KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT VUOSIKERTOMUS. Satsaamme yhä voimakkaammin bioenergiaan.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT VUOSIKERTOMUS. Satsaamme yhä voimakkaammin bioenergiaan."

Transkriptio

1 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT VUOSIKERTOMUS 2011 Satsaamme yhä voimakkaammin bioenergiaan.

2 sisältö Toimitusjohtajan katsaus... 4 Toiminta-ajatus, strategiset valinnat ja avainluvut... 6 Toiminnan kehittäminen...7 Yhteenveto toimintavuodesta Energialiiketoiminta...10 Verkkoliiketoiminta Tuotantoliiketoiminta...14 Konsernipalvelut Ihmiset päätösten takana...18 Tilastoja graafisina esityksenä...20 VD s översikt CEO s review... 23

3 Toimitusjohtajan katsaus Kehitämme olemassa olevia verkkoja ja vahvistamme tuotannon omavaraisuutta Kansainvälisen ja eurooppalaisen talouden epävarmuudet leimasivat vuotta Poikkeukselliset sääolosuhteet yhdessä energia-alaan kohdistuneen lisääntyvän ja oikuttelevan yhteiskunnallisen ohjauksen kanssa tekivät vuodesta haastavan myös Keravan Energia -yhtiöille. Haasteista huolimatta panostimme edelleen voimakkaasti asiakkaittemme kokeman laadun parantamiseen entisestään. Jatkoimme investointiohjelmia niin sähköverkkojen kuin lämpöverkkojen parantamiseksi ja edistimme parempaan asiakaspalveluun tähtääviä hankkeita, kaukoluentaa ja asiakastietojärjestelmän uusimista. Keravan Energia -yhtiöiden strategian kulmakivi on tuottaa asiakkailleen palvelut ei pelkästään korkeatasoisina, vaan myös edullisesti. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös tulevaisuudessa vahvaa panostamista sähköntuotannon omavaraisuuden kasvattamiseen. Tähän kiinnitimme erityistä huomiota vuoden 2011 aikana. Fennovoiman ja Teollisuuden Voiman ydinvoimahankkeet etenevät, Suomen Voiman kautta olemme mukana kehittämässä tuulivoimaa ja pienvesivoimaa. Haimme aktiivisesti myös muiden osakkuusyhtiöiden kautta mahdollisuuksia kasvattaa tuotantoamme. Asiakkaittemme edun varmistaminen pitkälle tulevaisuuteen edellyttää osaamisen jatkuvan kehittämisen ja tehokkuuden parantamisen lisäksi määrätietoisia investointeja. Näihin kaikkiin panostimme Keravan Energia -yhtiöissä aktiivisesti toimintaympäristön haasteista huolimatta. OPPIMISEN VUOSI Monimuotoiset haasteet tekivät vuodesta 2011 Keravan Energia -yhtiöille oppimisen vuoden. Loppuvuoden myrskyt koettelivat verkkoliiketoimintamme prosesseja, biovoimalaitoksemme turbiinivaurio ajoi tuotantoliiketoimintamme uudenlaisiin haasteisiin, lämpötilavaihtelut rasittivat kaukolämpöverkkojemme kestävyyttä ja vähittäismarkkinoilla kyseenalaisinkin keinoin toimineet puhelinmyyjät yhdessä asiakasrajapintaan tulleiden uusien viranomaisvaatimusten kanssa kuormittivat asiakaspalveluhenkilökuntaamme. Myös haasteelliseksi muodostuneet taloudelliset olosuhteet sekä jatku- vasti lisääntyvä, eikä aina niin johdonmukainen, energia-alan sääntely aiheuttivat poikkeuksellista kuormaa koko yhtiöiden henkilökunnalle. Onkin todettava vuoden 2011 osoittaneen, että Keravan Energia -yhtiöiden menestyksen todellinen kulmakivi on ennakkoluuloton ja paineen sietokykyinen henkilöstö, joka ei pelkää tarttua haasteisiin, kun sellaisia kohtaa. Tällä henkilökunnalla Keravan Energia -yhtiöt voi turvallisin mielin panostaa tulevaisuuteen, oli se kuinka haasteellinen tahansa. Konsernin talouden kehittyminen Keravan Energia -konsernin toimintavuoden 2011 taloutta rasittivat poikkeuksellisten sääolosuhteiden ja markkinoiden häiriöiden lisäksi biovoimalaitoksella tapahtunut turbiinihäiriö, jonka seurauksena laitoksen sähkön tuotanto menetettiin useiden kuukausien ajaksi. Konsernin liikevaihto oli 61,9 miljoonaa euroa (57.7 miljoonaa euroa vuonna 2010). Vaikka tulos oli kohtuullinen, asetetuista tavoitteista jäätiin väistämättä. Konsernin käyttökate oli 6.3 miljoonaa euroa (6.1 miljoonaa euroa vuonna 2010). Liiketoiminnan kulut kasvoivat 4.3 miljoonaa euroa vuonna Pääosa tästä johtui sähkön hankintamäärän kasvusta ja polttoaineiden hankintakulujen noususta. Merkittävimmät investoinnit vuoden 2011 aikana kohdistuivat tuotantohankkeisiin sekä kaukolämpö- ja sähköverkkoyhteyksien kunnostamiseen ja uudisrakentamiseen. Kaikkiaan investoinnit olivat 9.5 miljoonaa euroa (9.2 miljoonaa euroa vuonna 2010). Konsernin omavaraisuus ja maksuvalmius ovat edelleen kohtuulliset ja mahdollistavat kasvuun tähtäävät investoinnit. Edunvalvonnasta selkeä lähiajan strateginen painopiste Merkittävimmät epävarmuudet tulevaisuudessa liittyvät edelleen alaan kohdistuvaan sääntelyyn, jonka aikajänne ei vastaa energia-alan investointien käyttöikää. Viimeaikaiset viranomaisten ja viranomaisluontoisten tahojen tuomat velvoitteet rasittavat energia-alan toimijoiden taloutta ja kasvattavat näin väistämättä myös kuluttajien kustannuksia. Edunvalvonta onkin nousemassa yhdeksi tärkeimmäksi lähiajan strategiseksi painopistealueeksi. Keravan Energia -yhtiöt olikin vuonna 2011 perustamassa yhdessä kymmenien paikallisten energiayhtiöiden kanssa Paikallisvoima ry:tä, joka tulee aktiivisesti tuomaan esille asiakkaittemme todelliset tarpeet niin julkisessa keskustelussa kuin säädösten ja lakien valmistelussakin. Paikallisilla energiayhtiöillä on pitkä perinne aidosta asiakkaitten huomioon ottamisesta, ja tämä on jäänyt ehkä eri lähtökohdista ponnistavien isompien energiayhtiöiden toiminnassa varjoon. Tulevaisuuden näkymät Keravan Energia -konsernissa on panostettu vahvasti suojautumiseen sähkön tukkumarkkinoiden häiriöitä vastaan. Varautumista kulutuksen heilahteluihin on edelleen parannettu polttoainehankinnan systematiikkaa ja tuotannon ohjausta kehittämällä. Konsernin päätoimialueilla arvioidaan kasvun olevan maltillista. Sähkön myynnin kasvun arvioidaan olevan tasaista koko Suomen alueella. Toiminta etenee kiitettävästi valitun strategian mukaisesti. Investointitoiminta on suunnitelmallista. Kaiken kaikkiaan Keravan Energia -konsernin tulevaisuuden näkymät ovat hyvät ja vakaat. Vuoden 2012 liikevaihdon ennakoidaan kasvavan ja käyttökatteen sekä tuloksen paranevan vuoden 2011 tasosta. Kykymme täyttää tavoitteemme asiakkaittemme toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamiseksi tuottamalla taloudellisesti ja ympäristömme kannalta tehokkaita tuotteita ja palveluita, asiakkaittemme kokemat häiriöt minimoiden, on edelleen hyvä. Jussi Lehto 4 5

4 Strategiset valinnat ja avainluvut Toiminnan kehittäminen toiminta-ajatus ja strategiset valinnat Keravan Energia yhtiöt muodostuvat emoyhtiö Keravan Energia Oy:stä ja Etelä-Suomen Energia Oy:stä. Toimitamme asiakkaillemme sähköä, kaukolämpöä ja maakaasua sekä niiden käyttöön liittyviä asiantuntijapalveluita. Keravan Energia yhtiöt toimivat pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ja myyvät sähköä koko Suomen alueella. Päätoiminta-alueemme ovat Kerava, Sipoo, Itä-Helsinki ja Karkkila. Keravan Energia yhtiöiden omistajat tulouttavat yhtiön tehokkuuden ja tuottavuuden paikallisen talousalueen elinkeinoelämän ja asukkaiden eduksi edullisina energiapalveluina. asiakaslupaukset Tarjoamme parasta paikallista palvelua Meillä on aina aikaa asiakkaillemme Meidät tunnetaan ja meidät tunnistetaan Yksi yhteydenotto riittää liikevaihto (m ) Avainluvut milj. Liikevaihto 61,9 57,7 Tulos ennen satunnaisia eriä 1,0 0,1 Investoinnit ja pitkäaikaiset sijoitukset 9,5 9,2 Taseen loppusumma 123,5 118,8 GWh Sähkön myynti Sähkön siirto Kaukolämmön ja prosessihöyryn myynti Kaasun myynti Asiakasmäärät Sähkön siirto Lämpö Kaasu Henkilökunta keskimäärin (osa-aikaiset muutettu kokoaikaisiksi) liikevaihdon jakauma Sähkön myynti 35 % Sähkön siirto 35 % Lämmön myynti 28 % Kaasun myynti 2% Vakaata etenemistä muuttuvassa toimintaympäristössä Alati kiihtyvä energiayhtiöiden toimintaympäristön muutostahti ja siihen liittyvät tapahtumat tuovat haasteita myös Keravan Energia -yhtiöiden toimintaan ja sen suunnitteluun. Hyvä esimerkki tästä on sähkön, polttoaineiden ja päästöoikeuksien markkinahintojen vaihtelu. EU:n ilmastotavoitteisiin liittyvät, myös Suomen lainsäädännössä vuoteen 2020 mennessä täytäntöön pantavat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistavoitteet vaikuttavat myös Keravan Energia -yhtiöiden toimintaan. Uusiutuvan energian tuet muuttuivat merkittävästi tuulivoiman ja puupolttoaineilla tuotetun sähkön syöttötariffien muodossa. Keravan Energia -yhtiöiden toiminta-alueella energiantarpeen kasvu tulee jatkumaan voimakkaana. Varsinkin Sipoossa ja Helsingin itäosissa kasvun odotetaan olevan lähivuosina merkittävää, kun alueiden kasvuhankkeet lähtevät käyntiin. Keravan Energia -yhtiöiden merkittävimmät lähivuosien investointitarpeet liittyvät kysynnän kasvun sekä käyttövarmuuden parantamistavoitteiden vuoksi toteutettavaan sähkö- ja kaukolämpöverkkojen laajentamiseen, vahvistamiseen ja peruskorjaamiseen. Investointien ja investointitarpeiden hallitsemiseksi panostetaan omaisuuden hallintaan tällä tarkoitetaan saneerauksen ja kunnossapidon optimointia yhdessä kasvun hallinnan kanssa. Kiivas toimintaympäristön muutostahti asettaa suuria haasteita sekä talouden hallinnalle ja suunnittelulle että asiakaspalvelun järjestelmille. Vuonna 2011 jatkoimme asiakastietojärjestelmän uusimisen hankintaprojektia pystyäksemme vastaamaan tuntimittauksen haasteisiin ja täyttääksemme lisääntyvät viranomaisvaatimukset. Toiminta Keravan Energia -yhtiöissä on organisoitu kolmeen tulosvastuulliseen liiketoimintaan ja kahteen kustannusvastuulliseen palvelutoimintaan. Toiminnan tukena toimii lisäksi eri teemoihin liittyviä, läpi organisaation koottuja ryhmiä. Keravan lämpövoimalaitoksen käytön haltuunotto edellyttää tuotantotoimintaan liittyvien toimintamallien ja resurssien edelleen kehittämistä. Kaiken muun kehitystyön perustana on osaava ja motivoitunut henkilöstö. Henkilöstön kehittämiseen ja kouluttamiseen panostetaankin edelleen merkittävästi. Vuonna 2011 jatkettiin koko henkilöstöä koskevaa kehitysohjelmaa, jossa käsitellään mm. henkilöstökyselyissä esiin nousseita teemoja. Kehitysohjelman palautteen ja henkilöstökyselyn tulosten perusteella Keravan Energia -yhtiöissä käynnistettiin esimiehille suunnattu tietoiskujen sarja ,7 milj ,9 milj. 6 7

5 Yhteenveto toimintavuodesta 2011 Keravan Energia Oy:n Ympäristöpolitiikka Käytämme toiminnassamme taloudelliset resurssit huomioiden ympäristöä mahdollisimman vähän rasittavia ratkaisuja. Kannustamme ja opastamme asiakkaitamme energiansäästöön. Hyödynnämme omassa työskentelyssämme säästöä tuottavia menetelmiä ja toimintatapoja. Panostamme tuotannossamme uusiutuvan energian käyttöön rakentamalla omia tuotantoyksiköitä ja yhteisyritysten kautta. Huomioimme johtoverkkojen sijoittelussa ja rakenteissa ympäristön vaatimukset tarkoituksenmukaisella tavalla. Sitoudumme toimintamme aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentämiseen sekä jatkuvaan kehitystyöhön sekä ympäristö- että laatuasioissa. Huolehdimme, että organisaatiomme on aina tietoinen toimintaamme kohdistuvista lakisääteisistä vaatimuksista, joita sitoudumme myös noudattamaan. Tiedotamme sidosryhmillemme säännöllisesti ympäristöasioidemme tason. Edellytämme yhteistyökumppaneiltamme laadukasta ja ympäristön huomioon ottavaa toimintaa. Energiatehokkuustyö JATKUU Luontevana jatkotoimenpiteenä kaukolämpöalan energiansäästösopimukselle Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energia-alan energiatehokkuussopimukseen keväällä Vuonna 2011 jatkettiin panostamista kaukolämmön siirtohäviöiden pienentämiseen uusimalla vanhoja kaukolämmön runkolinjoja yhteensä 650 metriä. Pienentyneiden lämpöhäviöiden myötä vuosittainen primäärienergian tarve pienenee n. 340 MWh ja CO2-päästöt alenevat n. 55 t. Puupolttoaineiden rooli vahvistuu, CO 2 -päästöt laskuun Vuonna 2011 Keravan Energia Oy tuotti Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa sähköä sekä kauko- ja prosessilämpöä yhteensä 530,8 GWh. Edellistä lämpimämpi vuosi laski lämmön myyntiä 6,5 %. Tuotannosta 390,4 GWh oli kaukolämpöä, 65,5 GWh prosessihöyryä ja -lämpöä sekä 75,0 GWh sähköä. Vuosi 2011 oli Keravan biovoimalaitoksen toinen täysi toimintavuosi. Energian tuotannon puupolttoaineiden osuus Keravalla kasvoikin 15 prosenttiyksikköä ollen lopulta 55,4 %. Turpeella tuotettiin energiasta 23,8 % ja maakaasulla käytännössä loput, n. 19,8 %. Konsernitasolla maakaasun osuus laski 7,1 prosenttiyksikköä vuodesta 2010 ollen nyt 31,8 %. Kiinteiden kotimaisten polttoaineiden osuus nousi vastaavasti 65,5 prosenttiin. Karkkilassa vastaava osuus käytetyistä polttoaineista oli 71,3 %. Energiantuotanto Sipoossa perustuu edelleen lähes kokonaan maakaasuun. Tuotannon volyymi pieneni kaikissa kolmessa toimintakunnassa. Tämän ansiosta absoluuttiset laskennalliset päästömäärät ilmakehään pienenivät kautta linjan. Tuotettuun energiamäärään suhteutetut päästömäärät (ominaispäästöt) pysyivät Sipoossa ja Karkkilassa pääsääntöisesti entisellään. Keravalla hiukkasten ominaispäästöarvo nousi jonkin verran energian tuotantoon käytetyn turpeen ja puun osuuden kasvaessa, mutta muut ominaispäästöt laskivat selvästi. Tehokasta kierrätystä Vuonna 2011 toimitettiin kierrätykseen, edelleen käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi noin tonnia tavanomaisia jätteitä ja noin 16,5 tonnia ongelmajätteitä. Määrällisesti eniten jätettä syntyi turpeen ja puupolttoaineiden poltosta Keravalla ja Karkkilassa: yhteensä noin tonnia lento- ja pohjatuhkaa. Biovoimalaitoksen tuhkat hyödynnettiin maarakentamisessa. Kierrätykseen, muuhun hyötykäyttöön tai kaatopaikalle kelpaavaa jätettä syntyi koko konsernin osalta vuonna 2011 seuraavasti: metalliromua ja kaapeleita 48,3 tonnia, rakennusjätettä 44,3 tonnia, kuivajätettä 43,8 tonnia, pahvia ja paperia 12,0 tonnia, sähkö- ja elektroniikkaromua 7,2 tonnia sekä biojätettä 4,7 tonnia. Ongelmajätteet toimitettiin asianmukaisesti edelleen käsiteltäväksi käsittelyluvan omaaville yrityksille. Suurimmat yksittäiset jakeet olivat öljyiset vedet, 7,1 tonnia sekä jäteöljyt, 6,3 tonnia. Lisäksi jatkokäsittelyyn toimitettiin pienempiä määriä mm. kiinteitä öljyisiä jätteitä, elohopeapurkauslamppuja ja akkuja. 8 9

6 Energialiiketoiminta Monipuolisesti tuotettua, edullista sähköä Sähkön hankinta monipuolista Keravan Energia -yhtiöiden periaatteena on turvata oman toiminta-alueen asiakkaille mahdollisimman edullinen ja vakaa sähkön hinta pitkällä tähtäyksellä. Toiminta-alueen ulkopuolinen myynti hinnoitellaan asiakasystävällisesti, mutta markkinalähtöisesti. Konsernin sähkön kokonaismyynti oli 499,3 GWh eli noin 3,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Oman alueen ulkopuolelle sähköä myytiin n. 163 GWh. Sähkön toistaiseksi voimassa olevia myyntihintoja korotettiin sekä Sipoossa että Keravalla. Korotuksen jälkeenkin myyntihinnat kuuluvat Suomen edullisimpiin. Asiakkaiden ympäristötietoisuus on selvästi lisääntynyt, minkä ansiosta tuuli- ja biosähkön sekä biolämmön myynti lähti voimakkaaseen kasvuun. Monipuolista sähkön hankintaa Sähköä hankittiin kertomusvuonna 499,3 GWh, josta 353,5 GWh Keravan Energia Oy:lle ja 145,8 GWh Etelä-Suomen Energia Oy:lle. Pääosa sähköstä, yhteensä n. 332 GWh, hankittiin Suomen Voima Oy:n välityksellä. Tästä määrästä voimalaitososuussähköä oli 28 % ja markkinasähköä 72 %. Oman vastapainetuotannon määrä oli n. 79 GWh. Lisäksi tukkuostoa oli n. 88 GWh. Tuulisähköä hankittiin n. 3 GWh. Suojauspolitiikka vakauttaa hinnat Sähkön markkinahinta oli keskimäärin 49,20 / MWh, joka on yli 7 alle edellisvuoden hintatason. Vuosi alkoi ennätysalhaisella vesivarannolla ja spot-hinnat olivat 80 :n tuntumassa. Vesitilanne parani kuitenkin nopeasti ja kesällä oltiin jo yli pitkäaikaisen keskiarvon. Aluehintaeroissa nähtiin syksyllä uusia ennätyksiä, paikoin / MWh kun systeemihinta romahti alhaiseksi. Tehtyjen suojausten ansiosta sähkökaupan tulos oli hyvä ja hieman budjetoitua parempi. Sähkön hankintaa suojataan pienissä erissä pitkälle tulevaisuuteen, tavoitteena jatkuvasti vakaa ja edullinen hintataso asiakkaillemme. Mukana asiakkaiden arjessa Asiakastilaisuuksia järjestettiin perinteiseen tapaan. Olimme mukana valkosipulimarkkinoilla ja Nikkilän markkinoilla. Energiansäästöviikkoa vietettiin mm. järjestämällä Nikkarin Kruunun kanssa energiansäästömessut asukkaille. Lisäksi pannu oli kuumana toimitalossa koko energiansäästöviikon ajan. Piippupyöräily järjestettiin Urheiluseurojen Liiku ja Harrasta -tapahtuman yhteydessä. Siinä suunnistettiin pyöräillen kaukolämmön tuotantolaitoksiin. Elokuussa pelattiin perinteinen Keravan Energia Golf Talman Master -kentällä ja joulukuussa oli perinteinen joululounas Söderkullan kartanossa asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Urheiluseurojen juniorityötä tuettiin ja paikallisen koripalloseuran molemmat edustusjoukkueet pelasivat Keravan Energia Team -nimellä. Omakoti- ym. yhdistykset pitivät kokouksiaan toimitiloissamme ja saivat samalla tietoa ajankohtaisista asioista. Asiakaslehti ilmestyi kaksi kertaa. Paikallislehdissä oli lukuisia artikkeleita ajankohtaisista asioista. Oman alueen asiakkaita myös heräteltiin tarkistamaan, etteivät he maksa vahingossa liikaa sähköstään puhelimessa tehdyn sopimuksen perusteella ulkopuoliselle myyjälle. Tämä tempaus sai runsaasti kiitosta asiakkailta ja he palasivatkin takaisin edullisille listahinnoille. Tulevaisuuden näkymät hyvät Sähkön markkinahinta on kääntynyt laskuun hyvän vesitilanteen ja heikkojen talousnäkymien vuoksi. Hintakilpailukyky sähkön myynnissä on kuitenkin hyvä, eikä hinnan alennuksille ole tarvetta. Biovoimalaitoksen olemassaolo sekä tuulivoiman ja ydinvoiman lisäosuudet vähentävät omalta osaltaan markkinasähköriippuvuutta tulevina vuosina. Voimalaitososuuksien (erityisesti hiilidioksidivapaiden) lisääminen tulee olemaan jatkossakin tärkeä strateginen tavoite edullisen sähkön saannin turvaamiseksi ja markkinariippuvuuden vähentämiseksi entisestään

7 Verkkoliiketoiminta Vuoden 2011 lämmin loppuvuosi pienensi siirretyn sähkön määrää Vuosi 2011 alkoi kylmissä merkeissä, mutta siirretyn sähkön määrää oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Lämmin loppuvuosi laski kuitenkin koko vuoden siirretyn sähkön määrän vuoden takaista alemmaksi. Lämmin kesä ei merkittävästi nostanut sähkön siirtomääriä, sillä myös kesä 2010 oli kuuma. Sähkön siirron energia verkostohäviöineen pieneni Keravan Energia -yhtiöiden jakelualueilla 4,6 % ja oli 498 GWh (521,8 GWh v. 2010). Sähkön siirron liikevaihto oli Keravan Energia Oy:ssä 5,0 (4,7) milj. euroa ja Etelä-Suomen Energia Oy:ssä 5,3 (5,5) milj. euroa. Siirtohintataso on useimmilla asiakkailla selvästi alle koko maan keskitason. Bastukärrin sähköasema Sipoossa valmistui Vuonna 2011 suurin hanke Etelä-Suomen Energialla oli Bastukärrin sähköaseman toisen vaiheen ja samalla koko sähköasemaprojektin valmistuminen. Projekti aloitettiin jo vuonna 2010 itse asemarakennuksella ja 20 kv kojeistojen rakentamisella. Uudet 110 kv rakenteet sekä 110 kv kaapeli valmistuivat vuonna 2011 uudelle Koukkusuon kytkinasemalle. Jakeluverkostossa jatkettiin verkoston kunnon ja siirtokyvyn parantamista. Tärkeimpänä rakennuskohteena oli Hansaksen uuden asemakaava-alueen rakentaminen sekä Bastukärrin logistiikka-alueen tien risteysalueen kaapeloinnin muutokset. Jakeluverkon kehittämistä jatkettiin edelleen vahvasti saneeraamalla vanhoja pylväsmuuntamoja koppimuuntamoiksi. Tämän lisäksi rakennettiin toistakymmentä uutta koppimuuntamoa. Keravalla keskityttiin jakeluverkon saneerauksiin Keravalla suurimmat sähköverkon kehityskohteet olivat Keskipellonkadun ja Kytömaantien kaapeloinnin rakentaminen sekä Tuomaantien muuntamon ja siihen liittyvän 20 kv sekä 0,4 kv verkoston täysi saneeraus. Lisäksi saneerattiin Kokontien ja Haavikkotien muuntamot sekä 20 kv ja 0,4 kv verkkoa. Näillä hankkeilla parannetaan Keravan alueella sähkönjakelun toimitusvarmuutta entisestään. Etäluettavien energiamittareiden massavaihto lähestyy Vähintään 80 % sähköenergiamittareista on vaihdettava etäluettaviksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Vuonna 2011 Keravan Energia -yhtiöiden energiamittauksen mittavin hanke oli sähkömittareiden toimittajien kilpailutus, jossa valinta kohdistui Aidon Oy:n ja Kamstrup A/S:n toimittamiin sähköenergiamittareihin. Lisäksi kehitimme ja päivitimme tietojär- jestelmiämme tehokkaan etäluennan vaatimusten mukaisiksi. Varsinainen mittareiden vaihtoprojekti aloitetaan kesällä Kaikki sähkömittarit pyritään vaihtamaan etäluettaviksi viimeistään vuoden 2014 aikana. Vuoden 2011 aikana asennettiin Keravan Energia -yhtiöillä yhteensä 891 kappaletta etäluettavia mittareita. Vanhoja mittareita vaihdettiin etäluettaviksi vain 496 kappaletta tämä johtui pääsääntöisesti käynnissä olleesta mittaritoimittajien kilpailutuksesta. Tapaninpäivän myrsky aiheutti merkittäviä vahinkoja sähköverkostolle Tapaninpäivänä 2011 jakelualueellemme iskenyt voimakkain myrsky 10 vuoteen aiheutti paljon vaurioita sähköverkolle erityisesti Sipoon alueella. Keravalla suurin osa sähköverkostosta on kaapeloitu ja myrskyn seuraukset olivatkin siellä vähäisiä. Sipoossa oli pahimmillaan noin 6000 asiakasta ilman sähköä. Heistä noin 3900 oli oikeutettuja vakiokorvauksiin sähkökatkon kestettyä yli 12 tuntia. Kaikille tiedossamme olleille sähköttömille asiakkaille saatiin sähköt palautettua vuodenvaihteeseen mennessä. Sähkö- linjojen päälle kaatuneita puita ja muita vikoja korjattiin pitkälle vuoden 2012 puolelle, mutta ilman häiriöitä asiakkaille. Tulevaisuuden näkymiä sähköverkostossa Myrskyn aiheuttama uutisointi korostaa omalta osaltaan kaapeloidun ja suojatun sähköverkon merkitystä. Keravan Energia -yhtiöt onkin panostanut voimakkaasti tällaisen verkon kehittämiseen erityisesti Sipoon alueella, mutta myös Keravalla. Sipoossa uudet verkkorakenteet rakennetaan pääsääntöisesti aina kaapeloituina ja suojatulla muuntamorakenteella, myös maaseudulla. Keravalla pyrimme saneeraamaan viimeisetkin jakeluverkon ilmajohtorakenteet kaapeliverkoksi lähivuosien aikana. Seuraavien viiden vuoden aikana uusimme myös merkittävän osan 110 kv verkkoamme nykyisten pylväiden käyttöiän loppuessa. Suunnitelmissa on myös kahden uuden sähköaseman ja 110 kv voimajohdon rakentaminen Sipoon alueelle. Seuraavien kahden vuoden aikana merkittävin osa investoinneistamme kohdistuu etäluettavien mittareiden vaihtamiseen, mutta pyrimme myös ylläpitämään jakeluverkon kehittämisohjelmaamme

8 Tuotantoliiketoiminta Kustannustehokkuutta yhteistuotannosta Keravan Energia Oy toimitti kertomusvuonna toimialueellaan Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa ympäristöystävällistä kaukolämpöä ja teollisuuden prosessihöyryä yhteensä 407,8 GWh. Edellisvuoteen verrattuna myynti väheni 8,6 %, pääasiassa lämpimän loppuvuoden vuoksi. SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANTO Lämmön tuotanto omissa tuotantolaitoksissa oli 238,2 GWh ja hankinta Keravan Lämpövoima Oy:n biovoimalaitokselta 216,9 GWh. Sähköä tuotettiin kolmessa lämmitysvoimalaitoksessa yhteensä 11,9 GWh ja biovoimalaitoksessa 63,1 GWh. Paikallisen sähköntuotannon määrä vastaa 15,7 % osuutta konsernin koko sähkönhankinnasta. Energian tuotannossa kotimaisten polttoaineiden osuus oli merkittävä. Puupolttoaineiden osuus oli 43 % ja turpeen osuus 22 %. Maakaasun osuus laski edelleen jääden 32 %:iin. Keravan biovoimalaitos tuotti pääosan eli 66 % keravalaisten kiinteistöjen tarvitsemasta kaukolämmöstä. Karkkilassa kiinteän kotimaisen polttoaineen osuus oli 71 % kaukolämmön tuotannosta. Sipoossa maakaasun osuus lämmöntuotannon polttoaineista oli lähes 100 %. Polttoaineiden verotusmuutoksen ja kustannustason nousun vuoksi kaukolämmön energiamaksuja korotettiin vuoden 2011 alussa Keravalla n. 22 %, Sipoossa n. 31 % ja Karkkilassa n. 19 %. Kaukolämmön hintataso säilyi edelleen kilpailukykyisenä kiinteistökohtaiseen lämmitykseen verrattuna. Kaukolämpöverkko Rakennustoiminta kaukolämmön toiminta-alueilla oli hieman aiempia vuosia rauhallisempaa. Verkon perusparannusmäärä nousi selvästi edellisvuodesta. Uusia kiinteistöjä liitettiin kaukolämpöön yhteensä 29 kpl. Kaukolämmitettävä rakennustilavuus Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa oli kertomusvuoden päättyessä yhteensä 9,8 milj. rak-m3. Kaukolämpöjohtoja rakennettiin kertomusvuoden aikana yhteensä m. Tästä määrästä vaurioiden ja perusparannusten takia verkkoa uusittiin 795 m. MAAKAASUN JAKELU Maakaasun suoramyynti teollisuudelle sekä Sorsakorven ja Levonmäen asuntoalueiden kiinteistöjen lämmitykseen oli kertomusvuonna 23,1 GWh. Maakaasuasiakkaiden lukumäärä vuoden lopussa oli 184. Maakaasun siirto- ja myyntihintoja korotettiin keskimäärin 23,5 % vuoden 2011 alusta alkaen kohonneiden hankintakustannusten ja erityisesti valmisteveron kiristymisen vuoksi. MERKITTÄVÄT INVESTOINNIT JA KEHITYSHANKKEET Merkittävimmät investoinnit liittyivät olemassa olevan tuotantokapasiteetin kunnostamiseen sekä Keravan kaukolämpöverkon laajentamiseen ja perusparannukseen. Keravan nuorisovankilan kanssa tehtiin kaukolämmön liittymissopimus. Alkuvaiheessa kaukolämpö tehdään raskaalla polttoöljyllä, mutta projektin edetessä vankilan alue saatetaan biolämmön piiriin. Investointina alueelle rakennettiin siirrettävä lämpökeskus projektin alkuvaiheen lämmöntuotantoa varten. Ylikeravan pyroflow-kattilaan tehtiin investointeja kaukokäyttöä varten. Muutosten jälkeen kattilaa voidaan ajaa biovoimalaitokselta käsin. Sipoon kunnan alueella painopiste oli uusien liittymien rakentamisessa. Myös Sipoonrannan rakentaminen jatkui. Karkkilan kaukolämpöverkolla ei ollut merkittävää rakennustoimintaa

9 Jatkuu edelliseltä sivulta. Konsernipalvelut BIOVOIMALAITOKSEN TUOTANTOVUOSI Keravan Lämpövoima Oy:n uusi biopolttoaineita käyttävä voimalaitos tuotti vuoden 2011 aikana sähköä 63,1 GWh, kaukolämpöä 216,9 GWh. Pitkät kylmät jaksot tekivät talvesta tuotannon kannalta erittäin haastavan. Lämmöntuotanto onnistui kuitenkin hyvin ja asiakkaiden lämmönsaanti saatiin turvattua varsin onnistuneesti. Merkittävimmät ongelmat liittyivät polttoainekuljettimiin, joihin tehtiin muutoksia vuosihuollon aikana. Lämpimän loppuvuoden aikana biovoimalaitoksen lämmöntuotanto sujui häiriöittä. Sähkön tuotanto oli edelleen varsin ongelmallista turbiiniongelmien vuoksi ja kesälle suunniteltu huoltoseisokki venyi turbiinin osalta lokakuulle. Voimalaitos käyttää polttoaineina kotimaista metsähaketta ja turvetta. Polttoaineiden saatavuus on ollut hyvä ja yhteistyö polttoainetoimittajien kanssa on sujunut ongelmitta. Voimalaitos toimii omakustannusperiaatteella. Sen tuottama sähkö ja lämpö tulevat täysimääräisenä Keravan Energia Oy:n käyttöön. Keravan Energia Oy toimittaa voimalaitoksen tarvitsemat käynnissäpitopalvelut. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keravan Energia oli mukana laajassa kaukolämmön kysyntään liittyvässä tutkimuksessa, jonka lopputuloksena saatiin eri kysyntäskenaarioita aina vuoteen 2030 saakka. Keravan osalta lämmönkysynnän ei uskota merkittävästi kasvavan tarkastelujakson aikana. Pääsyynä tähän ovat uudet rakennusmääräykset, jotka pienentävät merkittävästi talojen ominaislämmönkulutusta. Käytännössä tämä tarkoittaa investointien osalta sitä, että keskitymme Keravan osalta olemassa olevan kapasiteetin ylläpitoon. Toki panostamme jatkossakin uusiutuviin polttoaineisiin ja saatamme korvata öljy- ja maakaasutuotantoa uusituvilla polttoaineilla. Sipoossa on odotettavissa kasvua lähinnä uudisrakentamisen myötä. Keravan Energia seuraa aktiivisesti kaavoitusta ja on mukana taloudellisesti järkevissä hankkeissa. Sipoon alueella on odotettavissa tuotantokapasiteetin lisätarvetta lähivuosina. Karkkilan alueella emme odota merkittävää kasvua, mutta seuraamme aktiivisesti kaavoitushankkeita. Kaukolämpöverkon suhteen jatkamme perusparannustyötä verkon uusimiseksi. Keravan alueella vanhimmat verkon osat täyttivät jo 40 vuotta. Lisäksi laajennamme runkoverkkoa uusiin asiakaskohteisiin, kuten Keravan vankilan alueelle. Markkinatilanne tulee jatkossakin olemaan polttoaineiden osalta mielenkiintoinen. Kaasun ja öljyn hinnat ovat perinteisesti herkkiä erilaisten kriisitilanteiden aiheuttamille hinnanmuutoksille. Näiden polttoaineiden merkitys nopeissa lämpötilanmuutoksissa on edelleen tärkeä ja seuraammekin aktiivisesti markkinoilla tapahtuvia muutoksia. Kaasun ja öljyn hintakehitys vaikuttaa luonnollisesti myös kotimaisten polttoaineiden kustannustasoon, mutta myös poliittisella päätöksenteolla on vaikutuksensa. Odotammekin mielenkiinnolla, mitä tapahtuu biopolttoaineiden tuille ja turpeen verotukselle vuoden 2012 aikana. Kaukolämpö on saanut viime vuosien aikana lisää kilpailevia lämmitysmuotoja. Tämä asettaa uudentyyppisiä haasteita kaukolämmön markkinoinnille luotettavana ja edullisena vaihtoehtona. Huomaamattomasta lämmitysmuodosta ei kenties ole pidetty riittävästi melua. Meidän insinöörien on tässä tapauksessa syytä katsoa peiliin ja alkaa markkinoida selkokielellä hyvää tuotettamme. Nykyaikaisia palveluja asiakkaiden ehdoilla KEHITTYVÄT LASKUTUSPALVELUT Siirtyminen arviolaskutuksesta todelliseen kulutukseen perustuvaan laskutukseen on jatkunut, kun etäluettavia mittareita on asennettu. Arviolaskuista luopuminen toteutetaan vaiheittain, kun kaukoluettavia mittareita asennetaan. Asiakkaille toimitettavat sähkön kulutusraportit on uusittu. Ympäristöystävällinen ja kustannustehokas sähköinen lasku (e-lasku) on lisännyt suosiotaan. Yhteistyössä Tripower-yhtiöiden kanssa hankittavan uuden laskutus- ja asiakastietojärjestelmän hankintaneuvotteluja on jatkettu. TEHOSTUNUT TALOUDENHALLINTA Toiminnan tehostamisen painopiste oli edelleen oman toiminnan taloudellisuuden suunnitelmallisuudessa ja seurannassa. Talouden ja kassatilanteen raportointiin ja ennustamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Maksuliikenne kilpailutettiin ja sen seurauksena konsernin pääpankki vaihdettiin vuoden vaihteessa. Henkilöstön parhaaksi Edellisvuonna aloitettu koko henkilöstön kattava kehittämisohjelma jatkui asiakaspalveluun ja viestintään suuntautuvalla koulutuksella. Konsernin esimiesasemassa olevat henkilöt osallistuivat esimiesvalmiuksien kehittämiskoulutukseen. Keväällä toteutettiin henkilöstötutkimus, jonka tuloksia hyödynnettiin esimiesvalmennuksessa. Varhaisen tuen toimintamalli otettiin käyttöön. Henkilöstön liikuntaan panostettiin. Liikuntaseteleiden käyttö kasvoi 30 % edellisestä vuodesta. Vuoden lopulla halukkaat pääsivät kuntosaliin kolmen kuukauden liikuntakurssille, mikä sisälsi myös henkilökohtaisen valmennuksen. Henkilöstön virkistystoiminnasta vastaava Hupiklubi toimi aktiivisesti ja vuoden aikana toteutettiin liikunnallisia ja henkilöstön yhdessä oloon liittyviä tapahtumia. Konsernin henkilöstön kokonaismäärä oli yhteensä 109 (113). Toimihenkilöiden osuus oli 62 (62) ja työntekijöiden osuus 47 (51). Henkilöstöstä osa-aikaisia oli 7 (6) ja määräaikaisia 11 (13). Nunc dignissim tortor et neque volutpat energian tuotannon POLTTOAINEIDEN jakauma Kotimainen puumassa 43 % Kotimainen turve 22 % Maakaasu 32 % Muut 3% 16 17

10 Ihmiset päätösten takana Johtoryhmä Vas. Osmo Auvinen (johtaja, verkkoliiketoiminta), Heikki Hapuli (johtaja, tuotantoliiketoiminta), Jussi Lehto (toimitusjohtaja), Lars Horn (kehitysjohtaja), Raili Niemenmaa (talousjohtaja), Paavo Kainulainen (johtaja, energialiiketoiminta) Hallitus Vas. Lauri Saloriutta, Pertti Sorsa (vpj.), Aila Lehtinen, Kalervo Nieminen (pj.), Hanna Järvenpää, Marja-Liisa Nykänen, Anu Heikkilä, Joni Yli-Villamo, Erkki Hult. Kuvasta puuttuu Bengt Wiik. Hallintoneuvosto Erik Sartorisio (pj.), Anne Vuorinen (vpj.), Annikki Halme, Lea Heino, Jaana Heinonen, Jukka Hjelm, Veli-Matti Koho, Jorma Koivula, Juha Laavola, Jüri Linros, Erkki Puttonen, Markku Rintala, Pauli Saarinen, Risto Sintonen, Pekka Syvänen, Eeva-Kaarina Virtanen, Elise Väyrynen, Kalevi Westerlund

11 Sähkön myyn* asiakasryhmi/äin 2011 Polttoaineiden käyttö 642 GWh Sähkön ja lämmön oman Sähkön myynti asiakasryhmittäin Kaukolämpöenergian myynti tuotannon ominaispäästöt Sähkön hankinta kuukausi-ain v Sähkön myyn* Lämmön myyn* Sähkön siirto Kaasun myyn* ja siirto Maakaasu Energian tuotanto 531 GWh Puhdas puu 43 % Maakaasu 32 % Turve 22 % Raskas polttlöljy 2 % Kevyt polttlöljy 1 % Biokaasu 0 % Muu KPA 0 % CO2 188 g/kwh NOx 453 mg/kwh SO2 187 mg/kwh Hiukkaset 27 mg/kwh Sähkön hankinnasta aiheutuneet hiilidioksidipäästöt ja käytetty ydinpolttoaine CO2 319 g/kwh Käytetty ydinpolttoaine 0,6 mg/kwh Toiminnassa syntyneet jätteet Kaukolämmön myyntitulot asiakasryhmittäin Asuinhuoneistot ja kiinteistöt Maatalous Jalostus Palvelu Asuinhuoneistot ja kiinteistöt 51,8 % Julkinen kulutus Maatalous 1,2 % Tilapäiskauppa Jalostus 5,8 % Palvelu 24,5 % Sarja Julkinen kulutus 16,3 % Sarja2 Tilapäiskauppa 0,5 % Kerava Sipoo Karkkila Sarja1 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huh.kuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Kauko- ja prosessilämmön hankinta 456 GWh Maakaasuka&lat Kiinteän pol1oaineen ka&lat Biovoimalaitos Kaasuturbiini Raskas- ja kevytöljyka&lat Sähkö Kerava 13 % Prosessilämpö Kerava 7 % Kaukolämpö Kerava 57 % Kaukolämpö Karkkila 5 % Sähkö Sipoo 1 % ProsessilämpöSipoo 5 % Kaukolämpö Sipoo 12 % Biovoimalaitos 47 % Maakaasukattilat 34 % Kiinteän polttoaineen kattilat 12 % Kaasuturbiini- ja kaasumoottorivoimalaitokset 4 % Raskas- ja kevytöljykattilat 3 % Sähkön hankinnan polttoaineet 483 GWh TAVANOMAISET JÄTTEET Lento- ja pohjatuhka 7 655,2 t Rakennusjäte 44,3 t Kuivajäte 43,8 t Metalliromu 31,1 t Kaapelit 17,2 t Paperi ja pahvi 12,0 t Biojäte 4,5 t Sähkö- ja elektroniikkaromu 7,2 t YHTEENSÄ t ONGELMAJÄTTEET Öljyiset vedet 7,1 t Jäteöljy 6,3 t Kiinteät öljyiset jätteet 1,4 t Loisteputket ja elohopealamput 1,0 t Lyijyakut 350 kg Liuotinjätteet 134 kg Asbestijäte 133 kg YHTEENSÄ 164,7 t Energian tuotanto (GWh) ja sen päästöt tuotettua energiayksikköä kohti (g/ MWh, CO2 kg/mwh) Kaavion otsikko Pientalot 10 % Rivitalot 6 % Kerrostalot 27 % Liikerakennukset 11 % Julkiset rakennukset 16 % Teollisuus 29 % Sähkön myyn*tulot tuo/ei/ain 2011, Kerava Sähkön myyntitulot tuotteittain / Kerava Kotitaloussähkö 58,5 % Aikasähkö 25,0 % Tehosähkö 8,8 % Suurkäyttäjäsähkö 7,4 % Tilapäissähkö 0,3 % Sähkön myyn*tulot tuo/ei/ain 2011, Sipoo Sähkön myyntitulot tuotteittain / Sipoo Ko#taloussähkö Aikasähkö Tehosähkö Suurkäy5äjäsähkö Tilapäissähkö Sähkön hankinta kuukausittain Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Markkinasähkön osto 47,8% Oma tuotanto Alikeravan, Savion, Nikkilän ja Kelvon voimalaitokset 15,7% Voimalaitososuussähkö 18,3% Tilapäiskaupat 17,5% Tuulisähkö 0,6% Sähkön hankinta ja huipputeho Huipputeho Sähkön hankinta kuukausi/ain v MW Turve Muut fossiiliset uusiuituvat ydinvoima Turve 10,8 % Muut fossiiliset 34,9 % Uusiutuvat yhteensä 34,1 % Ydinvoima 20,1 % Akselin otsikko Maaliskuu Huh2kuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Akselin otsikko CO2 NOx So2 Hiukkaset Tuotanto Kotitaloussähkö 47 % Aikasähkö 51,2 % Tehosähkö 0,7 % Suurkäyttäjäsähkö 0,3 % Tilapäissähkö 0,8 % Ko#taloussähkö Aikasähkö Tehosähkö Suurkäy5äjäsähkö Tilapäissähkö MWh Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huh.kuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Oma tuotanto Osto Sarja2 Sarja

12 vd s översikt vi förbättrar Befintliga nät och Blir mer självförsörjande inom produktionen År 2011 präglades av osäkerhet i den internationella och europeiska ekonomin. Exceptionella väderförhållanden tillsammans med en ökande och nyckfull samhällelig styrning av energibranschen bidrog till att göra året till en utmaning för Kervo Energi-bolagen. Trots utmaningarna satsade vi fortsatt stort på att ytterligare förbättra kvaliteten för kunderna. Investeringsprogrammen fortsatte i syfte att förbättra både el- och värmenäten. Vi gynnade projekt som tar fasta på bättre kundservice, fjärravläsning och ett byte av systemet som hanterar kundinformation. En hörnsten i Kervo Energi-bolagens strategi är att producera tjänster för kunderna, tjänster som både håller hög standard och kan produceras förmånligt. För att nå det här målet krävs även framöver stora satsningar på ökad självförsörjningen inom elproduktionen. Vi ägnade särskild uppmärksamhet åt detta under Fennovoimas och Industrins Krafts kärnkraftsprojekt framskrider, och tillsammans med Finska Kraft är vi med och utvecklar vindkraften och den småskaliga vattenkraften. Vi sökte också aktivt möjligheter att öka vår produktion med hjälp av de övriga delägarna. Att tillgodose våra kunders intressen långt in i framtiden kräver ständig kompetensutveckling, höjd effektivitet och målinriktade investeringar. Inom Kervo Energi-bolagen koncentrerade vi oss aktivt på allt detta trots utmaningarna i verksamheten. ett år av lärande De många olika utmaningarna gjorde att 2011 blev ett år av lärande för Kervo Energi-bolagen. Stormarna i slutet av året var en prövning för processerna i vår nätverksamhet, turbinskadan i vårt biokraftverk var en ny slags utmaning för produktionsverksamheten och temperaturväxlingarna belastade våra fjärrvärmenäts hållbarhet, samtidigt som telefonförsäljare på detaljmarknaden som använde tvivelaktiga metoder och myndigheternas nya krav ledde till kundkontakter som överbelastade vår kundtjänst. Även det ekonomiska läget och den ständigt ökande och inte alltid logiska regleringen av elbranschen utsatte bolagens personal för exceptionella påfrestningar. Man kan konstatera att 2011 visat att den verkliga hörnstenen i Kervo Energi-bolagens framgång är en fördomsfri och stresstålig personal som inte är rädd att anta utmaningar när de stöter på dem. Med den här personalen kan Kervo Energi-bolagen tryggt satsa på framtiden, oavsett hur många utmaningar den bjuder på. KonCernens ekonomiska utveckling Förutom de exceptionella väderförhållandena och störningarna på marknaden belastades ekonomin för Kervo Energi-koncernen under 2011 av turbinstörningen vid biokraftanläggningen, vilket ledde till driftstopp i elproduktionen under flera månader. Koncernens omsättning var 61,9 miljoner euro (57,7 miljoner euro år 2010). Även om resultatet är hyfsat går det inte att bortse från att de uppsatta målen inte nåddes. Koncernens rörelseresultat före avskrivningar var 6,3 miljoner euro (6,1 miljoner euro år 2010). Rörelsekostnaderna ökade med 4,3 miljoner euro under Detta berodde till största delen på större elinköp och ökade bränslekostnader. De viktigaste investeringarna under 2011 gjordes i produktionsprojekt och i upprustning och utbyggnad av fjärrvärme- och elnätsförbindelser. Totalt gjordes investeringar för 9,5 miljoner euro (9,2 miljoner euro år 2010). Koncernens soliditet och likviditet är fortfarande hyfsade, vilket möjliggör tillväxtfrämjande investeringar. den strategiska tyngdpunkten ligger under den närmaste tiden tydligt på intressebevakningen De största osäkerhetsfaktorerna i framtiden sätts i samband med den alltjämt pågående regleringen av branschen. Tidsrymden för regleringarna motsvarar inte livslängden på investeringarna i energibranschen. Den senaste tidens ålägganden från myndighets- och myndighetsliknande håll belastar energibranschens aktörer ekonomiskt och ökar på så sätt ofrånkomligt konsumenternas utgifter. Intressebevakningen kommer att bli ett av de viktigaste strategiska tyngdpunktsområdena inom den närmaste framtiden. Kervo Energi-bolagen bildade 2011 Lokalkraft rf tillsammans med ett tiotal lokala energibolag. Föreningen kommer aktivt att såväl i den offentliga debatten som i beredningen av lagar och författningar att framföra våra kunders verkliga behov. De lokala energibolagen har en lång tradition av att ta genuin hänsyn till sina kunder, något som hamnat i skuggan i de stora energibolagens verksamhet, kanske beroende på att de har andra utgångspunkter. framtidsutsikter Inom Kervo Energi-koncernen har vi lagt stor fokus på att skydda oss mot störningar på elmarknaden. Beredskapen på svängningar i konsumtionen har förbättrats ytterligare genom att systematiken i bränsleinköpen och styrningen av produktionen har utvecklats. Tillväxten inom huvudverksamheten bedöms vara försiktig. Ökningen av elförsäljningen bedöms vara jämn i hela Finland. Verksamheten utvecklas bra enlig den valda strategin. Investeringarna sker enligt plan. På det hela taget är framtidsutsikterna goda och stabila för Kervo Energi-koncernen. Omsättningen för 2012 beräknas öka. Både resultatet före avskrivningar och resultatet beräknas bli bättre än Vår förmåga att uppfylla vårt mål att förbättra våra kunders verksamhetsförutsättningar och konkurrenskraft genom att på ett ekonomiskt sätt och med hänsyn till miljön producera effektiva varor och tjänster och samtidigt minimera störningarna för kunderna är fortfarande bra. ceo s ceo s review review Development of existing networks and enhancement Development of of self-sufficiency existing networks in and production enhancement of self-sufficiency in production The year 2011 was characterised by economic uncertainty in Europe The year and 2011 on a was global characterised level. Exceptional by economic weather uncertainty conditions in together Europe with and on increasing a global and level. capricious Exceptional control weather of the conditions energy sector together by public with increasing authorities and also capricious made it a control challenging of the year energy for companies sector by public in the Kerava authorities Energy also Group. made it In a spite challenging of those year challenges companies we continued the Kerava to focus Energy strongly Group. on further In spite improving of those chal- the for quality lenges experienced we continued by to our focus customers. strongly We on extended further improving our investment quality programmes experienced to by enhance our customers. both electrical We extended and heating our invest- net- the works ment and programmes improved to projects enhance aimed both at electrical better customer and heating service, networks access, and improved and modernisation projects aimed of the at better customer customer information service, remote system. remote The access, cornerstone and modernisation of the strategy of the of customer the Kerava information Energy companies system. The is to cornerstone offer its customers of the strategy services of that the Kerava are both Energy of a high companies quality is and to affordable. offer its customers In order services to achieve that this are goal, both we of a must high make quality strong and investments affordable. In in increasing order to achieve the self-sufficiency this goal, we rate must of make electricity strong production. investments We in paid increasing special the attention self-sufficiency to this issue rate in of electricity Fennovoima s production. and We Teollisuuden paid special Voima s attention nuclear to this projects issue in are progressing, Fennovoima s and through and Teollisuuden Suomen Voima Voima s (Finnish nuclear Power) projects we are are progressing, involved and the development through Suomen of wind Voima power (Finnish and small-scale Power) we hydroelectric are involved in power. the development We also actively of wind sought power opportunities small-scale to hydroelectric increase our production power. We through also actively other sought affiliated op- and companies. portunities In to addition increase to our constant production development through and other increased affiliated efficiency, companies. securing In addition the interests to constant of our development customers and far increased into the future efficiency, also requires securing systematic the interests investments. of our customers We at Kerava far into Energy future Group also actively requires focused systematic on all investments. these issues We regardless at Kerava of the En- the challenges ergy Group in actively the operating focused environment. all these issues regardless of the challenges in the operating environment. a year of learning a year of learning A set of diverse challenges turned the year 2011 into a year of learning A set of for diverse the Kerava challenges Energy turned Group. the year Storms 2011 that into occurred a year of in learning late 2011 for tested the Kerava the processes Energy of Group. our grid Storms operation; that occurred turbine damage in late 2011 at our tested bioenergy the processes plant drove of our our grid production operation; into turbine new kinds damage of challenges; at our bioenergy temperature plant drove variations our production burdened the into durability kinds of of challenges; our district temperature heating networks; variations and burdened telemarketers the du- new operating rability of in our the retail district market, heating some networks; using dubious and telemarketers methods, together operating with in new the retail requirements market, imposed some using by public dubious authorities methods, on together our customer with new interface requirements put strain imposed on our by customer public authorities service personnel. our customer Furthermore, interface challenging put strain financial on our customer circumstances service and personnel. ever-increasing, Furthermore, yet not challenging always consistent,regulation financial circumstances of the energy and ever-increasing, sector caused yet all not employees always consistent,regulation the companies exceptional energy stress. sector Indeed, caused we all have employees to state that the the year companies 2011 showed excep- of the that tional the stress. true cornerstone Indeed, we of have success to state for that the Kerava the year Energy 2011 showed companies that the is true an open-minded cornerstone of staff success that for can the resist Kerava pressure Energy and companies afraid is to an deal open-minded with challenges staff when that can facing resist them. pressure With and such is is not employees, not afraid the to deal Kerava with Energy challenges Group when can facing safely them. invest With in its such future, employees, no matter the what Kerava the Energy challenges Group may can be. safely invest in its future, no matter what the challenges may be. financial trends in the group financial trends in the group The financial standing of the Kerava Energy Group in the 2011 fiscal The financial year was standing burdened, of the in addition Kerava Energy to exceptional Group in weather 2011 conditions fiscal year and was disruptions burdened, in in addition the marketplace, to exceptional by a turbine weather malfunction conditions and at the disruptions bioenergy in plant the that marketplace, caused a loss by a of turbine elec- malfunction at the bioenergy plant that caused a loss of elec- tricity production for several months. The Group s turnovetricity was EUR production 61.9 million for several (EUR months million The in Group s 2010). turnover was the EUR result 61.9 was million adequate, (EUR we had 57.7 no million way of in reaching 2010). Even the Even though goals though set. the The result Group s was operating adequate, margin we had no was way EUR of 6.3 reaching million the (EUR goals 6.1 set. million The Group s in 2010). operating margin was EUR 6.3 million (EUR 6.1 million in 2010). Operating expenses increased by EUR 4.3 million in The Operating majority of expenses this was increased due to an by increase EUR 4.3 in million the amount in of electricity The majority purchased of this and was due increased to an increase fuel procurement in the amount costs. of The electricity most significant purchased investments and increased 2011 fuel were procurement made in production The most projects significant and the investments rebuilding in and 2011 construction were made of in dis- pro- costs. trict duction heating projects and electricity and the rebuilding network connections. and construction The Group s of district investments heating and came electricity to EUR network 9.5 million connections. (EUR 9.2 The million Group s in total 2010). total investments The Group s came equity to ratio EUR and 9.5 liquidity million (EUR are still 9.2 adequate million in and 2010). enable The investments Group s equity aiming ratio for and growth. liquidity are still adequate and enable investments aiming for growth. lobbying is a clear strategic area of focus lobbying the is a near clear future strategic area of focus in the near future Looking forward, the most significant uncertainties are still related Looking to regulation forward, the of the most industry, significant where uncertainties the time span are still does related match to regulation the service of life the of industry, investments where in the the time energy span sector. does not Recent not match obligations the service imposed life of by investments public authorities in the energy and other sector. similar Recent parties obligations place a imposed burden on by the public finances authorities of actors and in other energy similar industry parties and place thus a burden inevitably on the increase finances costs of for actors consumers. energy Indeed, industry lobbying and thus is becoming inevitably one increase of the costs most for important consum- in the strategic ers. Indeed, areas lobbying of focus is in becoming the near future. one of In the 2011, most the important Kerava Energy strategic companies areas of focus joined in forces the near with future. dozens In 2011, of local the energy Kerava companies Energy companies to establish joined the Local forces Power with Association, dozens of local which energy will actively companies publicise to establish the real the needs Local of our Power customers Association, both which in public will discussions actively publicise and in the the real preparation needs of our of decrees customers and both laws. in Local public energy discussions companies and in have the a preparation long tradition of decrees in genuinely and laws. catering Local for energy their companies customers, have an aspect a long that tradition may have in genuinely been overlooked catering by for larger their energy customers, companies aspect with that a different may have basis been of operation. overlooked by larger energy companies with a different basis of operation. outlook for the future outlook for the future The Kerava Energy Group has invested strongly in protecting The itself Kerava against Energy disruptions Group in has the invested electricity strongly wholesale in protecting The itself company against disruptions has continued the to improve electricity its wholesale preparedness mar- market. against ket. The fluctuations company in has consumption continued to by improve developing its preparedness the systematics against of fuel fluctuations procurement in consumption and production by developing control. the systematics of fuel procurement and production control. We expect to see moderate growth in the Group s main areas of operation. We expect We to estimate see moderate that sales growth of electricity in the Group s will main continue areas to of grow operation. steadily We throughout estimate that Finland. sales of Operations electricity are will proceeding to commendably, grow steadily throughout in accordance Finland. with the Operations strategy selected. are proceed- In- continue vestment ing commendably, activities are in methodical. accordance with All in the all, strategy the Kerava selected. Energy Investment has a activities good and are stable methodical. outlook All for in the all, future. the Kerava We predict Energy Group that Group the 2012 has a turnover good and will stable grow outlook and the for operating the future. margin We predict and result that the will 2012 improve turnover from will the grow 2011 figures. and the operating margin and result will improve from the 2011 figures. We have retained our ability to reach our objectives to improve We have the operating retained our preconditions ability to reach and competitiveness our objectives of to our improve customers the operating by providing preconditions products and and competitiveness services that are of efficient our customers in financial by and providing environmental products terms, and services all the that while are minimising efficient in disruptions financial and to our environmental customers. terms, all the while minimising disruptions to our customers. 22 Jussi Lehto Jussi Lehto Jussi Lehto 23 23

13 Tervahaudankatu 6, Kerava

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Alma Median tulos Q1 2013 Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Agenda Pääkohdat Q1 Markkinoiden kehitys Taloudellinen kehitys Strategia ja tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

WÄRTSILÄ OYJ ABP 2007 TULOSPRESENTAATIO OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA

WÄRTSILÄ OYJ ABP 2007 TULOSPRESENTAATIO OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA WÄRTSILÄ OYJ ABP 27 TULOSPRESENTAATIO OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA 5.2.28 1 Wärtsilä Keskeistä Vuoden 27 tilauskertymä kasvoi vahvasti. Hyvä kysyntä jatkuu vuoden 28 ensimmäisellä puoliskolla Liikevaihto

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005

Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005 1 Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005 Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 28.7.2005 IR: Päivi Antola, paivi.antola@kemira.com, puh. 010 86 21140 Sisältö Kemiran tammi - kesäkuu Liiketoiminta-alueet tammi

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

1Q 2013 Tulos. Finnair 1Q 2013 Tulos, 26.4.2013

1Q 2013 Tulos. Finnair 1Q 2013 Tulos, 26.4.2013 1Q 2013 Tulos 1 Markkinaympäristö edelleen haastava IATA:n mukaan, Tulosparannuskehitys pysähtyi Euroopassa jo Q4 2012 aikana, tulokset edellisvuoden tasolla Öljyn hinta laski maaliskuussa, hintataso kuitenkin

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2012 19.7.2012 Toimintaympäristö jatkui haasteellisena Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS. Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS. Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja 10.3 2016 KONSERNIN JOHTORYHMÄ Eturivi, vasemmalta Jaana Rinne Johtaja, henkilöstöasiat Marcelo Cordaro Johtaja,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Simpeleen Lämpö Oy. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2012

Sisällysluettelo. Simpeleen Lämpö Oy. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2012 Sisällysluettelo 1. Toimintavuosi 2012... 2 2. Omistussuhteet... 2 3. Yhtiön hallitus ja johto... 2 4. Toiminta-ajatus... 2 5. Laajenemisstrategia... 3 6. Tapahtumat tilikaudella... 4 7. Taksa... 5 8.

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Bastu-työpaja Virastotalo, 21.6.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Tilinpäätös 2009. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Tilinpäätös 2009. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Tilinpäätös 2009 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Disclaimer This presentation is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration of Teleste Corporation

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi syyskuu 2002

Osavuosikatsaus tammi syyskuu 2002 Osavuosikatsaus tammi syyskuu 2002 Tulostiedotus 3/2002 Vantaa, 22.10.2002 Jyri Luomakoski, talousjohtaja Osavuosikatsaus tammi syyskuu 2002 Liikevaihto toimialoittain 1-9 Change 1-9 1-12 MEUR 2002 Y/Y

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Vision of the Power System 2035

Vision of the Power System 2035 Vision of the Power System 2035 Urban Data Center Active customer Rural AC/DC LVDC / 1 kv AC / Microgrid CH 4 Joustava voimajärjestelmä Ulkomaanyhteydet tärkeitä jouston mahdollistamisessa. Kansallinen

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Konsernin liikevaihdon ennakoidaan laskevan ja liiketuloksen paranevan.

Konsernin liikevaihdon ennakoidaan laskevan ja liiketuloksen paranevan. 11.11.2013 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2013 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 48,4 milj. euroa (vuonna 2012 vastaavalla jaksolla 52,7 milj. euroa). Liiketulos

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuu 2016: Tyydyttävä tulos matalista sähkönhinnoista huolimatta Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset

Lisätiedot

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008 M-real Osavuosikatsaus 1-3Q 28 Päivitetty raportointirakenne Raportointirakennetta on muutettu syyskuussa 28 julkistetun Graphic Papers-kaupan seurauksena Kauppaan kuuluvat yksiköt on raportoitu lopetetuissa

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Tammi kesäkuun 2016 osavuosikatsaus 20. heinäkuuta Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja

Tammi kesäkuun 2016 osavuosikatsaus 20. heinäkuuta Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja Tammi kesäkuun 2016 osavuosikatsaus 20. heinäkuuta 2016 Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja Keskeistä toisella vuosineljänneksellä Kannattavuus parani Kalmarissa

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Esityksen sisältö Syitä ympäristöasioiden hallinnalle Ympäristöjohtaminen Ympäristötunnusluvut Kevyen teollisuuden erityispiirteitä Tunnuslukujen

Lisätiedot

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku)

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Julkaisuvapaa 28.10.2016 kello 9:00 Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Lounea konsernin liikevaihto kasvoi ja kannattavuus parani viime vuodesta Jimm s verkkokaupan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Glaston tammi-maaliskuu 2016

Glaston tammi-maaliskuu 2016 Glaston tammi-maaliskuu 2016 28.4.2016 Q1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 25,0 (22,5) M Tilauskanta 31.3.2016 oli 34,5 (52,8) M Liikevaihto oli 29,4 (26,3) M Vertailukelpoinen liikevoitto oli 0,7 (1,2)

Lisätiedot