Vesistotarkkailuohjelma, Kruunuvuorenrannan

Transkriptio

1 Vesistotarkkailuohjelma, Kruunuvuorenrannan Helsingin kaupunki Kaupunkiymparisto Merilin Vartia YKK62593

2 2 (13) Vesistotarkkailuohjelma, Kruunuvuorenrannan SISALTO JOHDANTO 3 VESIRAKENTAMISKOHTEETJA LUPATILANNE Kruunusillat, Nihti-Kruunuvuorenranta-yhteys Koirasaarten ja Haakoninlahti 2 kaava-alueet Haakoninlahti Uimarannan alue eli Stansvikinranta 6 MERIALUEEN KUVAUS Vedenlaatu Sedimentin haitta-aineet 7 KRUUNUVUORENRANNAN HANKKEIDEN VESISTOTARKKAILU Tarkkailupisteet Naytteenotto Naytteiden analysointi Naytteenotto ja analysointi vesirakentamiskohteittain Laadunvarmistus Virtausmittaukset Pohjaelaintarkkailu 12 TULOSTEN RAPORTOINTI 12

3 Vesistotarkkailuohjelma Kruunuvuorenrannan (13) Johdanto Laajasalon lounaisosaan, entisen oljysataman alueelle, ollaan rakentamassa uutta asukkaan kaupunginosaa. Asuntorakentaminen alueella alkoi vuonna 2014, ja aluetta rakennetaan alustavien suunnitelmien mukaan vuoteen 2030 saakka. Kruunuvuorenrannan osayleiskaava sai lainvoiman Alueella on talla hetkella meneillaan useita asemakaavoltushankkeita. Kruunuvuorenrannan rakentaminen koostuu useasta osahankkeesta, joiden toteuttamiseen kuuluu vesistotoita, kuten ruoppauksia, tayttoja ja rantarakentamista. Vesirakentamisesta aiheutuu rakentamisen aikana vesistovaikutuksia, jotka ilmenevat muun muassa veden samenemisena Ja kiintoainepitoisuuden kasvuna rakentamiskohdan ymparistossa. Kiintoaineksen mukana vesifaasiin saattaa kulkeutua myos sedimentin sisaltamia haitta-aineita. Rakentami sen aikaisen vesistotarkkailun tavoitteena on selvittaa veslstorakentamisen aiheuttamat vaikutukset vedenlaatuun rakentamisalueella ja sen ymparistossa. Kruunuvuorenrannan vesirakentamishankkeita ovat Kruunusillat-hankkeen Nihti-Kruunuvuorenranta -yhteys, Kruunuvuorenrannan rantarakentaminen seka Koirasaarten, Haakoninlahden ja uimarannan (Stansvikinranta). Tarkkailuvelvollinen on Helsingin kaupunki, kaupunkiympariston toimiala, rakennukset ja yieiset alueet -palvelu yhteyshenkilonaan Juha Sorvali. Helsingin kaupungin vesistdtdiden vuoksi Sdrnaisten ja Kruunuvuorenselan merialueille on asetettu useita vedenlaadun tarkkailupisteita. Lisaksi Kalasataman edustan vesistdtdiden yhteydessa tarkkaillaan veden laatua. Tarkoituksena on, etta eri hankkeissa kaytetaan mahdollisimman paljon samoja tarkkailupisteita, jolloin tulokset ovat vertailukelpoisia keskenaan ja yksittaiselta pisteelta saadaan tietoa pidemmalta ajalta. Tama tarkkailuohjelma on paivitetty versio laaditusta Kruunuvuorenrannan hankkeiden vesistdtarkkailuohjelmasta. Paivityksessa on otettu huomioon alueelle mydnnettyjen ymparistdlupapaatdsten maaraykset ja tiedot tulevista rakennushankkeista. Tarkkailuohjelmassa on pyritty hyddyntamaan Kalasataman edustan merialueen tarkkailun pisteita seka Hel singin ja Espoon yhteistarkkailuun kuuluvia pisteita. Tama tarkkailuohjelma liitetaan Kruunuvuorenrannan alueen tulevien vesirakennushankkeiden lupahakemuksiin. Nain tulevien hankkeiden vesistdtarkkailu raportoidaan yhdenmukaisesti ja kootusti, mika mahdollistaa vaikutusten yhdenmukaisen arvioinnin. Saatuja tietoja kay tetaan vertailumateriaalina rakennustdiden aikaisten naytteenottojen tulosten tulkinnassa seka arvioitaessa tdiden mahdollisia vesistdvaikutuksia. Tarkkailuohjelman laatimisesta Sito Oy:ssa on vastannut MMM Merilin Vartia. Tydn on tilannut Helsingin kaupungin kaupunkiymparistd -toimiala yhteyshenkildnaan Juha Sorvali.

4 4(13) Vesistotarkkailuohjelma, Kruunuvuorenrannan Vesirakentamiskohteet ja lupatilanne Suunniteitu vesistorakentaminen kohdistuu Kruunuvuorenrantaan, Nihdin ja Kruunuvuoren rannan valiselle vesialueelle seka Korkeasaaren pohjoisosiin (Kuva 1). UerUotii^trioflf Hertona]^:'^^tân r-v :l- D-JClWf*, SomMflen.VvY I ' // ' JlC Kalasatama Mustikkamaa Ruoppaukset ja Ukytbt =Tîc-i Korkeasaari Laajasalo Laajasalo m jft ^ Nihti-Kruunuvuoren- // ranta -yhteys Haakoninlahden ruoppaukset ja taytot Uimaranta I Rakennustditd rannassa ' \\> Siki' / K f A-î ' IOo^ \ \ 7.K1 \ 10^ X Koirasaarten ja /+?\'n \ Haakoninlahti 2 ) + _'!! alueiden ruoppaus ~^37> nj. \ I ^ ja nêrialueen taytto ^ e4 r ;; 7<o' ^., e ~s,ijuneistot: Merikartla-aineisto Liikennevirasto Lupa nro 2593/1024/20lit Kuva 1. Kruunuvuorenrannan hankkeiden sijainti

5 Vesistotarkkailuohjelma Kruunuvuorenrannan (13) 2.1 Kruunusillat, Nihti-Kruunuvuorenranta -yhteys Nihti-Kruunuvuorenranta -yhteyden suurimmat ruoppaus- ja tayttotyot tullaan tekemaan Korkeasaaren pohjoisosissa, jossa koko pohjoisranta tulee olemaan vesirakennustoiden kohteena. Lisaksi Korkeasaaren pohjoisosissa Korkeasaaren ja Palosaaren valinen lahti ruopataan ja taytetaan kokonaan. Merkittavia vesirakentamistoita tehdaan myds Nimismiehen ja Emannan luotojen laheisyydessa, silla siltapylonin perustaminen ja rakentaminen saattaa edellyttaa valiaikaisia tayttoja alueelle. Vahaisempia vesirakennustdita tehdaan siltojen rantautumiskohdissa Nihdissa ja Kruunuvuorenrannassa seka Finkensillan ja Kruunuvuorensillan sillan pilarien paalutustdiden yhteydessa. Ruoppausmassojen maara on yhteensa noin m^. Ruoppausmassoista noin luoklteltiin pilaantuneiksi (taso 2), ja ne kuorintaruopataan ja kuljetetaan luvanvaraisiin maa-aineksen vastaanottopaikkoihin. Muutoin ruoppausmassat on suunniteitu iajitettaviksi Helsingin kaupungin omistamille luvitetuille Lokkiluodon ja Koirasaarenluotojen merilajitysalueille. Tayttdmassana kaytettavan louheen maara noin m^. Nihti-Kruunuvuorenranta -yhteyden tdiden arvioidaan alkavan vuonna 2019 Finkensillan rakentamisella. Etela-Suomen aluehallintovirasto on mydntanyt vesiluvan Nihti-Kruunuvuorenranta -yhteyden rakentamiseen paatdksellaan nro 7/2017/2 (dnro ESAVI/7406/2015). Lupapaatdksesta on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen, jossa valitus on oilut kasittelyssa lahtien. Nihti-Kruunuvuorenranta -yhteydelle on alun perin laadittu vesistdtarkkailuohjelma vesilupahakemuksen liitteeksi, joka sittemmin yhdistettiin taman tarkkailuohjelman aikaisempaan versioon ( ). Kyseisia tarkkailuohjelmia ei ole hyvaksytty. 2.2 Koirasaarten Ja Haakoninlahti 2 kaava-alueet Kruunuvuoren alueelle suunnitellaan noin asukkaan uutta kaupunginosaa Kruunuvuorenrantaa. Alueen rakentaminen on jo alkanut ja sen arvioidaan jatkuvan noin vuoteen Kruunuvuorenrannan etelaisimmassa osassa entisen dijysataman alueella sijaitsevaa Koirasaarta on tarkoitus laajentaa merialueelle. Ennen rakentamisen aloittamista alueella tehdaan ruoppauksia, meritayttdja ja louhintaa. Ruopattava massamaara Koirasaaren ja Flaakoninlahti 2 kaava-alueella on yhteensa noin m^. Tehtyjen sedimenttitutkimusten perusteella osa ruopattavaksi suunnitellun sedimentin pintakerroksista sisaltaa kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Pilaantuneet ruoppausmassat (noin m^) kuorintaruopataan ja sijoitetaan maalajitykseen Flelsingin kaupungin valivarastointialueelle, jolla on ymparistdlupa sedimenttien kuivatusta ja mahdollista kasittelya varten. Muu toin ruoppausmassa on arvioitu merilajityskelpoiseksi. Kaava-alueen rakentamiseen arvioi daan tarvittavan yhteensa noin m^ tayttdmassoja. Tayttdmateriaaleina kaytetaan louhetta ja kitkamaata. Etela-Suomen aluehallintovirasto on mydntanyt hankkeelle luvan paatdksillaan nro 100/2016/2, dnro ESAVI/1199/2015 (Vesialueen ruoppaus ja tayttd, massojen lajitys mereen seka valmistelulupa) ja nro 101/2016/2, dnro ESAVI/1280/2015 (Jatemateriaalien hyddyntaminen merialueen taytdssa). Lupapaatdksista on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen, jossa va litus on oilut kasittelyssa lahtien. Aluehallintoviraston mydntaman luvan nro 100/2016/2 lupamaarayksessa 15 on annettu velvoitus, etta vaikutuksia merialueella tarkkaillaan suunnitelman mukaisesti. Lisaksi lupamaa rayksessa on esitetty tasmennykset lupahakemuksessa esitettyyn tarkkailuohjelmaan. Edella

6 6 (13) Vesistdtarkkailuohjelma, Kruunuvuorenrannan mainittu tarkkailusuunnitelma ja lupamaarayksessa 15 esitetyt tasmennykset on huomioitu tassa tarkkailuohjelmassa. Aluehallintoviraston myontaman luvan nro 101/2016/2 lupamaarayksen 12 mukaan luvan saajan on tarkkailtava toiden vaikutuksia vesilain mukaisen paatoksen 100/2016/2 lupamaa rayksen 15 mukaisesti. 2.3 Haakoninlahti Haakoninlahdessa on tarkoitus tehda ruoppauksia, merialueen tayttoja ja rantarakentamista. Haakoninlahden ruoppaus-ja tayttomaarat eivat ole viela tiedossa. Alueen yieissuunnitelma on kaynnistymassa, ja lupahakemuksen laadinta aloitetaan syksylla Hakemus on tarkoi tus jattaa sisaan alkuvuodesta 2018, ja hakijana on Helsingin kaupunki, kaupunkiympariston toimiala, rakennukset ja yieiset alueet -palvelu. Tata tarkkailuohjelmaa paivitetaan, kun suunnitelmat tarkentuvat. 2.4 Uimarannan alue ell Stansvikinranta Varlsiuodoniahden pohjoispuolella sijaitsevan uimarannan aluetta ruopataan ja tehdaan me rialueen tayttoja Stansvikin uimarannan rakentamiseksi. Tarkoituksena on ruopata savikerros pois ja tuoda sen tilalle hiekkaa. Hiekkatayton seurauksena rantaviiva alueella muuttuu merialueelle pain. Ruoppausmaara on enimmillaan yhteensa noin m^ktr ja tayttomaaraksi yhteensa noin m^rtr. Ruoppausmassat sijoitetaan Lokkiluodon merilajitysalueelle. Etela-Suomen aluehallintovirasto on myontanyt Helsingin kaupungille vesilain mu kaisen luvan (nro 73/2017/2, dnro ESAVI/4718/2016) hankkeen toteuttamiseksi. Lupa on lainvoimainen. Aluehallintoviraston lupapaatoksen mukaan luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuk sia hakemuksessa esitetyn tarkkailusuunnitelman ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ymparistokeskuksen lausunnon mukaisesti. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi elinkeino-, liikenne- ja ymparistokeskukselle hyvissa ajoin ennen tarkkailun ja toiminnan aloittamista. Tarkkailu on aloitettava ennen toiminnan aloittamista. Lupahakemuksessa esitetty tarkkailuohjelma on osa taman tarkkailuohjelman aikaisempaa versiota ( ). 3 Merialueen kuvaus 3.1 Vedenlaatu Vesitaloushankkeen alue kuuluu Suomeniahden pohjoisrannikon saaristovyohykkeeseen, joka koostuu sisasaaristosta, valisaaristostaja ulkosaaristosta. Kruunuvuorenselka on sisasaaristoa, jossa sekoittuu matalan ja hyvin suljetun Vanhankaupunginlahden kautta tuleva Vantaanjoen makea vesija Suomeniahden merivesi. Kruunuvuorenselan ekologinen tila on arvioitu valttavaksi ja kemiallinen tila hyvaksi (ymparistohallinnon OIVA-palvelu). Kruunuvuorenselka on pintaveden kokonaisfosfori-ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella rehevaa merialuetta. Kruunuvuorenselan pintavesi on toisinaan selvasti sameaa, johtuen mita todennakoisimmin Vantaanjoen virtaamista. Vanhankaupunginlahteen laskeva, samea ja runsasravinteinen Vantaanjoki on merkittava Kruunuvuorenselan vedenlaatuun vaikuttava tekija ja tuo kymmenia tuhansia tonneja kiintoainetta merialueelle joka vuosi. Vantaanjoen vaikutus merialueeseen on suurimmillaan joen virtaamien ollessa suuria, esimerkiksi kevattulvan aikaan.

7 Vesistdtarkkailuohjelma Kruunuvuorenrannan (13) 3.2 Sedimentin haitta-aineet Nihti-Kruunuvuorenranta-yhteyden alueella tehtyjen tutkimusten perusteella Korkeasaaren ja Palosaaren ruoppausalueen sedimentti sisaltaa merkittavia pitoisuuksia oljyhiilivetyja, PCByhdisteita ja PAH-yhdisteita seka mahdollisesti PCDD/F-yhdisteita. Kiintoaineksen mukana se dimentin haitta-aineita voi sekoittua sedimentin ruoppaustoiden yhteydessa veteen partikkelimuotoisena. Nihti-Kruunuvuorenranta-yhteyden rakentamisen aikaisia riskeja on arvioituja riskinarvioinnissa (Site Oy ja Luode Consulting Oy 2015) on todettu, etta kulkeutuminen voi olla merkittavaa ainoastaan ruoppaustoiden yhteydessa. Ruoppausalueelta veteen partikkelimuodossa kulkeutuvia haitta-aineita voivat olla dijyt, PAH-yhdisteet ja PCB-yhdisteet. Liukoisena kulkeutumista ei arvioitu merkittavaksi. Muualla Nihti-Kruunuvuorenta -yhteyden alu eella esiintyy lisaksi myds raskasmetalleja, TBT-yhdisteita seka PCDD/F-yhdisteita, mutta nailla alueilla vesirakennustydt eivat ole niin merkittavia, etta kulkeutumista voisi tapahtua. Koirasaarten ja Flaakoninlahti 2-alueella seka Flaakoninlahdessa sedimenteissa on todettu 61- jyja, PAFI-yhdisteita, PCB-yhdisteita, metalleja seka orgaanisia tinayhdisteita. Paikoin haittaaineiden normalisoidut pitoisuudet ovat Ruoppaus- ja lajitysohjeen tasolla 2, jolloin ruoppausmassa katsotaan pilaantuneeksi. Myos uimarannan kohdalla sedimenteista on todettu edella mainittuja haitta-aineita kohonneina pitoisuuksina oljyja lukuun ottamatta. Uimarannan tuntumassa havaitut haitta-ainepitoisuudet ovat alittaneet tason 2. Koirasaarten ja Flaakoninlahti 2 -alueella seka Flaakoninlahdessa haitta-aineiden kulkeutuminen on oletettavasti merkittavinta ruoppaustoiden aikana, samoin kuin Nihti-Kruunuvuorenranta -yhteyden rakentamistoiden yhteydessa. Kulkeutuminen on merkittavinta partikkelimuodossa, mutta myos liukoisessa muodossa kulkeutumista voi tapahtua metallipilaantuneiden sedimenttien ruoppauksen yh teydessa. Flankkeen vesilupahakemuksessa esitetyn arvion mukaan hankkeesta ei aiheudu pysyvia tai laaja-alaisia vaikutuksia veden laatuun. 4 Kruunuvuorenrannan hankkeiden vesistdtarkkallu 4.1 Tarkkailupisteet Vedenlaatua esitetaan tarkkailtavan 21 naytepisteesta (KSlOl, KS102, KS103, KS104, KS105, TPl, TP3, TP4, TPS, TPS, TP17, TPV, 16, KR201, KR202, KR203, KR204, KR205, KR206, KR207, KR208 ja KR209(Kuva 2). Nihti-Kruunuvuorenranta -yhteytta varten maaritetyt tarkkailupis teet ovat KS-alkuisia ja muita Kruunuvuoren hankkeita varten maaritetyt KR-alkuisia. TP-alkuisia pisteita on kaytetty Kalasataman, Sompasaaren ja Verkkosaaren rakennustoiden aikaisissa tarkkailuissa. Varsinaisten tarkkailupisteiden lisaksi raportoinnissa voidaan tarkastella muuta kaytettavissa olevaa vedenlaatutietoa. Uusien naytepisteiden koordinaatit kirjataan ylos naytteenoton yhteydessa.

8 8(13) Vesistotarkkailuohjelma, Kruunuvuorenrannan Vesistdtarkkailupisteet Kruunuvuorenrannan hankkeiden tarkkailupisteet Mahdolliset vertailupisteet TRV TP22 jcrna #1";: TP15 KS101 V i/f A/ y/ui> f itrfi' ' \ Kruununh K \ dii KS104 KS102»vNK?tajanb'kka ks103 KR201 TatvVoriiahti+ Stansvik ^ ^ KR205 \ - r4s \\l \\' /Ws- I - JrS?=:r^ \ 1*--_-i:ZP \ I V KR202 I^R203, KR207 KR20^ ; s KR204 ' C' -i Ui I I 4.2 Naytteenotto Tau^karl^: Mer^dr^EMimel^^Ljikenhw^rasto llipa nrjb 259^/tn^2dlC.taustakaf1ta^'^hiL^9f4, ecftoltu &ft&sa4. Kuva 2. Kruunuvuorenrannan hankkeiden vesistdtarkkailupisteet on merkitty punaiseiiaja idhiaiueen muut tarkkailupisteet harmaaiia. Harmaaiia merkittyjd tarkkailupisteitd voidaan tarvittaessa kdyttdd vertaiiupisteina. Naytteet otetaan vesirakentamiskohteittain seuraavasti: ennen toiden alkua toiden aikana 1-2 kuukauden valein (haitta-aineet 1 krt vuodessa) toiden jalkeen noin kuukauden kuluttua toiden paatyttya.

9 Vesistdtarkkailuohjelma Kruunuvuorenrannan (13) Lisaksi vesirakentamiskohteen tarkkailupisteilta otetaan kontrollinayte tyon alettua 6 kk:n valein riippumatta siita, onko kyseinen vesirakentamistyo kaynnissa vai ei. Tama kontrollinaytteenotto ajoitetaan samanaikaisesti Kalasataman edustan tarkkailun (kontrollinaytteet) kanssa, silla pisteet ovat osin samat. Naytteet otetaan esimerkiksi limnos- tai ruttner-naytteenottimella. Naytteet otetaan 1,0 m syvyydesta, noin 1,0 m pohjan ylapuolelta ja valivedesta vesisyvyydesta riippuen noin 5,0 m valein. Mikali vesisyvyys on alle 5 m, vesinayte otetaan vain 1,0 m syvyydesta. Jokaisella naytteenottokerralla mitataan veden lampotila ja nakosyvyys, jotka kirjataan ylos. Naytteenoton yhteydessa kirjataan ylos myos naytteenottohetken saa-ja tuulisuusolosuhteet seka arvioidaan veden sameutta aistinvaraisesti naytteenottopaikoilla. Ruoppaustoiden aikana arvioidaan samentuman leviamista silmamaaraisesti ja tarvittaessa nakosyvyysmittaria kayttaen. Naytteet otetaan jaaolosuhteiden salliessa myos jaapeitteisena aikana. Naytteenottopaikkojen siirtamisesta sovitaan tarvittaessa Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ymparistokeskuksen kanssa. 4.3 Naytteiden analysointi Tavanomaisilla vesianalyyseilla tarkoitetaan; sameus kiintoainepitoisuus sahkonjohtavuus ph kokonaisfosforipitoisuus fosfaattifosforipitoisuus kokonaistyppipitoisuus epaorgaaniset typpiyhdisteet (NH4-N ja NO3+2-N) Haitta-ainemaarityksilla tarkoitetaan: PAH-yhdisteet (naftaleeni, antraseeni, fenantreeni, fluoranteeni, bentso a)antraseeni, kryseeni, bentso(k)-fluoranteeni, bentso(a)pyreeni, bentso(ghi)peryleeni, indeno(123- cdjpyreeni) (suodattamaton) RGB (kongeneerit 28, 52,101,118,138,153,180) (suodattamaton) oljyt C10-C40 (suodattamaton) As, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn, Hg (suodatettu ja suodattamaton) orgaaniset tinayhdisteet (suodatettu ja suodattamaton) Kontrollinaytteenotossa vesirakentamistyon alettua maaritetaan 6 kk:n valein: kiintoaine (GF/C) sameus Laboratorioanalyysit suoritetaan standardoituja analyysimenetelmia kayttaen (SFS/ISO tai vastaava) akkreditoidussa laboratoriossa.

10 10 (13) Vesistdtarkkailuohjelma, Kruunuvuorenrannan Metallit ja orgaaniset tinayhdisteet maaritetaan suodatetusta ja suodattamattomasta naytteesta. Suodattamattomasta naytteesta maaritys tehdaan happohajotuksen jalkeen. Fosfaattifosfori maaritetaan suodatetusta naytteesta (NPC0,4 pm). 4.4 Naytteenotto ja analysointi vesirakentamiskohteittain Veslstotarkkallua suoritetaan kohteittain ennen toiden aikua, tyon aikana ja tolden jalkeen tavanomaisten vesianalyysien osalta ja kuorintaruoppauskohteissa myos haitta-aineiden osalta (Taulukko 1). Muutoin haitta-aineiden tarkkailu tapahtuu kerran vuodessa toiden aikana. Lisaksi kunkin vesirakentamiskohteen tarkkailupisteilta otetaan kontrollinayte hankkeen alettua 6 kk:n valein riippumatta siita, onko kyseinen vesirakentamistyo kaynnissa vai ei. Naytteista maaritetaan kiintoaine ja sameus. 4.5 Laadunvarmistus Vesinaytteet ottaa Suomen ymparistokeskuksen sertifioitu vesinaytteenottaja tai muutoin riittavan patevyyden omaava ymparistdnaytteenottaja. Naytteenotto tehdaan tarkkailuohjelman, tutkimussuunnitelman ja laboratorion ohjeiden mukaisesti. Naytteenotossa kaytetaan kyseisen naytteen ottoon soveltuvaa naytteenotinta. Naytteenottimen valinnassa huomioidaan, ettei naytteenottimesta aiheudu virhetta aiheuttavaa kontaminaatiota naytteisiin. Kylmalaukkuihin pakatut naytteet toimitetaan viipymatta laboratorioon. Laboratorioanalyysit tehdaan akkreditoidussa laboratoriossa. Maaritysmenetelmat ovat sertifioituja tai perustuvat kansainvalisesti hyvaksyttyihin standardeihin. Maaritysmenetelmat ovat jatkuvan validoinnin piirissa. Menetelmaa valittaessa huomioidaan tarvittavat maaritysrajat. Analyysimenetelmat ja mittausepavarmuudet raportoidaan tulosten yhteydessa. Poikkeavista menetelmista sovitaan yhdessa valvovan viranomaisen kanssa.

11 Vesistdtarkkailuohjelma Kruunuvuorenrannan (13) Taulukko 1. Ndytepisteet, vesianalyysitja naytteenotto vesirakentamiskohteittain. Ndytteita otetaan kohteittain ennen toiden alkua (1 krt), toiden aikana 1-2 kk:n vdlein ja tdiden jdlkeen (1 krt). Kohde ja vesirakennuskohde Tavanomaiset vesianalyysit Nayteplsteet Parametrit Naytteen otto* toiden aikana Haitta-aineanalyysit Nayteplsteet Parametrit Naytteen otto** toiden aikana Finkensillan vesirakennus TP1, TP3, TP4, TPS, TPS 2 kk vaiein TPS, TPS Korkeasaaren edustan kuorintaruoppaus Korkeasaaren edustan ja Kruunuvuorensillan kohdan ruoppaukset Korkeasaaren edustan ja Kruunuvuorensillan pylonin kohdan taytto Kruunuvuorensillan muu vesirakennus Haakoninlahden ja Kruunuvuorenran nan ruoppaukset Haakoninlahden ja Kruunuvuorenran nan taytot ja muut vesirakentamistyot Koirasaarten ja Haakoninlahtl 2 alueiden kuorintaruoppaus TPS, TP4, TPS, KS101 TPV, TP1, TPS, TP4, TPS, TPS, TP17, 16, KS101, KS102, KS10S, KS104, KS10S TPV, TP1, TPS, TP4, TPS, TPS, TP17, 16, KS101, KS102, KS10S, KS104, KS10S KS101, KS102, KS10S, KS104, KS10S KS10S, KR201, KR202 KS10S, KR201, KR202 Sameus Kiintoaine SahkOnjohtavuus ph Kokonaisfosfbri Fosfeattifbsfori Kokonaistyppi Epaorgaaniset typpiyhdisteet 1 kk vaiein 1 kk vaiein 2 kk \Slein 2 kk vaiein 1 kk vaiein 2 kk vaiein TPS, TP4, TPS, KS101 TPS, TP4, TPS, KS101, KS104 KS101, KS104 KR201, KR202 PAH-yhdisteet PCB-yhdisteet OljytCicMO 1 krt vuodessa KR202, KR202, KR20S, KR20S, PAH-yhdisteet 1 kk t^lein KR207, KR207, PCB-yhdisteet KR20S KR201, KR20S Oljyt Cio-40 Metallit Koirasaarten ja Haakoninlahti 2 KR202, KR20S, KR202, Orgaaniset tinayhdisteet alueiden KR20S, KR20S, 2 kk vaiein ruoppaus***, taytto KR206, KR207, ja muut vesirakentamistyot KR207, KR208, KR209 KR20S Uimarannan KR204, 1 kk vaiein ruoppaukset KR20S Uimarannan taytto KR20S 2 kk vaiein "Lisaksi 1 naytteenottokerta kohteittain ennen toiden alkua ja 1 naytteenottokerta noin kuukauden paasta tdiden toputtua "Kuorintaruoppauskohteissa lisaksi 1 naytteenottokerta ennen tdiden alkua ja 1 naytteenottdkerta noin kuukauden paasta tdiden loputtua ***meriiajitettavien massojen ruoppaus

12 12 (13) Vesistotarkkailuohjelma, Kruunuvuorenrannan 4.6 Virtausmittaukset Virtausmittauksia suoritetaan kahdessa vesirakentamiskohteessa, Nihti-Kruunuvuorenranta - osuuden rakentamisessa seka Koirasaarten ja Haakoninlahti 2 -alueiden rakentamisessa. Mittaukset tehdaan jatkuvatoimisilla virtausmittauksilla 30 minuutin mittausvalein ja 1 metrin kerrosjaolla, 3D-mittauksena. Nihti-Kruunuvuorenranta -osuuden mittaukset tehdaan kahdessa pisteessajotka sijoittuvat Sompasaaren ja Mustikkamaan valille seka Hylkysaaren ja Katajanokan valiseen salmeen. Mittauksla tehdaan seuraavasti: 4.7 Pohjaelaintarkkailu Ennakkomittaukset ennen rakentamisen alkua (kesto 1 kk) Ruoppausten ja tayttojen jalkeen (kesto 1 kk) Kruunuvuorensillan rakentamisen jalkeen (kesto 1 kk) Pohjaeiaintarkkaliua toteutetaan Koirasaarten ja Haakoninlahti 2 -alueiden vesirakentamishankkeessa. Pohjaelainten tilaa tarkkaillaan kolmella tarkkailupisteella, jotka sijoittuvat Pitkaluodon lansipuolelle vesistotarkkailupisteen KR207 tuntumaan seka hankealueen etelapuolelle vesistotarkkailupisteen KR203 tuntumaan ja siita noin 300 m lanteen (Kuva 2, vesistdtarkkailupisteet). Tarkkailupisteiden sijainti tarkennetaan ensimmaisella naytteenottokerralla. Sedimentin laatu arvioidaan aistinvaraisesti johonkin seuraavaan luokkaan 1. Lieju, 2. Sulfidilieju, 3. Kasvinjate+lieju, 4. Lieju+savi, 5. Lieju+savi+hiekka, 6. Savi, 7. Savi+hiekka, 8. Hiekka tai 9. Hiekka+sora. Naytteista maaritetaan makroskooppisen pohjaelaimistdn lajisto, yksilotiheys ja biomassa. Elaimet maaritetaan lajilleen lukuun ottamatta surviaissaasken toukkia ja harvasukasmatoja, jotka maaritetaan ryhmatasolle. Simpukoiden osalta kirjataan myos yksiloiden kokojakauma. Naytteenotossa sovelletaan menetelmaa SFS 5076, ja naytteenottimena kaytetaan Ekmannoudinta. Rinnakkaisnostoja tehdaan 5 kappaletta. Nostot kasitellaan erillisina maarityksen loppuun saakka. Tarkkailu toteutetaan ennen toihin ryhtymista, tdiden aikana ja 2-3 vuoden kuluttua niiden paattymisesta. Naytteenottoajankohta on elo-syyskuu. 5 Tulosten raportointi Tarkkailun tulokset toimitetaan ja raportoidaan vuosittain seuraavan vuoden maaliskuun lop puun mennessa Uudenmaan ELY-keskukselle ja Helsingin kaupungin ymparistokeskukselle. Silloin kun naytteita otetaan vahintaan kerran kuussa, tulokset toimitetaan mainituille tahoille lisaksi kerran vuosineljanneksessa. Tulosten yhteydessa toimitetaan lyhyet kommentit ja tieto siita, mihin tyohdn ja tyon vaiheeseen ne liittyvat. Laboratorio toimittaa analyysitulokset li saksi suoraan siirtotiedostona neljan kuukauden kuluessa naytteenotoista. Ennen tulosten toimittamista ilmoitetaan ELY-keskukselle naytteenottopaikkojen ETRS-TM35FIN -koordinaatit. Poikkeuksellisista tuloksista tiedotetaan edella mainittuja viranomaisia. Naytteenottoparametreja ja -pisteita voidaan lisata tai muuttaa tarpeen mukaan. Myds tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa tai taydentaa tilanteen edellyttamalla tavalla. Kaikista muutoksista sovitaan valvovan viranomaisen kanssa.

13 * Vesistotarkkailuohjelma Kruunuvuorenrannan (13) Lahteet: Sito Oyja Luode Consulting Oy Kruunusillat, Nihti-Kruunuvuorenranta; Vesistoruoppausten riskinarvio.