Helsingin keskustan käveltävyys Arvo Vitikainen tutkija ja opettaja Pelissä yhteinen kaupunki

Transkriptio

1 1/2018 Helsingin keskustan käveltävyys Arvo Vitikainen tutkija ja opettaja Pelissä yhteinen kaupunki VANHAN ASUTUKSEN JÄLJILLÄ PARAS SUOMEN KARTTA MAANMITTAUSOSAAMISTA FANITTAMASSA VANTAAN ESCO GOTTHARDIN POHJATUNNELI MAANMITTAUSPÄIVÄT 2018

2 Uutuus! Syvyyttä työhön silmiä rasittamatta 3D PluraView 3D-Stereonäyttöjen johtotähti Tule ja testaa markkinoiden paras stereonäyttö Terrasolidin ohjelmilla: TerraStereo stand-alone TerraStereo for SPATIX TerraStereo for MicroStation (tulossa pian) Lisätietoa: Esa Haapa-aho

3 SISÄLTÖ 1/ Ari Laitala MAALTAMUUTTOA TURBOVAIHTEELLA? 5 Marika Ahlavuo ja Hannu Hyyppä MATKAILU- JA TEATTERIALA FANITTAVAT MAANMITTAUSOSAAMISTA 8 Pekka Lehtonen ARVO VITIKAINEN MAANMITTAUKSEN SILTAINSINÖÖRI JAATINEN 13 Juha Riihiranta VANHAN ASUTUKSEN JÄLJILLÄ PITKÄN AJAN ASUTUSKEHITYKSEN REKONSTRUOINTI 18 Heli-Maija Nevala OSALLISTUMINEN ON OPPIMISPROSESSI 23 HÄRKÄÄ SARVISTA 24 Leena Jokiranta KILOMETRIT TAITTUVAT ALPPIMAAN UUMENISSA 26 MAANMITTAUSTA TALLENTAMASSA 27 MAANKÄYTTÖ 120 VUOTTA SITTEN 30 Matti Holopainen MAANKÄYTTÖ JA VERKOSTOYHTEISTYÖ UUDEN KUNNAN ELINVOIMAN YTIMESSÄ 31 Ari Laitala VANTAAN ESCO 33 Maarit Nordmark PIENIÄ JA SUURIA VALITUKSIA 34 Satu Räty MILLAINEN ON HELSINGIN KESKUSTAN KÄVELTÄVYYS? 39 Jan Strang PARAS SUOMEN KARTTA SADAN VUODEN AJAN 42 JARRUMIES 43 UUSIA SÄÄDÖKSIÄ 46 UUTISIA 50 IN MEMORIAM 52 RÉSUMÉ 53 PALVELUHAKEMISTO PÄÄKIRJOITUS S. 4 Valtiovallan johdonmukainen vuosikymmeniä jatkunut omistusasumista suosiva politiikka on kääntynyt osin itseään vastaan. MAANMITTAUSOSAAMINEN JAKOON S. 5 Matkailun käyttöön sopivat uudenlaiset digitaalisuutta hyödyntävät sovellukset ovat maanmittausalalla hyvinkin tuttuja. ASUTUSKEHITYKSEN REKONSTRUOINTI VÄESTÖ- LUETTELOISTA S. 13 lisäarvoa erityisesti karttaköyhän 1800-luvun asutuksen tarkastelemiseen sekä maaseudun haja-asutuskehityksen tutkimiseen. OSALLISTUMINEN S. 18 Kun erilaiset taustat ja arvot, tarpeet ja ajattelumallit, lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet sekä yksityiset ja yhteiset intressit törmäävät, on kyse vuorovaikutuksesta ja neuvottelusta. HÄRKÄÄ SARVISTA S. 23 Kehityksen tiellä ollaan, mutta kaukaisten takavuosien ihanneyhteis kuntaan on vielä matkaa. HELSINGIN KÄVELTÄVYYS S. 34 Käveltävyystutkimus hyötyy tarkasta datasta ja pienistä spatiaalisista analyysiyksiköistä. KUSTANTAJAT: Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL ja Maanmittausalan ammattikorkea koulu- ja opistoteknisten liitto MAKLI ry Päätoimittaja: Ari Laitala, sähköposti: ari.laitala maankaytto.fi, puh KANSI: Tarkastelussa Helsingin keskustan käveltävyys. Kuva: Antero Aaltonen

4 PÄÄKIRJOITUS M AALTAMUUTTOA T URBOVAIHTEELLA? AIVAN PRESIDENTINVAALIEN LOPPUMETREILLÄ käynnistyi kummallinen ajatusleikki siitä, pitäisikö taantuvilla seuduilla asuntojen arvon laskusta kärsiviä tukea rahallisesti. Jos ehdotuksen olisi heittänyt esim. ehdokas Väyrynen, olisi seurauksena ollut lähinnä jonkinlainen komiikkakarnevaali. Mutta presidenttiehdokas Niinistön lausumana ajatus on nostettu melko vakavaankin julkiseen pohdiskeluun. Menemättä Niinistön tarkkoihin sanamuotoihin ja niiden tulkintaan, on ajatusta syytä pyöritellä yleisellä tasolla muutaman rivin verran tässäkin lehdessä. Taustalla on kuitenkin suuri määrä traagisia kohtaloita, joissa vanhuuden turvaksi ajateltu asunto ei kelpaa enää edes korjauslainan vakuudeksi. Ensimmäisenä pohdiskeluun nousee kysymys siitä, ketkä tällaiseen kompensaation voisivat olla oikeutettuja. Millainen vaikutus esim. asumisen tai omistamisen pituudella olisi kompensaation suuruuteen? Entä olisiko kompensaation edellytyksenä tosiasiallinen poismuutto vai olisivatko kompensaatioon oikeutettuja kaikki ne, jotka ovat kärsineet asuntonsa arvon laskusta? Entä tulisiko arvonalennusta kompensoida silloinkin, jos muuttomatka päättyy alueelle, jossa kärsitään samasta ongelmasta. Entäpä tällaisen kompensaatiomenettelyn kustannukset? Hypon Juhana Brotherus arvioi Helsingin Sanomissa 26.1., että noin puolitoista miljoonaa suomalaista asuu alueilla, joissa asunnot menettävät arvoaan. Arvioidaan (summamutikassa), että kompensaation piiriin voisi pidemmässä juoksussa kuulua esim. satatuhatta kotitaloutta. Jotta kompensaatiolla olisi edes jollain lailla liikkeelle paneva voima, ei muutama tonni asuntomarkkinoilla vielä paljoa hetkauta. Otetaan laskentaharjoitukseen helppo tasasumma, euroa. Sillä sentään asuisi vuokralla jo vuoden päivät isossa kaupungissa hiukan pienemmässä asunnossa ja päinvastoin. Näin päästäisiin miljardin euron pottiin, joka varmaankin jakautuisi useammalle vuodelle. Ei siis ihan mahdoton summa, jos sitä verrataan vaikkapa vuotuisiin yritystukiin, jotka laskutavasta riippuen huitelevat jossain 4 8 miljardin euron haarukassa. Mutta eipä tuonne veronmaksajien piikkiin yhtään mitään ylimääräistä ottaisi. Piikki paisuu muutenkin paisumistaan ja valtionvelkaa täytyy edelleenkin kasvattaa lähes holtittomaan tahtiin. Loogisempi maksaja olisikin se joukko, joiden asuntovarallisuus on saman ilmiön eli asuntovarallisuuden uusjaon myötä kasvanut. Menisikö se esim. niin, että kerättäisiin ylimääräistä kiinteistöveroa niiltä alueilta, joilla asuntojen hinta on noussut pitkään. Ehkä vero voitaisiin kohdentaa vielä niin, että pidempään asuntojen arvonnoususta nauttineet maksaisivat tätä veroa enemmän. Tämä ehdotelma tarkoittaisi siis jonkinlaista ansiottoman arvonnousun siirtoa niille, joiden kohdalle on osunut ansioton arvonlasku. Siis. Mitä pidemmälle tätä spekulaatiota jatkaa, sitä mahdottomammaksi loogisten ja tasapuolisten ajatusrakennelmien ja ratkaisuvaihtojen löytäminen käy. Miten tulisi arvioida esim. niitä, jotka ovat olleet kaukaa viisaita joko tiedostaen tai tuurilla seilaten eivätkä ole ryhtyneet asuntosäästäjiksi taantuvilla asuntomarkkinoilla lainkaan. Eikö vuokralla asuvillekin kuuluisi tasapuolisuuden nimissä jotain? Millainen vaikutus poismuuton vauhdittamisella olisi sitten taantuvien alueiden paikallistaloudelle. Tuskinpa kovinkaan suotuisa. Sitä paitsi, tapahtuuhan muuttoliikettä maalta kaupunkeihin muutenkin, noin asukkaan vuosivauhtia. Onko tässä liian hidas tahti? Entäpä aiemmat poliittiset linjaukset ja investointipäätökset? Nythän käynnissä on mm. valtaisa miljardien eurojen urakka, kun sähkökaapeleita kaivetaan maan alle. Kuinkahan iso osa tästä investoinnista osuu sille alueelle, jossa asuntojen hintakehitys on laskevaa? Entäpä sitten haasteet vastaanottavassa päässä? Erityisesti pääkaupunkiseudulle tuntuu tulijoita olleen jo pitkään enemmän kuin tarpeeksi, ainakin asuntojen saatavuuden ja hintatason kehittymisen näkökulmasta. Toive kohtuuhintaisista asunnoista ja sitä myöten kohtuuhintaisesta asumisesta on yhä kauemmas karkaavaa haihattelua. Juhlapuhetta, johon uskoo ken tahtoo. Loppujen lopuksi hyvin harvojen toiveissa on asuntojen vähäinenkään hinnanlasku. Kukapa sitä toivoisi oman varallisuutensa sulavan? Eiköhän pankeille ja rakennusliikkeillekin ja sitä kautta suurelle työllisten joukolle nykymeno kelpaa varsin hyvin. Vuokratason laskuakin taitavat toivoa ainoastaan vuokranmaksajat ja valtaisaksi tukiautomaatiksi ajautunut KELA. Laskeva vuokratason on tuskin ainakaan niiden suomalaisen toiveissa, jotka saivat vuokratuloja vuonna Tätä eivät toivone myöskään satojen miljoonien vuokratuloja keräävät asuntosijoittajat, joiden osingoista huomattava osa päätyy verottomasti ay-liikkeen taskuun. Tästä ei tietenkään tule ayliikettä syyttää. Kyllä muillekin verovapaat tienestit kelpaisivat, jos siihen vain olisi mahdollisuus. Ja tokihan verokarhu lopulta omansa ottaa, esim. asuntotuotannon kautta. Uusien asuntojen hinnastahan lähes puolet on erilaisia veroja. Niinistön ehdotelma sellaisenaan tuomittakoon populismiksi, mutta aiheelliseksi sellaiseksi ja mahdollisesti tarkoin harkituksikin. Asia tuskin olisi noussut keskusteluun, mikäli probleemiin ei olisi tarjoiltua hiukan pöhköä tulokulmaa. Kaikkiaan käsissä on vyyhti, jonka ytimessä on työvoiman kohtaanto-ongelma, jonka varsin oleellinen osaongelma asuntomarkkinoiden nykytilanne on. Valtiovallan johdonmukainen vuosikymmeniä jatkunut omistusasumista suosiva politiikka on kääntynyt osin itseään vastaan. 4 MAANKÄYTTÖ ARI LAITALA ari.laitala maankaytto.fi

5 Marika Ahlavuo ja Hannu Hyyppä MATKAILU- JA TEATTERIALA FANITTAVAT MAANMITTAUSOSAAMISTA Hannu Hyyppä & Marika Ahlavuo Tilastokeskuksen mukaan ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset Suomessa lisääntyivät 14,5 prosenttia tammi lokakuussa Matkailuala ja sen oheispalvelut ovat siirtymässä yhä enemmän myös digitaalisiksi ja verkkoon. Meeting Professionals Internationalin mukaan Yhdysvalloissa tapahtumateollisuuden arvoksi on vuositasolla arvioitu yli 220 miljardia euroa ja Britanniassakin yli 60 miljardia euroa. Matkailu- ja teatteriala kokeilevat ennakkoluulottomasti maanmittauksessa käytettäviä teknologioita laajentamaan omaa tarjontaansa yhä vaativammalle yleisölle. Virtuaalimatkailua esiteltiin näyttävästi Matkamessuilla MATKAILUALAN KASVU TARVITSEE UUDENLAISTA DIGITAALISUUTTA Matkailuala on ollut vuonna 2017 yli 10 %:n kasvussa, mutta Business-Finlandin mukaan kasvu tarvitsee avukseen uudenlaista digitaalisuutta ja edelläkävijyyttä. Matkamessut 2018 houkuttelivat paikalle yli kävijää. Matkailun käyttöön sopivat uudenlaiset digitaalisuutta hyödyntävät sovellukset ovat maanmittausalalla hyvinkin tuttuja. Niin matkailun innovaatioissa kuin digi-innovaatiokilpailuissakin hyvin pärjänneet ideat soveltavat laajasti maanmittausalan osaamista. Dronet, pelillisyys, lisätty todellisuus, panoraamanäkymät ja 3D-kartat vastaavat hyvin matkailun digisovellusjanoon. Kopterikameroiden (drone) avulla kerätyt aineistot vakiinnuttavat asemaansa matkakohteiden ja nähtävyyksien esittelyssä. Lintuperspektiivistä otetut videot saavat rinnalleen tulevaisuudessa tarkempia monimediaisia esityksiä. Jo nyt dronen avulla näyttävän sisällön tuottaminen turistin matkakuumetta lisäämään tai matkan muistoja vahvistamaan onnistuvat useasta kohteesta hyvinkin nopeasti. Kohteen digimateriaali on kätevästi myös kavereiden nähtävissä, kun se jaetaan sosiaaliseen mediaan. Vaikeakulkuiset ja eksoottiset kohteet tulevat suuren yleisön ihasteltaviksi ja tukemaan matkapäätöksiä. MAANKÄYTTÖ

6 MATKAILUALALLA VIRITELLÄÄN HILJAISUUDESSA DIGITAALISTA KOKEMUS- JA MARKKINOINTIMATERIAALIA Matkailumessuilla 2018 virtuaalista matkailukonseptiaan esitti 100 Moods From Finland. Messukeskuksessa esillä oli näyttävä isohko 360-teatteri sekä virtuaalilaseilla ihasteltava kotimaan luontokohteita esittelevä virtuaaliesitys. 360-teltassa nähtävänä oli kotimaan vehreää ja vihreää kesämaisemaa. Messuyleisölle avautui täysin uudenlainen tapa tutustua Suomen kauniisiin käyntikohteisiin. Turistille halutaankin avata Suomen luontokohteita ennen näkemättömällä tavalla. VIRTUAALILASEILLA PIKAMATKALLE MERENKURKKUUN Virtuaalilaseilla onnistui 100 Moods From Finlandin Facebook-sivuilla mainostama lyhyt teleporttaus kotimaan ympäristökohteisiin. Yritys on toteuttanut visuaalisesti kauniin virtuaalinäyttelyn käytännössä sataan eri Suomi-kohteeseen. Tällöin on mahdollista surfata Suomen upeisiin kohteisiin kuten hieman hankalamman lähestymismatkan päässä sijaitsevaan, Inarinjärvessä sijaitsevaan saareen. Virtuaalilaseilla maisemien korkeuserotkin tuntuivat todellisilta. Joulupukin toimisto, Rukan rinteet, avantouinti ja Seinäjoen Apila-kirjasto sekä viljanpuinti ovat muutamia esimerkkejä kohteista, joita yritys esitteli. VAPAA-AJAN MATKAILUN TRENDEISTÄ 2018 Aurinkomatkat on teettänyt tutkimuksen vapaa-ajan matkailun trendeistä niin maailmalla kuin Suomessakin. Matkailun trendeissä korostuvat erityisesti matkailun helppous, uudenlaiset kokemukset, lomailun paikallinen tunnelma sekä hyvinvoinnin maksimointi. Erilaisten teemojen ympärille rakennetut matkat kiinnostavat myös yhä enemmän. Osa matkailijoista haluaa kehittää itseään aktiivisemmilla harrastuksilla, joissa yhdistyvät yhä useammin palauttavat (zen) ja fyysiset aktiviteetit (adrenaliini). Näiden kohteiden tutustumiseen 360-kuvat, lisätty todellisuus ja tekoäly tuovat mainion lisän lomakohteen kokemiseen ja ympäristöstä oppimiseen. TEATTERIALALLAKIN ETSITÄÄN UUSIA YLEISÖJÄ Kuten matkailussa myös teatterissa luodaan mielikuvia ja elämyksiä. Molemmat alat ovat hyvin luovia ja mielikuvitusrikkaita. Vaikka esittävän taiteen ydin teatterinäytöksissä onkin yleisön ja esittäjän välisessä vuorovaikutuksessa, voidaan maanmittauksessa käytettävää teknologiaa valjastaa tukemaan myös teatterin uudistuvaa toimintaa. Yhdistämällä teatterin tarinankerronta- ja yleisötyöosaamista sanat kuten pelillisyys, osallistaminen ja vuorovaikutus heräävät eloon. Kolmiuloitteinen, mittatarkka aineisto toimii mainiosti pohjana virtuaaliesityksille. Digitaalisen fotogrammetrian mahdollisuudet tuottaa ennen kokemattomia elämyksiä on huomattu Jyväskylän kaupunginteatterissa. Varsinaisen näytöstoiminnan tulevaisuussuunnittelun rinnalla teatterilla on pohdittavana myös teatterin rahoitus. Yhä tiukkeneva valtion avustus haastaa teatterialan pohtimaan myös kiinteistössä näytösten ja harjoitusten ulkopuolella toteutettavaa tekemistä. MONIMEDIAISUUS LAAJENTAA YLEISÖPOHJAA Monimediaisuus avaa uusille käyttäjäryhmille mahdollisuuden seurata näytöstä ajasta ja paikasta riippumatta. Erityisryhmät, kuten vaikkapa laitoksissa syystä tai toisesta elävät tai muuten Virtuaalisovellukset tuovat tulevaisuudessa Rovaniemen Lumihotellinkin koettavaksi laajemmalle yleisölle. Marika Ahlavuo & Hannu Hyyppä 6 MAANKÄYTTÖ

7 Hannu Hyyppä & Marika Ahlavuo Jyväskylän kaupunginteatteri on Alvar Aallon käsialaa. arkisesta yhteiskunnasta syrjäytyneet voivat päästä seuraamaan näytöstä netin kautta milloin haluavat. Tulevaisuudessa kielikään ei välttämättä ole esteenä virtuaaliteatterin näytöksissä, kun tekstitys tai dubbaus yhdistetään virtuaaliteatteriesitykseen, jota voi seurata netin kautta paikasta riippumatta. Teatterin nyky-yleisön ikääntyessä ja tubettajasukupolven vaatiessa uudenlaista digitarjontaa joutuu teatterikin uudistumaan. TEATTERI TESTAA MAANMITTAUSTEKNIIKOITA VIRTUAALITEATTERI-HANKKEESSA Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutin yhteistyöhanke Jyväskylän kaupunginteatterin ja Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa Virtuaaliseikkailu teatterin maailmaan alkoi lokakuussa Virtuaaliseikkailun kaltaiset hankkeet mahdollistavat uudenlaisen yhteistyön, jossa uusia teknologioita voidaan pilotoida monialaisesti. Lisäksi virtuaaliseikkailu mahdollistaa huippututkijaresurssien käytön Jyväskylän teatterin osoittamaan aitoon tarpeeseen. Kokeilussa katsoja voi vaeltaa virtuaalitodellisuudessa teatterin sisällä ja tarkastella, miten näytöksen illuusio ja lavasteet on synnytetty ja miten teatterinäytelmä toteutetaan. Samalla selvitetään digitaalisuuden luomia uusia ansaintalogiikoita. Virtuaaliteatteri-hankkeen lisäksi kulttuuritapahtumien tulevaisuutta konseptoidaan yhdessä alan toimijoiden kanssa EAKR-rahoitteisessa 3D-kulttuurihubihankkeessa. LOPUKSI Maanmittarin työ on nähnyt aikojen saatossa paljon. Tulevat vuodet uudistavat kaikkia ammattialoja yhä vauhdikkaammin. Ammattitaidon vaatimukset, poikkialaisuus ja oman osaamisen kehittäminen yhteiskunnan tarpeisiin vaatii paljon niin eri alojen toimijoilta, yksilöiltä kuin opettajilta. Teknologinen kehitys on vauhdikasta, joten niin yritystoiminnassa, opetuksessa kuin tutkimuksessa on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan ennakoimaan yhteiskunnan tulevia tarpeita. Matkailu- ja teatteriala ovat yhteistyöhalukkuutensa jo ilmaisseet. LISÄTIETOJA Tiedetuottaja Marika Ahlavuo, marika.ahlavuo aalto.fi 3D-studion päällikkö TkL Matti Kurkela, matti.kurkela aalto.fi Lehtori Pasi Toivanen, pasi.toivanen humak.fi # MARIKA AHLAVUO toimii tiedetuottajana Aalto-yliopistossa Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutissa, joka on osa Suomen Akatemian laserkeilaustutkimuksen huippuyksikköä ja projektipäällikkönä 3D-kulttuurihubihankkeessa sekä Humakissa tiedetuottajana osallistuen hanke-, tutkimus- ja julkaisutoimintaan. Sähköposti: marika.ahlavuo aalto.fi. HANNU HYYPPÄ työskentelee Aalto-yliopistossa professorina ja toimii Suomen Akatemian rahoittamien hankkeiden Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikön ja STN COMBAThankkeen Aalto-yliopiston osuuden johtajana. Sähköposti: hannu.hyyppa aalto.fi. MAANKÄYTTÖ

8 Haastattelu: Pekka Lehtonen Arvo Vitikainen maanmittauksen siltainsinööri Jaatinen Palveleeko tutkimus elämää, haittaavatko määrärahaleikkaukset opetusta ja tutkimusta? PROFESSORI ROOPE UUSITALO käyttää kolumnissaan (Suomen Kuvalehti 10/2017) yliopiston karikatyyrinä Herman Hessen teosta Lasihelmipeli. Siinä suljettu luostariyhteisö pyöritti poikakoulua ja kehitti lasihelmipeliä, jonka säännöt ovat niin monimutkaiset, että ne vaativat elinikäisen perehtymisen mutta ilman ulkoisia kontakteja. Jos yliopistolla on vähän tekemistä ulkomaailman kanssa, se muistuttaa Hessen munkkiveljeskuntaa. Tätä ryhdyimme Arvo Vitikaisen kanssa selvittämään. Yliopiston autonomia, palveleeko tutkimus elämää, haittaavatko määrärahaleikkaukset opetusta ja tutkimusta vaiko poistavatko säästöt ehkä vain läskejä organisaatiosta? Monet kysymykset pyörivät mielessä ratikkamatkalla Munkkiniemeen. Aalto-yliopisto ONNELLISTEN SATTUMUSTEN URA Arvo korostaa uransa suhteen monia onnellisia sattumuksia. Maanmittaukseen mäntyharjulainen lukiolainen tutustui taitavan kartoittajan Arvo Nikkisen apumiehenä, ja siitä alkoi kiinnostus. Arvon kertomuksissa vilisee runsaasti työtovereita, joihin kaikkiin hän liittää positiivisia attribuutteja. Arvo valmistui TKK:n maanmittausosastolta vuonna 1976, mutta työskenteli jo opiskeluaikana Arvid Wiialan assistenttina, mikä oli hänen mukaansa sekä kunnia että ilo. Kurssikaverukset Kalle Salonen, Matti Tujunen ja Arvo tekivät kiinteistösuunnittelun harjoitustyönä uusjakosuunnitelman semmoisella laadulla, että Wiiala pyysi Arvoa assistentikseen. Vuonna 1977 Arvo pääsi Maanmittauslaitokseen laatimaan erillisen projektin sihteerinä tiluskartoitusohjeita, jotka sisälsivät mm. kartan tarkkuusvaatimukset ja kuvausohjeet. Ne ovat vieläkin pääosin voimassa. Projekti oli Martti Ruotoistenmäen johtama ja siinä oli mukana kiinteistötoimiston päällikkö Aarre Terho. Projektin loppuvaiheessa vuonna 1978 Terho ehdotti Arvolle lähtöä johonkin Kaarlelan uusjakotoimistoon. Osoittautui, että se oli Kokkolassa ja sen päällikkönä uusimuotoisille uusjaoille kasvot antanut Väinö (Väiski) Tutkija vai opettaja molempia, sanoo Arvo Vitikainen. Ylikangas. Ennen näkemätön kaupunki ja uudet tehtävät! Siitä aukeni Arvon selväpiirteinen ura. 8 MAANKÄYTTÖ

9 Arvo ei haluaisi antaa urastaan päivääkään pois. Monipuoliset työtehtävät ovat tuoneet mukanaan erinomaisia esimiehiä ja hyviä työtovereita. Väiskiä parempaa esimiestä ei olisi voinut olla. Muita sympatialla muistettavia oli mm. tuolloinen Vaasan läänin lääninmaanmittausinsinööri Juhani Uljas. Arvon mukaan Uljaksen ja Ylikankaan opetukset ovat häntä kannatelleet. Kaarlelan toimistossa työskenteli savolaisvitja: Pentti Kämäräinen, Kari Tuppurainen, Jukka Rissanen ja Arvo. No muut savolaiset lähtivät kohta omaan maakuntaansa, jolloin Väiski sanoi, ettei koskaan enää palkkaa savolaisia. Miten savolaiset sopeutuivat pohjalaiseen kulttuuriin? Hyvin, koska savolaiset jaksavat keskustella ja neuvotella asianosaisten kanssa ja toisaalta pohjalaisen kanssa tehtyyn sopimukseen voi luottaa. Tuntuuhan uusjako ensi kuulemalta kauhistukselta. Pitää kertoa, kuinka jaon jälkeen tuotot kasvavat ja ettei maanmittari vie omissa taskuissaan neliötäkään maata mukanaan. TILUSJÄRJESTELYT OVAT ARVOSTETTUJA Tilusjärjestelyprojekti kestää nykyisin noin 4 5 vuotta ja se on laajana kokonaisuutena hyvin erityyppinen kuin vaikkapa lohkominen. Arvon mukaan tilusjärjestelyt ovat laitoksessa arvostettuja ja töinä vaativia. Tarvitaan teknistä osaamista, uusjaon ytimen ymmärtämistä sekä vuorovaikutustaitoja. Ne ovat tiimityötä, mikä vaatii hyvän työporukan. Laitoksen vahvuus on tänäkin päivänä kyky tehdä työtä yhdessä sekä päämäärähakuisuus. Onko oikein, että uusjakoihin käytetään niin paljon julkista rahaa? Asiaa on tutkittu. Kun laitamme yhden kylän tai alueen kiinteistörakenteen kuntoon, pienet palstat kootaan suuremmiksi, siihen menee tietty summa. On kuitenkin parempi, että annetaan tukea kerralla rakenteen parantamiseen kuin huonon rakenteen jatkuviin ylläpidon kustannuksiin. Tukea annetaan myös järjestelyn jälkeen! Kyllä, mutta tuotantokustannukset alenevat ja varmistuu, että tuotantoa voidaan jatkaa tulevaisuudessakin. TOIMITUSINSINÖÖRISTÄ TUTKIJAKSI JA OPETTAJAKSI Arvon työura kiertyi Kokkolasta toimistojen päällikkönä Ylivieskaan ja Rovaniemelle. Rovaniemellä hän teki lisensiaattityön tilusjärjestelyjen hyödyistä. Työn ohjaajina toimivat Kari Leväinen ja Aulis Tenkanen. Auliksen apu oli merkittävä: hän tunsi aihepiirin, hänellä oli tietotaitoa sekä kannustava ote. No, ehkä tämän seurauksena professori Kauko Viitanen soitti, että olisi professorin paikka tarjolla. Se oli taas uuden uran alku, vuonna Oletko enemmän tutkija vai opettaja? Tunnen olevani molempia, tutkija ja opettaja. Minulla on ollut kaksi keskeistä tutkimusaluetta: tilusjärjestelyt ja kiinteistöjärjestelmä. Myös opetus on aina maistunut. Viitasen Kauko oli hyvä esimies. Hän antoi vapauden tutkia ja opettaa, mutta seurasi myös tarkoin tuloksia. Arvosta huokuu sympatiaa oppilaita kohtaan. Hän sanoo, että opetuksen tukena on ehkä ollut vahva käytännön kokemus. Hän sanoo opettavansa tarinoiden kautta. Tarinan avulla oppilas muistaa opetettavan asiankin. Maanmittariopiskelijat ovat valinneet Arvon viisi kertaa ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunta kerran vuoden opettajaksi (haast. huom.). Tehtävät ovat tuoneet mukanaan erinomaisia esimiehiä ja hyviä työtovereita. Arvo on ollut kehittämässä kiinteistötalouden opetusta koulutusohjelman johtajana. Joka vuosi katsotaan, mitä kursseja säilytetään tai uudistetaan. Maanmittaus-sana on jäänyt pois, vain killan nimessä se vielä esiintyy. Nykyään on Rakennetun ympäristön laitos. Kun Maanmittausosastoon liitettiin ensin YTK (Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus) ja myöhemmin Vesitalous sekä Liikennetekniikka, päädyttiin nykyiseen Rakennetun ympäristön laitokseen. Nimenmuutos juontuu siitä, että mukana on nyt paljon muitakin kuin maanmittareita, Arvo selvittää. Kiinteistötalouden koulutusohjelma on seksikäs. Sinne on vaikea päästä, mikä johtaa korkeatasoiseen opiskelija-ainekseen. Tämä on vahvuus tulevaisuudessa. Tulevaisuuden kiinteistö- ja maankäyttöinsinööreillä on vahvuutena kiinteistöjärjestelmän ja -arvioinnin sekä kiinteistölainsäädännön ja maankäytön suunnittelun asiantuntemus. Tällä hetkellä kiinteistötalouden koulutusohjelmassa perinteistä kiinteistötekniikkaa opiskelee pääaineena vuosittain opiskelijaa. Tästä määrästä pitää riittää kiinteistötekniikan osaajia niin kuntiin, Maanmittauslaitokseen kuin yrityksiin. Opiskelu on muuttunut perusteellisesti. Tänään ei opiskella nippelitietoa, esimerkiksi asiakirjojen laatimista, kuten vielä ja 80-luvuilla. Sen sijaan on arviointiteoriaa, toimitusprosesseja, kiinteistö- ja ympäristöjuridiikkaa, maankäytön suunnittelua, jne. Yksityiskohdat voi oppia työpaikalla. Vahvuutemme on, että tunnemme kiinteistöt ja niiden arvon perusteineen sekä kiinteistöjuridiikan. Ja tähän ytimeen suunnataan edelleen riittävästi opetusta. YLIOPISTO JA LASIHELMIPELI Palataan Hessen lasihelmipeliin. Eikö yliopistojen autonomia johda vastaavaan tilanteeseen: tutkitaan mitä huvittaa, vaikka vesijättöjä, ja rahoitus on suljetussa turvassa? Helsingin yliopistossa oli tutkijaa tai opettajaa ja muuta henkilökuntaa. Heikentävätkö nämä populistipoliitikkojen kritisoimat säästöt oikeasti opetusta ja tutkimusta vai poistavatko ne vain ylimääräistä läskiä yliopistoissa? Hallinnossa on aina katsottava, onko kaikki tarpeellista. Kun esimerkiksi Aalto-yliopisto muodostettiin yhdistämällä kolme yliopistoa, samalla toki voitiin hallintohenkilöitä vähentää. Sen jälkeenkin määrärahasupistukset ovat olleet voimakkaita ja se alkaa näkyä jo opetuksessakin. Naapuriyliopistoissa on ollut myös yt-neuvotteluja, Arvo kertoo. MAANKÄYTTÖ

10 SÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSISTA Tiettyyn rajaan saakka säästöillä on pärjätty ja tällä hetkellä ollaan vielä aika hyvin tasapainossa. Jonkin tason jälkeen leikkuri alkaa alentaa opetuksen ja tutkimuksen tasoa. Tästä ekonomistien kolmikko Holmström, Korkman, Vihriälä on varoittanut. Ovatko leikkaukset heikentäneet alamme kannalta jotain vai onko selvitty uudella suunnittelulla? Mikä on asioiden tila leikkausten jälkeen? Tilanne sinänsä hyvä: opetuksen taso on edelleen hyvä, koska rahaa on pystytty säästämään opetusta uudistamalla ilman että sen taso vielä on laskenut. Säästöjen ongelma opetuksessa on kuitenkin se, että leikataan, mistä se on helpointa. Professorilla ei saa nykyisin olla enempää kuin kolme kurssia lukukaudessa, jotta hänelle jää aikaa tutkimukseen. Tällöin professoreilta on jouduttu vähentämään kursseja ja kun ei ole varaa palkata opettajiksi ulkopuolisia asiantuntijoita, kurssien määrää on vähennetty. Myös harjoitustyöryhmät ovat suurentuneet ja esimerkiksi kiinteistöopin Päivölän maastoharjoitukset lakkautettiin, koska rahat eivät riittäneet tuntiopettajien palkkaukseen. Käytännössä varsinaisten työtehtävien opetuksen painopiste siirtyy työnantajien suuntaan. Tutkimuksen osalta yliopistot rahoittivat aikaisemmin tutkimuksensa itse. Nykyään tarvitaan ulkopuolista rahoitusta. Rahoittajia ovat mm. Suomen Akatemia, Sitra, Tekes, EU ja yritykset kuten Nokia, Neste jne. Oma rahoitus on alle 50 %. Kiinteistötaloudessa merkittäviä rahoittajia ovat edellä mainittujen rahoituslähteiden ohella maa- ja metsätalousministeriö ja Maanmittauslaitos. MML katsoo rahoitusta harkitessaan, onko, tutkimus sen kannalta tärkeä. Viimeisimpänä on yhteistyössä MML:n kanssa käynnistetty Katasteri tutkimushanke. Siinä tutkitaan muun muassa tulevaisuuden tutkimusmenetelmin, millainen kiinteistöjärjestelmä Suomessa pitäisi olla 20 vuoden kuluttua. On tärkeää, ettei mennä sammutetuin lyhdyin tulevaisuuteen. Toinen tärkeä tutkimusala kiinteistötekniikassa on ollut tilusjärjestelyjen kehittämisen tutkiminen, Arvo korostaa. Eikö pitäisi tilusjärjestelyjen sijaan tutkia esimerkiksi, kuinka yhdyskuntien rakentumista voidaan tukea, mukaan lukien vaikkapa kiinteistövero. Rahaa valuu hirveästi perusteetta yksityisiin taskuihin. Vaikkapa metrojen vaikutusalueet olisivat oikeita tutkittavia enemmän kuin tyhjenevän maaseudun tilusjärjestelyt? Kiinteistötekniikassa tutkimuksen painopiste onkin siirtymässä pois tilusjärjestelyistä ja tilusjärjestelyjen tutkimuksen sisällä pois perinteisistä uusjaoista. Nyt tutkitaan asiakaslähtöisiä ja maanviljelijöiden itse rahoittamien maatilauusjakojen sekä metsätilusjärjestelyjen toimitusmenettelyä ja mahdollisuuksia. Olen samaa mieltä kuin Arvo Kokkonen, joka on sanonut, Suomalainen kiinteistörekisteri ja kiinteistö järjestelmä ovat maailman huippua, vastaavia maita on erittäin vähän. että kiinteistötekniikan tutkimuksessa Suomessa painotamme tulevaisuudessa tilusjärjestelyjen sijaan kiinteistöjärjestelmän kehittämistä. Tutkimuksen osalta on huomattava, että nykyään laitoksella tutkitaan kiinteistötalouden tutkimusryhmässä kiinteistötekniikan ohella kiinteistötaloutta ja -arviointia (Kauko Viitanen), kiinteistöinformatiikaa (Heidi Falkenbach), kiinteistöliiketoimintaa (Seppo Junnila) ja talousoikeutta (Ari Ekroos). Tämä merkitsee sitä, että kiinteistötalouden tutkimuksen painopiste on kaikessa muussa kuin tyhjenevän maaseudun tutkimuksessa. Esimerkiksi mainitsemissasi maan arvoa ja yhdyskuntataloutta koskevissa selvityksissä. Myös laitoksen muut professuurit kuten fotogrammetria, geodesia, geomatiikka, maankäytön suunnittelu, vesitalous ja liikennetekniikka tukevat omalta osaltaan kiinteistötalouden tutkimusta. TUTKIJAN VAPAUS VS. TODELLISUUS Palataan lasihelmipeliin: eikö akateeminen vapaus mene niin, että tutkitaan mikä kiinnostaa. Mikä takaa, että tutkimukset ovat hyödyllisiä? Akateeminen vapaus on sitä, että harkitaan, mitä tutkimusta halutaan tehdä ja mihin on mahdollisuuksia. Täytyy olla tiettyä perustutkimusta, johon professori voi suunnata oman työpanoksensa ilman lisärahoitusta. Tutkimusryhmää varten sen sijaan tarvitaan rahoitus. Silloin rahoituksesta keskustellaan yliopiston ulkopuolisten rahoittajien kanssa. Professorin työajasta jopa prosenttia saattaa mennä apurahahakemuksien tekemiseen ja neuvotteluihin mahdollisten rahoittajien kanssa. Aikaisemmin tutkimusraha tuli korkeakoulun kassasta. 15 vuotta ollaan siirrytty ulkopuolisen rahoituksen suuntaan. Siitä seuraa, että tutkijat saavat palkkansa apurahoista, jolloin pystytään tekemään vain määräaikaisia työsuhteita. Se on ongelma. Onko professoreilla riittävä tuntuma, että tutkitaan oikeasti tarpeellisia asioita? Tutkimusta ohjaa mm. se, että kaikki tutkittu on julkaistava kansainvälisesti ja ennen julkaisua tutkimuksen on läpäistävä vertaisarviointi Julkaisukynnys tuottaa sen, että kiinnostus on kansainvälistä, jolloin tutkimus voidaan raportoida arvostetussa kansainvälisessä julkaisussa. Roope Uusitalo kritisoi lasihelmikolumnissaan, että kun tutkimuksia julkaistaan, ne ymmärtää vain toinen asiantuntija ja paljon saatetaan siteerata jo aikaisempia tutkimuksia. Tärkeä tuottavuuskriteeri on julkaistujen artikkeleiden määrä. Kuinka tämä siirtyy todellisuuteen hyödyllisenä? Määrä on tärkeää mutta tärkeä kriteeri on myös, että julkaisu huomataan. Arvo käyttää esimerkkinä Juhana Hiirosen artikkelia tilusjärjestelyjen vaikutuksista kasvihuonepäästöihin. Se julkaistiin arvostetussa Land Use Policy -lehdessä. Sen huomasivat kiinalaiset ja niinpä Juhana kutsuttiin Kiinaan luennoimaan, koska aihepiiri on Kiinassa tärkeä ja tilusjärjestelyjä siellä tehdään paljon. Mitä pidät omien tutkimustesi lippulaivana? Tilusjärjestelyjen hyötyjen ja prosessien tutkiminen. Toinen on kiinteistöjärjestelmään liittyvät tutkimukset. Yhteinen tekijä tilusjärjestelyissä ovat hyötyyn ja toimitusmenettelyyn liittyvät asiat, kiinteistöjärjestelmään liittyvissä tutkimuksissa kiinteistöjärjestelmän kehittäminen ja uudistaminen. Ekonomistitroikka esitti lisää rahaa tutkimukseen ja koulutuspaikkoihin sekä selvää jakoa koulutus- ja tutkimusyliopistojen kesken. 10 MAANKÄYTTÖ

11 Arvo Vitikaisen arkisto Arvo on ajanut pyörällä Helsingistä Utsjoelle. Aalto-yliopisto haluaa olla kansainvälisesti tutkimuksen huippuyliopisto. Jatkossa Aalto-ylipisto tulee profiloitumaan ennen kaikkea tutkimusyliopistoksi, vaikka sillä tulee olemaan myös jatkossa kansallinen tehtävä kouluttaa diplomi-insinöörejä käytännön ammatteihin. Esimerkkinä Arvo mainitsee huippututkimuksen kiinteistötekniikassa. Suomalainen kiinteistörekisteri ja kiinteistöjärjestelmä ovat maailman huippua, vastaavia maita on erittäin vähän. Katasteritutkimusta tehdään MML:n ja yliopiston yhteistyönä. MML:n käytännön osaajat kertovat tarpeista ja tutkijat hakevat kansainvälistä vertailutietoa siitä, kuinka voitaisiin rekisteriä kehittää. Arvo oli käynnistämässä tätä Katasteri tutkimushanketta, nyt sitä vetää apulaisprofessori Kirsikka Niukkanen. Myös muut kiinteistötalouden tutkimusalat, kuten Kauko Viitasen vetämä kiinteistöarviointitutkimus, ovat maailman huippuluokkaa. Siitä Arvo mainitsee esimerkkinä verotuksen. Kaikkialla täytyy tietää, mitkä tekijät tänä päivänä vaikuttavat maanarvoon, ja kuinka luoda verottajalle luotettavia, käyttökelpoisia tietokantoja, joita voidaan käyttää vaivattomasti. Maan arvoon vaikuttavaa tietoa on valtavasti. Ongelma on, miten sitä saadaan kerätyksi. Myös MML tutkii tällä hetkellä tätä arviointi- ja rekisteritiedon tuottamista verottajan tarpeisiin. OPISKELIJAT FIKSUJA JA AHKERIA Minua, haastattelijaa, korpesi taannoinen opiskelijoiden mielenosoitus opintotuista siinä kuin ammattiyhdistystenkin piittaamaton liikehdintä. Historian kulussa ylioppilaat ovat taistelleet isänmaan puolesta oman olemisensakin riskeeraten, vaikkapa venäläistämiskautena autonomian aikana, jääkäriliikkeessä, sotien aikana jne. Sitten tultiin 60-luvulle, jolloin omana aikanamme tuli tämä oneman-one-vote-höpsöttely. Sen jälkeen koko yhteiskunta on siirtynyt, opiskelijat mukaan lukien, hyvinvointiyhteiskunnan myötä omien vaatimusten linjalle. Velvollisuuksista ei puhuta, vain oikeuksista. Onko tämän päivän opiskelijoilla missiota, jossa yhteinen hyvä, isänmaa, olisi esillä? Onko yhteiskunnan yleinen ilmapiiri minullekaikki-ja-heti rappeuttanut myös opiskelijoiden, kansakunnan parhaimmiston ajattelua? Kysyn tätä, kun tiedän sinut hyvin opiskelijamyönteiseksi. Arvo pohdiskelee vaikeaa kysymystä. Opintotukimielenosoitus oli toki näyttävää, mutta ei kovin keskeistä. Nuorelle on ominaista yliampuvuus ja aina on loiskiehuntaa. Kyllä se siitä tasoittuu. On vain niin, että jos sinulla on jokin etuus, pidetään kiinni etuudesta ja helposti ollaan barrikadeilla. Arvo vertaa asiaa kotikatunsa ukkokerhoon, joka kokoontuu päivittäin paikallisessa MAANKÄYTTÖ

12 Aalto yliopisto haluaa olla kansainvälisesti tutkimuksen huippuyliopisto. OPINTOPOLUSTA Nykyiset kolme maanmittausalan koulutustasoa toimivat Arvon mielestä hyvin. AMK-tason tulo korjasi puutteita. AMK-insinöörien valtuuksia on nyt laajennettu kaikkiin toimituksiin. Arvo muistaa työuraltaan erittäin taitavia teknikoita ja amk-insinöörejä. Uudistus on hyvä. Alalla toimii myös opintopolku: peruskoulusta on mahdollista opiskella kartoittajaksi, siitä amk-insinööriksi ja sitten diplomiinsinööriksi ja vaikka tohtoriksi. Tämä on järkevää: kun alamme on pieni, ei rinnakkaisuuksia pidä rakentaa. Sellainen rinnakkaisuus on esimerkiksi ylempi amk-tutkinto. Kun 100 amk-insinööristä 10 jatkaa tälle linjalle, oli turhaa pystyttää DI-tutkinnolle kilpailevaa linja. Se on tuhlausta. Jatkamalla yliopiston maisterilinjalla amktutkinnon jälkeen voi kahdessa vuodessa valmistua diplomiinsinööriksi. Tämä on erinomainen käytäntö, koska yliopistoon tulleet amk-insinöörit ovat erittäin motivoituneita opiskelemaan ja heillä on vahva käytännön kokemus sekä opiskelusta että usein myös työelämästä. Ekonomistit kritisoivat, että koulutus ei vastaa tämän päivän tarpeisiin? Näkyy varmasti enemmän esim. rakennusalan spesiaalitöissä. Kiinteistötaloudessa ei tarvitse valmistua kapean sektorin spesialistiksi, vaan diplomi-insinöörien koulutus voi olla laajaalaisempaa ja erikoistuminen tapahtuu työpaikoilla. Toki tämmöinen osaamisloukku syntyi aikanaan kaavoitusinsinöörien koulutuksessa. TKK:ssa maanmittarit eivät enää opiskelleet yhdyskuntasuunnittelua, jolloin koulutus hiipui ja kuntien kaavoitusinsinöörien tehtäviin alettiin palkkaamaan DI:n sijaan amk-insinöörejä. Järjestötoiminta on ollut tärkeä ja mieluinen harrastus, joka on johtanut laajaan tuttavapiiriin. kahvilassa. Siellä on herkässä barrikadeille lähtö eläkkeiden puolesta. Tiedän, että opiskelijat ovat tänään paljon fiksumpia kuin me. Jos tulisi tiukka paikka, niin yhteiskuntavastuuta kyllä löytyy ja opiskelijat olisivat isänmaan puolesta kuten ennenkin. Opintojen tahti on tiukentunut: opiskeluaika on rajattu ja jos sen ylittää, menee opintotuki. Voi mennä myös koko opiskeluoikeus. Määräaika DI-tutkintoon lisineen on 8 vuotta. On monia stressinaiheita. Sinänsä hyödyllinen työssäkäynti synnyttää myös ongelman. Jos menee työhön, opinnot voivat hidastua ja vastassa saattaa olla opintotuen leikkuri. Opiskelijat opiskelevat tosissaan, Arvo vakuuttaa. Pekka Lehtonen LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ JA HARRASTUKSISTA Arvo muistetaan MIL:n, MHDI:n ja MTS:n vuosikokousten vakiopuheenjohtajana. Järjestökokemus onkin laaja. CV pursuaa hengästyttävästi monivuotisia luottamustehtäviä: Teinikunnan puheenjohtaja, MHDI:n johtokunta, MIL:n hallitus, Maanmittaustieteiden Seuran hallitus ja hallituksen puheenjohtaja, Nordic Journal of Surveying and Real Estate Research -aikakauskirjan toimituskunnan jäsen, FIG:n 2. komission varapuheenjohtaja ja kotiseutuyhdistys Mäntyharju-seuran johtokunnan jäsen. Arvo on valittu myös useisiin MML- tai yliopistovetoisiin työryhmiin ja -projekteihin: JAKO-tietojärjestelmän käyttöönottoprojektin johtaja, Hailuodon kunnan uusjakotarvetta selvittäneen Hailuoto-toimikunnan puheenjohtaja, YTK:n johtokunnan jäsen, kiinteistötalouden koulutusohjelman johtaja, jne. Lisäksi hän ollut mukana lukuisissa kansainvälisissä luottamustoimissa, kuten EU:n rahoittamien TEMPUS-koulutusprojektien asiantuntijajäsen Venäjällä, Valko-Venäjällä, Serbiassa, Ukrainassa, Makedoniassa ja Uzbekistanissa. Järjestötoiminta on ollut tärkeä ja mieluinen harrastus, joka on johtanut laajaan tuttavapiiriin. Arvo on iloinen siitä, että myös uusi sukupolvi on tullut mukaan alan järjestötoimintaan. Arvo kertoo, että järjestötoiminta on yksi kolmesta keskeisestä harrastuksesta. Muita ovat Mäntyharjulla sijaitsevan kotitilan hoito ja metsätyöt sekä pyöräily. Pyöräily onkin ollut voimaperäistä. 50 vuotta täytettyään Arvo on ajanut joka toinen tai kolmas vuosi 2 viikon rupeaman Helsingistä Utsjoelle. Se tekee 5-tietä myötäillen noin kilometriä. Arjessa syntyy pyörälenkkejä Munkkiniemen Otaniemen lähistön pyöräteillä. Pyörälenkit ovat muistuttaneet Arvon uraa. Molemmissa hän on polkenut etelästä pohjoiseen. Uralla ilmeisesti enemmän myötämäkiä kuin pyöräretkellä. Hän sanookin olevansa kuin Paasilinnan siltainsinööri Jaatinen, onnellinen mies *). * ) Arto Paasilinna: Onnellinen mies, WSOY MAANKÄYTTÖ

13 Väestöluettelotietojen paikantamisella voidaan havainnollistaa pitkän ajan asutuskehitystä. Kuvassa rekonstruktio etelähämäläisen Lammin pitäjän asutusrakenteen kehityksestä ryhmäkylistä hajakyliin Taustalla on esitetty RHR-aineiston mukainen nykyinen asutus. Juha Riihiranta Asutuksen historiasta ja kerroksellisuudesta kertovaa aineistoa tarvitaan monilla aloilla. Vanhan maaseutuasutuksen sijoittumista ja pitkän ajan asutuskehitystä on mahdollista rekonstruoida historiallisten väestöluetteloiden avulla. Tällöin asutuksen paikantaminen voidaan kohdentaa ajallisesti ja alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. VANHAN ASUTUKSEN JÄLJILLÄ ASUTUKSESTA KERTOVAA PAIKKATIETOA on historian saatossa tallentunut karttojen ohella erilaisiin väestöluetteloihin, joissa mainitaan parhaimmillaan kaikki laadinta-ajankohdan asumukset. Koska käytettävissä olevaan historialliseen karttaaineistoon liittyy paljon puutteita ja rajoituksia, suomalaisasumukset on merkitty väestöluetteloihin karttoja kattavammin ja yhteismitallisemmin. Esimerkiksi kaikkia asumuksia, kuten torppia, ei välttämättä ole lainkaan piirretty vanhimmille kartoille. Yhteismitallista, samanaikaista ja yksityiskohtaista karttaaineistoa on Suomessa käytettävissä yksittäisiä kyliä ja jakokuntia laajemmilta alueilta paikoin vasta 1900-luvulta lähtien. Kartta- ja väestöluettelotietoja yhdistelemällä entisaikojen maaseutuasutuksesta on mahdollista saada tarkinta ja luotettavinta tietoa. Väestöluettelotietoja on aikaisemmin yhdistetty historiallisen karttamateriaalin tietoihin ja käytetty lähinnä myöhäiskeskiaikaisen ja uuden ajan alun asutuksen paikantamiseen. Tällaisia tutkimuksia on hyödynnetty ensisijaisesti arkeologisen työn tai seudullisen suunnittelun pohjamateriaalina. Samaan tapaan myös myöhemmän uuden ajan asutuksen paikantamisessa 1600-luvulta 1800-luvulle on järkevää hyödyntää väestöluet- pitkän ajan asutuskehityksen rekonstruointi Juha Riihiranta teloiden sisältämiä epäsuoria sijaintitietoja. Tällöin asumusten paikantamista ei tarvitse sitoa karttojen laadinta-ajankohtiin tai aluerajauksiin, vaan tutkimus voidaan kohdentaa ajallisesti ja alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Näin voidaan rekonstruoida laajankin alueen asutusta tiettynä poikkileikkausajankohtana sekä pitkän aikavälin asutuskehitystä. Väestöluetteloiden ja karttojen tietoja vertailemalla saadaan samalla käsitys myös karttojen luotettavuudesta. MAANKÄYTTÖ

14 Juha Riihiranta Geokoodauksen jälkeen väestöluettelotiedoista tulee spatiaalisesti yhdenvertaista aineistoa nykykarttojen kanssa. Kuvassa rekonstruktio Lammin kirkonkylän vuoden 1855 asutuksesta peruskartan päällä esitettynä. 14 MAANKÄYTTÖ

15 Yhteismitallista, saman aikaista ja yksityiskohtaista kartta aineistoa on Suomessa käytettävissä yksittäisiä kyliä ja jako kuntia laajemmilta alueilta paikoin vasta 1900-luvulta lähtien. VÄESTÖLUETTELOISSA EPÄSUORAA SIJAINTITIETOA ASUTUKSESTA Väestöluetteloiksi kutsutaan valtiovallan ja seurakuntien ylläpitämiä luetteloita tai rekistereitä väestöstä. Historiallisesti merkittävimpiä väestöluetteloita Suomessa ovat olleet valtion laatimat maa- ja henkikirjat sekä kirkolliset rippikirjat. Niiden avulla on mahdollista seurata vanhimpien talonpoikaistalojen historiaa ja asukkaita 1540-luvulta 1900-luvulle saakka. Väestöluetteloihin on henkilönimien lisäksi tallennettu erilaista paikkatietoa henkilöiden asuinpaikoista. Asumusten sijainteihin viitataan epäsuoran sijaintitiedon, kuten talon- ja torpannimien, talonumeroiden, verolukujen, ammattien ja henkilönimien avulla. Talon- ja torpannimissä voi myös itsessään olla viittauksia asumusten sijainteihin. Varsinkin torppia on nimetty paljon niiden sijaintipaikan perusteella luvulta lähtien maa- ja henkikirjoihin on kirjattu myös talonumerot, jotka ovat muodostaneet lähes näihin päiviin saakka suomalaisen kiinteistöjärjestelmän perustan. VÄESTÖLUETTELOTIETOJA VOIDAAN GEOKOODATA Väestöluetteloiden epäsuora sijaintitieto on mahdollista muuttaa koordinaattien avulla ilmaistuksi suoraksi sijaintitiedoksi yhdistämällä väestöluettelotiedot eri-ikäisten suurimittakaavaisten karttojen merkintöihin. Tätä kutustaan geokoodaukseksi. Kun vanhat paperikartat muutetaan rasterikuviksi ja georekisteröidään paikkatieto-ohjelmassa nykykoordinaatistoon, väestöluetteloiden asumusmerkinnät saadaan vektoroitua digitaalisiksi paikkatietokohteiksi. Väestöluettelotietojen geokoodauksessa keskeisimpiä viiteaineistoja ovat ja 1700-lukujen geometriset kartat, isojako- ja uusjakokartat, tilus- ja osittamiskartat, Senaatin kartastot, 1900-luvun pitäjänkartat, suomalaiset topografikartat ja vanhimmat peruskartat. Suurimittakaavaiset kartat mahdollistavat asumusten yksityiskohtaisen paikantamisen, jolloin esimerkiksi ryhmäkylien kaltaisten tiiviisti asuttujen alueiden alueellinen ulottuvuus saadaan näkyviin. Suurimittakaavaisten karttojen ohella väestöluettelotietojen geokoodauksessa voidaan hyödyntää mm. pienimittakaavaisten karttojen asumusmerkintöjä, kiinteistönmuodostumistietoja, kiinteistö- ja torppa-asumusten haltijaketjuja, asumusnimien sijaintiviittauksia, RHR-aineistoa ja muinaisjäännösrekisteriä. Pienimittakaavaisia karttoja voidaan käyttää väestöluettelotietojen yleispiirteiseen paikantamiseen ja suurimittakaavaisten karttojen ajallisten aukkokohtien paikkaamiseen. Asutuksen paikantamisen kannalta keskeisimpiä yleispiirteisiä karttoja ovat 1700-luvun pitäjänkartat ja rekognosointikartasto sekä 1800-luvun kihlakunnankartat ja Kalmbergin kartasto, joista jälkimmäiseen on paikoin tallentunut ainutlaatuinen poikkileikkaus 1800-luvun alkupuoliskolla kehittyneestä haja-asutuksesta. Suurimittakaavaisessa kartta-aineistossa on selvä aukkokohta juuri 1800-luvun alkupuoliskolla, sillä talojen osittaminen oli tuolloin vielä rajoitettua ja pääosa Venäjän sotilaskartoittajien autonomianaikaisesta tuotannosta on kadonnut tai säilötty suomalaisten ulottumattomiin venäläisarkistojen syövereihin. Vanhin käytettävissä oleva laaja-alainen, tarkkuudeltaan peruskarttoihin rinnastettavissa oleva kartasto Suomesta on venäläinen topografinen kartasto 1800-luvun loppupuolelta. Tämä ns. Senaatin kartasto käsittää suurin piirtein linjan Pori Hämeenlinna Lappeenranta eteläpuoleisen Suomen. Niinpä kartaston ulkopuolisilla alueilla 1800-luvun väestöluettelotietojen yksityiskohtaisessa paikantamisessa on paikoin käytettävä myös 1900-luvun kartta-aineistoa, kuten pitäjänkarttoja ja vuokraaluejärjestelyiden karttoja. VAATIVIA LÄHDEAINEISTOJA Vanhat väestöluettelot ja kartat ovat vaativia lähdeaineistoja, joiden syvällinen ymmärtäminen edellyttää mm. tutkittavan alueen historiallisen kehityksen hahmottamista, maanmittauksen historian ja väestöluetteloiden erityispiirteiden tuntemusta sekä ruotsin kielen ja vanhojen käsialojen hallintaa. Historiallisten karttojen kuvaamat ilmiöt ja mittakaava ovat aina sidoksissa karttojen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Karttojen tapaan myös väestöluetteloiden tiedoissa saattaa olla puutteita, ja luotettavan lopputuloksen turvaamiseksi eri väestöluetteloita onkin syytä käyttää rinnakkain. Karttatyypeistä isojakokartat ovat selvästi keskeisin ja monipuolisin lähdeaineisto, jonka perusteella on tietyin edellytyksin mahdollista geokoodata sekä isojakoa edeltäneen että sen jälkeisen ajan väestöluettelotietoja. Myös myöhemmän uuden ajan asutuksen paikantamisessa 1600-luvulta 1800-luvulle on järkevää hyödyntää väestö luetteloiden sisältämiä epä suoria sijaintitietoja. MAANKÄYTTÖ

16 Kansallisarkisto Väestöluetteloissa asumusten sijainteihin viitataan epäsuorasti mm. kylän- ja talonnimillä. Kuvassa maakirjamerkintöjä vuodelta Länsisuomalainen asutus on vanhastaan muodostanut ryhmäkyliä. Kuvassa Lammin Kataloisten kylä 1900-luvun alussa. Väestöluettelotietojen avulla tehtyjä asumuspaikannuksia voidaan hyödyntää maan käytön suunnittelussa, historianja maisemantutkimuksessa, nimistö suunnittelussa sekä arkeo logisissa tutkimuksissa. ASUTUSPAIKANNUSTEN LUOTETTAVUUS Ruotsalaistutkimuksissa on osoitettu, että keskiaikaiset asumukset eivät välttämättä ole sijainneet vanhimpiin karttoihin piirretyissä paikoissa, vaan niiden lähistöllä tai reunoilla. Sisällöltään, tarkkuudeltaan ja iältään erilaisten lähdemateriaalien käyttäminen tuo väistämättä epävarmuutta myös uuden ajan asutuksen paikantamiseen. Mahdollisia virheitä voi liittyä varsinkin niihin geokoodauksiin, joissa suurimittakaavaiset karttalähteet ovat ajallisesti kaukana väestöluettelon laadinta-ajankohdasta. Tällaisissa tapauksissa on mahdollista, että asutuksen todellinen jatkuvuus poikkeaa nuorempaan tai vanhempaan kartta-aineistoon perustuvasta tulkinnasta. Väestöluettelotietojen geokoodausprosessista onkin järkevää tehdä mahdollisimman läpinäkyvä raportoimalla tehdyt geokoodaukset yksityiskohtaisesti. Tällä tavalla tehtyjen tulkintojen luotettavuutta ja käytettävyyttä voidaan tarvittaessa myöhemmin arvioida tapauskohtaisesti. Paikannusten luotettavuutta voidaan parantaa edellä mainittujen viiteaineistojen sekä arkeologisten inventointien avulla. Samalla on syytä korostaa, että kaikkia väestöluetteloihin kirjattuja asumuksia ei ole mahdollista paikantaa. Erityisesti tämä koskee mäkitupia, käsityöläis- ja itsellisasumuksia ja muita sellaisia asu- Juha Riihiranta 16 MAANKÄYTTÖ

17 muksia, joita ei ole nimetty väestöluetteloissa tai joiden sijaintia ei ole esitetty kartoissa. Hämeenlinnan Lammin alueelta on tuotettu väestöluettelotietoihin perustuvat rekonstruktiot 1690-, ja 1850-luvun asutuksesta. Lammin paikannukset osoittavat, että merkittävä osa myöhemmän uuden ajan väestöluettelotiedoista on mahdollista paikantaa yksityiskohtaisesti ainakin länsisuomalaisen asutuskehityksen alueilla. HAASTEENA AJALLISESTI MUUTTUVA PAIKKATIETO Vanhojen väestöluettelotietojen geokoodaaminen ei käytännössä ole mahdollista ohjelmistopohjaisilla menetelmillä, koska käytettävissä on harvoin tarkoitukseen soveltuvaa viiteaineistoa. Paikkatiedon ajallinen muuttuminen on suurin geokoodaukseen liittyvistä haasteita, eikä väestöluetteloon kirjattu paikannimi välttämättä yksinään edes riitä asumuksen yksiselitteiseen paikantamiseen. Väestöluettelotietojen manuaalisessakin geokoodaamisessa voidaan kuitenkin hyödyntää digitoituja historiallisia aineistoja. Maanmittauslaitoksen ja Kansallisarkiston digitoimat paperikartat ja väestöluettelot hakemistoineen sujuvoittavat väestöluettelotietojen geokoodausprosessia merkittävästi ja parantavat välillisesti myös paikannusten luotettavuutta. Työmäärään vaikuttavat mm. paikannettavan asutuksen määrä, tuotettavan paikkatietoaineiston käyttötarkoitus ja -mittakaava, tarkasteltavan alueen maantieteellinen laajuus sekä käytettävissä oleva suurimittakaavainen kartta-aineisto. TIETOA PITKÄN AJAN ASUTUSKEHITYKSESTÄ Väestöluettelotietojen avulla tehtyjä asumuspaikannuksia voidaan hyödyntää maankäytön suunnittelussa, historian- ja maisemantutkimuksessa, nimistösuunnittelussa sekä arkeologisissa tutkimuksissa. Maankäytön suunnittelussa tällaiset paikannukset palvelevat erityisesti yleiskaavatason suunnittelua. Niiden perusteella voidaan myös arvioida muinaisjäännöspotentiaalia ja muinaisjäännöksiin liittyviä selvitystarpeita. Väestöluettelotiedot mahdollistavat pitkän ajan asutuskehityksen rekonstruoinnin ja tuovat siten monin paikoin lisäarvoa erityisesti karttaköyhän 1800-luvun asutuksen tarkastelemiseen sekä maaseudun hajaasutuskehityksen tutkimiseen. Artikkeli perustuu kirjoittajan opinnäytetyöhön Lammin pitäjän asutuskehityksen rekonstruointi ryhmäkylistä hajakyliin : Väestöluettelotietojen hyödyntäminen uuden ajan asutuksen paikantamisessa (2017). JUHA RIIHIRANTA on maanmittausinsinööri (ylempi AMK), joka työskentelee maankäytön suunnittelun projektipäällikkönä Ramboll Finland Oy:ssa ja on erikoistunut historiallisen paikkatiedon tuottamiseen. Sähköposti juha.riihiranta ramboll.fi. MAANKÄYTTÖ

18 Osallistuminen on oppimisprosessi Heli-Maija Nevala Lahtelaiset nuoret ja kunnallispoliitikot rakensivat tulevaisuuden kaupunkia syyskuussa Pelissä yhteinen kaupunki! -työpaja antaa eväitä vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön Lahden kaupunki / Lassi Häkkinen Kaupunkilaisten osallistaminen kaupunkiympäristön kehittämiseen sisältää haastetta kerrakseen. Myös eri alojen ammattilaisten ja päättäjien yhteistyö edellyttää vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja. Yhteistoiminnallisella oppimisella on mahdollista päästä hyvään vuorovaikutukseen, rakentaa luottamusta ja antaa osallisille valmiuksia osallistumiseen. SEKÄ ASIANTUNTIJOIDEN ETTÄ OSALLISTEN kokemukset osallistumisesta maankäytön suunnitteluun ovat usein lannistavia. Vaikka lain tavoite kansalaisten osallistamisesta on hyvä, herättävät jo osallistumiseen liittyvät käsitteet varsin negatiivisia mielikuvia: muistutus tai valitus viittaa enemmänkin virheiden korjaamiseen ja muutosten vastustamiseen kuin yhteisen näkemyksen rakentamiseen. Monissa kunnissa kehitetäänkin keinoja myönteisempään vaikuttamiseen monipuolistamalla osallistumisen menetelmiä ja kanavia. Sekä asukkaiden että ammattilaisten kokemusta osallistumisen mielekkyydestä voidaan parantaa aloittamalla kuuleminen jo kaavoituksen varhaisessa vaiheessa. Asukkaille järjestetään epämuodollisia kävelykierroksia ja keskustelutilaisuuksia. Mielipiteitä ja ideoita kerätään digitaalisilla kysely- ja karttapohjilla. Minecraft-peliympäristöä ja virtuaalitodellisuutta kokeillaan ideoiden keräämiseen. Sosiaalinen media on luonut uudenlaista asukasaktiivisuutta, ja esimerkiksi Lahdessa kaupunkiympäristön palvelualue hyödyntää aktiivisesti Twitteriä vuorovaikutuksessa kaupunkilaisten kanssa. 18 MAANKÄYTTÖ

19 Osallistaminen ja osallistuminen on helpointa pistemäisissä, melko suppeissa ja selkeissä kehityskohteissa. Mutta entä kun pitäisi ratkoa ristiriitatilanteita, priorisoida arvopohjaisia valintoja tai rakentaa kaupungin tulevaisuutta? YHTEISTYÖ EI OLE HELPPOA AMMATTILAISILLEKAAN Alueidenkäytön suunnittelun ja kaupunkikehittämisen kompleksisuus merkitsee haastetta paitsi kaupunkikehityksen asiantuntijoiden ja osallisten, myös muiden toimialojen ammattilaisten ja poliittisten päättäjien yhteistyössä. Kaupunkisuunnittelu on monenlaisten näkemysten ja tavoitteiden yhteen sovittelua. Sujuva ja pitkäjänteinen maankäytön suunnittelu edellyttää kaupungin eri toimialojen, asukkaiden, elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja päättäjien yhteistä ymmärrystä ja tahtoa tai vähintäänkin kaikkien osapuolten valmiutta ajatella laajemmin. Kun erilaiset taustat ja arvot, tarpeet ja ajattelumallit, lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet sekä yksityiset ja yhteiset intressit törmäävät, on kyse vuorovaikutuksesta ja neuvottelusta. Maankäytön suunnittelija saattaakin kokea tarvitsevansa myös diplomaatin ammattitaitoa. KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN On sanottu, että tulevaisuus ratkaistaan kaupungeissa. Kaupunkisuunnittelulla mahdollistetaan kestävää tulevaisuutta tai jarrutetaan sitä. Suunnitteluratkaisut määrittelevät puitteet päivittäiselle elämällemme, palveluille, liikenteelle ja yritystoiminnalle usein vuosikymmeniksi. Kaupunkitasolla tehtävät päätökset eivät vaikuta pelkästään paikallisesti, vaan kaupungeilla on suuri merkitys esimerkiksi ilmastonmuutokselle. Kun tavoittelemme kestävää tulevaisuutta, osallistumisen ja yhteistyön haastekertoimet kasvavat entisestään. Osallisten, ammattilaisen ja poliitikkojen pitäisi nostaa katse kapeista intresseistä ja päivänpolttavista kysymyksistä paljon kauemmas tulevaisuuteen ja pohtia yhdessä, mitä haluamme siellä nähdä. Kestävän kaupungin kehittäminen edellyttää monimutkaisten syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä ja ongelmanratkaisua systeemitasolla. Se ei ole edes mahdollista ilman monialaista yhteistyötä. Täytyy siis luoda paikkoja ja aikoja erilaisten toimijoiden kohtaamiselle ja oppimiselle. Yksi tällainen alusta on Pelissä yhteinen kaupunki! -työpaja. Täytyy luoda paikkoja ja aikoja eri toimijoiden kohtaamiselle ja oppimiselle. TEKEMÄLLÄ OPPII MYÖS YHTEISTYÖTÄ Pelissä yhteinen kaupunki! on yhteistoiminnallinen, pelillistäkin oppimista hyödyntävä työpaja. Sen on kehittänyt Suomen ympäristöopisto SYKLI yhteistyössä opettajien ja kaupunkisuunnittelu- ja ympäristöasiantuntijoiden kanssa. Taustalla on ymmärrys oppimisesta toiminnallisuuden ja vuorovaikutuksen kautta. Pelissä yhteinen kaupunki! -työpajan osallistujat ovat nuoria tai aikuisia. Osallistujien tehtävänä on rakentaa tiimeinä pienoismalleja kaupunginosista, jotka ovat osa yhteistä, kuvitteellista kaupunkia. Tavoitteena on elinvoimainen ja kiinnostava sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kaupunki. Digitaalisten pelien ja oppimisympäristöjen ajassa käsillä tekemisen ja yhdessä kokemisen lumo ei ole kadonnut. Sekä nuoret että aikuiset tarttuvat innolla hommiin: keskustelemaan, rakentamaan, oppimaan ja visioimaan. Työskentelyä ohjaa fasilitoija, joka on kaupunkisuunnittelua tunteva oppimisen ja vuorovaikutuksen asiantuntija. Työpaja johdattaa osallistujat pohtimaan yhdessä, mikä on hyvä kaupunki nyt ja tulevaisuudessa. Sen tavoitteena herättää osallistujien kiinnostus elinympäristöönsä ja lisätä ymmärrystä kaupunkiympäristön ja -suunnittelun eri näkökulmista. Tämä edesauttaa realistista ja rakentavaa osallistumista todelliseen kaupunkisuunnitteluun. Kaupunkisuunnittelun ammattilaiset tuovat pajaan sen eri näkökulmat. He toimivat asiantuntijoina, keskustelijoina ja sparraajina. Mukana on tyypillisesti kaavoituksen, viherympäristön, kulttuuriympäristön ja liikennesuunnittelun asiantuntijat. Niissä kaupungeissa, joissa työskentelee vuorovaikutusasiantuntija, myös hän on osallistunut työpajaan. Työpajan osallistujat ovat yleensä olleet maallikoita, mutta kaupunkisuunnittelun asiantuntijoilta kuultu yleinen kommentti on, että työpaja pitäisi saada keskustelun avaajaksi toimialojen ja poliitikkojen kanssa tehtävään yhteistyöhön. PAJA PALVELEE TOSIELÄMÄÄ Toiminta työpajan konkreettisten haasteiden parissa antaa osallistujille kokemuksia erilaisten tavoitteiden ja intressien sovittelusta. Se herättää tunteita, ja tunteet edesauttavat oppimista. Toisaalta työpajan kaupunkiympäristö on vapaa tosielämän MAANKÄYTTÖ

20 Konkreettinen rakentelu herättää ajattelemaan ja keskustelemaan. SYKLI / Jouni Törmänen realiteeteista ja paikallisista jännitteistä. Tämä mahdollistaa erilaisten toimijoiden avoimen keskustelun ja ympäristöön liittyvien arvojen pohdinnan. Työpajan päätteeksi kokemukset tuodaan lähiympäristön kontekstiin ja todellisiin tilanteisiin. Millaisia tavoitteita ja haasteita on kotikaupunkini kehittämisessä? Miten ristiriitoja on ratkottu? Miten päätöksiä tehdään ja miten voin osallistua? Jotta työpaja ei jäisi irralliseksi kokemukseksi, on tärkeää luoda jatkumo: mahdollisuus osallistua todellisen elinympäristön kehittämiseen. Syksyllä 2016 lahtelaiset nuoret ja kunnallispoliitikot miettivät pajassa yhdessä, mikä on tulevaisuuden hyvä Lahti. Pajan päätteeksi he asettivat yhteiset tavoitteet tulevalle yleiskaavalle, ja tavoitteet sisällytettiin yleiskaavan valmisteluun. Tärkeimmiksi tavoitteiksi he nostivat lisää edullista asumista, paremmat kevyen liikenteen yhteydet kaupunginosien välillä sekä lisää kohtaamispaikkoja, joihin nuoret ovat tervetulleita. SYKLI järjesti työpajan Lahden kaupungin kutsusta yhdessä Lahden kaupunkiympäristön asiantuntijoiden kanssa. Työpajan kaupunkiympäristö on vapaa tosielämän realiteeteista ja paikallisista jännitteistä, mikä mahdollistaa avoimen keskustelun ja ympäristöön liittyvien arvojen pohdinnan. Työpajan anti kaupunkisuunnittelulle on ennen kaikkea hyvän vuorovaikutuksen jatkumo. Paja rakentaa luottamusta ja antaa osallistujille valmiuksia tarkastella kaupunkisuunnittelua monista näkökulmista. Se motivoi osallistumaan rakentavasti elinympäristön kehittämisestä käytävään keskusteluun. NUORET OSALLISTUJARYHMÄNÄ Kansalaisten oikeus osallistua päätöksentekoon on kirjoitettu Suomen lainsäädäntöön poikkeuksellisen vahvasti. Perustuslaki, kuntalaki, maankäyttö- ja rakennuslaki, ympäristönsuojelulaki, varhaiskasvatuslaki, perusopetuslaki ja nuorisolaki kaikki velvoittavat kuulemaan nuoria heidän asioitaan ja ympäristöään koskevassa päätöksenteossa. Mutta kuullaanko nuoria? Osallistuvatko nuoret? Ketä kiinnostaa? kuittaisi moni nuori. Viimeisin kansainvälinen ICCS-tutkimus vuodelta 2016 toi jälleen esille, että suomalaisnuoret kuuluvat maailman parhaimmistoon yhteiskunnallisessa tietämyksessä, mutta motivaatio osallistumiseen ja usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin on vähäisempää kuin muissa teollisuusmaissa (International Civic and Citizenship Education Study 2016). Tämä näkyy laimenevana kiinnostuksena osallistua edustukselliseen demokratiaan, edes äänestämisen tasolla. Passivoidummeko yhteiskunnan jäseninä edelleen? Muutummeko asenteiltamme yhä enemmän julkisia palveluita kuluttaviksi asiakkaiksi? Nuoret ovat aliedustettu ryhmä myös maankäytön suunnitteluun ja kaupunkikehittämiseen liittyvässä osallistumisessa. Jos demokraattisen yhteiskunnan tarjoamat vaikuttamisen kanavat eivät vaikuta nuorille uskottavilta ja merkityksellisiltä, vaarana on, että tyytymättömyyden ja irrallisuuden tunteet ja osallistumisen tarpeet kanavoituvat vähemmän rakentavilla tavoilla. KASVUA OSALLISTUMISEEN YHTEISTYÖTÄ KOULUJEN KANSSA Maankäytön suunnittelulla ja kaupunkikehityksellä on yhteisiä intressejä kasvatussektorin kanssa. Koulun tehtävänä on 20 MAANKÄYTTÖ

21 kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia kansalaisia. Kaupunkisuunnittelulle yhteistyö koulujen ja nuorisotyön kanssa tarjoaa mahdollisuuksia osallistaa ryhmää, joka perinteisillä kuulemismenettelyillä tavoitetaan heikosti. Parhaassa tapauksessa yhteistyö auttaa kasvattamaan aktiivisia kaupunkilaisia, joilla on myönteinen asenne ja valmiuksia osallistua kaupunkikehitykseen rakentavalla tavalla. Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma ohjaa kouluja uudistamaan oppimista: ilmiöitä tutkitaan oppiaineiden rajoja ylittäen, oppiminen viedään ulos luokista tosielämän konteksteihin ja koulun tulisi tehdä yhteistyötä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Kaupunkiympäristön toimiala voi tarjota tähän mahdollisuuksia samalla, kun se toteuttaa omaa perustehtäväänsä. Jotta päästään aitoon ja vaikuttavaan osallistumiseen nuorten omassa elinympäristössä, osana koulutyötä, tarvitaan yhteistyötä koulun ja kaupunkiympäristöstä vastaavien viranomaisten välillä. Osallistuminen voi olla pienimuotoista lähiympäristön kohentamista tai tiedonkeruuta kaupunkisuunnittelulle: miten nuoret kokevat lähiympäristönsä? Missä on vaaran paikkoja? Mitkä paikat pitäisi säilyttää sellaisenaan? Osallistuminen voi liittyä myös laajempaan kaupunkikehityshankkeeseen. Näin saadaan tuntumaa suunnitteluprosessin luonteesta ja myös osallistumisen realiteeteista, kuten pitkistä aikatauluista ja ristiriitaistenkin tarpeiden yhteensovittamisesta. Yhteistyö edellyttää motivaatiota, osaamista ja joustoa sekä kouluilta että asiantuntijoilta. Erilaisilla toimijoilla on erilaiset lähtökohdat, tavoitteet ja reunaehdot, jotka täytyy avata toiselle osapuolelle. Koulujen kanssa tehtävä yhteistyö on kuitenkin arvokasta jo siksi, että se tarjoaa osallistumisen osallisuuden kokemuksia kaikille nuorille, ei ainoastaan aktiivisimmalle joukolle. YHTEISTYÖHÖN KOULUTUKSEN KAUTTA Tällaista yhteistyötä pyrittiin luomaan opettajankoulutuksilla, joita SYKLI toteutti pääkaupunkiseudun kunnissa, Lahdessa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa vuosina Yläkoulun ja lukion opettajat tutustuivat kaupunkiteemaan ja kunnan asiantuntijoihin Pelissä yhteinen kaupunki! -työpajoissa. Sen jälkeen opettajat suunnittelivat nuorten elinympäristöön liittyvän oppimiskokonaisuuden, jossa sovellettiin eri oppiaineiden oppimistavoitteita. Tavoitteena oli sisällyttää oppimiskokonaisuuksiin aitoa, molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä. Esimerkiksi Lahden, Espoon, Vantaan ja Helsingin vuorovaikutussuunnittelijat ehdottivat kouluille pienimuotoista yhteistyötä, jossa lähtökohtana olivat realistiset vaikutusmahdollisuudet. Lahdessa työskentely viedään vielä pitemmälle: kaupunkiympäristön palvelualue ja koulut suunnittelevat yhdessä mallia, jossa osallistumisen piiri ja toimintatavat kasvavat lapsen ja nuoren Digitaalisten pelien ja oppimisympäristöjen ajassa käsillä tekemisen ja yhdessä kokemisen lumo ei ole kadonnut. Eri oppiaineiden opettajat näkevät kaupungissa erilaisia asioita ja oppivat myös toisiltaan. SYKLI / Jouni Törmänen MAANKÄYTTÖ

22 Kaupunkisuunnittelulle yhteistyö koulujen ja nuoriso työn kanssa tarjoaa mahdollisuuksia osallistaa ryhmää, joka perinteisillä kuulemis menettelyillä tavoitetaan heikosti. mukana. Työskentely käynnistyi osana SYKLIn toteuttamaa ja Opetushallituksen rahoittamaa opettajankoulutushanketta ja jatkuu nyt Ympäristöministeriön avustuksen turvin. Toimijat kokeilevat ja kehittävät yhteistyötä, joka olisi pitkäkestoista, suunnitelmallista ja vaikuttavaa. Se palvelisi sekä koulun että kaupunkiympäristön perustehtävää ja istuisi molempien arkeen. Ennen kaikkea se tavoittaisi lapsia ja nuoria laajasti, tarjoten heille osallistumisen mahdollisuuksia ja merkityksellisiä kokemuksia kuulumisesta yhteisöön omaan kaupunkiin. Koin Pelissä yhteinen kaupunki! -työpajan tehokkaaksi ja hauskaksi tavaksi opettaa kaupunkisuunnitteluun liittyviä näkökulmia. Pelimäinen ote ja ohjaajien kokemus fasilitoivista menetelmistä loivat turvallisen ilmapiirin osallistumiselle. Kaikki osallistujat innostettiin hienosti mukaan heti alusta lähtien. Aikaa oli varattu juuri sopivasti eri vaiheita ja keskustelua varten. Henrik Saari Vuorovaikutussuunnittelija, Lahden kaupunkiympäristön palvelualue Työpaja oli rakennettu hienosti niin, että osallistujat pääsivät heti käsiksi tekemiseen, uuden luomiseen ja ideointiin. Kaupunkisuunnittelulle kaikkein olennaisimmat asiat, kuten muutokset, ristiriidat ja ulkoa sanellut ehdot nostettiin hienosti esille, kun tiimien täydelliset suunnitelmat jouduttiin lopulta rikkomaan hyvin olennaisella tavalla. Samalla jouduttiin kohtamaan se kaikkein vaativin suunnittelutehtävä: etsimään konfliktinratkaisua. Markus Lehmuskoski Kaava-arkkitehti, Lahden kaupunkiympäristön palvelualue Heli-Maija Nevala työskentelee SYKLIssä kouluttajana ja projektipäällikkönä. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri, pääaineena ympäristötieteet, sekä opettaja. Nevala on työskennellyt 1990-luvulta lähtien erilaisissa kestävän kehityksen viestintään liittyvissä ja oppimista kehittävissä hankkeissa sekä aikuiskouluttajana. Sähköposti heli-maija.nevala sykli.fi. Lisätietoja: MAANKÄYTTÖ

23 H Ä R K Ä Ä S A R V I S T A Olenko minä veljeni vartija? Olen jo vuosikymmeniä ihmetellyt, mihin uusia asuntoja jatkuvasti tarvitaan suuria määriä, kun kaikilla on jo varsin mukava asunto eikä väestö ole nopeasti lisääntymässä syntyvyyden laskiessa. Selityshän on yksinkertainen. Kun ihmiset muuttavat kotiseudultaan mielestään parempiin oloihin, he tarvitsevat uuden asunnon. Kun vanha asunto ei sijaintinsa takia kelpaa kenellekään, se jää rappeutumaan tai puretaan. Uusien asuntojen rakentaminen ei lisääkään vastaavasti asuntojen määrää. Suomi oli aikoinaan, historiallisesti ajatellen ei kovinkaan kauan sitten, maatalousvaltainen maa. Sodan jälkeen karjalaisia asutettiin runsaasti maaseudulle. Samaan aikaan ja sen jälkeen tuettiin myös muiden maataloutta harjoittavien toimintaa. Moni evakko sai asuin- ja työpaikakseen ns. kylmän tilan, jolloin ensi töiksi piti raivata pellot ja rakentaa rakennukset. Tiloilla asuttiin, kunnes metsät oli hakattu ja sitten tilat kylmenivät jälleen väen muuttaessa työn perässä asutuskeskuksiin tai Ruotsiin. Navetat tyhjilleen, pellot pakettiin ja asuinrakennuksista satunnaisia lomapaikkoja. Maaseudun autioitumiskehitys jatkuu vieläkin. Tuoreena esimerkkinä on Pylkönmäki. Sen kirkonkylän viimeinen kauppa aiotaan sulkea tappiollisena. Ihmisten muuttaessa taajamista ei tullut tiiviitä. Entinen maalainen ei halunnut kaavoituksella kahlittua asumista vaan kuin muistona menneestä ison tontin jostakin korvesta kaavaalueen ulkopuolelta. Taajamiin johtavien teitten varteen syntyi nauhamaista asutusta. Tätä kehitystä edesauttoi ns. perusrakennusoikeus, jota ei esim. muissa pohjoismaissa ole ollut pitkään aikaan. Siitä on meillä käyty runsaasti poliittista vääntöä. Perusrakennusoikeutta voidaan pitää eräänlaisena perustyhmyysoikeutena, jos ajatellaan sen vaikutusta myytävien kiinteistöjen arvoihin. Kuten tunnettua, kiinteistöjen arvoon vaikuttaa kolme tekijää: sijainti, sijainti ja sijainti. Jos rakennat ilman kaavan tuomia rajoituksia jonnekin periferiaan hulppean, huippuyksilöllisen ja kalliin pesäpaikan, et saa siitä myydessäsi kuin murto-osan rakennuskustannuksista. Ihmisten varallisuudesta suurin osa on asunnoissa. Olisiko kansallinen velvollisuus tuntea vastuuta näiden omaisuuksien arvon säilymisestä? Vapautta arvostetaan ja korostetaan, ja saahan ihminen tuhlata omaisuutensa myös vaikkapa ryyppäämällä (tietää veroja valtiolle), pelaamalla uhkapelejä tai harjoittamalla riskisijoituksia. Olenko minä veljeni vartija? On kuitenkin sääli, jos ihminen pettyy tulevaisuuteen kohdistuneissa odotuksissaan niin paljon kuin kiinteistökaupoissa näyttää käyvän. Eihän siitä suurta melua nosteta. Kukin jää nuolemaan haavojaan niin kuin 1990-luvun alun suuressa romahduksessa. Uusi, kaupungissa syntynyt sukupolvi ei haikaillen muistele entistä maalla asumista vaan on jo kasvanut urbaanisuuteen. Halutaan asua suuren kaupungin keskustassa älypuhelimia näppäillen. Sen myötä suosittujen alueiden asumiskustannukset nousevat pilviin niin omistusasunnoissa kuin vuokraasunnoissakin. Menneinä vuosikymmeninä haluttiin kasvattaa asuinpinta-alaa asukasta kohden ja siinä onnistuttiinkin vähitellen. Nyt, kun pienipalkkaisella valtaväestöllä ei ole halutuilla alueilla mitään mahdollisuuksia hankkia kohtuukokoisia asuntoja, on asia onnistuttu kääntämään päälaelleen. Nyt on hienoa ja trendikästä asua pienessä asunnossa. Helsingissä asunnon ihannekoko on nyt 15 m 2 ainakin jos Helsingin Sanomissa julkaistuja kertomuksia on uskominen. Onhan se ekologista. Kehityksen tiellä ollaan, mutta kaukaisten takavuosien ihanneyhteiskuntaan on vielä matkaa. Entisessä kotikaupungissani Karkkilassa on vanhan Högforsin valimon jäljiltä laaja valimomuseoalue. Valimotoimintaa jatkaa nykyisin Componenta Oy. Eräs museon nähtävyyksistä on valimon mestarin talo 1800-luvulta. Sen eteisestä päästään mestarin aika vaatimattomaan asuntoon. Toisen oven takana on noin neljän neliömetrin kokoinen huone. Siinä piti aikoinaan kortteeria neljä valimon työmiestä. Se oli mahdollista siten, että he kävivät pareittain töissä tehtaalla eri vuoroissa ja myös nukkuivat vuorotellen. Tähän kehityksen tilaan meillä on siis vielä matkaa. Pitkäaikainen kansanedustaja, viisinkertainen ministeri ja eduskunnan 1. varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk) esitti (HS ), että Helsingin väestönkasvua ei ole syytä nopeuttaa. Hänen kirjoituksensa pohjana oli äskettäin julkaistu Helsingin seudun kasvuprojekti. Pekkarisen mukaan Suomi tarvitsee vahvan pääkaupungin ja pääkaupunkiseudun, mutta pyrkimys sen tekemiseen nopeuttamalla alueen väestönkasvua konsulttitoimiston ja Jan Vapaavuoren (kok) esittämillä toimilla ei voi tulla kysymykseen. Minun on helppo yhtyä Pekkarisen näkemyksiin. Mitähän hänen purkauksestaan mahtaakaan seurata? Varmaankin haudanhiljaisuus. Pääkaupunkiseudun voimakas kasvattaminen vie muualta resursseja. Viime aikojen kehitys on näkynyt myös rakentamisen voimakkaana lisääntymisenä pääkaupunkiseudulla. Tämän seurauksena on syntynyt suuria laatuongelmia. Niistä kerrotaan Heikki Arolan kirjoituksessa Helsingin Sanomissa Resurssit ovat tiukoilla. Pulaa on esimerkiksi osaavista työnjohtajista, suunnittelijoista ja valvojista. Työvoiman vaihtuvuus on myös suuri ongelma. Työmaita on jouduttu jopa keskeyttämään virheellisten elementtiasennusten takia. Tätä katselee myös työttömien suuri armeija. Kun kiireellä tehdään, ovat virheetkin elementissään, ja ostaja nekin maksaa. Raimo Koivistoinen raimo.koivistoinen kolumbus.fi MAANKÄYTTÖ

24 AlpTransit Gotthard Ltd Kilometrit taittuvat Leena Jokiranta Alppimaan uumenissa Maailman pisin rautatietunneli vie matkustajat Sveitsin Alpeilta Italiaan ennätysnopeasti. SVEITSILÄINEN INSINÖÖRIOSAAMINEN tunnetaan hyvin Euroopassa. Erityisesti tunnelirakentaminen vaativissa olosuhteissa on perinteisesti ollut vahvuutemme, Schweizerische Bundesbahnin (SBB) infrastruktuurijohtaja Michel Kunz toteaa. Tarkkuus rakennustöiden aikataulussa sekä kustannusarviossa ovat meille oleellisia kunnia-asioita. Tunnelirakentamiseen on Sveitsissä suhtauduttu erityisellä aktiivisuudella maan ympäristölainsäädännön myötä. Kansanäänestyksessä 24 vuotta sitten hyväksytty aloite Alppien suojelemisesta raskaasti kuormittavalta transitliikenteeltä motivoi alan tutkijoita ja rakentajia tunneli-innovaatioihin. Viime vuosien aikana niiden rakentamiseen on haluttu investoida riittävällä volyymilla. Pitkällä tähtäimellä tavoitteenamme on siirtää kansainvälinen tavaraliikenne rekkayrityksistä raiteille ja näin vähentää liikennereittien ruuhkaisuutta sekä lisätä liikenneturvallisuutta, Michel Kunz sanoo. MAAILMAN PISIN RAUTATIETUNNELI VALMISTUI AIKATAULUSSA Viime vuosien kiinnostavin tunnelihanke alppimaassa on ollut insinööri Carl Eduard Grunerin suunnittelema Gotthard-Basistunnel, joka avattiin viime vuoden joulukuussa. Alppien ali kulkeva tunneli tuli maksamaan 11 miljardia euroa. Rakentaminen kesti 17 vuotta. Lopullisesti tunneli on valmis vuonna 2020, jolloin kaikki uusi kapasiteetti on käytössä. Sen jälkeen junakyyti Zürichin ja Luganon välillä nopeutuu tasan tunnilla verrattuna aikaan ennen pohjatunnelia. Gotthardin pohjatunneli on ensimmäinen Alppien läpi kulkeva tunneli, jossa junat eivät joudu nousemaan suuria korkeuksia, Kunz kertoo. Kokonaispituus on tarkasti ottaen 57,1 kilometriä. Vertailun vuoksi: Gotthardin pohjatunneli on lähes 20 kertaa pitempi kuin Tampereen rantaväylän tunneli, Suomen pisin maantietunneli. Kyseessä on maailman pisin rautatietunneli, Kunz huomauttaa. 24 MAANKÄYTTÖ

25 AlpTransit Gotthard Ltd AlpTransit Gotthard Ltd AlpTransit Gotthard Ltd St. Gotthardin solan alittava tunneli yhdistää Urin ja Ticinon kantonit. Sen pohjoissisäänkäynti sijaitsee Erstfeldissa ja eteläinen Bodiossa. Enimmillään tunnelissa matkustavien yläpuolella on kivimassaa yli metriä Pit Vatgira -vuoren sisällä. Tunneli koostuu kahdesta erillisestä, noin 40 metrin päässä toisistaan kulkevasta tunnelista, joista itäistä pitkin junat kulkevat etelään ja läntistä pohjoiseen. Tunnelit on yhdistetty turvallisuustekijöiden vuoksi käytävällä 325 metrin välein. Kaiken kaikkiaan tunneleita, kuiluja ja kulkureittejä kaivettiin lähes 152 kilometriä. Hankkeessa louhittiin yli 28 miljoona kalliotonnia. Yhteensä projekti työllisti henkilöä. Päätoteuttajana toimi valtiollisen rautatieyhtiön (SBB) tytäryhtiö AlpTransit Gotthard AG. Hanke on ollut erittäin vaativa sekä inhimillisesti että taloudellisesti ja teknisesti, Kunz kertoo. Rakennusteknisesti haasteet liittyvät maamassoihin, ilmastointiin sekä kosteuteen. Sveitsin maaperässä kallion laatu on pohjoismaiseen graniittivaltaisuuteen verrattuna vaihteleva. Rakentamisessa käytettiin mm. neljää jättiporaa, jotka ovat läpimitaltaan 9,5 metriä. Myös tunnelirakenteet ovat yleensä vahvempia ja systemaattisemmin vesieristettyjä. ENSIMMÄINEN GOTTHARD-TUNNELI JÄI TAVARALIIKENTEELLE Ensimmäinen Gotthard-rautatietunneli Zürichin ja Milanon väliselle reitille valmistui jo vuonna Tämä 15 kilometrin pituinen tunneli rakennettiin yksiaukkoiseksi ja kaksiraiteiseksi ja se toimi vuosikymmenet tärkeimpänä ratayhteytenä Italian ja Sveitsin välillä. Kaksiraiteinen käyttö alkoi vuoden 1883 kesäkuussa. Tunneliosuus sähköistettiin vuonna Tällä hetkellä se on yksinomaan tavaraliikenteen käytössä. MAANKÄYTTÖ

26 MAANMITTAUSTA TALLENTAMASSA MUISTELMIA JA ANEKDOOTTEJA MAANMITTAUSALAN MUSEO TOIMIKUNTA on vuosikymmenien varrella kerännyt maanmittareiden muistelmia sekä kirjoituksina että aikanaan haastatteluina. Tähän mennessä kerääntyneet muistelmat on tallennettu paitsi Tekniikan museon myös Suomen Kirjallisuuden Seuran arkistoihin. Viimeisen vuosikymmenen aikana on muistelmia kertynyt aika harvakseltaan. Nyt olisi toivottavaa, että innostus muistelmien tekoon taas piristyisi, kun maanmittausala ainakin koulutuksen osalta on mullistumassa. Jos muistelmien kirjoitus tuntuu liian vaativalta, niin hyvät jutut ja tarinatkin ovat tervetulleita. Seuraavassa on Repe Ruotsalaisen löytö. Isojakotoimitukset olivat yleensä suuria ja kestivät useammankin vuoden ja aiheuttivat paljon riitoja: Osoitus suomalaisesta kansanluonteesta, jääräpäisyydestä ja riidanhalusta, mitä osaksi myös sarkajako aiheutti. Maanmittari itse oli herra, mahtava ja hyvinvoipa ja asemansa puolesta tietysti pelätty. Vuonna 1783 kirjoittaa Porthan eräässä kirjeessään huomiois taan maanmittarien toimista Viitasaarella: Ollessani Viitasaarella, saapui sinne maanmittari järjestämään heidän maitaan. Rahvas otti hänet vastaan pelolla ja vavistuksella, ikään kuin lauma kasakoita olisi saapunut kylään Lyhyenä kesäkautena, jolloin talonpoika tarvitsee kaiken voimansa päivätyöhön ja joutuu orjan lailla tekemään työtä hankkiakseen elantonsa talven varalle, ottaa maanmittari hänen kaiken väkensä pelloilta ja niityltä. Tiloilla joilla asuu 3 5 henkeä, vaaditaan miestä maanmittarin apulaiseksi koko kesän ajaksi Muistelmien tekoa varten on museotoimikunta aikanaan laatinut muistelmille mallisisällysluettelon. Kun etenee otsikkojen mukaan ja kirjoittaa jokaisen otsikon alle jotain asiaan kuuluvaa, niin johan ovat muistelmat syntyneet. MUISTELMARUNKOESITYS 1. Nimi, syntymäaika ja -paikka 2. Muistelman laatimispaikka ja -aika 3. Koulutusvaiheet 3.1 Koulunkäynti 3.2 Ensimmäinen kosketus maanmittausalaan 3.3 Harjoitteluajat, -tehtävät ja esimiehet 3.4 Opiskelu, opiskeluolosuhteet, toiminta opiskelujärjestöissä 4. Työharjoittelu ja sen kokemukset 4.1 Kesätyöpaikat 4.2 Opiskeluaikaiset muut työpaikat 5. Erikoistumisalue opiskelussa ja loppututkintotyö 6. Jatko-opinnot 7. Työelämä ja työpaikat aikajärjestyksessä 7.1 Millaista työtä kussakin työpaikassa on tehty 7.2 Osallistuminen uusien menetelmien ja laitteiden käyttöönottoon 7.3 Esimiehet luonnehdinta 7.4 Alaiset toimintatapoja ja tilanteita 7.5 Yhteistyökumppaneita yhteistyön luonnehdinta 7.6 Mahdolliset sivutoimet 8. Merkittävimmät hankkeet työelämässä 9. Työelämässä tavatut mielenkiintoisimmat persoonallisuudet luonnehdinta 10. Erikoisia tapahtumia ja sattumuksia hauskat ja ikävät 11. Työelämän aikaiset sivutoimet 12. Opinto- tms. matkat ulkomaille 13. Osallistuminen maanmittausalan yhdistystoimintaan 14. Osallistumisesi kunnalliseen, seurakunnalliseen tai valtiolliseen kansalaistoimintaan 15. Muut luottamustehtävät 16. Harrastukset työn ulkopuolella 17. Asevelvollisuusasiat 18. Muita asioita, joita halutaan tuoda julki (alan vitsit, huulet ym.). Tietysti muistelmat voi tehdä ihan oman kaavankin mukaan. Olipa tuloksena sitten kokonaiset muistelmat tai yksittäinen mieleen tullut mukava juttu, kasku tai anekdootti, niin museotoimikunta toivoo, että lähettäisit sen osoitteella Tekniikan museo / Maanmittaus, Viikintie 1, Helsinki tai vaikkapa alla olevaan sähköpostiosoitteeseen. Kiitos! Jürgen Grönfors jurgronf gmail.com 26 MAANKÄYTTÖ

27 MAANKÄYTTÖ 120 VUOTTA SITTEN Suuri juomalakko: Suomessa: noin ihmistä sitoutui lopettamaan väkijuomien käytön yhdeksi vuodeksi Pierre ja Marie Curie ilmoittivat löytäneensä radiumin Havaiji liitettiin Yhdysvaltoihin VUONNA 1898 SUOMEN MAANMITTARI-YHDISTYKSEN AIKA KAUSKIRJAN toimitus julkaisi vuonna 1898 E. A. Piponiuksen kirjoituksen Ylimittauksista, mutta toteaa, että ei halua jättää juttua painamatta, vaikka Ylihallituksen kiertokirje on jo valmiiksi painettuna, varsinkin kun useassa kohden on olemassa eroavaisuuksia: Kun Oulun läänissä taas alotetaan kokonaisia pitäjän ylimittauksia, niin lienee sana, parikin, paikallaan tällaisista mittauksista. Kuten tietty niin on meillä toimitettu tämmöisiä suurempia kokonaisia pitäjiä käsittäviä kartoituksia siten, että ensiksi koko mitattava alue jaetaan paljaalla silmällä sauvoitetuilla selkälinjoilla suurempiin ruutuihin, n. k. karttaosiin. Sitten jaetaan kukin karttaosa samoin sauvoitetuilla, mutta paljon kapeammilla linjoilla, pienempiin ruutuihin eli tauluarkkeihin. Kukin tauluarkki jaetaan yhtäsuuntaislinjoilla metrin etäisyydellä toisistaan kapeisiin sarkoihin, jotka sitten tiluskuvioihin nähden mitataan useammalla eri tavalla n. k. taulua ja tähtäintä käyttämällä huutoa kohti, poikki eli viitelinjoja mittaamalla, kulma prisman kanssa, tahi tekemällä kolmioita huutoa kohti y. m. Mitä nyt ensiksi tulee koko mitattavan alueen jakamiseen karttaosiin ja tauluarkkeihin paljaalla silmällä sauvoitetuilla selkälinjoilla, jotka useinkin ovat monta jopa kymmeniä kilometriä pitkiä, ja huomioon ottamalla, että silmä voipi kahdesta siitä eri etäisyydellä olevasta esineestä selvästi nähdä ainoastaan yhden samassa silmänräpäyksessä ja toisen seuraavassa silmänräpäyksessä sekä niin ne yhteen sovittaa esim. linjaa sauvoittaessa, niin täytyy näin sauvoi- tettujen selkälinjojen, jotka sitäpaitsi useinkin menevät järvien, lampien, terävien harjanteiden y. m. epätasaisuuksien yli, tulla enemmän tahi vähemmän koukerteleviksi, oli sauvoittaja kuinka tottunut tahansa. Toiseksi nämä karttaosa- ja tauluarkkilinjat kulmiin nähden määrätään graafillisesti YLIMITTAUS taululla joko tähystin viivaimen tahi kaukoputki viivaimen (Kippregel) avulla tahi asettamalla linjan ulos graafillisesti piirretyllä kulmalla, jonka pitäisi olla 90 tavallisesti, mutta joka poikkeaa siitä ainakin 2 min., kun ottaa huomioon taululle piirretyn kulman epätarkkuuden piirustuksen johdosta ja virheen minkä neulojen asettaminen tuo muassaan. Kolmanneksi selkälinjat mitataan vitjoilla tahi teräksisellä mittanauhalla, (joka jo on paljon parempi kuin vitjat), mutta melkein joka selkälinja eri henkilöiltä eri mittanauhoilla, jotka aina vähän eroavat toisistaan pituuteen nähden, joten pituusmittaan nähden saadaan jommoinenkin virhe ei ainoastaan keinokaluun (mittanauhaan) nähden, mutta myöskin erilaisten persoonallisten virheiden vuoksi erilaiset virhekokoumukset eri selkälinjoilla viimeksi mainitussa suhteessa. Neljänneksi karttaosat kokoonliitetään tauluarkeista, jotka kapeampiin tauluarkki-linjöihin nähden ovat vieläkin virheellisemmät kuin mitä edellä on sanottu selkälinjoista, ja jotka tauluarkit taululta poisotettua ovat kutistuneet hyvin erilailla riippuen pääasiallisesti siitä miten paperi on ollut taululle pinkoitettu. Edellä huomautettujen päävirhekokoumusten vuoksi ei ole ollenkaan kummallista, jos sitten näin syntyneen kartan johdolla rajalinjoja kedolle sauvoittaessa saapi sauvoittaa melkein useamman pitemmän rajalinjan kahdesti tahi käydä kukin tauluarkki ympäri tarkemmin ja tehdä ainakin graafillinen virhejaoitus saadakseen sen osapuillen paikoilleen mittaan ja eroituksiin nähden pääpisteessään, vaikka rajalinjan on tarkastikin kulmaan nähden asettanut ulos selkätahi tauluarkkilinjalta (sillä ei tule ollenkaan kysymykseenkään asettaa rajalinjoja ulos mittalinjoista, jotka ovat säännöllisesti kapeita ja käyriä linjoja, ja useinkin vähemmin tottuneiden henkilöiden sauvoittamia.) Jos sitten tämmöisten karttojen johdolla asetetut rajat ja rajamerkit aikojen kuluessa katoavat, niin voipi niitä aniharvoin uudelleen asettaa entisille paikoilleen. Vieläpä myöhemmissä tilusjaoissa saapi rajavirheellisyyksien takia kartoittaa kaikki tilan tilukset uudelleen, vaikka ylimalkaan kuvioeroitukset olisivatkin tarkoin kuvatut. Puhumattakaan monista muista ikävyyksistä. Sitten selvitetään, miten homma tehtäisiin monikulmioverkon avulla paremmin: Mitattavan alueen peittäminen teodoliittimonikulmioverkolla vaatisi tietysti oman miehensä, joka eri maksua vastaan mittauksen alkukesänä suorittaisi tämän työn. Näiden kustannuksien ei pitäisi olla hukkaan menneitä rahoja, jos nimittäin ottaa huomioon, että kokonaisen pitäjän mittaus maksaa useinkin toista sataa tuhatta markkaa lukuun ottamatta käytettyjä apuri-päivätöitä. Mitä tämmöisen summan rinnalla on 8,000 markkaa lisäksi kun senkautta turvataan niin kallisarvoisen työn piloille meneminen, jopa suoranaisesti saadaan takaisinkin tuo summa sen kautta, ettei rajalinjoja tarvitse kahdesti sauvoittaa ja että tämmöinen teodoliitti-monikulmioverkko helposti saadaan yhdistetyksi kolmioverkkoon, kun semmoinen aikanaan saadaan, jolloin ei ole muuta tehtävää kuin monikulmiosivujen uudelleen laskeminen, jotta verkko olisi sopiva yleiskarttaan käytettäväksi. Viimeksi mainittua tarkoitusta varten on kuitenkin kulmapisteet eli monikulmio-pisteet maalle merkittävät säilyvästi ja tarkoin. Jürgen Grönfors jurgronf gmail.com MAANKÄYTTÖ

28 Tervetuloa vuoden 2018 Maanmittauspäiville! Helsinki Congress Paasitorni, MAANMITTAUSPÄIVÄT 2018 järjestetään kaksipäiväisenä tapahtumana ke to Helsingin Paasitornissa. Luvassa on mielenkiintoisia sessioita, joissa käsitellään päivän polttavia puheenaiheita niin maapolitiikan, paikkatiedon kuin kiinteistönarvioinninkin saralla. Maanmittauspäivät palaavat tuttuun kaavaan vuoden 2017 FIG WW:n jälkeen, jolloin Maanmittauspäivät olivat yksipäiväinen tapahtuma. Iltajuhla pidetään ke ja saman päivän iltapäivällä järjestetään yhdistysten kevätkokoukset. Nyt on siis tilaisuus kokea Maanmittauspäivät deluxe! Lisätiedot löytyvät osoitteesta mmp2018. Huonevaraukset Scandic Paasiin Maanmittauspäivien ajaksi kätevästi osoitteesta varaustunnuksella BMAA tai soittamalla mennessä numeroon Soittaessasi muista mainita Maanmittauspäivistä. Standard-huone yhdelle hengelle 128 / vuorokausi ja kahdelle hengelle 148 / vuorokausi. Hintoihin sisältyy aamiainen sekä langaton internet. Ilmoittautua voi osoitteessa Ilmoittautumishinnat MIL:n ja MAKLIn jäsenille: mennessä alv 28 MAANKÄYTTÖ Ei-jäsenille: mennessä alv Hinnat sisältävät iltajuhlan, aamu- ja iltapäiväkahvit sekä lounaat. OHJELMASSA KESKIVIIKKONA on luvassa perinteiseen tapaan tapahtuman avaus joka sisältää kahvittelun, puheenvuoroja sekä palkitsemisia. Lounaan jälkeen tapahtuman sessiot on jaettu kolmeen eri aihepiiriin, joista jokainen järjestetään omassa salissaan. Nämä sessiot ovat maankäyttö, kiinteistö ja toimitustuotanto sekä paikkatieto paikkatieto-ohjelmistot ja mittaus. Illalla ohjelmassa on perinteinen iltajuhla tarjoiluineen ja esityksineen. TORSTAINA jatketaan kolmeen aihepiiriin jaetuista sessioista, joita ovat aamupäivän osalta arviointi, tutkimus ja kehitys sekä paikkatieto tiedonkeruu ja avoin data. Iltapäivällä näiden sessioiden aiheina ovat maankäyttö sekä rekisterinpito. Maanmittauspäivien ohessa yhdistykset pitävät myös tuttuun tapaan kokouksensa. Tarkempi ohjelma, puhujat sekä esiintyjät ohessa. Mahdolliset muutokset kerrotaan osoitteessa Käy tykkäämässä Maankäyttö ry:stä sekä Maanmittauspäivistä 2018 Facebookissa! Maanmittauspäivät 2018 MAANKÄYTTÖ KIINTEISTÖT MITTAUS & MALLINNUS

29 KAHVI klo 9:00 9:30 AVAJAISET JUHLASALI klo 9:30 Tervetuliaissanat Paavo Häikiö, Maanmittauspäivien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Key note -puheenvuoro Arvo Kokkonen, Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Key note -puheenvuoro Esko Valtaoja, tähtitieteilijä Key note -puheenvuoro Juha Hyyppä, professori, Maanmittauslaitos LOUNAS klo 12:00 13:00 TEKNINEN OHJELMA JUHLASALI KARL LINDAHL JUHO RISSANEN Maankäyttö Toimitustuotanto ja rekisterinpito Paikkatieto Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen lähtökohdat Yksikön päällikkö Matti Vatilo, ympäristöministeriö Maankäyttö- ja rakennuslain prosessit digilaseilla katseltuna Lainsäädäntöneuvos Jaana Junnila, ympäristöministeriö Toimitustuotannon uudet tuulet Kehittämispäällikkö Jani Hokkanen, Maanmittauslaitos Kaupungin prosessien tarkastelu Kaupungingeodeetti Anna Mustajoki, Tampereen kaupunki Pysyvä huoneistotunnus ja sähköinen osakehuoneistorekisteri Jari Ylä-Kero, Väestörekisterikeskus Fiksut yhteisöt, organisaatiot ja paikkatieto Teknologiajohtaja CTO Ilkka Suojanen, ESRI Finland Kaikki organisaatiot ja yhteisöt ovat erilaisia, mutta fiksusti toimivilla on monia yhteisiä piirteitä. Mitkä oikeastaan ovat fiksun organisaation tunnusmerkit ja miten ne liittyvät paikkatietoon? Tarkkuuden hallinta mittausprosessissa DI Tauno Suominen, projektipäällikkö, Nordic Geo Center Oy KAHVI klo 14:30 15:00 TEKNINEN OHJELMA Maankäyttö Toimitustuotanto ja rekisterinpito Paikkatieto Paneelikeskustelu maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta Puheenjohtajana Matti Vatilo Lainhuuto osana lohkomista Johtaja Petri Notko, Maanmittauslaitos Parcelling without meeting in Sweden Gunnar Ersbo, Lantmäteriet, Sweden Lahden sähköisen toimitustuotannon ratkaisu Mika Järvelä, Lahden kaupunki Maankäyttöpäätökset-hanke ja digikaavoituksen kuntapilotit Projektipäällikkö Satu Taskinen, ympäristöministeriö Digikaavoitus NN Simulaatioavusteinen taistelukoulutus Kapteeni Joni North, Puolustusvoimat Yhdistysten kokoukset klo 17:00 18:00 ILTAJUHLA KLO 19:00 -> JUHLASALI KAHVI klo 8:30 9:00 TEKNINEN OHJELMA Maankäyttö Toimitustuotanto ja rekisterinpito Paikkatieto Maankäyttöpäätökset-hankkeen tekniset vaatimukset ja mahdollisuudet Projektiasiantuntija Topi Tjukanov, ympäristöministeriö Hulevesien hallinnan järjestelyt kunnissa Erityisasiantuntija Tuulia Innala, Kuntaliitto Tornion kaupungin maapolitiikka Maankäyttöinsinööri Janne Vierelä, Tornion kaupunki 3D-kiinteistönmuodostamisen tilannekatsaus Johtava asiantuntija Paavo Häikiö, Maanmittauslaitos Kansallisarkiston sähköisen säilyttämisen palvelut kuntien teknisen sektorin käyttöön Kehittämispäällkkö Markus Merenmies, Kansallisarkisto Sähköiset asiointiratkaisut asiakaspalvelussa NN Yksityistielakiuudistus Ylitarkastaja Kaisa Kuukasjärvi, liikenne- ja viestintäministeriö EU:n tietosuoja-asetus ja rekisterinpito Tietosuojavastaava Kaisa Haaksiluoto, Maanmittauslaitos Maanmittausalan markkinat Virossa Tuotantopäällikkö Mairolt Kakko, REIB OÜ Dronet, niiden hyötykäyttö ja UAVkartoitus Mika Moilanen, Mitta Oy Maastokartta pistepilvenä Tutkimusprofessori Harri Kaartinen, Paikkatietokeskus Paikkatietoalustahanke Yli-insinööri Antti Jakobsson, Maanmittauslaitos LOUNAS klo 11:00 12:00 TEKNINEN OHJELMA Kiinteistöarviointi Paikannusratkaisut Paikkatieto Uusia oikeustapauksia rantaraittitoimituksista Maanmittausinsinööri (DI) Mikael Still, Maanmittauslaitos Kuntalain vaikutuksesta kiinteistöarviointiin Arviointiosaston johtaja Arja Lehtonen, Catella Kiinteistöverotuksen arvostamismenetelmien uudistaminen Elina Pylkkänen, finanssineuvos, VM Ari Tella, yli-insinööri, MML Korvauskysymykset maanalaisissa lunastuksissa Pia Mäkilä, Aalto-yliopisto, DI-työntekijä Maanmittauspäivät 2018 Paasitorni Ohjelma Paikannuskokeilua Vapaaehtoisessa Pelastuspalvelussa FM Kimmo Rannanjärvi, Computare Oy Saumaton paikannus Tutkimuspäällikkö Laura Ruotsalainen, Paikkatietokeskus FinnRef-paikannuspalvelu ja sen kehittäminen Johtava asiantuntija Marko Ollikainen, Maanmittauslaitos Galileo missä mennään? Erikoistutkija Hannu Koivula, Paikkatietokeskus KAHVI klo 14:30 15:00 PÄÄTTÄJÄISET JUHLASALI Kansallinen maastotietokanta haasteita ja mahdollisuuksia Ohjelmapäällikkö Risto Ilves, Maanmittauslaitos Osoitetietojärjestelmän tulevaisuus Johtava asiantuntija Paula Ahonen-Rainio, Maanmittauslaitos The Danish initiatives regarding open and free basic data including results from the impact study subseqwuently Landinspektør Torben Juulsager, Geopartner, Denmark MAANKÄYTTÖ

30 MATTI HOLOPAINEN Kirjoittaja on kehittämispäällikkö Suomen Kuntaliitossa matti.holopainen kuntaliitto.fi MAANKÄYTTÖ JA VERKOSTOYHTEISTYÖ UUDEN KUNNAN ELINVOIMAN YTIMESSÄ TYÖTÄ JA KOHTUUHINTAISTA ASUMISTA LÄHIPALVELUINEEN KUNNAN TULEE LÖYTÄÄ oman elinvoiman eväät, vahvuudet asukkaiden ja yritysten silmissä. Miten verkostoida omistajia, asukkaita ja yrityksiä? Yhteisenä tavoitteena ja haasteena on turvata toimintaedellytykset meidän kunnassa. Tarvitaan toimivia maankäytön ratkaisuja ja toimivia yhteistyöverkostoja. Tämä on kuntien keskeinen haaste koko maassa. Uusi kuntakäsite selkiyttää kunnan vastuuta maankäytöstä. Jotta kunta voi onnistua tehtävässään järjestää toimintaympäristön ja -edellytykset asukkaille ja yrityksille, kunnan tulee onnistua maankäytössä. Onnistunut maankäyttöpolitiikka tukee sekä kasvavien että väestöään menettävien kuntien taloudenpitoa. Voidaan jopa sanoa, että onnistunut maankäyttöpolitiikka on edellytys kunnan talouden tasapainolle. Miksi näin? Perinteinen maapolitiikka perustuu kunnan raakamaanhankintaan, joka mahdollistaa kaavoituksen tuoman lisäarvon käyttämisen yhdyskuntarakentamisen kunnalle aiheuttamien kustannusvastuiden kattamiseen. Vielä merkittävämpi vaikutus kuntatalouteen syntyy kunnan vastuilla olevien palveluverkostojen käyttöasteen kautta. Omaa maata kaavoitettaessa kunta päättää rakennuspaikkojen luovuttamisesta ja sen ajoituksesta. Kunta voi optimoida investoinnit sekä maankäytössä että lähipalveluverkostoissa. Kunta voi täysimääräisesti vaikuttaa vastuullaan olevan palveluverkoston käyttöasteeseen. Vaihtoehtona onnistumiselle maankäyttöpolitiikassa on korkeampi kiinteistö- ja kunnallisverotus. Sitä ei ainakaan kuntalainen halunne. Tässä ajassa rakentaminen suuntautuu keskeisesti jo kertaalleen rakennettujen alueiden maankäytön uudistamiseen sekä maankäytön eheyttämiseen ja lähipalveluverkostojen parantamiseen. Tässä työssä onnistunut verkostoituminen alueen asukkaiden ja yritysten kanssa on avainasemassa. Näillä alueilla tärkeitä maankäytön välineitä ovat kaavoitusyhteistyö ja maankäyttösopimuk- set. Toiminnalliset ja taloudelliset Intressit ovat yhteisiä ja siksi ratkaisuja löydetään. Väestöään menettävien kuntien maankäytön haasteet ja lähipalveluverkostot keskittyvät pääsääntöisesti jo rakennetuille alueille. Kunnassa pysyvä väestö siirtyy enenevässä määrin kuntakeskuksiin palveluverkostojen piiriin. Miten selvitään, kun syrjäisen asunnon arvo alenee tai häviää kokonaan? Mistä työtä? Mistä asunto tällä rahalla? Palvelujen saatavuus ja kohtuuhintaisuus ratkaisevat kuntalaisen asumisen valintoja. Palveluverkostojen korkea käyttöaste on keskeinen tavoite kuntatalouden tasapainottamiseksi väestön vähetessä ja ikääntyessä. Rakentaminen on täydennysrakentamista olemassa olevan palveluverkoston sisälle. Tarvitaan kipeästi uusia joustavia eri toimijoiden yhteistyöverkostoja, jotka tukevat paikallista työllistymistä ja asukkaiden arkea. TIESITHÄN että Maankäytön web-sivustossa on ar tik kelikohtaiset PDFtiedostot kaikista vuoden 2000 jälkeen il mes ty neistä jutuista että voit hakea artikkeleita esim. kirjoittajan, otsikon, avain sanan ja vapaan sanahaun perusteella että sivustossa on myös lisäaineistoa, joka on ainoastaan sähköisessä muodossa että voit jakaa sisältöä sosiaalisessa mediassa Käy tutustumassa: 30 MAANKÄYTTÖ

31 Vuonna 2002 valmistunut Tikkurilan lukio on mukana ESCO 1 -toteutuksessa. Kohteen pinta-ala on n m 2 ja tilavuus n m 3. Energiankulutus on ollut ennen hanketta n MWh/a. Hanketoimijan antama säästötakuu kohteelle on n. 500 MWh/a. Ari Laitala Vantaan ESCO Uusi vuosi ja uudet budjetit. Jos energiatehokkuusremontit on jälleen kerran punattu budjetista yli, on aika ryhtyä harkitsemaan ESCOa* ). * ) ESCO = Energy Service Company MEIDÄN OMISTUKSESSA on noin 700 kiinteistöä mutta energiankulutuksen näkökulmasta merkittäviä on alle sata. Lähdimme 2010 miettimään sitä, miten ESCO malli soveltuisi meille. Se vaikutti mielenkiintoiselta tavalta hoitaa energiatehokkuusremontteja. Rahaa oli tietysti vähän ja yleensä budjettia kun tehtiin, niin energiatehokkuusremontit vedettiin ensimmäisenä punakynällä yli. Ei meillä oikeastaan ollut hirveästi vaihtoehtojakaan. Ja sitten ajateltiin, että kokonaiskilpailutuksella saataisiin suurempia säästöjäkin. Arvioimme myös, että siellä on potentiaalia aika paljonkin ja tekemällä ns. helppoja remontteja takaisinmaksuajat saataisiin kohtuullisiksi. Mielenkiintoinen elementti ESCO-maailmassa on säästötakuu ja yhtenä ajatuksena oli myös se, että säästöä pitää syntyä sopimuskauden jälkeenkin. HANKINTA ESCO 1 -hankinta aloitettiin Me tehtiin se tosi pitkän kaavan mukaan. Meillä oli tavoitteena myös se, että opitaan tuntemaan ESCO-prosessi ja miten sitä kilpailutetaan ja miten se toimii käytännössä. Sitten ESCO kakkosessa, joka on nyt meneillään, hyödynnettiin kaikkea sitä, mitä oli ekasta opittu. Me saatiin sitä prosessia paljon nopeutettua ja parannettua ja varmaan vieläkin on kehitettävää. Alku oli todella hankalaa. Meidän piti löytää urakkakilpailunomainen malli. Kävin läpi kaikki aineistot mitä oli löydettävissä. Ne olivat kaikki kohtuullisen yleisellä tasolla, mutta ne oli ihan hyvä apu siinä vaiheessa. ESCO-toimijat tarjosivat malleja tietysti heidän omista lähtökohdistaan, mutta me haluttiin, että kunnan näkökulma tulee myös esiin. Siihen aikaan suurin piirtein kaikki ESCO-hankinnat meni markkinaoikeuteen ja meillekin sanottiin, että Mitä te tollasta duunia rupeette tekemään? Sehän on heti siellä markkinaoikeudessa. Niinhän meille tietysti sitten kävikin. LYHYET TAKAISINMAKSUAJAT Molempien hankkeiden budjetti on ollut puolitoista miljoonaa euroa. Ykkösen lisätöihin meni euroa. Se on aika pieni määrä. Kakkosessa on mennyt paljon vähemmän, mutta sehän ei ole vielä valmis. Takaisinmaksuaika ykkösessä on seitsemän vuotta ja toisessa on alle viisi vuotta. Takaisinmaksuajan laskennassa ei ole huomioitu energiatukea, joten takaisinmaksuaika on todellisuudessa lyhyempi. Molemmissa hankkeissa on ollut ulkopuolinen rahoittaja. Tämä on ollut meidän näkökulmasta hyvä asia. Ykkösessä meillä oli ihan normipankki ja kakkosessa Kuntarahoitus. Rahoitus on haettu koko tälle puolelletoista miljoonalle ja energiatuki on haettu kaupungille. Rahoitusta käytetään (leasing)maksujen maksamiseen varsinkin ekalta vuodelta, koska silloin ei ole vielä niitä toteutuneita säästöjä. Me ollaan toteutettu tämä sillä lailla, että me maksetaan leasingmaksut sieltä, mistä me maksettaisiin sähkö- ja lämpölaskut. Muuten joku sanoo, että se ei ole kunnassa mahdollista. Mutta kyllä se ainakin meidän kunnassa on ollut. YKKÖNEN PIDEMMÄN KAAVAN KAUTTA Ykkönen me aloitettiin 2011 ja sitä ennen oli jo mietintää tehty. Säästökautta päästiin aloittamaan 2015 toukokuun eka päivä. Siinä oli välissä yksi markkinaoikeus. Sitten meillä oli Ei kunnassa ole tapana tehdä tällaisia rakennushankejuttuja. MAANKÄYTTÖ

32 Marita Tamminen Finlandia-talossa ESCO-hankinnassa tehdyn työn myötä Marita valittiin TEKESin marraskuun 2014 huippuostajaksi. Mitä te tollasta duunia rupeette tekemään? Sehän on heti siellä markkinaoikeudessa. päätöksenteossa vähän myöskin vaikeuksia. Tämmöiset hankinnat viedään lautakuntaan, joka on poliittisesti valittu elin. Siellä me käytettiin tätä kolme kertaa ennen kuin saatiin päätös aikaiseksi. Ne sano siellä että ei kunnassa ole tapana tehdä tällaisia rakennushankejuttuja ja ei tää toteudu tällä lailla ja mitähän kaikkea siinä nyt tuli. No kolmannella kerralla se sit meni läpi. Ykkösessä meillä oli neuvottelumenettely. Me käytiin 4 kokousta jokaisen tarjoajan kanssa. Meillä oli kolme tarjoajaa siinä eli 12 neuvottelua. Me määriteltiin toimenpiteet yleisellä tasolla ja tarjoajat suunnitteli yksityiskohtaiset toteutustavat. Työt saatiin valmiiksi 2015 alkupuolella ja säästökausi on alkanut keväällä Me yritettiin analysoida sitä, että minkälaisia kohteita tähän nyt kannattaisi valita, mitkä ovat optimaalisia. Onko ne niinä ja niinä vuosina rakennettu vai näitä ja näitä ja onko ne kouluja vai päiväkoteja. Meillä oli semmonen haave myöskin, että saataisiin peruskorjausta lykättyä eteenpäin sillä, että ESCO-korjaukset kohdistuu melkein kaikki talotekniikkaan. Jälkeenpäin todettiin, että sillä ei oikeastaan ole merkitystä, että minä vuonna ne on rakennettu. Jälkeenpäin voi myös todeta, että meillä oli vähän liiankin leveästi kaikenlaisia kohteita. Kaksi koulua, liikuntalaitoksia ja uimahalleja, kirjasto, monitoimitalo ja päiväkoti. Tietysti oli hyvä saada kokemuksia kaikesta. Kaikki toimenpiteet oli talotekniikkaa tavalla tai toisella parantavia. Parannettiin IV-ohjauksia, lämmitysjärjestelmiä ja vaihdettiin LED-valoja. Niitä kuitenkin aika vähän, sillä ledit oli silloin vielä vähän riskisiä. Rakennuksia oli tosiaan 14 ja niissä reilu m 2 ja kuutioita reilu Sähköä ja lämpöä on käytetty yhteensä megawattituntia vuodessa. Meidän säästötakuu oli megawattituntia vuodessa eli sen ESCO-toimija takaa. Kasvihuonekaasusäästöt meillä on myös ollut mukana yhtenä elementtinä ja siellä 1065 tonnia säästöä vuodessa. JA KAKKONEN LYHYEMMÄN Sitten me tehtiin tää kakkonen. Yritimme hyödyntää kaikkea aiemmasta hankkeesta opittua ja ajateltiin, että siihen ei voida käyttää nyt niin hirveästi aikaa, ja mitä me voidaan tehdä paremmin ja sujuvammin. Aika paljon asioita löytyi ja se oli huomattavasti nopeampi kuin silloin ekalla kerralla. Meillä oli tässä toisessa mukana Tampere. Me valmisteltiin tätä yhdessä, mutta molemmat kilpailutti omansa. Sisältö ja asiakirjat oli aika lailla yks yhteen molemmissa hankkeissa. Me käytiin tässä toisessa myös markkinavuoropuhelu ennen hankkeen alkua. Hankintamenettely pitää päättää vasta sen jälkeen ja me mietittiin tosi paljon sitä että pannaanko avoimeen menettelyyn. Me mietittiin mitä riskejä siinä avoimessa menettelyssä on ja todettiin, että laitetaan avoimena. Se oli mun mielestä meidän kohdalta ihan hyvä ratkaisu koska me oltiin jo aikaisemmin tehty tätä. Tarjoajat saivat vapaasti määritellä toimenpiteet kiinteistöissä, joita oli nyt 12. Me ei määritelty muuta kuin reunaehdot. Määrittelimme aika tarkasti mm. sisäilmaolosuhteet, miten niiden pitää toimia. Aiemmasta opittiin että kohdevalikoima meillä oli nyt huomattavasti pienempi. Meillä oli pääasiassa kouluja ja yksi toimistotalo. Kun on isoja kohteita, niin saadaan parempaa vaikuttavuutta MOTIVA MÄÄRITTELEE ENERGIATEHOKKUUS- JA ESCO-PALVELUT SEURAAVASTI: Energiatehokkuus- ja ESCO-palvelut ovat palveluliiketoimintaa, jossa ulkopuolinen energia-asiantuntija toteuttaa asiakasyrityksessä investointeja ja toimenpiteitä energian käytön tehostamiseksi sekä energiansäästämiseksi. Palvelun kustannukset, energiansäästöinvestointi mukaan luettuna, maksetaan säästöillä, jotka syntyvät alentuneista energiakustannuksista. Palveluun liittyy takuu syntyvästä energiansäästöstä. Palveluntarjoajana voi toimia erillinen energiatehokkuuspalveluita tarjoava yritys, ESCO-yritys, ESCO-toimintaa harjoittava urakoitsija, energiayhtiö tai energiatehokkaita laitteita tai järjestelmiä valmistava ja urakoiva yritys MAANKÄYTTÖ

33 aikaiseksi. Tämä toimistorakennus on meidän kaupungintalo. Me haluttiin ottaa se siihen sen takia, että päättäjät näkevät millaisia ESCO-hankkeita tehdään. Toimenpiteet on hyvin samantyyppisiä kuin ekassakin. Suurimmat erot on siinä, että ledien osuus on lisääntynyt tosi paljon, elikkä kaikkiin kahteentoista kohteeseen vaihdettiin ledejä. Ja sitten meillä on yksi maalämpötoteutus. Meillä oli yksi öljylämmityskohde ja vaihdetaan se maalämpöön. Meillä on nyt tosiaan 12 rakennusta ja kulutus on näissä noin megawattituntia vuodessa. Säästötakuu on tässä toisessa megawattituntia ja kasvihuonekaasusäästöt tonnia vuodessa. Halusin ottaa nämä esille sen takia, että nähdään että markkinoilla on tapahtunut jotakin. Kilpailu on ilmeisesti kiristynyt koska suurin piirtein samansisältöisestä ja saman kokoluokan hankkeesta on nyt luvattu paljon suuremmat säästöt kuin silloin ekalla kerralla. Meillä on sillai hyvä vertailukohta, että meillä on eri toteuttaja näissä. 100 PROSENTTINEN SÄÄSTÖTAKUU Meillä on sataprosenttinen säästötakuu näissä kohteissa. Jos takuusäästö ylittyy, tämä osuus jaetaan 50/50 meidän ja toimijan kesken. Mikäli säästöjä ei saavuteta, ESCO-toimija maksaa puuttuvien säästöjen hinnan meille laskua vastaan ensimmäisenä ja toisena vuonna yksi yhteen ja kolmannesta vuodesta lähtien 1,4-kertaisena. Ykkösessä meillä on nyt kaksi säästökautta takana ja kakkosen säästökausi alkaa 1/2018. Yksi haaste on pitkät sopimusajat. Kiinteistöjen käyttö muuttuu väkisinkin sopimuskauden aikana. Tekstikooste Vantaan kaupungin Tilakeskuksen projektipäällikön Marita Tammisen Finlandiatalolla pitämästä esityksestä Energiatehokkuushankkeita ESCO-konseptilla, laatinut Ari Laitala. Esitys on katsottavissa osoitteessa Pieniä ja suuria valituksia RAKENNUSLAUTAKUNNAN VARA- PUHEENJOHTAJANA joudun soveltamaan rakennus- ja kaavoituslainsäädäntöä alle kymmenen kilometrin päässä Tukholman ydinkeskustasta sijaitsevassa vauraassa Danderydin kunnassa, jossa suurin osa asukkaista on konservatiivisia. Omakotitaloissa asutaan keskimäärin yli 20 vuotta, ennen kuin ne luovutetaan seuraaville asukkaille. Vuokra-asuntojen osuus kunnan asuntokannasta on vain muutama prosentti, ja noin 70 prosenttia asuu omistamissaan omakotitaloissa. Meillä on siis rakenteellinen ongelma: esimerkiksi erotilanteissa on vaikeaa löytää kahta pienempää asuntoa ja vanhusten on vaikea vaihtaa kerrostaloasumiseen voimien ehtyessä siinä määrin, että talon kunnossapito, puutarhanhoito ja lumityöt eivät enää suju. Kunnallispoliitikoilla on vastuu kunnan asuntorakenteen kehittämisestä. Voisi kuvitella, että asuntorakenteen kehittäminen asukkaiden tarpeita vastaavaksi olisi kaikkien intressissä. Rationaalisesti ajatellen olisi hyvä, jos asuntoketjut toimisivat, jolloin kunnan asukkaat voisivat halutessaan muuttaa kunnan sisällä asumistarpeiden muuttuessa. Teoriassa näin. Entä käytännössä? Jokainen kaavamuutosesitys ja rakennuslupa valitetaan ylempiin oikeusasteisiin. Päiväkodeista tulee haittaa, ryhmäasunnoista puhumattakaan. Pakolaisia tänne ei ainakaan haluta, ja jos kunnan on asutettava oleskeluluvan saaneita pakolaisia pienessä kunnassamme asutettavien pakolaisten määrä on ollut viime vuosina sadan ja kahdensadan välillä ei heitä haluta minnekään. Ei ainakaan koulujen läheisyyteen, koska oletetaan pakolaismiesten ahdistelevan tyttöjä ja nuoria naisia. Eikä muun asutuksen läheisyyteen. Entä vaikeasti vammautuneiden ryhmäasunnot? Ei, ei, ei silloin perustetaan ryhmä, jonka sähköpostiosoite on passar.inte.in@ gmail.com. Jokainen omakotitaloa suurempi kaavamuutosesitys aiheuttaa kompaktin vastarinnan, asukkaat palkkaavat ryhmissä asianajajia ja perustavat yhdistyksiä, joiden ainoa tarkoitus on EI TÄNNE. Mietin usein, mihin aito yhteisöllisyys, yhteiskunnan rakentaminen ja eri ryhmien Maarit Nordmark tarpeiden huomioon ottaminen on kadonnut. Vai onko sitä koskaan ollutkaan? Olivatko asiat ennen parem min vai olemmeko siirtyneet gryndereiden päätäntävaltakaudelta toiseen ääripäähän ei-sanojien päätäntävaltaan. Se, joka eniten protestoi, saa tahtonsa läpi. Se, joka uhkaa kunnallispoliitikkoja tarpeeksi, saa haluamansa helpoiten. Asukkaat polarisoivat eri sidosryhmiä toisiaan vastaan ja kaikkein parjatuimpia ovat ne kunnan asukkaat, jotka ovat ottaneet hoitaakseen poliittisia tehtäviä vapaa-ajallaan. Meitä vapaa-ajan poliitikkoja ei enää mielletä edes kunnan asukkaiksi, vaan poliitikoiksi, jotka runnovat kaavoja läpi ketään kuuntelematta. Samaan aikaan, kun pohjoismainen rakennus- ja kaavoituslainsäädäntö antaa suuret mahdollisuudet vaikuttaa kaavaehdotuksiin. Onkin varmasti vain puhdasta sattumaa, että sen enempää Danderydin kunnan rakennuslautakunnan puheenjohtaja kuin varapuheenjohtajakaan eivät asetu ehdokkaiksi syksyn vaaleissa. Samalla kun pienetkin muutokset pienessä kunnassa aiheuttavat suurta vastustusta, on suurissa kunnissa mahdollista tehdä suuriakin muutoksia. Tukholmassa ollaan toisessa ääripäässä vanhoja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia puretaan ja monien päälle annetaan lisää rakennusoikeutta, vaikka kaupungin vuosirenkaita siten muutetaankin pysyvästi ja harvoin esteettisesti parempaan suuntaan. Pienet projektit aiheuttavat suurta vastarintaa pienessä kunnassa ja suuret projektit pientä vastarintaa suuressa kunnassa. Mahtaakohan näin olla myös Suomessa? Olen harrastanut kunnallispolitiikkaa 16 vuotta, enkä oikein edes muista, minkälaista elämä oli, kun ei ollut jokaviikkoisia valtuustoryhmän, puheenjohtajaryhmän, lautakuntien tai valtuuston kokouksia. Vuoden päästä tiedän, minkälaista on olla aivan tavallinen kansalainen, eikä kunnallispoliitikko. Rupeaisinkohan suurvalittajaksi? MAANKÄYTTÖ

34 MILLAINEN ON HELSINGIN KESKUSTAN KÄVELTÄVYYS? IHMISEN MITTA KAAVAISET PAIKKATIETOAINEISTOT KÄVELTÄVYYDEN ARVIOINNISSA Satu Räty Uusilla, ihmisen mittakaavaisilla paikkatietoaineistoilla voidaan tuottaa tietoa katutilan käveltävyydestä ja siihen vaikuttavista rakennetun ympäristön elementeistä. Tällä tiedolla voidaan parantaa fyysistä jalankulkuympäristöä ja jalankulkijoiden arkea. KAUPUNGISTUVASSA MAAILMASSA, joka haluaa ottaa huomioon asukkaidensa hyvinvoinnin, on tärkeää kiinnittää huomiota liikennejärjestelmän kestävyyteen. Yhteiskunnan kannalta on järkevää ohjata ihmisten liikkumistottumuksia kestäviin kulkumuotoihin, kuten jalankulkuun. Tätä tavoitetta voidaan edistää kehittämällä kaupunkien merkittävimpiä julkisia tiloja eli katuja niin, että ne olisivat käveltäviä. Käveltävyys liittyy olennaisella tavalla kaupunkien muokkaamiseen entistä elävimmiksi, taloudellisesti pärjäävimmiksi, turvallisemmiksi ja terveellisemmiksi. Myös Helsinki asettaa uudessa yleiskaavassaan tavoitteeksi muodostaa lisää käveltävää kaupunkia, jossa asukkaita houkutellaan kulkemaan jalan. RAKENNETUN YMPÄRISTÖN FYYSISET ELEMENTIT TAUSTALLA KÄVELTÄVYYDEN MUODOSTUMISESSA Mutta millainen on käveltävä kaupunki? Tiivistettynä käveltävän kaupungin rakennettu ympäristö tukee jalankulkua ja kannustaa siihen. Laajemmalla skaalalla edellytykset käveltävälle kaupungille ovat olemassa, kun rakentaminen on tiheää, katuverkko kytkeytynyt ja maankäyttö sekoittunutta. Yksittäisen kadun mittakaavassa käveltävyyteen vaikuttavat erilaiset rakennetun ympäristön yksityiskohdat. Käveltävä katu on erottuva, tunnistettava ja muistettava. Siellä rakennukset ja muut pystysuorat elementit rajaavat visuaalisesti katutilaa niin, että kadulle muodostuu huoneenomainen tunnelma. Käveltävä katu on ihmisen 34 MAANKÄYTTÖ

35 Helsingin keskustan Yrjönkatu sijoittuu käveltävyyden suhteen kolmen parhaan kadun joukkoon: katutilasta löytyy kapeita rakennuksia, paljon ikkunoita ja ovia sekä muita mielenkiintoisia yksityiskohtia. mittakaavainen eli sen fyysisten elementtien koko, tekstuuri ja niveltyvät toisiinsa sellaisella tavalla, että ne vastaavat ihmisen kokoa ja kävelynopeutta. Katutilan reunat ovat läpinäkyviä esimerkiksi ikkunoita ja ovia sisältäviä eli ihmiset voivat havaita mitä kadun reunan toisella puolella tapahtuu. Lopuksi, käveltävä katu on visuaalisesti rikas ja monimuotoinen. Vuonna 2017 valmistuneessa pro gradu -tutkielmassa (Räty 2017) paneudutaan niihin rakennetun ympäristön fyysisiin elementteihin, jotka vaikuttavat käveltävyyteen katutilassa. Jalankulku on liikennemuotona muita herkempi rakennetun ympäristön yksityiskohtaisille ominaisuuksille. Näitä käveltävyyden kriteerejä löydettiin kaikkiaan 46 ja ne käsittelevät monipuolisesti katutilan rakennuksia, jalkakäytäviä, ajorataa, suojateitä, suojavyöhykkeitä sekä muita tekijöitä. Esimerkkejä käveltävyyteen vaikuttavista elementeistä ovat katua reunustavien rakennusten korkeus ja niiden välinen etäisyys, ovien lukumäärä, ikkunoiden osuus rakennuksen julkisivusta sekä julkisivun väritys. Käveltävyys liittyy olennaisesti kaupunkien muokkaamiseen entistä elävämmiksi, pärjäävämmiksi, turvallisemmiksi ja terveellisemmiksi. jektiiviseen määrittelyyn ja mittaamiseen on tähän mennessä ollut saatavilla vähemmän keinoja. Uudenlaisten paikkatietoaineistojen myötä on kuitenkin tullut mahdolliseksi tarkastella sellaisia kaupunkitilan yksityiskohtaisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat kaupungin käveltävyyteen katutilassa eli sillä tasolla, jolla jalankulku konkreettisesti tapahtuu. Pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin sitä, miten valikoidut paikkatietoaineistot soveltuvat katutilan käveltävyyden arviointiin. Tarkastelluista aineistoista eniten potentiaalia on mobiilin laserkeilauksen avulla ajoradalta käsin kerätyllä pistepilvellä. Tämän jälkeen soveltuvimmat ovat sijaintitiedolla varustettua panoraamakuvaa edustava Googlen Street View sekä vertailukohtana toimiva perinteisempi 2D-kantakartta. Viimeiseksi sijoittuu Helsingin kaupungin kolmioverkkomallin esimerkin mukainen 3D-kaupunkimalli. Parhaan lopputuloksen saamiseksi eri aineistoista kerättyjä havaintoja voidaan yhdistää, jolloin yhden aineiston puutteet voidaan kompensoida toisen ansioilla. Googlen Street View- ja Earth Pro -aineistot pärjäävät yhdessä yhtä hyvin kuin pistepilvi, ja niinpä tutkielman empiirisessä osuudessa havainnoitiin Helsingin keskustan katuja näiden kahden aineiston välityksellä. IHMISEN MITTAKAAVAISET PAIKKATIETOAINEISTOT APUNA KÄVELTÄVYYTTÄ ARVIOITAESSA Perinteisiä paikkatietoaineistoja on kritisoitu siitä, että ne ovat mittakaavatasoltaan liian laajoja ja siten menettävät ihmisen näkökulman. Kuitenkin jalankulku on liikennemuoto, joka on herkkä sellaisille ympäristön yksityiskohdille, joita on vaikea tai mahdoton havaita perinteisten paikkatietoaineistojen laajuudella. Käveltävyystutkimus siis hyötyy tarkasta datasta ja pienistä spatiaalisista analyysiyksiköistä. Katutilassa käveltävyyden ob Kyllä Kyllä/Ei Ei 93 Paikkatietoaineistojen soveltuvuus katutilan käveltävyyden arviointiin 46 rakennetun ympäristön elementin pohjalta Jalankulku on liikennemuotona muita herkempi rakennetun ympäristön yksityiskohtaisille ominaisuuksille Street View Pistepilvi (XYZl, laserkeilaus) D-kaupunkimalli (mesh) 13 2D-kantakartta 26 0 Street View & Earth Pro 7 MAANKÄYTTÖ

36 Ihmisen mittakaavaisilla paikka tietoaineistoilla on potentiaalia käveltävyyden arvioinnissa. HELSINGIN KESKUSTAN PARHAIMMAN JA HEIKOIMMAN KÄVELTÄVYYDEN KADUT Helsingin keskustan katujen rakennetun ympäristön havainnoinnissa yhdistettiin Googlen Street View- ja Earth Pro -aineistojen käyttöä, jolloin tietoa katutilan käveltävyydestä saatiin kerättyä monipuolisesti. Havainnoinnin kohteena olleet elementit liittyivät joko rakennuksiin, jalkakäytävään, ajorataan, suojateihin, suojavyöhykkeisiin tai muihin tekijöihin. Helsingin keskustan kadut näyttävät pärjäävän käveltävyyden suhteen keskimääräisesti melko hyvin, mutta katujen välillä on eroja. Tutkimusalueelta erotettiin rakennetun ympäristön elementtien perusteella käveltävyyden suhteen 20 parasta ja 20 heikointa katua: Parhaimmat: 1. Iso Roobertinkatu, 2. Iso Roobertinkatu, 3. Yrjönkatu, 4. Pohjoisesplanadi, 5. Pohjoisesplanadi, 6. Eerikinkatu, 7. Mannerheimintie, 8. Mannerheimintie, 9. Bulevardi, 10. Pohjoisesplanadi, 11. Annankatu, 12. Pohjoisesplanadi, 13. Pohjoisesplanadi, 14. Eteläesplanadi, 15. Mannerheimintie, 16. Korkeavuorenkatu, 17. Simonkatu, 18. Annankatu, 19. Asema-aukio, 20. Eteläesplanadi. Heikoimmat: 81. Aleksanterinkatu, 82 ja 83. Elielinaukio, 84. Simonkatu, 85. Lönnrotinkatu, 86. Snellmaninkatu, 87. Eteläesplanadi, 88. Lönnrotinkatu, 89. Unioninkatu, 90. Annankatu, 91. Eteläesplanadi, 92. Unioninkatu, 93. Helenankatu, 94. Fabianinkatu, 95. Postikatu, 96. Kaivokatu, 97. Uudenmaankatu, 98. Yrjönkatu, 99. Keskuskatu, 100. Rautatientori. Parhaimman käveltävyyden katujen joukkoon nousivat muun muassa kävelykatu Iso Roobertinkatu, visuaalisesti rikas Yrjönkatu sekä puistoinen Esplanadi. Parhailla kaduilla rakennetun ympäristön monimuotoisuus ja yksityiskohtaisuus näyttäytyvät kävelynopeudelle otollisena. Niillä rakennuksia on enemmän ja ne ovat kapeampia, rakennusten välinen etäisyys on pienempi ja niiden korkeus suurempi sekä rakennusten katutason kerroksen läpinäkyvyys on korkeampi. Sisäänkäyntejä on tiheämmin, rakennuksissa on enemmän suorakulmiosta poikkeavia siluetteja sekä julkisivuissa enemmän vallitsevia värejä. Parhaimmilla kaduilla jalkakäytävät ovat leveämpiä, ne kattavat suuremman osuuden kadun pituudesta ja niiden päällyste on tavanomaisesta poikkeava. Jalkakäytävän ja ajoradan välinen suojavyöhyke on keskimäärin leveämpi, suojellen jalankulkijaa muulta liikenteeltä. Ajoradan liikennöity osuus on näillä kaduilla kapeampi, kaistoja on vähemmän ja ne ovat kapeampia ja katutilassa on enemmän liikennettä hidastavia elementtejä. Käveltävimmillä kaduilla katutilassa on vähemmän aitoja sekä enemmän istuimia ja puita. Heikoimman käveltävyyden katujen joukkoon päätyivät muun muassa ruuhkainen Rautatientori sekä monikaistainen Kaivokatu. Heikoimmilla kaduilla rakennetun ympäristön monimuotoisuus ja yksityiskohtaisuus näyttäytyy vaatimattomampana. Rakennuksia on vähemmän ja niiden välinen etäisyys on suurempi eikä katutila ole yhtä rajautunut. Ajorata ja liikennealue ovat leveitä, ja suunnittelu muiden liikennemuotojen ehdoilla näkyy katutilassa. Käveltävyydeltään 20 parasta ja 20 heikointa katua Helsingin keskustassa. (Taustakartan lähteet: KYMP 2015a, KYMP 2015b, Seutukartta 2016.s) 36 MAANKÄYTTÖ

37 Hyvän käveltävyyden katu: Pohjoisesplanadi. HEIKON KÄVELTÄVYYDEN KATUJA PARANTAMALLA VOIDAAN VAIKUTTAA TUHANSIEN JALANKULKIJOIDEN PÄIVITTÄISEEN LIIKKUMISEEN Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että rakennetun ympäristön fyysisiä elementtejä kehittämällä voidaan saada aikaan käveltävämpiä katuja Helsingin keskustassa. Etenkin sellaisilla kaduilla, joiden käveltävyys on heikompi ja päivittäinen jalankulkijamäärä korkea, pienilläkin toimenpiteillä voi olla suuri vaikutus. Tällaisia katuja ovat esimerkiksi Elielinaukio (38 800) ja Rautatientori (25 500), joiden vuorokautiset jalankulkijamäärät ovat tarkasteltujen katujen suurimpia (KSV 2015) ja jotka ovat tärkeitä joukkoliikenteen solmukohtia, mutta samalla ne sijoittuvat käveltävyytensä puolesta huonoimpaan viidennekseen. Tällaisten katujen käveltävyyden parantamista tulee priorisoida, sillä suuri joukko jalankulkijoita hyötyisi pienestäkin parannuksesta jalankulkuympäristöön. Heikon käveltävyyden kadut voivat pahimmillaan muodostaa estevaikutuksen jalankululle, jos ne sattuvat tärkeiden reittien varrelle. Helsingin keskustan kadut näyttäytyvät hyvänä katutilan rajautuneisuuden ja inhimillisen mittakaavan suhteen esimerkiksi Helsingissä heikomman käveltävyyden kaduilla pienilläkin parannus toimen piteillä voidaan parantaa tuhansien jalankulkijoiden arkea. siinä, että rakennusten korkeuden ja niiden välisen etäisyyden suhde on keskimäärin erittäin hyvä, julkisivut rajaavat katutilaa kattavasti sekä kaduilta löytyy hyvin mm. puita ja istutuksia. Kehitettävää löytyy katutilan läpinäkyvyydestä, monimuotoisuudesta ja mieleenpainuvuudesta, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että rakennusten katutason kerroksen ja alakerrosten seinäpintaalasta vain puolet muodostuu ikkunoista eikä kaduilla ole yleisesti ottaen puistoja, aukioita tai rakennuksissa mieleenpainuvia, suorakulmiosta poikkeavia siluetteja. MAANKÄYTTÖ

38 Helsingin keskustan Kaivokatu sijoittuu käveltävyyden suhteen viiden heikoimman kadun joukkoon: katutila ei ole kovin rajautunut ja ajorata haukkaa suuren osuuden kadusta. Helsingin keskustan kadut täyttävät vähintään melko hyvin jalankulkijan kävely-ympäristöä koskevat tarpeet. Saavutettavuuden ja turvallisuuden tunteen edellytykset ovat hyvät, sillä kaduilla on kattavasti leveähköjä jalkakäytäviä, ylityspaikkoja sekä ajoradan ja jalkakäytävän välisiä suojavyöhykkeitä. Jalankulun mukavuudesta ja miellyttävyydestä löytyy kehitettävää, koska jalankulkijan asema on usein kadun tilankäytön suhteen huonompi kuin moottoriajoneuvoliikenteellä. Ihmisen mittakaavaisilla paikkatietoaineistoilla on potentiaalia käveltävyyden arvioinnissa. Mobiilin laserkeilauksen avulla pistepilviä voidaan tulevaisuudessa kerätä käveltävyystutkimuksen käyttöön reppuun asennettavalla laserkeilaimella, jolloin aineistoon saadaan yksityiskohtia jalankulkijan näkökulmasta. Myös 3D-kaupunkimalleilla on tarjottavaa, sillä visuaalisesti korkealaatuisesta kolmioverkkomallista voidaan erottaa tarkkoja rakennetun ympäristön yksityiskohtia sekä mitata helposti etäisyyksiä ja pinta-aloja kolmiulotteisessa ympäristössä. 3D-kaupunkimalleihin voidaan myös liittää ominaisuustietoa objekteista ja yhdistää niihin luontevasti kuntien muita paikkatietoaineistoja. Street View -aineiston etuna on se, että se on saatavilla globaalisti, joten samoja kriteerejä käyttämällä maapallon eri puolilla sijaitsevia kaupunkeja ja niiden katuja voidaan vertailla keskenään. Parantamalla jalankulkuympäristöjä Helsingin keskustassa ja kaupungistuvassa maailmassa voimme vaikuttaa tuhansien jalankulkijoiden arkipäivän sujuvuuteen ja miellyttävyyteen. Samalla luomme eläviä, turvallisia, kestäviä ja terveellisiä kaupunkeja kaikille. LÄHTEET KSV (2015). Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Helsingin keskustan jalankulkulaskenta-aineisto. KYMP (2015a). Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala, kaupunkimittauspalvelut. Helsingin liikenneväylät kartta.hel.fi/paikkatietohakemisto/?id=86 KYMP (2015b). Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala, kaupunkimittauspalvelut. Helsingin rakennukset kartta.hel.fi/paikkatietohakemisto/?id=278 Räty, S. (2017). Ihmisen mittakaavaiset paikkatietoaineistot käveltävyyden arvioinnissa Tarkastelussa Helsingin keskustan kadut. Pro gradu. Helsingin yliopisto, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, geotieteiden ja maantieteen laitos. Seutukartta (2016). Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Tuusulan, Nurmijärven, Kirkkonummen, Keravan, Järvenpään, Vihdin, Pornaisten, Mäntsälän, Hyvinkään ja Sipoon mittaustoimen organisaatiot & HSY kartta.hel.fi/paikkatietohakemisto/?id=30 Pro gradu -tutkielma Ihmisen mittakaavaiset paikkatietoaineistot käveltävyyden arvioinnissa Tarkastelussa Helsingin keskustan kadut on luettavissa Helsingin yliopiston sähköisessä arkistossa Heldassa: helda.helsinki.fi/handle/10138/ SATU RÄTY, FM, tekn. yo., työskentelee tutkimusapulaisena Aalto-yliopistossa Suomen Akatemian laserkeilaustutkimuksen huippuyksikössä ja Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutissa. Sähköposti satu.raty aalto.fi. 38 MAANKÄYTTÖ

39 PARAS SUOMEN KARTTA sadan vuoden ajan Jan Strang Suomen valtiollinen itsenäisyys vietti vuonna 2017 satavuotisjuhliaan. Siihen liittyen julkaistiin näköispainoskirjana eräs kaikkien aikojen merkittävimmistä Suomen kartoista: Suomen yleiskartta 1: vuosilta Tämä kirjoitus käsittelee tuota karttaa ja siitä nyt julkaistua uusintapainosta. ITSENÄISYYS TÄYTTI SATA VUOTTA vaan itse Suomi on paljon vanhempi. Suomen valtio perustettiin vuonna 1809, Suomen herttuakunnan perusti Kustaa Vaasa 1500-luvulla ja maantieteellisenä käsitteenä Suomi tunnettiin jo satoja vuotta tuotakin aikaisemmin. MONELLA TAVALLA MERKITTÄVÄ KARTTA Suomen monisatavuotisen historian aikana on julkaistu lukuisia, ellei lukemattomia sen aluetta kuvaavia karttoja. Valtaosa näistä kartoista on ollut toisten karttojen kopioita tai muunnelmia. On kuitenkin joitakin erityisen suurimerkityksellisiä karttoja, jotka aikoinaan käänteentekevällä tavalla uudistivat käsityksen Suomesta ja määrittivät vuosikymmeniksi tai jopa vuosisadaksi sen, miltä Suomen kartoilla näytti ja miltä sen tuli näyttää. Ne olivat karttoja, joita muut kopioivat ja tekivät niistä muunnelmia. Tässä suhteessa viisi karttaa tai kartastoa nousee yli muiden ja ansaitsee erityisen huomion: Olaus Magnuksen Pohjoismaiden kartta vuodelta 1539, Anders Buren Pohjoismaiden kartta vuodelta 1626, Carl Petter Hällströmin Suomi-kartasto vuodelta 1799, sekä tämän kirjoituksen aihe eli maanmittaushallituksen Suomen yleiskartta vuosilta , ja viidentenä maanmittaushallituksen ja topografikunnan peruskartasto 1: vuosilta Kolmesta varhaisimmasta klassikkokartasta on näköispainokset julkaistu ja aiemmin. Oli paikallaan ja erityisen hienoa, että viimeinenkin nykyaikaa edeltävistä klassikoista tulee kirjana saataville. Tästä kiitos kirjan toimittajille tekniikan tohtori Antti Jakobssonille ja maanmittausneuvos Erkki-Sakari Harjulle sekä kustantajalle AtlasArtille. Kirja on julkaistu paitsi itsenäisyyden juhlavuoden, myös Suomen kartografisen seuran 60-vuotisjuhlan kunniaksi, minkä seuran aktiiveja tekijät ovat. Yleiskartta 1: oli monella tavalla merkittävä kartta. Se määritti Suomen karttakuvalle uuden standardin lähes sadaksi Erkki-Sakari Harju ja Antti Jakobsson: Suomen yleiskartta vuotta Suomen kuvaajana. Helsinki: AtlasArt, Sid., 255 sivua, karttoja ja monivärikuvia. vuodeksi eli 1960-luvulle saakka. Se oli aikansa ja on yhä kaikkien aikojen kookkain yksittäinen Suomen kartta. Se oli myös ensimmäinen Suomen maanmittaushallituksen julkaisema kartta. Yleiskartta koostuu 30 osalehdestä, jotka on suunniteltu yhteen liitettäviksi yli kolme metriä korkeaksi seinäkartaksi (ks. näyte seuraavalla aukeamalla). Harvoin kartta lienee kuitenkaan yhdeksi koottu. Ehkä jonkin viraston seinällä tällainen jättiläiskartta on joskus roikkunut? Nelisenkymmentä vuotta alaa seuranneena olen vain kerran nähnyt koko kartan yhteen liitettynä ja silloinkin Etelä- ja Pohjois-Suomi olivat erikseen kumpikin omana rullakarttanaan. LÄHDEAINEISTONA TOIMITUSKARTAT Vaikka maanmittaushallituksen edeltäjävirasto päämaanmittauskonttori oli olemassa vuodesta 1813 lähtien, keskittyi sen toiminta alkuvuosikymmeninä katasterilaitoksen ylläpitoon ja siihen liittyen käsin piirrettyjen toimituskarttojen valmistamiseen. Näin oli, vaikka viraston toimenkuvaan kuului alusta alkaen myös maantieteellisten karttojen valmistus. Maan johto eli senaatti ei resursseja tuohon tarkoitukseen suonut. Kaksi pientä yritystä kuitenkin tehtiin luvulla maanmittausauskultantti (sittemmin insinööri) Jakob Ulrik Ekwall ryhtyi viraston johdon suostumuksella laatimaan Suomen yleiskarttaa, jonka hän olisi itse kustantanut. Kartta ei ehtinyt valmiiksi, ennen kuin Ekwall 29-vuotiaana vuonna 1826 kuoli keuhkotautiin. Sama sairaus lannisti myös Ekwallin työtä 1830-luvulla jatkamaan ryhtyneen maanmittausoppilas August Wilhelm Eklundin. Hän ennätti MAANKÄYTTÖ

40 piirtää lääninkartat mittakaavassa 1: ja koko Suomen kartta mittakaavassa 1: Lääninkartta-ajatuksesta varsin pian luovuttiin. 1: kartan valmistaminen aloitettiin 1850-luvun puolivälissä. Ensin konstruoitiin asteverkkokartta ja sen jälkeen ryhdyttiin transponoimaan kihlakunnankarttoja mittakaavaan 1: Kartan keskimeridiaaniksi valittiin Helsingin tähtitornin meridiaani, mistä muodostui kotimaisten karttojen standardikeskimeridiaani (0-meridiaani) siihen saakka, kunnes itsenäisyyden alussa aloitettiin vähittäinen siirtyminen Gauss-Krügerin projektion käyttöön. EI KUULOPUHEILLE PERUSTUVA SUOMEN LAPIN KARTTA Tornio Oulu Kajaani-linjan eteläpuolisen Suomen karttalehdet valmistuivat suhteellisen helposti kihlakunnan karttoihin perustuen. Haasteen muodostivat Lappi ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoiset osat, joilta alueilta ei ollut kihlakunnankarttoja tai muutakaan mittauksiin perustuvaa aineistoa. Siihenastiset Lapin kartat oli suurelta osin laadittu satunnaisten matkalaisten kuvauksiin ja karttaluonnoksiin perustuen. Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisten osien kartoituksesta muodostui Suomen 1800-luvun maanmittauksen sankaritarina. Uudistunut Yleiskartan lehtijakokartta vuodelta ja valtavasti tarkentunut Lapin kuva on myös yleiskartan suurin ja merkittävin uudistus maamme karttakuvaan. Yleiskartta on ensimmäinen mittauksille (ei kuulopuheille) perustuva Suomen kuitenkin 26-vuotiaana kuolinvuoteeltaan luovuttaa valmiin Lapin kartta. Pohjoista kartoittamaan Maanmittaushallitus lähetti Suomen karttansa kustantaja Gösta Waseniukselle. Waseniuksen kustantamana kartta ilmestyi vuonna 1840 ja sai hyvän heidän työalansa olivat: P. W. Aurén kartoitti Lappia v maanmittareita, tehtävänään kartoittaa valtavia alueita. He ja vastaanoton ja Wasenius sen johdosta palkinnon itse keisarilta. ja yht km 2 ja Josef Aurén v. 1865, 1868 ja Eklundin kartta perustui pääosin Hällströmin karttakuvalle, 1871 yht km 2, Wilhelm Arppe ja I. J. Inberg kartoittivat mutta täydensi sitä monelta osin erityisesti runsailla ja ajantasaisilla detaljitiedoilla. km 2 ja J. H. Juvelius v yht km 2. P. V. Aurénin käyttä- Peräpohjolaa, Koillismaata ja Kainuuta v yht Työ Maanmittaushallituksen (iki)oman kartan aikaan saamiseksi käynnistyi samana vuonna kun Eklundin kartta ilmestyi. töihin perustuen julkaistiin sitten paitsi yleiskartta 1: , mä kartoitusmittakaava oli 1: , muiden 1: Näihin Noihin aikoihin venäläiset olivat lopettelemassa vuonna 1809 niin myöhemmin 1920-luvulla Suomen taloudellisen kartan aloittamaansa Suomen topografista kartoitusta. Venäjän sotilastahoilta annettiin ymmärtää, että olisi suotavaa, että suomalaiset Päätös yleiskartan painamisesta tehtiin syksyllä 1863 senaatin Pohjois-Suomen lehdet. ryhtyisivät tekemään maastaan maantieteellisiä karttoja. Kun toimesta ja Maanmittaushallituksen esityksestä. Ensimmäiset Suomen oma hallinto otti päävastuun maan kartoituksesta, niin lehdet valmistuivat painosta vuonna 1864 ja kaikki lehdet olivat valmiit ja kaupoista ostettavissa vuonna Itse kartalla se myös osuutensa kustansi ja Venäjän sotalaitoksen ei tarvinnut käyttää tarkoitukseen varojaan. sen tekijöistä mainitaan, että kartta on tehty Maanmittauksen Maanmittaushallituksen maantieteelliset kartoitukset alkoivat ylihallituksessa todellinen valtioneuvos C. W. Gyldénin johdolla, ripeästi vuonna Siviilimaanmittauksen perinteitä seuraten minkä lisäksi kartan nimekkeen alla on pienellä nimet Maurus karttoja laadittiin hallintoalueittain. Lähdeaineistona olivat läänien maanmittaustoimistojen arkistoissa olleet toimituskartat. ja Claes Wilhelm Gyldén johti hanketta 1850-luvulta lähtien. Wijkberg ja Wilhelm Arppe. Maanmittaushallituksen ylijohta- Niiden perusteella laadittiin ensin pitäjänkarttoja mittakaavassa Häntä ennen päävastuullinen oli ollut insinööri Claes Henrik 1: Niistä koottiin edelleen kihlakunnankarttoja mittakaavassa 1: Pitäjänkartat valmistuivat suurelta osin piirtäjiä. He eivät olleet ainoat, mutta piirsivät eniten. Erityisen Nyberg. Maurus Wijkberg ja Wilhelm Arppe olivat kartan 1840-luvulla. Kihlakunnan kartat valmistuivat pääosin 1850-luvun suuren työpanoksen yleiskartan eteen antoi Wilhelm Arppe, puoliväliin mennessä, jolloin myös lähes kaikista pitäjistä oli pitäjänkartat valmiina. Kihlakunnan karttojen perusteella oli tarkoitus yhdeksän jonka sanotaan käyttäneen yleiskartan piirtämiseen yhteensä työvuotta. 40 MAANKÄYTTÖ

41 KARTA ÖFVER FINLAND Vaikka yleiskartta oli ilmestyessään aikansa paras Suomen kartta, oli siinä puutteita, jotka jo kartan valmistuessa 1873 olivat monien tiedossa. Eräs ongelma oli, että kartta oli yksikielisen ruotsalainen Helsinkiä ja Turkua ei kartalta löytynyt, oli vain Helsingfors ja Åbo. Kartan ainoa nimeke oli Karta öfver Finland. Muun muassa kieliongelman ratkaisemiseksi julkaisi yleiskarttaa tekemässä ollut I. J. Inberg vuonna 1875 suomenkielisen kartan Suomen suuriruhtinaanmaan kartta mittakaavassa 1: Inbergin kartta oli erinomainen, tarkka ja kaunis yleiskartan yleistys, joka levitti yleiskartan uuden karttakuvan laajoille piireille. Kartografiselta kannalta yleiskartan ehkä suurin ongelma oli sen pääosin 1840-luvun ja vanhempiin tietoihin perustunut geodesia. Kartan valmistuessa parempaa tietoa oli jo saatavissa luvun lopulta lähtien yleiskarttaa ryhdyttiin uudistamaan. Geodesia korjattiin ja detaljitiedot päivitettiin myöhempien mittausten tasalle. Näkyvimmät muutokset tapahtuivat Inarin takaisessa Lapissa. Suomen ja Norjan välinen raja käytiin ensimmäisen kerran vasta 1880-luvulla. Tulokset mahdollistivat Suomi-neidon pään piirtämisen kartalle oikean muotoisena. Vuosina kartan kaikki lehdet uudistettiin. Kartasta tuli kaksikielinen ja sen jokaiselle osalehdelle painettiin nimi Suomen yleiskartta Generalkarta över Finland. Vasta tässä vaiheessa kartta sai vakiintuneen nimensä. Nyt julkaistuun näköispainoskirjaan kartan ensimmäinen painos on sisällytetty Pohjois-Suomen ja naapurimaiden osalta alkuperäismittakaavassa ja Etelä-Suomen osalta mittakaavaan 1: suurennettuna. Kirjassa kartta jakaantuu näin 97 aukeamalle. Päätöksestä toimia näin voi vain kiittää. Alkuperäiskartalla tekstien kirjainkoko on hyvin pieni ja kun Etelä-Suomessa nimistöä on paikoin hyvin tiheässä, niin suurentaminen on ollut paikallaan. Kartan osalehtiin jakaminen on toteutettu taidokkaasti niin, että osalehdet menevät laidoilla noin sentin toistensa päälle. Kirjan alussa on tekstiosuus, jossa kerrotaan yleisellä tasolla Suomen kartan vaiheista ennen yleiskarttaa sekä yleiskartan julkaisemisen historiasta. Tietoa on periaatteessa riittävästi ja teksti on hyvin kirjoitettu. Uuttakin asiaa on muun muassa yleiskartan komeasta kartussista. Valitettava puute on se, että tekijät eivät ole hyödyntäneet aihetta koskevaa 2000-luvun tutkimuskirjallisuutta (tai ainakaan oleellista osaa siitä), minkä myötä oivallinen paikka kirjoittaa tieteen viimeinen sana on hukattu. Paljon lisävalaistusta ja täydennystä sekä yleiskartan syntyhistoriaan, että sen edeltäjien kuvauksiin olisi ollut ammennettavissa esimerkiksi allekirjoittaneen vuosina Chartarum Amici -lehdessä julkaisemasta noin 200-sivuisesta artikkelisarjasta Suomen kartan historia 1800-luvulla. Kirjaa Suomen yleiskartta vuotta Suomen kuvaajana voi suositella jokaiselle maamme kartografian kehityksestä ja sen 1800-luvun historiasta kiinnostuneelle. Parempaa karttaa 1800-luvun Suo mesta ei ole: se on yksi maamme kartografian suurista klassikoista. Yleiskartan kartussin sisältävä osalehti B1 ensimmäisestä painoksesta ja vuoden 1915 painoksesta. Erilaisia versiota tunnetaan viisi. Näyte kirjan sivulta 79. Yleiskartan ensimmäisessä painoksessa rajat olivat käsin väritetyt ja vedenjakajat kuvattu ajan tavalla makkaramaisina harjanteina. Nimet ovat vain ruotsiksi Huittinen on Hvittis jne. Kirjoittaja on karttahistorioitsija, joka on julkaissut useita Suomen kartoituksen historiaa käsitteleviä teoksia ja artikkeleita. MAANKÄYTTÖ

42 JARRUMIES JUMALTEN TUHO taalisesti tai ei kerta kaikkiaan älynnyt, mistä oli kyse. Toki tekniset saavutukset ja tulokset olioiden kannalta merkittävillä aloilla olivat aluksi erinomaisia ja suuria. Valitettavasti olioteknokraatit kuitenkin sekosivat kokonaan ja rupesivat miettimään, voisivatko ne kehittää järjestelmän, joka olisi älykkäämpi kuin ne itse ovat (puhuivat tekoälystä). Tämä asetettiin sitten tavoitteeksi ja nimeksi sille hetkelle, kun tavoite on saavutettu annettiin singulariteetti. Tämä tavoite toteutui v edellä mainitun ajanmittauksen mukaan. Voitko, ystäväni Heaven, kuvitella, että olio eteni tähän tavoitteeseen ymmärtämättä edes sitä, miten jokaisen erillisen olion oma eettinen ja moraalinen taso todellisuudessa muodostuu. Olio ei edes kyennyt kunnolla määrittelemään oikeamielisyyden käsitettä. Ei ihme, että singulariteetin jälkeen vallan siirryttyä oliolta itseltään sen kehittämälle älykkäämmälle tekoälylle moraalinen ja eettinen taso ei ainakaan parantunut. Oikeamielisyyden käsite ei edes kuulunut tekoälyn ominaisuuksiin. Ei voinut kuulua, kun sitä ei osattu määritellä. Aikani katselin ja toivoin parasta, mutta sitten totesin kokeiluni epäonnistuneen, kun tekoälyjohtajat ja -vaikuttajat pitivät Davosissa normaalia tapaamistaan v Keskustelun teemoja oli monia. Miten pitää huolta siitä, että erilaiset tekoälyt olisivat entistä tasa-arvoisempia? Miten estää tekoälyn eriarvoistuminen kehittyvissä sovelluksissa? Miten pitää huolta tekoälyaktiviteettien tasaisesta maantieteellisestä sijainnista? Miten suhtautua erilaisiin tekoälykeskitty- Maailmankaikkeuden valtiaat Himmel ja Heaven pitivät kvarttaalipalaveriaan. Heaven kysyi Himmeliltä tämän viimeaikaisia puuhia. Tähän Himmel vastasi juuri lopettaneensa hyvin pettyneenä yhden virtuaalitodellisuuskokeilun linnunradan eräässä aurinkokunnassa. Miksi niin, kysäisi Heaven. Mitäs siellä tapahtui? - Ystäväni Heaven, kuten tiedät tavoitteeni on asuttaa koko maailmankaikkeus siten, että hyveistä suurin, oikeamielisyys, vallitsee kaikkialla. Tätä varten minulla on satoja eksperimentaalisia virtuaalitodellisuuksia eri puolella universumia. Tämä yksi oli hyvin mielenkiintoinen. Tein sinne kemiallis-biologisen organismin ja annoin sen itsekseen kehittyä toivossa, että siitä tulisi jotain hyvää. Alku oli aika hidasta, mutta yksi olio kehittyi selvästi muita vauhdikkaammin. Senkin kehitys tosin oli aluksi aika hidasta, mutta nopeutui varsin pian. Ongelmia toki oli koko ajan. Se esimerkiksi jatkuvasti tappoi omaa lajiaan varsin järjettömästi ja kiihtyvällä vauhdilla. Kuitenkin aina lopulta äly (kuten se sitä nimitti) voitti ja taas mentiin eteenpäin. Ne jopa kehittivät pommin, joka olisi voinut hävittää kaikki oliot. Tästäkin laji selvisi varsin hyvin eivätkä ne juuri asettaan käyttäneet. Huolestuttava kehitys alkoi minulta täysin huomaamattomasti, kun luvun (olio kehitti ajanmittaussysteemin, jonka alku on määritelty hetkeksi, jolloin joku uskonnollinen huligaani syntyi) vaihteessa eräs olioyksilö nimeltään Gottfried Leibniz keksi hyvin yksinkertaisen lukujärjestelmän eli niin sanotun binäärijärjestelmän. Tästä kesti n. 300 vuotta, kun olio kehitti järjestelmään perustuvan laitteen, jota se kutsui tietokoneeksi. Tästä olioporukka innostui valtavasti ja koko populaation parhaat kyvyt valjastettiin parantamaan tätä laitetta. Tästä kehityksestä vastasi se oliojoukko, jota kutsuttiin teknokraateiksi. Tavoite oli koko ajan nopeammin, korkeammalle ja kauemmas. Se porukka, jonka olisi pitänyt miettiä etiikkaa ja oikeamielisyyttä (kutsuivat näitä humanisteiksi) nukkui tomiin Telluksella? Mitä tehdä jäljellä oleville alkuperäisbiodiversiteettiä edustaville oloille? (Viimeistä aihetta käsitellään vain, mikäli aikaa riittää.) Olioteeman osalta oli vallan kolme tilattua puheenvuoroa. Aluksi tekoäly nimeltään Amerikandonald (ilmeisesti viruksen vaurioittama) kertoi heillä olevan historiassa hyviä kokemuksia ns. reservaateista, joiden ympärille rakennetaan muuri. On kuulemma toiminut olioiden vallan aikana hyvin. Tämän jälkeen tekoäly Kybervladimir (hieman vanha malli jo, mutta hyvin tuunattu) kertoi heillä olioiden soveltaneen suurella menestyksellä ns. etnisiä puhdistuksia. Toimivat hyvin ja olivat tehokas ja nopea keino. Samalla saatiin halpaa työvoimaa. Lopuksi tekoäly ChinaXI (suurimman tekoälykeskittymän hyvin huollettu ja ohjelmoitu laite) suositteli olioiden pakottamista ns järjestelmään, jolloin jokainen feminiininen olio voi synnyttää vain yhden jälkeläisen. Toimi kuulemma heillä aikoinaan aika hyvin ja johtaa lopulta vääjäämättä tilanteeseen, jossa viimeinen olio kuolee saamatta perillistä. Tässä vaiheessa totesin asettamani virtuaalitodellisuuden ajautuneen tilanteeseen, jossa kemiallis-biologinen organismini oli lopullisesti tuhonnut itsensä omaa tyhmyyttään. Saatanan tunarit. Minun on rehellisyyden nimissä myönnettävä sinulle, Heaven, että en siis saanut mitään apua tästä virtuaalitodellisuudesta etsiessäni oikeamielisyyden ratkaisua universumin täyttämiseksi. Tekoälyn kehitystä oli turha enää seurata, koska vastaavia virtuaalitodellisuuksia minulla on jo useita, lähin Andromedassa. Niinpä tuhosin koko paskan pamauttamalla heidän nimittämänsä Yellowstonen kalderan taivaan tuuliin. Nyt maa on autio ja tyhjä, pimeys peittää syvyydet vain minun henkeni liikkuu vetten yllä Heaven oli kuunnellut ystävänsä tarinaa hiljaa ja mietiskellen. Lopulta rykäisi ja totesi ennustuksellisesti: Mitähän kokeilisimme seuraavaksi? 42 MAANKÄYTTÖ

43 Markku Markkula UUSIA SÄÄDÖKSIÄ Kiinteistönmuodostamislakia on muutettu maaoikeuksia koskien vuoden 2019 alusta lukien samassa yhteydessä kuin tuomioistuinlakia on tarkistettu. Kysymys on ollut käräjäoikeuksien rakenneuudistuksesta. Vesilain käyttöoikeussääntelyä on muutettu vuoden 2018 alusta lukien. Kalastuslakiin tulleella tarkistuksella kalastuksenhoitomaksuja on korotettu. Vuosille 2018 ja 2019 on annettu uusi maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötoimitusmaksusta. Vuonne 1962 säädettyä lakia yksityisistä teistä (358/1962) ollaan korvaamassa uudella yksityistielailla, jota koskeva hallituksen esitys (HE 147/2017 vp.) on annettu eduskunnalle. Maanmittauslaitoksen työjärjestys (501/2017) ja Laki kiinteistönmuodostamislain 241 a ja 259 :n muuttamisesta (861/2017). Voimaan Tähän liittyy laki tuomioistuinlain muuttamisesta (860/2017), voimaan Lait koskevat käräjäoikeuksien rakenneuudistuksen toteuttamista. Vuoden 2019 alusta Suomessa olisi 20 käräjäoikeutta nykyisten 27 sijasta. Samalla muutettiin myös muita lakeja ja asetuksia. Valtioneuvoston asetus käräjäoikeuksien tuomiopiireistä (1021/2017). Voimaan Esimerkiksi Espoon käräjäoikeudesta tulee Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus sekä Vantaan käräjäoikeudesta tulee Itä-Uudenmaan käräjäoikeus. Valtioneuvoston asetus käräjäoikeuksien tuomiopiireistä maaoikeuden käsiteltäviksi säädetyissä asioissa (1022/2017). Voimaan Maaoikeuksien nimet muuttuvat myös, mutta tuomiopiirit säilyvät entisinä. Oikeusministeriön asetus käräjäoikeuksien kanslioiden ja istuntopaikkojen sijainnista (1031/2017). Voimaan Käräjäoikeuksien istuntopaikat vähenevät. Oikeusministeriön asetus maaoikeusinsinöörien yhteistoimintaalueista (1032/2017). Voimaan Oikeusministeriön asetus tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista vuosina annetun oikeusministeriön asetuksen 7 :n muuttamisesta (1034/2017). Voimaan Esimerkiksi uskotun miehen ja muiden vastaavien vakuutuksen vastaanottamisesta siitä annettavine todistuksineen peritään 100 euroa, lukuun ottamatta tuomarinvakuutusta sekä tuomioistuimen virkamiehen tuomarinvakuutusta vastaavaa vakuutusta. Laki ympäristönsuojelulain 190 ja 195 :n muuttamisesta (974/2017), Laki vesilain muuttamisesta (975/2017), Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (976/2017), Laki maa-aineslain muuttamisesta (977/2017), Laki luonnonsuojelulain 62 :n muuttamisesta (978/2017), Laki korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta (979/2017). Voimaan Eräiden ympäristöasioiden muutoksenhakua koskevaa sääntelyä uudistettiin siten että muutoksenhaku hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää valituslupaa. Valituslupajärjestelmä otetaan käyttöön ympäristönsuojelulain, maa-aineslain ja vesilain mukaisissa asioissa. Maankäyttö- ja rakennuslain valituslupajärjestelmä uudistetaan vastaamaan hallintolainkäyttölain säännöksiä ja samalla valituslupajärjestelmää laajennetaan lähes kaikkiin lain asiaryhmiin. Myös luonnonsuojelulain valituslupajärjestelmää laajennetaan. Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötoimitusmaksusta vuosina 2018 ja 2019 (874/2017). Voimassa Ks. vastaava asetus Luonnonvarakeskusta koskien 1157/2017. Maanmittauslaitoksen työjärjestys (501/2017). Voimaan Kumottu uudella työjärjestyksellä (1003/2017), joka tuli voimaan Laki vesilain muuttamisesta (611/2017), Laki ympäristönsuojelulain 68 ja 69 :n muuttamisesta (612/2017), Laki eräistä vesien käyttämistä varten myönnettävistä oikeuksista annetun lain kumoamisesta (613/2017). Voimaan Vesilain muuttamisen myötä tarpeettomaksi käyvä eräistä vesien käyttämistä varten myönnettävistä oikeuksista annettu laki kumottaisiin. Vesitaloushankkeiden toteuttamiseen liittyvä kiinteän omaisuuden lunastamista ja käyttöoikeuden perustamista koskeva sääntely uudistetaan. Tarkoituksena on saattaa vesilain omaksi lunastamista ja käyttöoikeuden perustamista koskevat säännökset sopusointuun perustuslain perusoikeuksien rajoittamista koskevien säännösten kanssa. Säännöksiä on tarkasteltu erityisesti omaisuudensuojaa koskevien perustuslain säännösten kannalta. Ympäristönsuojelulakiin esitetään tehtäväksi vesilain muuttamisesta johtuvat tarkistukset. Vesilain mukaan luvanvaraisten hankkeiden piiriä rajataan siten, että johdon sijoittaminen valtaväylän alitse ei enää kaikissa tapauksissa edellyttäisi lupaa, vaan luvanvaraisuus määräytyisi jatkossa yksinomaan hankkeen vaikutusten perusteella. Lupaa edellyttämättömästä valtaväylän alittavasta johdosta olisi tehtävä ilmoitus vesilain mukaiselle valvontaviranomaiselle. Vesilain 17 luvun tilusjärjestelyä koskevan 11 :n on kumottu vuoden 2018 alusta lukien. Vesistön vedenkorkeuden nostamista koskeva hanke ei vastaisuudessa edellytä tilusjärjestelyä. Laki kalastuslain muuttamisesta (970/2017). Voimaan (muutettu 79 :ää kalastonhoitomaksu ja sen tarkistaminen MAANKÄYTTÖ

44 sekä 86 :ää määrärahan varaaminen talousarvioissa). Laki avaruustoiminnasta (63/2018). Voimaan Samalla on hyväksytty kansainvälinen sopimus avaruusesineiden rekisteröinnistä (62/2018). Avaruusesineiden rekisteröinti kuulu TEM:ölle. Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (812/2017). Voimaan Muutoksella muutetaan maankäyttö- ja rakennuslain rakennusta, kerrosalaa ja rakennuksen edellytyksiä asemakaava-alueella koskevia säännöksiä. Lakiin lisätään asuin-, majoitus- ja työtiloja sekä kokoontumistiloja koskevat säännökset sekä valtuutus antaa ympäristöministeriön asetuksella tarkempia säännöksiä niistä. Laki rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain muuttamisesta (755/2017). Voimaan Energiatodistusvelvoitteita koskevaa poikkeusluetteloa ehdotetaan muutettavaksi, sillä Euroopan komissio on antanut Suomelle virallisen huomautuksen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanosta. Komissio katsoo, että energiatodistusvelvoitteita koskevien poikkeuksien luettelo on Suomen lainsäädännössä laajempi kuin direktiivissä. Laki rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annetun lain 3 ja 5 :n muuttamisesta (756/2017). Voimaan Valtioneuvoston asetus luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymästä annetun valtioneuvoston asetuksen kumoamisesta (674/2017). Voimaan Ns. Lynet-yhteenliittymää koskenut sääntely on korvattu uudella sääntelyllä. Laki Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta (66/2018). Voimaan Henkilötietojen käsittelyn sääntelyä on täsmennetty kiinteistöjen metsävaroja koskien. Valtioneuvoston asetus maanpuolustuksen kannalta erityissuojattavista kohteista (676/2017). Voimaan Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (833/2017) ja laki jätelain muuttamisesta (834/2017). Voimaan Valvontaviranomaisten oikeutta periä kustannuksia vastaavasti maksuja suorittamistaan valvontatoimenpiteistä laajennetaan. Tavoitteena on vahvistaa kuntien ja valtion viranomaisten taloudellisia voimavaroja valvontatehtävien asianmukaiseksi hoitamiseksi. Ympäristönsuojelulain mukaisen valvonnan maksullisuus ulotetaan koskemaan pilaantuneen maaperän kunnostamistoimenpiteiden valvontaa. Lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle säädetään oikeus periä maksu onnettomuus-, haitta- tai rikkomustilanteissa tehdyistä tarkastuksista. Jätelain mukaisen valvonnan maksullisuuden sääntelyä tarkistetaan vastaamaan ympäristönsuojelulakia siten, että valvontaviranomaiset voivat periä valvottavalta maksun muun muassa määräaikaistarkastuksista ja rikkomusten johdosta annettujen määräysten noudattamisen valvonnasta. Lisäksi täsmennetään viranomaisten toimivaltaa vakuuden asettamisessa silloin, kun vakuus vaaditaan aloitettaessa ympäristöluvanvarainen toiminta muutoksenhausta huolimatta. Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta (878/2017). Voimaan Lainmuutoksen myötä varainsiirtoveroa ei olisi suoritettava tuloverolaissa tarkoitetussa toimintamuodon muutoksessa, jossa liikkeen- tai ammatinharjoittaja taikka maa- tai metsätalouden harjoittaja perustaa tätä toimintaa jatkamaan osakeyhtiön, jonka osakkeet hän merkitsee. Verovapaus koskisi sekä kiinteää omaisuutta että arvopaperiomaisuutta. Lisäksi lailla muutettiin säännöstä, joka koskee kiinteistön luovutuksesta kirjaamisviranomaiselle annettavaa selvitystä. Riittävänä selvityksenä siitä, että veroa ei ole suoritettava, pidettäisiin apporttiomaisuuden luovutuskirjaa, jossa on yksilöity verovapauden piiriin kuuluva omaisuus, ja verovelvollisen vakuutusta siitä, että kyse on verovapauden edellytykset täyttävästä luovutuksesta. Laki varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta (879/2017). Voimassa Lainmuutoksen myötä varainsiirtoveroa ei olisi eräin edellytyksin suoritettava, kun kunta, kuntayhtymä tai yksityinen yhteisö tai säätiö vuosina luovuttaa yksityiselle osakeyhtiölle sen osakkeita vastaan kiinteistön, joka on luovuttajan harjoittaman ammattikorkeakoululain tai ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisen toiminnan käytössä ja vastaanottava yhtiö tai sen omistaja käyttää kiinteistöä mainittuun toimintaan. Valtioneuvoston asetus virkavalasta ja virkavakuutuksesta sekä tuomarinvalasta ja tuomarinvakuutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (1026/2017). Voimaan (2 :n 1 mom.) Tuomioistuinten jäsenten lisäksi velvollinen antamaan tuomarinvakuutuksen ryhtyessään hoitamaan virkaansa tai tehtäväänsä on se, joka yksin tai kollegiaalisessa menettelyssä ratkaisee hallintolainkäyttöön kuuluvia asioita. Laki kiinteistöverolain 14 :n muuttamisesta (723/2017). Voimaan Lailla muutettiin kiinteistöverolain voimalaitokseen sekä ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen kuuluviin rakennuksiin ja rakennelmiin sovellettavaa kiinteistöveroprosenttia koskevaa säännöstä Laki kiinteistöverolain muuttamisesta (724/2017). Voimaan Yleisen kiinteistöveroprosentin sekä muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ala- ja ylärajaa korotettiin 0,93 1,80 prosentista 1,03 2,00 prosenttiin. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ala- ja ylärajaa korotettiin 0,41 0,90 prosentista 0,45 1,00 prosenttiin. Valtiovarainministeriön asetus rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista (742/2017). Voimaan Verohallinnon päätös rakennusmaan verotusarvon laskentaperusteista (766/2017). Voimaan Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä (719/2017). Voimaan Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta (720/2017). Voimaan MAANKÄYTTÖ

45 Laki valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta (530/2017). Voimaan Lailla muutetaan nykyistä valtion virkamiesten ja työntekijöiden ulkomaan matkavakuutuskäytäntöä siten, että luovutaan yksityisten vakuutusyhtiöiden vakuutusten käyttämisestä ja siirretään vahingonkorvausvastuu valtion kannettavaksi. Ulkomaanmatkavahinkoja koskevat korvausvaatimukset hoidetaan Valtiokonttorissa. Laki valtion virkamieslain 7 ja 8 c :n muuttamisesta (948/2017). Voimaan (Suomen kansalaisuuden vaatimus eräisiin virkoihin nimitettäessä). Laki postilain muuttamisesta (614/2017). Voimaan Yleispalvelukirjeiden jakelu jatkuisi viitenä päivänä viikossa niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien ylläpitämää jakeluverkkoa eli lehtien varhaisjakelua. Tämä mahdollistaa sanomalehtien viisipäiväisen jakelun nykyiseen tapaan myös haja-asutusalueilla. Harvaanasutuilla alueilla jakelu ehdotetaan toteutettavaksi yleispalvelun tarjoajan järjestämän hankintamenettelyn kautta. Taajama-alueilla, joissa on tarjolla sanomalehtien varhaisjakeluverkko, laki antaisi mahdollisuuden poiketa viisipäiväisestä jakelusta ja sallisi vähintään kolmipäiväisen jakelun. Yleispalvelukirjeiden laatustandardia kevennettäisiin siten, että mahdollistettaisiin jakelu kolmena päivänä viikossa. Valtiovarainministeriön asetus peruskoron vahvistamisesta (844/2017). Voimaan Peruskorko on 0,25 prosenttia vuodessa ajalla Peruskorko on alkaen ollut 0,00 prosenttia. Suomen Pankin ilmoitus viitekorosta ja viivästyskoroista (1016/2017). Voimassa Korkolain 12 :ssä tarkoitettu, Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon perustuva viitekorko on 0,0 prosenttia ja 4 :n 1 momentissa tarkoitettu viivästyskorko on 7,0 prosenttia vuodessa sekä 4 a :n 1 momentissa tarkoitettu viivästyskorko kaupallisissa sopimuksissa on 8,0 prosenttia vuodessa. Valtioneuvoston asetus Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosien luonnonsuojelualueista (644/2017). Voimaan Ympäristöministeriön asetus Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosien luonnonsuojelualueista (645/2017). Voimaan Valtioneuvoston asetus Itä-Lapin luonnonsuojelualueista (646/2017). Voimaan Ympäristöministeriön asetus Itä-Lapin luonnonsuojelualueista (647/2017). Voimaan HE 147/2017 valtiopäiville. Hallituksen esitys eduskunnalle yksityistielaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi on annettu. Esityksestä on pyydetty lausunnot perustuslaki-, hallinto-, ympäristö- sekä maa- ja metsätalousvaliokunnilta. Mietintövaliokuntana on liikenne- ja viestintävaliokunta. Esitys sisältää muun ohella tielautakuntien lakkauttamisen ja tehtävien jaon muille viranomaisille. RIEGL VZ-400i Ultranopea 3D-laserskanneri! Kenttätöissä testattu - kestävä, nopea ja käyttäjäystävällinen. Skannaukset jalustalta, mönkijästä tai ajoneuvosta. UUTTA ENNENNÄKEMÄTÖNTÄ! MEMS-inertia vapaa mittausasento RTK-GNSS -paikoitus Pilvien automaattinen yhdistäminen skannerissa Suuri aikasäästö PRR 1,2 MHz; monipistemittaus 6 milj. pistettä/s Ennennäkemätön skannausnopeus RIEGLin aallonmuodon analysointi Suuri tarkkuus ja paljon lisätietoja Räätälöitävät mittaustavat Suuri tehokkuus Käyttäjäystävällinen kosketusnäyttö Helppokäyttöisyys Pilvipalvelut skannerissa LAN, Wi-Fi, 4G/3G Yhteys ja etäkäyttö kaikkialta Skannausetäisyys yli 850 m, tarkkuus 5mm, toistotarkkuus 3mm MAANKÄYTTÖ NORDIC GEOCENTER Puh:

46 UUTISIA Markku Koppinen Juha Talvitie, Mikael Still ja Pekka Raitanen syntymäpäivillä tuomassa Maanmittausinsinöörien Liiton tervehdystä Ilmari Koppiselle, toinen oikealta. Ilmari Koppinen 100 vuotta Yleensä en ole juhlinut merkkipäiviäni, mutta suostuin nyt olemaan paikalla, koska kyseessä oli sentään tasavuosi, kommentoi Ilmari Koppinen pilke silmäkulmassa osallistumistaan lastensa järjestämään juhlaan. Syntymäpäivä, , keräsi juhlijoita jopa yli kaksisataa Salon Mahlakankareen seurakuntakotiin onnittelemaan virkeää päivänsankaria. Eikä juhlakalu istunut keinutuolissa kuuntelemassa juhlapuheita, vaan liikuskeli vilkkaana juhlaväen keskellä ja hypähteli iloisesti kuin pikkupoika tuttuja tavatessaan. Uskomaton teräsvaari! Viime vuosiin saakka tämä TKK:n entinen kaupunkien kiinteistötekniikan apulaisprofessori on osallistunut aktiivisesti veteraanisarjojen kansallisiin ja kansainvälisiin yleisurheilukilpailuihin ja useimmiten palannut kotiin kultamitali kaulassaan. Suosikkilajinaan hän on pitänyt aitajuoksua. Ongelmaksi Ilmari on kokenut nyttemmin muun muassa sen, että kilpakumppaneita sarjoihin ei aina ole löytynyt. Ilmarin kotiin ripustettu palkintokokoelma häkellyttää. Pokaaleja ja muita palkintoja on kertynyt yli Kilpailuihin tämä veteraani ei enää osallistu, liikuntaa ja kunnon ylläpitoa hän sen sijaan aktiivisesti harjoittaa. Kun polven kolotus haittaa juoksemista, Ilmari on siirtynyt polkupyöräilyyn. Nastarenkaat antavat mahdollisuuden pyöräillä myös talvikaudella. Tarkkaa kirjanpitoa pitänyt päivänsankari kertoo pyöräilleensä vuonna 2017 yli kilometriä. Autoa hän ajaa edelleen lähiseudun matkoilla esimerkiksi Turkuun ja Somerolle. Aktiivinen harrastus ja työ järjestöissä pitää aivot virkeinä ja ylläpitää ystävyyssuhteita. Ilmari on aktiivinen mm. sotaveteraanien järjestöissä ja seurakunnassa. Ehdotonta raittiutta hän pitää tärkeänä elämän ohjenuorana niin hänelle itselle kuin muillekin. Kuluvan vuoden alusta ruokakaupoista on saanut ostaa aiempaa vahvempia alkoholijuomia. Tämän muutoksen Koppinen tuomitsee ja pitää päätöstä suurena virheenä ja vain kauppojen etuna. Ilmari Koppisen elämästä ja kokemuksista niin rauhan kuin sotienkin aikana kertoo laajemmin Maankäytön artikkeli Ilmari Koppinen, itsenäisyytemme ikäinen mies numerossa 2/2010. Kysyttäessä Ilmarilta arvioita Salon seudun nykyisistä ongelmista hän nostaa esille kuntauudistuksen, missä yhdeksän lähikuntaa yhdistettiin Saloon. Vielä nytkään, yhdeksän vuotta liitoksesta, käytännön hallintoa ei ole saatettu uuden kuntajaon mukaiseksi ja uudistus on tullut kalliiksi. Maanmittarin keskeisenä tehtävänä hän näkee asuinympäristön elämän monipuolisen kehittämisen ja tukemisen. Hänen opiskeluaikanaan 1930-luvulla Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastossa kiinnitettiin päähuomio maaseudun ja maatalouden oppiaineisiin ja niiden opettamiseen. Vasta sotien jälkeen kaupungistumisen lisääntyessä otettiin kaupunkialueiden ongelmakenttä vakavasti opetusohjelmiin. Viimeaikaisia korkeakouluopetuksen uudistuksia hän ei lähde tarkemmin arvioimaan. Kun siitä on niin pitkä aika, kun minä olin mukana, huokaa Ilmari. Toivottakaamme virkeitä jatkovuosia seniorille! Pekka Raitanen Lisää Ilmari Koppisesta Maankäytön numerossa 2/2010, 46 MAANKÄYTTÖ

47 UUTISIA KALAJOKI POISTAA VAILLA VAKINAISTA OSOITETTA -ONGELMAN ENSIMMÄISENÄ SUOMESSA Maistraattien ohjeen mukaan loma-asunnoissa asuvat merkitään väestötietojärjestelmään merkinnällä vailla vakinaista asuntoa. Kalajoen kaupunki on pyrkinyt vuosien aikana tuloksetta vaikuttamaan siihen, että käytäntöä muutettaisiin. Maankäyttö- ja rakennuslain voimaan tullut muutos sallii loma-asunnon muuttamisen vakituiseksi rakennusjärjestyksen määräyksellä kaava-alueiden ulkopuolella. Asemakaava-alueilla tämä on mahdollista vaiheittaisen asemakaavan muutoksella. Kalajoen kaupunki käynnistääkin alkuvuodesta 2018 muutosprosessin, jolla mahdollistetaan vapaa-ajan asuntojen muutos pysyviksi asunnoiksi. Kalajoen kaupunginhallitus päätti esittää muutosta rakennusvalvontataksaansa niin, että loma-asunnon muuttamisesta vakituiseksi asuinrakennukseksi ja siihen liittyvästä alueellisesta poikkeamispäätöksestä ei peritä siirtymäaikana maksua. Veronmaksajien Keskusliiton tekemän selvityksen perusteella kaupungissa on laskettu, että Kalajoella asumalla keskituloinen perhe säästää kymmenessä vuodessa noin euroa veroissa vertailtaessa Kalajokea ja Manner- Suomen kalleimmin verottavaa kuntaa. Laskelmissa ei ole huomioitu kiinteistöveron osuutta. MAAKUNNAT VUOKRAAVAT KUNNILTA LÄHES TOIMITILAA Maakuntien tilakeskus on kartoittanut kunnilta maakuntien käyttöön vuokrattavien tilojen määrän, kunnon ja teknisen arvon. Maakuntien tilakeskus määrittää datan ja valtioneuvoston asetuksen perusteella ensimmäisen näkemyksen vuokrattavien tilojen vuokratasosta vappuun 2018 mennessä. Maakuntien käyttöön vuokrataan vuonna 2020 kunnilta yli toimitilaa, joiden kokonaispinta-ala on noin 6 miljoonaa neliömetriä. Maakunnat ottavat silloin hoitaakseen kuntien nykyisin hoitamia tehtäviä, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen, ja vuokraavat käyttöönsä niihin liittyvät tilat. Meillä on nyt rekisterissä 295 kunnan toimittamat tiedot tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa on käytössä näin kattava tietopankki kuntien tiloista, Maakuntien tilakeskus Oy:n asiakkuusjohtaja Mikko Hollmén kertoo. Kunnilta vuokrattavat tilat muodostavat noin kaksi kolmasosaa kaikista maakuntien tulevista tiloista. Lisäksi maakuntien omistukseen siirtyvät nykyisten sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien tilat, joita on yhteensä noin 3,5 miljoonaa neliömetriä, sekä ELY-keskusten tilat. Tilakartoitus ja vuokratasojen määrittäminen ovat tärkeä osa käynnissä olevaa maakunta- ja sotevalmistelua. Iso kiitos tässä vaiheessa kuuluu tietonsa toimittaneille kunnille sekä Kuntaliitolle, jotka ovat olleet apunamme tietojen keräämisessä, Maakuntien tilakeskuksen toimitusjohtaja Olavi Hiekka sanoo. RIEGL VZ -2000i Erittäin nopea pitkänmatkan 3D-laserskanneri Skannaukset jalustalta, mönkijästä tai ajoneuvosta. UUTTA ENNENNÄKEMÄTÖNTÄ! MEMS-inertia vapaa mittausasento RTK-GNSS paikoitus Pilvien automaattinen yhdistäminen skannerissa Suuri aikasäästö PRR 1,2 MHz; monipistemittaus 6 milj. pistettä/s Ennennäkemätön skannausnopeus RIEGLin aallonmuodon analysointi Suuri tarkkuus ja paljon lisätietoja Räätälöitävät mittaustavat Suuri tehokkuus Käyttäjäystävällinen kosketusnäyttö Helppokäyttöisyys Pilvipalvelut skannerissa LAN, Wi-Fi, 4G/3G Yhteys ja etäkäyttö kaikkialta Skannausetäisyys yli m, tarkkuus 5mm, toistotarkkuus 3mm NORDIC GEOCENTER Puh:

48 YRITYSUUTISIA CGI GEOTRIM AFFECTO, KARTTAKESKUS JA BIGDATAPUMP OVAT NYT OSA CGI:TÄ CGI ja Affecto tytäryhtiöineen ovat investoineet vahvasti tiedonhallinnan, edistyneen analytiikan ja uusien teknologioiden osaamisen kehittämiseen. Yhdistymisen myötä CGI vahvisti palvelujaan Pohjois-Euroopan vahvimpana paikkatiedon ja datakeskeisen liiketoiminnan palveluyhtiönä. Jatkossa myös Karttakeskus on osa CGI:tä. Yhdistymisen jälkeen DIMENTEQ CGI jatkaa Suomen suurimpana paikkatietotarjoajana yli sadan paikallisen paikkatiedon ammattilaisen voimin. Kyky informaation hyödyntämiseen on jatkuvasti tärkeämpi menestystekijä jokaiselle organisaatiolle. Asiakkaille yhdistyminen avaa aiempaa laajemman palvelutarjonnan, kansainväliset osaajaverkostot sekä kokonaisvaltaista digitalisaatio-osaamista. Lisätietoja: YELLOWSCANIN JA GEOTRIMIN JÄLLEEN- MYYNTISOPIMUS SUOMEEN YellowScan ja Geotrim ovat tehneet jälleenmyyntisopimuksen YellowScanin tuotteiden maahantuonnista ja myynnistä Suomessa. Geotrim on Trimblen geospatiaalisten ratkaisujen maahantuoja Suomessa ja omaa pitkän kokemuksen ilmakuvaus- ja UAV-tekniikoista. Sopimus laajentaa YellowScanin tuotteiden kattavuutta Skandinaviassa. UAV yhdessä LiDAR-tekniikoiden kanssa tunnetaan nykyään yhtenä tehokkaimmista ja luotettavimmista menetelmistä hankkia ilmakuvaamalla 3D-pistepilviä. Helppokäyttöisinä ja joustavina UAV:hen tarkoitetut LiDARit tarjoavat käyttäjille mahdollisuuden luoda muutamassa minuutissa heti lennon jälkeen georeferoidun ja käyttövalmiin pistepilven, jota voi hyödyntää useissa eri sovelluksissa mukaan lukien alustavat mittaukset laajoja rakennustyömaita varten, väyläkartoitukset, tilavuusmittaukset, erittäin tarkat topografiset mittaukset, rakenteiden tarkastusmittaukset, geologia, metsäsovellukset, arkeologia ja monet muut sovellukset. YellowScanin ratkaisut sisältävät uusimman VX LiDARin, jolla päästään 1 cm:n tarkkuuteen jopa vain 100 metrin korkeudelta, SUR- VEYOR LiDARin, joka on maailman kevyin ja siksi myös eniten käytetty silloin kun paino ja lentoaika merkitsevät sekä MAPPER II:n, joka on paras ratkaisu metsäsovelluksiin ja pienen budjetin projekteihin. Kaikki YellowScanin tuotteet käyttävät Applanixin (Trimblen yritys) IMUa suuren tarkkuuden saavuttamiseksi. Lisätietoja: ja AUSTRALIALAINEN MORE- LANDIN KAUPUNKI HARAVA- ASIAKKAAKSI Melbournen metropolialueella sijaitsevassa Morelandin kaupungissa saatiin Harava-kyselyn avulla ratkaisu asukkaita pitkään puhuttaneeseen kiistaan. Paikallista yhteisöä oli jo parikymmentä vuotta mietityttänyt yleisö-wc:n rakentaminen 1800-luvun aikaiseen historialliseen puistoon. Meillä oli tarpeena löytää työkalu, joka ensinnäkin kertoisi meille, että näkemykset ovat juuri paikalliselta yhteisöltä ja toiseksi antaisi meille tilastollisesti merkityksellisen ja vahvan tuloksen, joka riittää näytöksi asukkaille. Haravan avulla pääsimme upeasti kiinni tietoon siitä, kuka äänesti ja missä äänestäjä asui. Saimme erittäin aktiivisen vastaanoton sekä selkeän lopputuloksen, kertoo Morelandin viestintä- ja asiakaspalvelupäällikkö Marco Bass. Dimenteqin Harava-palvelun avulla saatiin kerättyä näkemykset riittävän suurelta määrältä kansalaisia vahvalla lopputuloksella. Tämä lopetti vuosikymmeniä jatkuneen kiistan rakennuksen sijoituspaikasta. Kuntalaisten näkemyksillä oli myös aito vaikutus lopputulokseen: yleisö-wc päätettiin rakentaa enemmistön kannattamaan sijaintiin. DIMENTEQ TARJOAA OSKARI-KARTTAPALVELUA AVAIMET KÄTEEN -PAKETTINA Dimenteqin Oskari-pakettien avulla organisaatioilla on mahdollisuus hankkia karttapalvelu paikkatietoaineistojen julkaisuun kustannustehokkaasti valmiina palvelupakettina. Oskari on avoimen lähdekoodin ohjelmisto karttapalvelualustan toteuttamiseen. Oskari-teknologialla toteutetut paikkatietoratkaisut palvelevat yhtä lailla yleisölle avoimessa paikkatietoaineistojen julkaisussa kuin myös organisaatioiden sisäisessä käytössä. Karttapalvelu voidaan toteuttaa joko Dimenteqin tai asiakkaan omaan palvelinympäristöön tai pilveen. Dimenteq tarjoaa Oskarin hyödyntämiseen myös koulutusta. Lisätietoja: Suomen yleiskartta näköispainos Tekijöinä Erkki-Sakari Harju ja Antti Jakobsson tuo ensi kertaa saataville yleiskartan 1: version vuosilta kartat suurennettu 1: lähes koko Suomen osalta runsas paikannimistö antaa parhaan lähteen tuon ajan nimistölle arvokas lähde historiasta kiinnostuneille ja sukututkijoille Suomen Kartografisen Seuran 60-vuotisjuhlakirja ISBN , ovh MAANKÄYTTÖ

49 YRITYSUUTISIA SERI-DECO RIEGL RiCOPTER-M Oktokopteri ammattikäyttöön! TRIMBLE CAD-GIS-TUOTANTO- RATKAISUJEN DEMOREKKA VAPPUVIIKOLLA SUOMEEN Skannaus- ja tulostusratkaisuja esittelevä HP PageWide XL -auto saapuu Suomeen Jo toista vuotta Eurooppaa kiertänyt esittely havainnollistaa CAD-GISammattilaisille valmistajan vuonna 2015 lanseeraaman tulostusjärjestelmän mahdollisuuksia. Skannerin, pigmenttipohjaisen tulostimen, ohjelmistojen ja viimeistelylaitteiden sekä arkea helpottavan ennakkohuoltojärjestelmän kattava kokonaisuus tekee suurkuvien tallentamisesta, arkistoinnista ja kopioinnista käyttäjilleen aiempaa helpompaa ja tuotantokustannuksiltaan jopa 50 % edullisempaa aineiston koosta tai värillisyydestä riippumatta. Tuotannon suoraviivaistaminen ja uusi tekniikka tuovat säästöjä niin suorissa laite- kuin välillisissä kustannuksissa ja tämä on kiinnostava fakta yrittäjille ja osastojohtajille, kertoo HP-tulostusratkaisujen jälleenmyyjä, Seri-Decon Juha Myllyniemi. Lisätietoja: juha.myllyniemi seri-deco.fi Monikäyttöinen RiCOPTER-M on RIEGLin uusin oktokopteri ammattikäyttöön. Tehokkaampi kantokyky sallii painavamman mittauslaitekuorman: laserskannerin+tarkemman IMU:n, kameran, lämpökameran, hyperspektrikameran, magnetometrin, säteilymittarin, kaasuvuodon havaitsimen, yms. Oktokopterin käyttö sopii erityisesti hankalakulkuisille tai rajoitetun pääsyn alueille. TRIMBLE LOCUS CLOUD ÄLYKAUPUNGIN UUSI SYDÄN Trimble julkisti vuotuisten Trimble Käyttäjäpäivien yhteydessä Jyväskylässä Trimble Locus Cloudin. Kysymyksessä on paikkatietojärjestelmä, jossa kaikki tietojen ylläpito tapahtuu täysin selainpohjaisesti. Trimble Locus Cloud yhdistää viimeisimmän huipputeknologian ja toimittajan vuosikymmenien alan kokemuksen, jotka mahdollistavat uudenlaisen ratkaisun kunnan paikkatieto- ja rekisterijärjestelmäksi. Trimble Locus Cloud muuttaa tapaa työskennellä ja tarjoaa alustan älykkään kaupungin paikkatiedonhallintaan. Ratkaisussa yhdistyvät sijaintitietojen ja ominaisuuksien tallennus ja ylläpito yhdessä helppokäyttöisessä sovelluksessa. Tietoja voidaan ylläpitää niin 2D- kuin 3D-näkymissä ilman erikseen asennettavia ohjelmistokomponentteja. Laadukkaat kuntatiedot voidaan mallintaa ja pitää ajan tasalla keskitetysti normaalien työprosessien kautta. Sovelluksen hankkiminen on tehty helpoksi ja ratkaisu on hankittavissa pilvipalveluna. Lisätietoja: uusi-sydan Tukeva ja kestävä UAV-alusta mittauslaitteille 30 kg MTOM Suunniteltu ilmailulainsäädännön ehdoilla - turvallisuusratkaisut ja ADS-B/Mode-S transponderi Redundantti lennonohjausjärjestelmä RIEGL Ri- CopterControl (RiCC) YK 38.3 sertifioidut akut mahdollistavat akkujen kuljetukset maailmanlaajuisesti Suositeltava skannerijärjestelmä RIEGL VUX-1UAV SYS Kevyempiin koptereihin suositus: - RIEGL minivux-uav - RIEGL minivux-1dl - RIEGL minivux-sys MAANKÄYTTÖ NORDIC GEOCENTER Puh:

50 KIRJALLISUUTTA IN MEMORIAM Ahti Vielman arkisto Kalamies Ahti Ahdin anneilla Inarinjärvellä. INSINÖÖRI POLIITIKKO VIRKAMIES JA KIRJAILIJA ANGELITA MATTILA Ahti Vielma: Muuttuvat mielen maisemat. Väyläkirjat, ISBN Kirjaa voi tilata netistä osoitteesta vaylakirjat.fi. Hinta 20. Yllä olevalla otsikolla kuvasin Ahti Vielman kolmatta kirjaa Herra Iso-herra. Se sopii edelleen vuonna 2017 ilmestyneen Muuttuvat mielen maisemat -kirjan esittelyyn. Aiemmat Jopokka ja Kaiju perustuivat kirjoittajan omiin kokemuksiin, pikkupojan ja nuorukaisen silmin. Kaikissa tapahtumien ytimessä on Sirkan kylä Kittilässä Levi- ja Kätkätunturien kainalossa poltetun Lapin kontekstissa. Herra Iso-Herra kertoo opiskelijaelämästä eteenpäin. Siitä tarina jatkuu läpi opiskeluvuosien maanmittarin töihin Helsingin maanmittauspiiriin, kuntien palvelukseen Espooseen ja edelleen Jämsään kunnan tekniseksi johtajaksi ja sitten Jyväskylän apulaiskaupunginjohtajaksi. Mukaan mahtuu yksi kausi kansanedustajanakin. Muuttuvat mielen maisemat on kirjoittajan pohdiskelua elämästä. Elämästä, joka on ympyrä ja josta kirjoittajalla neljäs neljännes on menossa. Se on siis kuin välitilinpäätös. Elämän kokemus antaa syvyyttä pohdiskeluun elämästä ja aivan ajankohtaistenkin tapahtumien tarkasteluun. Läpikulkevana säikeenä on avoin kristillisyys ja usko Jumalaan. Papin ammatti olikin kirjoittajalla yhtenä vaihtoehtona ammattia valittaessa. Ahdin idoli on Martin Luther King. Kirja kiertää Levin Koutalaelta ja maailmalla aina Valkoiseen taloon ja Kremliin asti. Mutta palaa uskollisesti Immel-jumalan järvelle Kätkätunturilta lasketellen. Nykyajan menon arviointi on rehellistä ja suorasukaista, jollaista ei totuuden jälkeisessä elämässä kuule ei medialta eikä poliitikoilta. Lapsuuden köyhyys, sotapakolaisuus Ruotsiin, paluu poltettuun kotikylään ankaraan, fyysiseen työhön, antavat luontaisen oikeuden kirjoittaa vetkuttelematta. Ahdin käsityksiin on helppo yhtyä. Tekstissä palataan toistuvasti juurille Lappiin Kätkä- ja Levitunturien kainaloon, mistä jälleenrakennettavan Lapin karuista olosuhteista kirjoittajan maailmankuvan kestävät peruskivet on kerätty ja mitä taustaa vasten myös myöhemmät vaiheet kuvataan. Jo edesmenneet sukulaiset ja kylän tutut ovat unenomaisesti läsnä menneiden vuosien muistisopukoista ilmestyvinä. Heidän kauttaan kirjoittaja tulkitsee myös nykymenoa. Kirjasta aistii pokasaha-metsätyömiehen hien ja eränuotioiden savun ja pyydetyn kalan tuoksun. Yhtenä ammatinvalinnan vaihtoehtoina Ahdilla oli myös metsänhoitajan ammatti. Ahdin kirjoissa olisi perspektiiviä Levin ja Sirkan lomahiihtäjille ja laskettelijoille. Poltetusta kylästä on tullut Suomen paras hiihtokeskus. Juhlavuonna sen tulisi olla esimerkki sodan jälkeen tuhkasta nousseesta pitäjästä, eikä valtakunnan kuuluisasta kunnallispoliittisesta riitapesästä, Ahti kirjoittaa. Ahti Vielma on myös muistiinmerkitsijä sekä ajatusten ja runojenkin tuottaja. Runontekijän herkkyys kuvastuu myös tekstissä. Se onkin erikoinen yhdistelmä: tekniikkaa ja politiikkaa mutta samalla herkkää tunnetta. Sehän on käsitteenä melkein kuin kotona viihtyvä seikkailija. Pekka Lehtonen Yli-insinööri Angelita Fanny Delia Mattila (os. Putta) kuoli syntymäkaupungissaan Raumalla. Mattila oli syntynyt Mattilan isä oli merikapteeni, mikä osittain selittää hänen harvinaiset etunimensä: ne olivat laivojen nimiä. Perheeseen syntyi kaikkiaan viisi lasta, Angelita keskimmäisenä Mattilan valintaa opiskella silloin naisille harvinaiseen maanmittarin ammattiin selittää hänen kiinnostuksensa luonnossa liikkumiseen. Sen ajan maanmittarit saivat työskennellä paljon maastoolosuhteissa. Mattila kirjoitti ylioppilaaksi Rauman Yhteislyseosta 1943 ja valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolta Hän oli kuudes maanmittariksi valmistunut nainen. Mattila työskenteli kenttämaanmittarina vuoteen 1956, jolloin hän erosi Maanmittauslaitoksen palveluksesta. Syynä oli sille ajalle tyypillinen komennus työskentelemään Pohjois-Suomessa. Mattilalla oli silloin kolme pientä lasta ja neljäs tulossa. Kun vielä aviomiehellä oli vakituinen työ Helsingissä, Mattila katsoi muuttamisen mahdottomaksi. Seuraavat viisi vuotta kuluivatkin lapsia hoitaen. Työelämään Mattila palasi Hän työskenteli aluksi Maanmittaushallituksessa toimistoinsinöörin viransijaisena, kunnes sai vuonna 1963 vakinaisen viran maanjakotoimien osaston hallinnollisessa toimistossa. Täältä hän siirtyi 1973 Uudenmaan läänin maanmittauskonttoriin tarkastajaksi palaten 1977 Maanmittaushallitukseen nyt tarkastusosaston maarekisteritoimiston päälliköksi. Tästä virasta hän jäi eläkkeelle Työssään Mattila opittiin tuntemaan toiminnan naisena. Kun johonkin tehtävään ryhdyttiin, se myös tehokkaasti toteutettiin. Mattilan työskennellessä yli-insinöörinä maarekisteritoimistossa maanmittauslaitoksessa oli meneillään suurtyö maarekisterin siirtäminen atk-pohjaiseksi. Mattilan merkittävin panos tässä työssä oli maarekisterin perustan vahvistaminen, jotta sinne saataisiin kaikki maa- ja vesialueet. Esimiehenä Mattila oli helposti lähestyttävä ja aina valmis auttamaan. Sitkeästi työskennellen ratkaistiin pahimmatkin ongelmat. Mattila oli siitä harvinainen henkilö, että hän oli säilyttänyt hyvin Rauman murteensa. Sitä oli ilo kuunnella, vaikkei siitä läheskään aina kaikkea ymmärtänyt. Tarmokkuutta Mattila osoitti jo nuorena naisena työskennellen opiskelun ohella sotavuosina sotasairaalassa ja ilmavalvonnassa useita kuukausia. Raumalaisuus oli Mattilalle hyvin keskeinen elämän sisältö. Hän toimi Helsingi Raumlaiste Seor -seuran hallituksessa , toimen rahapörsivahtina ja emännänd Ansioistaan hänet kutsuttiin yhdistyksen kunniajäseneksi ja hänelle on myönnetty Kotiseutuliiton plaketti. Seurassa korostettiin erityisesti hänen pitkäaikaista työtään rahapörsivahtina. Mattila oli hyvin käytännöllinen ihminen, voi sanoa, että mikään työ ei ollut hänelle vierasta. Kesämökilläkin, missä hän viihtyi eläkepäivinään toukokuusta syyskuuhun, sujui yhtä hyvin viemärin asentaminen kuin moottorisahan 50 MAANKÄYTTÖ

51 RIEGL VMX-1HA 2 ristikkäistä skanneria - huipputarkka sisäinen Inertia! käyttö. Kesäpaikassa harrastuksiin kuuluivat niin ikään verkkokalastus sekä metsämarjojen poiminta. Myös käsityöt kuten mattojen kutominen ja ruoanlaitto olivat hänellä hallussa. Osoituksena Mattilan käytännön taidoista on syytä mainita hänen 1960-luvulla voittamansa Vuoden autonainen -titteli. Kysymyksessä on ajotaitokilpailu. Autoilu säilyi hänen intohimonaan lähes 90-vuotiaaksi. Mattilalla oli kuusi lastenlasta ja kaksi lastenlastenlasta. Helsingin kodissa lastenlapset olivat muarin hoidossa koulupäivien jälkeen ja kauempana asuneet viettivät kesälomiaan Rauman ja Inkoon kesäpaikoissa. Lastenlastenlapsetkin ehtivät käydä katsomassa mormoria Rauman palvelutalossa. Viimeiset vuotensa Mattila halusi viettää Raumalla paikallista kieltä puhuvien keskuudessa. Pentti Niemelä Angelita Mattilan työtoveri VESA ROPE Yliopettaja ja tutkintovastaava, DI, Vesa Rope menehtyi sairaskohtaukseen äkillisesti Työuransa viimeiset vuodet Vesa Rope työskenteli EVTEK ja Metropolia ammattikorkeakouluissa mittaus- ja kartoitustekniikan opetustehtävissä yliopettajana. Tätä ennen hänellä oli laaja työkokemus maanmittaustehtävissä mm. Destia-, Geodata-, Finndata-, Mittaustekniikka-, Viatek- ja Kaavakartta-yhtiöissä. Työkomennuksista osa ulottui Afrikkaan asti. Opiskeluaikanaan ja hetken valmistumisensa jälkeen hän toimi geodesian assistenttina TKK:n geodesian laboratoriossa. Vesa Rope opiskeli kurssilla M-73. Vesa Ropen suhtautumista mittaamiseen ja huolellisuuteen voidaan kuvailla esimerkiksi seuraavalla suoralla lainauksella: Tässä koulussa ei tehdä tarkkavaaitusta vaan tarkkaa vaaitusta. Tarkkavaaituksen hoitaa Geodeettinen laitos. Toinen sydämenasia oli työturvallisuus, mitä hän korosti olennaisena osana ammattitaitoa. Ylläolevasta huomaa, että mittaustekninen orientaatio oli Vesalle jo opiskelu-uran alusta selvä. Hän kuului Ropen maanmittarisukuun. Työtoverit, alaiset ja opiskelija jäävät muistamaan Vesan vaativana mutta humaanina kumppanina ja opettajana. Esimiehenä Vesa piti tinkimättömästi maanmittarien puolia moninaisissa organisatorisissa väännöissä. Vesaa jäivät läheisinä kaipaamaan vaimo Soile ja poika Joonas. Nopeat mittaukset ja mallinnukset - Tarkka lähtötieto urakan suunnitteluun ja laskentaan Laadunvalvonta - Nopea mittaus ja rakenteiden dokumentointi Seurantamittaus - Painumien ja muutosten tarkkailu Mittaukset vilkasliikenteisillä väylillä ja kaduilla ilman erikoisjärjestelyjä RIEGL VMX-1HA järjestelmämme etuja: Vapaa ajonopeus - Liikenteen mukainen ajonopeus jopa km/h Erinomainen pistepilvien sijaintitarkkuus, jopa parempi kuin 1 cm - Mahdollistaa seurantamittaukset Pistepilvien suuri tiheys ja muototarkkuus - Mallinnus on yksityiskohtaisempi, jolloin tienpinnan, rakennusten, rakenteiden vauriot, urat ja muutokset on todettavissa Pistepilven tarkka väritys, kalibroidut kamerat - Parantaa mallinnuksen luotettavuutta ja mah dollistaa kohteiden yleisdokumentoinnin Rinnakkaismallit: - RIEGL VMQ-1HA (yhden skannerin mobiili) - RIEGL VMZ (VZ-400i / VZ-2000i mobiilivarustus) Jussi Laari ja Jaakko Sirkjärvi Vesa Ropen pitkäaikaisia työ- ja opiskelutovereita NORDIC GEOCENTER Puh:

52 Translations by Karin Kolis RÉSUMÉ TOPGEO OY Sarkatie 3 5, Vantaa Puh. (09) Ari Laitala: Emptying Countryside on Turbo Speed? (Editorial) At the very end of the presidential run in Finland, a strange topic was brought forward: should we economically support those who suffer from lowering housing prices in declining regions? Behind the problem is the problem with getting the supply and demand of workforce to meet, and the current situation in the housing market is part of this problem. Decades of state policy supporting home ownership has, at least partly, turned against itself. Marika Ahlavuo and Hannu Hyyppä: The Tourism and Theatre Industries Love Land Surveying The tourism and the theater industries are open-minded in trying new ideas for expanding its offerings to an increasingly demanding audience. New applications that use digital technology and that are suitable for use in tourism and theatre, are also very familiar for land surveyors. Drones, gamification, augmented reality, virtual performances, as well as panoramic views and 3D maps respond well to the thirst for digital applications. Pekka Lehtonen: Interview with Professor Arvo Vitikainen Arvo Vitikainen is professor emeritus of land management. In the interview, he discusses the cadastral system and research in the field in times of tightening resources. He did a long career, first as a cadastral surveyor, mainly in land consolidation, and later at university. According to Vitikainen, the Finnish cadaster and cadastral system are among the best in the world, there are very few similar countries. Juha Riihiranta: On the Trail of Old Settlement Reconstructing a Long-Term Settlement Development Land use planning, history and landscape research and archeology need data about history and stratification of settlement structure. There are lots of defects and confines in available historical maps and so Finnish settlement has been marked on the historical population records more inclusively and more commensurably than on the available old maps. In some places it is similar until the early 20th century. This article finds out how the geographic data of the population records can be utilized to locate rural settlement of the modern history. Heli-Maija Nevala: Participation Is a Learning Process: Workshops Provide a Basis for Interaction and Cooperation Involving the inhabitants in developing the urban environment provides many challenges. The cooperation between professionals and decisionmakers in different fields also requires interaction and negotiation skills. The methods of functional learning and co-design make it possible to achieve good interaction, build trust and also give the different parties a basis for participation. In the workshops Our city at stake!, a good city is built together. A workshop based on experiences and interaction creates a strong learning experience and creates interest in the own living environment. Ari Laitala: ESCO in Vantaa There are relatively few implementations of ESCO (energy service company) in Finland so far. The city of Vantaa can be regarded as the pioneer of using the ESCO model, as the second ESCO implementation is already underway. A few other cities, e.g. Tampere, have followed the example set by Vantaa, and the operating model can be expected to become more common. This article is based on a presentation on Energy efficiency projects with the ESCO concept, held by project manager Marita Tamminen from the city of Vantaa on 21 September The presentation is available on YouTube at Satu Räty: How Walkable Is Central Helsinki? Human-scale Spatial Data Sets in the Assessment of Walkability Better walkability can be used to develop living, safe, sustainable and healthy cities. Which elements of the built environment affect the walkability of the streets? How can walkability be assessed through using new, human-scale spatial data sets? The focus is on the walkability of the streets in central Helsinki. The results show the 20 best and worst performing streets in terms of walkability. Generally seen, the centre of Helsinki is fairly good for walking, and even small improvements to the worst streets can improve the daily lives of thousands of pedestrians. Jan Strang: The Best Map in Finland for a Hundred Years Finland has been independent for one hundred years, but Finland is much older. The Finnish state was founded in 1809, the duchy of Finland was founded by Gustav Vasa in the 16th century, and Finland was known as a geographical term already centuries earlier. In 2017, Finland celebrated one hundred years as an independent state. In connection to this, a reprint was published of one of the most prominent Finnish maps of all times: the general map of Finland in 1:400,000, from 1864 to Strang s article tells about the general map and its reprinted edition. 52 MAANKÄYTTÖ

53 PALVELUHAKEMISTO ATK- JA MITTAUSLAITTEET JA -VÄLINEET Trimnet VRS-palvelu Takymetrit, GNSS-, GIS /DGPS/DGNSSlaitteet sekä laserkeilaimet Mobiilikartoitusjärjestelmät UAV-kartoituslennokkijärjestelmät Ohjelmistot Perintötie 2 c, Vantaa Puh , faksi info geotrim.fi, ATK- JA MITTAUSLAITTEET JA -VÄLINEET GPS/GNSS-laitteet GIS/DGPS/RTK-sovelluksiin Takymetrit ja laserkeilaimet Metrologian järjestelmät Ohjelmistot Keilaranta 8, Espoo Puh myynti.suomi leica-geosystems.com NAVDATA Javad GNSS Inc., Hemisphere ja Novatel GNSS-laitteistot GPS+GLONASS+GALILEO-järjestelmät ja tiedonkeruuohjelmat Planman projektinhallintaohjelmistot rakennus- ja mittausprojekteihin Soil Scout maanalaiset säähavaintoasemat Eskolantie 1, Helsinki / Ilari Koskelo P , etunimi.sukunimi navdata.fi RIEGL laserskannausjärjestelmät RIEGL UAV-skannausjärjestelmät Mobiilimittaus- ja mallinnuskoulutus Nordic Geo Center Oy Kyöstinkuja 2, Helsinki Puh nordic geocenter.fi, ILMAKUVAPALVELUT NORDIC GEOCENTER GPS-laitteet, servotakymetrit, takymetrit, digitaaliset vaaituskojeet, vaaituskojeet, teodoliitit, taso- ja putkilaserit, koneenohjausjärjestelmät ym. Myynti ja huolto Sarkatie 3 5, Vantaa Puh , faksi topgeo topgeo.fi, Nyt samaan hintaan myös 468 x 60 px:n banneri Maankäytön sivustossa KIINTEISTÖPALVELUT Ilmakuvaukset ja laserkeilaukset Ortokuvat ja digitaaliset kartat Maastomallit ja mittauspalvelut Tekniikantie 12, Espoo Puh Sähköposti jussi.yrjola skmgisair.fi Internet: Ilmakuvaukset ja viistokuvat Laserkeilaukset lentokoneesta, helikopterista ja autosta Digitaaliset kartat ja maastomallit Paikkatietopalvelut ja GIS-konsultointi Karjalankatu 2, 4 kerros, Helsinki etunimi.sukunimi terratec.fi Kiinteistöarvioinnit, myös SOTE-kiinteistöt Asunto/yritysalueiden skenaariotarkastelut Kiinteistöstrategian suunnittelu Kiinteistöjen ja maa-alueiden kehittämisanalyysit Maapolitiikan konsultointi Newsec Valuation Oy Mannerheiminaukio 1 A, PL 52, Helsinki Puh , VUOKRAMÖKKI Lemmenjoella MAKLI ry:n, MIL ry:n ja SKY ry:n jäsenille 20%:n alennus listahinnasta. Esittely ja varausmenettely: muuraispuro.fi MAANKÄYTTÖ

54 PAIKKATIETO-OHJELMISTOT JA -SOVELLUKSET Kuntarekisterit ja paikkatietoratkaisut kunnille Asiakaskohtaisia paikkatietoratkaisuja yritysten ja julkisen sektorin tarpeisiin Heikki Karttunen puh etunimi.sukunimi cgi.com Karvaamokuja 2, Helsinki PAIKKATIETO-OHJELMISTOT JA -SOVELLUKSET Ohjelmistoja tulevaisuuden rakentamiseen Suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon kehitetyt Trimblen ohjelmistot. Olemme myös Autodeskin sertifioima jälleenmyyjä, kehittäjä ja kouluttaja. Meiltä löytyy lisäksi monipuolinen valikoima varusohjelmistoja. Klovinpellontie 1 3, Espoo Puh civilpoint civilpoint.fi Harava-palvelu ( Pihatie.fi-palvelu ( Asiakaskohtaiset ratkaisut Luotettavasti, Innovatiivisesti, Ketterästi ja Iloisesti Dimenteq Oy Salorankatu 5 7, Salo puh , myynti dimenteq.fi Avoin ArcGIS-paikkatietoalusta maankäyttötoimialan ja yhdyskuntatekniikan työvälineiden ja prosessien digitalisointiin Ketterät käyttöönotot ja projektipalvelut, paikkatietoanalyysit, koulutus ja konsultointi, jatkuvat palvelut, TomTom ja muut aineistot Bertel Jungin aukio 3, Espoo Puh , info esri.fi, PAIKKATIETO-OHJELMISTOT JA -SOVELLUKSET Paikkatietoratkaisut mobiili-, selain- ja työasemaympäristöihin Konsultointi-, ylläpito- ja tukipalvelut Geometrix Oy Pasilanraitio 9 B, Helsinki Puh , faksi geometrix geometrix.fi, GPS /GNSS- ja GIS/DGPS-järjestelmät Ohjelmistot paikkatiedon keruuseen Mobiiliratkaisut paikkatiedon hallintaan Perintötie 2 c, Vantaa Puh , faksi info geotrim.fi, Opaskartat ja opastaulut InfoGIS-paikkatietopalvelut internetissä Krysp-, KuntaGML- ja Insipire-tuki Mobiilitoiminnot GPS-paikannuksella Tonttipörssi sähköisellä varauslomakkeella Kehittyneet kaava- ja reitistötoiminnot Kauppurienkatu 33, OULU Puh. (08) , infokartta infokartta.fi, PAIKKATIETO-OHJELMISTOT JA -SOVELLUKSET Toteutamme verkkotiedon hallintaa kokonaispalveluna aina sähköisistä omaisuudenhallintatyökaluista asiakkaan verkon suunnitteluun, kartoitukseen ja verkkotiedon ylläpitoon asti. Keypro Oy Horsmakuja 8 A 3, VANTAA keypro keypro.fi GPS/GNSS, GIS/DGPS Mobiilit kämmenmikrot maastoon Ohjelmistot Lisätietoa: Esa Wikman Keilaranta 8, Espoo Puh myynti.suomi leica-geosystems.com Louhi paikkatietoratkaisut pilvestä SitoGis-kuntarekisterijärjestelmä Oskari-toteutukset Räätälöidyt järjestelmätoteutukset Sitowise, Tuulikuja 2, Espoo Puh etunimi.sukunimi sitowise.com Erdas ja Intergraph ohjelmistot ArcGIS räätälöinti Paikkatietoaineistojen hallinta Karttatuotteet T-Kartor, Timo Ikola Koronakatu 1 A, Espoo Puh timo.ikola t-kartor.com, Trimble Locus Trimble eservices Trimble Feedback Trimble Solutions Oy Metsänpojankuja 1, Espoo Mike von Wehrt, puh energy.publicadmin trimble.com kunnat.trimble.fi Palveluhakemiston ilmoittaja! Nyt samaan hintaan myös 468 x 60 px:n banneri Maankäytön sivustossa 54 MAANKÄYTTÖ

55 PAIKKATIETOPALVELUT, KARTTATUOTANTO JA -AINEISTO Suomalaiset 3D-Win-ohjelmistot maanmittauksen ammattilaiselle. Aineistojen käsittely, geodeettiset laskennat, formaatinmuunnokset Maastomalli Tiensuunnittelu ja -rakennus Kairaukset Kielotie 14 B, Vantaa, (09) d 3d-system.fi. Palveluhakemiston ilmoittaja! Nyt samaan hintaan myös 468 x 60 px:n banneri Maankäytön sivustossa Paikkatietoaineistot ja niiden tuottaminen Aineistoihin liittyvät asiantuntijapalvelut Aineistot online-palveluna Petteri Verronen puh etunimi.sukunimi cgi.com Karvaamokuja 2, Helsinki PAIKKATIETOPALVELUT, KARTTATUOTANTO JA -AINEISTO Kaikki paikkatietoon liittyvä yhdestä paikasta. IT-ratkaisut ja palvelut, joissa paikkatieto komponenttina Paikkatietoon liittyvät asiantuntijapalvelut ja konsultointi Ulkoistuspalvelut Sekä omat aineistot että välitysaineistot Atomitie 2, Helsinki Puh Opas- ja osoitekartat Internetkarttapalvelut Kaavayhdistelmät Koordinaatistomuunnokset ja muut aineistokäsittelyt Pakkamestarinkatu 3, Helsinki Puh Sähköposti: karttatiimi karttatiimi.fi Maanmittaustoimitukset Lainhuudot ja kiinnitykset Kiinteistötietopalvelu Karttapaikka Avoimet aineistot ja rajapintapalvelut Tutkimus asiakaspalvelu maanmittauslaitos.fi PAIKKATIETOPALVELUT, KARTTATUOTANTO JA -AINEISTO Paikkatietokonsultointi AINO-aineistopalvelu ja HERE-aineistot Kuntien kantakartat ja kaavat OpenStreetMap-karttatuotteet Kaupunkimallit ja tietomallipalvelut Viranomaisaineistot käyttövalmiina Sitowise, Tuulikuja 2, Espoo Puh etunimi.sukunimi sitowise.com Ilmakuvaukset ja laserkeilaukset Ortokuvat ja digitaaliset kartat Maastomallit ja mittauspalvelut Tekniikantie 12, Espoo Puh Sähköposti jussi.yrjola skmgisair.fi Internet: Maalaserkeilaus Laserkeilaukseen perustuva 3D-mallinnus Rakennusten tietomallinnus (BIM) 3D-aluemallit Laserkeilaus rakentamisen valvonnassa Konsultointia 3D-tiedonkeruun ratkaisuista SmartGeo Oy, Myyrmäentie 2 A, Vantaa Puh info smartgeo.fi, PAIKKATIETOPALVELUT, KARTTATUOTANTO JA -AINEISTO YTCAD-ohjelmistot infra- ja kaavasuunnitteluun Paikkatietopalvelin Katu-Info, Viher-Info, johtokartta Sweco Ympäristö Oy Uudenmaankatu 19 A, Turku Puh etunimi.sukunimi sweco.fi, Maastomittaus- ja suunnitteluohjelmia: Laserpisteiden ja kuvien käsittely ja käyttö suunnittelussa Takymetri- ja GPS-mittaukset Pohjatutkimukset Katu- ja viemäriverkostojen sekä kaasu- ja kaukolämpöverkostojen suunnittelu Johtotietoverkostojen hallinta info terrasolid.fi, Paikkatietoratkaisut liiketoiminnan vauhdittamiseen Paikkatietoaineistot ja -palvelut Sovellukset, karttakäyttöliittymät ja alustat Paikkatietokonsultointi ja aineiston käsittely Fifth Element A Trimble Company Satu Penttinen, puh satu.penttinen trimble.com, fifthelement.fi Maankäytön artikkelitietokanta on osoitteessa PÄÄTOIMITTAJA Ari Laitala puh , ari.laitala TOIMITUSSIHTEERI Susanna Kari susanna.kari maankaytto.fi UUTISTOIMITTAJA Susanna Kari susanna.kari maankaytto.fi ILMOITUSMYYNTI Pekka Lehtonen, puh , plehtonen1 maankaytto.fi elisanet.fi KUSTANTAJA Maankäyttö ry (Y-tunnus ). Lehti edustaa Suomen Maanmittausinsinöörien Liittoa (MIL) sekä Maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opisto teknisten Liitto MAKLI a. TALOUS JA HALLINTO Toimisto: Maankäyttö ry, c/o Kirsikka Riekkinen, Maankäyttötieteiden laitos, PL 12200, AALTO, toimisto maankaytto.fi Taloudenhoitaja Karin Kolis, taloudenhoitaja maankaytto.fi. ILMOITUSHINNAT mv väri Takakansi 1 500, 2 350, Sisäkannet 1 000, 1 650, Pääkirj. vieressä 1 000, 1 650, Koko sivu 800, 1 350, 1/2 sivua 500, 750, 1/4 sivua 400, 500, Liitteet Sopimuksen mukaan TILAUSHINNAT 50 /vsk kotimaahan, 60 /vsk Pohjoismaihin ja Eurooppaan ja 65 /vsk muihin maihin. Irtonumerot 12 + postikulut. ILMESTYMISAIKATAULU ilmestyy jutut ilmoitukset 1/ / / / TOTEUTUS Ulkoasu ja taitto: Lagarto Arto Tenkanen & Jaana Jäntti puh , lagarto lagarto.fi Paino: Painotalo Plus Digital Oy, Lahti Painos kpl. Aikakauslehtien Liitto ry:n jäsen. ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

56 2018 Pilvipohjainen tiedonhallinta on tärkeä osa nykyaikaista työskentelyä. Uudet mittalaitteet tuottavat valtavasti tietoa. Miten hallitset ja käsittelet mittausaineistoja, miten jaat ja julkaiset? Millainen alusta on Trimble Connect, joka yhdistää projektin osapuolet ja työnkulut? Miten otat sen käyttöön? Express-kiertueella saat tiivistä tietoa mittausmaailman uusimmista menetelmistä ja niiden käytöstä niin maastossa kuin toimistollakin. Mukana tietenkin laiteuutuudet, ohjelmistot ja ratkaisut. Express pitää sinut ajan tasalla! Maksuttomat ammattilaistapahtumat kaikille mittaajille ja mittaamisesta kiinnostuneille. 13 paikkakunnalla maaliskuussa. Tervetuloa mukaan! MITEN HALLITA MITTAUSTIETOA? 5.3. KOKKOLA 6.3. VAASA 7.3. PORI KIERTUEPAIKKAKUNNAT: JOENSUU TURKU KUOPIO VANTAA JYVÄSKYLÄ TAMPERE LAHTI ROVANIEMI MAARIANHAMINA OULU Varaa tapahtumaan iltapäivä. Sisältää kahvitarjoilun. Osallistuneille arvonta, jossa voittona matka InterGeoon. LUE LISÄÄ JA ILMOITTAUDU: Puh