Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus. Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus

Transkriptio

1 2013 Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus 1

2 2

3 SiSälTö Toimitusjohtajan katsaus Toiminta-ajatus, strategiset valinnat ja avainluvut Toiminnan kehittäminen Yhteenveto toimintavuodesta 2013 Energialiiketoiminta Verkkoliiketoiminta Tuotantoliiketoiminta Konsernipalvelut Ihmiset päätösten takana Tilastoja graafisina esityksinä VD s översikt CEO s review Visuaalinen suunnittelu ja taitto: ELIDO Valokuvat: Antero Aaltonen, Jukka Nissinen (s. 11) ja ELIDO (s. 4 ja s ) Keravan energia -yhtiöt vuosikertomus 3

4 toimitusjohtajan katsaus luotettava ja edullinen energia hyvinvoinnin PeRuSTa Euroopan talouden haasteet värittivät vuotta 2013 Vuonna 2013 Eurooppaa ja Suomea rasittivat edelleen yleinen talouden taantuma, ja sen vaikutukset näkyivät kaikessa toiminnassa. Ympäristökysymykset olivat energiapoliittisen keskustelun keskiössä ja omavaraisuuskysymykset askarruttivat niin Euroopan kuin Suomenkin tasolla. Häiriöt ja epävarmuus lisääntyivät edelleen ja yhtiömme tavoite palvella asiakkaitamme hoitamalla riskit heidän puolestaan nousi entistäkin merkittävämmäksi. Luonnon olosuhteet haastoivat energian jakelun luotettavuuden, ja tiukassa talouden tilanteessa edullisen energian merkitys sen kaikissa muodoissaan korostui. Investoimalla pohjaa parempaan tulevaisuuteen Keravan Energia -konsernissa investoimista siirron ja jakelun parantamiseen jatkettiin vahvasti. Verkostojen kunto on saatettu varsin hyvälle tasolle, minkä osoitti asiakkaillemme aiheutuneiden häiriöiden väheneminen. Tuotannollista omavaraisuutta parannettiin edelleen investoimalla uusiutuvaan tuotantokapasiteettiin ja useiden tuotantohankkeiden valmisteluun. Oman toiminnan tuottavuuden parantaminen oli myös selkeänä kehittämisen kohteena, ja ratkaisuja oman toiminnan laadun ja kilpailukyvyn parantamiseksi jatkettiin. Kykyämme palvella asiakkaitamme tullaan kehittämään voimakkaasti erilaisilla järjestelyillä myös kuluvan vuoden aikana. Kaikilla näillä toimenpiteillä uskomme vahvasti kykyymme vastata niihin haasteisiin, joita lähivuodet energiatoimialalle tuovat. Konsernin talouden kehittyminen Keravan Energia -konsernin toimintavuotta 2013 rasittivat erilaiset lakisääteiset tai niitä vastaavat vaateet mm. suoraan verojen ja veroluonteisten maksujen voimakkaan kasvun myötä. Oman toimintamme kehityshankkeet kuitenkin tuottivat tulosta. Tuottavuuteen ja kustannustehokkuuteen tähtäävät toimenpiteet tuottivat tulosta ja erityisesti tuotantomme kokonaisvaltaisessa suunnittelussa onnistuttiin. Konserni ylittikin sille asetetut taloudelliset tavoitteet. 4

5 Konsernin liikevaihto oli 70,8 miljoonaa euroa (69,4 miljoonaa euroa vuonna 2012). Käyttökatetavoite ylitettiin käyttökatteen ollessa 7,3 miljoonaa euroa (7,2 miljoonaa euroa vuonna 2012). Liiketoiminnan kulut kasvoivat 1,8 miljoonaa euroa vuonna Pääosa tästä johtui sähkön määrällisestä kasvusta ja polttoaineiden hankintakulujen noususta. Merkittävimmät investoinnit vuoden aikana kohdistuivat mittalaitteisiin sekä kaukolämpö- ja sähköverkkoyhteyksien kunnostamiseen ja uudisrakentamiseen. Kaikkiaan investoinnit olivat 8,1 miljoonaa euroa (9,5 miljoonaa euroa vuonna 2012). Konsernin omavaraisuus ja maksuvalmius ovat edelleen varsin hyvät ja mahdollistavat kasvuun panostamisen. Kokonaisuutena Keravan Energia -konsernin tulevaisuuden näkymät ovat hyvät ja vakaat. Tulevaisuuden näkymät Keravan Energia -konsernissa toiminnan jatkuva kehittäminen on saatu vahvaksi osaksi yrityskulttuuria. Tämän vuosi 2013 vahvisti. Sähkön markkinahinta pysyi poikkeuksellisen alhaisena pohjoismaisilla markkinoilla. Yleinen talouden taantuma tullee lähivuosina pitämään sähkön markkinahinnan edelleen alhaisena, mikä tulee pitämään sähköntuotannon talouden haasteellisena ja pitkään jatkuessaan myös jarruttamaan kaikkea investoimista energiantuotantoon. Keravan Energia -konserni tulee kuitenkin edelleen hakemaan aktiivisesti mahdollisuuksia kasvattaa tuotannollista omavaraisuutta erityisesti uusiutuvalla ja päästöttömällä energiantuotantotavalla. Tällaisia hankkeita on useita meneillään ja niihin panostetaan tulevinakin vuosina. Konsernin päätoimialueilla kasvu on ollut edelleen odotettua parempaa, mutta sen arvioidaan kuitenkin olevan lähivuosina maltillista ja sähkön myynnin kasvun hidastuvan koko Suomen alueella. Konsernilla on lähivuosina merkittäviä kasvumahdollisuuksia toiminta-alueellaan ja lähiympäristössä, ja näitä valmistellaan aktiivisesti. Investointien suunnitteluun panostetaan edelleen lähivuosina vahvasti. Näin pystytään varmistamaan konsernin maksuvalmiutta heikentämättä riittävä investointikyky niin, että olemassa olevan tuotanto- ja jakelukapasiteetin kunnon ylläpito-ohjelmat ja kasvun edellyttämät investoinnit voidaan toteuttaa. Toiminta etenee hyvin strategiamme mukaisesti. Kokonaisuutena Keravan Energia-konsernin tulevaisuuden näkymät ovat hyvät ja vakaat. Vuoden 2014 liikevaihdon ennakoidaan pysyvän vuoden 2013 tasolla. Käyttökatteen sekä tuloksen ennakoidaan jonkin verran laskevan, koska kaikkia kustannusnousuja ei tässä talouden tilanteessa haluta viedä hintojen kautta asiakkaittemme maksettavaksi ja näin myös tuetaan päätoimialueittemme talousalueiden kilpailukykyä kiristyvässä kilpailussa. Vuosi 2013 osoitti, että organisaatio on kykenevä aitoon vastuun kantamiseen ja nopeaan reagoimiseen kiihtyvällä tahdilla tapahtuviin markkinoiden muutoksiin. Tästä haluan henkilökohtaisesti kiittää koko konsernin henkilöstöä. Tavoitteemme on parantaa asiakkaittemme toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Teemme sen tuottamalla taloudellisesti ja ympäristön kannalta tehokkaita tuotteita ja palveluita minimoiden samalla asiakkaiden kokemat häiriöt. Kykymme ja halumme täyttää nämä tavoitteet on edelleen vahva. Jussi Lehto Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus 5

6 STRategiset valinnat ja avainluvut Toiminta-ajatus ja strategiset valinnat Keravan Energia -yhtiöt muodostuvat emoyhtiö Keravan Energia Oy:stä ja tytäryhtiö Etelä-Suomen Energia Oy:stä. Toimitamme asiakkaillemme sähköä, kaukolämpöä ja maakaasua sekä niiden käyttöön liittyviä asiantuntijapalveluita. Keravan Energia -yhtiöt toimivat pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ja myyvät sähköä koko Suomen alueella. Päätoiminta-alueemme ovat Kerava, Sipoo, Itä-Helsinki ja Karkkila. Liikevaihdon jakauma Sähkön siirto 17 % Sähkön myynti 40 % Lämmön myynti 40 % Kaasun myynti 3 % Keravan Energia -yhtiöiden omistajat tulouttavat yhtiön tehokkuuden ja tuottavuuden paikallisen talousalueen elinkeinoelämän ja asukkaiden eduksi edullisina energiapalveluina. Liikevaihdon kehitys Milj. 80 Asiakaslupauksemme Tarjoamme parasta paikallista palvelua Meillä on aina aikaa asiakkaillemme Meidät tunnetaan ja meidät tunnistetaan Yksi yhteydenotto riittää 61,9 69,4 70,

7 avainluvut Milj Liikevaihto 70,8 69,4 Tulos ennen satunnaisia eriä 1,6 2,7 Investoinnit ja pitkäaikaiset sijoitukset 8,1 9,5 Taseen loppusumma 131,6 129,0 GWh Sähkön myynti Sähkön siirto Kaukolämmön ja prosessihöyryn myynti Kaasun myynti Asiakasmäärät, kpl Sähkön siirto Lämpö Kaasu Henkilökunta keskimäärin, kpl (osa-aikaiset muutettu kokoaikaisiksi) Keravan energia -yhtiöt vuosikertomus 7 7

8 8

9 Toiminnan KehiTTäminen Energiayhtiöiden toimintaympäristön muutostahti näyttäisi edelleen kiihtyvän ja luo siten uusia haasteita myös Keravan Energia -yhtiöiden toimintaan ja toiminnan suunnitteluun. Hyviä esimerkkejä muutoksista ovat sähkön, polttoaineiden ja päästöoikeuksien markkinahintojen vaihtelut sekä uudet sähköverkkojen toimitusvarmuusvaatimukset. Myös uusiutuvan energian tuet muuttuivat jälleen puupolttoaineilla tuotetun sähkön syöttötariffi n osalta. Toimintaan vaikuttavat myös EU:n ilmastotavoitteet, joiden myötä kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisätä. Tällä hetkellä keskustellaan vuoden 2030 EU-tason tavoitteista. Paikallisena muutostrendinä tulee Keravan Energia -yhtiöiden toiminta-alueella olemaan energiantarpeen voimakas kasvu lähitulevaisuudessa. Varsinkin Sipoossa ja Helsingin itäosissa kasvun odotetaan olevan merkittävää, kun alueiden kasvuhankkeet lähtevät kunnolla käyntiin. Keravan Energia -yhtiöiden merkittävimmät lähivuosien investointitarpeet liittyvät sähkö- ja kaukolämpöverkkojen laajentamiseen, vahvistamiseen ja peruskorjaamiseen. Näin vastataan kasvaneeseen kysyntään ja parannetaan käyttövarmuutta. Investointien ja investointitarpeiden hallitsemiseksi panostetaan omaisuuden hallintaan tällä tarkoitetaan saneerauksen ja kunnossapidon optimointia yhdessä kasvun hallinnan kanssa. Toiminta Keravan Energia -yhtiöissä on organisoitu kolmeen tulosvastuulliseen liiketoimintaan ja kahteen kustannusvastuulliseen palvelutoimintaan. Toimintaa tukevat lisäksi eri teemoihin liittyvät, läpi organisaation kootut ryhmät. Toiminnan tehostamiseksi jatkettiin vuonna 2012 aloitettua kaikkien toimintaprosessien systemaattista analysointia ja kehittämistä. Kaiken muun kehitystyön perustana on osaava ja motivoitunut henkilöstö. Henkilöstön kehittämiseen ja kouluttamiseen panostetaan edelleen merkittävästi. Vuonna 2013 jatkettiin koko henkilöstöä koskevaa kehitysohjelmaa, jossa käsitellään mm. henkilöstökyselyissä esiin nousseita teemoja. Kehitysohjelman palautteen sekä henkilöstökyselyn tulosten perusteella Keravan Energia -yhtiöissä toteutettiin esimiehille suunnattu kaksivuotinen valmennusohjelma. Keravan energia -yhtiöt vuosikertomus 9

10 Yhteenveto toimintavuodesta 2013 Keravan Energia -yhtiöiden ympäristöpolitiikka Käytämme toiminnassamme taloudelliset resurssit huomioiden ympäristöä mahdollisimman vähän rasittavia ratkaisuja. Kannustamme ja opastamme asiakkaitamme energiansäästöön. Hyödynnämme omassa työskentelyssämme säästöä tuottavia menetelmiä ja toimintatapoja. Panostamme tuotannossamme uusiutuvan energian käyttöön rakentamalla omia tuotantoyksiköitä ja yhteisyritysten kautta. Huomioimme johtoverkkojen sijoittelussa ja rakenteissa ympäristön vaatimukset tarkoituksenmukaisella tavalla. Sitoudumme toimintamme aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentämiseen ja jatkuvaan kehitystyöhön sekä ympäristö- että laatuasioissa. Huolehdimme, että organisaatiomme on aina tietoinen toimintaamme kohdistuvista lakisääteisistä vaatimuksista, joita sitoudumme myös noudattamaan. Tiedotamme sidosryhmillemme säännöllisesti ympäristöasioistamme. Edellytämme yhteistyökumppaneiltamme laadukasta ja ympäristön huomioon ottavaa toimintaa. Energiatehokkuustyö jatkuu Luontevana jatkotoimenpiteenä kaukolämpöalan energiansäästösopimukselle Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energia-alan energiatehokkuussopimukseen keväällä Vuonna 2013 jatkettiin mm. panostamista kaukolämmön jakeluhäviöiden pienentämiseen uusimalla vanhoja kaukolämpöjohtoja yhteensä lähes 0,8 km. Pienentyneiden lämpöhäviöiden ja verkostovuotojen myötä vuosittainen primäärienergian tarve pienenee n. 150 MWh ja CO 2 -päästöt alenevat n. 15 t. Sähköverkkoliiketoiminnassa otettiin mm. koekäyttöön Martinkylän sähköasemalla aurinkopaneelit ja jatkettiin vanhimpien muuntajien vaihtoa energiatehokkaammiksi. Päästöt ilmakehään laskivat Vuonna 2013 Keravan Energia Oy tuotti Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa sähköä sekä kauko- ja prosessilämpöä yhteensä 508,6 GWh. Edellistä lauhempi vuosi laski lämmön myyntiä 6,6 %. Tuotannosta 379,1 GWh oli kaukolämpöä, 68,1 GWh prosessihöyryä ja -lämpöä sekä 61,4 GWh sähköä. Vuosi 2013 oli Keravan biovoimalaitoksen neljäs täysi toimintavuosi. Energian tuotannon puupolttoaineiden osuus Keravalla jatkoi kasvua 7 prosenttiyksikköä ollen lopulta 72,6 %. Turpeella tuotettiin energiasta 14,8 % ja maakaasulla käytännössä loput, n. 10,9 %. Konsernitasolla maakaasun osuus laski edelleen 3,8 prosenttiyksikköä vuodesta 2012 ollen nyt 24,1 %. Kiinteiden kotimaisten polttoaineiden osuus nousi vastaavasti 73,4 prosenttiin. Karkkilassa vastaava osuus käytetyistä polttoaineista oli 83,4 %. Energiantuotanto Sipoossa perustuu edelleen lähes kokonaan maakaasuun. Tuotannon volyymi kasvoi kaikissa kolmessa toimintakunnassa. Tämän johdosta absoluuttiset laskennalliset päästömäärät ilmakehään pienenivät kautta linjan. Esimerkiksi hiilidioksidipäästöt laskivat edellisvuodesta jopa 18 %, johtuen osin myös puupolttoaineiden käytön lisäämisestä. Tuotettuun energiamäärään suhteutetut päästömäärät (ominaispäästöt) pysyivät Sipoossa ja Karkkilassa likipitäen entisellään. Keravalla typenoksidien, rikkidioksidin, hiukkasten ja hiilidioksidin laskennalliset ominaispäästöt laskivat laitoksissa tehtyjen kattavien päästömittausten tulosten perusteella. 10

11 hiilidioksidipäästöt laskivat edellisvuodesta jopa 18 %. Tehokasta kierrätystä Vuonna 2013 toimitettiin kierrätykseen, edelleen käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi noin tonnia tavanomaisia jätteitä ja noin 4,5 tonnia ongelmajätteitä. Määrällisesti eniten jätettä syntyi turpeen ja puupolttoaineiden poltosta Keravalla ja Karkkilassa: yhteensä noin tonnia lento- ja pohjatuhkaa. Biovoimalaitoksen ja Ylikeravan tuhkat hyödynnettiin maarakentamisessa. Kierrätykseen, muuhun hyötykäyttöön tai kaatopaikalle kelpaavaa jätettä syntyi koko konsernin osalta vuonna 2013 seuraavasti: metalliromua ja kaapeleita 31,8 tonnia, rakennusjätettä 37,3 tonnia, kuivajätettä ja muita yhdyskuntajätteitä 42,0 tonnia, pahvia ja paperia 10,8 tonnia, biojätettä 3,1 tonnia sekä sähkö- ja elektroniikkaromua 2,6 tonnia. Ongelmajätteet toimitettiin asianmukaisesti edelleen käsiteltäväksi käsittelyluvan omaaville yrityksille. Suurin yksittäinen jae oli öljyiset vedet, 2,3 tonnia. Lisäksi jatkokäsittelyyn toimitettiin pienempiä määriä mm. kiinteitä öljyisiä jätteitä, elohopeapurkauslamppuja ja asbestia. Keravan energia -yhtiöt vuosikertomus 11

12 ENERGIALIIKETOIMINTA Sähkön myyntihinnat Suomen edullisimpia Keravan Energia -yhtiöiden pitkän ajan tavoitteena on turvata oman toiminta-alueen asiakkaille mahdollisimman edullinen ja vakaa sähkön hinta. Hoidamme markkinahintariskit asiakkaidemme puolesta, mutta spot-sähköäkin saa jos sitä halutaan. Toiminta-alueen ulkopuolinen myynti hinnoitellaan asiakasystävällisesti, mutta markkinalähtöisesti. Konsernin sähkön kokonaismyynti oli 558 GWh eli 3,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Oman alueen ulkopuolelle sähköä myytiin 251 GWh. Sähkön toistaiseksi voimassa olevia myyntihintoja korotettiin keskimäärin 0,5 senttiä/kwh. Asiakkaiden ympäristötietoisuus on edelleen lisääntynyt, minkä ansiosta tuuli- ja biosähkön sekä biolämmön myynti jatkoi kasvuaan. Monipuolista sähkön hankintaa Sähköä hankittiin kertomusvuonna 558 GWh, josta 430 GWh Keravan Energia Oy:lle ja 128 GWh Etelä-Suomen Energia Oy:lle. Pääosa sähköstä, yhteensä 498 GWh, hankittiin Suomen Voima Oy:n välityksellä. Tästä määrästä voimalaitososuussähköä oli 15 % ja markkinasähköä 85 %. Oman vastapainetuotannon määrä oli 60 GWh. Tuulisähköä hankittiin 3 GWh. 12

13 Suojauspolitiikka vakauttaa hinnat Sähkön markkinahinta oli keskimäärin 41,2 /MWh, joka on 4,6 yli edellisvuoden hintatason. Vesitilanne oli Pohjoismaissa alkuvuonna huono, mutta parani loppuvuonna. Aluehintaero oli 3,1, mikä johtui siirtoyhteyksien vikaantumisista ja Venäjän tuonnin vähäisyydestä. Sähkökaupan tulos oli hyvä ja hieman budjetoitua parempi. Sähkön hankintaa suojataan pienissä erissä pitkälle tulevaisuuteen tavoitteena jatkuvasti vakaa ja edullinen hintataso asiakkaillemme. Mukana asiakkaiden arjessa Asiakastilaisuuksia järjestettiin perinteiseen tapaan. Olimme mukana Keravan valkosipulimarkkinoilla ja Sipoon messuilla. Energiansäästöviikolla toimitalolla oli koko viikon kahvitarjoilu ja asiakkaille jaettiin energiansäästöön liittyvää materiaalia. Maaliskuussa Kaukon päivänä vietettiin jo perinteeksi muodostunutta avoimien ovien päivää Keravan biovoimalaitoksella. Elokuussa pelattiin Keravan Energia Golf -turnaus Talman Master -kentällä. Urheiluseurojen juniorityötä tuettiin entiseen tapaan ja paikallisen koripalloseuran molemmat edustusjoukkueet pelasivat nimellä Keravan Energia Team. Omakoti- ym. yhdistykset pitivät kokouksiaan toimitiloissamme ja saivat samalla tietoa yhtiön toiminnasta. Keravan Energia -yhtiöiden tavoitteena on turvata asiakkaille mahdollisimman edullinen ja vakaa sähkön hinta. Asiakaslehti ilmestyi kaksi kertaa. Paikallislehdissä oli lukuisia artikkeleita ajankohtaisista asioista. Oman alueen asiakkaita myös heräteltiin tarkistamaan, etteivät he maksa sähköstään tarpeettoman paljon ulkopuoliselle myyjälle puhelimessa tehdyn sopimuksen perusteella. Tämä tempaus sai runsaasti kiitosta asiakkailta, ja moni palasikin takaisin oman yhtiön asiakkaaksi. Tulevaisuuden näkymät kohtalaiset Vesitilanne on normalisoitunut ja sähkön markkinahinta on laskenut voimakkaasti. Sähkön hankinta on suojattu seuraavaksi vuodeksi myös mahdollisten hintapiikkien osalta, joita mm. Venäjän tuonnin heilahtelu aiheuttaa. Toistaiseksi voimassa olevat myyntihinnat pidetään ensi vuonna ennallaan, mutta kahden vuoden määräaikaiset tarjoushinnat hinnoitellaan markkinaehtoisesti. Biovoimalaitoksen olemassaolo sekä tuuli- ja ydinvoiman lisäosuudet vähentävät markkinasähköriippuvuutta tulevina vuosina. Voimalaitososuuksien (erityisesti hiilidioksidittomien) lisääminen on jatkossakin tärkeä strateginen tavoite, jolla pyritään parantamaan sähkön hankinnan omavaraisuutta. Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus 13

14 VERKKOLIIKETOIMINTA Vuosi 2013 päättyi kahteen kovaan myrskyyn Vuosi 2013 oli sähkön siirron kannalta rauhallinen ja tasainen aina joulukuulle 2013 asti, jolloin jakelualueellemme iski kaksi suurta myrskyä, Oskari sekä Seija Nämä aiheuttivat eri puolilla Sipoota pitkiäkin katkoja, mutta vaikutukset olivat lievemmät kuin tapaninpäivän myrskyssä Sähkönsiirron energia verkostohäviöineen pieneni Keravan Energia -yhtiöiden jakelualueilla 2,1 % ja oli 509 GWh (520 GWh v. 2012). Sähkönsiirron liikevaihto oli Keravan Energia Oy:ssä 6,0 (5,5) milj. euroa ja Etelä-Suomen Energia Oy:ssä 6,3 (5,9) milj. euroa. Liikevaihdon kasvaminen johtui hinnankorotuksesta vuoden alussa. Investointeja sähköverkkoon tehtiin Keravan Energia -yhtiöiden alueella yhteensä 5,2 M arvosta vuonna Sipoossa panostettiin etäluettaviin mittareihin Sipoossa suurin investointihanke vuonna 2013 oli etäluettavien mittareiden massa-asennus jakelualueelle. Asennuskohteet olivat pääsääntöisesti mantereella, saaristoon vaihdettiin vain muutamia mittareita. Jakeluverkon rakentamisessa suurin kohde oli Pähkinälehdon uuden asemakaava-alueen runkoverkon rakentaminen 20 kv:n kaapeleilla sekä kahdella puistomuuntamolla. Lisäksi saneerattiin useita verkostokohteita eri puolilla Sipoota, jotta alueen sähkönjakelu ja käyttövarmuus paranisivat. Keravalla viimeisteltiin etäluettavien mittareiden asennukset Keravalla aloitettiin etäluettavien mittareiden asennukset vuonna 2012, ja viimeiset massavaihdon mittarit asennettiin helmikuussa Asiakkaamme Keravalla ovat nykyään täysin etäluennan piirissä. Sähkönjakeluverkossa suurimpana hankkeena oli Kytömaan uuden asemakaava-alueen putkitus kaapeleille (kaapelit asennetaan myöhemmin alueen kehittymisen mukaan). Lisäksi Keravalla tehtiin pienempiä sähköverkon saneeraustöitä mm. Männiköntiellä ja Metsolantiellä. Ajantasaista energian kulutustietoa Omaenergia-palvelustamme Keravan Energia -yhtiöissä avattiin asiakkaidemme käyttöön Omaenergia-palvelu energiakulutuksen seurantaan. Palvelusta pystyy seuraamaan omaa energiankulutustaan aina tuntitasolle asti. Palvelusta löytyy energiankulutustiedot kaikille etäluettaville mittalaitteille, myös ennen vuotta 2012 asennetuille. Kehitämme palveluamme myös jatkossa ja pyrimme tarjoamaan mm. ulkolämpötilatietoa ja kulutusvertailuja, joilla pystyy tarkemmin analysoimaan omaa kulutustaan. Tulevaisuuden näkymiä sähköverkostossa Vuosi 2013 oli merkittävän muutoksen vuosi sähköverkkoliiketoiminnassa astui voimaan uusi sähkömarkkinalaki, joka toi merkittäviä lisävaatimuksia sähköverkkoyhtiöille ennen kaikkea sähköverkon käyttövarmuuden kehittämisessä. Jatkossa sähköverkkoa on kehitettävä siten, että vuoteen 2028 mennessä kaikki asiakkaat saaristoa lukuun ottamatta ovat 14

15 säävarman sähköverkon piirissä. Tämä tarkoittaa enintään 6 tunnin sääolosuhteista johtuvaa sähkökatkoa asemakaava-alueella ja 36 tunnin katkoa muualla. Keravan Energian jakelualueella tämä vaatimus täytetään täysimääräisesti jo nyt, mutta Etelä-Suomen Energian alueella täytyy tehdä merkittäviä sähköverkon saneeraushankkeita lähivuosina. Vuoden 2014 aikana laadimme koko Etelä-Suomen Energian sähköverkon alueen kattavan tavoiteverkkosuunnitelman, jonka perusteella jatkamme verkon säävarmuuden kehittämistä. Vuoden 2014 hankkeet tähtäävät jakeluverkon kehittämiseen ja käyttövarmuuden parantamiseen. Tavoitteenamme on vähentää erityisesti pylväsmuuntamoiden lukumäärää, jolla saamme vähennettyä häiriöitä ja ympäristövahinkoriskiä. Lisäksi tarkoituksenamme on ottaa käyttöön häiriöviestinnän tekstiviestipalvelu asiakkaillemme. Suunnitteilla on myös 110 kv:n verkon kehitys- ja saneeraushankkeita tämän vuosikymmenen aikana, ja varaudumme myös uusiin sähköasemiin sähkönjakelun käyttövarmuuden kehittämiseksi. Jakeluverkoston kaapelointia ja puistomuuntamoiden rakentamista jatketaan edelleen, mikä näkyy tulevaisuudessa entistä harvempina ja lyhyempinä sähkökatkoina. Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus 15

16 TUOTANTOLIIKETOIMINTA Keravan Energia Oy toimitti kertomusvuonna toimialueillaan Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa ympäristöystävällistä kaukolämpöä ja teollisuuden prosessihöyryä yhteensä 404,6 GWh. Edellisvuoteen verrattuna myynti laski 6,6 % pääasiassa lauhan loppuvuoden vuoksi. Sähkön ja lämmön tuotanto Lämmöntuotanto omissa tuotantolaitoksissa oli 214,6 GWh ja hankinta Keravan Lämpövoima Oy:n biovoimalaitokselta 231,9 GWh. Sähköä tuotettiin kolmessa lämmitysvoimalaitoksessa yhteensä 0,6 GWh ja biovoimalaitoksessa 60,8 GWh. Paikallisen sähköntuotannon määrä vastaa 10,8 % osuutta konsernin koko sähkönhankinnasta. Energiantuotannossa kotimaisten polttoaineiden osuus oli edelleen merkittävä. Puupolttoaineiden osuus oli 58 % ja turpeen osuus 16 %. Maakaasun osuus oli 24 %. Keravan biovoimalaitos tuotti pääosan eli 70 % keravalaisten kiinteistöjen tarvitsemasta kaukolämmöstä. Karkkilassa tuotettiin kaukolämpöä polttamalla turpeen rinnalla myös puuta 13 %. Kiinteän kotimaisen polttoaineen osuus oli 83 % kaukolämmön tuotannosta. Sipoossa maakaasun osuus lämmöntuotannon polttoaineista oli lähes 100 %. Kaukolämpötariffien hinnoitteluihin tehtiin pieniä muutoksia polttoainehintojen muutoksien ja arvonlisäveron nousun takia. Keravalla hintoja korotettiin yhteensä n. 5 %, Sipoossa energiamaksuja ei korotettu, mutta arvonlisäverokorotus vaikutti prosenttiyksikön verran verolliseen hintaan. Karkkilassa muutettiin hieman tariffirakennetta, ja vaikutus asiakkaan kokonaishintaan oli hieman laskeva (1,5 %). Kaukolämpöverkko Rakennustoiminta kaukolämmön toiminta-alueilla oli edelleen rauhallista. Uusia kiinteistöjä liitettiin kaukolämpöön yhteensä 24 kpl. Kaukolämmitettävä rakennustilavuus Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa oli kertomusvuoden päättyessä yhteensä 10,14 milj. rak-m 3. Kaukolämpöjohtoja rakennettiin vuoden 2013 aikana yhteensä m. Tästä määrästä 838 m rakennettiin verkon uusimiseksi vaurioiden ja perusparannusten takia. Maakaasun jakelu Maakaasun suoramyynti teollisuudelle sekä Sorsakorven ja Levonmäen asuntoalueiden kiinteistöjen lämmitykseen oli kertomusvuonna 25,8 GWh. Maakaasuasiakkaiden lukumäärä vuoden lopussa oli

17 Maakaasun energiamaksua korotettiin keskimäärin noin 7,5 % vuoden 2013 alusta alkaen. Syynä oli maakaasun valmisteveron korotus. Merkittävät investoinnit ja kehityshankkeet Merkittävimmät investoinnit liittyivät olemassa olevan tuotantokapasiteetin kunnostamiseen Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa. Yksittäisenä kohteena voidaan mainita Karkkilan lämpökeskuksen sähkösuodattimen uusinta. Keravalla jatkettiin kaukolämpöverkon laajentamis- ja perusparannusrakentamista. Biovoimalaitoksen tuotantovuosi Keravan Lämpövoima Oy:n biopolttoaineita käyttävä voimalaitos tuotti vuoden 2013 aikana sähköä 60,8 GWh ja lämpöä 231,9 GWh. Voimalaitos käyttää polttoaineina kotimaista metsähaketta ja turvetta. Polttoaineiden saatavuus on ollut hyvä ja yhteistyö polttoainetoimittajien kanssa on sujunut ongelmitta. Voimalaitos toimii omakustannusperiaatteella. Sen tuottama sähkö ja lämpö tulevat täysimääräisinä Keravan Energia Oy:n käyttöön. Keravan Energia Oy toimittaa voimalaitoksen tarvitsemat käynnissäpitopalvelut. Vuoden 2013 aikana häiriöt jäivät vähäisiksi. Lämmöntuotanto onnistui vuoden 2013 aikana erittäin hyvin ja häiriöt jäivät hyvin vähäisiksi. Sähköntuotanto sujui ongelmista huolimatta tyydyttävästi. Turbiiniin tehtiin pieniä teknisiä muutoksia ja lisäksi vaihdelaatikkoon tullaan tekemään vielä muutoksia vuoden 2014 huoltoseisokissa. Tulevaisuuden näkymät Kaukolämmön osalta haasteena on edelleen kaukolämmityksen aseman säilyttäminen muihin lämmitysmuotoihin nähden. Jotta asema voidaan säilyttää, polttoaineet tulee valita oikein ja investointien ajoituksen tulee osua kohdalleen. Se edellyttää myös aktiivista vaikuttamista poliittiseen päätöksentekoon ja kaavoitukseen. Keravan Energia tulee edelleen jatkamaan kotimaisten polttoaineiden puolestapuhujana sekä painottamaan polttoainevalinnoissaan uusiutuvaa ja kotimaista energiaa. Keravan kaupungin lämmöntarve ei ennusteiden mukaan juurikaan kasva tulevaisuudessa ja merkittävimmät kasvuodotukset kohdistuvat Sipoon alueelle. Keravan Energia tulee jatkossa myös keskittymään energiatehokkuuteen ja uusien alueiden kokonaisratkaisuihin, joissa kaukolämmön rinnalla on myös muita taloudellisesti järkeviä energiantuotantomuotoja. Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus 17

18 18

19 KONSERNIPALVELUT Kulutuksen mukainen lasku ohjaa säästämään Keravan Energia -yhtiöiden tavoitteena on hyvä paikallinen asiakaspalvelu. Vuoden loppuun mennessä valtaosa asiakkaistamme sai laskunsa todellisen kulutuksen mukaan. Laskutusrytmi muutettiin kulutusmäärästä riippuvaiseksi, jotta asiakkaat välttyvät talvella suurilta laskuilta. Asiakkaille helppo ja ympäristöä säästävä sähköinen laskutus yleistyy nopeasti ja sen piirissä oli vuodenvaihteessa jo 27 % asiakkaistamme. Suoraveloituksen päättyminen lisäsi omalta osaltaan e-laskuun siirtymistä. Talous tasapainossa Haasteellisesta yleisestä taloustilanteesta huolimatta konsernin talous kehittyi suotuisasti. Investoinnit olivat 8,1 milj. euroa. Uusia lainoja nostettiin 3,0 milj. euroa ja vanhoja lainoja lyhennettiin 2,4 milj. euroa. Siirtyminen jälkikäteislaskutukseen lisäsi käyttöpääoman tarvetta. Motivoitunut ja osaava henkilöstö Keravan Energia -yhtiöiden tulos perustuu henkilöstön vahvaan osaamiseen ja sitoutumiseen. Henkilöstön osaamista kehitetään jatkuvasti mm. ajankohtaiskoulutuksella. Koko henkilöstöä koskeva kehitysohjelma jatkui henkilöstökyselyssä esiin nousseiden teemojen pohjalta. Esimiestoiminnan kehittämiseen on kiinnitetty erityistä huomiota, koska se vaikuttaa suoraan henkilöstön hyvinvointiin. Kaikkia esimiehiä koskeva kaksivuotinen esimiesvalmennus saatiin päätökseen. Henkilöstöhallinnon prosesseja kehitettiin ja käyttöön otettiin uusi palkanlaskenta- ja henkilöstöhallinto-ohjelmisto. Samassa yhteydessä luovuttiin mm. paperisista tuntilistoista ja siirryttiin nykyaikaisiin sähköisiin tuntilistoihin ja hyväksymisiin. Tulos- ja kehityskeskustelukäytäntö sekä perehdytysohjelma uusittiin palvelemaan paremmin henkilöstön ja esimiesten yhteistyötä ja tuloksellisuutta. Henkilöstön keski-ikä konsernissa oli 45 (44). Eläkkeelle vuonna 2013 siirtyi yhteensä 5 henkilöä, joista kahden eläke on määräaikainen. Kahden seuraavan vuoden aikana noin 10 % henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle. Luonnollisen poistuman jättämää vajetta pyritään osittain hoitamaan prosesseja kehittämällä. Henkilöstön hyvinvoinnista pidetään hyvää huolta. Ergonomiaa on parannettu mm. hankkimalla sähkösäätöisiä työpöytiä. Työterveyshuollon lisäksi henkilöstöllä on käytössä hoitokuluvakuutus. Liikunnallisia harrastuksia tuetaan mm. liikuntaseteleillä ja henkilöstökerhon järjestämillä liikunnallisilla tapahtumilla. Henkilöstökerho järjesti curling-tapahtuman, teatteriretken, risteilyn Norrkullalandetiin sekä merellisen pikkujoulun. Konsernin henkilöstön kokonaismäärä oli yhteensä 100 (109). Toimihenkilöiden osuus oli 65 (64) ja työntekijöiden osuus 35 (45). Henkilöstöstä osa-aikaisia oli 5 (6) ja määräaikaisia 7 (11). Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus 19

20 ihmiset PääTöSTen TaKana johtoryhmä LARS HORN kehitysjohtaja PAAVO KAINULAINEN johtaja, energialiiketoiminta JUSSI LEHTO toimitusjohtaja OSMO AUVINEN johtaja, verkkoliiketoiminta RAILI NIEMENMAA talousjohtaja HEIKKI HAPULI johtaja, tuotantoliiketoiminta 20

21 hallitus MARTTI HAVIN Hallituksen varapuheenjohtaja ANU HEIKKILÄ ERKKI HULT TUULA KOMOKALLIO KALEVI KOSKELAINEN ILKKA LAVAS EERO LEHTI Hallituksen puheenjohtaja AILA LEHTINEN JAANA SILANDER Kuvista puuttuu BENGT WIIK Keravan energia -yhtiöt vuosikertomus hallintoneuvosto Heikki Raittila (pj.), Petri Asuinmaa (vpj.), Lea Heino, Jukka Hjelm, Pertti Huotari, Ismo Jalonen, Erkki Kauranen, Anne Manner, Mikko-Matti Muukkonen, Jani Nieminen, Bo Ranta, Leena Riikonen, Pauli Saarinen, Risto Sintonen, Päivi Sivonen, Pekka Syvänen ja Sari Vannela. 21

22 kaukolämmön myyntitulot asiakasryhmittäin kauko- ja prosessilämmön hankinta oli 447 GWh vuonna 2013 Teollisuus 30 % Kerrostalot 28 % Julkiset rakennukset 14 % Liikerakennukset 11 % Pientalot 10 % Rivitalot 7 % Biovoimalaitos 52 % Maakaasukattilat 30 % Kiinteän polttoaineen kattilat 15 % Raskas- ja kevytöljykattilat 3 % Kaasuturbiini- ja kaasumoottorivoimalaitokset 0 % Biokaasu 0 % polttoaineiden käyttö yhteensä 622 gwh energian tuotanto yhteensä 509 gwh Puhdas puu 58 % Maakaasu 24 % Turve 15 % Raskas polttoöljy 2 % Kevyt polttoöljy 0 % Biokaasu 0 % Kivihiili 0 % Muu KPA 0 % Kaukolämpö Kerava 56,9 % Kaukolämpö Sipoo 12 % Sähkö Kerava 12 % Prosessilämpö Kerava 8,2 % Kaukolämpö Karkkila 5,7 % Prosessilämpö Sipoo 5,2 % Sähkö Sipoo 0,1 % 22

23 sähkön ja Lämmön oman tuotannon ominaispäästöt CO 2 NO x SO 2 Hiukkaset 139 g/kwh 431 mg/kwh 168 mg/kwh 23 mg/kwh Keravan energia -yhtiöt vuosikertomus 23

24 toiminnassa syntyneet jätteet tavanomaiset jätteet Lento- ja pohjatuhka Metalliromu Rakennusjäte Kuivajäte Paperi ja pahvi Muu yhdyskuntajäte Biojäte Sähkö- ja elektroniikkaromu yhteensä: 7 870,0 t 31,8 t 37,3 t 30,1 t 10,8 t 11,9 t 3,1 t 2,6 t t ongelmajätteet Öljyiset vedet Loisteputket ja elohopealamput Kiinteät öljyiset jätteet Asbesti yhteensä: 2,3 t 0,6 t 1,0 t 0,6 t 4,5 t 24

25 Energian tuotanto (GWh) ja sen päästöt tuotettua energiayksikköä kohden (g/mwh, CO 2 kg/mwh) CO 2 NO x SO 2 Hiukkaset Tuotanto Kaukolämpöenergian myynti Kerava Sipoo Karkkila Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus 25

26 sähkön hankinnan polttoaineet (556 gwh) Fossiiliset ja turve yht. 41 % Ydinvoima 32 % Uusiutuvat yht. 27 % sähkön myynti asiakasryhmittäin Asuinhuoneistot ja kiinteistöt 45 % Palvelu 36 % Julkinen kulutus 13 % Jalostus 5 % Maatalous 1 % Tilapäiskauppa 0% sähkön myyntitulot tuotteittain, kerava Kotitaloussähkö 70 % Aikasähkö 22 % Suurkäyttäjäsähkö 5 % Tehosähkö 3 % Tilapäissähkö 0 % sähkön myyntitulot tuotteittain, sipoo Aikasähkö 50 % Kotitaloussähkö 48 % Tehosähkö 1 % Tilapäissähkö 1 % Suurkäyttäjäsähkö 0 % 26

27 sähkön hankinta kuukausittain 2013 MWh Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 0 Markkinasähkön osto 75,7 % Oma tuotanto Alikeravan, Savion, Nikkilän ja Kelvon voimalaitokset 10,8 % Voimalaitososuussähkö 12,9 % Tuulisähkö 0,5 % Tilapäiskaupat 0 % sähkön hankinta JA huipputeho Huipputeho MWh Osto Oma tuotanto Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus 27

28 Verkställande direktörens översikt Pålitlig och förmånlig energi grunden för välfärd Utmaningarna inom den europeiska ekonomin satte sin prägel på år 2013 År 2013 tyngdes Europa och Finland fortsättningsvis av en allmän ekonomisk nedgång med återverkningar på alla områden. Miljön stod i fokus för den energipolitiska debatten och självförsörjningsfrågor diskuterades på både europeisk och finsk nivå. Störningarna och osäkerheten fortsatte att öka och vårt bolags mål att betjäna kunderna genom att ta hand om riskhanteringen för deras del blev ännu viktigare än förut. Naturfenomen satte energidistributionens pålitlighet på prov och i det strama ekonomiska läget accentuerades betydelsen av förmånlig energi i alla dess former. Investeringar lägger grund för en bättre framtid Inom Kervo Energi-koncernen fortsatte de kraftiga investeringarna som syftar till att förbättra överföringen och distributionen. Koncernens nät är nu i gott skick, vilket tog sig uttryck i minskade störningar för våra kunder. Självförsörjningen inom produktionen förbättrades ytterligare genom investeringar i förnybar produktionskapacitet och förberedelser för ett flertal produktionsprojekt. Vi ökade också produktiviteten i vår egen verksamhet och fortsatte vårt arbete för att förbättra verksamhetens kvalitet och konkurrenskraft. Även i år satsar vi kraftigt på åtgärder som gör att vi kan betjäna våra kunder bättre. Genom alla dessa åtgärder har vi en stark tilltro till vår förmåga att tackla de utmaningar som de närmaste åren för med sig inom energisektorn. Koncernekonomins utveckling Kervo Energi-koncernens verksamhetsår 2013 belastades av lagstadgade eller motsvarande krav av olika slag, bl.a. direkt genom kraftigt ökade skatter och avgifter av skattenatur. Utvecklingsprojekten inom vår egen verksamhet gav emellertid resultat. Åtgärderna som syftade till produktivitet och kostnadseffektivitet var framgångsrika och vi lyckades särskilt bra med den övergripande planeringen av vår produktion, vilket bidrog att koncernen överträffade de uppsatta ekonomiska målen. Koncernens omsättning var 70,8 miljoner euro (69,4 miljoner euro 2012). Rörelseresultatet före avskrivningar var 7,3 miljoner euro (7,2 miljoner euro 2012), vilket överträffade målet. Rörelsekostnaderna ökade med 1,8 miljoner euro Ökningen berodde huvudsakligen på större elvolym och höjda bränsleanskaffningskostnader. De viktigaste investeringarna under året hänförde sig till mätutrustning samt iståndsättning och nybyggnad av fjärrvärme- och elnätsförbindelser. Totalt uppgick investeringarna till 8,1 miljoner euro (9,5 miljoner euro 2012). Koncernen har fortfarande god soliditet och likviditet, vilket möjliggör satsningar på tillväxt. 28

29 Framtidsutsikter Inom Kervo Energi-koncernen har kontinuerlig utveckling av verksamheten blivit en viktig del av företagskulturen. År 2013 bekräftade detta. Elpriset på den nordiska marknaden var exceptionellt lågt. Den allmänna ekonomiska nedgången kommer att hålla marknadspriserna nere under de närmaste åren, vilket innebär att det blir svårt att få ekonomi i elproduktionen, och om nedgången blir långvarig kommer den att bromsa alla investeringar i energiproduktion. Kervo Energi-koncernen kommer emellertid att fortsätta sitt aktiva sökande efter möjligheter till ökad självförsörjning inom produktionen, framför allt genom förnybara och utsläppsfria energiproduktionssätt. Flera sådana projekt pågår och koncernen kommer även de närmaste åren att satsa på dem. Inom koncernens huvudsakliga verksamhetsområden har tillväxten fortsättningsvis varit bättre än väntat, men under de närmaste åren väntas tillväxten dock bli måttlig och elförsäljningen öka långsammare i hela Finland. Koncernen har stora möjligheter att växa inom sitt verksamhetsområde och den närmaste omgivningen under de närmaste åren och förbereder sig aktivt på detta. Under de närmaste åren satsar koncernen fortsättningsvis kraftigt på planering av investeringar för att säkert ha tillräcklig investeringskapacitet för nödvändiga investeringar i underhåll och utbyggnad av den befintliga produktions- och distributionskapaciteten, utan att koncernens likviditet försämras. Verksamheten fortskrider bra i enlighet med vår strategi. Som helhet är framtidsutsikterna goda och stabila för Kervo Energi-koncernen. År 2014 väntas omsättningen ligga på samma nivå som Rörelseresultatet före avskrivningar och resultatet väntas sjunka något, eftersom vi i det rådande ekonomiska läget inte vill slå ut alla Som helhet är framtidsutsikterna goda och stabila för Kervo Energikoncernen. kostnadshöjningar på våra kunder genom höjda priser. På detta sätt stöder vi även de ekonomiska regionernas konkurrenskraft inom våra huvudsakliga verksamhetsområden i en hårdnande konkurrens. År 2013 visade att organisationen har förmåga att axla ansvar och snabbt reagera på de allt snabbare förändringarna på marknaden. För detta vill jag personligen tacka hela koncernens personal. Vårt mål är att förbättra kundernas verksamhetsförutsättningar och konkurrenskraft genom att producera produkter och tjänster ekonomiskt och miljöeffektivt med minimerade störningar för våra kunder. Vi har fortfarande en stark förmåga och vilja att uppfylla dessa mål. Jussi Lehto Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus 29

30 CEO s Review Reliable and affordable energy basis of prosperity Challenges of European economy marks 2013 In 2013, Europe and Finland continued to be burdened by the general economic recession, and its impacts were seen in all activities. Environmental issues were at the centre of the energy policy debate and self-sufficiency issues were a source of concern both at the European level and in Finland. Disruptions and uncertainty continued to increase, and our goal to serve our customers by managing the risks on their behalf became even more important. Natural conditions challenged the reliability of energy distribution and in a tight economic environment the importance of affordable energy in all its forms was emphasised. Investment provides basis for better future Heavy investment by the Kerava Energy Group in improving transmission and distribution continued. The condition of the networks has been refurbished to a fairly good standard, which was reflected in fewer disruptions to supply for our customers. Self-sufficiency in generation continued to be enhanced by investing in renewable generation capacity and by preparing a number of production projects. An obvious target for development too was improvement of productivity in our own operations. To this end, solutions for improving quality and competiveness in the company s operations were continued. Our ability to serve our customers will be developed vigorously through various arrangements also during the current year. We strongly believe that these measures will enable us to meet the challenges that the next few years will bring to the energy sector. Improvement of Group s finances The Kerava Energy Group s operations in 2013 were burdened by various statutory or similar requirements, with the strong increase in direct taxes and fiscal charges, among other payments. Development projects in our own operations, however, bore fruit. Measures aimed at productivity and cost-efficiency brought results, and we were successful in the overall planning of our production in particular. The Group surpassed the financial objectives set. The Group s net turnover was EUR 70.8 million (EUR 69.4 million in 2012). The EBITDA target was exceeded, EBITDA standing at EUR 7.3 million (EUR 7.2 million in 2012). Operating expenses increased by EUR 1.8 million in Most of this was due to the quantitative growth in electricity supply and fuel acquisition cost increases. The most significant investments during the year involved measuring equipment as well as the repair and new construction of district heating and electricity network connections. In total, investments amounted to EUR 8.1 million (EUR 9.5 million in 2012). The Group s equity ratio and liquidity are still fairly good and enable the company to invest in growth. 30

31 Outlook The Kerava Energy Group has made continuous development a strong element of its corporate culture. This was shown in The market price of electricity remained exceptionally low in the Nordic market. The general economic recession will probably keep the market price of electricity low during the next few years, which will keep the electricity production economy challenging for some time to come and, if it continues for a long period, will also curb all investments in energy production. The Kerava Energy Group will nevertheless continue to actively seek opportunities to increase self-sufficiency in production, especially in energy production that is renewable and emission free. A number of products such as these are under way and the company will invest in them in future years too. Growth in the areas in which the Group mainly operates has been better than expected, but it is estimated to be moderate in the next few years, however. Growth in electricity sales is expected to slow throughout Finland. In the next few years, the Group will have significant growth opportunities both in its area of operations and in the neighbouring environment, and preparation is being undertaking actively. The company will continue to devote considerable effort to investment planning in the coming years to ensure sufficient investment capability to implement programmes to maintain the condition of existing production and distribution capacity and for investments required for growth without compromising the Group s liquidity. The activities are progressing well, in line with our strategy. On the whole, the Kerava Energy Group s outlook is excellent and stable. Net turnover for 2014 is expected to remain at the 2013 level. EBITDA and profit are expected to decline somewhat, as the company does not, in this economic environment, want to pass on all of the cost increases to customers through prices. In this way, we also support competitiveness in the economic areas of the main areas in which we operate in increasingly fierce competition. On the whole, the Kerava Energy Group s outlook is excellent and stable. The year 2013 showed that the organisation is capable of genuinely carrying responsibility and rapidly responding to the changes taking place in the market at an accelerated rate. For this I would like to personally thank the Group s entire personnel. Our goal is to improve our customers operating prerequisites and competitiveness by providing economically and environmentally efficient products and services, whilst minimising disruption experienced by our customers. Our ability and desire to meet these objectives is still strong. Jussi Lehto Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus 31

32 2013