U usiv antaa PORVARILLINEN MIELIPIDELEHTI 1 / 11 PAINOS JAETAAN JOKA KOTIIN VANTAALLA

Transkriptio

1 U usiv antaa PORVARILLINEN MIELIPIDELEHTI 1 / 11 PAINOS JAETAAN JOKA KOTIIN VANTAALLA

2 2 Uusi Sinä päätät kuka päättää - meidän yhteisistä asioista tulevalla kaudella Eduskuntavaalit Sunnuntaina pidettävissä eduskuntavaaleissa ratkaistaan meidän kaikkien kannalta merkittävä asia. Ketkä päättävät eduskunnassa meille tärkeistä asioista tulevina vuosina. Eduskuntaan valitaan 200 päättäjää eri puolelta Suomea. Maa on jaettu vaalipiireihin ja jokaisesta vaalipiiristä valitaan äänioikeutettujen suhteessa tietty määrä kansanedustajia. Uudenmaan maakunta on jaettu kahteen vaalipiiriin, Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireihin. laiset äänestävät siis Uudenmaan vaalipiirin ehdokkaita. Äänioikeus on vaalipirikohtainen. Helsingistä vaalipiiristä valitaan 21 ja Uudenmaan vaalipiiristä 35 kansanedustajaa. Viime eduskuntavaaleissa lta valittiin eduskuntaan vain 3 kansanedustajaa, sta 14 ja Helsingistä 21. Helsingin vaalipiirissä on tulevissa vaaleissa äänioikeutettua, ssa ja lla Äänioikeutettujen mukaan ansaitsisi 6 11 kansanedustajaa Helsinkiin ja seen verrattuna. Jokaiselle puolueelle on tietysti ensiarvoisen tärkeää kerätä mahdollisimman suuri äänisaalis. Tavoitteen saavuttamista helpottaa monipuolinen ja kattava ehdokaslista. Ehdokkaan kotikunta ei sinällään ratkaise, voihan eduskuntavaaleissa olla ehdokkaana missä vaalipiirissä tahansa. Jos päädyt äänestämään muuta kuin kokoomuslaista ehdokasta valitse vantaalainen. Kun päätät äänestää kokoomuslaista, niin Uudenmaan vaalipiirissä on Kokoomuksella 35 hyvää ehdokasta. Kokoomuksella on varsin edustava ja monipuolinen ehdokaslista. Uudenmaan Kokoomuksen listalla on kuusi hyvää vantaalaista vaihtoehtoa. Etsi ja löydä itsellesi hyvä kokoomuslainen ehdokas! Kim Zilliacus Päätoimittaja Kunnallissihteeri kim.zilliacus@kokoomus.fi Miten menestys tehdään, se ei ole salaisuus Kevät tekee tuloaan ja vaalikentällä käy puheiden sorina, ovathan eduskuntavaalit tämän kansakunnan tärkein rekrytointi tapahtuma. Eduskunnan ja kansanedustajien arvostus on kansan keskuudessa, kaikesta huolimatta, ollut aina hyvin korkealla. Ei ollutkaan ihme, että meillä oli useampia kyvykkäiksi ja tunnollisiksi tunnustettuja hakijoita, kuin pystyimme asettamaan ehdolle. Yhdessä tehden tuemme toisiamme.työllä ja loistavalla yhteishengellä taomme menestyksen avaimia. Käsiteltäviin asioihin ja näihin liittyvään aineistoon perehtyminen edellyttää edusmiehiltämme ja -naisiltamme laaja-alaista osaamista ja valmiuksia. Aina tämäkään ei riitä, asiakokonaisuudet ovat laajoja ja vaikutuksiltaan monimutkaisia. Yhdessä toimien, toinen toisiamme tukien hyödynnämme parhaalla tavalla koko yhteisön osaamista, kokemusta ja laajoja tukiverkostoja. Politiikan toimintakulttuuri on muuttunut voimakkaasti viime vuosina. Ikääntyminen ja kasvava hoivapalveluiden tarve ovat varmasti yksiä seuraavan hallituksen suurimpia haasteita. Enää yksikään edustaja ei voi väheksyä näitä, eikä mitään muitakaan eteen tulevia haasteita, ja väittää samaan aikaan toimivansa vastuullisesti. Hiekkalaatikoilta tutut Me ei leikitä teidän kanssa -kommentit eivät myöskään enää voi kuula kansakunnan tärkeimpien päättäjien sanastoon. Asioista on kyettävä sopimaan. Tänä päivänä tarvitsemme rakentavaan keskusteluun kykeneviä tekijöitä. Pysähtyneisyys on mennyttä aikaa. Kansanedustajiemme tehtävänä on kohdata myrskyt ja karikot, viedä tätä maata määrätietoisesti eteenpäin. Läpinäkyvyys ja rehellisyys ovat tae parempaan lopputulokseen. Yhtään liioittelematta uskallan sanoa, että Kokoomuksella ja kokoomuslaisilla ovat arvot kohdallaan. n kokoomus toimii vastuullisesti. Me teemme parhaamme tavoitteenamme tasapainoinen yhteiskunta, jossa jokaisella on mahdollisuus onnistua. Mielestäni olemme onnistuneet paremmin kuin olisi voinut odottaa. Hyvä fiilis näkyy tuloksissa! Meillä on aivan uskomaton porukka, olen kiitollisuuden tunteeltani aivan sanaton. Vapaaehtoisia, jotka osaavat kirjoittaa, piirtää, valokuvata, leipoa, keittää kahvia, paistaa makkaraa, soittaa, laulaa, monistaa, pitää puheita, jakaa esitteitä, tehdä käsitöitä tai vaikka täyttää ilmapalloja. Vielä ehdit, Tule mukaan! Petri Koivuniemi n Kokoomus, puheenjohtaja PORVARILLINEN MIELIPIDELEHTI 1/ 11 PAINOS JAETAAN JOKA KOTIIN VANTAALLA Kustantaja n Kunnallispalvelu Oy Pakkalankuja VANTAA Puhelin: Julkaisija Kokoomuksen n Kunnallisjärjestö ry Toimitus: Avoinna klo Pakkalankuja VANTAA Puhelin: Päätoimittaja: Kim Zilliacus Puhelin: Gsm: Sähköposti: kim.zilliacus@kokoomus.fi Pankkiyhteys: Nordea, -Tikkurila Y-tunnus Painos: kpl Jaetaan joka kotiin lla Jakelu: Jakelujuniorit Oy Puhelin: (09) Lehden koko: 6-palstainen tabloid 1 palsta = 40 mm 2 palstaa = 84 mm 3 palstaa = 128 mm 4 palstaa = 172 mm 5 palstaa = 216 mm 6 palstaa = 260 mm Palstan korkeus 370 mm MEDIATIEDOT 2011 Painotekniset tiedot: Painopaikka: Painoyhtymä Oy Teollisuustie PORVOO Puh. (019) Painomenetelmä: offsetrotaatio Painovärit: sanomalehtivärit Painopaperi: 52 g erikoissanomalehtipaperi Rasteritiheys: 34 linjaa/cm Ilmoitusaineistot: Sähköisessä muodossa, aineisto@painoyhtyma.fi merkintä ilmoitusaineisto Uusi lehteen Ilmoitushinnat: Tekstissä (mv) 4-väri-ilmoitus Määräpaikkalisä 2,30 /pmm 3,00 /pmm 0,50 /pmm Moduulit: ¼ sivu (128x185) mv 1250 / 4-väri 1600 ½ sivu (260x185) mv 2500 / 4-väri 3200 Hintoihin lisätään alv. 23 % Aineiston sisäänjättöpäivät ja ilmestymisaikataulu 2011 N:o Tekstit Ilmoitukset Ilm.pv 1/ /11 syksyllä 2011 Uusi on 40-vuotias Uusi on ilmestynyt säännöllisesti jo vuodesta 1971 älä häpeä olla innostunut. Kaiken kyynisyyden keskellä innostus on paras tapa saada muutkin innostumaan. ei ole toivoa ilman positiivisia viestejä. Anna ihmisille uskoa tulevaisuuteen. Ole kuitenkin rehellinen. älä peittele totuutta silloinkaan, kun se on epämiellyttävä. Etsi ratkaisuja. älä heitä lokaa. Sano mieluummin jotain positiivista niistä, jotka ovat kanssasi toista mieltä. vastakkainasettelun aika on ohi. Tulevaisuustalkoisiin tarvitaan ihmisiä joka puolelta. Älä etsi eroja. Ne eivät yhdistä ihmisiä. Niiden sijaan yhteiset päämäärät yhdistävät. puhu kieltä, jota on helppo ymmärtää. Monimutkainen kieli ei ole osoitus älykkyydestä. Se on typerä tapa peittää ajatuksen puute ja tehokas tapa piilottaa hyväkin sellainen. Kerro mieluummin, miten päätökset vaikuttavat ihmisten arkeen. älä jumitu yksityiskohtiin. Kytke nekin suuriin päämääriin. Silloin ne saavat merkityksen. jos sinua vastaan hyökätään, älä provosoidu. Empatia on yllättävä ja tehokas puolustus. tunnusta, kun olet tehnyt virheen. Uskalla pyytää anteeksi. kuuntele. Omat ajatuksesi ovat sinulle jo tuttuja. Vain kuuntelemalla tiedät, mitä myös muut ajattelevat. ole rohkea. Toimi. Toiminta on kauneinta puhetta. Se on tehty uskosta parempaan tulevaisuuteen ja kyvystä riemuita kaikesta siitä, mitä meillä jo on. Se on tehty halusta kuunnella ja ymmärtää. Rohkeus on sen moottori, rehellisyys sen runko ja suvaitsevaisuus sen vakiovaruste. Se on lupa olla innostunut ja saada muutkin innostumaan. Toivo on enemmän kuin syy olla politiikassa, se on syy herätä uuteen päivään. Paitsi puhetta, toivo rakastaa tekoja. Sillä ilman niitä mikään ei muutu. Ja maailma, jossa mikään ei muutu, on lähempänä epätoivoa kuin toivoa.

3 Uusi 3 Hyvät käytöstavat peritään Hyvän itsetunnon siemenet kylvetään lapseen varhain, periaatteessa kouluikään mennessä. Lapsi oppii arvostamaan itseään huomatessaan vanhempiensa arvostavan itseään ja toinen toistaan. Hyvää itsetuntoa voisi kuvailla avaimena, jonka avulla avautuu ovi onnistumiseen niin koulussa ja työssä kuin ihmissuhteissa ja elämän monissa koukeroissa. Mikään neuvo, ohje tai määräys ei mene perille, jos nuori ei ole vakuuttunut ja tietoinen siitä, että hän on itsessään arvokas. Joten jankuttamisen sijaan pyri huomaamaan lapsesi osaamiset, kehu ja kiitä häntä. Kiitoksen voima on häkellyttävä. Sillä jos lapsi tuntee itsensä arvottomaksi, on ihan yks hailee mitä vanhemmat sanovat. Ja silloin kysymykseen miten koulussa meni tänään, saa vastaukseksi Mitä välii. Itsetunnon peileinä nuorelle toimivat aina omat vanhemmat, opettajat ja lähipiirin muutkin aikuiset. Siksi on Lapsi oppii arvostamaan itseään huomatessaan vanhempiensa arvostavan itseään ja toinen toistaan. tärkeä pysähtyä miettimään, minkälaisen mallin me lapsille ja nuorille annamme. Jokaisen aikuisen tulisi pitää silmät auki kaikkien lasten mutta varsinkin tukea tarvitsevien nuorten suhteen. Nuoren auttaminen ajoissa voi estää suuremman laskun lankeamisen myöhemmin. Yhdenkin syrjäytymisen torjunta on yhteiskunnan voitto. Kun lapsella on hyvä ja vahva itsetunto, hän hallitsee itsensä, käyttäytyy hyvin, on kohtelias, auttavainen ja rehellinen, huolehtii läksyistään ja oppii selviämään elämässä. Arvonannon oikea hetki on nyt-hetki! Kuri tuli lastenkasvatukseen kun sanottiin että lapset täytyy pitää kurissa (ja herran nuhteessa), jotta heistä kasvaa kunnon aikuisia. Ennen lapsia piiskattiin ja tukistettiin kurin nimissä, minkä vuoksi jo kuri-sana pelottaa monia, vaikka kuri tarkoittaa samaa kuin järjestys. Mutta mistä kertoo se, että tänä päivänä eivät kaikki vanhemmat eivätkä opettajat tunnu saavan alaikäisiäkään järjestykseen. Opettajat ovat kouluosaamisen ja opetuksen asiantuntijoita, vanhemmat omien lastensa parhaita asiantuntijoita. Voitaisiinko nykyisen opettajan antaman opetuksen seuraaminen korvata opetteluun perustuvilla opetusjärjestelmillä. Keskiöön sijoitettaisiin opetteleva oppilas ja opettelun taidot, jotka rakentuisivat välittämisen ja kumppanuuden arvoille. Miksi yhä vielä ainut tapa oppia on kuunteleminen? Tiedämmehän että ennen kuin voi mitään uutta oppia tulee opetella, mutta ensin täytyy ymmärtää mitä se uusi tarkoittaa. Sama pätee myös käyttäytymiseen ja käytöstapoihin. Jotta lapsi jaksaa opetella uutta tervehtimistä, kiittämistä, lukemista, anteeksi pyytämistä, hiljaa istumista, kieliä, ryhmässä olemista, hän tarvitsee aikaa, tukea ja kärsivällisyyttä aikuisilta. Mikään neuvo, ohje tai määräys ei mene perille, jos nuori ei ole vakuuttunut ja tietoinen siitä, että hän on itsessään arvokas. Ja kun lapsi jaksaa jatkuvasti opetella uutta on aikuisen pysähdyttävä ja huomattava hänen ponnistelunsa, yrittämisensä, edistymisensä ja onnistumisensa. Ja kiitettävä sekä kehuttava. Osaammeko me aikuiset kuunnella lastamme ja onko meillä aikaa kuulla? Toimia kuten Pikku Prinssi kirjassaan viisaasti neuvoo: - Parhaiten ihminen kuulee sydämellään. Kun luemme lehdestä tai kuulemme radiosta koskettavasta onnettomuudesta, moni vanhempi pohtii, miten oma lapsi voi. Toisen ihmisen tunteita voi ymmärtää vain olemalla riittävästi hänen kanssaan ja riittävän lähellä. Sydäntä kylmäsi lukiessani tänään hyvin huolestuneen isän hätähuudon, missä on poikani. Hän ei ole kuullut pojastaan mitään Japanin suuronnettomuuden alettua viikko sitten. Toivon, että jo tänään iltauutisissa kuultaisiin isän saaneen tietää poikansa pelastuneen ja olevan kunnossa Lapsemme ansaitsevat hyvän tulevaisuuden. Heidän tulevaisuuttaan rakennamme jo tänään. Tapaseura ry palkitsi vuoden 2010 Tapatekona Palloliiton ja Helsingin Sanomien yhteiskampanjan: Hyvät käytöstavat peritään. Kampanjan sanomana oli: Nuori jalkapalloilija hakee pelin hengen kannustusjoukoista. Kun hyvän käytöksen oppii pelikentällä, taitaa sen myös kentän ulkopuolella. Kaarina Suonperä kok Kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu Kokoomus kuntalaisten asialla lla lla kokoomus nousi syksyn 2008 kunnallisvaaleissa kaupunginvaltuuston suurimmaksi ryhmäksi 20 valtuutetulla. Tällä oli historiallinen merkitys, sillä kokoomus otti ohjakset käsiinsä kaupungin luottamushenkilöiden päätöksenteon ohjaamisessa. Tosin kokoomus ei lla päätä yksistään mistään asiasta, koska sillä ei ole enemmistöä valtuustossa. Mutta politiikan suunta kuitenkin kokoomuksen johdolla muuttui. Vuosina elettiin kaupunginkin taloudessa vaikeita aikoja maailmanlaajuisesta finanssikriisistä johtuen. Kaupungin tulos oli vuonna 2009 vajaa 15 milj. euroa tappiollinen ja viime vuodeksi ennustettiin budjetissa tappiota 54 milj. euroa. Mutta kuinka kävikään. Alustavien tietojen mukaan kaupungin tulos ennen satunnaisia eriä on noin 15 milj. voitollinen eli lähes 70 milj. euroa budjetoitua parempi. Suurin syy tähän on verotulojen kasvu, 40 milj. euroa enemmän kuin ed. vuonna ja käyttökulujen kasvu vain 34 milj. euroa ed. vuodesta. Näin kokoomus sai käännetyksi ruoria kaupungin taloudessa nopeammin kuin kukaan siihen uskoi. Suurin huolenaihe on kaupungin suuri velkaantuminen, mikä alkoi jo 1990-luvun alusta vasemmistoryhmien johdolla ja demarikaupunginjohtajien aikana. Tätä velkaantumista on jatkunut joka vuosi ja tulee edelleen jatkumaan. On kohtuutonta, että jätämme jälkipolvien maksettavaksi omat velkamme. Osittain kova velkaantumistahti viime vuosina on johtunut kaupungin kasvusta; uusista asukkaista, työpaikoista, kunnallistekniikan rakentamisesta, maanostoista jne. Ne kuitenkin edistävät kaupungin kehitystä ja aikanaan parantavat kaupungin taloutta. Kaupungin talous on näin ollen saatu kokoomuksen johdolla ylijäämäiseksi ja seuraavaksi tulee pysäyttää velkaantuminen sekä pienentää velkaantumisastetta. Samaan aikaan kokoomus on parantanut asukkaiden palveluja. n-sopimuksessa saatiin yhteisymmärrys valtuustoryhmien välillä, kuinka se toteutetaan. Ensisijaisena tavoitteena on palvelujen parantaminen mm. niin, että samalta terveysasemalta kuntalaiset saavat mahdollisimman monet palvelut jopa erikoissairaanhoidon osalta ja pääsevät lääkärin vastaanotolle heti sille lääkärille, jolla on vapaa aika. Tänä keväänä kuntalaisille tulee hammashoidon palveluseteli, jolloin asukas voi itse valita, meneekö kunnalliselle hammaslääkärille vai käyttääkö valitsemaansa yksityistä hammaslääkäriä. Kaupunki antaa asukkaalle valintamahdollisuuden ketään ei pakoteta, ja odotusajat lyhenevät. Kokoomus lähtee siitä, että kaupungin palveluja ei kilpailuteta kuin niillä aloilla ja niissä paikoissa, joihin ei saada työntekijöitä. Kaupungin toimintojen yhtiöittämisessä esim. tilakeskuksessa yhtiöt ovat sataprosenttisesti kaupungin omistamia eikä niin muodoin työntekijöiden asema muutu millään tavoin. Perusopetuksessa kokoomus on ajanut ryhmäkokojen pienentämistä ja se onkin onnistunut mm. valtion tähän tarkoitukseen osoittamalla avustukselle. Tänä vuonna tämä avustus on 0,4 milj. euroa pienempi edellisestä vuodesta ja avustusta ei tiettävästi enää jatketa. Kokoomus tulee Uusi -lehden jakelusta vastaa Jakelujuniorit Oy, kts. lisää jakelujuniorit.fi osoittamaan talousarviossa sen määrärahan, joka valtiolta jää saamatta, jotta ryhmäkoot voidaan jatkossakin pitää aikaisempaa pienempinä. Perusopetuksessa lähikouluperiaatetta tullaan vahvistamaan ja se tulee koskemaan myös erityisopetusta. n koulutustakuu turvaa kaikille peruskoulun päättäville koulutuspaikan toisella asteella joko ammatillisessa oppilaitoksessa tai lukiossa. Näin pyritään siihen, että nuorissa ei olisi yhtään väliinputoajaa, joka näkyy nykyään nuorten suurena työttömyytenä. Jostain syystä lla on suuri työttömyysaste; joulukuussa 8,6 %. Kuitenkin n työpaikkaomavaraisuus on selvästi yli sataprosenttia. Mistä tämä kertoo? Tästä luottamushenkilöiden tulee olla huolissaan ja kaupunginhallitus onkin päättänyt panostaa työllisyysasioiden hoitoon. Tämäkin kokoomuksen ansiosta. EERO LEHTI 92 on aina ollut tunnettu hyvistä vapaa-ajan harrastuspaikoista. Ladut talvella on pääkaupunkiseudun parhaiten hoidettuja. Nuorten erilaisille harrastuksille on luotu edellytykset ja Elmon urheilupuisto parantaa Itä-lla jääurheilua ja kuntalaisten uintimahdollisuuksia. Toukokuun kaupunkijuhlissa on tarkoitus aktivoida vantaalaisia yhdistyksiä esiintymään ja kuntalaisia ottamaan osaa oman kaupungin toimintaan. Kokoomuksen kannatuksen kasvu eduskuntavaaleissa antaa mahdollisuuden myös kehittää omaa kaupunkia. Sen tähden on tärkeää, että lta saadaan useampi kokoomuslainen kansanedustaja. Käy äänestämässä! Heikki Heinimäki Kokoomuksen valtuustoryhmän pj. Kyllä! Talous kuntoon - se on parasta sosiaaliturvaa, yrittäjä Eero Lehti uudelleen eduskuntaan Työtä nuorille Tasa-arvoa palkkaukseen Kannustavuutta yrittämiseen ja verotukseen Turvallisuutta vanhuuteen, eläkeindeksi kuntoon Järkeä maahanmuuttoon Katso lisää Uusimaa

4 4 Uusi 90 Yrittäjyys, se kadonnut elämäntapa Katson hotellin ikkunasta jakeluautojen vilinää, kauppojen avaamista, ohikulkijoiden reipasta kävelyä metroasemalle, ja tietysti saapuvia tai lähteviä turisteja vetämässä matkalaukkujaan. Kadun äänet kantautuvat huoneeseen ja voimistuvat: uusi päivä sarastaa Pariisissa. Hotelli sijaitsee 14. kaupunginosassa. Katu on kapea, yksisuuntainen ja tosi vilkas. Se on tyypillinen ranskalainen yrittäjähenkinen ostoskatu ravintoloineen, kahviloineen, pikkuhotelleineen, leipomo-konditorioineen, kukka-, elintarvike- ja sekatavarakauppoineen sekä apteekkeineen. Luetteloa voisi jatkaa vielä pitkään, mutta kaikille ammattinharjoittajille on sijansa ja kysyntää. Haluan kuitenkin mainita erikseen mielenkiintoisen ammattinharjoittajaryhmän, räätälit. Hotellin ympäristössä on useita vaatekorjaamoja. Pariisissa korjautetaan myös tavalliset arkivaatteet, mikä on meillä Suomessa kannattamatonta! Pariisin tunnelma herätti minussa ajatuksia kolmen kymmenen kolmen vuoden takaa, kun muutin Tunisiasta Helsinkiin. Asustelin silloin Tehtaankadulla ja asioin Eirassa, Viiskulmassa ja Ullanlinnassa. Kortteleissa oli omia pikkupajoja, lihakauppoja, kalakauppoja, erilaisia puoteja ja lukuisia elokuvateattereita. Ne olivat omavaraisia ja idyllisiä kaupungin osia. Itse asiassa koko Helsinki oli silloin pienyrittäjäkaupunki. Uudella sukupolvella ei ole tietoa niistä ajoista eikä ole ihme, että sekoitetaan optiomiljonäärit ja yrittäjät keskenään. Yrittäjyys ei ole vain ammatti se on elämätapa. Perinteisen yrittäjän tavoite on elättää perheensä, palvella asiakkaansa ja mahdollisesti työllistää. Yritys pitää olla kannattava. Tarkoitus ei ole kuitenkaan rikastuminen, vaikka joskus voi niin käydä. Yrittäminen ei ole helppoa Suomessa. Byrokratia ja erilaiset vaativat lainsäädännöt jarruttavat yrityksien perustamista. Supermarketit pystyvät tarjoamaan kohtuuhinnalla lähes kaiken mitä kuluttaja tarvitsee. Uusia yrityksiä tarvitaan, se on ehdotonta kansantaloudelle. Miten voidaan helpottaa, rohkaista ja kannustaa yritysten perustamista ja niiden pitämistä? Osaako kuluttaja enää käyttää pienyrittäjän palveluita ja haluaako maksaa niistä? Ahmed Ladarsi 96 Matka paremminvointivaltioon, liput lähdölle Tulevat vuodet eivät tule olemaan helppoja valtion kirstunvartijoille. Menomme kasvavat nopeammin kuin tulomme. Tulojen lisäämiseksi ja julkisen talouden tasapainottamiseksi on vain yksi kestävä ratkaisu - työn tekeminen. Työllisyys ja työelämä saavat näin ollen ansaitun aseman kevään eduskuntavaaliteemojen kärkikaartiin. On tullut aika esittää konkreettisia toimia uusien työpaikkojen syntymiseksi, työllisyyden maksimoimiseksi ja työssä jaksamisen parantamiseksi. Kokoomuksen veromalli on ainoa, joka tarjoaa keinot työllisyyden ja uuden kasvun luomiseen. Työelämässä on tapahtunut suuria muutoksia viimeisten vuosien, jopa tämän viimeisimmän vaalikauden aikana. Vakituinen tai kokoaikainen työsuhde ei enää ole kaikilla aloilla edes mahdollista: jopa neljännes palkansaajista on näiden mallien ulkopuolella. Palkkatyön ja yrittämisen yhdistäminen on entistä suositumpaa. Freelancerina toimiminen on yleistynyt koskemaan paljon muitakin kuin mainos- ja tiedotusaloja. Eläkkeelle jää entistä parempikuntoisia työntekijöitä, jotka mahdollisesti jatkavat työn tekoa jossain muodossa. Paremminvointivaltiossa työlainsäädäntöä, verotusta ja sosiaaliturvaa tarkastellaan kokonaisuutena. Kaikki erilaiset työnteon muodot tulee siinä ottaa huomioon ja tehdä tukijärjestelmiin sellaiset muutokset, että kaikenmuotoinen työ on aina kannattavaa. Hyvä koulutus luo nuorelle eväät elämään. Kuluvalla vaalikaudella panostettiin Kokoomuksen johdolla mm. perusopetukseen: pienennettiin opetusryhmäkokoja ja elvytettiin koulujen kerhotoimintaa. Paremminvointivaltiossa opettajilla on aikaa jokaiselle oppilaalle ja jokaisella koululaisella on mahdollisuus vähintään yhteen viikoittaiseen harrastukseen. Peruskoulussa luodaan pohja elinikäiselle oppimiselle, joten sen laatuun panostaminen on tärkeää. Peruskoulun tulee tarjota oppilaille riittävät tiedot ja tarpeelliset taidot, mutta myös intoa ja motivaatiota itsensä kehittämiseen ja uuden oppimiseen. Koulujen tulee kannustaa yritteliäisyyteen ja omien taitojen käyttöön. Oppitunneilla on tärkeää opettaa myös yhdessä tekemisen riemua sekä lähimmäisenvastuuta. Kun perusopetus loppuu ja nuori hakeutuu opiskelemaan, hänen tulee saada tarvitsemaansa ohjausta oman koulutusalan löytämiseksi. Paremminvointivaltiossa opintojen ohjaus ja jatkokoulutuspaikka on turvattu jokaiselle perusopetuksen päättävälle nuorelle. Paremminvointivaltiossa pidetään huolta yritysten elinvoimaisuudesta. Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen vaikuttaa suoraan uusien työpaikkojen syntymiseen. Vain menestyvä yritys voi työllistää. Suomessa on noin yritystä, joista yli on yhden ihmisen yrityksiä. Moni yksinyrittäjä tekee kahden, jopa kolmen ihmisen työt. Työntekijän työllistämisen riskiä tulee madaltaa laajentamalla ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tuki koskemaan koko Suomea. Nykyistä pidemmän koeajan salliminen helpottaisi myös työntekijöiden palkkaamista ja se madaltaisi myös työllistämisen riskiä. Paremminvointivaltiossa tuetaan lisäksi naisvaltaisten alojen työllistämistä jakamalla vanhemmuuden kustannukset yhteiskunnassa tasaisemmin. Paremminvointivaltiossa yrittäjyyteen kannustavaan ilmapiiriin kuuluu myös, ettei epäonnistumisesta rankaista kohtuuttomasti. Konkurssin tehnyttä yrittäjää ei tule kohdella kuin rikollista. Uuden yritystoiminnan aloittaminen ei saa olla esteenä velkajärjestelyille. Yrittäjän oma koti tulee olla erityisessä suojelussa esimerkiksi siten, että muiden velkojen maksuohjelman ajaksi asuntovelka jäädytettäisiin. Yrittäjyyteen kannustamiseen kuuluu yrittäjien arvostaminen. Julkisen sektorin yhteistyö yksityisen sektorin, yrittäjien, kanssa lisää työpaikkoja ja yritysten toimintamahdollisuuksia. Julkinen ja yksityinen sektori tulee nähdä toisiaan täydentävinä vaihtoehtoina. Vielä 80 prosenttia kuntien palveluista tuotetaan itse eikä yksityistä sektoria hyödynnetä kuntien palvelutuotannossa niin hyvin kuin olisi mahdollisuus. Julkisella palvelujenhankkijalla voidaan nähdä tässä myös velvollisuus kehittää palvelumarkkinoita, esimerkiksi palvelusetelin myötä. Palveluseteli jättää lopullisen päätösvallan palveluiden parhaille asiantuntijoille niitä tarvitseville kuntalaisille. Lähtölaskenta paremminvointivaltioon on alkanut. Kannustaen ihmisiä toteuttamaan itseään ja tekemään parhaansa uskomaan ideaansa, perustamaan yrityksen, työllistämään, menestymään ja vetämään muitakin mukana menestymään luomme yhteistä hyvinvointiamme ja rakennamme Suomesta Paremminvointi-Suomen. Tapani Mäkinen kansanedustaja n kaupunginhallituksen pj. 99 Paluu juurille ja katse perusasioihin! Elämäni tärkeimmät asiat ovat perhe, yrittäjyys ja politiikka. Ensisijaisesti olen Annin 6v. ja Nikolaksen 11v. isä sekä vaimoni Sarin aviomies. Toisaalta olen pitkän linjan musiikki-, viihde- ja viestintäalan yrittäjä. Lisäksi toimin n kaupunginvaltuutettuna sekä vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunnan varapuheenjohtajana. Nämä kaikki roolini ovat muokanneet minua vuosien varrella. Siksi olen politiikkaan ja nyt eduskuntavaaleihinkin mukaan lähtenytkin. Haluan vaikuttaa yhteisiin asioihimme. Perheenisänä lapset ja nuoret ovat sydämeni asia. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuutemme. Tulevalla hallituskaudella on vahvasti vaikutettava lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. Lasten ja nuorten kouluterveydenhuoltoon sekä mielenterveyspalveluihin on panostettava ja saatava nämä toiminnot uudelle, paremmalle tasolle. Lasten ja nuorten jokapäiväiseen elämään ja hyvinvointiin, opintoihin, koulunkäyntiin ja turvallisuuteen niin kotona, kouluissa kuin liikenteessäkin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ja osoitettava tarvittavia resursseja. Tulevan hallituskauden tärkein ja kauaskantoisin tehtävä on talouden tasapainottaminen ja velkaantumiskehityksen pysäyttäminen. Velkaantuminen on saatava kuriin leikkaamalla menoja ja puuttumalla verotukseen. Ilmastotalkoiden tapaan meidän on mielestäni suomalaisen sisun ja vastuullisuuden hengessä aloitettava tasapainoisen talouden talkoot. Tähtäimenä on oltava ekonominen euro eli taloutemme vastuullinen ja kestävä rahoituspohja samaan tapaan kuin kotitaloudessakin. Yrittäjyydestä vipuvoimaa taloudelliselle hyvinvoinnille Tasapainoisen talouden ensisijaisena pohjana ja turvaajana ovat työpaikat. Seuraavan hallituksen on haettava ratkaisuja, joilla luodaan uusia työpaikkoja jo olemassa olevat työpaikat samalla turvaten. Hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuus ja julkiset palvelut turvataan vain siten, että ihmisillä on työtä, kykyä maksaa veroja sekä käyttää palveluja ja kuluttaa. Yrittäjyys lisää taloudellista hyvinvointia. Tulevalla hallituksella on oltava taitoa ja ymmärrystä uudenlaiseen ja vahvaan yrittäjyyspolitiikkaan. Yritysten verotusta on tulevalla hallituskaudella muutettava siten, että se palkitsee riskinotosta ja kannustaa kasvuun. Tarvitaan lisäksi kannustimia aktivoimaan yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vauhdittamaan yksityisiä pääomasijoituksia. Haluan olla mukana viemässä päätöksentekoa uuteen, rohkeaan, avoimeen sekä ennen kaikkea vastuulliseen suuntaan. Yhtenä elämänohjeenani pidän back to basics, paluu juurille -ajattelumallia. Tätä tarvitsee ohjenuorakseen myös seuraava eduskunta ja hallitus. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että perusasiat on saatava kuntoon kaikessa; taloudessa, julkisissa palveluissa, lasten ja nuorten sekä ikäihmisten asioissa jne. Sanojen on vastattava tekoja ja tekoja tarvitaan nyt todenteolla puheiden sijaan. Ihmisten luottamus niin päätöksentekoon ja politiikkoihin kuin julkisiin palveluihinkin, esim. julkiseen perusterveydenhuoltoon, on saatava takaisin. Tahdon ja taidon lisäksi päätöksenteossa tarvitaan mielestäni iloa ja intohimoa ja olenpa huomannut, että ripaus rock-henkistä ajatteluakin auttaa monessa tiukassa väännössä. Lasse Norres

5 Uusi Mistä lla puhutaan Elämme eduskuntavaalien kynnyksellä. Olen keskustellut vantaalaisten kanssa erilaisissa vaalitapahtumissa ja tietyt puheenaiheet ovat nousseet ylitse muiden. laisia askarruttaa terveydenhoitoon liittyvät asiat samoin kuin vanhuspalvelut ja eläkeasiat. Itse olen sitä mieltä, että vanhuspalvelulaki on saatava voimaan seuraavalla hallituskaudella. Vanhuspalvelulaki tulevaksi tavoitteeksi Hallitusohjelmassa kiinnitetään huomiota palvelujen monipuolistamiseen ja inhimillisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa vanhusten palvelurakenteiden ja sisällön kehittämisessä toimintakyvyn parantamista, itsenäisen selviytymisen vahvistamista, aktiivisen osallistumisen lisäämistä, esteettömän ympäristön luomista ja kansalaisten yhdenvertaista oikeutta palveluihin. Väestön ikääntyessä tarvitsemme entistä enemmän kotipalveluja sekä palveluasuntopaikkoja. Meidän pitää saada vanhuspalvelulaki, jossa määritellään palvelutasovaatimukset. Meillä on nykyisin erittäin hyviä vanhusten hoitopaikkoja ja myös hoitolaitoksia, jotka eivät täytä edes minimitasovaatimuksia. Vanhuspalvelulaki velvoittaisi hoitolaitoksia täyttämään tasovaatimukset. Vanhuksilla pitää olla turvallinen ja onnellinen vanhuus. Ihmiset vanhenevat hyvin eri tavoin. Koetut elämänvaiheet, koulutus- ja työhistoria, terveys, toimintakyky sekä hyvinvoinnin odotukset vaihtelevat yksilöllisesti. Yksilöinä, miehinä ja naisina, olemme erilaisia yhtä vanhuutta ei ole. Asumisen pitää olla elämänmakuista Ikäihmisille on tarjolla monipuolisia asumisvaihtoehtoja. Omassa kodissa on turvallista ja hyvä asua pitkään. Silloin kun kotina on palvelutalo tai hoivakoti, meidän pitää kiinnittää erityistä huomiota kodinomaisuuteen. Kun voimat alkavat vähentyä, vanhukset tarvitsevat entistä enemmän kotiapua. Se antaa turvallisuuden tunnetta. Kun joku ihminen käy päivittäin vanhuksen luona tai soittaa hänelle, elämä ei ole niin yksinäistä ja apu on silloin saatavilla. Terveyspalvelut joustaviksi laiseen terveydenhoitoon ollaan pääpiirteissään tyytyväisiä. Ajanvarauksen suhteen on vielä toivomisen varaa. Asiakkaat purnaavat siitä, että he eivät pääse vastaanotolle riittävän nopeasti. Mikäli päivän vastaanottoajat ovat loppuneet, varaus pitäisi voida ottaa tuleville päiville, jotta asiakkaiden ei tarvitse käydä samaa tilausprosessia läpi useina päivinä. Eläkeuudistus Eduskunnassa on monesti äänestetty eläkeasioista ja nk. taitetusta indeksistä. Kansanedustajien kannat ovat vaihdelleet näissä äänestyksissä. Eduskuntaan pitää yksinkertaisesti valita sellaisia edustajia, jotka ajavat myös eläkeläisten asioita. Eläkkeet nousevat 20/80 suhteessa, mikä johtaa eläkkeiden jälkeenjääneisyyteen elinkustannuksiin verattuna. Nyt puhutaan myös eläkeiän nostosta. Suomalaiset jäävät nyt keskimäärin 60-vuotiaina eläkkeelle ja nykyinen eläkeikäraja on 63-vuotta. Sen lisäksi meillä on liukuma 68-vuoteen asti eli ne, joilla on terveyttä ja motivaatiota, voivat tehdä töitä aina 68-vuoteen asti. Tämä on mielestäni loistava systeemi. Nyt meidän pitäisikin ensisijaisesti pyrkiä kohti nykyistä eläkeikärajaa eikä puhua vain sen nostamisesta. Työuria voidaan pidentää myös alkupäästä. Minusta onkin tärkeää, että nuoret saadaan työllistettyä mahdollisimman nopeasti koulunkäynnin päätyttyä. Se on paras tapa turvata nuorten tulevaisuus ja estää syrjäytyminen. Anitta Orpana n kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (kok) valtiotieteen maisteri, lehtori eduskuntavaaliehdokas 102 Eiköhän tehdä taas ahkeruudesta kannattavaa? Tulevina vuosina yhdeksi keskeiseksi kysymykseksi nousee, millaiselle pohjalle rakentuu tulevaisuuden hyvinvointivaltio? Vastaus löytyy työstä. Suomessa on noin työtöntä, joiden työllistyminen parantaisi hyvinvointiamme melkoisesti, sekä yhteiskunnallisesti että yksilöllisesti. Silti yhteiskunnassamme on kummallisuuksia, joiden vuoksi työttömäksi jääneen ei kannata ottaa työtä vastaan. Ongelma on, että pienikin lisäpalkka voi johtaa sosiaalitukien menettämiseen. Harva haluaa olla ahkera, jos käteen jäävä raha on pienempi työnteon seurauksena. Suomalaista hyvinvointivaltiota vaivaa liiallinen byrokraattisuus ja villiksi kasvanut tukiviidakko, jossa apua tarvitsevan täytyy juosta luukulta toiselle täyttämässä papereita. Perusturvajärjestelmämme monimutkaisuus antaa myös tilaa väärinkäytöksille. Tästä kannustinloukkujen täyttämästä sekasotkusta irtautuminen päivittäisi sosiaaliturvamme 2010-luvulle. Tarvitsemme nykyistä selkeämmän sosiaaliturvan sekä kannustavamman tuloverotuksen. Tarvitsemme perustulojärjestelmän, joka tekee kaikesta työstä kannattavaa, kaikilla tuloasteilla. Vaikeasti avautuva sanayhdistelmä negatiivinen tulovero on kansainvälisesti tunnettu ja tutkittu perustulomalli, jonka avulla suomalaista byrokratiaa olisi helppo karsia. Se korvaisi nykyisistä etuuksista ainakin toimeentulotuen, työttömyyspäivärahan, opintotuen, asumistuen ja kansaneläkkeen pohjaosan. Yksinkertaistettuna tässä mallissa jokaiselle kansalaiselle taataan tietty kuntakohtainen tuki, jonka osuus pienenisi lisääntyvien tulojen mukaan, muuttuen määritetyssä pisteessä valtiolle ja kunnalle maksettavaksi veroksi. Vero laskettaisiin kuukausittain. Kun tulot nousevat riittävän suuriksi, ei valtio tietenkään maksa tulonsaajalle mitään. Malli huolehtisi siitä, että heikommin toimeentulevista huolehdittaisiin ilman turhauttavaa paperinpyöritystä, mutta samalla kannustettaisiin siihen, että suurempi osuus tuloista muodostuu työnteon seurauksena. Perustulon lisäksi meidän tulee pitää huolta työnteon kannustimista myös suuremmilla tuloasteilla. Kun toimiva sosiaaliturva tekee ahkeruudesta palkitsevaa matalilla tuloilla, kannustava verotus tekee sen korkeammilla tuloilla. Ylityö ei innosta ketään, jos lisätyöstä saa vain puolet käteen, verottajan viedessä loput. Jos tässä yhteiskunnassa kaikkensa tekeminen ei ole sen arvoista, on turhaa kuvitella, että työttömyys pienenee ratkaisevasti. Koska kaikki hyvinvointi luodaan työllä, on meidän tehtävänämme pitää huolta siitä, että kaikki työ on kannattavaa. Lue lisää mm. perustulomallin mahdollisuuksista: Tomi Sandström 106 Mikä on suomalaisen osaamisen todellisuus? Ammatillinen koulutus on keskeisessä roolissa vastattaessa työelämän moninaisiin haasteisiin, mutta missä ovat ammatillisen koulutuksen vahvat arjen osaajat päätöksenteosta? Suuri osa päättäjistä kuvittelee olevansa koulutuspolitiikan asiantuntijoita siksi, että he ovat kaikki käyneet koulua ja opiskelleet, mutta näiden kokemusten tuoma osaaminen ei riitä kestävien ratkaisujen löytämiseksi. Tällä hetkellä Suomen koulutuspolitiikan kehittämisestä puuttuu lähes kokonaan dialogi työn toteuttajien ja virkamiesten välillä kehityshankkeita mietittäessä ja opetusala joutuu mukautumaan ylhäältä päin asetettaviin muutosvaateisiin. Juhlapuheissa korostetaan, että suomalaiset pärjäävät maailmalla osaamisella, mutta tietävätkö päättäjät, mikä tuon osaamisen tila todellisuudessa on tai montako tuntia oppilaitoksissa annetaan käytännön opetusta viikossa? Vuosikausien ajan koulutuspoliittisena tavoitteena on ollut nostaa väestön koulutusastetta lisäämällä korkeakoulutettavien määriä. Tällä on ajateltu parannettavan osaamisen tasoa, mutta yllättäen työelämästä saadaan jatkuvasti viestiä siitä, että valmistuneiden osaamistaso on romahtanut ja hämmästellään akateemisten työttömien määrää. Totuus on, että opetussuunnitelmiin on lisätty teoriaa niin paljon, että käytännön työn opetus on paikoin romahtanut. Yhä vaativampien asiakokonaisuuksien ymppääminen jo peruskoululaisten opetussuunnitelmiin on johtanut siihen, että toiselle asteelle tultaessa opiskelijat eivät hallitse perusmatematiikkaa, äidinkieltä tai elämänhallinnan perustaitoja. Kun tähän yhtälöön lisätään vielä se, että käsin tehdään mitään yhä vähemmän ja nuoret kärsivät vaikeista masennusoireista, lähtötaitotaso koulutuksen aloittamisessa on vähintäänkin haastava. Jo nyt on mietittävä joidenkin ammattien ammattitaitovaatimuksien laskemista. Nyt ammatin opettamisen sijaan koulutuksen tärkeimmäksi tehtäväksi näyttää muotoutuvan arjen elämän perustaitojen opettaminen. Olen tästä erittäin huolestunut. Vaikean työllisyystilanteen ratkaisuksi ovat monet esittäneet yrittäjyysopetusta, josta näytetään toivovan Suomen pelastajaa. Nyt tuntuu siltä, että yrittäjyydestä on pyritty saamaan vastaus yhä laajenevammalle oma-aloitteisuuden puutteelle ja passiiviselle odottamiselle, että joku muu hoitaisi asiat minun puolestani. On hyvä muistaa, että yrittäjyys on jo osa ammatillisia tutkintoja ja että monet ammatilliset tutkinnot vaativat laajaa ammatin käytännön osaamista ja tästä opiskelusta leikkaaminen yrittäjäopintoihin on suoraan verrannollinen ammatillisten perustaitojen heikkenemiseen. Mielekkäämpää on ensin saada kunnollinen ammatin vaatima perusosaaminen ja sitten jo nyt hyvin saatavilla olevalla ammatillisella lisäkoulutuksella hankkia räätälöityä koulutusta ammatissa tarvittavaan osaamiseen. Tällä turvataan mahdollisimman kustannustehokas koulutus. Kaikista ei vain kerta kaikkiaan tule yrittäjiä, vaikka kuinka haluaisimme. Nyt on nostettava keskusteluun koulutuksen todella vaikeat ongelmat juhlapuheiden sijaan. Meidän on pidettävä myös huoli, että koulutusmitoitukset vastaavat jatkossa työelämän tarpeita ja että työurat ovat mahdollisimman pitkiä riittävän verokertymän saamiseksi yhteiskunnan palveluiden turvaamiseksi. On kiinnitettävä huomiota myös niiden nuorten kouluttamiseen jotka eivät halua tai kykene suoriutumaan tutkintoon johtavasta koulutuksesta. Minusta heidän kohdallaan tärkeämpää olisi estää syrjäytyminen kuin jatko-opintokelpoisuuden teoreettisesta turvaamisesta. Ehdotan, että siirrämme koulutuksen painopistettä selkeästi ammatilliseen koulutukseen, jolloin opinnoista siirrytään vähintään vuotta nopeammin työelämään ja työelämä saa tarvitsemiaan käytännön osaajia! Tältä pohjalta voi edelleen jatkaa opintoja korkeammalla asteella, mikäli siihen on tarvetta. Tiina Viitanen, Kokoomus Uusimaa 106 Kelloseppäkoulun rehtori Kellosepäntaidon Edistämissäätiön asiamies Suomen Ammatilliset Rehtorit ry, sihteeri

6 6 Uusi Tavoitteena osaava ja monipuolinen tulevaisuus Niin kuin sen monipuoliseksi kehitetyt varhaiskasvatus ja koululaitos ovat monilta osiltaan paljon parempia kuin median niistä muovaama kuva. lla ei ole pidetty meteliä omasta osaamisesta, mutta ulkopuolisten palkintojen ja kiitosten myötä uskalletaan vihdoinkin olla ylpeitä tehdystä työstä. lla panostetaan erityisesti varhaiskasvatukseen sekä perusopetuksessa n itsekehittämään ja lakisääteiseen opetussuunnitelmauudistukseen, joka tähtää oppilaiden oppimiseen sekä koulunkäynnin tehokkaampaan tukeen ja sitä kautta menestymiseen jatko-opinnoissa. n kouluissa otetaan vaiheittain käyttöön tuen kolmiportaisuus. Mikäli oppilaan tarve vaatii, häntä tuetaan opiskelun onnistumiseksi kolmella eri tasolla. Suurin osa oppilaista selviää koulunkäynnistään ns. perustuella. Osa oppilaista tarvitsee henkilökohtaista tukea, johon kahdella seuraavalla tukitasolla liittyy eri alojen asiantuntijoita ja osaajia. Silloin tukea annetaan yksilöllisesti räätälöidyn suunnitelman mukaisesti. Tukemisen ja opiskelun ohjaamisen tarkoituksena on tukea opintojen loppuunsaattamista ja ehkäistä peruskoulun keskeyttämistä. Onnistumisen edellytyksenä on lisäksi opetusryhmien säilyminen kohtuullisen kokoisena. Jokaiselle taataan jatkoopiskelupaikka Toisen asteen koulutukseen haetaan yhteishaulla. n tarjonta on laadukasta ja haluttua. Ongelmaksi oli muodostua se, etteivät kaikki vantaalaiset nuoret päässeet haluamiinsa opinahjoihin, koska ympäristön kunnista hakevilla on ollut päästötodistuksissaan korkeammat keskiarvot. Tähän ongelmaan vaikutetaan kehittämällä nuorten ohjausta erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa lla on tehty paljon töitä nuorten jatko-opintojen vuoksi. Erityisesti ne nuoret, jotka ovat jääneet peruskoulun päättämisen jälkeen ilman jatko-opiskelupaikkaa, ovat voineet ottaa yhteyttä ohjauskeskus Kipinään. Sen toiminnasta ja kehittämisestä vastaavat yhdessä nuorisoja aikuiskoulutus, perusopetus, nuorisopalvelut sekä sosiaali- ja terveystoimi. Eri tahojen yhteistyöllä viime syksynä sijoitettiin lähes 350 ilman jatkopaikkaa jäänyttä nuorta. Nuoria ohjattiin lukioon järjestetyille lisäpaikoille, ammatilliseen koulutukseen valmistaville koulutuspaikoille, ns. kymppiluokille tai työpajoille. Järjestelyistä hyötyivät myös ympäristökunnista tulevat nuoret, jotka olivat varapaikoilla ennen vantaalaisia oppilaitamme. Palkitut ja kiitetyt opiskelupaikat variassa ja aikuisopistossa laiset voivat olla ylpeitä ammattiin valmistavasta oppilaitoksestaan Variasta. Se on saanut valtiolta jo useana vuonna menestykseen perustuvaa kannustinrahaa. Koulun periaatteena on ollut, että jokainen, joka aloittaa opiskelunsa myös suorittaa ammatillisen perustutkinnon. Oppilaille on lisätty erilaisia opiskeluaikaisia tukitoimia, jotta mm. oppilaiden poissaolot ja koulutuksen keskeyttäneiden määrä vähenevät. Tulokset ovat olleet hyviä ja rohkaisseet jatkamaan tällä tiellä. Oppilaitoksen hyvän maineen lisääntyessä nousee myös sisäänpyrkijöiden taso, mikä tietää vantaalaisittain lisää töitä ja tukea omille oppilaille. Toinen ylpeydenaiheemme on kansalaisopistojen valtakunnallisella palkinnolla palkittu n aikuisopisto. Opisto tarjoaa opetusta keskitetysti, alueellisesti sekä verkossa. Elämänalueelta ei löytyne aihetta, jota ei voisi n Aikuisopistossa opiskella. Opisto järjestää ammattiihmisille työvoimapoliittista koulutusta, maahanmuuttajien valmistavaa ja perusopetusta, avoimen yliopiston opetusta sekä tarjoaa vapaaaikaan lähes kaikkea maan ja taivaan väliltä. Koko elämän mittaisesta opetuksesta saamme eväitä elämään. Emmehän opiskele koulua, vaan elämää varten. lla se on mahdollista! Paula Lehmuskallio Opetuslautakunnan pj Kaupunginhallituksen jäsen 2011-

7 Raija Vahasalo Uusi 7 Turvalliseen huomiseen Huumerikollisuus on pahentunut tuntuvasti vuosikymmenen aikana ja huumaavien aineiden takavarikot lisääntyneet merkittävästi. Ennestään alueella toimineiden kotimaisten ammattirikollisten rinnalle on ilmestynyt vierasmaalaisia huumekauppiaita. Kilpailu on pudottanut hintoja ja nuorten huumekokeilut ovat lisääntyneet. Huumekauppa on ammattirikollisten liiketoimintaa. Laittomassa toiminnassa kiertävä raha on kuitenkin vain osa ongelmaa. Huumeista maksetaan suurin lasku rikoksina, järjestyshäiriöinä, terveyskuluina ja sosiaalisina ongelmina. Huumeiden käytöstä aiheutuu suomalaiselle yhteiskunnalle miljardiluokan kustannukset joka vuosi. Myytti vähäisestä, rajatusta ja yksinomaan narkomaaneille itselleen kuuluvasta asiasta muuttuu, kun todelliseksi laskun maksajaksi paljastuvat rikosten uhrit, kunnat ja valtio. Huumekeskustelussa ei enää puhuta vain suurten kaupunkien erityisongelmasta, vaan koko maata kattavasta kysymyksestä. Nuorilla huumeidenkäytön erityispiirteenä on vahva sidonnaisuus rikollisen uran alkamiseen. Toisaalta huumeet ovat syynä rikoskierteessä olevien henkilöiden rikosaktiivisuuteen. Huumausaineet aikaansaavat riippuvuutta ja vakiintunut käyttö tietää lisäkustannuksia, joita ei ole mahdollista peittää vanhemmilta saaduilla taskurahoilla tai tavallisilla ansiotuloilla. Toivottavaa olisikin, että vaalien jälkeen kokoontuva uusi Eduskunta jatkaisi edeltäjänsä aloittamaa poliisin toimintaedellytysten parantamista ja kiinnittäisi huomiota myös poliisin henkilöresurssien lisäämiseen. Rikollisuuden ehkäiseminen on edullista Rikokset ovat erilaisia ja eri rikollisuuden lajeissa vaikuttavat eri tekijät. Lähes kaikki rikokset kuitenkin edellyttävät, että motivoitunut rikoksentekijä ja otollinen kohde kohtaavat riittävän valvonnan ulottumattomissa. Ilman näiden kolmen edellytyksen samanaikaista täyttymistä rikosta ei tapahdu. Tämä antaa ajattelemisen aihetta. Onko ulos lähtiessä mietittävä mikä vuorokaudenaika on kyseessä, minkä reitin valitsen ja onko alueella riittävä valvonta. Ilmeisesti näin olisi ainakin jossakin määrin viisasta menetellä vaikka yleisesti ottaen suomen olosuhteissa vaara joutua esimerkiksi ryöstön tai pahoinpitelyn kohteeksi onkin varsin vähäinen. Lähes kaikissa rikollisuuden lajeissa pätee, että varsin pieni rikoksenuusijoiden joukko tekee valtaosan rikoksista. Runsaasti rikoksia tekevät ovat yleensä aloittaneet nuorina, ennen rikosoikeudellista syyntakeisuusikää. Rikollisuus on yhteydessä syrjäytymiseen. Vaikutussuhde on molemminpuolinen: syrjäytyminen edistää rikollisuutta ja rikolliseksi leimautuminen syrjäytymistä. On todettu, että esimerkiksi vanhempainvalmennukseen ja koulunkäynnin loppuunsaattamiseen sijoitettu rahasumma ehkäisee noin 2-3 kertaisesti aikuisiän vakavia rikoksia verrattuna saman summan sijoitukseen rikollisten valvontaan tai rikoksenuusijoiden pitkäaikaiseen vankeuteen. Rikostilaisuuksiin vaikuttavin toimin rikokset vähentyvät usein edullisesti ja välittömästi, kun kysymys on paikallisesti, ajallisesti tai tekotavaltaan rajatusta nimenomaisesta rikollisuusongelmasta. Sen sijaan sosiaaliset rikollisuuden torjunnan menetelmät, esimerkiksi toimet syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja erityisesti panostukset lasten kasvun tukemiseen, tuottavat pitkällä tähtäyksellä edullisimmin tuloksia. Rikollisuutta ei poisteta eikä edes ratkaisevasti vähennetä kertatoimin. Rikollisuuden vähentäminen edellyttää pitkäjänteistä yhteistyötä kodin, koulun ja eri viranomaistahojen välillä. Keskeisin tekijä on kodin tuki ja turva. Jokaiselle lapselle tulee taata oikeus turvalliseen lapsuuteen ja nuoruuteen, sekä rajojen oppimiseen. Jos ja kun omat vanhemmat eivät kaikissa tapauksissa pysty tätä kasvatuksellista pääomaa antamaan on luotava nykyistä toimivampi yhteiskunnallinen turvaverkko, joka riittävän varhaisessa vaiheessa reagoi häiriöihin ja puuttuu asiaan ennenkuin on liian myöhäistä. Tiedätkö Sinä missä ja minkälaisessa seurassa lapsesi viettää aikaansa? Markku Weckman kaupunginvaltuutettu ylikonstaapeli evp Hyvinvoinnin puolustaja! Kokoomuksen valtuustoryhmän pj, Uudenmaan liiton vpj, elintarviketiet. maisteri, tuotantojohtaja 88 Enemmän aikaa perheille - Joustoa työelämään Ruuhkaton Uusimaa - Lisärahaa tie- ja raidehankkeisiin Laadukkaat palvelut - Toimivat terveys-, opetus-, liikunta- ja senioripalvelut EDUSKUNTAAN! Maksaja Tommi Laakso. Kokoomus Uusimaa. Valoisa tulevaisuus lapsillemme Uutta draivia eduskuntaan Pia Kauma Kauppat.maist., toimitusjohtaja, kaupunginvaltuutettu ja sosiaali-ja terveyslautakunnan varapj. sekä 5 eri kieltä puhuva neljän lapsen äiti KOKOOMUS UUSIMAA LAATUVALINTA EDUSKUNTAAN 84 Pia Kauma Kenen käsiin haluat tulevaisuuden Suomen jättää? Vaalien jälkeen aloittava eduskunta on haasteellisten tehtävien edessä. Euroopan talous tökkii, ja maailmalla kuohuu, kun osa Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän valtioista on kovaäänisesti ja väkivaltaisesti siirtymässä uuteen aikakauteen. Mitkä ovat Japanin maanjäristyksen seuraukset? Ja miten käy pienen Suomen? Kolme meille keskeistä asiaa! Ainakin yksi asia on varma. Emme voi elää erillään muusta maailmasta ja kuvitella, etteivät suuretkaan tuulet meitä heiluttele. Suomen kansantulosta kun melkein puolet tulee vientikaupasta. Emme siis voi käpertyä koloihimme surkuttelemaan, kun teollisuutemme valuu muualle paitsi asiakkaiden, myös halvempien kustannusten perässä. Meidän on nostettava ryhtimme suoraksi ja uudistuttava. Meidän on opittava myymään myös palveluita. Ja etenkin niiden PK-yritysten, jotka ovat aiemmin kansainvälistyneet vain päähankkijoidensa vanavedessä, on lähdettävä maailmalle itsenäisesti. Uutta Nokiaa tuskin tulee, mutta uusia Vaisaloita voi tulla, jos teemme oikeita valintoja. Erikoistuminen, osaaminen ja laatu, oikein kohdistettu koulutus, yritystuet ja verotus ovat avainasioita. Vain menestyvä yritys työllistää, ja vain hyvin johdetut yritykset menestyvät. Kenen käsiin Sinä haluat tulevaisuuden Suomen jättää? Pia Kauma kauppat.maist., toimitusjohtaja (kok) Menestymme ja voimme hyvin, kun meillä on korkea osaaminen, yrittäjyyteen ja innovointiin kannustava ilmapiiri ja kun huolehdimme ikäihmisistämme ja kunnioitamme heitä. Varhaiskasvatuksen hallinto tulee siirtää opetusministeriöön ja päivähoitolain kokonaisuudistus tehdä. Tällä tavalla varmistetaan lapsen hyvä siirtyminen oppivelvollisuuteen. Perusopetuksessa pitää olla pienet opetusryhmät, pätevät opettajat ja turvallinen kouluympäristö. Lukioiden asemaa tulee vahvistaa ensi vaalikaudella. Jokaiselle oppilaalle on taattava lukio tai ammatillisen koulutuksen opiskelupaikka. On myös huolehdittava siitä, että nuoret pääsevät mahdollisimman nopeasti siirtymään jatko-opintoihin ja opinnoista työelämään. Työ ei jakaannu tasaisesti. Toiset ovat työttömiä, toisilla töitä on liikaa. Nykyisiä yrittäjiä on rohkaistava kasvattamaan omaa toimintaansa. Keskeistä on, että suomalaiset viihtyvät työpaikoillaan. Oikeudenmukaisessa työpaikassa kaikki saavat toteuttaa ja kehittää omaa osaamistaan. Sillä tavalla työssä jaksaa. Ikäihmisten on saatava valita itse asumismuotonsa ja palveluiden tulee liikkua heidän luokseen, ei päinvastoin. Tähän oikeaan suuntaan olemme nyt menossa. Hyvään hoitoon kuuluu myös kuntoutus ja kunnioittava asenne. Raija Vahasalo kansanedustaja eduskunnan sivistysvaliokunnan pj, Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo Oikeudenmukaisuus ja välittäminen ovat minulle tärkeitä arvoja. Niiden mukaan toimin päätöksenteossa. Sinun hyväksesi tuloksia ja työtä: EI ruuhkamaksuille EI pakkoliitoksille Pienemmät ryhmäkoot luokkiin Parempi tuki omaishoitajille Työelämä ja perhe-elämä yhteensopiviksi raija.vahasalo@eduskunta.fi UUSIMAA

8 8 Uusi KOKOOMUS Ilmoituksen maksaa Uudenmaan Kokoomus ry. Kokoomuksen tavoitteena on Paremminvointivaltio, jossa hyvä työ kannattaa aina. Paremminvointivaltion voivat rakentaa vain poliitikot ja ihmiset yhdessä. Kaikkia suomalaisia tarvitaan. Tarvitaan inhimillisyyttä, välittämistä, yhdessätekemisen henkeä. Tervetuloa mukaan rakentamaan Paremminvointivaltiota olitpa sitten puolesta, vastaan tai jotain siltä väliltä. 72 Akaan-Penttilä Eero Lääket. ja kir. toht. Helsinki 73 Anttonen Risto Toimitusjohtaja Teollisuusneuvos Porvoo 74 Erämaja Elias Valtiotiet. kand. Kaupunginvalt. Loviisa 75 Forsius Merikukka Luokanopettaja Vihti 76 Hallikainen Johanna Partneruusjohtaja Sipoo 77 Harkimo Leena Helsinki 78 Helin Anna Kasvatust. maist. Luokanopettaja Mäntsälä 79 Irva Paula Sairaanhoitaja Tuusula 80 Jernström Kristian (Kisu) Kyläkauppias Musiikintekijä Inkoo 81 Järvenpää Kari Yrittäjä Mäntsälä 82 Järvinen Petteri Diplomi-insinööri 83 Katainen Jyrki Valtiovarainministeri 84 Kauma Pia Kauppat.maist. Toimitusjohtaja 85 Kokko Annika Opintojohtaja Kasvatust. maist. Hyvinkää 86 Konttas Ari Maa- ja metsät. maist. Yrittäjä 87 Laakkonen Janne Lakimies Siuntio 88 Laakso Tommi Elintarviket. maist. Tuotantojohtaja 89 Laavi Elina Pääsihteeri Kerava 90 Ladarsi Ahmed Opistoisäntä Kirjailija 91 Lauslahti Sanna Hallintot. toht. 92 Lehti Eero Yrittäjä Kerava 93 Lepomäki Elina Diplomi-insinööri Kauppat. maist. 94 Matikainen-Kallström Marjo. Dipl.-insinööri 95 Mäkelä Outi Kauppat. maist. Nurmijärvi 96 Mäkinen Tapani Nevalainen Mari Valtiot. maist. Tiedottaja 98 Niemi Marika Kauppat. maist. Opettaja 99 Norres Lasse Viihde- ja viest. alan yrittäjä. Toim.joht. 100 Orpana Anitta Valtiot. maist. Lehtori 101 Perttu Helinä Kasvatust. maist. Rehtori Järvenpää 102 Sandström Tomi Kauppat. yo. Vuoropäällikkö 103 Stubb Alexander Ulkoasiainministeri Tolvanen Kari Vahasalo Raija Väkivaltarikosyks. joht. Rikosylikomisario Rehtori Kirkkonummi 106 Viitanen Tiina Filosofian maisteri Rehtori Liity mukaan Tapanin tukiryhmään osoitteessa Ilmoituksen maksaja: Tapani Mäkisen tukiryhmä Uusimaa Ilmoitus_128x185.indd :18:31 UUSIMAA