FYSIIKAN JA MATEMATIIKAN AINEENOPETTAJALINJAN OPINNÄYTTEIDEN KIRJOITUSOHJE

Transkriptio

1 FYSIIKAN JA MATEMATIIKAN AINEENOPETTAJALINJAN OPINNÄYTTEIDEN KIRJOITUSOHJE Etunimi Sukunimi Pro gradu -tutkielma/kandidaatintutkielma Lokakuu 2014 Fysiikan ja matematiikan laitos Itä-Suomen yliopisto i

2 Etunimi Sukunimi Fysiikan aineenopettajalinjan opinnäytteiden kirjoitusohje, 14 sivua Itä-Suomen yliopisto Fysiikan koulutusohjelma Fysiikan aineenopettajakoulutus Työn ohjaajat Prof. Etunimi Sukunimi FM Etunimi Sukunimi Tiivistelmä Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipisicing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua. Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquip ex ea commodo consequat. Duis aute irure dolor in reprehenderit in voluptate velit esse cillum dolore eu fugiat nulla pariatur. Excepteur sint occaecat cupidatat non proident, sunt in culpa qui officia deserunt mollit anim id est laborum. Sed ut perspiciatis unde omnis iste natus error sit voluptatem accusantium doloremque laudantium, totam rem aperiam, eaque ipsa quae ab illo inventore veritatis et quasi architecto beatae vitae dicta sunt explicabo. Nemo enim ipsam voluptatem quia voluptas sit aspernatur aut odit aut fugit, sed quia consequuntur magni dolores eos qui ratione voluptatem sequi nesciunt. Neque porro quisquam est, qui dolorem ipsum quia dolor sit amet, consectetur, adipisci velit, sed quia non numquam eius modi tempora incidunt ut labore et dolore magnam aliquam quaerat voluptatem. Ut enim ad minima veniam, quis nostrum exercitationem ullam corporis suscipit laboriosam, nisi ut aliquid ex ea commodi consequatur? Quis autem vel eum iure reprehenderit qui in ea voluptate velit esse quam nihil molestiae consequatur, vel illum qui dolorem eum fugiat quo voluptas nulla pariatur?" ii

3 Esipuhe Tässä osassa voi kirjoitella vähän vaikka mitä. Ainakin olisi hyvä kiitellä kiitoksen ansaitsevia ihmisiä ja mahdollisia rahoittajia. Tämän pohjan tekemisessä suurena apuna on toiminut vastaava LaTeX-pohja, jonka laatijat Markku Kuittinen, Pertti Pääkkönen ja Jani Tervo ansaitsevat kiitokset. Kiitos myös Pasi Hirvoselle oman työnsä huolellisesta valmistelusta. Tämän pohjan toteutuksesta vastaa Risto Leinonen ja Mervi Asikainen. Sed ut perspiciatis unde omnis iste natus error sit voluptatem accusantium doloremque laudantium, totam rem aperiam, eaque ipsa quae ab illo inventore veritatis et quasi architecto beatae vitae dicta sunt explicabo. Nemo enim ipsam voluptatem quia voluptas sit aspernatur aut odit aut fugit, sed quia consequuntur magni dolores eos qui ratione voluptatem sequi nesciunt. Neque porro quisquam est, qui dolorem ipsum quia dolor sit amet, consectetur, adipisci velit, sed quia non numquam eius modi tempora incidunt ut labore et dolore magnam aliquam quaerat voluptatem. Ut enim ad minima veniam, quis nostrum exercitationem ullam corporis suscipit laboriosam, nisi ut aliquid ex ea commodi consequatur? Quis autem vel eum iure reprehenderit qui in ea voluptate velit esse quam nihil molestiae consequatur, vel illum qui dolorem eum fugiat quo voluptas nulla pariatur? Joensuussa 6. lokakuuta 2014 Etunimi Sukunimi iii

4 Sisältö 1 Johdanto Yleisiä ohjeita kirjoittamiseen Rakenne Yleistä Tiivistelmä Esipuhe Johdanto Teoreettinen viitekehys Tutkimuksen toteutus Tulokset Pohdinta Viittausten tekeminen ja lähdeluettelo Otsikoinnin tekeminen tällä mallipohjalla Vielä malliksi toisen tason otsikko Malliksi kolmostason otsikko Malliksi toinen kolmostason otsikko 7 2 Esimerkkejä Kuvat Taulukot Kaavat 11 iv

5 2.4 Kirjallisuusviitteet 12 Lähteet 14 Liite A Tyylien käytöstä 16 v

6 Luku I 1 Johdanto Tässä luvussa käydään läpi työn kirjoittamiseen, rakenteeseen, ulkoasuun ja tämän mallipohjan käyttöön liittyviä asioita. 1.1 Yleisiä ohjeita kirjoittamiseen Ennen kirjoittamisen aloittamista on syytä miettiä tarkasti opinnäytetyön fokusta ja keskustella tästä ohjaajan kanssa. Tulee muistaa, että opinnäytetyössä kannattaa keskittyä tiettyyn huolellisesti rajattuun teemaan, sillä tällä tavoin tutkielmasta voidaan saada koherentti ja kompakti kokonaisuus. Opinnäytetöiden pituuksille on mahdotonta antaa yleispäteviä suosituksia, sillä sivumäärällä ei ole itsessään arvoa, vaan se on aina alisteinen työn aiheelle. Tärkeää on, että tutkimuksella on selkeä rajattu fokus, ja käytetyt esitysmuodot esimerkiksi tuloksissa palvelevat kokonaisuutta. Esimerkiksi runsas kuvien käyttö nostaa sivumäärää helposti. Tyypillisesti kandidaatintutkielmat ovat pituudeltaan sivuisia ja pro gradu tutkielmat sivuisia. Pituuteen lasketaan ainoastaan tutkielman varsinainen leipätekstiosuus alkaen johdannosta lähdeluettelon loppuun saakka; esimerkiksi tämän opinnäytetyöpohjan pituus on 14 sivua. Kirjoittaessa kannattaa muistaa, että kuvien, taulukoiden ja jopa yksittäisten kappaleiden täytyy toimia itsenäisinä kokonaisuuksina. Tämä tarkoittaa, että kuvissa ja taulukoissa teksteineen on mukana riittävät elementit, että ne ovat ymmärrettävissä ilman varsinaisen leipätekstin lukemista. Myös yksittäisten kappaleiden kanssa tulee pyrkiä siihen, että ne 1

7 eivät ala viittauksilla aiempiin teksteihin, vaan ensimmäisessä virkkeessä esitetään sen kappaleen ydin. 1.2 Rakenne Fysiikan aineenopettajalinjan opinnäytetyöt noudattavat yleensä tässä mallipohjassa esiteltyä rakennetta. Kuitenkin esimerkiksi oppikirja-analyysit poikkeavat rakenteesta hieman lukujen Tutkimusmenetelmät ja Tulokset suhteen (ks Tulokset). Rakennetta on hyvä hahmotella jo työn alkuvaiheessa, sillä se ohjaa tulevaa työskentelyä ja sen tavoitteita Yleistä Tutkielman alussa on oltava otsikkosivu, tiivistelmä, mahdollinen esipuhe ja sisällysluettelo tässä järjestyksessä. Tutkielma koostuu luvuista, joista ensimmäinen on yleensä Johdanto ja viimeinen Pohdinta. Pohdinnan jälkeen tulee kirjallisuusviiteluettelo ja viimeisenä mahdolliset liitteet. Raportit ja opinnäytetyöt kirjoitetaan A4-paperille. Pääotsikot (luvut) aloitetaan aina uudelta sivulta. Luvut numeroidaan samalla tavalla kuin tässä ohjeessa on tehty. (Huomaa pääotsikoiden numerointitapa: Luku I Johdanto, ei 1. Johdanto.) Otsikon jälkeen on tyhjää tilaa ennen varsinaisen tekstin alkamista. Luvun pääotsikon jälkeen ilman erillistä otsikkoa kirjoitetaan lyhyt johdanto luvun aiheeseen ja kyseisen luvun sisällön lyhyt kuvaus. Tekstissä ei siis saa olla missään kahta otsikkoa peräkkäin! Luku voidaan jakaa osioihin ja ne edelleen alaosioihin. Otsikoiden numeroinnissa käytetään korkeintaan kolmea eri tasoa: 2.1 Osio, Alaosio Toinen alaosio, jne. Kirjallisuusviiteluettelo ei ole luku, vaan luettelo, joten sitä ei numeroida. Mahdolliset liitteet nimetään erikseen juoksevasti (Liite A, Liite B, jne.). Lähdeluettelo ja liitteet nimineen laitetaan näkyviin sisällysluetteloon. 2

8 1.2.2 Tiivistelmä Kansilehden jälkeiselle sivulle kirjoitetaan työstä noin sivun mittainen tiivistelmä, joka on selkeä ja kattava kuvaus työn sisällöstä. Tiivistelmä laaditaan vasta sitten, kun työ on muuten valmis. Tiivistelmässä esitellään tutkimuskohde, menetelmät, keskeisimmät tulokset ja johtopäätökset. Tiivistelmä ei sisällä viitteitä. Tiivistelmässä ei esitetä väittämiä tai päätelmiä, joita ei käsitellä varsinaisessa työssä. Nykyään tiivistelmä toimii myös arvioitavana kypsyysnäytteenä, joten tiivistelmä on erittäin tärkeä osa työtä Esipuhe Esipuhe kirjoitetaan tiivistelmän jälkeiselle sivulle, eikä sitä numeroida. Esipuhe ei ole pakollinen. Esipuhe sisältää vapaamuotoiset kiitokset valituille henkilöille ja muut asiaankuuluvat kommentit. Esipuhe päivätään ja allekirjoitetaan. Myös esipuheen voi tehdä työn ollessa muuten valmis Johdanto Johdanto nimensä mukaan johdattelee lukijan työn aihepiiriin; se motivoi ja herättää kiinnostuksen. Johdanto on tutkielman tärkeimpiä osioita, sillä se innostaa lukijaa lukemaan koko raportin. Sen tulee myös antaa lukijalle työn aiheesta tarvittavat taustatiedot, muttei kuitenkaan mennä liian yksityiskohtaiseen tarkasteluun. Johdannosta tulee myös käydä ilmi työn tarkoitus. Hyvässä johdannossa esitellään myös tutkimusongelma yleisellä tasolla. Johdantoa voi hahmotella jo työn alkuvaiheessa, mutta sen viimeistely on mahdollista vasta siinä vaiheessa, kun työn teoriatausta on jo jäsentynyt ja tulokset ovat lähes valmiit. Johdanto-luvun tyypillinen pituus on 2-3 sivua Teoreettinen viitekehys Teoriaosa voi koostua useammasta pääluvusta, jotka nimetään sisältöä kuvaavasti. Esimerkiksi tietyn fysiikan aiheen oppimista käsittelevissä tutkielmissa fysiikka voi muodostaa ensimmäisen pääluvun ja aiheen oppimista käsittelevä aiempi kirjallisuus toisen pääluvun. Tässä osiossa tarkastellaan aiempia tutkimuksia ja niissä saatuja tuloksia riittävän kattavasti, jotta tutkielman tulosten vertaaminen aiempiin tuloksiin ja niiden 3

9 ymmärtäminen on mahdollista. Teoriaosan pituudelle ei ole olemassa yleispäteviä suosituksia. Teoreettisissa töissä se voi hyvinkin olla yli 50 % työstä, kun taas kokeellisissa töissä se voi jäädä merkittävästi lyhemmäksi Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen toteutus -luvussa avataan tutkimusongelma ja -kysymykset sekä kuvataan työssä käytetyt menetelmät, aineistonkeruu ja tutkimuksen kohdejoukko taustatietoineen. Aineiston analyysin kuvaus lähdeviitteineen sisällytetään tähän lukuun. Monesti aineistonkeruussa käytetty kyselylomake tai haastattelupohja on järkevintä esittää liitteenä Tulokset Tulosluvussa esitetään tutkimusaineistosta tehdyt havainnot hyvin jäsennellyssä muodossa. Tulosten esittämisen tarkoituksena on välittää lukijalle ne tiedot, joihin viittaamalla voidaan uskottavasti vastata tutkimuskysymyksiin. Monesti tulokset kannattaa esittää tutkimuskysymyksittäin. Oppikirja-analyysiä sisältävissä töissä tulosluku ja aineiston analyysi kietoutuvat yhteen, jolloin erillinen tulosluku ei välttämättä ole paras rakenteellinen ratkaisu, vaan toteutus ja tulokset voi olla järkevintä sisällyttää samaan lukuun. Tulosten esittämistapaa kannattaa miettiä tarkasti. Olisiko toimivinta esittää tulokset tekstinä vai käyttää taulukoita, kuvaajia ja kuvia? Olipa esitystapa mikä tahansa, on oleellista, että jokaiseen taulukkoon, kuvaajaan ja kuvaan on viitattu tekstissä ja niiden sisältöjä on kommentoitu. Pääsääntöisesti tulosluvussa keskitytään tutkimusaineistosta nouseviin havaintoihin. Näiden havaintojen esittelyssä ei yleensä viitata taustakirjallisuuteen, vaan havaintoja pyritään kuvaamaan mahdollisimman selkeästi ja johdonmukaisesti hyvin jäsennellyssä muodossa. Joskus kuitenkin tulosten esittämisen yhteydessä voi olla perusteltua viitata taustakirjallisuuteen, vaikka usein tulosten yhtymäkohdat taustakirjallisuuteen käsitellään Pohdinta-luvussa. Samoin tulosten mahdolliset syyt ja seuraukset käsitellään Pohdintaluvussa. 4

10 1.2.8 Pohdinta Pohdinta-luvussa varmistetaan, että tutkielma vastaa asetettuun tutkimusongelmaan. Tutkimusongelma ja päätulokset kannattaa esittää lyhyesti pohdinnan alussa. Tässä vaiheessa voi olla tarpeen muokata tutkimuskysymysten sanamuotoja siten, että saadut vastaukset todella vastaavat asetettuihin kysymyksiin. Pohdinta on ratkaiseva luku työn laadun kannalta, sillä siinä kirjoittaja osoittaa kykynsä ymmärtää ja selittää saamiaan tuloksia sekä nähdä tutkimuksensa osana laajempaa tutkimuskenttää. Pohdinta-luku osoittaa lukijalle myös saatujen tulosten merkityksen. Pohdinnassa kannattaa hyödyntää työn teoriaosan lähteitä, mutta tuloksiin on mahdollista liittää myös uusia lähdeviitteitä. Tässä luvussa voi myös tuoda esille yleisesti tutkimusprosessin onnistumiseen ja tulosten uskottavuuteen ja luotettavuuteen liittyviä seikkoja. Varo yleistämästä tuloksia liikaa! Liika vaatimattomuuskaan ei toisaalta ole hyvästä. Pohdintaan tulee myös sisällyttää ehdotuksia jatkotutkimusaiheiksi tai suosituksia esimerkiksi fysiikan opetuksessa huomioitaviksi seikoiksi. Pohdinta on harvoin liian laajaa tai syvällistä, ja esitetyt ideat voivat olla hieman villejäkin, kunhan ne ovat perusteltuja. Pro gradu -työssä pohdinnan pituus voi olla 4-6 sivua, kandidaatintutkielmassa 2-3 sivua Viittausten tekeminen ja lähdeluettelo Hyvien viittausten etsiminen ja käyttäminen muodostaa tieteellisen kirjoittamisen perustan. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan mukaan kaikessa tutkimuksessa on huomioitava hyvän tieteellisen käytännön keskeiset tunnusmerkit: rehellisyys, huolellisuus ja tarkkuus tutkimuksen tekemisessä, tallentamisessa, esittämisessä ja arvioinnissa, sekä eettisyys ja avoimuus. Vastuu hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta on ensisijaisesti tutkimuksen tekijällä. Hyvää tieteellistä käytäntöä rikotaan, kun esimerkiksi viitataan puutteellisesti aikaisempiin tutkimustuloksiin, vääristellään tutkimustuloksia tai lainataan luvattomasti eli plagioidaan (Varantola, Launis, Helin, Spoof & Jäppinen, 2012). Tieteellinen tutkimus perustuu mahdollisimman kattavasti aiemmalle tutkimukselle. Lähdeviitteitä valittaessa kannattaa kuitenkin harkita tarkkaan niiden tarpeellisuutta ja 5

11 ottaa mukaan vain olennaisimmat viitteet. Viitteiksi pitää pyrkiä löytämään ne artikkelit, joissa asia on ensimmäisen kerran esitetty. Kirjaviittaus voi olla joko koko kirjaan, jolloin koko kirja käsittelee viitattua asiaa, tai sitten jonkun yksityiskohdan selventämiseksi, jolloin viitteeksi on annettava joko kirjan luku tai ne sivut, joilla asia esiintyy. Viiteluettelon muotoilu selviää parhaiten tämän ohjeen esimerkkiviiteluettelosta. 1.3 Otsikoinnin tekeminen tällä mallipohjalla Pääotsikot tehdään kahdessa palassa. Eli vaakaviivojen sisällä sijaitseva Luku I noudattaa tyyliä Lukujen numerointi, ja se pitää tehdä tyhjälle riville. Tämä tyyli tekee sivunvaihdon itsenäisesti, koska jokaisen pääluvun tulee alkaa uudelta sivulta. Seuraavalle riville kirjoitetaan otsikon nimi, joka noudattaa tyyliä Pääotsikko. Toisen tason otsikot noudattavat tyyliä Otsikot ja kolmannen tyyliä Alaotsikot. Tämä teksti tässä noudattaa tyyliä Teksti. Muut osat esimerkiksi kannessa, sisällysluettelossa, liitteissä ja viitteissä on tehty omiksi tyyleikseen. Taulukkoihin ja kuviin liittyviä tyyliseikkoja käydään lisää luvussa II. Myös kuvien ja taulukoiden nimille on omat tyylit, mutta näitä voi joutua hieman muokkaamaan käsin. Pyri kuitenkin tämän pohjan mukaiseen lopputulokseen. Tiivistelmä eri tyylien käytöstä löytyy liitteestä A. Huom! Tämä pohja on tehty Microsoft Word -ohjelmistolle, joten sen käyttäminen muilla tekstinkäsittelyohjelmilla (esim. Open Office) voi olla toivotonta. 1.4 Vielä malliksi toisen tason otsikko Huomioithan, että kahta otsikkoa ei saa koskaan tulla peräkkäin. Eli jos tämä luku 1.4 jaettaisiin kahteen osaan, tässä kohden otsikoiden välissä on oltava tekstiä Malliksi kolmostason otsikko Alalukuja on aina oltava enemmän kuin yksi, koska ei ole mielekästä jakaa lukua yhteen osaan. Tämän vuoksi tätä alalukua seuraa luku

12 1.4.2 Malliksi toinen kolmostason otsikko Tällä tavalla tehtynä tämä on ihan oikein, koska nyt luku 1.4 on jaettu kahteen alalukuun. Sen verran voisi kritisoida, että tämä ja edellinen alaluku ovat hyvin lyhyitä. Myös yhden virkkeen kappaleita tulisi tieteellisessä kirjoittamisessa välttää. 7

13 Luku II 2 Esimerkkejä Tässä luvussa käydään läpi kuvien, taulukoiden, kaavojen ja kirjallisuusviitteiden laatimista. Kovin yksityiskohtaisia ohjeita ei ole luvassa, vaan asioita valaistaan muutamalla esimerkillä. 2.1 Kuvat Kuvien on oltava selkeitä ja riittävän isoja. Ne tulee myös numeroida ja nimetä täsmällisesti. Kuviin on viitattava tekstissä. Esimerkki kuvien liittämisestä työhön nähdään kuvassa 2.1. Huomaa, että kuvateksti loppuu pisteeseen. Kuvien jälkeen tulisi olla ainakin yksi tekstikappale ennen seuraavaa otsikkoa. Huomaathan, että kuvien ja taulukoiden sijoittelu ei ole aina täysin yksiselitteistä. Täydellisessä maailmassa tämä teksti olisi kuvan jälkeen, mutta taittoteknisesti tämä on haastavaa. Mutta myös puolikas tyhjä sivu on kummallinen, joten tämä kappale on luontevammin tässä. Eli tässä pohjassa on ohjeemme vastaisesti kuva ja otsikko peräkkäin, mutta joskus tilannetta ei voi välttää, koska tekstiä ei koskaan pidä tuottaa taiton ehdoilla. 8

14 y-akselin nimi ja yksikkö y = x x-akselin nimi ja yksikkö Kuva 2.1 Esimerkkikuva. Muista nimetä akselit ja käyttää kuvan pinta-ala tehokkaasti. Kuvatekstin voit lisätä myös automatiikalla tai muokkaat sen vastaamaan tätä tyyliä (Kuvateksti). Kuvia sijoittaessa voidaan koitella hermoja. Monesti helpoin tapa saada kuva tottelemaan kuria on valita kuvan sijoitteluksi neliö (valikossa nimellä Rivitä teksti tai Asettelu ), jonka jälkeen kuva siirtyy hiirellä hinaamalla. Englanninkielisessä Wordissa tämä tottelee versiosta riippuen nimeä layout options tai wrap text. Tekstiä voi sen jälkeen siirtää enterillä vaadittavan määrän siten, että se ei jää kuvan reunoille. Kuvat tulee keskittää. Toinen esimerkki kuvien käytöstä nähdään kuvassa 2.2. Huomaathan, että kuvan on oltava riittävän kokoinen, ja mahdolliseen lähteeseen tulee viitata asiallisesti. Viittaukset kuvateksteihin tehdään kuten muun tekstin joukossa. Nyt viittaus on tehty internetlähteeseen, jolle ei löydetä tekijää. Tällöin käytetään sivun otsikkoa tekijän sijasta viittauksessa. 9

15 Kuva 2.2 Toinen esimerkkikuva. Tämä ei ole kirjoittajan itsensä tuottama kuva, joten kirjallisuusviitteet on tehtävä asiallisesti. (Open Clipart, 2014) On syytä välttää tilannetta, jossa kuva ja uuden luvun otsikko ovat peräkkäin, joten tässä on syytä olla tekstikappale. Ja kappaleessa on syytä olla aina useampi virke. 2.2 Taulukot Taulukoiden on oltava helppolukuisia ja selkeitä. Pystyviivoja ei käytetä. Asia selviää parhaiten taulukon 2.1 esimerkistä. Huomaa, että taulukkoteksti loppuu pisteeseen. Taulukko 2.1 Säteenjakajien optimoidut parametrit ja diffraktiotehokkuudet kolmelle eri periodille d. Taulukossa x 1 on transitiopiste, h on hilaprofiilin korkeus ja ή i :t ovat diffraktiokertalukujen tehokkuuksia. Optimointi on tehty TE-polarisaatiolle aallonpituudella λ = 532 nm käyttäen kvartsin taitekertoimelle arvoa n = 1,46. d [nm] x 1 /d h [nm] ή 0 [%] ή 1 [%] 800 0, ,4 45,1 10

16 1200 0, ,5 45, , ,1 41,8 Taulukon ollessa rakenteeltaan monimutkaisempi viivojen käytön kanssa voi joutua käyttämään hieman luovuutta. Taulukko 2.2 esittää yhden esimerkin viivojen järkevästä käytöstä. Esimerkiksi tässä taulukossa alleviivauksia hyödyntäen on saatu taulukosta luettavampi. Huomaa jälleen viittaus lähteeseen! Taulukko 2.2 Fysiikan ja kemian ylioppilaskokeisiin ilmoittautuneiden kokelaiden lukumäärät vuosina (Ylioppilastutkintolautakunta, 2014) Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Fysiikka Kemia Tässä on nyt myös syytä olla jotain tekstiä, sillä luvun ei tulisi loppua taulukkoon. Lisäksi taulukko ja otsikko peräkkäin näyttäisi hieman oudolta. 2.3 Kaavat Kaavojen ladonta Wordillä on hieman haastavaa, joten kaavaeditorin tai jonkun matematiikkapaketin käyttö on ehdotonta! Kaavojen ja kaavanumeroinnin sijoittaminen voi myös tuntua hankalalta. Voit vaihtoehtoisesti tehdä kolmisoluisen taulukon ilman reunaviivoja tai käyttää sarkaimia, kuten tässä mallipohjassa on tehty. Sarkaimien käyttöä on helpotettu tyylillä Kaava : sarkaimen painallus sijoittaa kaavan keskelle ja toinen sarkaimen painallus sijoittaa kaavanumeron oikeaan reunaan. Tarkastellaan esimerkkinä termodynamiikan lakeja ja malleja. Termodynamiikan ensimmäisen pääsäännön mukaan sisäenergiaa U voidaan muuttaa tekemällä työtä tai siirtämällä lämpöä U = Q + W, (2.1) 11

17 missä U on sisäenergian muutos, Q on lämpö ja W. Monimutkaisempana esimerkkinä tarkastellaan Sackur-Tetroden yhtälöä, minkä avulla voidaan ratkaista ideaalikaasun entropia 3 S = Nk [ln ( V N (4πmU) 2 ) + 5 ], (2.2) 3Nh 2 2 missä N on hiukkasten lukumäärä, k on Boltzmannin vakio, V on kaasun tilavuus, m on hiukkasen massa, U on sisäenergia ja h on Planckin vakio. 2.4 Kirjallisuusviitteet Opettajapuolen tutkielmissa käytetään APA-tyyliä (American Psychological Association). Tekstin seassa lähteisiin viitataan sukunimellä ja vuosiluvulla (Meltzer, 2004). Mikäli kirjoittajia on kaksi, nämä erotetaan &-merkillä (Barbera & Wieman, 2009). Mikäli kirjoittajia on kolmesta viiteen, niin ensimmäisellä kerralla viittaus on vastaava (Leinonen, Asikainen & Hirvonen, 2012) mutta seuraavilla kerroilla kerrotaan vain ensimmäinen nimi, jota seuraa ym. (Leinonen ym., 2012). Jos kirjoittajia on kuusi tai enemmän, niin viittaus tehdään aina edellä mainitulla tavalla, kuten tässä esimerkissä nähdään (VanLehn ym. 2005). Viiteluettelossa tällaiseen artikkeliin viitataan kirjoittamalla kuuden ensimmäisen kirjoittajan sekä viimeisen kirjoittajan nimet erotettuna kolmella pisteellä, kuten voit nähdä viiteluettelon esimerkistä. Vaihtoehtoinen tapa viittausten tekoon on kirjoittaa vuosiluku sulkuihin tekijän nimen jälkeen: Kuten Meltzer (2004) toteaa. Molempien tapojen monipuolinen käyttö on suositeltavaa. Tämänkaltaisessa viittaustekniikassa pätee samat säännöt kuin edellisessä, kuten Leinonen ym. (2012) toteaisivat, jos heidän artikkelinsa käsittelisi tätä asiaa. Mikäli samaan kohtaan tulee useita viitteitä, ne erotetaan toisistaan puolipisteellä. Viitteet laitetaan aakkosjärjestykseen ensimmäisen kirjoittajan sukunimen mukaan (Barbera & Wieman, 2009; Baxter & Lederman, 1999; Leinonen ym., 2012; Meltzer, 2004; Wilkinson, 1999). Tämän opinnäytetyöpohjan viitteet ja viiteluettelo on tehty APA-tyyliä noudattaen. Viiteluettelosta näet esimerkit viittauksista tyypillisimpiin lähteisiin, kuten 12

18 tieteelliset aikakauslehtiartikkelit (Barbera & Wieman, 2009; Leinonen ym., 2009; Leinonen ym., 2012) konferenssijulkaisut (Nokelainen & Ruohotie, 2009; Wilkinson, 1999) kirjat (Knight, 2008) kirjan luvut (Teddlie & Tashakkori, 2003) erilaiset internet-lähteet (Open Clipart, 2014; Opetushallitus, 2003; Online Writing Lab [OWL], 2014; Varantola ym., 2012; Ylioppilastutkintolautakunta, 2014) aikakauslehdet ja sanomalehdet (Haapala, 2014; Suominen, 2013) Lisäohjeita löytyy hakusanoilla APA style. Esimerkiksi OWL (2014) tarjoaa apua viittaustekniikassa. 13

19 Lähteet Barbera, J. & Wieman, C. E. (2009). Effect of a dynamic learning tutorial on undergraduate students understanding of heat and the first law of thermodynamics. Chem. Educator, 14, Baxter, J. A. & Lederman, N. G. (1999). Assessment and measurement of pedagogical content knowledge. Teoksessa J. Gess-Newsome & N. G. Lederman, Examining pedagogical content knowledge (ss ). Dordrecht: Kluwer Academic Publishers. Haapala, P. ( ). Jännityksestä riemastukseen. Karjalainen, s. 13. Knight, R. D. (2008). Physics for scientists and engineers A strategic approach (Second edition). San Francisco: Pearson. Leinonen, R., Asikainen, M. A. & Hirvonen, P. E. (2012). University students explaining adiabatic compression of an ideal gas - A new phenomenon in introductory thermal physics. Res. Sci. Educ., 42, Leinonen, R., Räsänen, E., Asikainen, M. A. & Hirvonen, P. E. (2009). Students' preknowledge as a guideline in the teaching of introductory thermal physics at university. Eur. J. Phys., 30, Meltzer, D. E. (2004). Investigation of students' reasoning regarding heat, work, and the first law of thermodynamics in an introductory calculus-based general physics course. Am. J. Phys., 72(11),

20 Nokelainen, P. & Ruohotie, P. (2009). Characteristics that Typify Successful Finnish World Skills Competition Participants. Tutkimusjulkaisun esitys AERA - konferenssissa, San Diego, CA, Yhdysvallat. Online Writing Lab. (2014). Haettu osoitteesta: Open Clipart. (2014). Haettu osoitteesta: Opetushallitus. (2003). Lukion opetussuunnitelman perusteet Haettu osoitteesta perusteet_2003.pdf Suominen, E. (2013, lokakuu). Huipulla, muttei diiva. Gloria, Teddlie, C. & Tashakkori, A. (2003). Major issues and controversies in the use of mixed methods in the social and behavioral sciences. Teoksessa A. Tashakkori & C. Teddlie, Handbook of mixed methods in social & behavioral research (ss. 3-50). California: Sage. VanLehn, K., Lynch, C., Schulze, K., Shapiro, J. A., Shelby, R., Taylor, L., Wintersgrill, M. (2005). The Andes physics tutoring system: Lessons learned. International Journal of Artificial Intelligence in Education, 15(3), Varantola, K., Launis, V., Helin, M.,Spoof, S. K. & Jäppinen, S. (2012). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Haettu osoitteesta files/htk_ohje_2012.pdf Wilkinson, R. (1999). Sociology as a marketing feast. Teoksessa M. Collis, L. Munro & S. Russell (Toim.), Sociology for the New Millennium (ss ). Churchill, VIC: Celts. Ylioppilastutkintolautakunta (2014). Ylioppilastutkinto Suomessa. Haettu osoitteesta FS2014A2005T2010.pdf 15

21 Liite A Tyylien käytöstä Ole tarkkana eri tyylien kanssa! Taulukosta A.1 näet, mihin tämän pohjan eri tyylejä käytetään. Taulukko A.1 Listaus eri tyylien käytöstä tämän opinnäytetyöpohjan kanssa. Tyyli Käyttö Teksti Perusteksti Teksti2 Tätä tyylitiedostoa tulee käyttää esimerkiksi taulukoissa, että rivivälit eivät näytä naurettavan suurilta. Lukujen numerointi Ensimmäisen tason otsikoiden numerointi (tehdään ennen pääotsikkoa tyhjälle riville) Pääotsikot (heading 1) Ensimmäisen tason otsikointi Otsikot (heading 2) Toisen tason otsikointi Alaotsikot (heading 3) Kolmannen tason otsikointi Liitenumerointi Tällä tyylillä tehdään liitteiden (A, B ) numerointi. Tämä tehdään tyhjälle riville. Liiteotsikko Tämä tehdään liitenumeroinnin jälkeiselle riville. Sisällysluettelon otsikko Tällä tehdään sisällysluettelon otsikko. Tämä ei tule näkyville sisällysluettelossa. 16

22 Viiteotsikko Viiteluettelon otsikko. Tätä ei numeroida sisällysluettelossa. Kaava Kaavojen ladonta. Sarkaimet on sijoitettu keskelle ja oikeaan reunaan. Kannen tekstit Tyyli kannen teksteihin, pois lukien tutkielman ja tekijän nimet Tutkielman nimi Tutkielman nimi kannessa Tekijän nimi Tekijän nimi kannessa Kuvateksti Kuvatekstit. Huom! Katso tarkempi muoto tästä opinnäytetyöpohjasta. Taulukko Taulukon nimet. Huom! Katso tarkempi malli tästä opinnäytetyöpohjasta. Viiteluettelo1 Viiteluettelo 17