SISÄLTÖ. VD s översikt CEO s review

Transkriptio

1 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT VUOSIKERTOMUS 2012

2

3 SISÄLTÖ Toimitusjohtajan katsaus Toiminta-ajatus, strategiset valinnat ja avainluvut Toiminnan kehittäminen Yhteenveto toimintavuodesta 2012 Energialiiketoiminta Verkkoliiketoiminta Tuotantoliiketoiminta Konsernipalvelut Ihmiset päätösten takana Tilastoja graafisina esityksinä VD s översikt CEO s review

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Toiminta-ajatuksemme merkitys vahvistui Kansainvälisillä ja eurooppalaisilla markkinoilla talouden epävarmuudet jatkuivat vuonna Panostimme monin onnistunein keinoin markkinoiden voimakkaisiin vaihteluihin ja suojasimme menestyksekkäästi asiakkaitamme merkittäviltä energiamarkkinoiden riskeiltä. Pyrimme tekemään pitkäjänteisiä ratkaisuja kaikilla toiminta-alueillamme suojataksemme asiakkaitamme, minkä lisäksi omistajamme on päättänyt vahvistaa talousalueensa taloudellista kilpailukykyä ja kuluttajien hyvinvointia edellyttämällä meiltä osinkovirtojen sijaan edullisia energiatariffeja. Vuosi 2012 todisti, että nämä toiminta-ajatukset tuottavat parhaan lisäarvon asiakkaillemme. Mahdollisimman vähän häiriöitä asiakkaille Investoimme merkittävästi verkostojen toimintavarmuuden parantamiseen. Tämän työn tulokset koettiin konkreettisesti, kun asiakkaamme välttyivät pitkiltä katkoilta, vaikka myrskyt riepottelivat eteläistäkin Suomea. KannammE EnErgIamarKKInOIDEn riskit asiakkaidemme puolesta 4 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT

5 Myös tuotantolaitostemme tekniseen kuntoon panostettiin. Tuotantomme onnistuikin varsin hyvin huolimatta biovoimalaitoksemme turbiinin teknisistä ongelmista. Uusiutuvien energiamuotojen osuus vahvistui edelleen muodostaen jälleen tuotannollemme vahvan ympäristöystävällisen kotimaisen pohjan. Ympäristöystävällisten tuotteittemme, biosähkön ja -lämmön sekä tuulisähkön myynti ylittikin odotuksemme. Konsernin talouden kehittyminen Keravan Energia -konsernin toimintavuoden 2012 taloutta rasittivat jonkin verran yleisen taloudellisen tilanteen haasteet, energiamarkkinoiden jatkuvasti muuntuvat häiriöt ja biovoimalaitoksemme turbiinin tekniset ongelmat. Suurimpana rasitteena olivat silti jatkuvasti kasvavat kustannukset, joista merkittävimmät tulivat erilaisten verojen ja ennen kaikkea kantaverkkomaksujen rajuista nousuista. Toiminta-ajatuksemme mukaisesti emme kuitenkaan vieneet kustannuksia suoraan asiakkaittemme maksettavaksi, vaan tehostimme edelleen myös omaa toimintaamme. Kustannusten noususta johtuen ei hinnankorotuksiltakaan kokonaan vältytty. Siitä huolimatta sähkötariffimme ovat edelleen selkeästi Suomen edullisimpia. Konsernin liikevaihto oli 69,4 miljoonaa euroa (61,9 miljoonaa euroa vuonna 2011). Vaikka tulostavoitteista jäätiin jonkin verran, ylsimme kuitenkin varsin kohtalaiseen tulokseen. Konsernin käyttökate oli 7,3 miljoonaa euroa (6,3 miljoonaa euroa vuonna 2011). Liiketoiminnan kulut kasvoivat 6,5 miljoonaa euroa vuonna Tämä johtui pääosin sähkön määrällisestä kasvusta ja polttoaineiden hankintakulujen noususta. Vuoden 2012 merkittävimmät investoinnit kohdistuivat mittalaitteisiin sekä kaukolämpö- ja sähköverkkoyhteyksien kunnostamiseen ja uudisrakentamiseen. Kaikkiaan investoinnit olivat 9,5 miljoonaa euroa (9,5 miljoonaa euroa vuonna 2011). Konsernin omavaraisuus ja maksuvalmius ovat edelleen kohtalaiset ja mahdollistavat panostamisen kasvuun. Tulevaisuuden näkymät Keravan Energia -konsernissa pyritään jatkossakin vahvasti suojautumaan energiamarkkinoiden häiriöiltä, ja kulutuksen heilahteluihin varaudutaan entistä paremmin kehittämällä polttoainehankinnan prosesseja ja tuotannonohjausta. Sähkön markkinahinta oli vuonna 2012 poikkeuksellisen alhainen pohjoismaisilla markkinoilla; Suomessa sitä kuitenkin nosti aluehintaero. Alhainen markkinahinta tulee tekemään sähköntuotannon taloudesta haasteellista, mikä pitkällä aikavälillä jarruttaa kaikkea investoimista energiantuotantoon. Keravan Energia -konserni etsii kuitenkin edelleen aktiivisesti mahdollisuuksia kasvattaa tuotannollista omavaraisuutta erityisesti uusiutuvalla ja päästöttömällä energiantuotantotavalla. Tällaisia hankkeita on meneillään useita, ja niihin panostetaan tulevina vuosina. Konsernin päätoimialueilla kasvu on ollut odotettua parempaa. Arvioiden mukaan lähivuosina kasvu on kuitenkin maltillista ja sähkön myynti kasvaa koko Suomen alueella tasaisesti. Toiminta etenee hyvin strategiamme mukaisesti ja investointitoiminta on suunnitelmallista. Kokonaisuutena Keravan Energia -konsernin tulevaisuuden näkymät ovat hyvät ja vakaat. Vuoden 2013 liikevaihdon ennakoidaan kasvavan ja käyttökatteen ja tuloksen jonkin verran paranevan vuoden 2012 tasosta. Tavoitteenamme on parantaa asiakkaittemme toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tuottamalla taloudellisesti ja ympäristömme kannalta tehokkaita tuotteita ja palveluita asiakkaittemme kokemat häiriöt minimoiden. Kykymme ja halumme täyttää nämä tavoitteet on edelleen vahva. Jussi Lehto VUOSIKERTOMUS

6 STRATEGISET VALINNAT JA AVAINLUVUT Toiminta-ajatus ja strategiset valinnat Keravan Energia -yhtiöt muodostuvat emoyhtiö Keravan Energia Oy:stä ja tytäryhtiö Etelä-Suomen Energia Oy:stä. Toimitamme asiakkaillemme sähköä, kaukolämpöä ja maakaasua sekä niiden käyttöön liittyviä asiantuntijapalveluita. Keravan Energia -yhtiöt toimivat pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ja myyvät sähköä koko Suomen alueella. Päätoiminta-alueemme ovat Kerava, Sipoo, Itä-Helsinki ja Karkkila. Keravan Energia -yhtiöiden omistajat tulouttavat yhtiön tehokkuuden ja tuottavuuden paikallisen talousalueen elinkeinoelämän ja asukkaiden eduksi edullisina energiapalveluina. Avainluvut milj. Liikevaihto 69,4 61,9 Tulos ennen satunnaisia eriä 2,7 1,0 Investoinnit ja pitkäaikaiset sijoitukset 9,5 9,5 Taseen loppusumma 129,0 123,5 GWh Sähkön myynti Sähkön siirto Kaukolämmön ja prosessihöyryn myynti Kaasun myynti Asiakasmäärät Sähkön siirto ASIAKASLUPAUKSET TARJOAMME PARASTA PAIKALLISTA PALVELUA meillä on aina aikaa asiakkaillemme meidät TunneTaan ja meidät TunnisTeTaan Yksi YhTeYdenoTTo riittää Lämpö Kaasu Henkilökunta keskimäärin (osa-aikaiset muutettu kokoaikaisiksi) Sähkön siirto 16 % Sähkön myynti 38 % Lämmön myynti 42 % Kaasun myynti 2 % Sivutoiminta 2 % 57,7 milj. 61,9 milj. 69,4 milj. Liikevaihto (M ) Liikevaihdon jakauma 6 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT

7 TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kiihtyvä muutostahti ja energiatarpeen kasvu haasteena Alati kiihtyvä energiayhtiöiden toimintaympäristön muutostahti ja siihen liittyvät tapahtumat tuovat haasteita myös Keravan Energia -yhtiöiden toimintaan ja toiminnan suunnitteluun. Hyvä esimerkki tästä on sähkön, polttoaineiden ja päästöoikeuksien markkinahintojen vaihtelu. Toimintaan vaikuttavat myös EU:n ilmastotavoitteet, joiden myötä kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisätä. Nämä tavoitteet pannaan Suomen lainsäädännössä täytäntöön vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian tuet muuttuivat jälleen puupolttoaineilla tuotetun sähkön syöttötariffin osalta. Keravan Energia -yhtiöiden toiminta-alueella energiantarpeen kasvu tulee jatkumaan voimakkaana. Varsinkin Sipoossa ja Helsingin itäosissa kasvun odotetaan olevan lähivuosina merkittävää, kun alueiden kasvuhankkeet lähtevät käyntiin. Keravan Energia -yhtiöiden merkittävimmät lähivuosien investointitarpeet liittyvät sähkö- ja kaukolämpöverkkojen laajentamiseen, vahvistamiseen ja peruskorjaamiseen. Näin vastataan kasvaneeseen kysyntään ja parannetaan käyttövarmuutta. Investointien ja investointitarpeiden hallitsemiseksi panostetaan omaisuuden hallintaan tällä tarkoitetaan saneerauksen ja kunnossapidon optimointia yhdessä kasvun hallinnan kanssa. Kiivas toimintaympäristön muutostahti asettaa suuria haasteita niin talouden hallinnalle ja suunnittelulle kuin asiakaspalvelun järjestelmille. Vuonna 2012 solmittiin sopimus uuden asiakastietojärjestelmän hankinnasta. Toiminta Keravan Energia -yhtiöissä on organisoitu kolmeen tulosvastuulliseen liiketoimintaan ja kahteen kustannusvastuulliseen palvelutoimintaan. Toimintaa tukevat lisäksi eri teemoihin liittyvät, läpi organisaation kootut ryhmät. Toiminnan tehostamiseksi aloitettiin vuonna 2012 kaikkien toimintaprosessien systemaattinen analysointi. Kaiken muun kehitystyön perustana on osaava ja motivoitunut henkilöstö. Henkilöstön kehittämiseen ja kouluttamiseen panostetaankin edelleen merkittävästi. Vuonna 2012 jatkettiin koko henkilöstöä koskevaa kehitysohjelmaa, jossa käsitellään mm. henkilöstökyselyissä esiin nousseita teemoja. Kehitysohjelman palautteen sekä henkilöstökyselyn tulosten perusteella Keravan Energia -yhtiöissä käynnistettiin esimiehille suunnattu kaksivuotinen valmennusohjelma. VUOSIKERTOMUS

8 YHTEENVETO TOIMINTAVUODESTA 2012 Keravan Energia -yhtiöiden ympäristöpolitiikka Käytämme toiminnassamme taloudelliset resurssit huomioiden ympäristöä mahdollisimman vähän rasittavia ratkaisuja. Kannustamme ja opastamme asiakkaitamme energiansäästöön. Hyödynnämme omassa työskentelyssämme säästöä tuottavia menetelmiä ja toimintatapoja. Panostamme tuotannossamme uusiutuvan energian käyttöön rakentamalla omia tuotantoyksiköitä ja yhteisyritysten kautta. Huomioimme johtoverkkojen sijoittelussa ja rakenteissa ympäristön vaatimukset tarkoituksenmukaisella tavalla. Sitoudumme toimintamme aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentämiseen sekä jatkuvaan kehitystyöhön sekä ympäristö- että laatuasioissa. Huolehdimme, että organisaatiomme on aina tietoinen toimintaamme kohdistuvista lakisääteisistä vaatimuksista, joita sitoudumme myös noudattamaan. Tiedotamme sidosryhmillemme säännöllisesti ympäristöasioidemme tason. Edellytämme yhteistyökumppaneiltamme laadukasta ja ympäristön huomioon ottavaa toimintaa. BIOPOLTTOAINEET JA TEHOKAS KIERRÄTYS OVAT YMPÄRISTÖVASTUUMME KULMAKIVIÄ 8 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT

9 Energiatehokkuustyö jatkuu Luontevana jatkotoimenpiteenä kaukolämpöalan energiansäästösopimukselle Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energia-alan energiatehokkuussopimukseen keväällä Vuonna 2012 jatkettiin mm. panostamista kaukolämmön jakeluhäviöiden pienentämiseen uusimalla vanhoja kaukolämpöjohtoja yhteensä yli 1,4 km. Pienentyneiden lämpöhäviöiden myötä vuosittainen primäärienergian tarve pienenee n. 420 MWh ja CO2 -päästöt alenevat n. 70 t. Lisää puuta, vähemmän hiilidioksidia Vuonna 2012 Keravan Energia Oy tuotti Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa sähköä sekä kauko- ja prosessilämpöä yhteensä 540,3 GWh. Edellistä kylmempi vuosi kasvatti lämmön myyntiä 6,3 %. Tuotannosta 412,8 GWh oli kaukolämpöä, 67,8 GWh prosessihöyryä ja -lämpöä sekä 59,7 GWh sähköä. Vuosi 2012 oli Keravan biovoimalaitoksen kolmas täysi toimintavuosi. Energian tuotannon puupolttoaineiden osuus Keravalla kasvoikin 10 prosenttiyksikköä ollen lopulta 65,4 %. Turpeella tuotettiin energiasta 17,5 % ja maakaasulla käytännössä loput, n. 15,5 %. Konsernitasolla maakaasun osuus laski 3,9 prosenttiyksikköä vuodesta 2011 ollen nyt 27,9 %. Kiinteiden kotimaisten polttoaineiden osuus nousi vastaavasti 69,3 prosenttiin. Karkkilassa vastaava osuus käytetyistä polttoaineista oli 79,2 %. Energiantuotanto Sipoossa perustuu edelleen lähes kokonaan maakaasuun. Tuotannon volyymi kasvoi kaikissa kolmessa toimintakunnassa. Tämän johdosta absoluuttiset laskennalliset päästömäärät ilmakehään kasvoivat kautta linjan. Poikkeuksen tekivät hiilidioksidipäästöt, jotka laskivat toisena vuonna peräkkäin (-15 % v. 2012) johtuen puupolttoaineiden käytön lisäämisestä. Tuotettuun energiamäärään suhteutetut päästömäärät (ominaispäästöt) pysyivät Sipoossa ja Karkkilassa likipitäen entisellään. Keravalla typenoksidien, rikkidioksidin ja hiukkasten ominaispäästöt nousivat hieman energian tuotantoon käytetyn puun osuuden kasvaessa, hiilidioksidin ominaispäästöt laskivat selvästi. Tehokasta kierrätystä Vuonna 2012 toimitettiin kierrätykseen, edelleen käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi noin tonnia tavanomaisia jätteitä ja noin 12,8 tonnia ongelmajätteitä. Määrällisesti eniten jätettä syntyi turpeen ja puupolttoaineiden poltosta Keravalla ja Karkkilassa: yhteensä noin tonnia lento- ja pohjatuhkaa. Biovoimalaitoksen ja Ylikeravan voimalaitoksen tuhkat hyödynnettiin maanrakentamisessa. Kierrätykseen, muuhun hyötykäyttöön tai kaatopaikalle kelpaavaa jätettä syntyi koko konsernin osalta vuonna 2012 seuraavasti: metalliromua ja kaapeleita 59,3 tonnia, rakennusjätettä 53,1 tonnia, kuivajätettä ja muita yhdyskuntajätteitä 31,0 tonnia, pahvia ja paperia 14,0 tonnia, biojätettä 5,0 tonnia sekä sähkö- ja elektroniikkaromua 2,9 tonnia. Ongelmajätteet toimitettiin asianmukaisesti edelleen käsiteltäväksi käsittelyluvan omaaville yrityksille. Suurimmat yksittäiset jakeet olivat öljyiset vedet 8,4 tonnia sekä pesuainejätteet 1,9 tonnia. Lisäksi jatkokäsittelyyn toimitettiin pienempiä määriä mm. jäteöljyjä, kiinteitä öljyisiä jätteitä, elohopeapurkauslamppuja ja akkuja. VUOSIKERTOMUS

10 ENERGIALIIKETOIMINTA Sähkön myyntihinnat Suomen edullisimpia Keravan Energia -yhtiöiden pitkän ajan tavoitteena on turvata oman toiminta-alueen asiakkaille mahdollisimman edullinen ja vakaa sähkön hinta. Toiminta-alueen ulkopuolinen myynti hinnoitellaan asiakasystävällisesti, mutta markkinalähtöisesti. Konsernin sähkön kokonaismyynti oli 541 GWh eli 8,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Oman alueen ulkopuolelle sähköä myytiin 206,9 GWh. Sähkön toistaiseksi voimassa olevia myyntihintoja ei kertomusvuoden aikana korotettu. Myyntihinnat kuuluvatkin Suomen edullisimpiin. Asiakkaiden ympäristötietoisuus on selvästi lisääntynyt, minkä ansiosta tuuli- ja biosähkön sekä biolämmön myynti jatkoi kasvuaan. Monipuolista sähkönhankintaa Sähköä hankittiin kertomusvuonna 541 GWh, josta 399,6 GWh Keravan Energia Oy:lle ja 141,4 GWh Etelä-Suomen Energia Oy:lle. Pääosa sähköstä, yhteensä 343 GWh, hankittiin Suomen Voima Oy:n välityksellä. Tästä määrästä voimalaitososuussähköä oli 18 % ja markkinasähköä 82 %. Oman vastapainetuotannon määrä oli 64 GWh. Lisäksi tukkuostoa oli 133 GWh. Tuulisähköä hankittiin 2,4 GWh. Suojauspolitiikka vakauttaa hinnat Sähkön markkinahinta oli keskimäärin 36,6 /MWh, joka on 12,6 alle edellisvuoden hintatason. Vesitilanne oli Pohjoismaissa hyvä, mikä piti markkinahinnan alhaisena. Aluehintaero oli kuitenkin korkeahko 5,4, mikä johtui siirtoyhteyksien vikaantumisista ja Venäjän tuonnin vähäisyydestä. Sähkökaupan tulos 10 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT

11 Omavarainen ENERGIANTUOTANTOMME ON KASVUSSA Tulevaisuuden näkymät hyvät Vesitilanne on normalisoitunut, ja odotettavissa on sähkön markkinahinnan kääntyminen nousuun. Sähkönhankinta on suojattu seuraavaksi vuodeksi myös mahdollisten hintapiikkien osalta, joita Venäjän tuonnin heilahtelu aiheuttaa. Suojauskustannusten nousun ja turvepulan vuoksi myyntihintoja joudutaan korottamaan vuoden 2013 alusta n. 0,5 c/kwh. Biovoimalaitoksen olemassaolo sekä tuulivoiman ja ydinvoiman lisäosuudet vähentävät omalta osaltaan markkinasähköriippuvuutta tulevina vuosina. Voimalaitososuuksien (erityisesti hiilidioksidittomien) lisääminen on jatkossakin tärkeä strateginen tavoite, jolla pyritään turvaamaan edullisen sähkön saanti ja vähentämään markkinariippuvuutta entisestään. oli hyvä ja hieman budjetoitua parempi. Sähkönhankintaa suojataan pienissä erissä pitkälle tulevaisuuteen tavoitteena jatkuvasti vakaa ja edullinen hintataso asiakkaillemme. Mukana asiakkaiden arjessa Asiakastilaisuuksia järjestettiin perinteiseen tapaan. Olimme mukana valkosipulimarkkinoilla ja Sipoon messuilla. Energiansäästöviikolla toimitalossa oli koko viikon kahvitarjoilu ja asiakkaille jaettiin energiansäästöön liittyvää materiaalia. Maaliskuussa Kaukon päivänä vietettiin jo perinteeksi muodostunutta avoimien ovien päivää Keravan biovoimalaitoksella. Elokuussa pelattiin Keravan Energia Golf -turnaus Talman Master-kentällä, ja joulukuussa järjestettiin perinteinen joululounas Söderkullan kartanossa suurasiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Olimme myös näkyvästi mukana Metropolijuna-tapahtumassa, missä MTV3 lähetti Huomenta Suomi -ohjelman Keravan asemalta. Urheiluseurojen juniorityötä tuettiin entiseen tapaan, ja paikallisen koripalloseuran molemmat edustusjoukkueet pelasivat nimellä Keravan Energia Team. Omakoti- ym. yhdistykset pitivät kokouksiaan toimitiloissamme ja saivat samalla tietoa yhtiön toiminnasta. Asiakaslehti ilmestyi kaksi kertaa. Paikallislehdissä oli lukuisia artikkeleita ajankohtaisista asioista. Oman alueen asiakkaita myös heräteltiin tarkistamaan, etteivät he maksa sähköstään tarpeettoman paljon ulkopuoliselle myyjälle puhelimessa tehdyn sopimuksen perusteella. Tämä tempaus sai runsaasti kiitosta asiakkailta, ja moni palasikin takaisin edullisille listahinnoillemme. VUOSIKERTOMUS

12 VERKKOLIIKETOIMINTA Edellisten vuosien suurten Myrskyjen jälkeen palattiin 2012 normaaliin talveen Vuosi 2012 oli viime vuosia helpompi sähköverkostolle Edelliset vuodet ovat olleet sähkönsiirrolle poikkeuksellisia ankarien talvisäiden ja suurmyrskyjen takia. Vuonna 2012 palattiin normaaliin talveen, eikä suuria myrskyjä ollut lukuun ottamatta Antti-myrskyä marraskuun lopussa. Sähkönsiirron energia verkostohäviöineen kasvoi Keravan Energia -yhtiöiden jakelualueilla 4,5 % ja oli 520 GWh (498 GWh v. 2011). Sähkönsiirron liikevaihto oli Keravan Energia Oy:ssä 5,5 (5,0) milj. euroa ja Etelä-Suomen Energia Oy:ssä 5,8 (5,3) milj. euroa. Liikevaihdon kasvu johtui lisääntyneestä siirtomäärästä sekä hinnankorotuksesta vuoden alussa. Investointeja sähköverkkoon tehtiin Keravan Energia -yhtiöiden alueella yhteensä 6,2 milj. euron arvosta vuonna Sipoossa parannettiin saariston sähkönjakelua Suurimmat investointikohteet Sipoon alueella olivat saariston merikaapeleiden saneeraukset ja parannukset. Sekä Eestiluotoon että Kalvön saareen vedettiin uudet vahvat merikaapelit, joilla varmennetaan näiden saarien sähkönsaantia. Jakeluverkostossa jatkettiin verkoston kunnon ja siirtokyvyn parantamista. Tärkeimpänä rakennuskohteena oli Taasjärven uusi asemakaava-alue, jossa rakennettiin kaksi puistomuuntamoa sekä kaapeloitua pienjänniteverkkoa. Nikkilässä Brobölentien varressa sijaitseva vanha, historiallinen muuntoasema otettiin uudelleen käyttöön ja saneerattiin moderniksi erotinasemaksi. Lisäksi etäluettavien mittareiden asennukset aloitettiin Sipoon osalta Pohjois-Paippisista, ja ne jatkuvat vuoden 2013 puolella koko jakelualueellamme. Keravalla asennettiin suurin osa etäluettavista mittareista Etäluettavien mittareiden asennukset aloitettiin vuonna 2012, ja ne saadaan vakituisten asuntojen osalta valmiiksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Keravalla suurin osa etäluettavista mittareista saatiin asennettua vuoden 2012 aikana; vuoden lopussa etäluennan piirissä oli noin asiakastamme (noin 81 % kaikista). Loput etäluettavat mittarit asennetaan alkuvuoden 2013 aikana. Sähkönjakeluverkossa suurimpina hankkeina olivat uuden Tarjoustalon liittäminen sähköverkkoon sekä siihen liittyvät verkon parannukset Jäspilässä. Lisäksi Keravalla saneerattiin Saviolla, Ahjossa sekä Kalevassa neljä puistomuuntamoa ja tehtiin parannuksia niiden pienjänniteverkkoihin. Etäluenta toi myös kehitystä tietojärjestelmiin Osana etäluettavien mittareiden massavaihtoprojektia asiakastietojärjestelmään tehtiin merkittäviä kehitysparannuksia. Lisäksi hankittiin integraatioalusta yksinkertaistamaan mittaustietojen siirtoa eri järjestelmien välillä, kuten energiamittauksen asiakasraportointi- sekä verkkotietojärjestelmiin. Ennen joulua 2012 asiakkaidemme käyttöön avattiin energiamittauksen raportointipalvelu nettipohjaisena sovelluksena. Raportointipalvelussa asiakas voi nähdä oman kulutuksensa aina tuntitasolle asti. 12 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT

13 Vuosi 2012 oli rauhallinen myrskyjen suhteen Vuosi 2011 muistetaan tapaninpäivän suurmyrskystä, jonka seurauksena iso osa Sipoon jakeluasiakkaistamme koki pitkiäkin sähkökatkoja. Vuonna 2012 oli vain yksi merkittävämpi myrsky marraskuun lopussa. Tällöin Antiksi ristitty myrskyrintama aiheutti mantereelle vain lyhyehköjä katkoja, mutta saaristossa oli pidempiä, useamman päivän katkoja. Tulevaisuuden näkymiä sähköverkostossa Vuonna 2012 alkoi uusi Energiamarkkinaviraston sähköverkkotoiminnan valvontajakso vuosille , joka edelleen kiristää verkkoyhtiöiden toimintaa ja tehokkuuden vaatimuksia. Lisäksi vuoden 2011 suurmyrskyjen seurauksena on todennäköisesti tulossa lakimuutoksia verkkoyhtiöiden toimitusvarmuusvaatimuksiin. Nämä yhdessä asettavat merkittäviä lisähaasteita sähköverkkoliiketoiminnalle lähivuosina. Vuonna 2013 merkittävin investointikohde ovat etäluettavat mittarit, joihin kohdistetaan suurin osa investointipanoksistamme. Jakeluverkostossa pyritään tekemään mahdollisimman paljon saneeraus- ja parannustöitä käytettävissä olevien varojen puitteissa. Vuoden 2013 jälkeen on suunnitteilla 110 kv:n verkon saneeraushankkeita seuraavien vuosien aikana, ja varaudumme myös uusiin sähköasemiin sähkönjakelun käyttövarmuuden kehittämiseksi. Jakeluverkoston kaapelointia ja koppimuuntamoiden rakentamista jatketaan edelleen, ja tämä näkyy tulevaisuudessa entistä harvempina ja lyhyempinä sähkökatkoina.

14 TUOTANTOLIIKETOIMINTA Keravan Energia Oy toimitti kertomusvuonna toiminta-alueillaan Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa ympäristöystävällistä kaukolämpöä ja teollisuuden prosessihöyryä yhteensä 433,1 GWh. Edellisvuoteen verrattuna myynti kasvoi 6,3 %, pääasiassa kylmän joulukuun vuoksi. Sähkön ja kaukolämmön tuotanto Lämmöntuotanto omissa tuotantolaitoksissa oli 256,7 GWh ja hankinta Keravan Lämpövoima Oy:n biovoimalaitokselta 223,9 GWh. Sähköä tuotettiin kolmessa lämmitysvoimalaitoksessa yhteensä 2,8 GWh ja biovoimalaitoksessa 56,9 GWh. Paikallisen sähköntuotannon määrä vastaa 11,8 %:n osuutta konsernin koko sähkönhankinnasta. Energiantuotannossa kotimaisten polttoaineiden osuus oli merkittävä. Puupolttoaineiden osuus oli 52 % ja turpeen osuus 17 %. Maakaasun osuus laski edelleen jääden 28 %:iin. Keravan biovoimalaitos tuotti pääosan eli 65 % keravalaisten kiinteistöjen tarvitsemasta kaukolämmöstä. Karkkilassa alettiin tuottaa kaukolämpöä polttamalla turpeen rinnalla myös puuta. Kokeilujen perusteella puun polttamista jatketaan myös vuonna Kiinteän kotimaisen polttoaineen osuus oli 79 % kaukolämmön tuotannosta. Sipoossa maakaasun osuus lämmöntuotannon polttoaineista oli lähes 100 %. Polttoaineiden verotusmuutoksen ja kustannustason nousun vuoksi kaukolämmön energiamaksuja korotettiin vuoden 2012 alussa Keravalla 8,3 %, Sipoossa 9,8 % ja Karkkilassa n. 6,5 %. Kaukolämmön hintataso säilyi edelleen kilpailukykyisenä kiinteistökohtaiseen lämmitykseen verrattuna. Kaukolämpöverkko Rakennustoiminta kaukolämmön toiminta-alueilla oli edelleen aiempia vuosia rauhallisempaa. Verkon perusparannusmäärä nousi selvästi edellisvuodesta. Uusia kiinteistöjä liitettiin kaukolämpöön yhteensä 22 kpl. Kaukolämmitettävä rakennustilavuus Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa oli kertomusvuoden päättyessä yhteensä 9,99 milj. rak.-m3. Kaukolämpöjohtoja rakennettiin kertomusvuoden aikana yhteensä m. Tästä määrästä m rakennettiin verkon uusimiseksi vaurioiden ja perusparannusten takia. Maakaasun jakelu Maakaasun suoramyynti teollisuudelle sekä Sorsakorven ja Levonmäen asuntoalueiden kiinteistöjen lämmitykseen oli kertomusvuonna 25,8 GWh. Maakaasuasiakkaiden lukumäärä vuoden lopussa oli 183. Maakaasun energiamaksua korotettiin 9,8 % ja siirtomaksua 3,0 % vuoden 2012 alusta alkaen. Syynä olivat hankintakustannusten kasvaminen ja erityisesti valmisteveron kiristyminen. Merkittävät investoinnit ja kehityshankkeet Merkittävimmät investoinnit liittyivät olemassa olevan tuotantokapasiteetin kunnostamiseen Keravalla ja Sipoossa. Keravalla jatkettiin kaukolämpöverkon laajentamista ja perusparannusta. Investointina alueelle rakennettiin siirrettävä lämpökeskus projektin alkuvaiheen lämmöntuotantoa varten. 14 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT

15 Biovoimalaitoksen tuotantovuosi Keravan Lämpövoima Oy:n biopolttoaineita käyttävä voimalaitos tuotti vuoden 2012 aikana sähköä 56,9 GWh ja lämpöä 223,9 GWh. Voimalaitos käyttää polttoaineina kotimaista metsähaketta ja turvetta. Polttoaineiden saatavuus on ollut hyvä, ja yhteistyö polttoainetoimittajien kanssa on sujunut ongelmitta. Voimalaitos toimii omakustannusperiaatteella. Sen tuottama sähkö ja lämpö tulevat täysimääräisenä Keravan Energia Oy:n käyttöön. Keravan Energia Oy toimittaa voimalaitoksen tarvitsemat käynnissäpitopalvelut. Lämmöntuotanto onnistui vuoden 2012 aikana varsin hyvin, ja häiriöt jäivät hyvin vähäisiksi. Sähköntuotanto oli edelleen varsin ongelmallista turbiiniongelmien takia. Ongelmien perussyyn selvittämistä jatketaan edelleen. Tulevaisuuden näkymät Kaukolämmön osalta haasteena on kaukolämmityksen aseman säilyttäminen muihin lämmitysmuotoihin nähden. Jotta asema voidaan säilyttää, polttoaineet tulee valita oikein. Se edellyttää myös aktiivista vaikuttamista poliittiseen päätöksentekoon ja kaavoitukseen. Keravan Energia tulee edelleen jatkamaan kotimaisten polttoaineiden puolestapuhujana sekä painottamaan polttoainevalinnoissaan uusiutuvaa ja kotimaista energiaa. Keravan kaupungin lämmöntarve ei ennusteiden mukaan juurikaan kasva tulevaisuudessa, ja merkittävimmät kasvuodotukset kohdistuvat Sipoon alueelle. Lisäksi uutena aluevaltauksena voidaan pitää neuvottelukumppanuutta Tuusulan Rykmentinpuiston mahdollisena energiantoimittajana. Lähitulevaisuudessa Keravan Energia panostaa voimakkaasti Rykmentinpuiston potentiaalisiin energiaratkaisuihin. KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ LISÄÄNTYI JÄLLEEN

16 16 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT

17 KONSERNIPALVELUT Kehittyvät asiakaspalvelut Noin kolmannes asiakkaista on siirretty arviolaskutuksesta todelliseen kulutukseen perustuvaan laskutukseen. Kulutuksen mukaiseen laskutukseen siirtyminen jatkuu, kun etäluettavia mittareita asennetaan. Asiakkaat ovat ottaneet omakseen ympäristöystävällisen ja kustannustehokkaan e-laskun, ja myös muiden sähköisten palveluiden käyttö on lisääntynyt. Bio- ja tuulisähkön kysyntä on kasvanut. TARJOAMME ASIAKKAILLEMME PAIKALLISTA JA NYKYAIKAISTA PALVELUA. Tehostunut taloudenhallinta Talouden ja kassatilanteen raportointiin ja ennustamiseen on kiinnitetty edelleen erityistä huomiota. Controller-toiminta on vakiintunut käytäntöön, ja erityisesti ennusteiden tarkkuus on kehittynyt. Työlaskutuksessa on otettu käyttöön verkkolasku. Henkilöstön osaamiseen ja tuottavuuteen panostetaan Koko henkilöstön kattava kehittämisohjelma jatkui teemalla Keravan Energian tapa toimia. Konsernin esimiesasemassa olevat henkilöt osallistuivat lähijohtamistaitojen kehittämiskoulutukseen, joka jatkuu vielä vuonna Palkanlaskennassa valmisteltiin käyttöönotettavaksi vuodenvaihteessa uusi Mepcon toimittama palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon järjestelmä. Henkilöstöhallinnon eri osa-alueita otetaan käyttöön vähitellen vuoden 2013 aikana. Henkilöstön terveydenhoitoa on kehitetty, ja sairauspoissaolot ovat pysyneet varsin kohtuullisessa 3,5 %:ssa (3,5 %). Keski-ikä konsernissa on 44 (45) vuotta. Liikuntaan panostetaan edelleen, ja liikuntaseteleiden käyttö kasvoi 18 % edellisestä vuodesta. Henkilöstökerho Hupiklupi toimi aktiivisesti, ja vuoden aikana järjestettiin liikunnallisia ja henkilöstön yhdessäoloon liittyviä tapahtumia. Konsernin henkilöstön kokonaismäärä oli yhteensä 109 (109). Toimihenkilöiden osuus oli 64 (62) ja työntekijöiden osuus 45 (47). Henkilöstöstä osa-aikaisia oli 6 (7) ja määräaikaisia 11 (11). VUOSIKERTOMUS

18 IHMISET PÄÄTÖSTEN TAKANA JOHTORYHMÄ Lars Horn Paavo Kainulainen Jussi Lehto Osmo Auvinen Raili Niemenmaa Heikki Hapuli kehitysjohtaja johtaja, toimitusjohtaja johtaja, talousjohtaja johtaja, energialiiketoiminta verkkoliiketoiminta tuotantoliiketoiminta 18 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT

19 HALLITUS Vas. Erkki Hult, Aila Lehtinen, Kalervo Nieminen (pj.), Anu Heikkilä, Pertti Sorsa (vpj.), Hanna Järvenpää, Lauri Saloriutta ja Marja-Liisa Nykänen. Kuvasta puuttuvat Bengt Wiik ja Joni Yli-Villamo. HALLINTONEUVOSTO Erik Sartorisio (pj.), Soile Haukkaluoma, Annikki Halme, Lea Heino, Jaana Heinonen, Jukka Hjelm, Veli-Matti Koho, Juha Laavola, Jüri Linros, Erkki Puttonen, Bo Ranta, Markku Rintala, Pauli Saarinen, Risto Sintonen, Pekka Syvänen, Kalevi Westerlund, Eeva Kaarina Virtanen ja Elise Väyrynen VUOSIKERTOMUS

20 Polttoaineiden käyttö 657 GWh Sähkön ja lämmön oman tuotannon ominaispäästöt CO g/kwh NOx 471 mg/kwh Puhdas puu 52 % Raskas polttoöljy 3 % Maakaasu 28 % Turve 17 % Kevyt polttlöljy 0 % Biokaasu 0 % Kivihiili 0 % Muu KPA 0 % SO mg/kwh Hiukkaset 34 mg/kwh Sähkön hankinnasta aiheutuneet hiilidioksidipäästöt ja käytetty ydinpolttoaine CO g/kwh Käytetty ydinpolttoaine 0,6 mg/kwh Energian tuotanto 540 GWh Toiminnassa syntyneet jätteet Tavanomaiset jätteet Kaukolämpö Kerava 58 % Kaukolämpö Sipoo 13 % Kaukolämpö Karkkila 6 % Sähkö Kerava 11 % Prosessilämpö Kerava 7 % Prosessilämpö Sipoo 5 % Sähkö Sipoo 0 % Kauko- ja prosessilämmön hankinta 481 GWh _ Lento- ja pohjatuhka Metalliromu Rakennusjäte Kuivajäte Paperi ja pahvi Muu yhdyskuntajäte Biojäte Sähkö- ja elektroniikkaromu YHTEENSÄ ONGELMAJÄTTEET Öljyiset vedet Pesuainejätteet 7 823,0 t 59,3 t 53,1 t 25,6 t 14,0 t 5,4 t 5,0 t 2,9 t t 8,4 t 1,9 t Loisteputket ja elohopealamput 0,8 t Kiinteät öljyiset jätteet 0,6 t Biovoimalaitos 47 % Maakaasukattilat 34 % Kiinteän polttoaineen kattilat 15 % Kaasuturbiini- ja kaasumoottorivoimalaitokset 1 % Raskas- ja kevytöljykattilat 3 % Biokaasu 0 % Sähkön hankinnan polttoaineet 541 GWh _ Liuotin- ja maalijätteet Lyijyakut Jäteöljy YHTEENSÄ 0,6 t 0,3 t 0,2 t 12,8 t Energian tuotanto (GWh) ja sen päästöt tuotettua energiayksikköä kohti (g/mwh, CO2 kg/mwh) Fossiiliset ja turve yht. 39,9 % Uusiutuvat yht. 27,6 % Ydinvoima 32,6 % CO 2 NO x SO 2 Hiukkaset Tuotanto 20 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT

21 Sähkön myynti asiakasryhmittäin Kaukolämpöenergian myynti Asuinhuoneistot ja kiinteistöt 48 % Maatalous 1,1 % Jalostus 6,2 % Palvelu 30,5 % Julkinen kulutus 13,7 % Tilapäiskauppa 0,5 % Kerava Sipoo Karkkila Kaukolämmön myyntitulot asiakasryhmittäin Sähkön hankinta kuukausittain Pientalot 10 % Rivitalot 6 % Kerrostalot 27 % Liikerakennukset 11 % Julkiset rakennukset 16 % Teollisuus 30 % Sähkön myyntitulot tuotteittain / Kerava Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Markkinasähkön osto 52,5 % Oma tuotanto Alikeravan, Savion, Nikkilän ja Kelvon voimalaitokset 11,8 % Voimalaitososuussähkö 10,9 % Tilapäiskaupat 24,4 % Tuulisähkö 0,4 % Kotitaloussähkö 60,9 % Aikasähkö 24,0 % Tehosähkö 8,3 % Suurkäyttäjäsähkö 6,4 % Tilapäissähkö 0,3 % Sähkön hankinta ja huipputeho MW 150 Sähkön myyntitulot tuotteittain / Sipoo Huipputeho _ Kotitaloussähkö 50,4 % Aikasähkö 48,1 % Tehosähkö 1,0 % Suurkäyttäjäsähkö 0,0 % Tilapäissähkö 0,5 % Oma tuotanto Osto VUOSIKERTOMUS

22 vd s översikt Vi bär energimarknadens risker för våra kunders räkning Vår affärsidé ökade i betydelse Den ekonomiska osäkerheten på den internationella och europeiska marknaden fortsatte Vi vidtog en rad framgångsrika åtgärder för att gardera oss mot de kraftiga fluktuationerna på marknaden och lyckades skydda våra kunder mot de stora riskerna på energimarknaden. År 2012 bevisade även att vår affärsidé om att vi ska sträva efter att fatta långsiktiga beslut på alla våra verksamhetsområden för att skydda våra kunder ger mest mervärde för våra kunder. Det gör även det faktum att vår ägare har beslutat att inom sitt ekonomiska område stärka sin ekonomiska konkurrenskraft och konsumenternas välbefinnande genom att kräva prisvärda energitariffer av oss i stället för utdelningsflöden. Satsningar på minimering av de störningar som kunderna upplevt Vi fortsatte att satsa kraftigt på våra elnät genom stora investeringar i förbättrad driftsäkerhet. Även detta arbete gav resultat, vilket visade sig på ett konkret sätt när de stormar som även drabbade södra Finland inte medförde några längre elavbrott för våra kunder. Vi satsade kraftigt i tekniken i våra produktionsanläggningar. Trots tekniska problem med turbinen i vårt biokraftverk var produktionen relativt bra, och andelen förnybara energiformer stärktes ytterligare och utgjorde än en gång en stark, miljövänlig och inhemsk grund för vår produktion. Även försäljningen av våra miljövänliga produkter, bioelektricitet och -värme samt vindel, överträffade våra förväntningar. Koncernens ekonomiska utveckling Ekonomiskt belastades Kervo Energi-koncernens verksamhet 2012 i viss mån av utmaningar i det allmänna ekonomiska läget, ständigt skiftande störningar på energimarknaden, tekniska problem med turbinen i vårt biokraftverk, men framför allt av ständigt ökande kostnader, bland vilka de största berodde på de dramatiska höjningarna av olika skatter och framför allt stamnätsavgifterna. Enligt vår affärsidé strävar vid dock efter att inte direkt vältra över kostnaderna på våra kunder, utan vi fortsatte även vår kraftfulla satsning på effektivisering av vår egen verksamhet. På grund av kostnadsökningarna kunde vi dock inte heller slippa prishöjningar. Vår eltariff hör dock fortfarande klart till de mest prisvärda i Finland. Rörelsekostnaderna ökade med 6,5 miljoner euro under Detta berodde till största delen på större elinköp och ökade bränslekostnader. De viktigaste investeringarna under 2012 gjordes i mätapparater samt i upprustning och utbyggnad av fjärrvärme- och elnätsförbindelserna. Totalt gjordes investeringar för 9,5 miljoner euro (9,5 miljoner euro 2011). Koncernens soliditet och likviditet är fortfarande relativt god och möjliggör satsningar på tillväxt. Framtidsutsikter Kervo Energi-koncernen satsar fortfarande kraftigt på att skydda sig mot störningar på energimarknaden. Beredskapen för variationer i förbrukningen har stärkts ytterligare genom att man har förbättrat processerna för bränsleinköp och utvecklat produktionsstyrningen. Marknadspriset på el var extremt lågt under 2012 på den nordiska marknaden, medan skillnaden i områdespriset höjde priset i Finland. Det låga marknadspriset kommer att göra ekonomin för elproduktionen utmanande, och på lång sikt kommer detta att bromsa alla investeringar i energiproduktionen. Kervo Energi-koncernen kommer dock aktivt att fortsätta söka möjligheter att öka sin självförsörjning inom produktionen, framför allt med förnybar och utsläppsfri energiproduktion. Vi har flera pågående projekt som vi kommer att satsa på under de kommande åren. På koncernens huvudsakliga verksamhetsområden har tillväxten varit bättre än väntat, men tillväxten förväntas dock vara måttlig under de närmaste åren och ökningen i elförsäljningen i hela Finland vara jämn. Verksamheten fortsätter helt i linje med vår strategi och vår investeringsverksamhet är systematisk. På det hela taget är framtidsutsikterna goda och stabila för Kervo Energi-koncernen. Omsättningen 2013 beräknas öka och både rörelseresultatet före avskrivningar och resultatet beräknas bli bättre än Vi har fortsatt en stark förmåga och vilja att uppfylla vårt mål att förbättra våra kunders verksamhetsförutsättningar och konkurrenskraft genom att producera effektiva varor och tjänster på ett ekonomiskt sätt och med hänsyn till miljön, samtidigt som vi minimerar störningarna för kunderna. Koncernens omsättning var 69,4 miljoner euro (61,9 miljoner euro 2011). Vi nådde inte helt upp till resultatmålen, även om resultatet var acceptabelt. Koncernens rörelseresultat före avskrivningar var 7,3 miljoner euro (6,3 miljoner euro 2011). Jussi Lehto 22 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT

23 ceo s review We bear energy market risks on behalf of our customers The role of our business concept has grown even stronger Economic uncertainties continued during 2012 in the international and European markets. Using various successful means, we continued to focus on strong market fluctuations and succeeded in protecting our customers from significant energy market risks. In fact, 2012 proved that we are well able to produce the best added value for our customers thanks to both our business concept, with its aim of making long-term decisions in all our business areas for the protection of our customers, and the decision of our owner to strengthen economic competitive ability within the sector and enhance the consumers well-being by requiring us to apply affordable energy tariffs instead of generating large dividend flows. Focus on minimizing service disruptions We also continued to pay attention to our networks by investing significantly in improving the reliability of our operations. We were successful in this area, too. In practice, this became visible when customers were spared from long periods of disruption to service after storms which caused havoc even in the south of Finland. The technical condition of our production plants was another area of focus. Despite the technical difficulties with a turbine in our bioenergy plant, our production ran smoothly and the share of renewable energy forms grew, once again providing a robust, environmentally-friendly domestic basis for our production. All this meant that the sales of our environmentally-friendly products, bioelectricity, bio heating and wind electricity, exceeded our expectations. Financial development in the Group For 2012, the financial standing of Kerava Energy Group was strained, to some extent, by the challenges posed by the general economic situation, constantly changing disruptions on the energy markets, the technical difficulties experienced by our bioenergy plant turbine, but above all, by continuously increasing costs. The most significant cost increases were due to dramatic rises in various taxes and particularly in main grid fees. In line with our business concept, we strove however to prevent a direct transfer of these costs to our customers. Furthermore, we carried on with strong investment in streamlining our own operations. Due to the rise in costs, however, it was not possible to avoid price increases altogether, but our electricity tariffs are still by far the lowest in Finland. Operating expenses increased by EUR 6.5 million in The majority of this was due to an increase in the amount of electricity and increased fuel procurement costs. The most significant investments in 2012 were made in measuring equipment and the rebuilding and construction of district heating and electricity network connections. The Group s total investments came to EUR 9.5 million (EUR 9.5 million in 2011). The Group s equity ratio and liquidity are still adequate and allow for investments aiming for growth. Outlook for the future Kerava Energy Group continues to invest strongly in protection measures against energy market disturbances and to improve its preparedness against fluctuations in consumption by further developing fuel procurement processes and production control. In 2012, the market price of electricity was exceptionally low in the Nordic market, while in Finland it was higher due to regional price differences. The low market price will make the economics of electricity production challenging, and in the long-term, slow down all investment into energy production. Kerava Energy Group will, however, continue to actively look for opportunities to increase our self-sufficiency in production, particularly regarding renewable and emission-free energy production methods. We currently have several such initiatives underway, and we are going to invest into them further in the years to come. Growth in the Group s core business areas has exceeded expectations, but we assume that the growth will remain moderate for the next few years and that the sales of electricity will be steady throughout Finland. Our operations are proceeding well, in accordance with our strategy, and our investments are progressing as planned. All in all, Kerava Energy Group has a good and stable outlook for the future. We predict that turnover will increase in 2013, and that the operating margin and result will improve somewhat from the 2012 figures. We have retained our ability and desire to reach our objectives to improve the operating preconditions and competitiveness of our customers by providing products and services that are efficient in financial and environmental terms, all the while minimizing disruptions to our customers. The Group s turnover was EUR 69.4 million (EUR 61.9 million in 2011). This was a very reasonable result although our targets were not quite reached. The Group s operating margin was EUR 7.3 million (EUR 6.3 million in 2011). Jussi Lehto VUOSIKERTOMUS

24