Liikennejärjestelmätyö nykyisin ja tulevaisuudessa

Transkriptio

1 Liikennejärjestelmätyö nykyisin ja tulevaisuudessa Alustus ja keskustelua Pekka Ovaska

2 Liikennejärjestelmätyö nykyisin esimerkkejä

3 Liikennejärjestelmätyön määritelmä Liikennejärjestelmätyö on jatkuvaa ja pitkäjänteistä yhteistyönä tehtävää suunnittelua toimivan ja kestävän liikennejärjestelmän luomiseksi. Siinä käsitellään kokonaisuutena liikenteen, maankäytön, palvelurakenteen ja elinkeinotoiminnan vuorovaikutusta, toimintojen synnyttämää liikennetarvetta, kulkutapoja- ja kuljetusmuotoja, liikenneverkkoja ja liikkumisen palveluita, liikenneturvallisuutta sekä vaikutuksia ja rahoitustarvetta. Liikennejärjestelmäsuunnitelmat ja niiden toteutumisen seuranta on osa liikennejärjestelmätyötä. 3 Liikennevirasto, Liikenne- ja maankäyttöosasto

4 Liikennejärjestelmätyön vastuut Liikennejärjestelmätyötä tehdään valtakunnallisesti sekä alueellisesti (ylimaakunnallinen, maakunnallinen, kaupunkiseudut / seudullinen LJ-työ) Valtakunnallisen työn vetovastuu voi käynnissä olevasta työstä riippuen olla eri ministeriöillä, Liikennevirastolla tai muulla sovittavalla taholla. Maakunnan liitto vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa. Kaupunkiseuduilla / seudullisessa liikennejärjestelmätyössä vetovastuu on usein sovittu kunnallisille toimijoille. Liikennevirasto edistää LJ-työssä toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä. Liikennejärjestelmää ylläpidetään ja kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. (Laki Liikennevirastosta) Liikennejärjestelmätyön toimijat pitkälti vakiintuneet eri aluetasoilla. Liikennevirasto, Liikenne- ja maankäyttöosasto 4

5 Esim. Itä-Suomen ylimaakunnallisen liikennejärjestelmätyön organisoinnista Liikennejärjestelmätyötä tehdään kolmen maakunnan ylimaakunnallisena yhteistyönä Liikennejärjestelmän kehittäminen pohjautuu Itä-Suomen liikennestrategiaan, jossa valtakunnalliset tavoitteet on konkretisoitu Itä- Suomen tavoitteiksi. Itä-Suomen liikennestrategiaryhmä ohjaa jatkuvaa LJ-työtä Maakunnalliset LJ-työryhmät tukevat maakuntakaavoitusta ja suunnittelua vieden yhdessä sovittuja asioita maakunnan suunnitteluun. Itä-Suomen kahdeksalla seudulla toimivien LJtyöryhmien rooli on keskeinen käytännön toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Kaupunkiseuduille on laadittu tarvittaessa päivitettävät LJ-suunnitelmat ja aiesopimukset. Liikennevirasto, Liikenne- ja maankäyttöosasto 5

6 Esim. Kainuun maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman osa-alueista Liikennevirasto, Liikenne- ja maankäyttöosasto 6

7 Esim. Helsingin seudulla korostuu vähäpäästöisyys (MAL 2019) HLJ 2015: Toimiva liikennejärjestelmä turvaa sujuvat ja monipuoliset liikkumismahdollisuudet, vähentää liikenteen haittoja ja edistää seudun kilpailukykyä. Kasvavalla seudulla tämä edellyttää joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn palvelutason nostoa. Lisäksi tulee hyödyntää tehokkaasti informaatio- ja ohjauskeinoja sekä huolehtia logistiikan tarpeista ja tieliikenteen toimivuudesta. Liikennevirasto, Liikenne- ja maankäyttöosasto 7

8 Esim. Oulun seudun jatkuvan liikennejärjestelmätyön organisoinnista Oulun seudun liikenteen johtoryhmä ohjaa alueen liikennejärjestelmätyötä LJ-suunnitelman ajantasaisuutta seurataan ja sen tavoitteita päivitetään aktiivisessa yhteistyössä valtion toimijoiden ja seudun sidostyhmien kanssa. LJ-suunnitelman konkretisointi tapahtuu teemaryhmissä, joiden rooli on keskeinen LJsuunnitelman käytännön toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Johtoryhmän kokoukset ovat teemoitettuja ja niissä käsitellään vuorollaan eri teemoja ja MALPE-sopimuksessa sovittujen asioiden etenemistä. Liikennevirasto, Liikenne- ja maankäyttöosasto 8

9 Liikennejärjestelmän nykytila ja toimintaympäristö esimerkkejä

10 Aluerakenne keskittyy kaupunkiseuduille, yhdyskuntarakenteen hajautuminen vasta taittumassa Lähde: Katsaus yhdyskuntarakenteen kehitykseen Suomessa SYKE:n raportteja 13/ Tapio Ojanen 10

11 Liikennejärjestelmä muutostilassa osa muutoksista nopeita, osa hitaita Kovat päästöjenvähentämistavoitteet Kaikki keinot tarvitaan, myös liikennesektorin ulkopuoliset, kuten verotus. Infrastruktuurin korjausvelan kasvu Korjausvelka kumuloituu, etupainotteinen ratkaisu tulee edullisemmaksi. Liikenteen automatisaatio Uudet teknologiat kehittyvät nopeasti. Automaattisten ajoneuvojen integroituminen nykyiseen liikennejärjestelmään vaatii paljon toimenpiteitä. Liikenteen palveluiden lisääntyminen ja monipuolistuminen Palvelut lisääntyvät todennäköisesti ensin kaupungeissa. Tiedon ja digitalisaation lisääntyminen Paljon mahdollisuuksia, myös vaikeasti ennakoitavia. Liikenneverkkojen uudet rahoitusmallit Toistaiseksi ei laajasti käytössä, paljon kehitystyötä menossa. Raideliikenteen kilpailun avautuminen Hankkivatko maakunnat seudullista ja taajamien välistä liikennettä? Useiden toimijoiden läsnäolo raiteilla voi aiheuttaa verkollisia vaatimuksia. Logistiikan tehostuminen ja HCT-kuljetusten lisääntyminen Kuljetusyksikköjen koon kasvu asettaa erityisiä laatuvaatimuksia runkoverkolle ja muille tärkeille raskaan liikenteen yhteyksille Tapio Ojanen 11

12 Henkilöauto hallitsee edelleen muutosta kestävään suuntaan ei ole vielä tapahtunut Lähde: Henkilöliikennetutkimus 2016 / Liikennevirasto Tapio Ojanen 12

13 Tonneja kulkee eniten teiden runkoverkolla, raiteilla korostuu transitoliikenne Tapio Ojanen 13

14 Merikuljetukset kasvussa, satamien profiilit keskenään erilaisia Tapio Ojanen 14

15 Tieverkon korjausvelka kasvaa hälyttävästi Runkoverkkoluonnoksen mukaisen maanteiden runkoverkon nykytila: n km hyvässä palvelutasossa n km tarvittaisiin pienempiä toimenpiteitä riittävän palvelutason turvaamiseen. n. 300 km palvelutasossa merkittävämpiä puutteita, tarvitaan järeämpiä kehittämistoimia. Lähde: Keskeisen päätieverkon toimintalinjat. LiVin toimintalinjoja 1/ Tapio Ojanen 15

16 Rataverkon kunnossa vaihtelua, merenkulun väylissä tasaista parannusta Tapio Ojanen 16

17 Joukkoliikenneyhteyksien palvelutaso ei täysin vastaa tarpeita Lähde: Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso LTS 34/ Tapio Ojanen 17

18 Liikenteen päästöjen suunta seuraa edelleen talouskehitystä Kymmenen vuotta sitten liikenteen kasvihuonekaasupäästöt kääntyivät laskuun mutta alkoivat jälleen nousta pari vuotta sitten. Kasvihuonekaasupäästöjen kehityssuunta on seurannut talouskehitystä. Päästöjen kasvu on kuitenkin ollut talouskasvua hitaampaa. Kasvihuonekaasupäästöjä lukuun ottamatta useimmat muut liikenteen päästöt ovat vähentyneet merkittävästi jo 1980-luvulta lähtien. Liikenteelle asetetut päästövähennystavoitteet ovat erittäin kovat. Niiden saavuttaminen vaatii paljon työtä kaikilla tasoilla, merkittäviä investointeja ja vaikeiden toimenpiteiden toteuttamista myös liikennesektorin ulkopuolella, kuten verotuksessa Tapio Ojanen 18

19 ITÄ-SUOMI YHTEENVETO LIIKENNEJÄRJESTELMÄN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILASTA JA KEHITYKSESTÄ Toimintaympäristö: Venäjän läheisyys ja yhteydet Venäjälle korostuvat Matkailu, kaivostoiminta, metsäteollisuus ja muu raaka-ainetuotanto keskeisiä toimialoja Maakuntien keskuskaupungit kasvavat, muilla alueilla väestö vähenee Korkea työttömyysaste Liikennejärjestelmä: Itä-Suomelle elinkeinoelämän kuljetusten kustannustehokkuus ja riittävä palvelutaso on tärkeää, erityisesti raaka-ainetuotannon kuljetusten osalta. Vähäliikenteisen tiestön ja siltojen kunnon huononeminen ja vaihtelevat kelit tuottavat lisääntyvästi ongelmia. Perusväylänpidon rahoituksen puutteet näkyvät. Pitkänmatkaisten kuljetusten sujuvuus ja ennakoitavuus vaativat päätieverkon kehittämistä ja palvelutason parantamista. Henkilöliikenteen haasteena ovat junien pitkät matka-ajat sekä lento- ja junavuorojen puutteet, jotka eivät vastaa matkustajien tarpeeseen. Kattava ja luotettava matkustajainformaatio puuttuu. Ihmisten liikkumisessa tärkeää on liikenneturvallisuus ja matkaketjujen toimivuus. Arjen liikkumisen parantaminen vaatisi nykyistä paremman joukkoliikenteen palvelutason, julkisten liikennepalveluiden yhdistämistä ja tehostamista sekä uusia liikennepalveluita. Saimaan kanavan toiminta on teollisuuden ja matkailun kannalta merkittävä Tapio Ojanen 19

20 Yhteenveto pääviesteistä valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan: Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt kasvavat edelleen. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää merkittäviä ja samansuuntaisia toimenpiteitä liikennejärjestelmän kaikilla tasoilla. Päästöjen vähentämistä on ohjattava myös veroilla ja maksuilla. Suurilla kaupunkiseuduilla on parhaat edellytykset kestävän liikkumisen edistämisessä ja suuri merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Asutus keskittyy jatkossakin suurille kaupunkiseuduille. Tähän voidaan varautua tiivistämällä yhdyskuntarakennetta edistämällä kestävää liikkumista kaupungeissa ja kehittämällä kaupunkien välistä liikennettä. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen kaupunkiseutujen sisällä on vasta nyt taittumassa, mikä on kuormittanut liikennejärjestelmää ja lisännyt päästöjä. Suomen talouden keskeisenä haasteena on työvoiman saatavuus, mikä korostaa erityisesti kaupunkiseutujen välisten nopeiden junayhteyksien kehittämistarvetta. Kansalaiset toivovat eniten kehitystyötä joukkoliikenteeseen sekä pyöräilyn reitteihin ja olosuhteisiin. Elinkeinoelämä on kohtalaisen tyytymätön tie- ja rataverkon tekniseen kuntoon. Elinkeinoelämän yhteyksien kehittämisessä korostuvat satamayhteydet ja kaupunkiseutujen sisäisen liikenteen sujuvuus. Liikenneonnettomuuksia tapahtuu eniten tieliikenteessä suurten ja keskisuurten kaupunkien sisääntuloteillä näihin panostaminen on tehokkain tapa edistää liikenneturvallisuutta. Alueiden keskeiset haasteet ovat erilaisia: Itä-Suomessa korostuvat juna- ja lentoliikenteen palvelutason parantaminen, matkaketjujen toimivuus ja tieverkon riittävän kunnon saavuttaminen raaka-ainekuljetusten sujuvuuden varmistamiseksi. Etelä-Suomessa korostuvat kestävän liikkumisen edistäminen suurilla kaupunkiseuduilla, kaupunkiseutujen välisen työssäkäynnin yhteyksien nopeuttaminen, ruuhkien vähentäminen sekä kansainvälisten yhteyksien sujuvoittaminen. Länsi-Suomessa korostuvat vientiteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen ja satamayhteyksien kehittäminen sekä solmujen toimivuuden parantaminen. Pohjois-Suomessa korostuvat joukkoliikenteen matkaketjujen järjestäminen erityisesti lentokentiltä eteenpäin sekä tietoliikenneyhteyksien ja kansainvälisten yhteyksien kehittäminen Tapio Ojanen 20

21 Liikennejärjestelmätyö tulevaisuudessa mikä muuttuu?

22 Tulevaisuuden liikennejärjestelmä muodostuu palveluiden, infrastruktuurin ja tiedon kokonaisuudesta Kehittyvä teknologia Automaatio ja robotisaatio Digitaaliset palvelut Liikkumisen palveluistuminen Uudenlaista liiketoimintaa Liikkumistarpeen muutokset Kaupungistuminen Kestävän liikkumisen edistäminen Ilmastonmuutos Kasvihuonepäästöjen vähennystarve 22

23 HE 104/2018 Laki liikenne- ja viestintävirastosta 1. Luku 2 2 mom (s.34) Koordinoi ja valvoo valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun valmistelua ja toimeenpanoa tuottaa ja ylläpitää valtakunnallisen tason strategisia ohjelmia, toimenpidekokonaisuuksia ja tilatietoa liikennejärjestelmän eri toimijoille. osallistuu liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja toimenpiteiden valmisteluun liikenteen palveluiden, markkinoiden toimivuuden, tiedon hyödyntämisen ja automaation edistämisen asiantuntijana osallistuu alueelliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun maakuntien liittojen kanssa. Liikennejärjestelmäsuunnittelun perustehtävät lainsäädännössä Liikenne- ja viestintävirasto LVM VUOROVAIKUTUS LUONNOS HE 45/2018 Luku 1a, 15 b Vastaa valmistelusta Asettaa tavoitteet Rahoituskehykset Varmistaa VLJ:n yhteensopivuuden muihin valtakunnallisiin suunnitelmiin Väylävirasto HE 104/2018 Laki Väylävirastosta 1. Luku 2 2 mom (s.35) osallistuu liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja liikenneverkkojen toimenpiteiden valmisteluun sekä maankäytön yhteistyöhön väylänpidon asiantuntijana ja väyläomaisuuden haltijana. osallistuu liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen sekä valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimiseen. osallistuu alueelliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun maakuntien liittojen, kuntien, kaupunkiseutujen ja muiden toimijoiden kanssa LMO Anna Saarlo, Teija Snicker-Järvinen 23

24 Mikä muuttuu? Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä (HE 45/2018) Lain kolme keskeistä uudistuskokonaisuutta: 1. Tienpidon laadun varmistaminen ja valvonnan parantaminen Tienpidon yleisiä vaatimuksia, palvelutasoa ja kunnossapitoa sekä valvontaa koskevan sääntelyn kehittäminen Hankesuunnitteluun uutta sääntelyä 2. Tienpidon järjestämismalli Tienpito säilyy valtion vastuulla ja maakunnat hoitavat tienpidon tehtäviä sopimuksen mukaisesti Enintään yhdeksän tienpitoaluetta 3. Liikennejärjestelmäsuunnittelu Laissa säädettäisiin kaikkia liikennemuotoja koskevasta valtakunnallisesta ja maakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnittelusta Liikennevirasto, Liikenne- ja maankäyttöosasto 24

25 Mikä on liikennejärjestelmä? Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä (HE 45/2018 vp) Tässä laissa tarkoitetaan (määritelmät): 1) liikennejärjestelmällä kaikki liikennemuodot kattavasta henkilö- ja tavaraliikenteestä, niitä palvelevista liikenneverkoista, viestintäyhteyksistä ja tiedosta sekä liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) tarkoitetuista palveluista, liikennevälineistä ja liikennettä ohjaavista järjestelmistä muodostuvaa kokonaisuutta Liikenneviraston määritelmä: Liikennejärjestelmätyö on jatkuvaa ja pitkäjänteistä yhteistyönä tehtävää suunnittelua toimivan ja kestävän liikennejärjestelmän luomiseksi. Siinä käsitellään kokonaisuutena liikenteen, maankäytön, palvelurakenteen ja elinkeinotoiminnan vuorovaikutusta, toimintojen synnyttämää liikennetarvetta, kulkutapoja- ja kuljetusmuotoja, liikenneverkkoja ja liikkumisen palveluita, liikenneturvallisuutta sekä vaikutuksia ja rahoitustarvetta. Liikennejärjestelmäsuunnitelmat ja niiden toteutumisen seuranta on osa liikennejärjestelmätyötä. LUONNOS LMO Anna Saarlo, Teija Snicker-Järvinen 25

26 Mitä on alueellinen liikennejärjestelmätyö? Alueellisessa LJ-suunnittelussa: sovitetaan yhteen eri tahojen intressejä edistetään kestävien kulkumuotojen käyttöä vaikutetaan yhdyskuntarakenteen kehittämiseen siten, että tuleva rakenne tukee kestävää liikkumista ja kuljettamista edistetään saavutettavuutta tuetaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä varmistetaan, että alueellinen liikennejärjestelmätyö toteuttaa valtakunnallisia strategioita, yhteiskuntavastuun linjauksia, ympäristöpolitiikkaa, digitalisaatiota ja liikenteen palveluistumista. Tarkasteltavina ovat yksittäisten hankkeiden sijaan monipuoliset keinot ja kokonaisuudet, kattaen liikenneverkkojen lisäksi myös liikkumisen palvelut ja liikenneturvallisuuden sekä niiden vaikutukset ja rahoitustarpeet. Alueellisten LJ-suunnitelmien valmistelutyön ja toteutumisen seuranta ovat osa LJ-työtä. LUONNOS LMO Anna Saarlo, Teija Snicker-Järvinen 26

27 Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja sen tavoitteet (Laki liikennejärjestelmästä ja maantiestä 15 a ) Liikennejärjestelmäsuunnittelu on jatkuvaa ja vuorovaikutteista vaikutusten arviointiin sekä viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyöhön perustuvaa suunnittelua. Liikennejärjestelmäsuunnittelun tavoitteena on edistää toimivaa, turvallista ja kestävää liikennejärjestelmää ottamalla erityisesti huomioon: 1) liikenteen, maankäytön, palvelurakenteen ja elinkeinotoiminnan vuorovaikutus ja toimintojen synnyttämä nykyinen ja tuleva liikennetarve; 2) eri ihmisryhmien liikkumistarpeet ja matkaketjujen toimivuus; 3) elinkeinoelämän kuljetustarpeet ja kuljetusketjujen toimivuus; 4) liikenteen turvallisuus; 5) liikenteen ympäristöhaittojen ennalta ehkäiseminen ja vähentäminen; 6) liikennejärjestelmän energiatehokkuus; 7) tiedon ja digitalisaation hyödyntämismahdollisuudet; 8) yksityiset ja markkinaehtoiset liikkumispalvelut sekä liikenne- ja kuljetuspalvelut; 9) julkisten ja julkisesti rahoitettujen liikkumispalvelujen sekä liikenne- ja kuljetuspalvelujen kehittämis- ja rahoitustarpeet; sekä 10) liikenneverkkojen ja niiden solmukohtien kehittämistarpeet ja rahoitus. LUONNOS LMO Anna Saarlo, Teija Snicker-Järvinen 27

28 Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (HE 45/ b) Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta, ja sen hyväksyy valtioneuvosto. Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetään liikennejärjestelmän nykytilaa ja tulevaa toimintaympäristöä koskeva arvio, liikennejärjestelmää koskevat tavoitteet sekä toimenpide-ehdotukset tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan on sisällytettävä 12 vuodeksi laadittava ohjelma, joka sisältää valtion ja kuntien toimenpiteitä. Ohjelman tulee lisäksi sisältää liikennejärjestelmää koskeva valtion rahoitusohjelma. Ohjelma voidaan tarkistaa tarvittaessa. Valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan on sisällytettävä viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005) mukainen ympäristövaikutusten arviointi. Kunkin hallituskauden alussa liikennejärjestelmäsuunnitelma tarkistetaan ja sovitetaan yhteen julkisen talouden suunnitelman kanssa sekä tarvittaessa tarkistetaan julkisen talouden suunnitelman muuttuessa. Liikenne- ja viestintäministeriön on varmistettava valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteensovittaminen muihin valtakunnallisiin suunnitelmiin. Virastojen on osallistuttava valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadintaan ( 15 d) LUONNOS LMO Anna Saarlo, Teija Snicker-Järvinen 28

29 Liikennettä koskevat suunnitelmat ja sopimukset tulevassa mallissa Liikennevirasto (=Väylävirasto) väylienpitäjänä tulee olemaan se taho, joka pääasiallisesti on tekemisissä maakuntien kanssa ja vastaa liikennejärjestelmän yhteensovittamisesta maankäytön suunnitteluun. JTS (VN) LVM Liikennevirasto Maakunta (yht. 18) Maakunnan tienpidon ja liikenteen suunnitelma Tienpitoalue (max. 9) Aluekehityspäätös (TEM) ja valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (YM) Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (LVM) Maakunnan tai maakuntien liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikenneviraston ja tienpitoalueen maakuntien tienpidon sopimus Liikennevirasto, Liikenne- ja maankäyttöosasto 29

30 Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu Parlamentaarisen työryhmän asettamispäätös Parlamentaarisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelua ohjaavan työryhmän tehtävänä on kehittää menetelmä, jolla 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan ja päivitetään hallituskausittain parlamentaarisessa ohjauksessa. Suunnitelman sisällöstä ja yleisistä valmisteluperiaatteista on säädetty liikennejärjestelmää ja maanteitä koskevassa laissa. Työn tulokset toimitetaan eduskunnalle selontekona. Seuraavalla hallituskaudella valmistellaan parlamentaarisessa ohjauksessa valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Suunnitelma sisältäisi liikennejärjestelmän kunnossapidon ja kehittämisen tahtotilan sekä rahoitus- ja toimenpideohjelman 12-vuodeksi. 30

31 31

32 Keskustelua - yhdessä yhteiseen maaliin Liikennejärjestelmätyön tulevaisuus eri aluetasoilla Uusi laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Organisaatiomuutokset: kuka vastaa, kuka osallistuu jne. Yhteistyö liikennejärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi Jne. Kiitos! 32