Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 86 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy

Transkriptio

1 Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 86 SR , Alapalosaari 12:9 Ennen+ jälkeen sotien erityiset ympäristöarvot. Rakennus on säilyttänyt ulkoisen asunsa melko hyvin. Suojelu ei koske uudempaa umpikuistia. SR , Sikkola 11: l erityiset ympäristöarvot. Kahden, luultavasti ennen sotia rakennetun asuinrakennuksen pihapiiri. Rakennukset ovat säilyttäneet ulkoisen asunsa melko hyvin, joskin ovat molemmat kunnostuksen tarpeessa. Näkyvä sijainti Ounasjoen rantamaisemassa. Sirkka SR , Ylä-Kuusela 16:1 Siirretty 1937 erityiset ympäristöarvot. Pihapiiri on säilyttänyt ulkoisen asunsa melko hyvin ja sijaitsee maisemallisesti tärkeällä paikalla Sirkkajärven rannassa. Suojelu ei koske päärakennuksen uusittuja ikkunoita eikä ovia.

2 Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 87 SR , Rantaniemelä 6: l erityiset ympäristöarvot. Päärakennus on säilyttänyt ulkoisen asunsa hyvin. Pihapiiri sijaitsee maisemallisesti tärkeällä paikalla Sirkkajärven rannassa. Suojelu ei koske uudempaa saunarakennusta. SR , Atrinmajat/ Aino ja Alvar 33: Rakennuksen historiallisuus ja rakennustaiteelliset arvot: Aallon toimiston tiettävästi pohjoisimmat kohteet. sr , Vanha koulu 12: erityiset ympäristöarvot. Jälleenrakennuskauden jylhä koulu-rakennus, symboliarvo kylätoiminnan keskuksena. Pihapiiri sijaitsee maisemallisesti tärkeällä paikalla Sirkkajärven rannassa. Suojelu ei koske eteläpäädyn muutettuja ikkunoita. sr , Honkala 35: erityiset ympäristöarvot. Jälleenrakennuskauden tyypillinen pihapiiri maisemallisesti tärkeällä paikalla Sirkkajärven rannassa.

3 Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen Kittilän kunta sr-1-7 Suunnittelukeskus Oy , Atrinmajat/ Metsäpirtti Kiinteistö- 33: Rakennuksen historiallisuus ja tyypillisyys. Jälleenrakennuskaudelle tyypillinen elementtirakenteinen paritalo. Aallon toimiston tuotantoa. sr , Laurila Kiinteistö- 1: erityiset ympäristöarvot: jälleenrakennuskauden edustava pihapiiri näkyvällä paikalla Immeljärven pohjoisrannalla. Suojelu ei koske aukotuksiltaan uudistettua navettaa, nykyistä autotallia. sr , Ranta-Tiensuu Kiinteistö- 13: erityiset ympäristöarvot: jälleenrakennuskauden hyväkuntoinen pihapiiri näkyvällä Immeljärven rannassa, Levin sisääntulotien varrella. Taalo SR , Sammuntupa Kiinteistö- 27: l lopulla Rakennuksen historiallisuus, tyypillisyys: Hyväkuntoinen päärakennus, joka toiminut aiemmin kruununtorppana sekä makasiini. Suojelu ei koske uudempia, siirrettyjä rakennuksia

4 Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 89 Lonnakko SR , Koti-Lonnakko 14: erityiset ympäristöarvot. Erittäin hyvin alkuperäisessä asussaan säilynyt pihapiiri Lonnakon kulttuurimaisemassa. Pihapiirissä runsaasti säilyneitä talousrakennuksia. Tila muodostaa kokonaisuuden Koskelan pihapiirin kanssa. SR , Koskela 14: l puoliväli erityiset ympäristöarvot. Pääosin alkuperäisessä asussa oleva päärakennus ja perinteinen pihapiiri, muodostaa kokonaisuuden Koti-Lonnakon kanssa. Suojelu ei koske peltikatteita. Kätkäjärvi SR , Kätkänpirtti Kätkälä 105: erityiset ympäristöarvot. Edustava, 1900-luvun alun pihapiiri arvokkaassa kulttuurimaisemassa. Muodostaa kiinteän kokonaisuuden Nuottilan tilan kanssa.

5 Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen Kittilän kunta SR-36 Suunnittelukeskus Oy , Nuottila Kiinteistö- 12: l alkupuoli erityiset ympäristöarvot. Perinteinen pihapiiri maisemallisesti arvokkaalla paikalla, muodostaa kokonaisuuden Kätkälän tilan kanssa. Suojelu ei koske 1960-luvulla siirrettyä varastorakennusta, nk Tonttulaa, riiheä, päärakennuksen ulkovuorausta eikä rakennusten peltikatteita. Veitservasa sr , Rytivaara Kiinteistö- 55:2 Sotien jälkeen erityiset ympäristöarvot. Eheä jälleenrakennuskauden pihapiiri ja alkuperäisessä asussa oleva asuinrakennus maisemallisesti tärkeällä paikalla valtatien varressa. Pöntsö SR , Ravila Kiinteistö- 22:12 Ennen sotia erityiset ympäristöarvot. Eheä vanha pihapiiri näkyvällä paikalla, kuuluu kiinteästi Pöntsön kyläkokonaisuuteen.

6 Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 91 SR , Sakela 14:19 Siirretty 1936 erityiset ympäristöarvot. Vanha, sotia edeltävä hirsirakennus, joka kuuluu kiinteästi Pöntsön kyläkokonaisuuteen. Suojelu ei koske vuoden 2003 umpikuistia eikä uusittuja vuorilautoja. sr , Kulkuniemi 22: erityiset ympäristöarvot. Eheä vanha pihapiiri näkyvällä paikalla, kuuluu kiinteästi Pöntsön kyläkokonaisuuteen. Suojelu ei koske talousrakennusten peltikatteita. sr , Takalo 14: erityiset ympäristöarvot. Eheä vanha pihapiiri näkyvällä paikalla, kuuluu kiinteästi Pöntsön kyläkokonaisuuteen. Suojelu ei koske asuinrakennuksen uusittuja ikkunoita eikä pihapiirin profiilipeltikatteita. Muusa SR , Muusa Muusanpirtti 2: erityiset ympäristöarvot. Erämainen pihapiiri latuyhteyksien varressa. Suojelu ei koske rakennusten peltikatteita eikä sotien jälkeen rakennettuja rakennuksia, eikä Muusapirtin 1983 rakennettua eteistä.

7 Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen Muinaisjäännökset Suunnittelualueelta kiinteitä muinaisjäännöksiä on löydetty pääasiassa seuraavilta alueilta: Sirkasta Immeljärven, Sirkkajärven ja Levijärven ympäristöstä, Pyhäjärven ja Muusan-lampien läheisyydestä Pyhätunturin luoteispuolelta, Könkäältä Ounasjoen tuntumasta, Rautusjärven lounaisrannalta ja Ounasjokivarresta suunnittelualueen pohjoisosasta. Muinaisjäännöksiä on peräisin sekä esihistorialliselta että historialliselta ajalta, valtaosa kivi-kaudelta. Ne ovat tyypiltään lähinnä asuintai hautapaikkoja tai pyyntiin liittyviä rakenteita, kuten pyyntikuoppia. Muinaisjäännökset lukeutuvat pääasiassa II-luokkaan. Pyynnin ja liikkumisen kannalta suotuisimmat asuinpaikat sijaitsivat suunnittelualueen suurten vesialtaiden ja jokivarsien äärellä. Peurojen pyyntiin liittyvät kohteet sijoittuvat yleensä lähelle muinaisia asuinpaikkoja. Ainakin varhaismetallikaudelta (noin 1500 ekr.-300 jkr.) alkaen alueella lienee harjoitettu aktiivista kuoppapyyntiä peurojen luontaisten laidunmaiden ja kulkureittien varsilla. Alueella on pyydetty peuroja passiivisilla kuoppa-ansoilla, niin sanotuilla lapinhaudoilla. Aakenusjärven etelärannalla sijaitsee kalmisto, johon saamelaiset hautasivat vainajansa pakanuuden aikana. Kiinteät muinaisjäännökset: SM4 SM14 SM15 SM17 SM30/73 SM53 SM74 SM75 SM85 SM95 SM96 SM97 SM98 SM99 SM100 kalakenttä historiallisen ajan kalmisto pyyntikuoppia pyyntikuoppia pyyntikuoppia (3kpl) mahdollinen lappalainen kalmisto ja asuinpaikka kuoppa ja mahdollinen rakennuksen pohja pyyntikuoppia (5kpl) kivilatomus, pyyntikuoppia (8kpl) SM169 SM168 SM170 SM171 SM172 SM174 SM175 SM176 SM177 SM178 SM229 SM234 SM239 lappalaisten asuinpaikka suorakaiteen muotoinen liesi kenttä mahdollinen lappalaisten asuinpaikka mahdollinen lappalaisten asuinpaikka mahdollinen lappalaisten asuinpaikka pyyntikuoppa mahdollinen pyyntikuoppa pyyntikuoppa pyyntikuoppia (3kpl) suorakaiteinen liesi suorakaiteisia liesiä

8 Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 93 Suunnittelualueelta on lisäksi löytynyt useita irtaimia, lähinnä kivisiä, muinaisesineitä. Lapin maakuntamuseosta saadut suunnittelualueelle sijoittuvat kiinteiden muinaisjäännösten ja irtaimien muinaisesineiden löytöpaikkojen kohdepisteet on esitetty kaavakartassa. Irtaimien muinaisesineiden löytöpaikat: Irtaimien muinaisesineiden löytöpaikat on esitetty lähtökohtaraportin liitteessä mahdollinen rautakautinen löytöpaikka 165 mahdollinen kiviesineen löytöpaikka ja rautakautinen löytöpaikka 169 kivikautinen löytöpaikka 170 mahdollinen kivikautinen löytöpaikka 173 mahdollinen kivikautinen löytöpaikka 174 kivikautinen löytöpaikka Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviksi muinaisjäännöksiksi määriteltyjä kohteita.

9 Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen Väestö Väestörakenne Vuonna 2004 Kittilän kunnan väkiluku oli 5833 henkilöä. Edellisvuodesta väestö oli kasvanut tuolloin 13 henkilöllä. Vuoden 2005 Tilastokeskuksen ennustettu väkiluku on 5807, kun vielä kymmenen vuotta aikaisemmin 1995 Kittilän kunnan väkiluku oli 6205 henkilöä luvun aikana kunnan väkiluku on pysynyt vuodesta toiseen kuitenkin lähes samalla tasolla. Vuonna 2004 äidinkielenään ruotsia puhuvia henkilöitä Kittilässä oli 14 ja ulkomaiden kansalaisia 44 henkilöä. Molempien väestöryhmien suhteellinen osuus väestöstä oli näin ollen alle prosentin luokkaa 48. Väestötiheys on 0,7027 asukasta/km². Kittilän ikärakenne vuonna 2003 jakautui seuraavasti 46 : Ikäluokka 0-14-vuotiaita vuotiaita Yli 65-vuotiaita Osuus väestöstä 17 % (983 henkilöä) 65 % (3788 henkilöä) 18 % (1049 henkilöä) Ennusteet Tilastokeskus arvioi muuttoliikkeen sisältämässä väestöennusteessaan Kittilän väkiluvun yhä vähenevän tulevaisuudessa. Vuosi Ennustettu väkiluku Ennusteen mukaan vuonna 2010 väkiluku olisi vähentynyt vuoden 2004 tasosta (5833 henkilöä) 3,8 prosenttia, vuonna 2040 jo 12,5 prosenttia. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan 0-14-vuotiaiden osuus Kittilän väestöstä tulee laskemaan ja vuonna 2010 lasten ja nuorten osuus on enää 14 prosenttia. Väestön ikääntyminen johtaa vanhusväestön suhteellisen osuuden kasvuun ja vuonna 2010 yli 65- vuotiaiden osuus on jo 20 prosenttia koko väestöstä Vakituinen asuminen 48 Vuonna 2004 Kittilässä oli yhteensä 2601 asuntokuntaa, joissa asui yhteensä 5725 henkilöä. Kaikista Lapin maakunnan asuntokunnista 3% ja kaikista Tunturi- Lapin seutukunnan asuntokunnista 42 % sijaitsee Kittilästä. Kittilän asuntokuntien jakauma 1 hlö 37%, 2hlöä 32% muut 31% ja keskikoko 2,20 vastaa keskimääräisesti maakunnan jakaumaa, koko Suomeen nähden keskikoko on suurempi. Asuntotyypeittäin luokiteltuna Kittilässä on 3072 asuntoa, joista n. 72 % (2211 kpl) on erillisiä pientaloja. Erillisten pientalojen osuus kaikista talotyypeistä Tunturi-Lapissa on 76 %, Lapissa 54 % ja koko Suomessa 40 %. 46 Lapin liitto 47 Tilastokeskus 48 Tilastokeskus

10 Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 95 Merkittävimmät väestökeskittymät Kittilässä ovat Kirkonkylän ja Sirkan- Köngäksen alueet. Vuosien välisenä aikana merkittävää väestön kasvua tapahtui ainoastaan Sirkan-Köngäksen kylässä. Väestömäärä kasvoi tuona aikana noin 260 henkilöllä, eli lähes 50% vuoden 1990 tasosta. Muilla alueilla väestö on joko vähentynyt tai pysynyt ennallaan Vapaa-ajan asutus Tilastokeskuksen mukaan Kittilässä oli vapaa-ajan asuntoa vuonna 2004, joka on 42 % Tunturi-Lapin ja noin 9 % koko Lapin vapaa-ajan asunnoista. Suurin vapaa-ajan asuntojen suhteellinen kasvu tapahtui luvuilla, jolloin vapaa-ajan asuntojen määrä kasvoi vuosina yli 200 % ja välisenä aikana 314 %. Vielä kasvuprosentti oli 43 %. 50 Vuosina vapaa-ajan asuntojen määrä Kittilässä on kasvanut yhteensä 73 %. Koko Tunturi-Lapissa kasvua on ollut 52 %, koko Lapissa 27 % ja koko Suomessa 15 %. Kittilässä sijaitsevien vapaa-ajan asuntojen omistajista 43 % on ulkopaikkakuntalaisia vuonna Loma-asunnoista 41 % on yhteisöjen omistamia. Ulkokuntalaisten vapaa-ajan asukkaiden lukumäärä oli 2433 vuonna Kittilän kunta on myöntänyt vuonna 2005 yhteensä 395 rakennuslupaa koko kunnan alueelle. Levin alueelle myönnettiin 178 rakennuslupaa tai toimenpidelupaa, joista vapaa-ajanasuntoja oli 98 kappaletta. Vapaa-ajan asuntojen kerrosala oli m2. Eniten rakennuslupia Levin alueelle on myönnetty vuosina 1999 ja 2000, 141 kappaletta molempina vuosina. Vapaa-ajan asuntojen keskimääräinen kerrosala on kasvanut noin 100 m2:sta noin 150m2:iin välisenä aikana. 52 Lupamäärä, vapaaajanasunnot, Levin alue Kerrosala (m2), vapaa-ajan asunnot Levin alue Keskimääräinen kerrosala (m2), vapaa-ajan asunnot Levin alue vuosi Kittilän kunta (2006). 50 Tilastokeskus, Tilastokeskus, Kesämökit Kittilän kunta, Kittilän kunnan ja Levin lupatilanne ( )