Elintarviketuotannon ja elintarvikemarkkinoiden riippuvuus tuonnista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elintarviketuotannon ja elintarvikemarkkinoiden riippuvuus tuonnista"

Transkriptio

1 Elintarviketuotannon a elintarvikemarkkinoiden riippuvuus tuonnista Mara Knuuttila 1), Eero Vatanen 2), Jyrki Niemi 3), Csaba Jansik 3) 1) MTT taloustutkimus, Lönnrotinkatu 5, FI Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi 2) MTT taloustutkimus, C / O Metsäntutkimuslaitos, PL 68, FI Joensuu, etunimi.sukunimi@mtt.fi 3) MTT taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, FI Helsinki, etunimi.sukunimi@mtt.fi Tiivistelmä Suomessa tuotetaan monia keskeisiä maatalousraaka-aineita - vilaa, lihaa, maitoa, munia, vihanneksia a maroa. Kun Suomessa siaitseva elintarviketeollisuus alostaa nämä raaka-aineet elintarvikkeiksi, on kyse ns. Suomessa tuotetusta eli kotimaisesta ruoasta. Elintarvikkeiden tuotantoketuun sisältyvien tuontipanoksien huomioon ottaminen muuttaa elintarviketuotannon kotimaisuuden kotimaisuusasteeksi tai tuonnin näkökulmasta tuontiasteeksi. Elintarviketuotannon a elintarvikemarkkinoiden tuontiasteesta ei ole ollut aiemmin käytettävissä yksiselitteistä tutkimustietoa. Tutkimuksessa ohdetaan elintarviketuotannon tuontipanosasteen a elintarvikemarkkinoiden tuontiasteiden mittaustavat panos-tuotosmenetelmän avulla. Kotimaisen elintarviketuotannon tuontipanosasteen a elintarvikemarkkinoiden tuontiasteen laskemisen tuloksia voidaan käyttää esimerkiksi huoltovarmuuden turvaamisen määrittelyyn. Myös normaalitilanteissa tuontiasteet ovat keskeisiä käsitteitä a mittareita arvioitaessa elintarviketuonnin a panostuonnin korvattavuutta kotimaisilla tuotteilla. Elintarvikeketun toimialoen tuontipanosasteen selvittämisessä tutkimusmenetelmänä käytetään panos-tuotosmenetelmän tuotosmallia, onka avulla selvitetään toimialoen tuotoksien olemassa olevilla riippuvuussuhteilla elintarviketuotannon aloen välilliset tuontipanosten määrät vuosina Hankkeen toteutuksessa hyödynnetään Tilastokeskuksen (TK) koko maan panos-tuotosaineistoa, Tullin ulkomaankauppatilastoa sekä aiemmin tehtyä selvityksiä elintarvikesektorin huoltovarmuudesta. Käytetyssä koko maan panos-tuotosaineistossa maataloutta analysoidaan nelän a elintarviketeollisuutta yhdeksän toimialan tarkkuudella. Kun tarkasteluun otetaan huomioon myös valmiiden elintarvikkeiden tuonti, voidaan määrittää, mikä on elintarvikemarkkinoiden kokonaistuontiaste. Tulokset voidaan esittää vuosittain. Artikkelissa esitellään alustavia tuloksia vuosilta Elintarvikealoen tuontipanosaste vaihteli Kasvi- a eläinrasvoen alostuksen noin 47 prosentista Maatalouden 12 prosenttiin vuonna Alkutuotannon a palvelualoen tuontipanosasteet Muuta kotieläintaloutta lukuun ottamatta olivat alle kaikkien toimialoen tuontipanosasteen keskiarvon (24,6 %) sen siaan elintarvikealostuksen toimialat ylittivät keskiarvon Lihanalostusta a Meierituotteita lukuun ottamatta. Elintarvikealoen tuontipanosasteiden nousua selitti pääsääntöisesti se, että niiden tuonnin arvot kasvoivat enemmän kuin tuotoksen arvot. Asiasanat: elintarvikeala, tuontipanos, tuotosmalli 1

2 Johdanto Tuotannossa käytetään kotimaisia a ulkomaisia tuotantopanoksia. Osa panoksista tuodaan siksi, ettei kotimaista tarontaa ole riittävästi tai lainkaan. Myös kotimaisten a tuontipanosten hintasuhteet, laatu a toimitusvarmuudet vaikuttavat yritysten tuontipäätöksiin. Tässä tutkimushankkeessa selvitetään panostuonnin osuutta elintarvikeketun toimialoen tuotannossa. Kun kotimainen elintarviketeollisuus alostaa Suomessa tuotetuista maatalousraaka-aineista elintarvikkeita, puhutaan kotimaisesta elintarviketuotannosta a kotimaisista elintarvikkeista. Tuontipanosten huomioon ottaminen muuttaa elintarvikkeiden kotimaisuuden kotimaisuusasteeksi tai tuonnin näkökulmasta tuontiasteeksi. Elintarvikealoen panostuonnin lisäksi hankkeessa selvitetään valmiselintarvikkeiden tuontia kaupan hyllylle. Kun otetaan huomioon sekä elintarvikealoen tuotantoon sisältyvä panostuonti että valmiselintarviketuonti, niin voidaan puhua elintarvikemarkkinoihin liittyvästä kokonaistuonnista. Tutkimus tuo lisätietoa elintarvikkeiden kotimaisuudesta tuotantopanosten käytön näkökulmasta. Raauksena on, että tässä tutkimuksessa pääpaino on sellaisissa tavaroissa a palveluissa, oiden käyttö tuotannossa on kertaluonteista. Pitkäkestoisten tuotantopanosten eli investointihyödykkeiden tuontia hankkeessa tarkastellaan vain suuntaa antavasti. Koska tuontipanosyksiköt voidaan yhteismitallistaa vain arvomääräisinä, elintarviketuotannon aloen tuontipanosaste selvitetään tuontipanosten arvon osuutena tuotoksen arvosta. Elintarvikealan oman valmistuksen ulkomaiset panokset ovat välitöntä tuontia a hankittuen kotimaisten panosten valmistukseen sisältyvät ulkomaiset panokset ovat välillistä tuontia. Tutkimuksen pääasiallinen aineisto on Tilastokeskuksen (TK) tuottama kansantalouden tilinpidon panos-tuotosaineisto, oka kuvaa toimialoen tuotannon panoskäytön. Menetelmänä käytetään panos-tuotosmenetelmän tuotosmallia, onka avulla voidaan selvittää toimialan tuotannon vaatima välillinen panoskäyttö tuontipanoksineen. Kansantalouden tilinpidossa tuotannon arvoa kutsutaan tuotokseksi a kertaluonteisten panosten käyttöä välituotekäytöksi. Yleiskielessä tuotokseen viitataan usein tuotannon bruttoarvolla a liikevaihdolla. Tuotos kuvaa niiden tuloen suuruuden, otka tuotantotoiminnan haroittamisessa on saatu. Tulot käytetään tuotantotoiminnassa panosten a tuotannontekiöiden hankintaan. Tutkittavia elintarvikealoa on yhteensä kuusitoista. TK:n tarkennetussa panos-tuotosaineistossa maataloudessa on nelä a elintarviketeollisuudessa yhdeksän toimialaa. Esimerkkinä palvelualan tuotannon a tuonnin rakenteesta elintarvikeketussa tarkastellaan ravitsemispalvelua. Elintarvikekauppaa tarkastellaan ainoastaan osana kaupan toimialoista, sillä elintarvikkeiden kaupasta a tuotannon rakenteesta ei ole saatavilla riittävää informaatiota. Aineisto a menetelmät Tuotosmalli toimialoen panostuonnin laskentavälineenä Elintarviketoimialoen panostuonnin laskentamenetelmänä käytetään tuotosmallia (ks. Knuuttila ym. 2007, Vatanen 2011), oka ohdetaan perinteisestä panos-tuotosmallista (Leontiefin malli). X = ( I - A) Y, (1) missä X = toimialoen tuotoksien (tuloen) vektori, Y = toimialoen lopputuotekysyntöen vektori a (I-A) = toimialoen keskinäisiä riippuvuuksia kuvaava kerrannaismatriisi, ns. Leontiefin käänteismatriisi, ossa I on yksikkömatriisi a A on panoskerroinmatriisi (A i =Z i /X ), ossa Z i on toimialan X i tuotoksen käyttö toimialan X välituotepanoksena. Leontiefin mallissa toimialoen tuotokset ovat riippuvaisia kaikkien toimialoen lopputuotekysynnöistä a tarkasteltavan talouden toimialoen keskinäisistä riippuvuuksista (panoskäytöstä). Tuotosmallissa selittäviä muuttuia ovat lopputuotekysyntöen asemasta kaikkien toimialoen tuotokset 2

3 (ks. Vatanen 2011). Tuotosmallin kerrannaismatriisi on Leontiefin mallin käänteismatriisin muunnos. Formaalisti muunnos suoritetaan akamalla Leontiefin matriisin kunkin sarakkeen luvut saman sarakkeen diagonaaliluvulla eli matriisilaskentaa käyttäen ˆ.1 TF = (I - A) D, (2) 1 ˆD on Leontiefin käänteismatriisin missä (I - A) diagonaalivektorista muodostetun diagonaalimatriisin käänteismatriisi. Analyyseissä TF-matriisia käytetään kuten Leontiefin käänteismatriisia (ks. Vatanen 2011, 22 23). TF-matriisin sarakesummat eli tuotantokertoimet osoittavat, miten sarakkeen toimialan tuotosyksikön valmistaminen edellyttää tuotantoa talouden eri toimialoilla yhteensä. Tuotantokertoimien vertailu osoittaa, millaiset ovat kunkin toimialan tuotosyksikön valmistamisen aiheuttamat kokonaisvaikutukset suhteessa toisiinsa. Tuotostarkastelussa on ensisiaisesti kyse ex post -tarkastelusta eli siinä kuvataan niitä vaikutuksia, otka liittyvät tarkasteltavan toimialan tuotokseen tiettynä aankohtana (Szyrmer 1992). Täten tuotosmalli soveltuu parhaiten olemassa olevan a havainnoidun tuotoksen rakenteiden a vuorovaikutussuhteiden selittämiseen. Tuotosmallin avulla voidaan määrittää toimialan tuotoksen bruttovaikutukset (euroina) taloudessa, kun tarkastellaan tuotosyksikön siasta koko tuotosta. Toimialan tuotoksen muille toimialoille aiheuttama tuotosvaikutus saadaan kertomalla TF-matriisilla tuotoksista muodostettu diagonaalimatriisi X ^ : ^ R = (TF)X, (3) missä R on tuotosvaikutusmatriisi eli tuotoksen analyysimatriisi, onka diagonaalisoluissa ovat toimialoen tuotokset, a sarakkeen ei-diagonaalisolut osoittavat, miten sarakkeen toimialan tuotos on edellyttänyt tuotosta rivien toimialoilta. Sarakesumma on toimialan bruttovaikutus taloudessa. Toisin sanoen se kuvaa sitä vaikutusta, mikä taloudessa menetettäisiin, os toimiala yhtäkkiä häviäisi taloudesta. (Vatanen 2001, Cai & Leung 2004) Tuotoksen tuontivaikutusten laskenta Toimialan tuotantoprosessissaan käyttämien tuontihyödykkeiden arvo suhteessa toimialan tuotoksen arvoon on toimialan välitön tuontiaste. Tuontiasteen m laskutapa määritellään yhden toimialan tapauksena yhtälössä (4) a kaikkien toimialoen tuontiasteet m matriisiyhtälössä (5). M m = X (4) ossa X a M ovat toimialan i tuotos a välitön tuonti. ' ˆ m M'X ossa ˆ X on kaikkien toimialoen tuotoksien diagonaalimatriisin käänteismatriisi a M ' kaikkien toimialoen tuonnit sisältämä vaakavektori. Välittömän tuonnin lisäksi toimialoen tuotokseen sisältyy välillistä tuontia, oka on kunkin toimialan muilta toimialoilta ostamien kotimaisten panosten valmistuksessa käytettyä välitöntä tuontia. Tuotosmallin logiikan perusteella toimialoen i välitön tuonti on riippuvaista toimialan :n tuotoksesta siltä osin kuin se edellyttää toimialoen i tuotosta panoksenaan. Toimialan tuotoksen edellyttämä kokonaistuontipanosaste on täten (välitön tuonti + välillinen tuonti)/ tuotos. Kokonaistuontipanosasteen kaavat yhden a kaikkien toimialoen tapauksena esitetään yhtälöissä (6) a (7). M IM mt = X ossa X, M a IM ovat toimialan tuotos, välitön a välillinen tuonti. (5) (6) 3

4 mt ' M'RXˆ ossa mt ' on kaikkien toimialoen tuotoksen kokonaistuontipanosasteet mt esittävä vektori. (7) Toimialoen tuotoksen edellyttämät eri tuontituotteiden kokonaismäärät (arvot) voidaan laskea, kun tiedetään eri toimialoen tuonnit hyödykkeittäin. Tätä varten määritetään, kunkin toimialan välitön tuontiaste hyödykkeittäin, oka on mc MCXˆ ossa MC on eri hyödykkeiden välitöntä tuontia toimialoittain kuvaava matriisi a mc on toimialoen eri tuotteiden välittömät tuontipanosasteet (8) Kunkin toimialan edellyttämä eri tuontituotteiden kokonaismäärä voidaan laskea tulosmatriisi RMC :n avulla, oka saadaan, kun mc matriisilla kerrotaan tuotosanalyysimatriisin R sarakkeesta muodostettu diagonaalimatriisi (yhtälö 9). Tulosmatriisi RMC :n sarakkeelta nähdään kuinka palon toimiala :n tuotoksen edellyttämä tuotos eri toimialoilta edellyttää eri tuotteiden tuontia = tulosmatriisin RMC:n sarakkeiden solut. Tulosmatriisin rivisummat MC i eli summat sarakkeiden yli osoittavat, kuinka palon kutakin tuotetta on pitänyt tuoda toimiala : tuotoksen valmistamista varten (yhtälö 10). Toimialan :n tuotoksen edellyttämä eri hyödykkeiden kokonaistuonti on sen kaikkien tuotuen hyödykkeiden summa (yhtälö 11), oka on sama kuin toimialan välitön a välillinen tuonti yhteensä yhtälössä 6. RMC = mcrˆ (9) MC i RMC i (10) MC i ' MC i MC M IM. (11) Aineisto Tutkimusaineistona käytetään TK:sta tilattua kansantalouden tilinpidon tarkennettua koko maan panos-tuotostaulua vuosilta (vuosi 2008 valmistuu oulukuussa 2011). Useamman vuoden aineisto mahdollistaa luotettavamman kuvan saamisen elintarvikealoen tuotannon tuontipanosasteesta. Aineiston hintakäsite on perushinta. Maatalouden perushintaiseen tuotokseen olemme lisänneet maatalouden muut tuotantotukipalkkiot. Tulokset Elintarvikealoen tuontipanosaste vaihtelee Kasvi- a eläinrasvoen alostuksen noin 47 prosentista Maatalouden noin 12 prosenttiin (kuvio 1). Tuontipanosmäärät ovat näissä kahdessa kuitenkin eri luokkaa (Kasvi- a eläinrasvat 82 mil. a Maatalous 669 mil. vuonna 2007) (kuvio 2). Yli 30 prosentin tuontipanosaste on lisäksi Eläinten ruoissa a Kalanalostuksessa. Elintarvikealostuksessa a palvelualoilla tuontipanosaste on Maataloutta korkeampi. Kasvi- a eläinrasvoen a Eläinten ruokien korkeat tuontipanosasteet ilmaisevat Suomen ölykasvi- a valkuaiskasvivaeen aiheuttamia tuontitarpeita. Alkutuotannon aloen tuontipanosasteet Muuta kotieläintaloutta lukuun ottamatta ovat alle kaikkien toimialoen (yht. 72 kpl) tuontipanosasteen keskiarvon (24,6 %). Elintarvikealostuksen alat puolestaan ylittävät keskiarvon Lihanalostusta a Meierituotteita lukuun ottamatta. Palvelualoen kauppa a ravitseminen tuontipanosasteet ovat alle keskiarvon. 4

5 *) Kuvaa koko kaupan tuontiastetta, ei huomioi elintarvikekaupan erityispiirteitä. Kuvio 1. Elintarvikealoen tuontipanosasteet vuosina , % *) Maatalouden perushintaiseen tuotokseen on lisätty muut tuotantotukipalkkiot. Elintarvikkeiden tukkukaupan a vähittäiskaupan tuotokset on arvioitu tutkimuksessa vuosille Kuvio 2. Elintarvikealoen tuotos (alhaalla) a panostuonti (ylhäällä) vuosina , mil. (käyvin hinnoin). (Lähde: Suomen virallinen tilasto SVT: Panos-tuotos, tarkennettu toimialaako. Tutkimuksen analyysit) 5

6 Kaikkien elintarvikealoen tuontipanosasteet ovat nousseet. Suurin nousu on Muussa kotieläintaloudessa a pienin Kasvi- a eläinrasvoen alostuksessa (kuvio 1). Panos-tuotosaineistosta ei voida ohtaa, mikä osa noususta on seurausta tuontimäärien a mikä tuontihintoen vaihteluista. Sen siaan voidaan arvioida, miten tuontipanosasteeseen vaikuttavat tuonnin a tuotoksen arvoen muutokset. Miltei kaikkien elintarvikealoen tuotoksen a tuonnin arvo on kasvanut vuodesta 2003 vuoteen 2007 (kuvio 2). Tuontipanosasteen nousut selittää pääsääntöisesti se, että tuonnin arvo on noussut enemmän kuin tuotoksen arvo (kokonaisdifferentiaalitarkastelu). Vain Muun kotieläintalouden a Kasvi- a eläinrasvoen aloilla tuotoksen arvon lasku on vaikuttanut positiivisesti tuontipanosasteen nousuun a älkimmäisellä alalla tuontipanosasteen muutos on tuonnin arvon samanaikaisen laskun vuoksi vähäinen. Tuontipanosasteen vuosimuutosten suurimmat vaihtelut ovat pienillä aloilla Muussa kotieläintaloudessa, Maatalouspalveluissa a Kalanalostuksessa. Suuremmilla toimialoilla vuosivaihtelu on vähäistä trendimuutoksen ympärillä. Eri alat tuovat samanlaisia a erilaisia hyödykkeitä. Muut liike-elämän palvelut a Kemikaalit, kemialliset tuotteet ovat viiden suurimman tuotteen oukossa suurimmilla aloilla. Maataloudessa kemikaalien osuus kokonaispanostuonnista on 23 %. (taulukko 1.) Aineiston perusteella ei voi sanoa tarkemmin, mitä tuotteita esimerkiksi Maatalouden tai Lihanalostuksen kemikaalit ovat. Maataloudessa käytettävät lannoitteet, torunta-, säilöntä- a puhdistusaineet selittänevät suurelta osin tämän tuonnin. Välillisenä tuontina ne näkyvät myös Lihanalostuksessa, Meieriteollisuudessa a Ravitsemispalveluissa. Sen siaan Muiden liike-elämän palveluen tuonti vaatii lisäselvittelyä. Suurin välittömän panostuonnin osuus on Kasvi- a eläinrasvoen valmistuksessa 76 prosenttia a pienin Muussa kotieläintaloudessa 19 prosenttia (taulukko 2). Välittömän a välillisen panostuonnin osuuksiin vaikuttavat elintarvikealan tuotannon rakenne a tuotantoketun pituus. Taulukko 1. Suurimpien elintarvikealoen (Maatalous, Lihanalostus, Meierituotteet, Ravitsemispalvelut) kokonaispanostuonti a viisi tärkeintä tuontituotetta vuonna 2007, mil.. Maatalous Lihanalostus Meieriteollisuus Ravitsemispalvelut 1. Kemikaalit, kemialliset tuotteet a tekokuidut (157 mil. ) 2. Raakaöly a luonnonkaasu (77 mil. ) 3. Koksi, ölytuotteet a ydinpolttoaine (59 mil. ) 4. Kasvi- a eläinölyen a -rasvoen valmistus (50 mil. ) 5. Muut liike-elämän palvelut (40 mil. ) 1. Muut liike-elämän palvelut (80 mil. ) 2. Kemikaalit, kemialliset tuotteet a tekokuidut (67 mil. ) 3. Teurastus, lihanalostus a lihan säilyvyyskäsittely (67 mil. ) 4. Raakaöly a luonnonkaasu (39 mil. ) 5. Koksi, ölytuotteet a ydinpolttoaine (30 mil. ) 1. Kemikaalit, kemialliset tuotteet a tekokuidut (91 mil. ) 2. Muut liike-elämän palvelut (54 mil. ) 3. Raakaöly a luonnonkaasu (43 mil. ) 4. Koksi, ölytuotteet a ydinpolttoaine (32 mil. ) 5. Kumi- a muovituotteet (29 mil. ) 1. Muut liike-elämän palvelut (91 mil. ) 2. Muu elintarvikkeiden valmistus (89 mil. ) 3. Puutarhatalous (60 mil. ) 4. Kemikaalit, kemialliset tuotteet a tekokuidut (39 mil. ) 5. Juomien valmistus (38 mil. ) Yht. 669 mil. Yht. 559 mil. Yht. 493 mil. Yht. 737 mil. Taulukko 2. Elintarvikealoen kokonaispanostuonnin akaantuminen välittömään a välilliseen vuonna 2007, % (mil. ). Maatalous Puutarhatalous Muu kotieläintalous Maatalouspalvelut Kasvia eläinrasvat Eläinten ruoat Kalanalostus Hedelmät ym. Myllytuotteet Juomat Leipomotuotteet ym. Meieri-tuotteet Lihanalostus Elint. tukkukauppa * Elint. vähittäiskauppa * Välitön Välillinen % (mil. ) (669) (74) (51) (16) (82) (224) (58) (139) (82) (331) (564) (493) (559) (394) (415) (737) *) Elintarvikekaupan panostuonnin osuus koko kaupan panostuonnista arvioitu. Ravitsemispalvelut 6

7 Elintarvikemarkkinoiden riippuvuus tuonnista Välitön Elintarvikealoen panostuonti Välillinen Elintarvikemarkkinoiden kokonaistuonti Kuvio 3. Elintarvikemarkkinoiden kokonaistuonti. Valmiselintarviketuonti Kun elintarvikealoen panostuontiin (välitön a välillinen) lisätään valmiiden elintarvikkeiden tuonti, saadaan elintarvikemarkkinoiden kokonaistuonti (kuvio 3). Yhteenveto Artikkelissa esiteltiin menetelmiä a alustavia tuloksia elintarvikealoen tuontipanosasteista a elintarvikemarkkinoiden tuontiasteen laskemisesta. Elintarvikealoen tuontipanosaste vaihteli Kasvi- a eläinrasvoen alostuksen noin 47 prosentista Maatalouden 12 prosenttiin. Alkutuotannon a palvelualoen tuontipanosasteet Muuta kotieläintaloutta lukuun ottamatta olivat alle kaikkien toimialoen tuontipanosasteen keskiarvon (24,6 %) sen siaan elintarvikealostuksen toimialat ylittivät keskiarvon Lihanalostusta a Meierituotteita lukuun ottamatta. Elintarvikealoen tuontipanosasteiden nousua selitti pääsääntöisesti se, että niiden tuonnin arvot kasvoivat enemmän kuin tuotoksen arvot. Elintarvikealoen tuontipanosasteesta ei ole aikaisempia tutkimustuloksia, oten vertailutietoa tulosten arvioinnille ei ole käytettävissä. Tutkimuksen tuloksia a niiden luotettavuutta arvioidaan yhdessä elintarvikealoen asiantuntioiden kanssa. Kirallisuus Cai, J. & Leung, P Linkage Measures: a Revisit and Suggested Alternative. Economic Systems Research, 16, Knuuttila, M., Vatanen, E. & Jansik, C Finnish food industry in : an output-oriented inputoutput analysis. Acta Agriculturae Scandinavica, Section C: Food Economics 4(4): Suomen virallinen tilasto (SVT): Panos-tuotos [verkkoulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: (tarkennettu toimialaako) Szyrmer, J Input-output coefficients and multipliers from a total-flow perspective. Environment and Planning A, 1992, Vatanen, E Puunkoruun a puunkuletuksen paikallistaloudelliset vaikutukset Juvan, Keuruun a Pielisen Karalan seutukunnissa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoa 825, Joensuun tutkimuskeskus. Vatanen, E Tuotosmalli panos-tuotosanalyysin välineenä menetelmä, teoria a paikallistaloudelliset sovellukset. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies. N:o 19. 7

Elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuudessa suurimmat suhteelliset tuotantovaikutukset vuonna 2015

Elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuudessa suurimmat suhteelliset tuotantovaikutukset vuonna 2015 Kansantalous 2018 Panos-tuotos 2015 Elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuudessa suurimmat suhteelliset tuotantovaikutukset vuonna 2015 Toimialalla 10_12 Elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuus oli

Lisätiedot

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Julkistustilaisuus 30.5.2017, Ravintola Loisteen Kaarre Marja Knuuttila ja Eero Vatanen #ruokatyötä340tuhannelle #ruokaketju Ruoka-ala (ruokaketju)

Lisätiedot

Tuontituotteiden käytön osuus öljynjalostuksessa teollisuustoimialojen suurin vuonna 2014

Tuontituotteiden käytön osuus öljynjalostuksessa teollisuustoimialojen suurin vuonna 2014 Kansantalous 2017 Panos-tuotos 2014 Tuontituotteiden käytön osuus öljynjalostuksessa teollisuustoimialojen suurin vuonna 2014 Tilastokeskuksen panos-tuotostilaston mukaan tuontituotteiden käytön osuus

Lisätiedot

Tuontituotteiden osuus runsas neljännes välituotekäytöstä vuonna 2010

Tuontituotteiden osuus runsas neljännes välituotekäytöstä vuonna 2010 Kansantalous 2013 Panos-tuotos 2010 Tuontituotteiden osuus runsas neljännes välituotekäytöstä vuonna 2010 Vuotta 2010 koskevien tarjonta- ja käyttötaulukoiden tietojen mukaan tuontituotteiden osuus oli

Lisätiedot

Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuudessa teollisuuden suurimmat suhteelliset työllisyysvaikutukset vuonna 2008

Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuudessa teollisuuden suurimmat suhteelliset työllisyysvaikutukset vuonna 2008 Kansantalous 2011 Panos-tuotos 2008 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuudessa teollisuuden suurimmat suhteelliset työllisyysvaikutukset vuonna 2008 Tilastokeskuksen vuoden 2008 panos-tuotostilaston

Lisätiedot

Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää.

Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää. Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää. Välilliset vaikutukset: Välilliset vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan

Lisätiedot

Panos-tuotos 2010 ja 2011

Panos-tuotos 2010 ja 2011 Kansantalous 2015 Panos-tuotos 2010 ja 2011 Elintarviketeollisuudessa teollisuuden suurimmat suhteelliset työllisyysvaikutukset vuosina 2010 ja 2011 Toimialalla 10_12 Elintarviketeollisuus ym oli teollisuustoimialojen

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Kaivostoiminta ja louhinta merkittävin välituotekäytön tuoteryhmä vuonna 2012

Kaivostoiminta ja louhinta merkittävin välituotekäytön tuoteryhmä vuonna 2012 Kansantalous 2014 Panos-tuotos 2012 Kaivostoiminta ja louhinta merkittävin välituotekäytön tuoteryhmä vuonna 2012 Vuotta 2012 koskevien tarjonta- ja käyttötaulukoiden tietojen mukaan kaivostoiminta ja

Lisätiedot

Keskeiset käsitteet Teknologiateollisuus

Keskeiset käsitteet Teknologiateollisuus Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää, sekä investointien osalta niiden edellyttämiä ostoja muilta

Lisätiedot

Osta Suomalaista Luo työtä

Osta Suomalaista Luo työtä Osta Suomalaista Luo työtä Panos-tuotos-laskelma: kotimaisen tuotteen tai palvelun kuluttamisen vaikutus työllisyyteen sekä julkisen sektorin tuloihin 21.12.201 7 Pasi Holm 6.6.2016 Taloustutkimus Oy 1

Lisätiedot

Teollisuustuotteiden osuus tuotoksesta elektroniikkateollisuudessa teollisuustoimialojen pienin vuonna 2013

Teollisuustuotteiden osuus tuotoksesta elektroniikkateollisuudessa teollisuustoimialojen pienin vuonna 2013 Kansantalous 2016 Panos-tuotos 2013 Teollisuustuotteiden osuus tuotoksesta elektroniikkateollisuudessa teollisuustoimialojen pienin vuonna 2013 Tilastokeskuksen panos-tuotostilaston mukaan teollisuustuotteiden

Lisätiedot

Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen

Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Hyvinkää, 11.10.2017 9.10.2013 1 2 Ruokaketju / Ruokajärjestelmä? 3 Ruoka-ala on tärkeä sekä yksilötasolla että kansantaloudellisesti:

Lisätiedot

Viljasektorin hintarakenteet

Viljasektorin hintarakenteet Viljasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotus 12.12.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Perttu Pyykkönen Viljasektorin hintamarginaaliprosentit

Lisätiedot

Rakennustyöt merkittävin kotimaisen lopputuotekäytön tuoteryhmä vuonna 2007

Rakennustyöt merkittävin kotimaisen lopputuotekäytön tuoteryhmä vuonna 2007 Kansantalous 2010 Panos-tuotos 2007 Rakennustyöt merkittävin kotimaisen lopputuotekäytön tuoteryhmä vuonna 2007 Tilastokeskuksen vuotta 2007 koskevien tarjonta- ja käyttötaulukoiden tietojen mukaan tuoteryhmä

Lisätiedot

12 Lineaarialgebran sovelluksia

12 Lineaarialgebran sovelluksia Lineaarialgebran sovelluksia, Panos-tuotos -analyysi 1 12 Lineaarialgebran sovelluksia Tässä kappaleessa esitellään sovelluksia. Ainakin osa sovelluksista on luennoilla syytä käydä läpi niin varhain kuin

Lisätiedot

Tuotosmalli panos-tuotosanalyysin välineenä menetelmä, teoria ja paikallistaloudelliset sovellukset

Tuotosmalli panos-tuotosanalyysin välineenä menetelmä, teoria ja paikallistaloudelliset sovellukset Tuotosmalli panos-tuotosanalyysin välineenä menetelmä, teoria ja paikallistaloudelliset sovellukset Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 19 Eero vatanen Tuotosmalli panostuotosanalyysin

Lisätiedot

Panos-tuotos -analyysi ja omakustannusarvo, L28b

Panos-tuotos -analyysi ja omakustannusarvo, L28b , L28b -analyysi (Input-output analysis) Menetelmän kehitti Wassily Leontief (1905-1999). Venäläissyntyinen ekonomisti. Yleisen tasapainoteorian kehittäjä. 1953: Studies in the Structure of the American

Lisätiedot

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa 2013 2015 Marja Knuuttila ja Eero Vatanen Kesäkuu 2017 Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa 2013 2015 Selvitys tehtiin Luonnonvarakeskuksessa.

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous tilastojen valossa. Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous 2016 nousuun! Erityisasiantuntija Ari Näpänkangas

Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous tilastojen valossa. Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous 2016 nousuun! Erityisasiantuntija Ari Näpänkangas Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous tilastojen valossa Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous 2016 nousuun! Erityisasiantuntija Ari Näpänkangas Elintarviketeollisuus elintarvikkeiden valmistus (TOL 10)

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA Elintarvikeyrityksen toimialoittain 7/2014 Teurastus ja lihanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Ruoka-Kouvola

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Käänteismatriisi 1 / 14

Käänteismatriisi 1 / 14 1 / 14 Jokaisella nollasta eroavalla reaaliluvulla on käänteisluku, jolla kerrottaessa tuloksena on 1. Seuraavaksi tarkastellaan vastaavaa ominaisuutta matriiseille ja määritellään käänteismatriisi. Jokaisella

Lisätiedot

Lihasektorin hintarakenteet

Lihasektorin hintarakenteet Lihasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotustilaisuus 10.6.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori Tutkimushanke:

Lisätiedot

Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon, kotimaan myynnin ja viennin kehitys. Heinäkuu 2017

Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon, kotimaan myynnin ja viennin kehitys. Heinäkuu 2017 Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon, kotimaan myynnin ja viennin kehitys Heinäkuu 2017 Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon kehitys

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon, kotimaan myynnin ja viennin kehitys. Toukokuu 2017

Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon, kotimaan myynnin ja viennin kehitys. Toukokuu 2017 Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon, kotimaan myynnin ja viennin kehitys Toukokuu 2017 Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon kehitys

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Aluetilinpito

Aluetilinpito Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki Alueellinen panos-tuotos tutkimus 2002 Iltapäiväseminaari 4.10.2006 Helsinki Esityksen rakenne!1. Valmistuneet tiedot maakunnittain!2. Muutamia perustietoja!3. Tuloksia!4. Miten käsiksi tietoihin!5. Sovelluskohde:

Lisätiedot

Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon, kotimaan myynnin ja viennin kehitys. Syyskuu 2017

Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon, kotimaan myynnin ja viennin kehitys. Syyskuu 2017 Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon, kotimaan myynnin ja viennin kehitys Syyskuu 2017 Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon kehitys /

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon, kotimaan myynnin ja viennin kehitys. Joulukuu 2017

Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon, kotimaan myynnin ja viennin kehitys. Joulukuu 2017 Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon, kotimaan myynnin ja viennin kehitys Joulukuu 2017 Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon kehitys

Lisätiedot

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN AVAJAISSEMINAARI, 17.3.2010 GTK 18.3.2010 Elinkaariajattelu Jyri

Lisätiedot

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus 7 10 2009 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 7.10.2009 Suomen kestävän kehityksen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa yli puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta ja arvonlisästä. Metsäbiotalouden merkitys on kaikissa

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun

Lisätiedot

Vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys. Syyskuu 2017

Vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys. Syyskuu 2017 Vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Syyskuu 2017 Vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Suomessa / sisällysluettelo Keskeiset huomiot 1. Liikevaihdon

Lisätiedot

Vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys. Heinäkuu 2017

Vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys. Heinäkuu 2017 Vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Heinäkuu 2017 Vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Suomessa / sisällysluettelo Keskeiset huomiot 1. Liikevaihdon

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Ei ole Suomen vienti niin kuin ennen. 1. Palvelujen vientiin liittyy paljon kotimaista arvonlisäystä

Ei ole Suomen vienti niin kuin ennen. 1. Palvelujen vientiin liittyy paljon kotimaista arvonlisäystä Kansantaloudellinen aikakauskirja 114. vsk. 1/2018 Ei ole Suomen vienti niin kuin ennen Lauri Kajanoja Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa marraskuussa 2017 julkaistu raportti

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006 Julkinen talous 2007 Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006 Kuntien ja kuntayhtymien kokonaistuottavuus laski vuonna 2006 Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Jalosteeseen sisältyvän sokerin hinnaneroa ei voi käyttää ihmisravinnoksi soveltuvan melas vp - HE 26

Jalosteeseen sisältyvän sokerin hinnaneroa ei voi käyttää ihmisravinnoksi soveltuvan melas vp - HE 26 1994 vp - HE 26 Hallituksen esitys Eduskunnalle tuontimaksulain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tuontimaksulakia ( 1519/93) muutettavaksi siten, että ihmisravinnoksi

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys. Toukokuu 2017

Vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys. Toukokuu 2017 Vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Toukokuu 2017 Vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Suomessa / sisällysluettelo Keskeiset huomiot 1. Vaatteiden ja

Lisätiedot

Matriisilaskenta. Harjoitusten 3 ratkaisut (Kevät 2019) 1. Olkoot AB = ja 2. Osoitetaan, että matriisi B on matriisin A käänteismatriisi.

Matriisilaskenta. Harjoitusten 3 ratkaisut (Kevät 2019) 1. Olkoot AB = ja 2. Osoitetaan, että matriisi B on matriisin A käänteismatriisi. Matriisilaskenta Harjoitusten ratkaisut (Kevät 9). Olkoot ja A = B = 5. Osoitetaan, että matriisi B on matriisin A käänteismatriisi. Tapa Käänteismatriisin määritelmän nojalla riittää osoittaa, että AB

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Luonnon käyttöön perustuvien elinkeinojen paikallistaloudelliset vaikutukset Inarissa

Luonnon käyttöön perustuvien elinkeinojen paikallistaloudelliset vaikutukset Inarissa Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Eero Vatanen Eero Vatanen, Jussi Pirkonen, Alpo Ahonen, Mikko Hyppönen ja Ilmo Mäenpää Luonnon käyttöön perustuvien elinkeinojen paikallistaloudelliset

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys. Joulukuu 2017

Vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys. Joulukuu 2017 Vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Joulukuu 2017 Vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Suomessa / sisällysluettelo Keskeiset huomiot 1. Liikevaihdon

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

1.1. Määritelmiä ja nimityksiä

1.1. Määritelmiä ja nimityksiä 1.1. Määritelmiä ja nimityksiä Luku joko reaali- tai kompleksiluku. R = {reaaliluvut}, C = {kompleksiluvut} R n = {(x 1, x 2,..., x n ) x 1, x 2,..., x n R} C n = {(x 1, x 2,..., x n ) x 1, x 2,..., x

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Malliratkaisut 4 / vko 47

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Malliratkaisut 4 / vko 47 MS-A3/A5 Matriisilaskenta Malliratkaisut 4 / vko 47 Tehtävä 1 (L): Oletetaan, että AB = AC, kun B ja C ovat m n-matriiseja. a) Näytä, että jos A on kääntyvä, niin B = C. b) Seuraako yhtälöstä AB = AC yhtälö

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen rakentamisen aikaiset aluetaloudelliset vaikutukset

Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen rakentamisen aikaiset aluetaloudelliset vaikutukset ANNI ISOJÄRVI Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen rakentamisen aikaiset aluetaloudelliset vaikutukset RAPORTTI / JOULUKUU 2013 TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

Vertailu III-IV nelj vs. III-IV nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna

Vertailu III-IV nelj vs. III-IV nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Vertailu III-IV nelj. 2010 vs. III-IV nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus III-IV

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto 5. luento.2.27 Lineaarialgebraa - Miksi? Neuroverkon parametreihin liittyvät kaavat annetaan monesti

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 3. vuosineljännes Kaupan varastot kasvoivat 12,1 prosenttia vuoden 2011 kolmannella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

Vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys. Toukokuu 2017

Vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys. Toukokuu 2017 Vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Toukokuu 2017 Vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Suomessa / sisällysluettelo Keskeiset huomiot 1. Vaatteiden ja

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kymenlaakson metsäbiotalous

Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakso massan ja paperin maakunta Metsäbiotalous on maakunnan biotalouden veturi. Sen osuus biotalouden kokonaistuotoksesta on 65 %. Kivijalkana on vahva massa- ja paperiteollisuus.

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

PIXABAY.COM. Ruoka on tärkeä osa aluetaloutta Kanta- ja Päijät-Hämeessä ALUETALOUSSELVITYS

PIXABAY.COM. Ruoka on tärkeä osa aluetaloutta Kanta- ja Päijät-Hämeessä ALUETALOUSSELVITYS PIXABAY.COM Ruoka on tärkeä osa aluetaloutta Kanta- ja Päijät-Hämeessä ALUETALOUSSELVITYS Kasvua Hämeessä -tiedonvälityshanke 2018 HÄMEEN ELINTARVIKETJU 3 433 hlö 3 138 hlö Työllistää yhteensä: 12 430

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Esityksen on tehnyt Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta EY julkisesti saatavilla olevan tilasto- ja tilinpäätöstiedon pohjalta vuonna 2017. Suomessa

Lisätiedot

4. Lasketaan transienttivirrat ja -jännitteet kuvan piiristä. Piirielimien arvot ovat C =

4. Lasketaan transienttivirrat ja -jännitteet kuvan piiristä. Piirielimien arvot ovat C = BMA58 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 6, Syksy 5. Olkoon [ 6 6 A =, B = 4 [ 3 4, C = 4 3 [ 5 Määritä matriisien A ja C ominaisarvot ja ominaisvektorit. Näytä lisäksi että matriisilla B

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Elintarvikekauppa elintarvikesektorin osana

Elintarvikekauppa elintarvikesektorin osana Kansantaloudellinen aikakauskirja 111. vsk. 1/2015 Elintarvikekauppa elintarvikesektorin osana Marja Knuuttila Elintarvikekaupan tuotosta ei tiedetä, sillä elintarvikekauppa ei ole toimialana kansantalouden

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat -hanke (2015 2017)

Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat -hanke (2015 2017) 5.11.15 Työntekijöiden työurapolut liikevaihdoltaan erilaisissa toimipaikoissa 199 1 Katri-Maria Järvinen, Liudmila Lipiäinen, Satu Ojala, Tiina Saari ja Pasi Pyöriä Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2010, 3. vuosineljännes Kaupan varastot laskivat 7,3 prosenttia vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan syyskuun

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne

Keski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne Keski-Suomen Tilanne 31.12.2018 Kasvu jatkui hyvänä koko vuoden, tosin hieman koko maata pienempänä Kovin kasvu oli Äänekosken seudulla Teollisuuden investoinneilla on iso merkitys Henkilöstömäärä on lisääntynyt

Lisätiedot