Vuosi- kertomus 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosi- kertomus 2010"

Transkriptio

1 Vuosikertomus

2 Keravan biovoimalaitoksen vihki käyttöön kauppaja teollisuuministeri Mauri Pekkarinen SISÄLTÖ Toiminta-ajatus ja strategiset valinnat Toimitusjohtajan katsaus Toiminnan kehittäminen Yhteenveto ympäristövuodesta Energialiiketoiminta Verkkoliiketoiminta Tuotantoliiketoiminta Konsernipalvelut Hallitus ja johtoryhmä Tilastoja graafisina esityksinä Verkställande direktörens översikt CEO s review Keravan biovoimalaitoksen ensimmäinen täysi toimintavuosi.

3 Keravan Energia -yhtiöiden toiminta-ajatus ja strategiset valinnat Keravan Energia yhtiöt muodostuvat emoyhtiö Keravan Energia Oy:stä ja Etelä-Suomen Energia Oy:stä. Toimitamme asiakkaillemme sähköä, kaukolämpöä ja maakaasua sekä niiden käyttöön liittyviä asiantuntijapalveluita. Keravan Energia yhtiöt toimivat pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ja myyvät sähköä koko Suomen alueella. Päätoimintaalueemme ovat Kerava, Sipoo, Itä-Helsinki ja Karkkila. Keravan Energia yhtiöiden omistajat tulouttavat yhtiön tehokkuuden ja tuottavuuden paikallisen talousalueen elinkeinoelämän ja asukkaiden eduksi edullisina energiapalveluina. Strategiset valinnat Sähkönhankinnan omavaraisuutta kasvatetaan osallistumalla kannattaviin voimalaitoshankkeisiin. Kaiken toiminnan ja tekemisen on tuettava konsernin kannattavuutta. Toiminnan kehittämisellä tähdätään kannattavuuden jatkuvaan parantamiseen ja kannattavaan kasvuun. Ympäristöön liittyvien toimintamallien ja viestinnän integroiminen kaikkeen toimintaan. Asiakaspalveluhenkisyyden integroiminen kaikkeen toimintaan. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Asiakaspalvelulupaukset Tarjoamme Liikevaihdon parasta jakauma paikallista palvelua Meillä Lämmön on aina myynti aikaa40% asiakkaillemme Meidät tunnetaan Sähkön Sähkön ja myynti meidät 38% tunnistetaan siirto 18% Yksi yhteydenotto riittää Liikevaihto (M ) 44,902 50, Kaasun myynti ja siirto 2% Sivutoiminta 2 % 57, Avainluvut Liikevaihdon jakauma Lämmön myynti 40% Sähkön myynti 38% Liikevaihto, milj. 57,7 50,5 Tulos ennen satunnaisia eriä, milj. 0,1 1,6 Investoinnit ja pitkäaik. sijoitukset, milj. 9,2 26,0 Taseen loppusumma, milj. 118,8 115,9 Sähkön myynti, GWh Sähkön siirto, GWh Kaukolämmön ja pros.höyryn myynti, GWh Kaasun myynti, GWh Asiakasmäärät Sähkön siirto Lämpö Kaasu Henkilökunta keskimäärin (osa-aikaiset muutettu kokoaikaisiksi) Sähkön siirto 18% Kaasun myynti ja siirto 2% Sivutoiminta 2 % Kylmät talvet palasivat pohjolaan Sähkön tukkumarkkinoiden toimimattomuus yhdessä kulutuspiikkien kanssa toivat uusia haasteita Kylmät ja lumiset talvet tulivat useiden lauhojen vuosien jälkeen takaisin pohjolaan. Vuodelle 2010 oli leimallista niin alku- kuin loppuvuodenkin kovat pakkaset, joista seurasi luonnollisesti asiakkaittemme energian kulutuksen voimakasta kasvua. Samaan aikaan saatiin pohjoismaisilla sähkön tukkumarkkinoilla kokea ennennäkemättömiä hintapiikkejä hinnan noustessa pahimmillaan pitkälle yli 1000 euroon megawattituntia kohden. Hintapiikit yhdessä voimakkaiden kulutuspiikkien kanssa muodostivat sähköliiketoiminnan kannattavuudelle vaikeita haasteita. Samalla keskustelu tuotannon keskittymisestä ja siirtoyhteyksien riittämät- tömyydestä ja näiden kautta sähkön tukkumarkkinoiden toimimattomuudesta sai uutta tuulta purjeisiinsa. Raju lämmitysenergian kulutuksen kasvu johti myös uudenlaisiin haasteisiin voimalaitospolttoainehankinnan ja -logistiikan suunnittelussa. Polttoaineita jouduttiin käyttämään ja hankkimaan huomattavasti enemmän kuin oli suunniteltu, mikä nosti polttoainehankinnan keskihintaa voimakkaastikin. Samaan aikaan valmisteltiin yhteiskunnan tasolla energiaveroratkaisua, joka astui voimaan vuoden 2011 alusta. Verojen korotukset olivat rajuja valtion kerätessä näiden verojen kautta kassaansa yli 700 miljoonaa euroa. Verot rasittavat erityisesti lämmöntuotantoa ja keskustelu ympäristöystävällisen kaukolämmön toimintaedellytyksistä käynnistyikin voimakkaana. 4 5 Liikevaihto (M )

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Tuotannollinen omavaraisuus ja käyttövarmuus Vuosi 2010 osoitti Keravan Energia konsernin strategian olevan oikea. Olosuhteet vahvistivat sen, että menestyminen tulevaisuudessa edellyttää taloudellisen ja ympäristöystävällisen tuotantokapasiteetin omistamista. Tuotannolliseen omavaraisuuteen panostettiinkin vahvasti. Uusi biovoimalaitos oli käytössämme ensimmäisen kokonaisen vuoden ja laitoksen käytöstä saatiin arvokkaita kokemuksia ja tuotannon ohjausta päästiin kehittämään ja optimoimaan. Uusiutuvaan energiaan perustuvaan sähköntuotantoon panostettiin useiden hankkeiden muodossa eri tuotantoyhtiöiden kuten Suomen Voima Oy:n kautta. Erityisesti haettiin mahdollisuuksia panostaa tuuli- ja vesivoiman hyödyntämiseen. Hankkeiden osalta törmättiin kuitenkin ailahtelevaan ja epäjohdonmukaiseen lainsäädäntöön sekä viranomaiskäytäntöihin, mikä heikentää hankkeiden kannattavuutta ja viivyttää niiden toteuttamista tarpeettomasti. Alan edunvalvonnassa ollaankin nostamassa yhdeksi päätavoitteeksi, varsin perustellusti, investointiedellytysten parantaminen. Eduskunta antoi kesällä siunauksensa uusien ydinvoimalaitosten periaatepäätösten muodossa Fennovoima Oy:n sekä Teollisuuden Voima Oy:n uusille ydinvoimalalaitoksille. Keravan Energia konserni on mukana molemmissa hankkeissa. Nämä laitokset tulevat valmistuessaan vahvistamaan merkittävästi sähköntuotantomme omavaraisuutta ja näiden hankkeiden eteenpäin viemistä tuetaankin vahvasti. Keravan Energia konsernissa panostettiin vuonna 2010 edelleen vahvasti sähkön siirtoverkkojen kuntoon ja tavoitteenamme onkin selvästi laskea asiakkaittemme kokemien häiriöiden määrää ja kestoa. Tätä työtä jatketaan. Konsernin talouden kehittyminen Keravan Energia konsernin toimintavuoden 2010 taloutta rasittivat kylmän talven ja markkinoiden häiriöiden seurauksena voimakkaasti nousseet sähkön- ja polttoainehankinnan kustannukset. Konsernin liikevaihto oli 57,7 miljoonaa euroa (50,5 miljoonaa euroa vuonna 2009). Tulostavoitteista jäätiin tuloksen pudotessa selvästi, jääden kuitenkin voitolliseksi. Konserni käyttökate oli 6,1 miljoonaa euroa (6,8 miljoonaa euroa vuonna 2009). Liiketoiminnan kulut kasvoivat 7,9 miljoonaa euroa vuonna Pääosa tästä johtui sähkön ja polttoaineiden hankintakulujen noususta. Merkittävimmät investoinnit vuoden 2010 aikana kohdistuivat tuotantohankkeisiin sekä kaukolämpö- ja sähköverkkoyhteyksien kunnostamiseen ja uudisrakentamiseen. Kaikkiaan investoinnit olivat 9,2 miljoonaa euroa (26,0 miljoonaa euroa vuonna 2009). Konsernin omavaraisuus ja maksuvalmius ovat edelleen kohtuulliset ja mahdollistavat panostamisen kasvuun. Oma tuotanto, tehokas investointitoiminta ja riskien hallinta tulevaisuuden menestystekijöitä Merkittävimmät epävarmuudet tulevaisuudessa liittyvät edelleen alaan kohdistuvaan sääntelyyn, jonka aikajänne ei vastaa energia-alan investointien käyttöikää. Yleinen taloudellinen tila näyttää elpymisen merkkejä, mutta EU-maiden julkisen talouden ongelmista seuraavia vaikutuksia on vaikea arvioida. Keravan Energia konsernissa on panostettu vahvasti suojautumiseen sähkön tukkumarkkinoiden häiriöitä vastaan ja varautumista kulutuksen heilahteluihin on parannettu polttoainehankinnan systematiikkaa ja tuotannon ohjausta kehittämällä. Konsernin päätoimialueilla arvioidaan kasvun jatkuvan ja sähkön myynnin kasvu koko Suomen alueella on ollut tasaista. Sähkön tuotannon omavaraisuuden kasvattaminen on pitkäjänteistä ja investointeja edellyttävää toimintaa, mutta hankkeet etenevät hyvin. Etäluettavaan sähkön kulutuksen mittaukseen siirtyminen ja tietojärjestelmien päivitystarpeet tuovat lähivuosina omat haasteensa, mutta kokonaisuutena Keravan Energia konsernin tulevaisuuden näkymät ovat hyvät ja vakaat. Vuoden 2011 liikevaihdon ennakoidaan kasvavan ja käyttökatteen sekä tuloksen paranevan vuoden 2010 tasosta. Kykymme täyttää tavoitteemme asiakkaittemme toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamiseksi tuottamalla taloudellisesti ja ympäristömme kannalta tehokkaita tuotteita ja palveluita, asiakkaittemme kokemat häiriöt minimoiden, on edelleen hyvä. Jussi Lehto Toimitusjohtaja Energiayhtiöiden toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja muutoksiin liittyy merkittäviä tapahtumia. Muutokset ja tapahtumat luovat haasteita myös Keravan Energia yhtiöiden toimintaan ja toiminnan suunnitteluun. Esimerkkinä voidaan mainita sähkön, polttoaineiden ja päästöoikeuksien markkinahintojen vaihtelu. Varsinkin sähkön markkinahinnassa esiintyi vuonna 2010 erittäin korkeita hintapiikkejä, joita vastaan on hankala suojautua. EU:n ilmasto- ja energiapakettiin liittyvät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistavoitteet vuoteen 2020 mennessä tulevat vaikuttamaan Keravan Energia yhtiöiden toimintaan, kun direktiivien sisältö pannaan toimeen Suomen lainsäädännössä. Kansalliseen ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanoon tulee liittymään toimenpiteitä, jotka myös muuttavat toimintaympäristöä esimerkiksi tuulivoiman sekä puupolttoaineilla tuotetun sähkön syöttötariffien muodossa. Energiantarpeen kasvu tulee jatkumaan toiminta-alueella. Varsinkin Sipoossa ja Helsingin itäosissa kasvun odotetaan olevan lähivuosina merkittävää kun alueiden kasvuhankkeet lähtevät käyntiin. Keravan Energia yhtiöiden merkittävimmät lähivuosien investointitarpeet liittyvät sähkö- ja kaukolämpöverkkojen laajentamiseen, vahvistamiseen ja peruskor- Toiminnan kehittäminen Keravan Energia -yhtiöissä Kehitysjohtaja Lars Horn jaamiseen kysynnän kasvun sekä käyttövarmuuden parantamistavoitteiden myötä. Investointien ja investointitarpeiden hallitsemiseksi panostetaan omaisuuden hallintaan tällä tarkoitetaan saneerauksen ja kunnossapidon optimointia yhdessä kasvun hallinnan kanssa. Kiivas toimintaympäristön muutostahti yllättävine käänteineen asettaa suuria haasteita sekä talouden hallinnalle ja suunnittelulle että asiakaspalvelun järjestelmille. Vuonna 2010 on jatkettu asiakastietojärjestelmän uusimisprojektia, jotta voidaan vastata tuntimittauksen haasteisiin sekä täyttää lisääntyvät viranomaisvaatimukset. Toiminta Keravan Energia yhtiöissä on organisoitu Keravan Energian internet-sivut uusittiin kokonaan. kolmeen tulosvastuulliseen liiketoimintaan ja kahteen kustannusvastuulliseen palvelutoimintaan. Toiminnan tukena toimii lisäksi eri teemoihin liittyviä, läpi organisaation koottuja ryhmiä. Keravan lämpövoimalaitoksen käytön haltuunotto edellyttää edelleen tuotantotoimintaan liittyvien toimintamallien ja resurssien kehittämistä. Kaiken muun kehittämisen perustana on aina osaava ja motivoitunut henkilöstö, joten henkilöstön kehittämiseen ja kouluttamiseen panostetaan edelleen merkittävästi. Vuonna 2010 käynnistettiin koko henkilöstöä koskeva kehitysohjelma, jossa käsitellään mm. henkilöstökyselyissä esille nousseita teemoja. Energialiiketoiminta Verkkoliiketoiminta Tuotantoliiketoiminta Konsernipalvelut Kehitys Ympäristötiimi Controller-ryhmä Tuotannonohjausryhmä Maaliskuussa järjestettiin avoimien ovien päivä biovoimalalla. 6 7

5 Yhteenveto ympäristövuodesta 2010 Killassa puhdistettiin pilaantunutta maata 1970 luvun alkuvuosilta palvellut Killan lämpökeskus poistui käytöstä alkuvuodesta Tilalle asennettiin lämmönsiirrinasema lämmöntoimitusta varten Tuusulaan. Lämpökeskuksen ja öljysäiliön poiston yhteydessä tehdyissä maaperätutkimuksissa havaittiin laitospaikalla öljyisiä maa-aineksia, jotka vaihdettiin asianmukaisesti puhtaisiin maamassoihin. Yhteensä öljyllä pilaantuneita maamassoja poistettiin laitospaikalta 195 tonnia. Puupolttoaineet Keravan energiantuotannon perustaksi Vuonna 2010 Keravan Energia Oy tuotti Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa sähköä sekä kauko- ja prosessilämpöä yhteensä 560,9 GWh. Kasvua edellisestä vuodesta oli 18,2 %, johtuen sähköntuotannon ja kaukolämmön myynnin lisäyksestä. Tuotannosta 420,5 GWh oli kaukolämpöä, 71,0 GWh prosessi-höyryä ja lämpöä sekä 69,4 GWh sähköä. Vuosi 2010 oli Keravan biovoimalaitoksen ensimmäinen täysi toimintavuosi ja ensimmäistä kertaa suurin osa energiasta, 40,4 %, tuotettiin Keravalla puupolttoaineilla. Turpeella tuotettiin energiasta 29,8 % ja maakaasulla käytännössä loput, n. 27,6 %. Konsernitasollakin maakaasun osuus laski reippaasti, 20,8 prosenttiyksikköä vuodesta 2009 ollen nyt 38,9 %. Kiinteiden kotimaisten polttoaineiden osuus nousi vastaavasti 57,8 prosenttiin. Karkkilassa vastaava osuus käytetyistä polttoaineista oli 76,4 %. Energiantuotanto Sipoossa perustuu edelleen lähes kokonaan maakaasuun. Tuotannon volyymi kasvoi kaikissa kolmessa toimintakunnassa. Tästä johtuen absoluuttiset laskennalliset päästömäärät ilmakehään kasvoivat kautta linjan. Sipoossa ja Karkkilassa tuotettuun energiamäärään suhteutetut päästömäärät (ominaispäästöt) joko pysyivät likipitäen entisellä tasollaan tai laskivat hieman. Keravalla ominaispäästöt, erityisesti rikkidioksidin ja hiukkasten osalta, nousivat jonkin verran johtuen energian tuotantoon käytetyn turpeen ja puun osuuden selvästä kasvusta. Biovoimalaitoksen tuhkat hyödynnettiin maarakentamisessa Vuonna 2010 toimitettiin kierrätykseen, edelleen käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi noin tonnia tavanomaisia jätteitä ja noin 233 tonnia ongelmajätteitä. Määrällisesti eniten jätettä syntyi turpeen ja puupolttoaineiden poltosta Keravalla ja Karkkilassa: yhteensä noin tonnia lento- ja pohjatuhkaa. Biovoimalaitoksen tuhkat hyödynnettiin maarakentamisessa. Kierrätykseen kelpaavaa jätettä syntyi koko konsernin osalta vuonna 2010 seuraavasti: metalliromua ja kaapeleita 43,2 tonnia, pahvia ja paperia 10,8 tonnia sekä sähkö ja elektroniikkaromua 2,9 tonnia. Muuhun hyötykäyttöön ja kaatopaikalle toimitettiin rakennusjätettä 38,5 tonnia, kuivajätettä 16,2 tonnia, pesunesteitä n.1,3 tonnia sekä biojätettä 4,5 tonnia. Ongelmajätteet toimitettiin asianmukaisesti edelleen käsiteltäväksi käsittelyluvan omaaville yrityksille. Suurimmat yksittäiset jakeet olivat Killan lämpökeskuksen pilaantuneet maat 195 tonnia, käytetyt puupylväät 29,7 tonnia sekä öljyiset vedet 5,3 tonnia. Lisäksi jatkokäsittelyyn toimitettiin pienempiä määriä mm. elohopeapurkauslamppuja ja loisteputkia sekä öljytuhkaa ja jäteöljyä. Käytämme toiminnassamme ympäristöä mahdollisimman vähän rasittavia ratkaisuja taloudellisten resurssien puitteissa. Kannustamme ja opastamme asiakkaitamme energiansäästöön samoin kuin omassa toiminnassamme toteutamme sääs- Keravan Energia Oy:n Ympäristöpolitiikka töä tuottavia menetelmiä ja toimintatapoja. Panostamme tuotannossamme uusiutuvan energian käyttöön joko rakentamalla omia tuotantoyksiköitä tai yhteisyritysten kautta. Huomioimme johtoverkkojen sijoittelussa ja rakenteissa ympäristön vaatimukset tarkoituksenmukaisella tavalla. Sitoudumme toimintamme aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentämiseen sekä jatkuvaan parantamiseen niin ympäristö kuin laatuasioissa. Huolehdimme, että organisaatiossamme on jatkuvasti tiedossa toimintaamme koh- distuvat lakisääteiset vaatimukset, joiden noudattamiseen sitoudumme. Tiedotamme sidosryhmillemme säännöllisesti ympäristöasioidemme tason ja edellytämme toimittajiltamme laadukasta ja ympäristön huomioon ottavaa toimintaa. 8 9

6 Energialiiketoiminnan johtaja Paavo Kainulainen Energialiiketoiminta Sähkön myyntihinnat Suomen edullisimpia Keravan Energia yhtiöiden toimintapolitiikkana on turvata oman toiminta-alueen asiakkaille mahdollisimman edullinen ja vakaa sähkön hinta pitkällä tähtäyksellä. Toiminta-alueen ulkopuolinen myynti hinnoitellaan markkinalähtöisesti. Konsernin sähkön kokonaismyynti oli 483 GWh eli noin 17 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Oman alueen ulkopuolelle sähköä myytiin n. 127 GWh. Keravan Energian jakelualueella ei kertomusvuonna tehty hintamuutoksia, mutta Etelä- Suomen Energian jakelualueella myyntihintoja nostettiin alkaen. Sähkön hankinta monipuolista Sähköä hankittiin kertomusvuonna 483 GWh, josta 320 GWh Keravan Energia Oy:lle ja 163 GWh Etelä-Suomen Energia Oy:lle. Pääosa sähköstä hankittiin Etelä-Suomen Voima Oy:n välityksellä, yhteensä n. 337 GWh. Tästä määrästä voimalaitososuussähköä oli 28 % ja markkinasähköä 72 %. Oman vastapainetuotannon määrä oli n. 69 GWh. Lisäksi tukkuostoa oli n. 80 GWh Tuulisähköä hankittiin n. 2 GWh. Riskipolitiikka vakauttaa hinnat Sähkön markkinahinta oli kylmästä talvesta ja huonosta vesitilanteesta johtuen korkealla tasolla. Markkinahinta oli keskimäärin 56 e/ MWh, mutta erityisesti tammikuun hintapiikit ja loppuvuoden tasaisen kallis spot-hinta ja kova pakkanen rasittivat sähkökaupan tulosta. Tehtyjen suojausten ansiosta koko vuoden tulos oli kuitenkin olosuhteisiin nähden tyydyttävä. Sähkön hankintaa suojataan pienissä erissä pitkälle tulevaisuuteen tavoitteena asiakkaille vakaa ja edullinen hintataso. Keravan Energia mukana paikallisten asiakkaiden arjessa Asiakastilaisuuksia järjestettiin perinteiseen tapaan. Olimme mukana sirkus- ja valkosipulimarkkinoilla ja energiansäästöviikkoa vietettiin tapaamalla asiakkaita Keravan ja Sipoon suurimmissa kauppakeskuksissa. Elokuussa pelattiin perinteinen Keravan Energia Golf Talman Master kentällä. Valtakunnallisessa palvelututkimuksessa Keravan Energia sijoittui hienosti kolmanneksi. Urheiluseurojen juniori- Paikallisen koripalloseuran edustusjoukkueet pelasivat nimellä Keravan Energia Team, naiset SM-sarjassa ja miehet ykkösdivisioonassa. kin käytettävissä olevin keinoin ja sähkökaupan tuloksen ennakoidaan olevan jatkossa hyvä. Myyntihintoja tullaan nostamaan alkaen hankintakustannusten kohoamisen vuoksi. Biovoimalaitoksen valmistuminen, tuulivoima ja ydinvoiman lisäosuudet vähentävät osaltaan markkinasähköriippuvuutta tulevina vuosina. Voimalaitososuuksien (erityisesti hiilidioksidivapaiden) lisääminen tulee olemaan jatkossakin erittäin tärkeä strateginen tavoite edullisen sähkön saannin turvaamiseksi. työtä tuettiin melko kattavasti ja paikallisen koripalloseuran molemmat edustusjoukkueet pelasivat Keravan Energia Team -nimellä. Oman alueen asiakkaita myös heräteltiin tarkistamaan, etteivät he maksa vahingossa liikaa sähköstään puhelimessa tehdyn sopimuksen perusteella ulkopuoliselle myyjälle. Tämä tempaus sai runsaasti kiitosta asiakkailta ja he palasivatkin edullisille listahinnoillemme takaisin. Tulevaisuuden näkymät hyvät Sähkön markkinahinnan vaihtelu näyttää vain voimistuvan ja hintapiikit esiintyvät yhä useammin. Hinta- ja volyymiriskeihin on varauduttu kai- Kalevan kaupunginosassa maalautettiin yksi muuntajarakennus graffiti-taiteilijoilla. Keravan ja Sipoon ensimmäisten luokkien oppilaille jaettiin syksyllä heijastimet

7 Verkkoliiketoiminta Vuoden 2010 säät lisäsivät myös siirretyn sähköenergian määrää Verkkoliiketoiminnan johtaja Osmo Auvinen Vuoden 2010 kylmä alku- ja loppuvuosi sekä kuuma kesä näkyivät myös siirretyn sähköenergian määrässä: kylmä talvi lisäsi lämmityssähkön kysyntää ja kuuma kesä taas lisäsi jäähdytystarvetta. Sähkön siirron energia verkostohäviöineen Keravan Energia -yhtiöiden jakelualueilla kasvoi 6,9 % ja oli 521,8 GWh (488,0 GWh v. 2009). Sähkön siirron liikevaihto oli Keravan Energia Oy:ssä 4,7 (4,5) milj. euroa ja Etelä-Suomen Energia Oy:ssä 5,5 (4,5) milj. euroa. Siirtohintataso on useimmilla asiakkailla alle koko maan keskitason. Sipoossa aloitettiin Bastukärrin sähköaseman rakentaminen Vuonna 2010 suurimpana hankkeena Etelä-Suomen Energialla oli Bastukärrin uuden sähköaseman rakentamisen aloittaminen. Projekti jakautuu kahdelle vuodelle (2010 ja 2011) ja vuonna 2010 rakennettiin sähköasemarakennus ja sen sisältämät 20 kv kojeistot. Vuoden 2011 hankkeena on rakentaa 110 kv laitteistot sekä 110 kv kaapeliyhteys Koukkusuolle, Bastukärrin logistiikka-alueen lounaiskulmaan. Jakeluverkostossa jatkettiin verkoston kunnon ja siirtokyvyn parantamista useissa hankkeissa. Tärkeimpänä rakennuskohteena oli Sipoonrannan sähköistäminen. Alueelle rakennettiin 20kV:n maakaapeliyhteys sekä kaksi uutta puistomuuntamoa. Projekti jatkuu edelleen vuoden 2011 aikana. Saaristossa suurimpana hankkeena oli Söder- kullalandetin saaren pienjänniteverkon täysi saneeraus, saaren pylväsmuuntamoiden muuttaminen maaseutumuuntamoiksi sekä uuden 20kV:n rengasyhteyden rakentaminen. Keravalla jakeluverkostoa kehitetään edelleen Keravalla verkkoliiketoiminnan suurimpana kohteena oli Kerananpolun, Keskipellonkadun ja Koivunoksan uudisrakentamiskohteet sekä Inkiläntien, Tuomaantien ja Tapiolantien puistomuuntamoiden saneeraus sekä Venlantien ja Vuohenkalmantien pienjänniteverkon saneeraus. Kaikilla näillä hankkeilla parannetaan Keravan alueella sähkönjakelun toimitusvarmuutta. Energiamittaus siirtyy etäluentaan Maaliskuussa 2009 valtioneuvosto antoi energiamittauksesta asetuksen, jonka perusteella vähintään 80% sähkön käyttöpaikoista on varustettava etäluettavalla mittarilla. Vuoden 2010 aikana Keravan Energia Oy ja Etelä-Suomen Energia Oy kilpailuttivat etäluentapalvelujen tarjoajat yhdessä Porvoon Sähköverkko Oy:n kanssa. Vuoden 2011 aikana kilpailutetaan vielä mittalaitteiden tarjoajat. Vuoden 2010 aikana asennettiin Keravan Energia -yhtiöissä 1460 kappaletta etäluettavia mittareita. Määrä oli 609 kappaletta pienempi kuin vuonna 2009 ja johtuu pääsääntöisesti kesken olevasta kilpailutustilanteesta. Tavoitteena on edelleen asentaa kaikille asiakkaillemme etäluettavat mittarit vuoteen 2015 mennessä. Tulevaisuuden näkymiä sähköverkostossa Vuoden 2010 aikana aloitettiin verkkotietojärjestelmän uusimisprojekti. Tämän uuden tietojärjestelmän avulla pystymme saamaan ennen kaikkea paremman kuvan verkon reaaliaikaisesta tilanteesta ja kehittämään verkkoa paremmin ja kohdistetummin. Uusi verkkotietojärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2011 alkupuolella. Vuoden 2011 aikana Sipoossa panostetaan myös Bastukärrin logistiikka-alueen ja- keluverkostoon, jossa 20kV:n kaapelointi tulee jatkumaan ja SOK:n uusi logistiikkakeskus tullaan liittämään lopulliseen sähköverkkoon. Lähivuosina on suunnitelmissa parantaa Keravan alueen 110 kv verkon käyttövarmuutta rakentamalla verkkoyhteys kahden Keravalle tulevan linjan välille. Sipoon puolella jatkamme edelleen jakeluverkoston luotettavuuden parantamista kehittämällä verkostoamme maakaapelointia ja puisto- sekä maaseutumuuntamoita lisäämällä. Keravan asemalle rakennettiin sähköauton latauspiste. Bastukärrin sähköaseman v aloitetut rakennustyöt valmistuvat Etelä-Suomen Energia sähköistää Sipoonrannan asuntoalueen

8 Tuotantoliiketoiminnan johtaja Heikki Hapuli Tuotantoliiketoiminta Keravan Energia Oy toimitti kertomusvuonna toimialueellaan Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa ympäristöystävällistä kaukolämpöä ja teollisuuden prosessihöyryä yhteensä 446,1 GWh. Edellisvuoteen nähden myynti kasvoi 10,9 %. Sähkön ja kaukolämmön tuotanto Lämmön tuotanto omissa tuotantolaitoksissa oli 260,3 GWh ja hankinta Keravan Lämpövoima Oy:n biovoimalaitokselta 231,2 GWh. Sähkön markkinatilanteesta johtuen omien voimalaitosten tuotanto oli edellisvuotta suurempi. Sähköä tuotettiin kolmessa lämmitysvoimalaitoksessa yhteensä 19,6 GWh ja biovoimalaitoksessa 49,7 GWh. Sähkön paikallisen tuotannon määrä vastaa 14,3 % osuutta konsernin koko sähkönhankinnasta. Biovoimalaitoksen ansiosta kotimaiset polttoaineet nousivat yhtiön energian tuotannon pääpolttoaineiksi. Puupolttoaineiden osuus oli 31 % ja turpeen osuus 27 %. Maakaasun osuus laski edelleen jääden 39 %:iin. Keravan uusi biovoimalaitos tuotti pääosan, 67 % keravalaisten kiinteistöjen tarvitsemasta kaukolämmöstä. Karkkilassa kiinteän kotimaisen polttoaineen osuus oli 76 % kaukolämmön tuotannosta. Sipoossa maakaasun osuus lämmön tuotannon polttoaineista oli lähes 100 %. Polttoaineiden hinnannousun johdosta kaukolämmön myyntihintoja korotettiin Sipoossa n. 3,4 % ja Karkkilassa n. 4,2 % vuoden 2010 alusta alkaen. Kaukolämmön hintoja Keravalla ei korotettu. Kaukolämmön hintataso säilyi edelleen kilpailukykyisenä kiinteistökohtaiseen lämmitykseen verrattuna. Päästökaupan vaikutus energian tuotannossa näkyi toimintavuoden aikana puu- Kaukolämpöverkko polttoaineiden runsaana käyttömääränä biovoimalaitoksella. Päästöoikeuksien hinta markkinoilla kehittyi maltillisesti. Rakennustoiminta kaukolämmön toiminta-alueilla oli hieman aiempia vuosia rauhallisempaa. Verkon perusparannusmäärä nousi selvästi edellisvuodesta. Uusia kiinteistöjä liitettiin kaukolämpöön yhteensä 35 kap- paletta. Kaukolämmitettävä rakennustilavuus Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa oli kertomusvuoden päättyessä yhteensä 9,6 milj. rak-m3. Kaukolämpöjohtoja rakennettiin kertomusvuoden aikana yhteensä 3907 m. Tästä määrästä vaurioiden ja perusparannusten takia verkkoa uusittiin 981 m. Maakaasun jakelu Maakaasun suoramyynti teollisuudelle sekä Sorsakorven ja Levonmäen asuntoalueiden kiinteistöjen lämmitykseen oli kertomusvuonna 25,1 GWh. Maakaasuasiakkaiden lukumäärä vuoden lopussa oli 183. Maakaasun siirto- ja myyntihintoja korotettiin keskimäärärin 3,4 % vuoden 2010 alusta alkaen maakaasun kohonneiden hankintakustannusten takia. Merkittävät investoinnit ja kehityshankkeet Merkittävimmät investoinnit liittyivät voimalaitoksen energialiityntöjen rakentamisen lopputöihin. Vaikeissa olosuhteissa energiaverkkojen rakentaminen oli varsin haasteellista. Putkireitin varrelta löytyi myös pilaantunutta maaperää. Toimintavuoden aikana panostettiin myös Keravan keskusta-alueen kaukolämpöverkon perusparannukseen. Killassa sijainnut vanha öljykäyttöinen vara- ja huippulämpökeskus purettiin. Lämpökeskuksen tilalle sijoitettiin lämmönsiirrinasema, jonka kautta aloitettiin kaukolämmön tukkutoimitus Hyrylän kaukolämpöverkkoon. Kalatalo Oy:n höyryntoimitusta varten hankittiin tehdasvalmisteinen höyrykattilalaitos. Sipoossa kaukolämpörakentamisen painopiste sijoittui etelään. Merkittävimmät verkostoinvestoinit kohdistuivat Sipoonrantaan rakentuvalle uudelle, korkeatasoiselle asuntoalueelle. Muu rakentaminen Sipoossa kohdistui uusien asiakaskiinteistöjen kaukolämpöliittymien rakentamiseen. Karkkilan kaukolämpöverkolla ei ollut merkittävää rakennustoimintaa. Biovoimalaitoksen ensimmäinen täysi tuotantovuosi Keravan Lämpövoima Oy:n uusi biopolttoaineita käyttävä voimalaitos tuotti ensimmäisen täyden toimintavuotensa aikana sähköä 49,7 GWh, kaukolämpöä 215,3 GWh ja prosessilämpöä 15,8 GWh. Kylmän alkuvuoden aikana voimalaitos osoittautuikin varsin tarpeellliseksi keravalaisten kaukolämmön saannin kannalta. Lämpimän kesän takia voimalaitoksen kesäseisokki muodostui ennakoitua pidemmäksi, joten voimalai- Kauko- ja prosessilämmön hankinta yhteensä 492 GWh vuonna 2010 Maakaasukattilat 38% Biovoimalaitos 47% Kaasuturbiini- ja kaasumoottorivoimalaitokset 6% Kiinteän polttoaineen kattilat 5% Raskas- ja kevytöljykattilat 4% 14 15

9 TUOTANTOLIIKETOIMINTA toksen energian tuotanto jäi suunniteltua pienemmäksi. Lokakuun lopulla sattunut turbiinin rikkoutuminen rajoitti sähkön tuotantoa loppuvuoden aikana. Turbiinivauriosta huolimatta kaukolämpöä pystyttiin toimittamaan normaalisti. Voimalaitos käyttää kotimaisia polttoaineita (turve, metsähake, ruokohelpi, jne). Markkinatilanteesta johtuen puupolttoaineiden saatavuus oli varsin hyvä. Turpeen tuotannon suhteen kesä oli tyydyttävä ja turpeen saatavuus oli toimitussopimusten mukainen. Polttoaineita voimalaitoksella käytettiin yhteensä 360,1 GWh. Tästä määrästä 57 % oli puupolttoaineita. Voimalaitos toimii omakustannusperiaatteella ja sen tuottama sähkö ja lämpö tulevat täysimääräisenä Keravan Energia Oy:n käyttöön. Keravan Energia Oy toimittaa voimalaitoksen tarvitsemat käynnissäpitopalvelut. Tulevaisuuden näkymät Taloudellisen taantuman alkeassa olla ohi talonrakennustoiminnan ennustetaan piristyvän, joten kaukolämmön asiakasmäärän tullee kasvamaan vakaasti. Keravalla potentiaalisen laajenemissuunnan muodostaa kaupungin pohjoisosaan sijoittuvien teollisuus- ja asuinalueiden rakentuminen. Myös keskustaalueen täyteenrakentuminen ja kehittyvä logistiikkakeskus luo uutta kasvumahdollisuutta kaukolämmölle. Sipoossa yleiskaavasuunnitelman mukaisen kasvun käynnistyminen antaa mahdollisuuksia olemassa olevien kaukolämpöverkkojen laajentamiseen sekä kaukolämmitystoiminnan aloittamiseen kokonaan uusilla alueilla. Karkkilassa kaukolämmityksen kasvumahdollisuudet painottuvat olemassa oleviin rakennuksiin, jotka kiinteistökohtaisten öljylämmitysten ikääntyessä liittyvät kaukolämpöön. Uudismarkkinoinnin kohderyhmänä on erityisesti keskustan yhteyteen rakentuvat uudet teollisuus- ja asuinalueet, mm. suunnitteilla oleva Aurinkorinteen alue. Lämmön tuotantokapasiteettia on Keravan ja Karkkilan kaukolämpöverkoissa riittävästi lähivuosiksi kattamaan kasvava lämmitystehon tarve lähivuosien aikana. Keravan voimalaitoksen valmistuttua nykyiset tuotantolaitokset toimivat kaukolämpöverkon huippu- ja varalaitoksina. Laitosten ikääntymisen johdosta on kuitenkin edessä saneeraus- ja korvausinvestointeja. Kaukolämmön tuotantokapasiteettia Sipoon eteläosassa on lähivuosina rakennettava lisää alueen aluillaan olevan kasvun edellyttämän lämmöntarpeen kattamiseksi. Tarvitaan sekä uusia tuotantolaitoksia että vanhojen laitosten laajennusinvestointeja. Erityisesti Etelä-Sipoon alueen kaukolämmitystoiminnan kehittämissuunnitelmien keskeisenä tavoitteena on maakaasuriippuvuuden vähentäminen ja siirtyminen kotimaisiin biopolttoaineisiin. Sipoonrannan alueen läheisyydestä onkin jo varattu tontti puupolttoaineita käyttävän lämpökeskuksen rakennuspaikaksi. Karkkilassa tuontipolttoaineiden sekä turpeen energiaverotuksessa tapahtuvat korotukset antavat uusia mahdollisuuksia polttoöljyn ja turpeen korvaamisella biopolttoaineilla kaukolämmön tuotannossa. Uuden voimalaitoksen valmistuttua paikallisen energiantuotannon riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista ja niiden hintaheilahteluista on onnistuttu jo merkittävästi vähentämään. Sähkön markkinahinta sekä kotimaisten polttoaineiden saatavuus ja hintataso tulevat edelleenkin asettamaan haasteita voimalaitoksen taloudelle. Energiamarkkinoille epävarmuutta tuo toistaiseksi avoimena olevat linjaukset energiapuun korjuu- ja tuotantotukien suhteen. Päästöoikeuksien hintataso on toistaiseksi ollut maltillinen. Mikäli päästöoikeuksien hinta kulumassa olevan päästökauppajakson loppupuoliskolla kääntyy nousuun, tuo tämä mahdollisuukia nostaa biopolttoaineiden osuutta entisestään. Kaukolämmön asema maamme johtavana lämmitysmuotona tulee kohtaamaan aivan uudenlaisia haasteita uusien kiinteistöjen energiansäästötavoitteiden takia sekä uusien lämmitysmuotojen (mm. maalämmitys, hybridilämmitys) tullessa markkinoille. Konsernipalvelut Arviolaskutuksesta luopuminen aloitettu Talousjohtaja Raili Niemenmaa Etäluettavien mittareiden myötä aloitettiin siirtyminen arviolaskutuksesta täsmälaskutukseen eli todelliseen kulutukseen perustuvaan laskutukseen. Arviolaskuista luopuminen toteutetaan vaiheittain, kun kaukoluettavia mittareita asennetaan. Sähköisesti toimitettavien laskujen suosio on kasvanut ja e-laskuasiakkaita konsernilla on jo yli Lisäksi yritysten välisen sähköisen laskun on valinnut yli Yhteistyössä Tripower yhtiöiden kanssa hankitaan uutta laskutus- ja asiakastietojärjestelmää. Tämä on erittäin merkittävä ja haastava projekti. Tavoitteena on pystyä entistä paremmin vastaamaan asiakkaidemme palvelutarpeeseen. Talouden hallintaa kehitetään Henkilöstö menestystekijänä Toiminnan tehostamisen painopiste oli edelleen oman toiminnan taloudellisuuden suunnitelmallisuudessa ja seurannassa. Toiminnan kasvun sekä ympäristön muutosten myötä myös rahoituksen merkitys on kasvanut. Rahoituksen korkoriskiä on pyritty pienentämään ottamalla osa lainoista kiinteäkorkoisena ja osa vaihtuvakorkoisena. Lisäksi korkoriskiä on pyritty pienentämään koronvaihtosopimuksin. Normaalin ajantasaiskoulutuksen lisäksi toteutettiin koko henkilöstön kattavan kehittämisohjelman ensimmäiset moduulit. Koulutuksissa keskityttiin yhteistyöhön, vastuunottoon, itsensä johtamiseen ja asenteeseen. Palaute tilaisuuksista oli hyvää ja kehitysohjelman seuraava moduuli tulee kohdistumaan koko henkilöstöllä asiakaspalveluun. Turvallisuusorganisaatiota selkiytettiin ja konserniin nimettiin turvallisuusjohtaja sekä vastuutettiin uusi turvallisuusorganisaatio. Lähes koko henkilökunta suoritti työturvakortin. Myös ensiapukoulutusta järjestettiin laajasti henkilökunnalle. Vuonna 2010 käynnistettiin laaja kehityshanke, jonka tarkoituksena on auditoida toimintakäytännöt. Hankkeen tarkoituksena on laatia konsernille yksiselitteiset toimintatavat ja ohjeet eettisen ja hyvän hallintotavan varmistamiseksi kaikessa toiminnassa. Hanke valmistuu 2011, jolloin henkilöstö perehdytetään uusiin toimintatapoihin ja ohjeisiin. Konsernin henkilöstön kokonaismäärä oli yhteensä 113 (110). Toimihenkilöiden osuus oli 62 (59) ja työntekijöiden osuus 51 (51). Henkilöstöstä osa-aikaisia oli 6 (6) ja määräaikaisia 13 (12). Virkeänä töihin Henkilöstön virkistystoiminnasta vastaava Hupiklupi toimi aktiivisesti ja vuoden aikana toteutettiin liikunnallisia, kulttuuripainotteisia ja henkilöstön yhdessä oloon liittyviä tapahtumia. Liikunnan ilon ja fyysisen kunnon varmistamiseksi henkilökunta sai edelleen ostaa liikuntaseteleitä edulliseen hintaan. Asuinalue Sipoon Söderkullassa lämpiää ympäristöystävällisellä kaukolämmöllä

10 Hallitus Vasemmalta: Kalervo Nieminen (pj.), Erkki Hult, Soile Aunola, Joni Yli-Villamo, Anu Heikkilä, Pertti Sorsa (vpj.), Aila Lehtinen, Marja-Liisa Nykänen ja Lauri Saloriutta. Johtoryhmä Vas. Paavo Kainulainen (johtaja, energialiiketoiminta), Osmo Auvinen (johtaja, verkkoliiketoiminta), Lars Horn (kehitysjohtaja), Raili Niemenmaa (talousjohtaja), Jussi Lehto (toimitusjohtaja), Heikki Hapuli (johtaja, tuotantoliiketoiminta). Hallintoneuvosto 2010 Erik Sartorisio (pj.), Anne Vuorinen (vpj.), Lea Heino, Jaana Heinonen, Jukka Hjelm, Veli-Matti Koho, Jorma Koivula, Elina Laavi, Juha Laavola, Mikko Leppänen, Jüri Linros, Erkki Puttonen, Pauli Saarinen, Risto Sintonen, Jukka Turunen, Eeva Kaarina Virtanen, Elise Väyrynen ja Kalevi Westerlund Tilintarkastajat: Rainer Niemi (HTM) Ulla-Maija Lakonen (KHT, JHTT) 18 19

11 Polttoaineiden käyttö 670 GWh Raskas polttoöljy 2,9% Maakaasu 38,9 % Turve 27% Sähkön ja lämmön oman tuotannon ominaispäästöt CO 2 NOx SO 2 Hiukkaset 226 g/kwh 514 mg/kwh 314 mg/kwh 21 mg/kwh Sähkön myynti asiakasryhmittäin Asuinhuoneistot ja kiinteistöt 57% Tilapäiskauppa 0% Jalostus 6% Palvelu 20% Kaukolämpöenergian myynti Biokaasu 0% Kivihiili 0% Muu KPA 0% Kevyt polttoöljy 0,5% Puhdas puu 30,8% Sähkön hankinnasta aiheutuneet hiilidioksidipäästöt ja käytetty ydinpolttoaine Maatalous 1% Julkinen kulutus 16% Energian tuotanto 560 GWh CO 2 Käytetty ydinpolttoaine 314 g/kwh 0,5 mg/kwh Kaukolämmön myyntitulot asiakasryhmittäin Kerava Sipoo Karkkila 2010 Kaukolämpö Kerava 57,6% Kaukolämpö Sipoo 11,6% Prosessilämpö Sipoo 5,1% Sähkö Kerava 9,8% Sähkö Sipoo 2,6% Prosessilämpö Kerava 7,6% Kaukolämpö Karkkila 5,8% Toiminnassa syntyneet jätteet TAVANOMAISET JÄTTEET Lento- ja pohjatuhka 7 440,4 t Rakennusjäte 38,5 t Metalliromu 24,0 t Kaapelit 19,2 t Kuivajäte 16,2 t Paperi ja pahvi 10,8 t Biojäte 4,5 t Sähkö- ja elektroniikkaromu 2,9 t Pesuvesi 1,3 t YHTEENSÄ t Teollisuus 28% Julkiset rakennukset 14% Pientalot 9% Liikerakennukset 13% Rivitalot 7% Kerrostalot 29% Sähkön hankinta kuukausittain MWh Kauko- ja prosessilämmön hankinta 492 GWh Biovoimalaitos 47% Biokaasu 0% Maakaasukattilat 38% Kiinteän polttoaineen kattilat 5% ONGELMAJÄTTEET Pilaantuneet maa-ainekset Kyllästetys puupylväät Öljyiset vedet Loisteputket ja elohopealamput Jäteöljy Kiinteät öljyiset jätteet Öljytuhka Kondensaattorit YHTEENSÄ 194,6 t 29,7 t 5,3 t 1,4 t 872 kg 380 kg 132 kg 89 kg 232,5 t Sähkön myyntitulot tuotteittain / Kerava Kotitaloussähkö 53% Aikasähkö 23% Tehosähkö 12% Markkinasähkön osto 49,4% Voimalaitososuussähkö 19,3% Oma tuotanto: Alikerava, Savio, Nikkilä ja Kelvo voimalaitokset 14,3% Tuulisähkö 0,4% Tilapäiskaupat 16,6% Sähkön hankinta ja huipputeho Raskas- ja kevytöljykattilat 4% Kaasuturbiini- ja kaasumoottorivoimalaitokset 6% Energian tuotanto (GWh) ja sen päästöt tuotettua energiayksikköä kohti (g/mwh, CO2 kg/mwh) Tilapäissähkö 0% Suurkäyttäjäsähkö 11% MW Huipputeho Sähkön hankinnan polttoaineet 483 GWh 500 Sähkön myyntitulot tuotteittain / Sipoo 90 Uusiutuvat yhteensä 34,1% Turve 10,8% Ydinvoima 20,1% CO 2 NO x SO 2 Hiukkaset Tuotanto Aikasähkö 51% Tehosähkö 1% Tilapäissähkö 1% Suurkäyttäjäsähkö 0% Kotitaloussähkö 47% Oma tuotanto Osto Muut fossiiliset 34,9% 20 21

12 Verkställande direktörens översikt De kalla vintrarna är tillbaka CEO s review Cold Winters Returned to the North Dåligt fungerande grossistmarknad i kombination med förbrukningstoppar innebar nya utmaningar Failure in the wholesale electricity market combined with consumption peaks bring new challenges Efter en rad milda år har vi de kalla och snörika vintrarna tillbaka här i Norden. Sträng kyla präglade både början och slutet av 2010, vilket naturligtvis ledde till en kraftig ökning av våra kunders energiförbrukning. Samtidigt fick vi uppleva aldrig tidigare skådade pristoppar på grossistmarknaden för el, med priser som i värsta fall var långt över 1000 euro per megawattimme. Pristopparna i kombination med kraftiga förbrukningstoppar innebar svåra utmaningar för elaffärsverksamhetens lönsamhet. Detta gav samtidigt ny vind i seglen åt diskussionen om produktionens koncentration och överföringsförbindelsernas otillräcklighet och därmed om grossistmarknadens dåliga funktion. Den kraftigt ökade förbrukningen av uppvärmningsenergi medförde också nya utmaningar inom planeringen av bränsleanskaffningen och -logistiken vid kraftverken. Det blev nödvändigt att använda och anskaffa betydligt mera bränslen än planerat, vilket ledde till en kraftig höjning av medelpriset för bränsleanskaffningen. Samtidigt beredde staten ett energiskattebeslut som trädde i kraft vid ingången av Skattehöjningarna var häftiga då staten via dessa skatter samlar in över 700 miljoner euro till sin kassa. Skatterna belastar särskilt värmeproduktionen och gav därför upphov till en livlig debatt om verksamhetsförutsättningarna för miljövänlig fjärrvärme. Självförsörjande och driftsäker produktion År 2010 visade att Kervo Energi-koncernens strategi har varit riktig. Förhållandena bekräftade att det är nödvändigt att äga ekonomisk och miljövänlig produktionskapacitet för att klara sig i framtiden. Därför gjorde koncernen stora satsningar på självförsörjning inom produktionen. Det nya biokraftverket var i drift sitt första hela år och vi fick värdefulla erfarenheter av driften och kunde utveckla och optimera styrningen av produktionen. Vi satsade på elproduktion baserad på förnybar energi i form av en rad projekt via olika produktionsbolag, t.ex. Finska Kraft Ab. Vi sökte särskilt efter möjligheter att satsa på vind- och vattenkraft. I samband med projekten uppstod emellertid krockar med en ombytlig och inkonsekvent lagstiftning och myndighetspraxis, vilket försämrar projektens lönsamhet och i onödan fördröjer genomförandet. Inom branschens intressebevakning håller man därför med goda skäl på att göra förbättrande av investeringsförutsättningarna till ett av huvudmålen. På sommaren gav riksdagen sin välsignelse till Fennovoima Oy:s och Industrins Kraft Ab:s nya kärnkraftverk i form av principbeslut om nya kärnkraftverk. Kervo Energi-koncernen är med i båda projekten. När de här kraftverken står färdiga kommer de att märkbart stärka självförsörjningen inom vår elproduktion och därför drivs de här projekten kraftfullt. Inom Kervo Energi-koncernen gjorde vi under 2010 fortsättningsvis kraftiga satsningar på överföringsnätens skick och vårt mål är att klart minska störningarnas antal och längd för våra kunder. Vi fortsätter det här arbetet. Koncernekonomins utveckling Under Kervo Energi-koncernens verksamhetsår 2010 ansträngdes ekonomin av kraftigt höjda kostnader för el- och bränsleanskaffning till följd av den kalla vintern och störningar på marknaden. Koncernen omsatte 57,7 miljoner euro (50,5 miljoner euro 2009). Det försämrade resultatet gjorde att resultatmålen inte nåddes, men resultatet var ändå positivt. Koncernens driftsbidrag (rörelseresultat före avskrivningar) var 6,1 miljoner euro (6,8 miljoner euro 2009). Rörelsekostnaderna ökade med 7,9 miljoner euro Ökningen berodde till största delen på höjda kostnader för el- och bränsleanskaffning. De viktigaste investeringarna under 2010 hänförde sig till produktionsprojekt samt iståndsättning och nybyggnad av fjärrvärme- och elnätsförbindelser. Totalt uppgick investeringarna till 9,2 miljoner euro (26,0 miljoner euro 2009). Koncernens soliditet och likviditet är fortfarande hyfsade och möjliggör satsningar på tillväxt. Egen produktion, effektiv investeringsverksamhet och riskhantering framtida framgångsfaktorer De viktigaste osäkerhetsfaktorerna i framtiden hänger fortsättningsvis samman med branschregleringen, där tidsspannet inte motsvarar investeringarnas livslängd. Det allmänna ekonomiska läget visar tecken på återhämtning, men det är svårt att bedöma följderna av problemen i EU-ländernas offentliga ekonomi. Inom Kervo Energi-koncernen har vi gjort kraftiga satsningar på att skydda oss mot störningar på grossistmarknaden och har förbättrat beredskapen inför variationer i förbrukningen genom att utveckla systematiken inom bränsleanskaffningen och styrningen av produktionen. Inom koncernens huvudsakliga verksamhetsområden beräknas tillväxten fortsätta och koncernens elförsäljning har ökat stadigt i hela landet. Att höja självförsörjningen inom elproduktionen är långsiktig verksamhet som kräver investeringar, men projekten fortskrider bra. Övergången till fjärravläst elmätning och behoven av uppdatering av datasystemen medför utmaningar under de närmaste åren, men som helhet är framtidsutsikterna goda och stabila för Kervo Energi-koncernen. För 2011 väntas större omsättning och driftsbidrag och bättre resultat än för Vi har fortfarande god förmåga att nå vårt mål att förbättra kundernas verksamhetsförutsättningar och konkurrenskraft genom att producera produkter och tjänster ekonomiskt och miljöeffektivt med minimerade störningar för våra kunder. Jussi Lehto Verkställande direktör The year 2010 was characterized as having hard frosts both at the beginning and at the end of the year, which was naturally followed by rapid growth in our customer s energy consumption. At the same time, the Nordic wholesale electricity market was experiencing unprecedented price spikes with the price rising at its worst far above EUR 1,000 per MWh. The price peaks combined with strong consumption peaks created difficult challenges for the profitability of the electricity business. At the same time, discussion about the development of production, the inadequacy of transmission, and the failure of the wholesale energy market got new wind in its sails. The intense heating energy consumption growth also led to new challenges in power plant fuel supply and logistics planning. It was necessary to use and acquire significantly more fuel than had been planned, which substantially lifted the average cost of fuel supply, as well. At the same time, a nationwide energy tax settlement was prepared that came into force at the beginning of The tax increases were drastic and through these taxes the government collected more than EUR 700 million into its treasury. The taxes particularly burden heat production and triggered strong debate concerning the operating conditions for environment-friendly remote heating. Productive self-sufficiency and reliability Kerava Energy Group s strategy was shown to be correct in The conditions confirmed that future success requires ownership of economic and environmentally friendly production capacity. We invested heavily in productive self sufficiency. A new renewable energy power plant was at our disposal for its first full year, and we obtained valuable experience from use of the facility and were able to develop and optimize production management. We were able to invest in electricity generation based on renewable energy through several projects formed by different production companies, such as Suomen Voima Oy. In particular, we sought opportunities to invest in the use of wind and hydro power. These projects, however, met with shifting and inconsistent legislation and government practices that undermined the projects viability and unnecessarily delayed their implementation. The improvement of investment conditions, quite rightly, is being promoted to a top priority in industry lobbying. In the summer, the Parliament gave his blessing to new Fennovoima Oy and Teollisuuden Voima Oy s nuclear power plants in the form of nuclear power plant principle decisions. Kerava Energy Group is involved in both projects. The completion of plants will substantially enhance the self sufficiency of our electricity production and the export of these projects is being actively promoted, as well. In 2010, we at Kerava Energy Group still heavily invested in the condition of the electricity transmission networks, and our aim is clearly to calculate the number and duration of disturbances experienced by customers. This work will continue. The Group s financial performance The Kerava Energy Group s fiscal year 2010 finances were burdened by a cold winter and market disturbances resulting in a sharp rise of electricity and fuel supply costs. The Group s net sales totaled EUR 57.7 million (EUR 50.5 million in 2009). We missed our profit targets with a clear fall in yield, remaining nevertheless profitable. The group s operating profit was EUR 6.1 million (6.8 million euros in 2009). Operating expenses increased by EUR 7.9 million in Most of this was due to electricity and fuel supply expenses. The most significant investments during 2010 focused on production projects, as well as remote heating and electricity network connection renovation and new construction. Total investments amounted to EUR 9.2 million (EUR 26.0 million euros in 2009). The Group s equity and liquidity are still reasonable and allow for investment growth. Own production, effective investing and risk management keys to future success Major uncertainties remain in the future relating to regulations concerning the field going forward, the time spans of which do not correspond to energy sector investment time frames. The overall financial situation shows signs of recovery, but the impacts of the EU budgetary problems are difficult to assess. Kerava Energy Group has invested heavily in hedges against disturbances in the wholesale electricity market and has improved the fuel supply systematics and production management through development. The Group expects continued growth in its main operating areas and electricity sales growth in the entire Finland area have remained steady. Increasing self-sufficiency in electricity production is an operation requiring investment and a long time frame, but the projects are progressing well. The transfer to remote metering of energy consumption and upgrading the information systems will bring their own challenges in the coming years, but on the whole Kerava Energy Group s future prospects are good and stable. Fiscal year 2011 income is expected to grow and both operating profits and profits will improve from 2010 levels. Our ability to fulfill our goal of improving our customers operation conditions and competitiveness by providing economically and environmentally efficient products and services, while minimizing disruptions experienced by our customers, is still good. Jussi Lehto CEO 22 23

13 Foto, design Savion Kirjapaino Oy 2011 Tervahaudankatu 6, Kerava 24

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus. Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus

Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus. Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus 2013 Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus 1 2 SiSälTö 4 6 9 10 12 14 16 19 20 22 Toimitusjohtajan katsaus Toiminta-ajatus, strategiset valinnat ja avainluvut Toiminnan

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

SISÄLTÖ. VD s översikt CEO s review

SISÄLTÖ. VD s översikt CEO s review KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT VUOSIKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 4 6 7 8 10 12 14 17 18 20 Toimitusjohtajan katsaus Toiminta-ajatus, strategiset valinnat ja avainluvut Toiminnan kehittäminen Yhteenveto toimintavuodesta

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus. Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus

Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus. Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus 2014 Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus 1 2 SISÄLTÖ 4 6 9 10 12 14 16 19 20 22 Toimitusjohtajan katsaus Toiminta-ajatus, strategiset valinnat ja avainluvut Toiminnan

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Vuosikertomus 2009 1

Vuosikertomus 2009 1 Vuosikertomus 2009 1 Keravan biovoimalaitos valmistui aikataulunsa mukaisesti ja kaupallinen käyttö aloitettiin joulukuussa. SISÄLTÖ Toiminta-ajatus ja strategiset valinnat.... 4 Toimitusjohtajan katsaus.............

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT VUOSIKERTOMUS. Satsaamme yhä voimakkaammin bioenergiaan.

KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT VUOSIKERTOMUS. Satsaamme yhä voimakkaammin bioenergiaan. KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT VUOSIKERTOMUS 2011 Satsaamme yhä voimakkaammin bioenergiaan. sisältö Toimitusjohtajan katsaus... 4 Toiminta-ajatus, strategiset valinnat ja avainluvut... 6 Toiminnan kehittäminen...7

Lisätiedot

Vuosikertomus 2008 1

Vuosikertomus 2008 1 Vuosikertomus 2008 1 SISÄLTÖ Toiminta-ajatus ja arvot.............. 4 Toimitusjohtajan katsaus............. 5 Toiminnan kehittäminen.............. 7 Yhteenveto ympäristövuodesta........ 8 Energialiiketoiminta................

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY 2010 2010 1 Sisältö Sisältö.................................... 2 Hallituksen toimintakertomus.................... 3 Tuloslaskelma...............................

Lisätiedot

Tuotanto. Kaukolämpö. Sähkönmyynti. Verkkopalvelut

Tuotanto. Kaukolämpö. Sähkönmyynti. Verkkopalvelut Tuotanto Kaukolämpö Sähkönmyynti Verkkopalvelut Sähköä ja lämpöä suomalaisille Kuopion Energia tuottaa ja toimittaa sähköä, kaukolämpöä, sekä sähköverkko- ja laajakaistapalveluja pääasiassa Kuopioon. Sähköä

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10. Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.2015 2 EU:n energialähteet 1990 ja 2009 Historiallinen kehitys melko hidasta

Lisätiedot

Sisältö. Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT

Sisältö. Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI Sisältö 2 3 4 5 6 Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT TAUSTAA Keravan Energian

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7 Kaukolämpöennuste vuodelle 2003 Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879 Sky-kansio 7/7 KAUKOLÄMPÖENNUSTE VUODELLE 2003 SISÄLTÖ: 1. TEKSTIOSA 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämpöjohdot... 1 1.3 Asiakkaat...

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Dovre Group Oyj. Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja

Dovre Group Oyj. Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja Dovre Group Oyj Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja Dovre Group lyhyesti Kansainvälinen energiateollisuuden asiantuntijapalveluita tarjoava yritys Liikevaihto: 94,1 milj. euroa

Lisätiedot

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI Energianeuvontailta 1 Energia-alan energiatehokkuusopimus Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energiatehokkuussopimukseen huhtikuussa 2008 Energian tuotanto, siirto ja

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10.

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10. 14.10.2009 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän LTYP Faktoja Maailmanlaajuisen IASP Enviroparks -verkoston

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY)

VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY) 2015 VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY) 0 VUOSIKERTOMUS SISÄLLYSLUETTELO Katsaus toimintavuoteen 2015 1 Hallinto ja yhtiön sulautuminen Vetelin Sähkölaitos Oy:n kanssa 2 Vuoden keskeiset tulos-

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2014, 4. neljännes Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Öljyn tuontihintojen selkeä lasku vaikutti polttonesteiden kuluttajahintojen laskuun vuoden viimeisellä

Lisätiedot