatehokkuus on parantunut kaupunkiseudulla 25 % vuoteen 2030 mennessä. Seudun asukkaat ja yritykset tekevät kestäviä energiavalintoja. Sähkön kysyntä joustaa ja kulutuksen kasvu on saatu pysäytettyä. Seutu on kuntien energiansäästötyössä Suomen ykkönen. 3. Resurssiviisas kuluttaminen ja tuotanto Tampereen kaupunkiseudun asukkaiden hiilijalanjälki on puolittunut nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Jakamistalous, kiertotalous ja elinkaariajattelu ovat kuluttamisessa ja tuotannossa seudulla arkipäivää. Digitaalisilla ratkaisuilla tuetaan kuntalaisten kestäviä valintoja. Kestävät ja resurssiviisaat hankinnat ovat kiinteä osa kuntien ilmastotyötä. Tavoitteellinen ilmastotyö on yksi Tampereen kaupunkiseudun elinkeinotoiminnan vetovoimatekijä. Kunnat ovat mahdollistaneet ja tukeneet palvelujen, teollisuuden ja maatalouden hiilineutraaleja ratkaisuja. Seutu on tunnettu älykkäiden ilmastoratkaisujen kehittäjä, valmistaja, kouluttaja ja hyödyntäjä. llmastobisnes työllistää ja tuo tuloja. 4. Sopeutuva kaupunkiseutu llmastonmuutoksen riskit on tunnistettu Tampereen kaupunkiseudulla. Kunnat ja niiden toimialat sopeutuvat suunnitelmallisesti muuttuvien ilmasto-olosuhteiden vaikutuksiin. Seudun asukkaat ja yritykset tiedostavat ilmastonmuutoksen vaikutukset ja osaavat varautua niihin. 5. Kehittyvä ilmastotyö Hiilineutraali Tampereen kaupunkiseutu on saavutettu seudun kuntien yhteistyönä. Kukin kunta on aktiivisesti pienentänyt resurssiensa puitteissa alueellaan syntyviä päästöjä. Ratkaisuja, jotka vaikeuttavat merkittävästi päästövähennystavoitteiden saavuttamista, ei enää tehdä. Kunnat ylläpitä-

6 LEMPÄÄLÄN KUNTA Ympäristöpäällikkö VIRANHAL TIJAPÄÄ TÖS vät, säilyttävät ja lisäävät alueensa hiilinieluja. Päästöt, joita ei pystytä vähentämään, kompensoidaan. Ratkaisu perustuu Päätös Tiedoksi Allekirjoitus Oikaisuvaatim usohjeet Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Tämä päätös on annettu tiedoksi Lempäälässä Todistaa Hallintosääntö 3 luku 5 Päätän antaa Tampereen kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteiden päivittämisestä päätösliitteenä olevan lausunnon. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, viranomaislautakunta, kunnanhallitus v~< G~' 1'1fJ )' U '"-.. :. _... Kati Skippari Ympäristöpäällikkö Tästä päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa edellä mainituille ( ~ /? " ~~ K'ä salainen " o--~ toimistosihteeri..

7 Lempäälän kunta Ritva Asula-Myllynen Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kelloportinkatu TAMPERE Lempäälän kunnan ympäristöpäällikön lausunto Tampereen kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteiden päivittämisestä Asetetut ilmasto- ja energiatavoitteet tähtäävät kohti merkittävää kasvihuonekaasujen vähentämistä nykyisistä päästöistä. Tämä on Lempäälän kunnan tahtotila ja välttämätön kaupunkiseudun panos siihen, että Suomi pystyy täyttämään omat kansainvälisesti sovitut tavoitteensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää vahvaa seudullista yhteistyötä, vahvaa tavoitteiden jalkauttamista eri sektoreille sekä myös tarvittavaa lisäresursointia tavoitteisiin pääsemiseksi. Hiilineutraali Tampereen kaupunkiseutu on järkevä ja tehokas lähestymistapa kuntien yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi ja mahdollistaa mm. lisäresurssien varaamisen tavoitteiden saavuttamisen tueksi ilman merkittäviä lisäkustannuksia yksittäiselle kunnalle. Tavoitteiden saavuttamisen tukena olisi varsinkin alkuvaiheessa tarpeen olla kaupunkiseudun yhteinen koordinaattori, joka mm.: - ylläpitäisi seudun yhteistä tietopankkia hyvistä käytännöistä ja innovaatioista - valmistelisi yhteistyössä pientyöryhmän kanssa tarkempia sektorikohtaisia toteuttamisohjelmia - olisi kuntien tukena kuntakohtaisten toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa - organisoisi sidosryhmien kanssa tehtävää vuorovaikutusta tavoitteiden saavuttamiseksi (mm. energiantuotantoyhtiöt, yritykset, hankintayhtiöt, korkeakoulu) - organisoisi yhdessä kuntien kanssa kuntalaisille tehtävää neuvontaa mm. energiatehokkuuden, kulkutapamuotojen valinnan, järkevien kulutustottumusten sekä jätteiden kierrätyksen suhteen -huolehtisi ilmasto- ja energiatavoitteiden seurannasta ja raportoinnista. Lempäälän kunta on panostanut uudella valtuustokaudella erilaisilla toimenpiteillä ilmastonmuutoksen hillintään, energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Lempäälän kunta on sitoutunut uuteen energiatehokkuussopimukseen ja on perustanut uuden energiatehokkuus- ja ilmastotyöryhmän koordinoimaan kunnan energiatehokkuus- ja ilmastotyötä. Kuntakonserniin kuuluvan energiayhtiön Lempäälän Energia Oy:n LEMENE-hanke (Lempäälän energiayhteisö) valittiin yhdeksi työ- ja elinkeinoministeriön energiateknologian kärkihankkeeksi vuonna Hankkeen perusajatuksena on rakentaa älykäs ja energiaomavarainen toimintaympäristö, jolla turvataan Marjamäen teollisuusalueen energiansaanti. Tavoitteena on aurinkoenergian ympärivuotinen käyttö energiavarastoja hyödyntäen. Hanke valmistuu vuonna Lempäälän Energia Oy lisää myös merkittävästi uusiutuviin polttoaineisiin perustuvaa kaukolämpöä vuonna 2018 valmis- PL Lempäälä puh ww w.lempaala.fi

8 tuvan lämpölaitoksen avulla. Lempäälän Lämpö -konserni lisää uusiutuvien energialähteiden käyttöä energiantuotannossa asteittain, ja tavoitteena on lisätä myös biokaasun käyttöä entisestään. Lempäälän kuntakeskustaa kehitetään vauhdilla ja tarkoituksena on lisätä ja tiivistää asutusta sekä kehittää yritystoimintaa merkittävästi juna-aseman läheisyydessä. Myös Sääksjärven juna-aseman läheisyyteen kaavoitetaan lisää asutusta tavoitteena mahdollistaa lähijunaseisake Sääksjärvelle. Lähijunaliikenteen varaukset (3. raide) on tehty kaikkiin uudempiin asemakaavoihin ja yleiskaavoihin. Juna-aseman läheisyyteen on avattu LIITERI-palvelu yhteiskäyttöisten tuotteiden jakeluun. Lempäälä-talon rakentaminen keskustaan alkaa keväällä Lempäälä-taloon sijoitetaan kunnan uusi pääkirjasto monitoimitiloineen, kunnan ja kunta konsernin yhtiöiden palvelut, ravintola sekä yhteiskäyttö-, liike- ja palvelutiloja. Talo on energialuokaltaan A-luokkaa ja talon energiaratkaisuja kehitetään edelleen. Keskustaan suunnitellaan myös uutta puurakenteista yläkoulua. Lempäälä-talon yhteyteen rakennetaan rautatien ylittävä kevyen liikenteen silta, joka edistää merkittävästi kevyen liikenteen käyttöä keskustan alueella. ldeaparkin kevyen liikenteen yhteyksiä ja saavutettavuutta on selvitetty keväällä 2018 ja tavoitteena on parantaa ldeaparkkiin suuntautuvia kevyen liikenteen yhteyksiä. Palvelusuunnitelmassa vuodelle 2018 yhdyskuntarakenteen suunnittelussa tavoitteena on huomioida joukkoliikenteen saavutettavuus mm. sijoittamalla pysäkit kevyenliikenteenväylien ja asutuksen läheisyyteen. Lempäälän kunnassa on parannettu ja laajennettu joukkoliikenteen verkostoa uudella valtuustokaudella. Maankäytön tavoitteena on ohjata asuntorakentamista monipuolisten liikkumismahdollisuuksien yhteyteen siten, että joukkoliikenteen vaikutuspiiriin (500 m linja-autopysäkistä tai juna-asemasta) sijoittuvan asemakaavoitetun asuntovarannon määrä prosentteina koko varannosta nousee. Lempäälän kunta järjestää vuosittain erilaisia tapahtumia kuluttajille, joissa pääpaino on kestävillä kulutustottumuksilla (Fiksu Assa, energiasäästöviikko, ympäristötori, pyöräilijän viikko, re ilun kaupan viikko). Kunnan kilpailutetuissa ruokahankinnoissa kunta pyrkii lisäämään lähiruuan ja reilun kaupan tuotteiden osuutta. Lempäälä on myös Reilun kaupan sertifioitu kunta. Lempäälän kunnan uuden joulukuussa 2018 hyväksytyn kuntastrategian yhtenä tavoitteena on vähentää kunnan kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on tähdätä kohti hiilineutraalia kuntaa liittymällä valtakunnalliseen HINKU-foorumiin. Lempäälän kunnan ilmastoasioissa yhteyshenkilönä toimii ympäristöpäällikkö. ~'s~' Kati Skippari?{_) ) Ympäristöpäällikkö (vs.) kati.skippari@lempaala.fi

9 NOKIAN KAUPUNKI Kaupunkikehityslautakunta Kokouspäivämäärä NOK/562/ LAUSUNNON ANTAMINEN LUONNOKSESTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTO- JA ENERGIATAVOITTEIKSI Kaupunkikehityspalvelut, ympäristönsuojelupäällikkö Raimo Tuohisaari: Seudullinen ensimmäinen ilmastostrategia laadittiin ja hyväksyttiin kunnissa osana laajaa yhdyskuntarakenteen suunnittelukokonaisuutta vuonna Tavoitteena oli edelläkävijyys päästöjen hillinnässä. Tavoitteet asetettiin maankäytölle ja yhdyskuntarakenteelle, liikenteelle, rakennuksille ja rakentamiselle, energiatehokkuudelle, energiatuotannolle, jätehuollolle, hankinnoille ja koulutukselle sekä elinkeinopolitiikalle ja osaamiselle. llmastostrategian toteutumista seurattiin vuosina laatimalla yhteenvetoraportti, joka käsiteltiin vuosittain kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa. Vuonna 2016 tehtiin ilmastostrategian vaikuttavuusarviointi. Sen perusteella seutu oli yltämässä asetettuihin tavoitteisiin johtuen sekä seudulla tehdyistä toimenpiteistä että lainsäädännön, teknologian ja yleisen asennemuutoksen aiheuttamista vaikutuksista. Arvioinnissa todettiin, että seudullinen ilmastostrategia oli jäänyt osassa kuntia kunnissa irralliseksi, tuntemattomaksi ja jalkauttamatta. Hankintojen ja kulutuksen toimenpiteet oli todettu suhteellisen vaatimattomiksi. Sopeutumiseen ja varautumisen liittyvä tarkastelu oli ollut vähäistä. Arvioinnissa suositeltiin seudullisten ilmastotavoitteiden päivittämistä niin, että ne tukevat entistä paremmin seudullista rakennesuunnitelmaa ja MAL-työtä. Lisäksi todettiin, että tulisi huomioida, että yhdessä tehtävä työ antaisi riittävän tuen kuntatason toiminnalle, tavoitteille ja toimenpiteille kasvavalla kaupunkiseudulla. Tavoitteiden päivitys Uudessa Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategiassa on tavoitteena luoda kasvulle kestävä rakenne resurssiviisaasti ja ilmastonmuutosta hilliten. Strategian yhtenä tavoitteena on päivittää kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteet. Rakennesuunnitelmassa 2040 tavoitellaan ratkaisuesityksiä kestävän kasvun toteuttamiseksi. Kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisessä MAL-sopimuksessa sitoudutaan edistämään kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista Tampereen kaupunkiseudulla. Ilmeistä on, että ilmasto- ja energiatavoitteet tulevat olemaan myös uuden sopimuksen keskiössä nykyistä vahvemmin.

10 NOKIAN KAUPUNKI Kaupunkikehityslautakunta Kokouspäivämäärä llmastotavoitteiden päivityshankkeen ohjausryhmänä toimii seudullinen infratyöryhmä. Ilmasto- ja energiatavoitteet päivitetään ja viedään hyväksyttäviksi jäsenkunnissa kesään 2018 mennessä. Kansainväliset ilmastosopimukset ja EU:n ilmastotavoitteet asettavat keskiöön erityisesti päästöjen vähentämisen kansallisesti ja päästötavoitteet kiristyvät kiihtyvään tahtiin vuosi vuodelta. Seudulla tehtävän työn päätavoitteeksi on asetettu Hiilineutraali Tampereen seutu Päätavoitetta tukevien teematavoitteiden päivittämiseen ovat osallistuneet infratyöryhmän lisäksi kaikki seudun asiantuntijatyöryhmät (maankäyttö ja asuminen, liikennejärjestelmä, hyvinvointipalvelut). Seututyöryhmien sekä erikseen nimetyn projektiryhmän avustuksella konsultti on valmistellut tavoiteluonnoksen - Tampereen kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteet. Asetettavien teematavoitteiden kokonaisuuksia on viisi: 1. Eheä maankäyttö ja kestävä liikenne Yhdyskuntarakenne tukee kestävää ja vähäpäästöistä elämäntapaa Tampereen kaupunkiseudulla. Maankäyttö on tiivis, monipuolinen ja sekoittunut. Toiminnot ovat helposti saavutettavia ja arkimatkat kestäviä. Vetovoimaiset keskukset ovat eläviä ja viihtyisiä. Kestävien kulkumuotojen osuus on kasvanut kaupunkiseudun sisäisessä liikkumisessa. Oman auton omistamisen ja käytön tarve on vähentynyt. Seudun matkoista tehdään vuonna 2030 kävellen 30 %, pyörällä 15 %, joukkoliikenteellä 15 % ja henkilöautolla 40 %. Elin-keinoelämän kuljetukset toimivat ja kuntien logistiikka on sujuvaa. Autot liikkuvat puhtaammilla käyttövoimilla. 2. Uudistuva energian tuotanto ja -kulutus Tampereen kaupunkiseudun energiajärjestelmä on kestävä ja nykyistä selkeästi omavaraisempi. Uusiutuviin energialähteisiin pohjautuu 95 % lämmön ja sähkön tuotannosta. Seutu on älykkäiden keskitettyjen ja hajautettujen energiaratkaisujen edelläkävijä. Uudis- ja korjausrakentaminen on energiatehokasta ja laadukasta. Rakennusten energiatehokkuus on parantunut kaupunkiseudulla 25 % vuoteen 2030 mennessä. Seudun asukkaat ja yritykset tekevät kestäviä energiavalintoja. Sähkön kysyntä joustaa ja kulutuksen kasvu on saatu pysäytettyä. Seutu on kuntien energiansäästötyössä Suomen ykkönen. 3. Resurssiviisas kuluttaminen ja tuotanto Tampereen kaupunkiseudun asukkaiden hiilijalanjälki on puolittunut nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Jakamistalous, kiertotalous ja elinkaariajattelu ovat kuluttamisessa ja tuotannossa seudulla arki-

11 NOKIAN KAUPUNKI Kaupunkikehityslautakunta Kokouspäivämäärä päivää. Digitaalisilla ratkaisuilla tuetaan kuntalaisten kestäviä valintoja. Kestävät ja resurssiviisaat hankinnat ovat kiinteä osa kuntien ilmastotyötä. Tavoitteellinen ilmastotyö on yksi Tampereen kaupunkiseudun elinkeinotoiminnan vetovoimatekijä. Kunnat ovat mahdollistaneet ja tukeneet palvelujen, teollisuuden ja maatalouden hiilineutraaleja ratkaisuja. Seutu on tunnettu älykkäiden ilmastoratkaisujen kehittäjä, valmistaja, kouluttaja ja hyödyntäjä. llmastobisnes työllistää ja tuo tuloja. 4. Sopeutuva kaupunkiseutu llmastonmuutoksen riskit on tunnistettu Tampereen kaupunkiseudulla. Kunnat ja niiden toimialat sopeutuvat suunnitelmallisesti muuttuvien ilmasto-olosuhteiden vaikutuksiin. Seudun asukkaat ja yritykset tiedostavat ilmastonmuutoksen vaikutukset ja osaavat varautua niihin. 5. Kehittyvä ilmastotyö Hiilineutraali Tampereen kaupunkiseutu on saavutettu seudun kuntien yhteistyönä. Kukin kunta on aktiivisesti pienentänyt resurssiensa puitteissa alueellaan syntyviä päästöjä. Ratkaisuja, jotka vaikeuttavat merkittävästi päästövähennystavoitteiden saavuttamista, ei enää tehdä. Kunnat ylläpitävät, säilyttävät ja lisäävät alueensa hiilinieluja. Päästöt, joita ei pystytä vähentämään, kompensoidaan. Luonnoksessa on lisäksi esitetty tavoitealueiden nykytila sekä toimet, millä asetettavat tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Seutuhallitus pyytää ilmasto- ja energiatavoitteista kuntien lausuntoa mennessä. Erityisesti seutuhallitus pyytää kuntia vastaamaan lausunnoissaan seuraaviin kysymyksiin: 1. Ovatko luonnokset seudullisiksi ilmasto- ja energiatavoitteiksi (hiilineutraali kaupunkiseutu 2030) sellaisia, joita kohti kuntanne voi seutuyhteistyössä edetä? 2. Mitkä ovat kuntanne tärkeimmät ilmastoteot uudella valtuustokaudella? 3. Miten ilmastotavoitteet on huomioitu uudessa kuntastrategiassan'ne tai muussa kunnan suunnittelu- tai ohjelmadokumentissa? 4. Kuka on kuntanne yhdyshenkilö ilmastotavoitteissa? Liitteet Tampereen kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteet (luonnos sekä esittelymateriaali) lautakunnan työtilassa

12 NOKIAN KAUPUNKI Kaupunkikehityslautakunta Kokouspäivämäärä Kkj: Kaupunkikehityslautakunta päättää - vastata seutuhallituksen esittämiin kysymyksiin seuraavasti: 1. Sekä luonnoksessa esitetyt tavoitteet, että alustavat suunnitelmat tavoitteiden saavuttamiseksi tukevat pääsääntöisesti Nokian kaupungin strategian toteuttamista. Nokian kaupunki tukee kaikessa toiminnassaan seutukuntaa saavuttamaan luonnoksessa esitetyt tavoitteet. 2. Nokian kaupungin tärkeimmät ilmastoteot kuluvalla valtuustokaudella liittyvät kaupungin strategian toteuttamiseen edistämällä uutta teknologiaa Eco3-alueella, edistämällä eri tavoin joukkoliikennettä sekä tiivistämällä yhdyskuntarakennetta. 3. Ehdotetut ilmastotavoitteet on otettu huomioon Nokian kaupungin strategiassa mm. seuraavasti: Strategian tavoite 2 - "Kasvua mahdollistava kaupunkirakenne ja liikenneverkko": - keskustan tiivistäminen, - aseman seutujen rakentaminen - sujuvan asioinnin mahdollistavat liikenneverkkoratkaisut - keskeisenä tavoitteena lisäraide. Strategian tavoite 3 - "Pirkanmaan paras yrityskunta": - bio-, kierto- ja energiatalouden Eco3-yritysalueen edistäminen. Strategia tavoite 4 - "Kestävät ratkaisut I ekologiset teknologiaf': - ekologisesti kestäviä ratkaisuja kuten kaasu- tai sähköautoja sekä muuta älyteknologiaa käyttöön omassa toiminnassa - ympäristöystävällisen joukkoliikenteen edistäminen. 4. Kaupunkikehityspalvelut tutkii mahdollisuuksia perustaa yhdessä konsernipalveluiden kanssa erityinen ilmasto- ja energia-asiantuntijan toimi, minkä vastuulle tulisivat mm. kaupungin tehtävät seudullisessa Hinkutyössä, mahdolliset ravinnekiertohankkeet (Ranku), kunnan energiatehokkuussopimukseen liittyvät tehtävät (KETS) sekä ilmastonmuutokseen liittyvät varautumis- ja sopeutumistehtävät Nokian kaupungin osalta.

13 NOKIAN KAUPUNKI Kaupunkikehityslautakunta Kokouspäivämäärä Ennen mahdollista ilmasto- ja energia-asiantuntijaa Nokian kaupungin yhdyshenkilönä ilmastotavoitteissa toimii ympäristönsuojelupäällikkö. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Täytäntöön pano Kaupunkikehityspalvelut Tiedoksi Seutu hallitus Lisätiedot Ympäristönsuojelupäällikkö Raimo Tuohisaari, puh etunimi.sukunimi@nokiankaupunki.fi Otteen pöytäkirjasta oikeaksi todistaa Nokian kaupungin kirjaamossa Tuula Kortesmaa, pöytäkirjanpitäjä

14 ORIVEDEN KAUPUNKI OTE PÖYT ÄKIRJASTA 1 Ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Tampereen kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteet /11.03/2018 Ympäristölautakunta Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutuhallitus on kokouksessaan hyväksynyt kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteiden luonnoksen ja päättänyt pyytää siitä jäsenkuntien lausunnot. Seudullinen ensimmäinen ilmastostrategia on hyväksytty vuonna 2010 osana laajaa yhdyskuntarakenteen suunnittelukokonaisuutta. Tavoitteena oli edelläkävijyys päästöjen hillinnässä. Tavoitteet asetettiin maankäytölle ja yhdyskuntarakenteelle, liikenteelle, rakennuksille ja rakentamiselle, energiatehokkuudelle, energiatuotannolle, jätehuollolle, hankinnoille ja koulutukselle sekä elinkeinopolitiikalle ja osaamiselle. llmastostrategian toteutumista seurattiin vuosina laatimalla yhteenvetoraportti, joka käsiteltiin vuosittain kuntajohtajakokouksessa ja seutu hallituksessa. Vuonna 2016 tehtiin ilmastostrategian vaikuttavuusarviointi. Sen perusteella seutu on yltämässä asetettuihin tavoitteisiin, mikä johtuu sekä seudulla tehdyistä toimenpiteistä että lainsäädännön, teknologian ja yleisen asennemuutoksen vaikutuksista. Arvioinnissa todettiin, että seudullinen ilmastostrategia on jäänyt osassa kuntia irralliseksi, tuntemattomaksi ja jalkauttamatta. Hankintojen ja kulutuksen toimenpiteet todettiin suhteellisen vaatimattomiksi. Sopeutumiseen ja varautumisen liittyvä tarkastelu on ollut vähäistä. Arvioinnissa suositeltiin seudullisten ilmastotavoitteiden päivittämistä niin, että ne tukevat entistä paremmin seudullista rakennesuunnitelmaa ja MAL-työtä. Lisäksi todettiin, että tulisi huomioida, että yhdessä tehtävä työ antaisi riittävän tuen kuntatason toiminnalle, tavoitteille ja toimenpiteille kasvavalla kaupunkiseudulla. Tavoitteiden päivitys Uudessa Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategiassa on tavoitteena luoda kasvulle kestävä rakenne resurssiviisaasti ja ilmastonmuutosta hilliten. Strategian yhtenä tavoitteena on päivittää kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteet. Rakennesuunnitelmassa 2040 tavoitellaan ratkaisuesityksiä kestävän kasvun toteuttamiseksi. Kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisessä MAL-sopimuksessa sitoudutaan edistämään kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista Tampereen kaupunkiseudulla.

15 ORIVEDEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 2 Ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Ilmeistä on, että ilmasto- ja energiatavoitteet tule~at olemaan myös uuden sopimuksen keskiössä nykyistä vahvemmin. Kansainväliset ilmastosopimukset ja EU:n ilmastotavoitteet asettavat keskiöön erityisesti päästöjen vähentämisen kansallisesti ja päästötavoitteet kiristyvät kiihtyvään tahtiin vuosi vuodelta. llmastotavoitteiden päivityshankkeen ohjausryhmänä toimii seudullinen infratyöryhmä. Päätavoitetta tukevien teematavoitteiden päivittämiseen ovat osallistuneet infratyöryhmän lisäksi kaikki seudun asiantuntijatyöryhmät (maankäyttö ja asuminen, liikennejärjestelmä, hyvinvointipalvelut). Seututyöryhmien sekä erikseen nimetyn projektiryhmän avustuksella konsultti on valmistellut tavoiteluonnoksen. Päätavoite: Hiilineutraali Tampereen seutu 2030 Tavoitteena on vähentää seudun kasvihuonekaasujen päästöjä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Loppu 20 % sidotaan hiilinieluihin ja kompensoidaan. Asetettavien teematavoitteiden kokonaisuuksia on viisi: 1. Eheä maankäyttö ja kestävä liikenne Yhdyskuntarakenne tukee kestävää ja vähäpäästöistä elämäntapaa Tampereen kaupunkiseudulla. Maankäyttö on tiivis, monipuolinen ja sekoittunut. Toiminnot ovat helposti saavutettavia ja arkimatkat kestäviä. Vetovoimaiset keskukset ovat eläviä ja viihtyisiä. Kestävien kulkumuotojen osuus on kasvanut kaupunkiseudun sisäisessä liikkumisessa. Oman auton omistamisen ja käytön tarve on vähentynyt. Seudun matkoista tehdään vuonna 2030 kävellen 30 %, pyörällä 15 %, joukkoliikenteellä 15 % ja henkilöautolla 40 %. Elinkeinoelämän kuljetukset toimivat ja kuntien logistiikka on sujuvaa. Autot liikkuvat puhtaammilla käyttövoimilla. 2. Uudistuva energian tuotanto ja -kulutus Tampereen kaupunkiseudun energiajärjestelmä on kestävä ja nykyistä selkeästi omavaraisempi. Uusiutuviin energialähteisiin pohjautuu 95 % lämmön ja sähkön tuotannosta. Seutu on älykkäiden keskitettyjen ja hajautettujen energiaratkaisujen edelläkävijä. Uudis- ja korjausrakentaminen- on energiatehokasta ja laadukasta. Rakennusten energiatehokkuus on parantunut kaupunkiseudutla 25 % vuoteen 2030 mennessä. Seudun asukkaat ja yritykset tekevät kestäviä energiavalintoja. Sähkön kysyntä joustaa ja kulutuksen kasvu on saatu pysäytettyä. Seutu on kuntien energiansäästötyössä Suomen ykkönen.

16 . ORIVEDEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 3 Ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Resurssiviisas kuluttaminen ja tuotanto Tampereen kaupunkiseudun asukkaiden hiilijalanjälki on puolittunut nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Jakamistalous, kiertotalous ja elinkaariajattelu ovat kuluttamisessa ja tuotannossa seudulla arkipäivää. Digitaalisilla ratkaisuilla tuetaan kuntalaisten kestäviä valintoja. Kestävät ja resurssiviisaat hankinnat ovat kiinteä osa kuntien ilmastotyötä. Tavoitteellinen ilmastotyö on yksi Tampereen kaupunkiseudun elinkeinotoiminnan vetovoimatekijä. Kunnat ovat mahdollistaneet ja tukeneet palvelujen, teollisuuden ja maatalouden hiilineutraafeja ratkaisuja. Seutu on tunnettu älykkäiden ilmastoratkaisujen kehittäjä, kouluttaja ja hyödyntäjä. llmastobisnes työllistää ja tuo tuloja. 4. Sopeutuva kaupunkiseutu llmastonmuutoksen riskit on tunnistettu Tampereen kaupunkiseudufla. Kunnat ja niiden toimiafat sopeutuvat suunnitelmaflisesti muuttuvien ilmasto-olosuhteiden vaikutuksiin. Seudun asukkaat ja yritykset tiedostavat ilmastonmuutoksen vaikutukset ja osaavat varautua niihin. 5. Kehittyvä ilmastotyö Hiifineutraali Tampereen kaupunkiseutu on saavutettu seudun kuntien yhteistyönä. Kukin kunta on aktiivisesti pienentänyt resurssiensa puitteissa alueellaan syntyviä päästöjä. Ratkaisuja, jotka vaikeuttavat merkittävästi päästövähennystavoitteiden saavuttamista, ei enää tehdä. Kunnat ylläpitävät, säilyttävät ja lisäävät alueensa hiilinieluja. Päästöt, joita ei pystytä vähentämään, kompensoidaan. Lausunnossa toivotaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Ovatko luonnokset seudullisiksi ilmasto- ja energiatavoitteiksi (hiilineutraali kaupunkiseutu 2030) sellaisia, joita kohti kuntanne voi seutuyhteistyössä edetä? 2. Mitkä ovat kuntanne tärkeimmät ifmastoteot uudella valtuustokaudella? 3. Miten ilmastotavoitteet on huomioitu uudessa kuntastrategiassanne tai muussa kunnan suunnittelu- tai ohjelmadokumentissa? 4. Kuka on kuntanne yhdyshenkilö ilmastotavoitteissa? Saadut lausunnot käsitellään infratyöryhmässä , jonka jälkeen kaikki seututyöryhmät määrittelevät tavoitteiden pohjalta oman sektorinsa tarvittavat seudulliset toimenpiteet. Toimenpiteiden tulee olla mitattavia ja sellaisia, että niiden vuotuinen seuranta voidaan toteuttaa myöhemmin nimettävän infran alaisen pienryhmän toimesta. Liitteet: - Hiilineutraali Tampereen seutu 2030, luonnos

17 ORIVEDEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKJRJASTA 4 Ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Hiilineutraali Tampereen seutu 2030, esittelymateriaali, seutuhallitus Ympäristöinsinöörin ehdotus: Ympäristölautakunta esittää Oriveden kaupungin lausunnoksi seuraavaa: 1. Oriveden kaupunki hyväksyy seutukunnallisen tavoitteen Hiilineutraali kaupunkiseutu 2030 ja teematavoitteet. 2. Oriveden kaupungin tärkeimmät ilmastoteot ovat seuraavat: - Kaupunki on tehnyt kunta-alan energiatehokkuussopimuksen ja energiankäytön tehostamissuunnitelman, jonka avulla vähennetään tavoitteellisesti kiinteistöjen energiankulutusta. Lisäksi kaukolämmön ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen lämmityksessä pyritään siirtymään maalämpöön tai hakelämmitykseen. Kaupungin kiinteistöjen ja katujen valaistuksen uusimisessa käytetään led-valaisimia. Oriveden alueella kaukolämpö on tuotettu vuodesta 2007 alkaen pääosin uusiutuvilla puupolttoaineilla. - Kaupunki edistää paikallisten palvelujen ja tuotteiden käyttöä. - Maankäytön suunnittelun periaatteena on mm. palvelujen hyvä saavutettavuus, joka on toteutunut tärkeimpien päivittäistavarakauppojen ja muiden useimmiten käytettävien palvelujen sijoittuessa kaupungin keskustaan. Seudullisen rakennesuunnitelman mukaisesti palvelu- ja teollisuusalueet sekä taaja-asutusalueet sijoitetaan joukkoliikennevyöhykkeille. - Lähijunaliikennettä pyritään kehittämään ja hyvät linja-autoliikenneyhteydet säilyttämään. Kävelyä ja pyöräilyä edistetään. - llmastonmuutoksen vaikutuksesta sateisuuden ja sään ääri-ilmiöiden on havaittu lisääntyvän. Näihin on pääosin varauduttu mm. vesihuoltolaitoksen varautumissuunnitelmassa, tulvariskisuunnitelmissa, teiden hoidossa ja palvelurakennuksissa, mutta eri alojen riskienhallintasuunnitelmia tarkistetaan vuosittain. 3. Oriveden kaupunkistrategia 2030 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Siinä tavoitteet on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: Hyvinvoinnin edistäminen, vetovoiman vahvistaminen, toimintatapojen ja -kulttuurin uudistaminen. Nämä tavoitteet edistävät myös ilmastotavoitetta. Erikseen tähän liittyvistä tavoitteista strategiassa on mainittu seuraavat: - Aktiivista työtä joukkoliikenteen kehittämiseksi (juna, linja-auto) - Edistämme paikallisten palvelujen ja tuotteiden käyttöä Oriveden kestävän kehityksen ohjelman seuranta on tehty viimeksi vuonna 2016 ja se on käsitelty kaupunginvaltuustossa Siinä on käsitelty toimenpideohjelman toteutumista taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurillisen kestävyyden kannalta. Kestävän kehityksen ohjelma sisältää ilmastotyöhön sisältyviä tavoitteita. 4. Kaupungin yhdyshenkilö ilmastotavoitteissa on tekninen

18 ORIVEDEN KAUPUNKI OTE PÖYT ÄKIRJASTA 5 Ympäristölautakunta Tekninen lautakunta johtaja. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Merkittiin, että ympäristölautakunnan jäsen Raija Vuori saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana kello Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta käy asiasta keskustelun. Liitteet: - Hiilineutraali Tampereen seutu 2030, luonnos Hiilineutraali Tampereen seutu 2030, esittelymateriaali, seutuhallitus Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta yhtyy ympäristölautakunnan esitykseen ja esittää kaupunginhallitukselle, että Oriveden kaupungin lausuntona annetaan ympäristölautakunnan esityksen mukainen lausunto. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Otteen oikeaksi todistaa Orivedellä Soile Kontu, pöytäkirjanpitäjä Jakelu ~.!!lp ereen kaupunkiseudun kuntayhtymä I seutuhallitus Oriveden kaupunginhallitus

19 Pirkkalan kunta PIR/740/1409/2016 Kh Lausunto Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymälle kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteiden päivittämisestä Yhdyskuntajohtaja Korhonen, arkkitehti Pelkonen ja ympäristöpäällikkö Vanninen Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä on pyytänyt Pirkkalan kunnalta lausuntoa kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteiden päivittämistyön tavoiteluonnoksesta huhtikuun loppuun mennessä. Lausunnon antamiselle on pyydetty ja saatu lisäaikaa siten, että se voidaan antaa kunnanhallituksen kokouksessa Kysymykset ovat: 1. Ovatko luonnokset seudullisiksi ilmasto- ja energiatavoitteiksi (hiilineutraali kaupunkiseutu 2030) sellaisia, joita kohti kuntanne voi seutuyhteistyössä edetä? 2. Mitkä ovat kuntanne tärkeimmät ilmastoteot uudella valtuustokaudella? 3. Miten ilmastotavoitteet on huomioitu uudessa kuntastrategiassanne tai muussa kunnan suunnittelu- tai ohjelmadokumentissa? 4. Kuka on kuntanne yhdyshenkilö ilmastotavoitteissa? Taustaa: Tampereen seudun ensimmäinen ilmastostrategia laadittiin ja hyväksyttiin kunnissa osana laajaa yhdyskuntarakenteen suunnittelukokonaisuutta vuonna Tavoitteena oli edelläkävijyys päästöjen hillinnässä. Tavoitteet asetettiin maankäytölle ja yhdyskuntarakenteelle, liikenteelle, rakennuksille ja rakentamiselle, energiatehokkuudelle, energiatuotannolle, jätehuollolle, hankinnoille ja koulutukselle sekä elinkeinopolitiikalle ja osaamiselle. Vuonna 2016 tehtiin ilmastostrategian vaikuttavuusarviointi. Sen perusteella seutu oli yltämässä asetettuihin tavoitteisiin johtuen sekä seudulla tehdyistä toimenpiteistä että lainsäädännön, teknologian ja yleisen asennemuutoksen aiheuttamista vaikutuksista. Arvioinnissa todettiin, että seudullinen ilmastostrategia oli jäänyt osassa kuntia kunnissa irralliseksi, tuntemattomaksi ja jalkauttamatta. Hankintojen ja kulutuksen toimenpiteet oli todettu suhteellisen vaatimattomiksi. Sopeutumiseen ja varautumisen liittyvä tarkastelu oli ollut vähäistä. Arvioinnissa suositeltiin seudullisten ilmastotavoitteiden päivittämistä niin, että ne tukevat entistä paremmin seudullista rakennesuunnitelmaa ja MALtyötä. Lisäksi todettiin, että tulisi huomioida, että yhdessä tehtävä työ antaisi riittävän tuen kuntatason toiminnalle, tavoitteille ja toimenpiteille kasvavalla kaupunkiseudulla. Uudessa Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategiassa on tavoitteena luoda kasvulle kestävä rakenne resurssiviisaasti ja ilmastonmuutosta hilliten.

20 Pirkkalan kunta Strategian yhtenä tavoitteena on päivittää kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteet. Rakennesuunnitelmassa 2040 tavoitellaan ratkaisuesityksiä kestävän kasvun toteuttamiseksi. Kaupunki seudun kuntien ja valtion välisessä MAL-sopimuksessa sitoudutaan edistämään kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista Tampereen kaupunkiseudulla. Ilmeistä on, että ilmasto- ja energiatavoitteet tulevat olemaan myös uuden sopimuksen keskiössä nykyistä vahvemmin. llmastotavoitteiden päivityshankkeen ohjausryhmänä toimii seudullinen infratyöryhmä. limasta- ja energiatavoitteet päivitetään ja viedään hyväksyttäviksi jäsenkunnissa kesään 2018 mennessä. Seudulla tehtävän työn päätavoitteeksi on asetettu Hiilineutraali Tampereen seutu Päätavoitetta tukevien teematavoitteiden päivittämiseen ovat osallistuneet infratyöryhmän lisäksi kaikki seudun asiantuntijatyöryhmät (maankäyttö ja asuminen, liikennejärjestelmä, hyvinvointipalvelut). Seututyöryhmien sekä erikseen nimetyn projektiryhmän avustuksella konsultti on valmistellut tavoiteluonnoksen. Asetettavien teematavoitteiden kokonaisuudet: 1. Eheä maankäyttö ja kestävä liikenne Yhdyskuntarakenne tukee kestävää ja vähäpäästöistä elämäntapaa Tampereen kaupunkiseudulla. Maankäyttö on tiivis, monipuolinen ja sekoittunut. Toiminnot ovat helposti saavutettaviaja arkimatkat kestäviä. Vetovoimaiset keskukset ovat eläviä ja viihtyisiä. Kestävien kulkumuotojen osuus on kasvanut kaupunkiseudun sisäisessä liikkumisessa. Oman auton omistamisen ja käytön tarve on vähentynyt. Seudun matkoista tehdään vuonna 2030 kävellen 30 %, pyörällä 15 %, joukko liikenteellä 15 % ja henkilöautolla 40 %. Elinkeinoelämän kuljetukset toimivat ja kuntien logistiikka on sujuvaa. Autot liikkuvat puhtaammilla käyttövoimilla. 2. Uudistuva energian tuotanto ja -kulutus Tampereen kaupunkiseudun energiajärjestelmä on kestävä ja nykyistä selkeästi omavaraisempi. Uusiutuviin energialähteisiin pohjautuu 95 % lämmön ja sähkön tuotannosta. Seutu on älykkäiden keskitettyjen ja hajautettujeh energiaratkaisujen edelläkävijä. Uudis- ja korjausrakentaminen on energiatehokasta ja laadukasta. Rakennusten energiatehokkuus on parantunut kaupunkiseudulla 25 % vuoteen 2030 mennessä. Seudun asukkaat ja yritykset tekevät kestäviä energiavalintoja. Sähkön kysyntä joustaa ja kulutuksen kasvu on saatu pysäytettyä. Seutu on kuntien energiansäästötyössä Suomen ykkönen. 3. Resurssi viisas kuluttaminen ja tuotanto Tampereen kaupunkiseudun asukkaiden hiilijalanjälki on puolittunut nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Jakamistalous, kiertotalous ja

21 Pirkkalan kunta elinkaariajattelu ovat kuluttamisessaja tuotannossa seudulla arkipäivää. Digitaalisilla ratkaisuilla tuetaan kuntalaisten kestäviä valintoja. Kestävät ja resurssiviisaat hankinnat ovat kiinteä osa kuntien ilmastotyötä. Tavoitteellinen ilmastotyö on yksi Tampereen kaupunkiseudun elinkeinotoiminnan vetovoimatekijä. Kunnat ovat mahdollistaneet ja tukeneet palvelujen, teollisuuden ja maatalouden hiilineutraaleja ratkaisuja. Seutu on tunnettu älykkäiden ilmastoratkaisujen kehittäjä, valmistaja, kouluttaja ja hyödyntäjä. Ilmastobisnes työllistää ja tuo tuloja. 4. Sopeutuva kaupunkiseutu Ilmastonmuutoksen riskit on tunnistettu Tampereen kaupunkiseudulla. Kunnat ja niiden toimialat sopeutuvat suunnitelmallisesti muuttuvien ilmastoolosuhteiden vaikutuksiin. Seudun asukkaat ja yritykset tiedostavat ilmastonmuutoksen vaikutukset ja osaavat varautua niihin. 5. Kehittyvä ilmastotyö Hiilineutraali Tampereen kaupunkiseutu on saavutettu seudun kuntien yhteistyönä. Kukin kunta on aktiivisesti pienentänyt resurssiensa puitteissa alueellaan syntyviä päästöjä. Ratkaisuja, jotka vaikeuttavat merkittävästi päästövähennystavoitteiden saavuttamista, ei enää tehdä. Kunnat ylläpitävät, säilyttävät ja lisäävät alueensa hiilinieluja. Päästöt, joita ei pystytä vähentämään, kompensoidaan. Lausunnon valmistelu: Lausuntoa on valmisteltu yhdyskuntalautakunnan toimialalla. Lausuntoehdotusta käsiteltiin myös kestävän kehityksen valiokunnan kokouksessa , jossa asiaa alusti Marko Nurminen Tietotakomo Oy:stä. Esitettyihin kysymyksiin ehdotetaan seuraavia vastauksia: 1. Kyllä 2. Pirkkalan tärkeimmät ilmastoteot uudella valtuustokaudella ovat: Pirkkala kasvaa yhdyskuntarakennetta eheyttäen siten, että rakentamista ohjataan kunnan keskustaan ja hyvien kevyen liikenteen reittien ja Naistenmatkantien joukkoliikennekäytävän varrelle. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisellä ja eheyttämiselle mahdollistetaan raitiotien rakentaminen Naistenmatkantien varrelle. Maankäytön suunnittelulla ja muilla toimilla mahdollistetaan myös ympäristöratkaisuja tarjoava liiketoiminta. Kaakkois-Pirkkalan yleiskaavaa valmistellaan siten, että alueesta muodostuu kestävän kehityksen esimerkkialue, jota hyödynnetään jatkossa muiden kaavojen valmistelussa. Energiatehokkaan teknologian käyttöönottoon ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen energiansäästösopimuksen mukaisesti

22 Pirkkalan kunta Pirkkalan kunta ohjaa ja kannustaa asukkaita ja yrityksiä toimimaan ympäristövastuullisesti. Kunnassa panostetaan erityisesti kestävään liikkumiseen. Kunnassa tehdään viisaan liikkumisen suunnitelma, jossa määritetään tavoitteet kestävien kulkumuotojen osuuksien kasvattamiselle sekä lähivuosien toimenpiteet kestävän liikkumisen edistämiseksi. 3. Pirkkalan kuntastrategia on valmistelussa. Pirkkalan valtuusto määritti kunnan ympäristötavoitteet ja antoi kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksensa Ympäristöpäällikkö Vesa Vanninen Pormestari Jarvan ehdotus Kunnanhallitus päättää antaa edellä olevan selosteen lausuntonaan kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteiden päivittämistyöstä. Kunnanhallituksen päätös Kunnanhallitus hyväksyi pormestarin ehdotuksen. Lisätietoja Pöytäkirjanote ympäristöpäällikkö Vesa Vanninen, puh Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

23 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus VESILAHDEN KUNNAN LAUSUNTO TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTO- JA ENER GIATAVOITTEIDEN PÄIVITTÄMISESTÄ KHAL 97 Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä on hyväksynyt kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteiden luonnoksen seutuhallituksen kokouksessa ja pyytää Vesilahden kunnan lausuntoa luonnoksesta mennessä. Lausuntopyynnössä toivotaan vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: 1. Ovatko luonnokset seudullisiksi ilmasto- ja energiatavoitteiksi (hiilineutraali kaupunkiseutu 2030) sellaisia, joita kohti kuntanne voi seutuyhteistyössä edetä? 2. Mitkä ovat kuntanne tärkeimmät ilmastoteot uudella valtuustokaudella? 3. Miten ilmastotavoitteet on huomioitu uudessa kuntastrategiassanne tai muussa kunnan suunnittelu- tai ohjelmadokumentissa? 4. Kuka on kuntanne yhdyshenkilö ilmastotavoitteissa? Saadut lausunnot käsitellään infratyöryhmässä, jonka jälkeen kaikki seututyöryhmät määrittelevät tavoitteiden pohjalta oman sektorinsa tarvittavat seudulliset toimenpiteet. Toimenpiteiden tulee olla mitattavia ja sellaisia, että niiden vuotuinen seuranta voidaan toteuttaa myöhemmin nimettävän infran alaisen pienryhmän toimesta. Taustaa Tampereen seudun ensimmäinen ilmastostrategia laadittiin ja hyväksyttiin seudun kunnissa osana laajaa yhdyskuntarakenteen suunnittelukokonaisuutta vuonna Tavoitteet asetettiin maankäytölle ja yhdyskuntarakenteelle, liikenteelle, rakennuksille ja rakentamiselle, energiatehokkuudelle, energiatuotannolle, jätehuollolle, hankinnoille ja koulutukselle sekä elinkeinopolitiikalle ja osaamiselle. Vuonna 2016 tehtiin ilmastostrategian vaikuttavuusarviointi, jonka perusteella seutu oli yltämässä asetettuihin tavoitteisiin johtuen sekä seudulla tehdyistä toimenpiteistä että lainsäädännön, teknologian ja yleisen asennemuutoksen aiheuttamista vaikutuksista. Arvioinnissa todettiin, että seudullinen ilmastostrategia oli jäänyt osassa kuntia kunnissa irralliseksi, tuntemattomaksi ja jalkauttamatta. Hankintojen ja kulutuksen toimenpiteet oli todettu suhteellisen vaatimattomiksi. Sopeutumiseen ja varautumisen liittyvä tarkastelu oli ollut vähäistä. Päästövähennystavoite on vanhentunut ja sitä pitää tiukentaa. Arvioinnissa suositeltiin seudullisten ilmastotavoitteiden päivittämistä niin, että ne tukevat entistä paremmin seudullista rakennesuunnitelmaa ja MAL-työtä. Lisäksi todettiin, että tulisi huomioida, että yhdessä tehtävä työ antaisi riittävän tuen kuntatason toiminnalle, tavoitteille ja toimenpiteille kasvavalla kaupunkiseudulla. Tavoitteiden päivitys Tuoreessa Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategiassa on tavoitteena luoda kasvulle kestävä rakenne resurssiviisaasti ja ilmastonmuutosta hilliten. Strategian yhtenä tavoitteena on päivittää kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteet. Rakennesuunnitelmassa 2040 tavoitellaan ratkaisuesityksiä kestävän kasvun toteuttamiseksi. Kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisessä MAL-sopimuksessa sitoudutaan edistämään kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista Tampereen kaupunkiseudulla. Ilmeistä on, että ilmasto- ja energiatavoitteet tulevat olemaan myös uuden sopimuksen keskiössä nykyistä vahvemmin. Ilmastotavoitteiden päivityshankkeen ohjausryhmänä toimii seudullinen Pöytäkirjan tarkastajat:

24 VESILAHDEN KUNTA Kunnanhallitus PÖYTÄKIRJA 5/ infratyöryhmä. Ilmasto- ja energiatavoitteet päivitetään ja viedään hyväksyttäviksi jäsenkunnissa kesään 2018 mennessä. Kaupunkiseudulla tehtävän työn päätavoitteeksi on asetettu Hiilineutraali Tampereen seutu Tämä tarkoittaa sitä, että kaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä vähenee 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Loppu 20 % sidotaan hiilinieluihin ja kompensoidaan. Päätavoitetta tukevien teematavoitteiden päivittämiseen ovat osallistuneet infratyöryhmän lisäksi kaikki seudun asiantuntijatyöryhmät (maankäyttö ja asuminen, liikennejärjestelmä, hyvinvointipalvelut). Seututyöryhmien sekä erikseen nimetyn projektiryhmän avustuksella on laadittu tavoiteluonnos. Luonnoksessa asetettavien teematavoitteiden kokonaisuuksia on viisi: 1. Eheä maankäyttö ja kestävä liikenne Yhdyskuntarakenne tukee kestävää ja vähäpäästöistä elämäntapaa Tampereen kaupunkiseudulla. Maankäyttö on tiivis, monipuolinen ja sekoittunut. Toiminnot ovat helposti saavutettavia ja arkimatkat kestäviä. Vetovoimaiset keskukset ovat eläviä ja viihtyisiä. Kestävien kulkumuotojen osuus on kasvanut kaupunkiseudun sisäisessä liikkumisessa. Oman auton omistamisen ja käytön tarve on vähentynyt. Seudun matkoista tehdään vuonna 2030 kävellen 30 %, pyörällä 15 %, joukkoliikenteellä 15 % ja henkilöautolla 40 %. Elinkeinoelämän kuljetukset toimivat ja kuntien logistiikka on sujuvaa. Autot liikkuvat puhtaammilla käyttövoimilla. 2. Uudistuva energian tuotanto ja -kulutus Tampereen kaupunkiseudun energiajärjestelmä on kestävä ja nykyistä selkeästi omavaraisempi. Uusiutuviin energialähteisiin pohjautuu 95 % lämmön ja sähkön tuotannosta. Seutu on älykkäiden keskitettyjen jahajautettujen energiaratkaisujen edelläkävijä. Uudis- ja korjausrakentaminen on energiatehokasta ja laadukasta. Rakennusten energiatehokkuus on parantunut kaupunkiseudulla 25 % vuoteen 2030 mennessä. Seudun asukkaat ja yritykset tekevät kestäviä energiavalintoja. Sähkön kysyntä joustaa ja kulutuksen kasvu on saatu pysäytettyä. Seutu on kuntien energiansäästötyössä Suomen ykkönen. 3. Resurssiviisas kuluttaminen ja tuotanto Tampereen kaupunkiseudun asukkaiden hiilijalanjälki on puolittunut nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Jakamistalous, kiertotalous ja elinkaariajattelu ovat kuluttamisessa ja tuotannossa seudulla arkipäivää. Digitaalisilla ratkaisuilla tuetaan kuntalaisten kestäviä valintoja. Kestävät ja resurssiviisaat hankinnat ovat kiinteä osa kuntien ilmastotyötä. Tavoitteellinen ilmastotyö on yksi Tampereen kaupunkiseudun elinkeinotoiminnan vetovoimatekijä. Kunnat ovat mahdollistaneet ja tukeneet palvelujen, teollisuuden ja maatalouden hiilineutraaleja ratkaisuja. Seutu on tunnettu älykkäiden ilmastoratkaisujen kehittäjä, valmistaja, kouluttaja ja hyödyntäjä. llmastobisnes työllistää ja tuo tuloja. 4. Sopeutuva kaupunkiseutu llmastonmuutoksen riskit on tunnistettu Tampereen kaupunkiseudulla. Kunnat ja niiden toimialat sopeutuvat suunnitelmallisesti muuttuvien Pöytäkirjan tarkastajat:

25 VESILAHDEN KUNTA Kunnanhallitus PÖYTÄKIRJA 5/ ilmasto-olosuhteiden vaikutuksiin. Seudun asukkaat ja yritykset tiedostavat ilmastonmuutoksen vaikutukset ja osaavat varautua niihin. 5. Kehittyvä ilmastotyö Hiilineutraali Tampereen kaupunkiseutu on saavutettu seudun kuntien yhteistyönä. Kukin kunta on aktiivisesti pienentänyt resurssiensa puitteissa alueellaan syntyviä päästöjä. Ratkaisuja, jotka vaikeuttavat merkittävästi päästövähennystavoitteiden saavuttamista, ei enää tehdä. Kunnat ylläpitävät, säilyttävät ja lisäävät alueensa hiilinieluja. Päästöt, joita ei pystytä vähentämään, kompensoidaan. Ehdotus asiassa annettavaksi lausunnoksi "Asetetut ilmasto- ja energiatavoitteet tähtäävät kohti merkittävää kasvihuonekaasujen vähentämistä nykyisistä päästöistä, mikä on välttämätön kaupunkiseudun panos siihen, että Suomi pystyy täyttämään omat kansainvälisesti sovitut tavoitteensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vesilahden osuus kaupunkiseudun päästöistä on pieni, mutta toisaalta kun katsoo kunnan omia kasvihuonekaasupäästöjä, on päästöjen vähennystavoite 80 % vuoden 2007 tasosta haastava. Vesilahden kunta näkee, että tavoitteisiin pääseminen edellyttää vahvaa seudullista yhteistyötä, vahvaa tavoitteiden jalkauttamista eri sektoreille sekä myös tanittavaa lisäresursointia tavoitteisiin pääsemiseksi. Hiilineutraali Tampereen kaupunkiseutu on järkevä ja tehokas lähestymistapa kuntien yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi ja mahdollistaa mm. lisäresurssien varaamisen tavoitteiden saavuttamisen tueksi ilman merkittäviä lisäkustannuksia yksittäiselle kunnalle. Tavoitteiden saavuttamisen apuna saattaisi tulla kysymykseen kaupunkiseudun yhteinen koordinaattori, joka mm. : ylläpitäisi seudun yhteistä tietopankkia hyvistä käytännöistä ja innovaatioista valmistelisi yhteistyössä pientyöryhmän kanssa tarkempia sektorikohtaisia toteuttamisohjelmia olisi kuntien tukena kuntakohtaisten toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa organisoisi sidosryhmien kanssa tehtävää vuorovaikutusta tavoitteiden saavuttamiseksi (mm. energiantuotantoyhtiöt, yritykset, hankintayhtiöt, korkeakoulu) organisoisi yhdessä kuntien kanssa kuntalaisille tehtävää neuvontaa mm. energiatehokkuuden, kulkutapamuotojen valinnan, järkevien kulutustottumusten sekä jätteiden kierrätyksen suhteen huolehtisi ilmasto- ja energiatavoitteiden seurannasta ja raportoinnista koordinaattorin tarve selvitetään. Vesilahden kunta on maaseutumainen, asukasmäärä pienempi ja asutus on enemmän hajallaan kuin muissa kaupunkiseudun kunnissa. Yksi kunnan vetovoimatekijä on kaunis maaseutumainen maisema ja pientaloasutus on keskittynyt verrattain isoille tonteille kaupunkiseudun mittakaavassa. Tavoitteista eheä maankäyttö ja kestävä liikenne ovatkin Vesilahden näkökulmasta haastavimpia. Tavoitteisiin pääseminen kunnassa vaatii uudenlaisia ratkaisuja (mm. älykäs liikkuminen) ja toisaalta joukkoliikennettä tukevaa maankäytöllistä suunnittelua. Vesilahdella on panostettu mm. koulukuljetusten optimoimiseen toisin sanoen koulujen lukujärjestykset on sovitettu yhteen kuljetusreittien kanssa mahdollisimman tehokkaan kuljetuksen mahdollistamiseksi. Vesilahdelle on hyväksytty kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma vuosille Pöytäkirjan tarkastajat:

26 VESILAHDEN KUNTA Kunnanhallitus PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnassa on viime vuosina kaavoitettu asutusta keskustan tuntumaan ja tällä hetkellä vireillä on myös Vesilahden ensimmäinen palvelukeskusasemakaava (Kirkonkylän palvelukeskusalueen kaava). Kaavoituksessa huomioidaan kaupallisten palveluiden sijainti ja erilaiset asumistarpeet. Myös täydennysrakentamisen mahdollisuuksia on otettu aktiivisemmin käyttöön keskusta-alueella ja siihen panostetaan myös jatkossa. Vesilahden kunnassa on potentiaalia etenkin vaihtoehtoisten ja uusiutuvien energiamuotojen entistä laajemmalle hyödyntämiselle ja etenkin uusiutuvan energian tuotannolle myös muiden käyttöön. Jo nyt kaikki kunnan omistamat suuret julkiset rakennukset lämpiävät uusiutuvilla polttoaineilla (terveyskeskus, koulut, virastot). Uuden kirjaston lämmitysjärjestelmä perustuu maalämpöön. Kunnassa on myös kevennetty aurinkosähköratkaisujen lupamenettelyä. Vesilahden kunta ei ole sitoutunut uuteen energiatehokkuussopimukseen. Uudella valtuustokaudella on aloitettu kuitenkin aloitettu energiatehokkuussopimukseen liittymisen selvittely, mutta se on vielä kesken. Vesilahdella on tehty energiatehokkuustoimia toistaiseksi ilman sopimusta. Esimerkiksi katuvalaistuksessa on siirrytty led-valaistukseen. Kunnan kiinteistöjen energiatehokkuutta parannetaan jatkuvasti ja huonokuntoisia rakennuksia on purettu. Vesilahden kunta järjestää vuosittain erilaisia tapahtumia kuluttajille, joissa pääpaino on kestävillä kulutustottumuksilla (mm. siivoustalkoot, ympäristötori, pyöräilijän viikko, liikkujan viikko). Kunnan kilpailutetuissa ruokahankinnoissa kunta pyrkii lisäämään lähiruuan ja reilun kaupan tuotteiden osuutta." Ehdotus Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus antaa tekstiosassa ilmenevän lausunnon. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tapani Pietilä poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo Tiedoksi - Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Pöytäkirjan tarkastajat:

27 Yläjärven kaupunki Ote pöytäkirjasta Kaupunginhallitus ~I Lausunto Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymälle kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteiden päivittämisestä 153/11.00/2018 KAUPHALL Ympäristöpäällikkö Pentti Keskitalo Lausuntopyyntö llmastotyön taustaa Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutuhallitus on kokouksessaan päättänyt hyväksyä Tampereen kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteiden luonnoksen ja lähettää luonnoksen jäsenkuntiin lausunnolle. Lausunnot pyydetään mennessä. Ensimmäinen Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 hyväksyttiin osana laajaa yhdyskuntarakenteen suunnittelukokonaisuutta vuonna Tavoitteet asetettiin maankäytölle ja yhdyskuntarakenteelle, liikenteelle, rakennuksille ja rakentamiselle, energiatehokkuudelle, energiantuotannolle, jätehuollolle, hankinnoille ja koulutukselle sekä elinkeinopolitiikalle ja osaamiselle. Toteutumista seurattiin vuosina yhteenvetoraportein. llmastotavoitteiden päivitystyö Vuonna 2016 tehtiin ilmastostrategian vaikuttavuusarviointi, jonka mukaan seutu oli yltämässä asetettuihin tavoitteisiin tehtyjen toimenpiteiden, lainsäädännön, teknologian ja asennemuutosten vaikutusten ansiosta. Arvioinnissa todettiin myös, että ilmastostrategia oli jäänyt osassa kuntia tuntemattomaksi ja jalkauttamatta ja varsinkin hankintojen ja koulutuksen toimenpiteet olivat jääneet vaatimattomiksi. Arvioinnissa suositeltiin seudullisten ilmastotavoitteiden päivittämistä niin, että ne tukevat entistä paremmin seudullista rakennesuunnitelmaa ja MAL-työtä. Uudessa Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategiassa on tavoitteena luoda kasvulle kestävä rakenne resurssiviisaasti ja ilmastomuutosta hilliten. Yhtenä tavoitteena on päivittää kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteet. Kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisessä MAL-sopimuksessa sitoudutaan edistämään myös kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista. llmastotavoitteiden päivityshankkeen ohjausryhmänä toimii seudullinen infratyöryhmä ja tavoitteet viedään hyväksyttäviksi jäsenkuntiin kesään 2018 mennessä.

28 Ylöjärven kaupunki Ka_upunginhallitus Ote pöytäkirjasta Seudulla tehtävän työn päätavoitteeksi on asetettu Hiilineutraali Tampereen seutu Päätavoitetta tukevien teematavoitteiden päivittämiseen ovat osallistuneet infratyöryhmän lisäksi kaikki seudun asiantuntijatyöryhmät: maankäyttö ja asuminen, liikennejärjestelmä ja hyvinvointipalvelut. Lisäksi kuntajohtajakokous on käsitellyt asiaa. Teematavoitteiden kokonaisuudet ovat: 1. Eheä maankäyttö ja kestävä liikenne Yhdyskunta tukee kestävää ja vähäpäästöistä elämäntapaa Tampereen kaupunkiseudulla. Maankäyttö on tiivis, monipuolinen ja sekoittunut. Toiminnot ovat helposti saavutettavia ja arkimatkat kestäviä. Vetovoimaiset keskukset ovat eläviä ja viihtyisiä. 2. Uudistuva energian tuotanto ja -kulutus Tampereen kaupunkiseudun energiajärjestelmä on kestävä ja nykyistä selkeästi omavaraisempi. Uusiutuviin energialähteisiin pohjautuu 95 % lämmön ja sähkön tuotannosta. Seutu on älykkäiden keskitettyjen ja hajautettujen energiaratkaisujen edelläkävijä. 3. Resurssiviisas kuluttaminen ja tuotanto Tampereen kaupunkiseudun asukkaiden hiilijalanjälki on puolittunut nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Jakamistalous, kiertotalous ja elinkaariajattelu ovat kuluttamisessa ja tuotannossa seudulla arkipäivää. Digitaalisilla ratkaisuilla tuetaan kuntalaisten kestäviä valintoja. Kestävät ja resurssiviisaat hankinnat ovat kiinteä osa kuntien ilmastotyötä. 4. Sopeutuva kaupunkiseutu llmastonmuutoksen riskit on tunnistettu Tampereen kaupunkiseudulla. Kunnat ja niiden toimialat sopeutuvat suunnitelmallisesti muuttuvien ilmasto-olosuhteiden vaikutuksiin. 5. Kehittyvä ilmastotyö Hiilineutraali Tampereen kaupunkiseutu on saavutettu seudun kuntien yhteistyönä. Kukin kunta on aktiivisesti pienentänyt resurssiensa puitteissa alueellaan syntyviä päästöjä. Kunnat ylläpitävät, säilyttävät ja lisäävät alueensa hiilinieluja. Lausuntopyyntö lnfratyöryhmän hyväksymä tavoiteluonnos käsiteltiin seutuhallituksen kokouksessa ja luonnos lähetettiin kuntiin lausunnolle huhtikuun ajaksi. Kunnilta pyydetään vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

29 Ylöjärven kaupunki KCiLIP~ng_in_!:!ajlitus_ Ote pöytäkirjasta Tarkastelu Yläjärven osalta 1. Ovatko luonnokset seudullisiksi ilmasto- ja energiatavoitteiksi (hiilineutraali kaupunkiseutu 2030) sellaisia, joita kohti kuntanne voi seutuyhteistyössä edetä? 2. Mitkä ovat kuntanne tärkeimmät ilmastoteot uudella valtuustokaudella? 3. Miten ilmastotavoitteet on huomioitu uudessa kuntastrategiassanne tai muussa kunnan suunnittelu- tai ohjelmadokumentissa? 4. Kuka on kuntanne yhdyshenkilö ilmastotavoitteissa? Saadut lausunnot käsitellään infratyöryhmässä 3.5., jonka jälkeen kaikki seututyöryhmät määrittelevät tavoitteiden pohjalta oman sektorinsa tarvittavat seudulliset toimenpiteet. Yläjärven osaltakin kaupunkiseudun ilmastostrategian päästötavoitteisiin oltaisiin pääsemässä vaikuttavuusselvityksen mukaan. Päästövähennys vuoteen 2030 olisi noin 40 % vuoden 2005 tasosta. Asukasta kohden vähennys olisi noin 60 %. Vuoden 2005 kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 210 kt C0 2 _ 0 kv vuodessa ja ilmastostrategian suunnitelluilla toimenpiteillä päästöt laskisivat noin 130 kilotonniin. Uudet, hiilineutraalisuutta tavoittelevat tavoitteet kaupunkiseudulla on katsottu tarpeellisiksi niin kansainvälisten kuin kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Hiilineutraali kaupunkiseutu 2030 tarkoittaa laskettujen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 %:11a vertailuvuoden 1990 tasosta. Loppu 20 % sidotaan hiilinieluihin ja kompensoidaan. Vuoden 1990 (vertailuluku hiilineutraalitavoitteessa) kasvihuonekaasupäästöt olivat COrraportin laskennallisten arvioiden mukaan noin 182 kt COrekv ja vuona 2016 ne olivat noin 172 kt CO C0 2 jolloin vähennystä nykytilanteeseen 1 olisi ollut vain noin 6 %. Asukasta kohden kasvihuonekaasut ovat kuitenkin vähentyneet vuodesta 1990 vuoteen 2016 noin 34 %. Tähänastiset kaupungin toimet ovat keskittyneet energiatehokkuussopimuksen mukaisiin toimiin. Parhaillaan on menossa sopimuskausi Tähän mennessä kaupungin kiinteistöissä on mm. tehty energia- ja kuntokatselmuk-

30 Ylöjärven kaupunki Kaupunginhallitus Ote pöytäkirjasta 137 ~]. _Q4.Z.91J! sia, korvattu fossiilisia polttoaineita uusiutuvalla energialla (maalämpö, vesi-ilmalämmitys, aurinko), vähennetty kiinteistöjen lämmönhukkaa (lämmön talteenotto, eristykset), lisätty energiatehokkuutta (uimahalli), uusittu valaistusta led-valaisimiin, uusittu taloautomaatiota jne. Maankäytön osalta keskeisiä tavoitteita on ollut keskustan kehittäminen ja joukkoliikenteen edellytysten parantaminen. Joukkoliikenteelle on järjestetty liittymäpysäköintiä ja pyöräkatoksia. Kevyenliikenteen osalta on myös valmistunut kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Tuhat jalkaa. Yksistään bussiliikenteen vyöhykejaon/maksujen muutoksella vuonna 2016 matkustajamäärät kasvoivat vuoden 2017 aikana eri linjoilla 4-13 %. Suurin kasvu kohdistui myös volyymeiltaan isoimmille linjoille 80, 81 ja 85. Kaupungin kasvihuonekaasupäästöt riippuvat paljolti myös seudullisista ratkaisuista, sillä mm. kaukolämmön, jätehuollon, jätevesihuollon ja liikenteen ratkaisut ovat suurelta osin seudullisia. Oheismateriaali Lisätiedot Numeroimattomana oheismateriaalina luonnos Tampereen kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteiksi. Ympäristöpäällikkö Pentti Keskitalo, p , pentti. keskitalo[ at]ylojarvi.fi Kaupunginjohtaja ehdottaa Kaupunginhallitus päättää lausuntonaan seutuhallitukselle esittää, että 1. Yläjärven kaupunki on valmis osana kaupunkiseutua tavoittelemaan esitettyjä ilmastotavoitteita. Tavoitteiden toteutumista tarkasteltaessa tulee tarkastella koko kaupunkiseutua kokonaisuutena eikä yksittäistä kuntaa erillisenä osaoptimoinnin välttämiseksi ja yhteistyön edistämiseksi. 2. Yläjärven kaupunki edesauttaa ilmastotavoitteita erityisesti uusia vähäenergiaratkaisuja hyödyntäen sekä maankäytön suunnittelulla parantamalla yhdyskuntarakenteen energiatehokkuutta. Seudullisiin jäte- ja vesihuollon sekä energiaratkaisuihin vaikuttamisen mahdollisuudet ovat rajalliset.

31 1 ' Ylöjärven kaupunki KaupungJri_hallitus_ Ote pöytäkirjasta 1} Yläjärven kaupungin maankäytön painopiste on joukkoliikenteeseen tukeutuvien alueiden täydennysrakentamisessa sekä keskustaa kehittävissä toimenpiteissä. Parhaillaan laadittavan ydinkeskustan osayleiskaavan tärkeänä tavoitteena on keskustan tiivistäminen ja kestävien liikennemuotojen edistäminen. Edellä mainituilla toimilla vähennetään sisäistä liikennettä merkittävästi ja päästään ympäristöllisesti kestävän kehityksen mukaiseen ratkaisuun. Yläjärven kaupunginhallituksen 2015 hyväksymän kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman tavoitteena on kävelyn kulkutapaosuuden nostaminen. Kevyen liikenteen osuutta lisätään panostamalla väylien laatuun, luomalla uusia lyhyitä yhteyksiä sekä vaikuttamalla liikkumistottumuksiin ja asenteisiin. Yhdyskuntarakenteen tiiviys ja monipuolisuus mahdollistavat hyvät joukkoliikenneyhteydet. Yläjärven kaupunki on mukana seudullisen joukkoliikenteen kehittämisessä sekä selvittämässä kaupunkiraitiotien jatkoa Lielahdesta kuntakeskukseen. Kaupungin pohjoisosien luonnon ydinalueiden laajat suot sekä talous- ja virkistys-/suojelumetsät muodostavat merkittävän hiilinielun ja hiilivaraston kaupunkiseudulla. Yläjärven kaupunki jatkaa energiasopimuksen mukaisia toimia tulevalla valtuustokaudella uuden energiatehokkuussopimuksen mukaisesti. Toimenpideohjelmaa valmistellaan parhaillaan ja se tehdään todennäköisesti seutukunnallisesti. Ohjelmaan tullaan sisällyttämään edelleen kiinteistöjen energia- ja kuntokatselmuksia sekä toimia mm. valaistuksen, kuljetusten, liikenteen, yhdyskuntarakentamisen, uudis- ja korjausrakentamisen, uusiutuvien energialähteiden ja vesihuollon osalta energian säästämiseksi. Yläjärven kaupungin maapoliittinen ohjelma on päivitetty vuonna 2017 ja siinä on kiinnitetty huomiota täydennysrakentamisen edistämiseen. Vuosittain päivitetään maankäytön ja palvelujen suunnittelu- ja toteutusohjelma (MAPS-

32 Ylöjärven kaupunki Kaupunginhallitus Ote pöytäkirjasta _ _ TO), jossa esitetään seuraavan viisivuotiskauden kaavoitus-, tontinluovutus- ja investointisuunnitelmat. 3. Yläjärven uusi kaupunkistrategia on valmistelussa. Luonnonvaiheessa on otettu huomioon erillismainintana energiatehokkuuden parantaminen ja eri tasoilla päätetyt ilmastotavoitteet. Lisäksi strategia-luonnoksessa korostetaan teemoja, jotka edistävät ilmastotavoitteiden saavuttamista, kuten esimerkiksi täydennysrakentamisen edistäminen. 4. Yläjärven kaupungin yhdyshenkilö ilmastotavoitteissa on ympäristöpäällikkö. Päätös Hyväksyttiin. Otteen oikeaksi todistaa: Ylöjärvellä v/~--- Antti Pieviläinen pöytäkirjanpitäjä Jakelu Tamperen kaupunkiseudun kuntayhtymä, seutuhallitus Keskitalo Pentti