Vuosi- kertomus 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosi- kertomus 2010"

Transkriptio

1 Vuosikertomus

2 Keravan biovoimalaitoksen vihki käyttöön kauppaja teollisuuministeri Mauri Pekkarinen SISÄLTÖ Toiminta-ajatus ja strategiset valinnat Toimitusjohtajan katsaus Toiminnan kehittäminen Yhteenveto ympäristövuodesta Energialiiketoiminta Verkkoliiketoiminta Tuotantoliiketoiminta Konsernipalvelut Hallitus ja johtoryhmä Tilastoja graafisina esityksinä Verkställande direktörens översikt CEO s review Keravan biovoimalaitoksen ensimmäinen täysi toimintavuosi.

3 Keravan Energia -yhtiöiden toiminta-ajatus ja strategiset valinnat Keravan Energia yhtiöt muodostuvat emoyhtiö Keravan Energia Oy:stä ja Etelä-Suomen Energia Oy:stä. Toimitamme asiakkaillemme sähköä, kaukolämpöä ja maakaasua sekä niiden käyttöön liittyviä asiantuntijapalveluita. Keravan Energia yhtiöt toimivat pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ja myyvät sähköä koko Suomen alueella. Päätoimintaalueemme ovat Kerava, Sipoo, Itä-Helsinki ja Karkkila. Keravan Energia yhtiöiden omistajat tulouttavat yhtiön tehokkuuden ja tuottavuuden paikallisen talousalueen elinkeinoelämän ja asukkaiden eduksi edullisina energiapalveluina. Strategiset valinnat Sähkönhankinnan omavaraisuutta kasvatetaan osallistumalla kannattaviin voimalaitoshankkeisiin. Kaiken toiminnan ja tekemisen on tuettava konsernin kannattavuutta. Toiminnan kehittämisellä tähdätään kannattavuuden jatkuvaan parantamiseen ja kannattavaan kasvuun. Ympäristöön liittyvien toimintamallien ja viestinnän integroiminen kaikkeen toimintaan. Asiakaspalveluhenkisyyden integroiminen kaikkeen toimintaan. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Asiakaspalvelulupaukset Tarjoamme Liikevaihdon parasta jakauma paikallista palvelua Meillä Lämmön on aina myynti aikaa40% asiakkaillemme Meidät tunnetaan Sähkön Sähkön ja myynti meidät 38% tunnistetaan siirto 18% Yksi yhteydenotto riittää Liikevaihto (M ) 44,902 50, Kaasun myynti ja siirto 2% Sivutoiminta 2 % 57, Avainluvut Liikevaihdon jakauma Lämmön myynti 40% Sähkön myynti 38% Liikevaihto, milj. 57,7 50,5 Tulos ennen satunnaisia eriä, milj. 0,1 1,6 Investoinnit ja pitkäaik. sijoitukset, milj. 9,2 26,0 Taseen loppusumma, milj. 118,8 115,9 Sähkön myynti, GWh Sähkön siirto, GWh Kaukolämmön ja pros.höyryn myynti, GWh Kaasun myynti, GWh Asiakasmäärät Sähkön siirto Lämpö Kaasu Henkilökunta keskimäärin (osa-aikaiset muutettu kokoaikaisiksi) Sähkön siirto 18% Kaasun myynti ja siirto 2% Sivutoiminta 2 % Kylmät talvet palasivat pohjolaan Sähkön tukkumarkkinoiden toimimattomuus yhdessä kulutuspiikkien kanssa toivat uusia haasteita Kylmät ja lumiset talvet tulivat useiden lauhojen vuosien jälkeen takaisin pohjolaan. Vuodelle 2010 oli leimallista niin alku- kuin loppuvuodenkin kovat pakkaset, joista seurasi luonnollisesti asiakkaittemme energian kulutuksen voimakasta kasvua. Samaan aikaan saatiin pohjoismaisilla sähkön tukkumarkkinoilla kokea ennennäkemättömiä hintapiikkejä hinnan noustessa pahimmillaan pitkälle yli 1000 euroon megawattituntia kohden. Hintapiikit yhdessä voimakkaiden kulutuspiikkien kanssa muodostivat sähköliiketoiminnan kannattavuudelle vaikeita haasteita. Samalla keskustelu tuotannon keskittymisestä ja siirtoyhteyksien riittämät- tömyydestä ja näiden kautta sähkön tukkumarkkinoiden toimimattomuudesta sai uutta tuulta purjeisiinsa. Raju lämmitysenergian kulutuksen kasvu johti myös uudenlaisiin haasteisiin voimalaitospolttoainehankinnan ja -logistiikan suunnittelussa. Polttoaineita jouduttiin käyttämään ja hankkimaan huomattavasti enemmän kuin oli suunniteltu, mikä nosti polttoainehankinnan keskihintaa voimakkaastikin. Samaan aikaan valmisteltiin yhteiskunnan tasolla energiaveroratkaisua, joka astui voimaan vuoden 2011 alusta. Verojen korotukset olivat rajuja valtion kerätessä näiden verojen kautta kassaansa yli 700 miljoonaa euroa. Verot rasittavat erityisesti lämmöntuotantoa ja keskustelu ympäristöystävällisen kaukolämmön toimintaedellytyksistä käynnistyikin voimakkaana. 4 5 Liikevaihto (M )

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Tuotannollinen omavaraisuus ja käyttövarmuus Vuosi 2010 osoitti Keravan Energia konsernin strategian olevan oikea. Olosuhteet vahvistivat sen, että menestyminen tulevaisuudessa edellyttää taloudellisen ja ympäristöystävällisen tuotantokapasiteetin omistamista. Tuotannolliseen omavaraisuuteen panostettiinkin vahvasti. Uusi biovoimalaitos oli käytössämme ensimmäisen kokonaisen vuoden ja laitoksen käytöstä saatiin arvokkaita kokemuksia ja tuotannon ohjausta päästiin kehittämään ja optimoimaan. Uusiutuvaan energiaan perustuvaan sähköntuotantoon panostettiin useiden hankkeiden muodossa eri tuotantoyhtiöiden kuten Suomen Voima Oy:n kautta. Erityisesti haettiin mahdollisuuksia panostaa tuuli- ja vesivoiman hyödyntämiseen. Hankkeiden osalta törmättiin kuitenkin ailahtelevaan ja epäjohdonmukaiseen lainsäädäntöön sekä viranomaiskäytäntöihin, mikä heikentää hankkeiden kannattavuutta ja viivyttää niiden toteuttamista tarpeettomasti. Alan edunvalvonnassa ollaankin nostamassa yhdeksi päätavoitteeksi, varsin perustellusti, investointiedellytysten parantaminen. Eduskunta antoi kesällä siunauksensa uusien ydinvoimalaitosten periaatepäätösten muodossa Fennovoima Oy:n sekä Teollisuuden Voima Oy:n uusille ydinvoimalalaitoksille. Keravan Energia konserni on mukana molemmissa hankkeissa. Nämä laitokset tulevat valmistuessaan vahvistamaan merkittävästi sähköntuotantomme omavaraisuutta ja näiden hankkeiden eteenpäin viemistä tuetaankin vahvasti. Keravan Energia konsernissa panostettiin vuonna 2010 edelleen vahvasti sähkön siirtoverkkojen kuntoon ja tavoitteenamme onkin selvästi laskea asiakkaittemme kokemien häiriöiden määrää ja kestoa. Tätä työtä jatketaan. Konsernin talouden kehittyminen Keravan Energia konsernin toimintavuoden 2010 taloutta rasittivat kylmän talven ja markkinoiden häiriöiden seurauksena voimakkaasti nousseet sähkön- ja polttoainehankinnan kustannukset. Konsernin liikevaihto oli 57,7 miljoonaa euroa (50,5 miljoonaa euroa vuonna 2009). Tulostavoitteista jäätiin tuloksen pudotessa selvästi, jääden kuitenkin voitolliseksi. Konserni käyttökate oli 6,1 miljoonaa euroa (6,8 miljoonaa euroa vuonna 2009). Liiketoiminnan kulut kasvoivat 7,9 miljoonaa euroa vuonna Pääosa tästä johtui sähkön ja polttoaineiden hankintakulujen noususta. Merkittävimmät investoinnit vuoden 2010 aikana kohdistuivat tuotantohankkeisiin sekä kaukolämpö- ja sähköverkkoyhteyksien kunnostamiseen ja uudisrakentamiseen. Kaikkiaan investoinnit olivat 9,2 miljoonaa euroa (26,0 miljoonaa euroa vuonna 2009). Konsernin omavaraisuus ja maksuvalmius ovat edelleen kohtuulliset ja mahdollistavat panostamisen kasvuun. Oma tuotanto, tehokas investointitoiminta ja riskien hallinta tulevaisuuden menestystekijöitä Merkittävimmät epävarmuudet tulevaisuudessa liittyvät edelleen alaan kohdistuvaan sääntelyyn, jonka aikajänne ei vastaa energia-alan investointien käyttöikää. Yleinen taloudellinen tila näyttää elpymisen merkkejä, mutta EU-maiden julkisen talouden ongelmista seuraavia vaikutuksia on vaikea arvioida. Keravan Energia konsernissa on panostettu vahvasti suojautumiseen sähkön tukkumarkkinoiden häiriöitä vastaan ja varautumista kulutuksen heilahteluihin on parannettu polttoainehankinnan systematiikkaa ja tuotannon ohjausta kehittämällä. Konsernin päätoimialueilla arvioidaan kasvun jatkuvan ja sähkön myynnin kasvu koko Suomen alueella on ollut tasaista. Sähkön tuotannon omavaraisuuden kasvattaminen on pitkäjänteistä ja investointeja edellyttävää toimintaa, mutta hankkeet etenevät hyvin. Etäluettavaan sähkön kulutuksen mittaukseen siirtyminen ja tietojärjestelmien päivitystarpeet tuovat lähivuosina omat haasteensa, mutta kokonaisuutena Keravan Energia konsernin tulevaisuuden näkymät ovat hyvät ja vakaat. Vuoden 2011 liikevaihdon ennakoidaan kasvavan ja käyttökatteen sekä tuloksen paranevan vuoden 2010 tasosta. Kykymme täyttää tavoitteemme asiakkaittemme toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamiseksi tuottamalla taloudellisesti ja ympäristömme kannalta tehokkaita tuotteita ja palveluita, asiakkaittemme kokemat häiriöt minimoiden, on edelleen hyvä. Jussi Lehto Toimitusjohtaja Energiayhtiöiden toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja muutoksiin liittyy merkittäviä tapahtumia. Muutokset ja tapahtumat luovat haasteita myös Keravan Energia yhtiöiden toimintaan ja toiminnan suunnitteluun. Esimerkkinä voidaan mainita sähkön, polttoaineiden ja päästöoikeuksien markkinahintojen vaihtelu. Varsinkin sähkön markkinahinnassa esiintyi vuonna 2010 erittäin korkeita hintapiikkejä, joita vastaan on hankala suojautua. EU:n ilmasto- ja energiapakettiin liittyvät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistavoitteet vuoteen 2020 mennessä tulevat vaikuttamaan Keravan Energia yhtiöiden toimintaan, kun direktiivien sisältö pannaan toimeen Suomen lainsäädännössä. Kansalliseen ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanoon tulee liittymään toimenpiteitä, jotka myös muuttavat toimintaympäristöä esimerkiksi tuulivoiman sekä puupolttoaineilla tuotetun sähkön syöttötariffien muodossa. Energiantarpeen kasvu tulee jatkumaan toiminta-alueella. Varsinkin Sipoossa ja Helsingin itäosissa kasvun odotetaan olevan lähivuosina merkittävää kun alueiden kasvuhankkeet lähtevät käyntiin. Keravan Energia yhtiöiden merkittävimmät lähivuosien investointitarpeet liittyvät sähkö- ja kaukolämpöverkkojen laajentamiseen, vahvistamiseen ja peruskor- Toiminnan kehittäminen Keravan Energia -yhtiöissä Kehitysjohtaja Lars Horn jaamiseen kysynnän kasvun sekä käyttövarmuuden parantamistavoitteiden myötä. Investointien ja investointitarpeiden hallitsemiseksi panostetaan omaisuuden hallintaan tällä tarkoitetaan saneerauksen ja kunnossapidon optimointia yhdessä kasvun hallinnan kanssa. Kiivas toimintaympäristön muutostahti yllättävine käänteineen asettaa suuria haasteita sekä talouden hallinnalle ja suunnittelulle että asiakaspalvelun järjestelmille. Vuonna 2010 on jatkettu asiakastietojärjestelmän uusimisprojektia, jotta voidaan vastata tuntimittauksen haasteisiin sekä täyttää lisääntyvät viranomaisvaatimukset. Toiminta Keravan Energia yhtiöissä on organisoitu Keravan Energian internet-sivut uusittiin kokonaan. kolmeen tulosvastuulliseen liiketoimintaan ja kahteen kustannusvastuulliseen palvelutoimintaan. Toiminnan tukena toimii lisäksi eri teemoihin liittyviä, läpi organisaation koottuja ryhmiä. Keravan lämpövoimalaitoksen käytön haltuunotto edellyttää edelleen tuotantotoimintaan liittyvien toimintamallien ja resurssien kehittämistä. Kaiken muun kehittämisen perustana on aina osaava ja motivoitunut henkilöstö, joten henkilöstön kehittämiseen ja kouluttamiseen panostetaan edelleen merkittävästi. Vuonna 2010 käynnistettiin koko henkilöstöä koskeva kehitysohjelma, jossa käsitellään mm. henkilöstökyselyissä esille nousseita teemoja. Energialiiketoiminta Verkkoliiketoiminta Tuotantoliiketoiminta Konsernipalvelut Kehitys Ympäristötiimi Controller-ryhmä Tuotannonohjausryhmä Maaliskuussa järjestettiin avoimien ovien päivä biovoimalalla. 6 7

5 Yhteenveto ympäristövuodesta 2010 Killassa puhdistettiin pilaantunutta maata 1970 luvun alkuvuosilta palvellut Killan lämpökeskus poistui käytöstä alkuvuodesta Tilalle asennettiin lämmönsiirrinasema lämmöntoimitusta varten Tuusulaan. Lämpökeskuksen ja öljysäiliön poiston yhteydessä tehdyissä maaperätutkimuksissa havaittiin laitospaikalla öljyisiä maa-aineksia, jotka vaihdettiin asianmukaisesti puhtaisiin maamassoihin. Yhteensä öljyllä pilaantuneita maamassoja poistettiin laitospaikalta 195 tonnia. Puupolttoaineet Keravan energiantuotannon perustaksi Vuonna 2010 Keravan Energia Oy tuotti Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa sähköä sekä kauko- ja prosessilämpöä yhteensä 560,9 GWh. Kasvua edellisestä vuodesta oli 18,2 %, johtuen sähköntuotannon ja kaukolämmön myynnin lisäyksestä. Tuotannosta 420,5 GWh oli kaukolämpöä, 71,0 GWh prosessi-höyryä ja lämpöä sekä 69,4 GWh sähköä. Vuosi 2010 oli Keravan biovoimalaitoksen ensimmäinen täysi toimintavuosi ja ensimmäistä kertaa suurin osa energiasta, 40,4 %, tuotettiin Keravalla puupolttoaineilla. Turpeella tuotettiin energiasta 29,8 % ja maakaasulla käytännössä loput, n. 27,6 %. Konsernitasollakin maakaasun osuus laski reippaasti, 20,8 prosenttiyksikköä vuodesta 2009 ollen nyt 38,9 %. Kiinteiden kotimaisten polttoaineiden osuus nousi vastaavasti 57,8 prosenttiin. Karkkilassa vastaava osuus käytetyistä polttoaineista oli 76,4 %. Energiantuotanto Sipoossa perustuu edelleen lähes kokonaan maakaasuun. Tuotannon volyymi kasvoi kaikissa kolmessa toimintakunnassa. Tästä johtuen absoluuttiset laskennalliset päästömäärät ilmakehään kasvoivat kautta linjan. Sipoossa ja Karkkilassa tuotettuun energiamäärään suhteutetut päästömäärät (ominaispäästöt) joko pysyivät likipitäen entisellä tasollaan tai laskivat hieman. Keravalla ominaispäästöt, erityisesti rikkidioksidin ja hiukkasten osalta, nousivat jonkin verran johtuen energian tuotantoon käytetyn turpeen ja puun osuuden selvästä kasvusta. Biovoimalaitoksen tuhkat hyödynnettiin maarakentamisessa Vuonna 2010 toimitettiin kierrätykseen, edelleen käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi noin tonnia tavanomaisia jätteitä ja noin 233 tonnia ongelmajätteitä. Määrällisesti eniten jätettä syntyi turpeen ja puupolttoaineiden poltosta Keravalla ja Karkkilassa: yhteensä noin tonnia lento- ja pohjatuhkaa. Biovoimalaitoksen tuhkat hyödynnettiin maarakentamisessa. Kierrätykseen kelpaavaa jätettä syntyi koko konsernin osalta vuonna 2010 seuraavasti: metalliromua ja kaapeleita 43,2 tonnia, pahvia ja paperia 10,8 tonnia sekä sähkö ja elektroniikkaromua 2,9 tonnia. Muuhun hyötykäyttöön ja kaatopaikalle toimitettiin rakennusjätettä 38,5 tonnia, kuivajätettä 16,2 tonnia, pesunesteitä n.1,3 tonnia sekä biojätettä 4,5 tonnia. Ongelmajätteet toimitettiin asianmukaisesti edelleen käsiteltäväksi käsittelyluvan omaaville yrityksille. Suurimmat yksittäiset jakeet olivat Killan lämpökeskuksen pilaantuneet maat 195 tonnia, käytetyt puupylväät 29,7 tonnia sekä öljyiset vedet 5,3 tonnia. Lisäksi jatkokäsittelyyn toimitettiin pienempiä määriä mm. elohopeapurkauslamppuja ja loisteputkia sekä öljytuhkaa ja jäteöljyä. Käytämme toiminnassamme ympäristöä mahdollisimman vähän rasittavia ratkaisuja taloudellisten resurssien puitteissa. Kannustamme ja opastamme asiakkaitamme energiansäästöön samoin kuin omassa toiminnassamme toteutamme sääs- Keravan Energia Oy:n Ympäristöpolitiikka töä tuottavia menetelmiä ja toimintatapoja. Panostamme tuotannossamme uusiutuvan energian käyttöön joko rakentamalla omia tuotantoyksiköitä tai yhteisyritysten kautta. Huomioimme johtoverkkojen sijoittelussa ja rakenteissa ympäristön vaatimukset tarkoituksenmukaisella tavalla. Sitoudumme toimintamme aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentämiseen sekä jatkuvaan parantamiseen niin ympäristö kuin laatuasioissa. Huolehdimme, että organisaatiossamme on jatkuvasti tiedossa toimintaamme koh- distuvat lakisääteiset vaatimukset, joiden noudattamiseen sitoudumme. Tiedotamme sidosryhmillemme säännöllisesti ympäristöasioidemme tason ja edellytämme toimittajiltamme laadukasta ja ympäristön huomioon ottavaa toimintaa. 8 9

6 Energialiiketoiminnan johtaja Paavo Kainulainen Energialiiketoiminta Sähkön myyntihinnat Suomen edullisimpia Keravan Energia yhtiöiden toimintapolitiikkana on turvata oman toiminta-alueen asiakkaille mahdollisimman edullinen ja vakaa sähkön hinta pitkällä tähtäyksellä. Toiminta-alueen ulkopuolinen myynti hinnoitellaan markkinalähtöisesti. Konsernin sähkön kokonaismyynti oli 483 GWh eli noin 17 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Oman alueen ulkopuolelle sähköä myytiin n. 127 GWh. Keravan Energian jakelualueella ei kertomusvuonna tehty hintamuutoksia, mutta Etelä- Suomen Energian jakelualueella myyntihintoja nostettiin alkaen. Sähkön hankinta monipuolista Sähköä hankittiin kertomusvuonna 483 GWh, josta 320 GWh Keravan Energia Oy:lle ja 163 GWh Etelä-Suomen Energia Oy:lle. Pääosa sähköstä hankittiin Etelä-Suomen Voima Oy:n välityksellä, yhteensä n. 337 GWh. Tästä määrästä voimalaitososuussähköä oli 28 % ja markkinasähköä 72 %. Oman vastapainetuotannon määrä oli n. 69 GWh. Lisäksi tukkuostoa oli n. 80 GWh Tuulisähköä hankittiin n. 2 GWh. Riskipolitiikka vakauttaa hinnat Sähkön markkinahinta oli kylmästä talvesta ja huonosta vesitilanteesta johtuen korkealla tasolla. Markkinahinta oli keskimäärin 56 e/ MWh, mutta erityisesti tammikuun hintapiikit ja loppuvuoden tasaisen kallis spot-hinta ja kova pakkanen rasittivat sähkökaupan tulosta. Tehtyjen suojausten ansiosta koko vuoden tulos oli kuitenkin olosuhteisiin nähden tyydyttävä. Sähkön hankintaa suojataan pienissä erissä pitkälle tulevaisuuteen tavoitteena asiakkaille vakaa ja edullinen hintataso. Keravan Energia mukana paikallisten asiakkaiden arjessa Asiakastilaisuuksia järjestettiin perinteiseen tapaan. Olimme mukana sirkus- ja valkosipulimarkkinoilla ja energiansäästöviikkoa vietettiin tapaamalla asiakkaita Keravan ja Sipoon suurimmissa kauppakeskuksissa. Elokuussa pelattiin perinteinen Keravan Energia Golf Talman Master kentällä. Valtakunnallisessa palvelututkimuksessa Keravan Energia sijoittui hienosti kolmanneksi. Urheiluseurojen juniori- Paikallisen koripalloseuran edustusjoukkueet pelasivat nimellä Keravan Energia Team, naiset SM-sarjassa ja miehet ykkösdivisioonassa. kin käytettävissä olevin keinoin ja sähkökaupan tuloksen ennakoidaan olevan jatkossa hyvä. Myyntihintoja tullaan nostamaan alkaen hankintakustannusten kohoamisen vuoksi. Biovoimalaitoksen valmistuminen, tuulivoima ja ydinvoiman lisäosuudet vähentävät osaltaan markkinasähköriippuvuutta tulevina vuosina. Voimalaitososuuksien (erityisesti hiilidioksidivapaiden) lisääminen tulee olemaan jatkossakin erittäin tärkeä strateginen tavoite edullisen sähkön saannin turvaamiseksi. työtä tuettiin melko kattavasti ja paikallisen koripalloseuran molemmat edustusjoukkueet pelasivat Keravan Energia Team -nimellä. Oman alueen asiakkaita myös heräteltiin tarkistamaan, etteivät he maksa vahingossa liikaa sähköstään puhelimessa tehdyn sopimuksen perusteella ulkopuoliselle myyjälle. Tämä tempaus sai runsaasti kiitosta asiakkailta ja he palasivatkin edullisille listahinnoillemme takaisin. Tulevaisuuden näkymät hyvät Sähkön markkinahinnan vaihtelu näyttää vain voimistuvan ja hintapiikit esiintyvät yhä useammin. Hinta- ja volyymiriskeihin on varauduttu kai- Kalevan kaupunginosassa maalautettiin yksi muuntajarakennus graffiti-taiteilijoilla. Keravan ja Sipoon ensimmäisten luokkien oppilaille jaettiin syksyllä heijastimet

7 Verkkoliiketoiminta Vuoden 2010 säät lisäsivät myös siirretyn sähköenergian määrää Verkkoliiketoiminnan johtaja Osmo Auvinen Vuoden 2010 kylmä alku- ja loppuvuosi sekä kuuma kesä näkyivät myös siirretyn sähköenergian määrässä: kylmä talvi lisäsi lämmityssähkön kysyntää ja kuuma kesä taas lisäsi jäähdytystarvetta. Sähkön siirron energia verkostohäviöineen Keravan Energia -yhtiöiden jakelualueilla kasvoi 6,9 % ja oli 521,8 GWh (488,0 GWh v. 2009). Sähkön siirron liikevaihto oli Keravan Energia Oy:ssä 4,7 (4,5) milj. euroa ja Etelä-Suomen Energia Oy:ssä 5,5 (4,5) milj. euroa. Siirtohintataso on useimmilla asiakkailla alle koko maan keskitason. Sipoossa aloitettiin Bastukärrin sähköaseman rakentaminen Vuonna 2010 suurimpana hankkeena Etelä-Suomen Energialla oli Bastukärrin uuden sähköaseman rakentamisen aloittaminen. Projekti jakautuu kahdelle vuodelle (2010 ja 2011) ja vuonna 2010 rakennettiin sähköasemarakennus ja sen sisältämät 20 kv kojeistot. Vuoden 2011 hankkeena on rakentaa 110 kv laitteistot sekä 110 kv kaapeliyhteys Koukkusuolle, Bastukärrin logistiikka-alueen lounaiskulmaan. Jakeluverkostossa jatkettiin verkoston kunnon ja siirtokyvyn parantamista useissa hankkeissa. Tärkeimpänä rakennuskohteena oli Sipoonrannan sähköistäminen. Alueelle rakennettiin 20kV:n maakaapeliyhteys sekä kaksi uutta puistomuuntamoa. Projekti jatkuu edelleen vuoden 2011 aikana. Saaristossa suurimpana hankkeena oli Söder- kullalandetin saaren pienjänniteverkon täysi saneeraus, saaren pylväsmuuntamoiden muuttaminen maaseutumuuntamoiksi sekä uuden 20kV:n rengasyhteyden rakentaminen. Keravalla jakeluverkostoa kehitetään edelleen Keravalla verkkoliiketoiminnan suurimpana kohteena oli Kerananpolun, Keskipellonkadun ja Koivunoksan uudisrakentamiskohteet sekä Inkiläntien, Tuomaantien ja Tapiolantien puistomuuntamoiden saneeraus sekä Venlantien ja Vuohenkalmantien pienjänniteverkon saneeraus. Kaikilla näillä hankkeilla parannetaan Keravan alueella sähkönjakelun toimitusvarmuutta. Energiamittaus siirtyy etäluentaan Maaliskuussa 2009 valtioneuvosto antoi energiamittauksesta asetuksen, jonka perusteella vähintään 80% sähkön käyttöpaikoista on varustettava etäluettavalla mittarilla. Vuoden 2010 aikana Keravan Energia Oy ja Etelä-Suomen Energia Oy kilpailuttivat etäluentapalvelujen tarjoajat yhdessä Porvoon Sähköverkko Oy:n kanssa. Vuoden 2011 aikana kilpailutetaan vielä mittalaitteiden tarjoajat. Vuoden 2010 aikana asennettiin Keravan Energia -yhtiöissä 1460 kappaletta etäluettavia mittareita. Määrä oli 609 kappaletta pienempi kuin vuonna 2009 ja johtuu pääsääntöisesti kesken olevasta kilpailutustilanteesta. Tavoitteena on edelleen asentaa kaikille asiakkaillemme etäluettavat mittarit vuoteen 2015 mennessä. Tulevaisuuden näkymiä sähköverkostossa Vuoden 2010 aikana aloitettiin verkkotietojärjestelmän uusimisprojekti. Tämän uuden tietojärjestelmän avulla pystymme saamaan ennen kaikkea paremman kuvan verkon reaaliaikaisesta tilanteesta ja kehittämään verkkoa paremmin ja kohdistetummin. Uusi verkkotietojärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2011 alkupuolella. Vuoden 2011 aikana Sipoossa panostetaan myös Bastukärrin logistiikka-alueen ja- keluverkostoon, jossa 20kV:n kaapelointi tulee jatkumaan ja SOK:n uusi logistiikkakeskus tullaan liittämään lopulliseen sähköverkkoon. Lähivuosina on suunnitelmissa parantaa Keravan alueen 110 kv verkon käyttövarmuutta rakentamalla verkkoyhteys kahden Keravalle tulevan linjan välille. Sipoon puolella jatkamme edelleen jakeluverkoston luotettavuuden parantamista kehittämällä verkostoamme maakaapelointia ja puisto- sekä maaseutumuuntamoita lisäämällä. Keravan asemalle rakennettiin sähköauton latauspiste. Bastukärrin sähköaseman v aloitetut rakennustyöt valmistuvat Etelä-Suomen Energia sähköistää Sipoonrannan asuntoalueen

8 Tuotantoliiketoiminnan johtaja Heikki Hapuli Tuotantoliiketoiminta Keravan Energia Oy toimitti kertomusvuonna toimialueellaan Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa ympäristöystävällistä kaukolämpöä ja teollisuuden prosessihöyryä yhteensä 446,1 GWh. Edellisvuoteen nähden myynti kasvoi 10,9 %. Sähkön ja kaukolämmön tuotanto Lämmön tuotanto omissa tuotantolaitoksissa oli 260,3 GWh ja hankinta Keravan Lämpövoima Oy:n biovoimalaitokselta 231,2 GWh. Sähkön markkinatilanteesta johtuen omien voimalaitosten tuotanto oli edellisvuotta suurempi. Sähköä tuotettiin kolmessa lämmitysvoimalaitoksessa yhteensä 19,6 GWh ja biovoimalaitoksessa 49,7 GWh. Sähkön paikallisen tuotannon määrä vastaa 14,3 % osuutta konsernin koko sähkönhankinnasta. Biovoimalaitoksen ansiosta kotimaiset polttoaineet nousivat yhtiön energian tuotannon pääpolttoaineiksi. Puupolttoaineiden osuus oli 31 % ja turpeen osuus 27 %. Maakaasun osuus laski edelleen jääden 39 %:iin. Keravan uusi biovoimalaitos tuotti pääosan, 67 % keravalaisten kiinteistöjen tarvitsemasta kaukolämmöstä. Karkkilassa kiinteän kotimaisen polttoaineen osuus oli 76 % kaukolämmön tuotannosta. Sipoossa maakaasun osuus lämmön tuotannon polttoaineista oli lähes 100 %. Polttoaineiden hinnannousun johdosta kaukolämmön myyntihintoja korotettiin Sipoossa n. 3,4 % ja Karkkilassa n. 4,2 % vuoden 2010 alusta alkaen. Kaukolämmön hintoja Keravalla ei korotettu. Kaukolämmön hintataso säilyi edelleen kilpailukykyisenä kiinteistökohtaiseen lämmitykseen verrattuna. Päästökaupan vaikutus energian tuotannossa näkyi toimintavuoden aikana puu- Kaukolämpöverkko polttoaineiden runsaana käyttömääränä biovoimalaitoksella. Päästöoikeuksien hinta markkinoilla kehittyi maltillisesti. Rakennustoiminta kaukolämmön toiminta-alueilla oli hieman aiempia vuosia rauhallisempaa. Verkon perusparannusmäärä nousi selvästi edellisvuodesta. Uusia kiinteistöjä liitettiin kaukolämpöön yhteensä 35 kap- paletta. Kaukolämmitettävä rakennustilavuus Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa oli kertomusvuoden päättyessä yhteensä 9,6 milj. rak-m3. Kaukolämpöjohtoja rakennettiin kertomusvuoden aikana yhteensä 3907 m. Tästä määrästä vaurioiden ja perusparannusten takia verkkoa uusittiin 981 m. Maakaasun jakelu Maakaasun suoramyynti teollisuudelle sekä Sorsakorven ja Levonmäen asuntoalueiden kiinteistöjen lämmitykseen oli kertomusvuonna 25,1 GWh. Maakaasuasiakkaiden lukumäärä vuoden lopussa oli 183. Maakaasun siirto- ja myyntihintoja korotettiin keskimäärärin 3,4 % vuoden 2010 alusta alkaen maakaasun kohonneiden hankintakustannusten takia. Merkittävät investoinnit ja kehityshankkeet Merkittävimmät investoinnit liittyivät voimalaitoksen energialiityntöjen rakentamisen lopputöihin. Vaikeissa olosuhteissa energiaverkkojen rakentaminen oli varsin haasteellista. Putkireitin varrelta löytyi myös pilaantunutta maaperää. Toimintavuoden aikana panostettiin myös Keravan keskusta-alueen kaukolämpöverkon perusparannukseen. Killassa sijainnut vanha öljykäyttöinen vara- ja huippulämpökeskus purettiin. Lämpökeskuksen tilalle sijoitettiin lämmönsiirrinasema, jonka kautta aloitettiin kaukolämmön tukkutoimitus Hyrylän kaukolämpöverkkoon. Kalatalo Oy:n höyryntoimitusta varten hankittiin tehdasvalmisteinen höyrykattilalaitos. Sipoossa kaukolämpörakentamisen painopiste sijoittui etelään. Merkittävimmät verkostoinvestoinit kohdistuivat Sipoonrantaan rakentuvalle uudelle, korkeatasoiselle asuntoalueelle. Muu rakentaminen Sipoossa kohdistui uusien asiakaskiinteistöjen kaukolämpöliittymien rakentamiseen. Karkkilan kaukolämpöverkolla ei ollut merkittävää rakennustoimintaa. Biovoimalaitoksen ensimmäinen täysi tuotantovuosi Keravan Lämpövoima Oy:n uusi biopolttoaineita käyttävä voimalaitos tuotti ensimmäisen täyden toimintavuotensa aikana sähköä 49,7 GWh, kaukolämpöä 215,3 GWh ja prosessilämpöä 15,8 GWh. Kylmän alkuvuoden aikana voimalaitos osoittautuikin varsin tarpeellliseksi keravalaisten kaukolämmön saannin kannalta. Lämpimän kesän takia voimalaitoksen kesäseisokki muodostui ennakoitua pidemmäksi, joten voimalai- Kauko- ja prosessilämmön hankinta yhteensä 492 GWh vuonna 2010 Maakaasukattilat 38% Biovoimalaitos 47% Kaasuturbiini- ja kaasumoottorivoimalaitokset 6% Kiinteän polttoaineen kattilat 5% Raskas- ja kevytöljykattilat 4% 14 15

9 TUOTANTOLIIKETOIMINTA toksen energian tuotanto jäi suunniteltua pienemmäksi. Lokakuun lopulla sattunut turbiinin rikkoutuminen rajoitti sähkön tuotantoa loppuvuoden aikana. Turbiinivauriosta huolimatta kaukolämpöä pystyttiin toimittamaan normaalisti. Voimalaitos käyttää kotimaisia polttoaineita (turve, metsähake, ruokohelpi, jne). Markkinatilanteesta johtuen puupolttoaineiden saatavuus oli varsin hyvä. Turpeen tuotannon suhteen kesä oli tyydyttävä ja turpeen saatavuus oli toimitussopimusten mukainen. Polttoaineita voimalaitoksella käytettiin yhteensä 360,1 GWh. Tästä määrästä 57 % oli puupolttoaineita. Voimalaitos toimii omakustannusperiaatteella ja sen tuottama sähkö ja lämpö tulevat täysimääräisenä Keravan Energia Oy:n käyttöön. Keravan Energia Oy toimittaa voimalaitoksen tarvitsemat käynnissäpitopalvelut. Tulevaisuuden näkymät Taloudellisen taantuman alkeassa olla ohi talonrakennustoiminnan ennustetaan piristyvän, joten kaukolämmön asiakasmäärän tullee kasvamaan vakaasti. Keravalla potentiaalisen laajenemissuunnan muodostaa kaupungin pohjoisosaan sijoittuvien teollisuus- ja asuinalueiden rakentuminen. Myös keskustaalueen täyteenrakentuminen ja kehittyvä logistiikkakeskus luo uutta kasvumahdollisuutta kaukolämmölle. Sipoossa yleiskaavasuunnitelman mukaisen kasvun käynnistyminen antaa mahdollisuuksia olemassa olevien kaukolämpöverkkojen laajentamiseen sekä kaukolämmitystoiminnan aloittamiseen kokonaan uusilla alueilla. Karkkilassa kaukolämmityksen kasvumahdollisuudet painottuvat olemassa oleviin rakennuksiin, jotka kiinteistökohtaisten öljylämmitysten ikääntyessä liittyvät kaukolämpöön. Uudismarkkinoinnin kohderyhmänä on erityisesti keskustan yhteyteen rakentuvat uudet teollisuus- ja asuinalueet, mm. suunnitteilla oleva Aurinkorinteen alue. Lämmön tuotantokapasiteettia on Keravan ja Karkkilan kaukolämpöverkoissa riittävästi lähivuosiksi kattamaan kasvava lämmitystehon tarve lähivuosien aikana. Keravan voimalaitoksen valmistuttua nykyiset tuotantolaitokset toimivat kaukolämpöverkon huippu- ja varalaitoksina. Laitosten ikääntymisen johdosta on kuitenkin edessä saneeraus- ja korvausinvestointeja. Kaukolämmön tuotantokapasiteettia Sipoon eteläosassa on lähivuosina rakennettava lisää alueen aluillaan olevan kasvun edellyttämän lämmöntarpeen kattamiseksi. Tarvitaan sekä uusia tuotantolaitoksia että vanhojen laitosten laajennusinvestointeja. Erityisesti Etelä-Sipoon alueen kaukolämmitystoiminnan kehittämissuunnitelmien keskeisenä tavoitteena on maakaasuriippuvuuden vähentäminen ja siirtyminen kotimaisiin biopolttoaineisiin. Sipoonrannan alueen läheisyydestä onkin jo varattu tontti puupolttoaineita käyttävän lämpökeskuksen rakennuspaikaksi. Karkkilassa tuontipolttoaineiden sekä turpeen energiaverotuksessa tapahtuvat korotukset antavat uusia mahdollisuuksia polttoöljyn ja turpeen korvaamisella biopolttoaineilla kaukolämmön tuotannossa. Uuden voimalaitoksen valmistuttua paikallisen energiantuotannon riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista ja niiden hintaheilahteluista on onnistuttu jo merkittävästi vähentämään. Sähkön markkinahinta sekä kotimaisten polttoaineiden saatavuus ja hintataso tulevat edelleenkin asettamaan haasteita voimalaitoksen taloudelle. Energiamarkkinoille epävarmuutta tuo toistaiseksi avoimena olevat linjaukset energiapuun korjuu- ja tuotantotukien suhteen. Päästöoikeuksien hintataso on toistaiseksi ollut maltillinen. Mikäli päästöoikeuksien hinta kulumassa olevan päästökauppajakson loppupuoliskolla kääntyy nousuun, tuo tämä mahdollisuukia nostaa biopolttoaineiden osuutta entisestään. Kaukolämmön asema maamme johtavana lämmitysmuotona tulee kohtaamaan aivan uudenlaisia haasteita uusien kiinteistöjen energiansäästötavoitteiden takia sekä uusien lämmitysmuotojen (mm. maalämmitys, hybridilämmitys) tullessa markkinoille. Konsernipalvelut Arviolaskutuksesta luopuminen aloitettu Talousjohtaja Raili Niemenmaa Etäluettavien mittareiden myötä aloitettiin siirtyminen arviolaskutuksesta täsmälaskutukseen eli todelliseen kulutukseen perustuvaan laskutukseen. Arviolaskuista luopuminen toteutetaan vaiheittain, kun kaukoluettavia mittareita asennetaan. Sähköisesti toimitettavien laskujen suosio on kasvanut ja e-laskuasiakkaita konsernilla on jo yli Lisäksi yritysten välisen sähköisen laskun on valinnut yli Yhteistyössä Tripower yhtiöiden kanssa hankitaan uutta laskutus- ja asiakastietojärjestelmää. Tämä on erittäin merkittävä ja haastava projekti. Tavoitteena on pystyä entistä paremmin vastaamaan asiakkaidemme palvelutarpeeseen. Talouden hallintaa kehitetään Henkilöstö menestystekijänä Toiminnan tehostamisen painopiste oli edelleen oman toiminnan taloudellisuuden suunnitelmallisuudessa ja seurannassa. Toiminnan kasvun sekä ympäristön muutosten myötä myös rahoituksen merkitys on kasvanut. Rahoituksen korkoriskiä on pyritty pienentämään ottamalla osa lainoista kiinteäkorkoisena ja osa vaihtuvakorkoisena. Lisäksi korkoriskiä on pyritty pienentämään koronvaihtosopimuksin. Normaalin ajantasaiskoulutuksen lisäksi toteutettiin koko henkilöstön kattavan kehittämisohjelman ensimmäiset moduulit. Koulutuksissa keskityttiin yhteistyöhön, vastuunottoon, itsensä johtamiseen ja asenteeseen. Palaute tilaisuuksista oli hyvää ja kehitysohjelman seuraava moduuli tulee kohdistumaan koko henkilöstöllä asiakaspalveluun. Turvallisuusorganisaatiota selkiytettiin ja konserniin nimettiin turvallisuusjohtaja sekä vastuutettiin uusi turvallisuusorganisaatio. Lähes koko henkilökunta suoritti työturvakortin. Myös ensiapukoulutusta järjestettiin laajasti henkilökunnalle. Vuonna 2010 käynnistettiin laaja kehityshanke, jonka tarkoituksena on auditoida toimintakäytännöt. Hankkeen tarkoituksena on laatia konsernille yksiselitteiset toimintatavat ja ohjeet eettisen ja hyvän hallintotavan varmistamiseksi kaikessa toiminnassa. Hanke valmistuu 2011, jolloin henkilöstö perehdytetään uusiin toimintatapoihin ja ohjeisiin. Konsernin henkilöstön kokonaismäärä oli yhteensä 113 (110). Toimihenkilöiden osuus oli 62 (59) ja työntekijöiden osuus 51 (51). Henkilöstöstä osa-aikaisia oli 6 (6) ja määräaikaisia 13 (12). Virkeänä töihin Henkilöstön virkistystoiminnasta vastaava Hupiklupi toimi aktiivisesti ja vuoden aikana toteutettiin liikunnallisia, kulttuuripainotteisia ja henkilöstön yhdessä oloon liittyviä tapahtumia. Liikunnan ilon ja fyysisen kunnon varmistamiseksi henkilökunta sai edelleen ostaa liikuntaseteleitä edulliseen hintaan. Asuinalue Sipoon Söderkullassa lämpiää ympäristöystävällisellä kaukolämmöllä

10 Hallitus Vasemmalta: Kalervo Nieminen (pj.), Erkki Hult, Soile Aunola, Joni Yli-Villamo, Anu Heikkilä, Pertti Sorsa (vpj.), Aila Lehtinen, Marja-Liisa Nykänen ja Lauri Saloriutta. Johtoryhmä Vas. Paavo Kainulainen (johtaja, energialiiketoiminta), Osmo Auvinen (johtaja, verkkoliiketoiminta), Lars Horn (kehitysjohtaja), Raili Niemenmaa (talousjohtaja), Jussi Lehto (toimitusjohtaja), Heikki Hapuli (johtaja, tuotantoliiketoiminta). Hallintoneuvosto 2010 Erik Sartorisio (pj.), Anne Vuorinen (vpj.), Lea Heino, Jaana Heinonen, Jukka Hjelm, Veli-Matti Koho, Jorma Koivula, Elina Laavi, Juha Laavola, Mikko Leppänen, Jüri Linros, Erkki Puttonen, Pauli Saarinen, Risto Sintonen, Jukka Turunen, Eeva Kaarina Virtanen, Elise Väyrynen ja Kalevi Westerlund Tilintarkastajat: Rainer Niemi (HTM) Ulla-Maija Lakonen (KHT, JHTT) 18 19

11 Polttoaineiden käyttö 670 GWh Raskas polttoöljy 2,9% Maakaasu 38,9 % Turve 27% Sähkön ja lämmön oman tuotannon ominaispäästöt CO 2 NOx SO 2 Hiukkaset 226 g/kwh 514 mg/kwh 314 mg/kwh 21 mg/kwh Sähkön myynti asiakasryhmittäin Asuinhuoneistot ja kiinteistöt 57% Tilapäiskauppa 0% Jalostus 6% Palvelu 20% Kaukolämpöenergian myynti Biokaasu 0% Kivihiili 0% Muu KPA 0% Kevyt polttoöljy 0,5% Puhdas puu 30,8% Sähkön hankinnasta aiheutuneet hiilidioksidipäästöt ja käytetty ydinpolttoaine Maatalous 1% Julkinen kulutus 16% Energian tuotanto 560 GWh CO 2 Käytetty ydinpolttoaine 314 g/kwh 0,5 mg/kwh Kaukolämmön myyntitulot asiakasryhmittäin Kerava Sipoo Karkkila 2010 Kaukolämpö Kerava 57,6% Kaukolämpö Sipoo 11,6% Prosessilämpö Sipoo 5,1% Sähkö Kerava 9,8% Sähkö Sipoo 2,6% Prosessilämpö Kerava 7,6% Kaukolämpö Karkkila 5,8% Toiminnassa syntyneet jätteet TAVANOMAISET JÄTTEET Lento- ja pohjatuhka 7 440,4 t Rakennusjäte 38,5 t Metalliromu 24,0 t Kaapelit 19,2 t Kuivajäte 16,2 t Paperi ja pahvi 10,8 t Biojäte 4,5 t Sähkö- ja elektroniikkaromu 2,9 t Pesuvesi 1,3 t YHTEENSÄ t Teollisuus 28% Julkiset rakennukset 14% Pientalot 9% Liikerakennukset 13% Rivitalot 7% Kerrostalot 29% Sähkön hankinta kuukausittain MWh Kauko- ja prosessilämmön hankinta 492 GWh Biovoimalaitos 47% Biokaasu 0% Maakaasukattilat 38% Kiinteän polttoaineen kattilat 5% ONGELMAJÄTTEET Pilaantuneet maa-ainekset Kyllästetys puupylväät Öljyiset vedet Loisteputket ja elohopealamput Jäteöljy Kiinteät öljyiset jätteet Öljytuhka Kondensaattorit YHTEENSÄ 194,6 t 29,7 t 5,3 t 1,4 t 872 kg 380 kg 132 kg 89 kg 232,5 t Sähkön myyntitulot tuotteittain / Kerava Kotitaloussähkö 53% Aikasähkö 23% Tehosähkö 12% Markkinasähkön osto 49,4% Voimalaitososuussähkö 19,3% Oma tuotanto: Alikerava, Savio, Nikkilä ja Kelvo voimalaitokset 14,3% Tuulisähkö 0,4% Tilapäiskaupat 16,6% Sähkön hankinta ja huipputeho Raskas- ja kevytöljykattilat 4% Kaasuturbiini- ja kaasumoottorivoimalaitokset 6% Energian tuotanto (GWh) ja sen päästöt tuotettua energiayksikköä kohti (g/mwh, CO2 kg/mwh) Tilapäissähkö 0% Suurkäyttäjäsähkö 11% MW Huipputeho Sähkön hankinnan polttoaineet 483 GWh 500 Sähkön myyntitulot tuotteittain / Sipoo 90 Uusiutuvat yhteensä 34,1% Turve 10,8% Ydinvoima 20,1% CO 2 NO x SO 2 Hiukkaset Tuotanto Aikasähkö 51% Tehosähkö 1% Tilapäissähkö 1% Suurkäyttäjäsähkö 0% Kotitaloussähkö 47% Oma tuotanto Osto Muut fossiiliset 34,9% 20 21

12 Verkställande direktörens översikt De kalla vintrarna är tillbaka CEO s review Cold Winters Returned to the North Dåligt fungerande grossistmarknad i kombination med förbrukningstoppar innebar nya utmaningar Failure in the wholesale electricity market combined with consumption peaks bring new challenges Efter en rad milda år har vi de kalla och snörika vintrarna tillbaka här i Norden. Sträng kyla präglade både början och slutet av 2010, vilket naturligtvis ledde till en kraftig ökning av våra kunders energiförbrukning. Samtidigt fick vi uppleva aldrig tidigare skådade pristoppar på grossistmarknaden för el, med priser som i värsta fall var långt över 1000 euro per megawattimme. Pristopparna i kombination med kraftiga förbrukningstoppar innebar svåra utmaningar för elaffärsverksamhetens lönsamhet. Detta gav samtidigt ny vind i seglen åt diskussionen om produktionens koncentration och överföringsförbindelsernas otillräcklighet och därmed om grossistmarknadens dåliga funktion. Den kraftigt ökade förbrukningen av uppvärmningsenergi medförde också nya utmaningar inom planeringen av bränsleanskaffningen och -logistiken vid kraftverken. Det blev nödvändigt att använda och anskaffa betydligt mera bränslen än planerat, vilket ledde till en kraftig höjning av medelpriset för bränsleanskaffningen. Samtidigt beredde staten ett energiskattebeslut som trädde i kraft vid ingången av Skattehöjningarna var häftiga då staten via dessa skatter samlar in över 700 miljoner euro till sin kassa. Skatterna belastar särskilt värmeproduktionen och gav därför upphov till en livlig debatt om verksamhetsförutsättningarna för miljövänlig fjärrvärme. Självförsörjande och driftsäker produktion År 2010 visade att Kervo Energi-koncernens strategi har varit riktig. Förhållandena bekräftade att det är nödvändigt att äga ekonomisk och miljövänlig produktionskapacitet för att klara sig i framtiden. Därför gjorde koncernen stora satsningar på självförsörjning inom produktionen. Det nya biokraftverket var i drift sitt första hela år och vi fick värdefulla erfarenheter av driften och kunde utveckla och optimera styrningen av produktionen. Vi satsade på elproduktion baserad på förnybar energi i form av en rad projekt via olika produktionsbolag, t.ex. Finska Kraft Ab. Vi sökte särskilt efter möjligheter att satsa på vind- och vattenkraft. I samband med projekten uppstod emellertid krockar med en ombytlig och inkonsekvent lagstiftning och myndighetspraxis, vilket försämrar projektens lönsamhet och i onödan fördröjer genomförandet. Inom branschens intressebevakning håller man därför med goda skäl på att göra förbättrande av investeringsförutsättningarna till ett av huvudmålen. På sommaren gav riksdagen sin välsignelse till Fennovoima Oy:s och Industrins Kraft Ab:s nya kärnkraftverk i form av principbeslut om nya kärnkraftverk. Kervo Energi-koncernen är med i båda projekten. När de här kraftverken står färdiga kommer de att märkbart stärka självförsörjningen inom vår elproduktion och därför drivs de här projekten kraftfullt. Inom Kervo Energi-koncernen gjorde vi under 2010 fortsättningsvis kraftiga satsningar på överföringsnätens skick och vårt mål är att klart minska störningarnas antal och längd för våra kunder. Vi fortsätter det här arbetet. Koncernekonomins utveckling Under Kervo Energi-koncernens verksamhetsår 2010 ansträngdes ekonomin av kraftigt höjda kostnader för el- och bränsleanskaffning till följd av den kalla vintern och störningar på marknaden. Koncernen omsatte 57,7 miljoner euro (50,5 miljoner euro 2009). Det försämrade resultatet gjorde att resultatmålen inte nåddes, men resultatet var ändå positivt. Koncernens driftsbidrag (rörelseresultat före avskrivningar) var 6,1 miljoner euro (6,8 miljoner euro 2009). Rörelsekostnaderna ökade med 7,9 miljoner euro Ökningen berodde till största delen på höjda kostnader för el- och bränsleanskaffning. De viktigaste investeringarna under 2010 hänförde sig till produktionsprojekt samt iståndsättning och nybyggnad av fjärrvärme- och elnätsförbindelser. Totalt uppgick investeringarna till 9,2 miljoner euro (26,0 miljoner euro 2009). Koncernens soliditet och likviditet är fortfarande hyfsade och möjliggör satsningar på tillväxt. Egen produktion, effektiv investeringsverksamhet och riskhantering framtida framgångsfaktorer De viktigaste osäkerhetsfaktorerna i framtiden hänger fortsättningsvis samman med branschregleringen, där tidsspannet inte motsvarar investeringarnas livslängd. Det allmänna ekonomiska läget visar tecken på återhämtning, men det är svårt att bedöma följderna av problemen i EU-ländernas offentliga ekonomi. Inom Kervo Energi-koncernen har vi gjort kraftiga satsningar på att skydda oss mot störningar på grossistmarknaden och har förbättrat beredskapen inför variationer i förbrukningen genom att utveckla systematiken inom bränsleanskaffningen och styrningen av produktionen. Inom koncernens huvudsakliga verksamhetsområden beräknas tillväxten fortsätta och koncernens elförsäljning har ökat stadigt i hela landet. Att höja självförsörjningen inom elproduktionen är långsiktig verksamhet som kräver investeringar, men projekten fortskrider bra. Övergången till fjärravläst elmätning och behoven av uppdatering av datasystemen medför utmaningar under de närmaste åren, men som helhet är framtidsutsikterna goda och stabila för Kervo Energi-koncernen. För 2011 väntas större omsättning och driftsbidrag och bättre resultat än för Vi har fortfarande god förmåga att nå vårt mål att förbättra kundernas verksamhetsförutsättningar och konkurrenskraft genom att producera produkter och tjänster ekonomiskt och miljöeffektivt med minimerade störningar för våra kunder. Jussi Lehto Verkställande direktör The year 2010 was characterized as having hard frosts both at the beginning and at the end of the year, which was naturally followed by rapid growth in our customer s energy consumption. At the same time, the Nordic wholesale electricity market was experiencing unprecedented price spikes with the price rising at its worst far above EUR 1,000 per MWh. The price peaks combined with strong consumption peaks created difficult challenges for the profitability of the electricity business. At the same time, discussion about the development of production, the inadequacy of transmission, and the failure of the wholesale energy market got new wind in its sails. The intense heating energy consumption growth also led to new challenges in power plant fuel supply and logistics planning. It was necessary to use and acquire significantly more fuel than had been planned, which substantially lifted the average cost of fuel supply, as well. At the same time, a nationwide energy tax settlement was prepared that came into force at the beginning of The tax increases were drastic and through these taxes the government collected more than EUR 700 million into its treasury. The taxes particularly burden heat production and triggered strong debate concerning the operating conditions for environment-friendly remote heating. Productive self-sufficiency and reliability Kerava Energy Group s strategy was shown to be correct in The conditions confirmed that future success requires ownership of economic and environmentally friendly production capacity. We invested heavily in productive self sufficiency. A new renewable energy power plant was at our disposal for its first full year, and we obtained valuable experience from use of the facility and were able to develop and optimize production management. We were able to invest in electricity generation based on renewable energy through several projects formed by different production companies, such as Suomen Voima Oy. In particular, we sought opportunities to invest in the use of wind and hydro power. These projects, however, met with shifting and inconsistent legislation and government practices that undermined the projects viability and unnecessarily delayed their implementation. The improvement of investment conditions, quite rightly, is being promoted to a top priority in industry lobbying. In the summer, the Parliament gave his blessing to new Fennovoima Oy and Teollisuuden Voima Oy s nuclear power plants in the form of nuclear power plant principle decisions. Kerava Energy Group is involved in both projects. The completion of plants will substantially enhance the self sufficiency of our electricity production and the export of these projects is being actively promoted, as well. In 2010, we at Kerava Energy Group still heavily invested in the condition of the electricity transmission networks, and our aim is clearly to calculate the number and duration of disturbances experienced by customers. This work will continue. The Group s financial performance The Kerava Energy Group s fiscal year 2010 finances were burdened by a cold winter and market disturbances resulting in a sharp rise of electricity and fuel supply costs. The Group s net sales totaled EUR 57.7 million (EUR 50.5 million in 2009). We missed our profit targets with a clear fall in yield, remaining nevertheless profitable. The group s operating profit was EUR 6.1 million (6.8 million euros in 2009). Operating expenses increased by EUR 7.9 million in Most of this was due to electricity and fuel supply expenses. The most significant investments during 2010 focused on production projects, as well as remote heating and electricity network connection renovation and new construction. Total investments amounted to EUR 9.2 million (EUR 26.0 million euros in 2009). The Group s equity and liquidity are still reasonable and allow for investment growth. Own production, effective investing and risk management keys to future success Major uncertainties remain in the future relating to regulations concerning the field going forward, the time spans of which do not correspond to energy sector investment time frames. The overall financial situation shows signs of recovery, but the impacts of the EU budgetary problems are difficult to assess. Kerava Energy Group has invested heavily in hedges against disturbances in the wholesale electricity market and has improved the fuel supply systematics and production management through development. The Group expects continued growth in its main operating areas and electricity sales growth in the entire Finland area have remained steady. Increasing self-sufficiency in electricity production is an operation requiring investment and a long time frame, but the projects are progressing well. The transfer to remote metering of energy consumption and upgrading the information systems will bring their own challenges in the coming years, but on the whole Kerava Energy Group s future prospects are good and stable. Fiscal year 2011 income is expected to grow and both operating profits and profits will improve from 2010 levels. Our ability to fulfill our goal of improving our customers operation conditions and competitiveness by providing economically and environmentally efficient products and services, while minimizing disruptions experienced by our customers, is still good. Jussi Lehto CEO 22 23

13 Foto, design Savion Kirjapaino Oy 2011 Tervahaudankatu 6, Kerava 24

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS. Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS. Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja 10.3 2016 KONSERNIN JOHTORYHMÄ Eturivi, vasemmalta Jaana Rinne Johtaja, henkilöstöasiat Marcelo Cordaro Johtaja,

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY 2010 2010 1 Sisältö Sisältö.................................... 2 Hallituksen toimintakertomus.................... 3 Tuloslaskelma...............................

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY)

VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY) 2015 VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY) 0 VUOSIKERTOMUS SISÄLLYSLUETTELO Katsaus toimintavuoteen 2015 1 Hallinto ja yhtiön sulautuminen Vetelin Sähkölaitos Oy:n kanssa 2 Vuoden keskeiset tulos-

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy POWEST VUOSIKATSAUS 2011 VUOSIKATSAUS 2010 PoWEST 2 Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Lisäksi Powest tarjoaa Pohjolan Voima -konsernin

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy POWEST VUOSIKATSAUS 2010 VUOSIKATSAUS 2010 PoWEST 2 Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Lisäksi Powest tarjoaa Pohjolan Voima -konsernin

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen yhteensä

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen yhteensä Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.8 Esitys 3.4.8 8 Suominen yhteensä Milj. EUR Q1/8 Q1/7 Q4/7 7 Liikevaihto 54,5 54,3 54,1 15, Liikevoitto ennen arvonalennuksia liikearvosta -,1 1,3 -,6 1,7 Liikevoitto -,1 1,3-6,8

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Simpeleen Lämpö Oy. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2012

Sisällysluettelo. Simpeleen Lämpö Oy. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2012 Sisällysluettelo 1. Toimintavuosi 2012... 2 2. Omistussuhteet... 2 3. Yhtiön hallitus ja johto... 2 4. Toiminta-ajatus... 2 5. Laajenemisstrategia... 3 6. Tapahtumat tilikaudella... 4 7. Taksa... 5 8.

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008 M-real Osavuosikatsaus 1-3Q 28 Päivitetty raportointirakenne Raportointirakennetta on muutettu syyskuussa 28 julkistetun Graphic Papers-kaupan seurauksena Kauppaan kuuluvat yksiköt on raportoitu lopetetuissa

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

WÄRTSILÄ OYJ ABP 2007 TULOSPRESENTAATIO OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA

WÄRTSILÄ OYJ ABP 2007 TULOSPRESENTAATIO OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA WÄRTSILÄ OYJ ABP 27 TULOSPRESENTAATIO OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA 5.2.28 1 Wärtsilä Keskeistä Vuoden 27 tilauskertymä kasvoi vahvasti. Hyvä kysyntä jatkuu vuoden 28 ensimmäisellä puoliskolla Liikevaihto

Lisätiedot

Konsernin liikevaihdon ennakoidaan laskevan ja liiketuloksen paranevan.

Konsernin liikevaihdon ennakoidaan laskevan ja liiketuloksen paranevan. 11.11.2013 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2013 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 48,4 milj. euroa (vuonna 2012 vastaavalla jaksolla 52,7 milj. euroa). Liiketulos

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Bastu-työpaja Virastotalo, 21.6.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto

Lisätiedot

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Alma Median tulos Q1 2013 Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Agenda Pääkohdat Q1 Markkinoiden kehitys Taloudellinen kehitys Strategia ja tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Yleiselektroniikka Oyj Yhtiökokous 26.3.2015 1. Toimitusjohtajan katsaus Janne Silvennoinen 2. Taloudellinen kehitys Talousjohtaja Marika Rusko 3.

Yleiselektroniikka Oyj Yhtiökokous 26.3.2015 1. Toimitusjohtajan katsaus Janne Silvennoinen 2. Taloudellinen kehitys Talousjohtaja Marika Rusko 3. Yleiselektroniikka Oyj Yhtiökokous 26.3.2015 1. Toimitusjohtajan katsaus Janne Silvennoinen 2. Taloudellinen kehitys Talousjohtaja Marika Rusko 3. Yleiselektroniikka lyhyesti 1. Toimitusjohtajan katsaus

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2012 19.7.2012 Toimintaympäristö jatkui haasteellisena Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2014. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.2014

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2014. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.2014 UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 214 Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.214 Kannattavuuden parannusohjelman eteneminen näkyy vahvassa Q1 214 tuloksessa Q1 14 EBITDA oli 3 miljoonaa euroa (Q1 : 284 milj. euroa) Kannattavuuden

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku)

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Julkaisuvapaa 28.10.2016 kello 9:00 Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Lounea konsernin liikevaihto kasvoi ja kannattavuus parani viime vuodesta Jimm s verkkokaupan

Lisätiedot

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi 19.3.27 Lotta Forssell viestintäjohtaja Fortum Portfolio Management and Trading 19/3/28 1 Sähkömarkkinakatsauksen tausta ja tarkoitus Fortumin sähkömarkkinakatsauksen

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.4.2004 30.6.2004 1 Elisan Q2 2004 Markkinakatsaus ja taloudellinen tilanne Toiminnan kehittäminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q2 2004 keskeiset asiat Matkaviestinnässä liittymämäärän kasvu

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 1 Elisan kasvu jatkui ja taloudellinen asema säilyi hyvänä Valitun strategian mukainen ohjelma eteni Osakevaihtotarjous Soonin osakkeenomistajille toteutui, Elisan omistus

Lisätiedot

"Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm "Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuvan energian yritykset ja toimipaikat 777 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2014. laskua edelliseen

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005

Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005 1 Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005 Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 28.7.2005 IR: Päivi Antola, paivi.antola@kemira.com, puh. 010 86 21140 Sisältö Kemiran tammi - kesäkuu Liiketoiminta-alueet tammi

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuun 2016 tulos Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset 12 kk Liikevaihto 989 1 040 3 459 3 408

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot