FCG. Kalasataman edustan merialue, Helsinki HELSINGIN KAUPUNKI, KAUPUNKIYMPARISTO. Vesistotarkkailuohjelma, versio 4.0

Transkriptio

1 * I FCG HELSINGIN KAUPUNKI, KAUPUNKIYMPARISTO Kalasataman edustan merialue, Helsinki Vesistotarkkailuohjelma, FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P27315

2 FCG SUUNNITTELU 3A TEKNIIKKA OY Vesistotarkkailuohjelma, 1 (11) Sisallysluettelo 1. JOHDANTO 2 2. VESIRAKENTAMISKOHTEET JA MUUT VESISTOON VAIKUTTAVAT HANKKEET 3 3. VESISTON VEDEN LAATUUN VAIKUTTAVAT TYOT 5 4. VESISTOTARKKAILUOHJELMA Tarkkailupisteet Naytteenotto Analysointi 8 5. LAADUNVARMISTUS RAPORTOINTI TARKKAILUN MUUTTAMINEN 10 Piirustukset P15168P003-1A Vesistoseurantapisteet Liitteet 1. Lupa-alueet

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY VesIstStarkkailuohjelma, 2 (11) Kalasataman edustan merialue, Helsinki 1. JOHDANTO Kalasataman alueen rakentaminen on kaynnistynyt vuonna 2009 ja tulee jatkumaan luvulle asti. Alueen kehlttamisen yhteydessa tehdaan erilaisla ruoppaus- ja tayttotoita seka kanavlen rakennustoita. Lisaksi alueen tyomallta johdetaan kalvantovesia mereen. Tolmintoja toteutetaan eh puolllla Kalasatamaa alueen rakentumisen alkataulussa. Rakentamisen alkalsta Kalasataman edustan mehalueen tilaa on tarkkalltu vuodesta 2012 alkaen. Tama suunnitelma on mehalueen tarkkailun paivltetty tarkkailuohjelma, joka korvaa paivatyn tarkkalluohjelman seka yksittaisten hankealuelden tarkkailusuunnltelmat. Palvityksessa on otettu huomloon alueelle myonnettyjen ympahstdlupapaatdsten maaraykset ja tiedot tulevista rakennushankkeista. Taman suunnltelman perusteella el tarkkailla Kruunuvuorenrannan veslrakentamishankkeiden ja Kruunuslltojen rakentamisen veslstovaikutuksia vaan nalden hankkeiden tarkkallu toteutetaan ehlllsen suunnltelman mukaan. Tama tarkkailuohjelma llltetaan Kalasataman alueen tulevlen veslrakennushankkelden lupahakemuksiin. Nain tulevlen hankkeiden vesistotarkkailu raportoidaan yhdenmukalsesti ja kootusti, mika mahdollistaa valkutusten yhdenmukaisen arviolnnin. Saatuja tietoja kaytetaan vertallumaterlaalina rakennustoiden alkaisten naytteenottojen tulosten tulklnnassa seka arvloltaessa toiden mahdolllsia veslstovaikutuksia. Tarkkalltavia vaikutuksia ovat haitta-alneiden, ravinteiden ja kilntoalneen leviamlnen seka veslstdn samenemlnen. Hankkeiden mahdolllnen kalataloustarkkallu ja virtaamlen tarkkallu toteutetaan erillisten suunnitelmien mukaan. Tarkkailualueen sijainti on esitetty kuvan 1 sljalntikartassa.

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vesistdtarkkailuohjelma, 3 (11) i y«fkk saari ^^4tholme^ I Has Kulosaari Brando ; /I ^ Mustlkkamaa BIdbaralandat ll Hana Merlhaka ) Hav6h«9«r Umaranta B»8sV3n{ Paiouat aloholmtn -< ^ hr»!fta A/'jUD m Korkeasaari Ko )iointiuip.i; 'j/o/kp/oe Kuva 1. Hankealueiden sijainti. Suunnitelma on laadittu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy;ssa, jossa siita on vastannut Tuuli Aaltonen. Tyon toimeksiantajana on Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ja tyon tilaajana Helsingin kaupungin kaupunkiymparisto-toimiala. Kaupungin yhteyshenkilo on oilut Juha Sorvali. Lisaksi Westpro cc Oy osallistuu tarkkailuun kortteiin tarkkaiiun osalta. Westpron yhteyshenkilo on Osmo Rajala. 2. VESIRAKENTAMISKOHTEET JA MUUT VESISTOON VAIKUTTAVAT HANKKEET Alueen vesirakentamiskohteiden sijainnit on esitetty liitteessa 1. Vesirakennustyot Sompasaaren alueella ovat alkaneet vuonna 2015 ja jatkuvat edelleen. Etela-Suomen aluehallintovirasto on antanut lupapaatoksen nro 6/2015/2 (Dnro ESAVI/187/04.09/2013) Sonnpasaaren lansi- ja itarantojen rantarakenteiden rakentamiseen, veslalueen tayttoon ja ruoppaamiseen seka lajitykseen vesialueelle. Luvan haltija on Helsingin kaupunki, kaupunkiymparistdn toimiala, rakennukset ja yieiset alueet (KYiY P/RYA). Lupamaarayksessa 5 maarataan: "Luvan saajan on tarkkailtava ruoppausten ja rantojen tayton vaikutuksia merialueella Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ymparistokeskuksen ymparlstb ja luonnonvarat -vastuualueen hyvaksymalla tavalla seka vaikutuksia kalakantoihin elinkeinot, tydvoima, osaaminen ja kulttuuri-vastuualueen kalatalousyksikon hyvaksymalla tavalla. Luvan saajan on hyvissa ajoin ennen tolden alolttamista toimitettava esitykset tarkkailuohjelmiksi mainltuille viranomaisille hyvaksyttaviksi. Tarkkailuohjelmia voidaan tarvittaessa muuttaa viranomaisten hyvaksymilla tavoilla." Sompasaaren vesirakentamisen osalta on laadittu oma meritarkkailuohjelmansa (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ), jonka Uudenmaan ELY-keskus on hyvaksynyt kirjeella (UUDELY/69/07.00/2014). Talla suunnitelmalla ei haeta muutosta kyseiseen

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vesistbtarkkailuohjelma, 4 (11) hyvaksyttyyn tarkkailuohjelmaan. Tarkkailuohjelma ja sen hyvaksyntakirjeessa esitetyt maaraykset on huomioitu tassa suunnitelmassa. Verkkosaaren pohjoisosan vesirakennustyot alkavat tamanhetkisen aikatauluarvion mukaan vuonna 2019.Verkkosaaren pohjoisosan edustan merialueen ruoppaamisesta, ruoppausmassojen sijoittamisesta ja venereltin lakkauttamisesta seka betonijatteen hyotykaytosta on Etela-Suomen aluehallintovirasto antanut lupapaatdkset nrot 253/2015/2 ja 256/2015/2. Luvan haltija on Helsingin kaupunki, kaupunkiympariston toimiala, rakennukset ja yieiset alueet (KYMP/RYA). Lupamaarayksessa 17 maarataan: "Luvan saajan on tarkkailtava toiden vaikutuksia merialueella hakemukseen ilitetyn paivatyn Kalasataman edustan merialueen yhteistarkkaiiuohjeiman mukaisesti taydennettyna Uudenmaan eiinkeino-, liikenne-ja ymparistdkeskuksen ymparisto ja iuonnonvarat -vastuuaiueen hyvaksymalia tavaiia ja ottaen huomioon myds, mita edeiiisessa lupamaarayksessa on sanottu. Taydennetty tarkkaiiusuunniteima on esitettava vastuuaiueen hyvaksyttavaksi vahintaan kaksi kuukautta ennen toiden aloittamista. Tarkkaiiu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa mainitun vastuuaiueen hyvaksymalia tavaiia siten, etta tarkkaiiun tavoitteiden saavuttaminen ei vaarannu." Tama suunniteima on maarayksessa 17 edeilytetty taydennetty tarkkaiiusuunniteima merialueen tarkkaiiun osalta. Lupamaarayksessa 16 on taytettavalle merialueelle maaratty rakennettavaksi naytteenottokaivo, jonka tarkkailusta esitetaan erillinen suunniteima ELY-keskukselle vahintaan kaksi kuukautta ennen toiden aloittamista. Verkkosaaren etelaosan vesirakennustyot ovat aikaneet huhtikuussa Verkkosaaren etelaosan yieisten alueiden rakentamisesta on Eteia-Suomen aiuehaiiintovirasto antanut iupapaatoksen nro 161/2016/2. Luvan haltija on Helsingin kaupunki, kaupunkiympariston toimiala, rakennukset ja yieiset aiueet (KYMP/RYA). Lupamaarayksessa 11 on maaratty: "Luvan saajan on tarkkailtava toiden vaikutuksia meriaiueeiia hakemukseen ilitetyn paivatyn Kalasataman edustan merialueen yhteistarkkaiiuohjeiman mukaisesti Uudenmaan eiinkeino-, iiikenne- ja ymparistdkeskuksen ymparistd ja Iuonnonvarat -vastuuaiueen hyvaksymalia tavaiia taydennettyna. Taydennetty tarkkaiiusuunniteima on esitettava Uudenmaan eiinkeino-, iiikenne- ja ymparistdkeskuksen ymparistd ja iuonnonvarat -vastuuaiueen hyvaksyttavaksi hyvissa ajoin ennen tdiden aloittamista. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan eiinkeino-, iiikenne-ja ymparistdkeskuksen ymparistd ja iuonnonvarat -vastuuaiueen hyvaksymalia tavaiia." Alueen vesirakentamisen osalta on laadittu taydentava meritarkkailuohjelma (Vesirakentamisen aikainen meritarkkailuohjelma, versio 2.0. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ), jonka Uudenmaan ELY-keskus on aiustavasti hyvaksynyt sahkdpostilia (Akeria-Sorvaii). Verkkosaaren pohjoisosan kortteiin vesirakentamisesta on Etela-Suomen aluehallintovirasto antanut paatdksen nro 160/2016/2. Luvan haltija on Westpro cc Oy. Lupamaarayksessa 12 maarataan: "Luvan saajan on tarkkailtava tdiden vaikutuksia meriaiueeiia hakemukseen Ilitetyn paivatyn Kalasataman edustan merialueen yhteistarkkaiiuohjeiman mukaisesti Uudenmaan eiinkeino-, iiikenne- ja ymparistdkeskuksen ymparistd ja iuonnonvaratvastuuaiueen hyvaksymalia tavaiia taydennettyna. Taydennetty tarkkaiiusuunniteima on esitettava Uudenmaan eiinkeino-, iiikenne- ja ymparistdkeskuksen ymparistd- ja iuonnonvarat-vastuuaiueen hyvaksyttavaksi hyvissa ajoin ennen tdiden aloittamista." Tama suunniteima on maarayksessa 12 edeilytetty taydennetty tarkkaiiusuunniteima.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vesistotarkkailuohjelma, 5 (11) Pienia maaria haitta-aineita sisaltavien kaivantovesien johtamisesta mereen Kalasataman keskiosista on Etela-Suomen Aluehallintovirasto tehnyt paatoksen nro 235/2012/1 (ESAVI/151/04.08/2012, ) ja sen muutoksen nro 201/2014/1 ( ). Luvan haltija on Helsingin kaupunki, kaupunkiymparistbn toimiala, maankaytto ja kaupunkirakenne (KYMP/MAKA). Toimintojen aiheuttamia vaikutuksia meriymparistoon tarkkaillaan mahdollisten hait±avaikutusten havaitsemiseksi ja torjumiseksi. Lupamaarayksessa 17 maarataan: "Kaivantovesien vaikutusta meriveden laatuun on seurattava tarkkaiiusuunniteimaesityksessa (FCG0100-P15793, ) sivulla 6, tauiukko 1 esitetylia tavaila niin, etta saannbliiset kontroilinaytteet otetaan 1-2 kertaa vuodessa karttaiiitteessa YMP 6 siniseila merkityista pisteista kuitenkin siten muutettuna, etta piste TP2 korvataan Verkkosaarenrannan edustaiie Verkkosaaren pohjoisosaan sijoitettavaiia pisteeiia TPV, seka taydentamaila pisteeiia TP4, joka sijoitetaan Mustikkamaansaimeen. Kaivanto- tai iouhosvesien tybmaakohtaiset tarkkaiiunaytteet otetaan vesien johtamisen ai-kana kerran kuukaudessa kahdesta purkukohtaa lahinna olevasta pisteesta (sininen tai vihrea piste taman paatbksen karttaiiitteessa). Metallit tulee taulukosta 1 poiketen maarittaa suodattamattomasta vesinaytteesta. Tarkkaiiunaytteet otetaan kaikissa naytepisteissa 1,0 m pinnasta ja vesisyvyyden oilessa yli 5 m nayte otetaan mybs 1,0 m pohjatasosta yibspain." Em. maaraykset on otettu huomioon tassa paivitetyssa tarkkaiiusuunnitelmassa. Kalasataman alueen valivarasto- ja esikasittelytoiminnasta Etela-Suomen aluehallintovirasto on antanut paatbksen nro 13/2014/1 ( ). Luvan haitija on Heisingin kaupunki, kaupunkiymparistbn toimiala, rakennukset ja yieiset alueet (KYMP/RYA). Lupamaarayksessa 30 maarataan: 'Toiminnan vaikutuksia meriveden laatuun on seurattava tarkkailusuunnitelmaesityksessa (Kalasataman edustan merialue, esitys merialueen yhteistarkkailuohjelmaksi, 0100-P15793, FCG ) sivulla 6 lueteltujen parametrien osalta 1-2 kertaa vuodessa ainakin esityksen tarkkailupisteista TP3 ja TPS tehtavalla naytteenotolla. Raskasmetailipitoisuudet tulee esityksesta poiketen maarittaa suodattamattomasta vesinaytteesta. Tassa maaratty vesistbtarkkailu voidaan tehda osana aiueen muuta vesistbtarkkaiiua." Em. maaraykset on otettu huomioon tassa paivitetyssa tarkkaiiusuunnitelmassa. Muita suunnitteilla olevia hankkeita, joille tullaan hakemaan vesilupaa, ovat ainakin Nihdin aiueen rakentaminen Sompasaaren etelapuolella ja Verkkosaaren etelaosan korttelin rakentaminen. 3. VESISTON VEDEN LAATUUN VAIKUTTAVAT TYOT Tama tarkkailuohjelma koskee veden laatuun vaikuttavia tbita: 1. Veden pumppaus kaivannoista ja johtaminen kilntoaineen erotuksen jalkeen sadevesiviemariln tai suoraan mereen eriiaisten rakennustbiden aikana alueilta, joilla on todettu kaivantovedessa haitta-aineita 2. Veden pumppaus iouhintakaivannoista sadevesiviemariln (ravinteet, rajahdysainejaamat, ph:n muutokset) Veden johtaminen kuivatusaltaista mereen pilaantuneen sedimentin

7 FCG SUUNNITTELU 3A TEKNIIKKA OY Vesistotarkkailuohjelma, 6(11) 4. Pilaantuneen/puhtaan sedimentin ruoppaus 5. Merialueen tayttotyot, mukaan lukien sedimenttien hyotykaytto pilaantuneiden Tama ohjelma ei koske veden pumppausta sadevesiviemariin ja edelleen mereen puhtaiksi todetuista rakennuskaivannoista eika pumppausta jatevesiviemariin. 4. VESISTOTARKKAILUOHJELMA 4.1.Tarkkailupisteet Saanndllisen seurannan vesinaytteita ctetaan Kalasataman vesialueilla naytepisteista TPl, TP3, TP4, TPS, TP6, TPS, TP16, TP17 ja TPV. Nama naytteet toimivat vertailukohtana vesistdvaikutuksia arvioitaessa. Muita tarkkailupisteita kaytetaan silloin, kun niiden lahialueilla tehdaan vesistdon vaikuttavia rakennustdita. Tarkkailupiste TP16 on kontrollipiste ylavirran puolella, jonne Kalasataman tdiden vesistdvaikutukset eivat todennakdisesti ylla. Pisteet TPl ja TP3 sijaitsevat lahella alueita, jonne vesia todennakdisesti johdetaan rakennustydmailta. Tarkkailupistekartta on esitetty piirustuksessa P15168P003-1A ja kuvassa 2.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY VesistStarkkailuohjelma, 7 (11) * \ \ \ V\ '''^ Hoh pissolomo Kuva 2. Naytepisteet. 4.2.Naytteenotto Saannollisen seurannan vesinaytteita otetaan kaksi kertaa vuodessa riippumatta siita, onko vesistoon vaikuttavia toita kaynnissa tai ei. Ennen ruoppaus- ja/tai tayttotoiden alkamista otetaan aloitusnaytteet ja paattymisen jalkeen viimeinen naytteenotto suoritetaan noin kuukauden kuluttua kunkin vaiheen paattymisesta. Ruoppaustoiden aikana naytteita otetaan kerran kuussa ja tayttotoiden aikana kahden kuukauden valein, kuitenkin vahintaan kaksi naytteenottoa/tydvaihe. Mahdoiiisten piiaantuneiiia sedimenteiiia tehtavien meriaiueen tayttotoiden aikana tarkkaiiua tehdaan kerran viikossa. Tarkkailunaytteet otetaan vahintaan kahdesta iahimmasta tarkkaiiupisteesta aiavirran puoieita. Kaivantovesien pumppauksen aikana ja johdettaessa kuivatusvesia mereen pilaantuneen sedimentin kuivatusaitaista naytteita otetaan kahdesta iahimmasta tarkkaiiupisteesta kuukauden vaiein ja viimeinen nayte kuukauden kuiuttua tyon paattymisesta (kaivetut ja iouhitut kaivannot). Mikaii johdettavassa vedessa on ymparistdiupapaatoksen maaraamia raja-arvoja korkeampia pitoisuuksia tai jos

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vesistotarkkailuohjelma, 8 (11) vesistonaytteissa esiintyy kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, naytteita voidaan ottaa useammin kuin ohjelmassa on esitetty (kts. kohta 7. Tarkkailun muuttaminen). Tihennetyn naytteenoton taajuus ja kesto maaritetaan tapauskohtaisesti ja siita sovitaan valvovan viranomaisen kanssa. Naytteenoton taajuus on esitetty taulukossa 1 sivulla 8. Kaikista tarkkaliupisteista otetaan naytteet 1,0 m:n syvyydesta. Lisaksi jos vesisyvyys on yll 5 m, nayte otetaan myos 1,0 m pohjantason ylapuolelta (1...2 naytetta/piste). Vesinaytteet otetaan Ruttner- tai Limnos-tyyppisella vesinostimella (kuva 3). Vesisyvyys aiueelia vaihteiee noin vaiiila m Analysointi Kuva 3. Vesinoutimia. A = Ruttner, B = Limnos. Vesinaytteita otettaessa kirjataan naytteenottosyvyys seka havainnoidaan naytteenottohetken saaolosuhteet ja nakdsyvyys. Ruoppaustoiden aikana ja hyodynnettaessa taytdissa sedimentteja arvioidaan samentuman leviamista siimamaaraisesti ja tarvittaessa nakdsyvyysmittaria apuna kayttaen kerran viikossa. Vesistonaytteista anaiysoidaan taulukossa 1 esitetyt parametrit. Vesistodn kohdistuvien rakennustoiden ja vesien johtamisen yhteydessa anaiysoidaan lisaksi kohdeaiueen sedimenteissa, maaperassa tai pohjavedessa todetut haitta-aineet. Perusparametrit (sameus, kiintoainepitoisuus, ph, sahkonjohtavuus, ravinteet) anaiysoidaan kaikista otetuista naytteista ja haitta-ainepitoisuudet yhdelta syvyydelta/naytepiste. Anaiyysit suoritetaan standardoituja analyysimenetelmia kayttaen (SFS/ISO tai vastaava). Fosfaattifosfori maaritetaan suodatetusta naytteesta (NFC 0,4 pm). Metaiiit maaritetaan suodatetusta seka suodattamattomasta naytteesta kokonaispitoisuuksina (happohajotus).

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY VesistStarkkailuohjelma, 9 (11) 1Analyysi Taulukko 1. Naytteenottotiheys ja analysoitavat aineet. Kontrollinaytteet Ruoppaus ja merenpohjan taytto Veden pumppaus kaivannosta ja johtaminen sedimenttien kuivatusaitai sta Veden pumppaus louhintatydmaiita NAYTTEENOTON TIHEYS 12 kk valein (sameus ja kiintoaine 6 kk vaiein) Alkunayte ennen tyon aloitusta; ruoppaus; 1 kk; kuitenkin vahintaan 2 naytetta/tyovaihe sedimenttien hydtykayttd: 1 vko; muu taytto: 2 kk; kuitenkin vahintaan 2 naytetta/tyovaihe 1 kk vaiein loppunayte 1 kk paattymisen jalkeen 1 kk vaiein loppunayte 1 kk paattymisen jalkeen loppunayte 1 kk paattymisen iaikeen Laatuparametrinaytteet kahdelta syvyydelta/naytepiste Sameus Kiintoaine (GF/C) (6 kk vaiein) (6 kk vaiein) PH Sahkonjohtavuus Typpi - - kokonaistyppi - nitraatti-nitriittitypen summapitoisuus - ammoniumtyppi Fosfori - kokonaisfosfori - fosfaattifosfori (liukoinen) Haitta - aineanalyysit yhdelta syvyydelta/naytepiste PAFI-yhdisteet * (PIMA-sedimenttien ruoppauksen ja hydtykaytdn aikana) PCB-yhdisteet ^ (PIMA-sedimenttien ruoppauksen ia hydtykaytdn aikana) Oljyhiilivedyt C10-C40 Raskasmetallit, suodatetusta seka suodattamattomasta naytteesta Kevyet hiilivedyt (C5-C10, sis. klooratut) (PIMA-sedimenttien ruoppauksen ia hydtykaytdn aikana) (PIMA-sedimenttien ruoppauksen ja hydtykaytdn aikana) (PIMAkaivantovedet ) Jos esiintyminen kaliiopohjavedessa mahdoliista 1Syanidi 1Organotina-yhdisteet 1 HUOM 3 Muut (PIMA-sedimenttien ruoppauksen ia hydtykaytdn aikana) Muut sedimentissa esiintyvat haitta-aineet Muut PIMA:ssa esiintyvat haitta-aineet

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vesistotarkkailuohjelma, 10 (11) Huomautukset 1 PAH-yhdisteet: naftaleeni, antraseeni, fenantreeni, fluoranteeni, bentso(a)antraseeni, kryseeni, bentso(k)-fluoranteeni, bentso(a)pyreeni, bentso(ghi)peryleeni, indeno(123-cd)pyreeni, 2 PCB-kongeneerit: 28, 52,101, 118, 138, 153, Organotinayhdisteet: monobutyylitina, dibutyyiitina, tributyyiitina, tetrabutyyiitina, trifenyyiitina 5. LAADUNVARMISTUS Naytteenottaja on Suomen ymparistokeskuksen sertifioima vesinaytteenottaja tai muun riittavan patevyyden omaava ymparistonaytteenottaja. Naytteenotto tehdaan huolellisesti tutkimussuunnitelmaa ja laboratorioiden antamia ohjeita noudattaen. Naytteenottimet valitaan niin, ettei niista aiheudu virhetta aiheuttavaa kontaminaatiota naytteisiin. Naytteet pakataan kylmalaukkuihin ja toimitetaan viipymatta laboratorioon. Analyysit suchtetaan akkreditoidussa laboratoriossa. Maahtysmenetelmat perustuvat kansainvalisesti hyvaksyttyihin standardeihin ja niiden tulee olla jatkuvan validoinnin piirissa. Analyysimenetelmat ja mittausepavarmuudet esitetaan raportoinnin yhteydessa. Poikkeavista menetelmista sovitaan valvovan viranomaisen kanssa. 6. RAPORTOINTI Vesistotarkkailun tulokset esitetaan kokoomaraportissa kerran vuodessa. VuGSiraportti toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle ja Helsingin kaupungin ymparistokeskukselle. Analyysitulokset toimitetaan lyhyesti kommentoituina jokaisen naytteenoton jalkeen tulosten valmistuttua Uudenmaan ELY-keskukselle ja Helsingin kaupungin ymparistdkeskukseiie. Tulokset toimitetaan siirtotiedostona neljan kuukauden kuluttua naytteenotosta ELY-keskukselle. 7. TARKKAILUN MUUTTAMINEN Naytteenottoparametreja llsataan tai muutetaan tarvittaessa tarkkailutulosten perusteella. Myds tarkkailuohjelmaa muutetaan tai taydennetaan tarvittaessa tilanteen edellyttamalla tavalla. Kaikista muutoksista sovitaan valvovan viranomaisen kanssa.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY VesistStarkkailuohjelma, 11 (11) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hyvaksynyt: Risto Tilli suunnittelupaallikko, DI Laatinut: Tuuli Aaltonen projektijohtaja, DI

13 » k. upu Ry'n^lahti f^mr/ /J \\ \ ] Vonhonkoupungin selkd Sounolohti HERTTC TPV O TP22 O Raltaloh/i Suviioh EN 6 Tullisoore li-< KluJs^ HS158 PB^ muciii QnBQDoa. ^coe-olnnaoi Qt gm OTD CD srgisd Pohjoissatoma ^T'y-jJnl 1000m i Hookonml O SAANNOLLISESTI TARKKAILTAVAT VESISTOPISTEET HS/TPq tarvittaessa KAYTETTAVAT TARKKAILUPISTEET A I ILisatty pisteet TP22 ja TP23 (6.3.15), palautettu piste TP21 I TAh Tunnus Lukumaara Muuttanut Paivays FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL Helsinki Puh HELSINGIN KAUPUNKI KALASATAMAN EDUSTAN MERIALUE 1: (A4) paivays Laat. Hyv. T.Ahoiainen T.Aaitonen P15168P003

14 <» i/ailila ^;;; ^/allg&rd Is' Ljusata 1 Arabianranta,,>--? Arabiastranden.' I ''- [, "Toukola Majstad KuusHuotc Granholnu MaT\V\aPiVavj'pvir\Q\use\V.a Gar(\me\svads\\a(rteu LUTE 1 LUPA-ALUEET Kylasaari Byholmen Kivinokka Stenudden Hermannt Hermahstad Verk/jsaar NatlBlniei Kulosaaren kartanp Brando garg VERKKOSAAREN POHJOISOSAN RANNAN JA KELLUVIEN TALOJEN V/ ASEMAKAAVA-ALUE / '/F,. " -a, Kulo--i'^KKOSAAREN ETELAOSAN ASEMAKAAVA-ALUE b-/ orkkeiinmski orkelsbacken, l ( Hanasaari Hanaholmen \ I ; Merihaka ' uj.1 f Havshagen / SAiaNuwensaiTTw > Sorrj/ineti s Sorna ompfsaa ûmnferii Ikflyld Kalas/lama FiskGLHTTrten,.,Listlkkamaa Blabarslandei rkalasataman KESKIOSIEN KAIVANTOVESIEN JOHTAMISEN LUPA-ALUE ^<vjue. -V ' V>\Vik'.>i>rtV,v.\ KVUUMI ', y SOMPASAAREN VESILUPA-ALUE ^ /V > KALASATAMAN VALIVARASTO- JA ESIKASITTELYTOIMINNAN LUPA-ALUE NIHDIN ALUE (SUUNNITTEILLA) I/ lva\\%aater\sa\t VâAOiaV-v Hi!ty*V.erv ankanti :.'T W ihaka'r " 7!'/ jgen. ii ' I I Tefvasaati itjarholmen,)^ Korkeasaari Hogholmen Emdnta Lansmanskan, futnismies "lansmannen # Poh Oi5$a»nia Norra hamnen -r^khofinen r Kruunuvuon : Kronberget Eielasatama Sodra hamfwri VatkosaoK Blekholmen \ Luota Khppan TAUSTAKARTTA MML,2017 Katajanokka Skatudden \ Ryss^nsaari Ryssheên \ \ o,, l hatkansaan Katajanokankioio Skatakobben HELSINKI HELSINGFORS YsviunuMuoêoseWa QvVoeaisV\a\den m Haakodiir^Vj HiiVkansM\V«rK' I Koirasaarh f Hundhoiinen'l [Ml ji" Karaiuodo Hundgrunc Kdtinp hat.'ha 1km