Vuosikertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikertomus 2009 1"

Transkriptio

1 Vuosikertomus

2 Keravan biovoimalaitos valmistui aikataulunsa mukaisesti ja kaupallinen käyttö aloitettiin joulukuussa. SISÄLTÖ Toiminta-ajatus ja strategiset valinnat Toimitusjohtajan katsaus Toiminnan kehittäminen Yhteenveto ympäristövuodesta Energialiiketoiminta Verkkoliiketoiminta Tuotantoliiketoiminta Konsernipalvelut Hallitus ja johtoryhmä Tilastoja graafisina esityksinä Verkställande direktörens översikt Managing Director s review

3 Keravan Energia -yhtiöiden toiminta-ajatus ja strategiset valinnat Keravan Energia yhtiöt muodostuvat emoyhtiö Keravan Energia Oy:stä ja Etelä-Suomen Energia Oy:stä. Toimitamme asiakkaillemme sähköä, kaukolämpöä ja maakaasua sekä niiden käyttöön liittyviä asiantuntijapalveluita. Keravan Energia yhtiöt toimivat pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ja myyvät sähköä koko Suomen alueella. Päätoimintaalueemme ovat Kerava, Sipoo, Itä-Helsinki ja Karkkila. Keravan Energia yhtiöiden omistajat tulouttavat yhtiön tehokkuuden ja tuottavuuden paikallisen talousalueen elinkeinoelämän ja asukkaiden eduksi edullisina energiapalveluina. Asiakaspalvelulupaukset Tarjoamme parasta paikallista palvelua Meillä on aina aikaa asiakkaillemme Meidät tunnetaan ja meidät tunnistetaan Yksi yhteydenotto riittää Liikevaihdon jakauma Lämmön myynti 40% Sähkön myynti 40% Sähkön siirto 18% Liikevaihto (M ) 41,226 44,902 Kaasun myynti ja siirto 2% Sivutoiminta 3 % 50,495 Strategiset valinnat Sähkönhankinnan omavaraisuutta kasvatetaan osallistumalla kannattaviin voimalaitoshankkeisiin. Kaiken toiminnan ja tekemisen on tuettava konsernin kannattavuutta. Toiminnan kehittämisellä tähdätään kannattavuuden jatkuvaan parantamiseen ja kannattavaan kasvuun. Ympäristöön liittyvien toimintamallien ja viestinnän integroiminen kaikkeen toimintaan. Asiakaspalveluhenkisyyden integroiminen kaikkeen toimintaan. Avainluvut Liikevaihto, milj. 50,5 44,9 Tulos ennen satunnaisia eriä, milj. 1,6 1,5 Investoinnit ja pitkäaikaiset sijoitukset, milj. 26,0 16,7 Taseen loppusumma, milj. 115,9 96,1 Sähkön myynti, GWh Sähkön siirto, GWh Kaukolämmön ja prosessihöyryn myynti, GWh Kaasun myynti, GWh Asiakasmäärät Sähkön siirto Lämpö Kaasu Henkilökunta keskimäärin (osa-aikaiset muutettu kokoaikaisiksi) TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Taantuma lisäsi haasteita pohjoismaisilla energiamarkkinoilla Olosuhteiden muutokset nopeita ja vaikeasti ennakoitavissa Kansainvälisen rahoituskriisin laukaisema talouden taantuma teki myös Keravan Energia konsernin vuodesta 2009 haastavan. Muutokset asiakkaittemme energian käytössä vaikuttivat suoraan toimintamme volyymeihin ja voimakkaat muutokset sähkön hinnassa pohjoismaisilla sähkön tukkumarkkinoilla tekivät talouden suunnitelmallisuuden vaikeaksi. Alkuvuoden talvikausi oli jälleen poikkeuksellisen lämmin, jo kolmannen kerran peräkkäin. Loppuvuodesta tilanne muuttui ja talvi saapui vihdoin pohjolaan. Kylmän talven myötä sähkön markkinahinta lähti nousuun, jota siivittivät ennen näkemättömät hintapiikit joulukuussa samaan aikaan kovien pakkasten aiheuttaman asiakkaittemme kulutuksen voimakkaan kasvun kanssa. Joulukuun hintapiikit käynnistivät jälleen julkisen keskustelun sähkömarkkinoiden toimivuudesta tai niiden toimimattomuudesta. Samalla nämä epärealistiset hintapiikit vahvistivat Keravan Energia konsernin tärkeimmän strategisen tavoitteen - sähkön tuotannon omavaraisuuden kasvattamisen - merkitystä. Keravan biovoimalaitos kaupalliseen käyttöön Keravan biovoimalaitos valmistui aikataulunsa mukaisesti ja kaupallinen käyttö aloitettiin joulukuussa. Laitos tuottaa 75 % asiakkaittemme kaukolämmön tarpeesta Keravan kaupungin alueella, tuottaa prosessilämpöä Oy Sinebrychoff Ab:n tuotantolaitokselle ja vahvistaa sähkön- hankintamme omavaraisuutta 25 %:lla. Investoinnin arvo on noin 70 miljoonaa euroa. Laitos käyttää polttoaineenaan kotimaisia polttoaineita: puuta ja turvetta. Laitoksen valmistumisen myötä maakaasun käyttö putoaa kolmannekseen ja uusiutuvan energian ja kotimaisen turpeen osuus tuotannossamme nousee 75 %:iin. Tavoitteenamme on maksimoida uusiutuvan energian käyttö laitoksella. Ensimmäisellä lämmityskaudella puuperäisten polttoaineiden osuus on jo yli puolet laitoksen polttoainetarpeesta. Oman biovoimalaitoksen lisäksi Keravan Energia konserni panosti voimakkaasti oman tuotantokapasiteetin hankintaan liittyviin hankkeisiin. Propel Voima Oy:n kautta, jossa Keravan Energia Oy on osakkaana, käynnistettiin useita tuulivoimahankkeita, joissa kannattavuusselvitysten lisäksi käynnistettiin maanhankintaa ja tuulimittauksia. Fennovoiman ydinvoimahanke lähestyy myös ratkaisuaan. Valtioneuvoston ja eduskunnan odotetaan te

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS kevän päätöksensä uusista ydinvoimaloiden periaatepäätöksistä vuoden 2010 aikana. Fennovoiman saadessa luvan Keravan Energia konsernin oma sähkön hankinta vahvistuu merkittävästi ja kilpailutilanne yleisemminkin muuttuu suomalaisilla sähkömarkkinoilla terveemmäksi ja sitä myötä kykymme suojata asiakkaitamme tukkumarkkinoiden häiriöiltä edelleen paranee. Vuoden 2009 aikana Keravan Energia Oy oli perusta- massa 15 muun suomalaisen paikallisen energiayhtiön kanssa tuotantoyhtiötä nimeltä Suomen Voima Oy. Yhtiön tarkoituksena on aktiivisesti hakea osakkailleen ympäristöystävällistä ja taloudellisesti kannattavaa sähköntuotantokapasiteettia. Yhtiöstä on tarkoitus kehittää merkittävä toimija pohjoismaisilla sähkön tuotantomarkkinoilla. Yhtiö aloitti toimintansa virallisesti vuoden 2010 alusta. Käyttövarmuuden parantaminen ja oman toiminnan kehittäminen Vuoden 2009 aikana jatkettiin energiaverkkojen sähkön siirtoverkkojen ja kaukolämpöverkkojen kunnon systemaattista parantamista. Työ tuotti tulosta ja asiakkaillemme aiheutuneet häiriöt kääntyivät laskuun. minnan tehokkuuden kautta voimme parhaiten täyttää asiakaslupauksemme laadukkaista ja edullisista energiapalveluista. Ympäristön huomioon ottaminen on edelleen toimintaamme ohjaava tekijä. Fossiilisten polttoaineitten käyttöä onnistuttiin vähentämään merkittävästi ja ympäristötietoisuutta vietiin osaksi kaikkea toimintaamme. Työmaita auditoitiin ja komponenttien valinnassa ympäristövaikutukset otettiin hankintaa ohjaavaksi tekijäksi teknistaloudellisten ominaisuuksien rinnalle. Keravan Energia konserni jatkoi vuonna 2009 toiminnan ohjaamisessa ja kehittämisessä keskittymistä asiakkaaseen ja asiakkaiden todellisiin tarpeisiin. Kehitystyössä keskityttiin oman toiminnan suunnitelmallisuuden ja seurannan kautta toiminnan laadun parantamiseen. Työtä jatketaan henkilöstön osaamista vahvistamalla, järjestelmien uusinnalla ja kiinnittämällä erityistä huomiota asiakaspalveluun ja kaiken tekemisen kannattavuuteen. Oman toiden taantuman seurauksena vaikeat markkinaolosuhteet. Konsernin liikevaihto oli 50,5 miljoonaa euroa (44,9 miljoonaa euroa vuonna 2008) ja tulos ennen tilinpäätössiirtoja 1,6 miljoonaa euroa (1,5 miljoonaa euroa vuonna 2008). Vuonna 2009 yhtiöissä jäätiin asetetuista tulostavoitteista. Vaikeista olosuhteista huolimatta liikevaihto ja käyttökate kuitenkin kasvoivat ja voidaan todeta, että saavutettu liiketulos oli varsin hyvä. Liiketoiminnan kulut Havainnekuva Simon alueelle suunnitellusta Fennovoiman ydinvoimalasta. Voimalan tyyppivalinta, ulkonäkö sekä rakennusten ja teiden sijoitus tontille eivät ole lopullisia. Konsernin talouden kehittyminen Keravan Energia konsernin toimintavuoden 2009 taloutta rasittivat yleisen taloukasvoivat 4,0 miljoona euroa vuonna Pääosa tästä johtui sähkön ja polttoaineiden hankintakulujen noususta. Voimalaitoshanketta rahoitettiin lainarahoituksella siten, että korollinen vieras pääoma nousi 14,5 miljoonalla eurolla vuonna Konsernin omavaraisuus ja maksuvalmius ovat edelleen kohtuulliset ja mahdollistavat panostamisen kasvuun. Merkittävimmät investoinnit vuoden 2009 aikana kohdistuivat voimalaitoshankkeeseen ja laitoksen tarvitsemiin kaukolämpö-, prosessilämpö- sekä sähköverkkoyhteyksien rakentamiseen. Kaikkiaan investoinnit olivat 26,0 miljoonaa euroa (16,7 miljoonaa euroa vuonna 2008). Oma tuotanto ja tehokas investointitoiminta tulevaisuuden menestystekijöitä Merkittävimmät epävarmuudet tulevaisuudessa liittyvät edelleen alaan kohdistuvaan sääntelyyn, jonka aikajänne ei vastaa energia-alan investointien käyttöikää. Epävarmuuksia lisää merkittävästi yleinen taloudellinen tila, jonka seurauksena polttoaineiden ja sähkön markkinahinnan heilahtelu on erittäin vaikeasti ennustettavissa. Uuden biovoimalaitoksen valmistuminen vähentää merkittävästi paikallisen energiantuotannon riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista ja polttoainemarkkinoiden hintaheilahteluista. Sähkön markkinahinta sekä kotimaisten polttoaineiden saatavuus ja hintataso asettavat kuitenkin haasteen voimalaitoksen kannattavuudelle. Maailman taloustilanteen kohentumisen odotetaan vaikuttavan myönteisesti voimalaitoksen talouteen. Voimalaitoksen kannalta myönteiseen suuntaan vaikuttaa myös tuontipolttoaineille suunnitteilla olevat valmisteverojen korotukset. Verkkoliiketoiminta panostaa lähivuosina voimakkaasti sähköverkostojen käyttövarmuuden ja kunnon parantamiseen. Energiamittauksessa siirrytään kaukoluentaan ja kaikille asiakkaillemme asennetaan etäluettavat sähkömittarit viimeistään vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi systemaattinen kaukolämpöverkkojen kunnon kartoitus ja perusparannus saadaan täysimääräisesti käyntiin vuoden 2010 aikana. Vuoden 2010 liikevaihdon ja tuloksen ennakoidaan pysyvän vuoden 2009 tasossa. Energian myynnin ja energian siirron tariffit sekä muut energiapalvelut tullaan edelleen pitämään edullisina. Jussi Lehto Toimitusjohtaja Toiminnan kehittäminen Keravan Energia -yhtiöissä Energiayhtiöiden toimintaympäristössä tapahtuu jatkuvasti merkittäviä tapahtumia ja muutoksia, jotka luovat haasteita myös Keravan Energia yhtiöiden toimintaan ja sen suunnitteluun. Esimerkkinä voidaan mainita sähkön ja polttoaineiden markkinahintojen voimakas vaihtelu. Varsinkin sähkön markkinahinnassa esiintyi vuoden 2009 lopulla erittäin korkeita hintoja, joita vastaan on hankala suojautua. EU:n ilmastoja energiapakettiin liittyvät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistavoitteet vuoteen 2020 mennessä tulevat vaikuttamaan Keravan Energia yhtiöiden toimintaan, kun direktiivien sisältö pannaan toimeen Suomen lainsäädännössä. Kansalliseen ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanoon tulee liittymään toimenpiteitä, jotka myös muuttavat toimintaympäristöä esimerkiksi tuulivoiman syöttötariffin muodossa. Energiantarpeen kasvu tulee jatkumaan toiminta-alueella, joskin talouden taantuma hidasti kasvua vuoden 2009 osalta. Varsinkin Sipoossa ja Helsingin itäosissa kasvun odotetaan olevan lähivuosina merkittävää. Keravan Energia yhtiöiden merkittävimmät lähivuosien investointitarpeet liittyvät sähkö- ja kaukolämpöverkkojen laajentamiseen, vahvistamiseen ja peruskorjaamiseen kysynnän kasvun sekä käyttökeskeytysten vähentämistavoitteiden myötä. Investointien ja investointitarpeiden hallitsemiseksi panostetaan omaisuuden hallintaan tällä tarkoitetaan saneerauksen ja kunnossapidon optimointia yhdessä kasvun hallinnan kanssa. Kiivas toimintaympäristön muutostahti yllättävine käänteineen asettaa suuria haasteita talouden hallinnalle ja suunnittelulle. Talouden raportoinnin ja suunnittelun laadun parantamiseksi otettiin vuoden 2009 alussa käyttöön uusi talouden raportointijärjestelmä. Muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin vastaamaan ja lisääntyvien viranomaisvaatimusten täyttämiseksi aloitettiin vuonna 2009 asiakastieto- ja taloushallintajärjestelmien uusimisprojektit. Toiminta Keravan Energia yhtiöissä on organisoitu kolmeen tulosvastuulliseen liiketoimintaan ja kahteen kustannusvastuulliseen palvelutoimintaan. Toiminnan tukena toimii lisäksi eri teemoihin liittyviä, läpi organisaation koottuja ryhmiä. Keravan lämpövoimalaitoksen käyttöönotto vuoden 2009 aikana on edellyttänyt tuotantotoimintaan liittyvien toimintamallien kehittämistä ja resurssien kasvattamista. Kaiken muun kehittämisen perustana on aina osaava ja motivoitunut henkilöstö, joten henkilöstön kehittämiseen ja kouluttamiseen panos- Kehitysjohtaja Lars Horn Kehitysjohtaja Lars Horn tetaan edelleen merkittävästi. Vuoden 2010 aikana tullaan käynnistämään koko henkilöstöä koskeva kehittämisohjelma, jossa käsitellään mm. henkilöstökyselyissä esille nousseita teemoja. Energialiiketoiminta Verkkoliiketoiminta Tuotantoliiketoiminta Konsernipalvelut Kehitys Ympäristötiimi Controller-ryhmä Tuotannonohjausryhmä 66 7

5 Yhteenveto ympäristövuodesta 2009 Toiminta-alueen siisteyteen panostettiin Huhtikuussa 2008 Keravan Energia liittyi energiaalan energiatehokkuussopimuksiin, jotka ovat yksi tärkeä työkalu kansallisen energia ja ilmastostrategian mukaisessa, ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Sopimuksissa sitoudutaan rakentamaan ja ottamaan käyttöön energiatehokkuusjärjestelmä, jossa kuvattavilla menettelyillä pyritään tehostamaan energiankäyttöä energian tuotannossa ja jakelussa sekä opastamaan asiakkaita energiansäästöön ja tehokkaampaan energiankäyttöön. Olimme mukana viettämässä jo perinteiseksi muodostunutta valtakunnallista Energiansäästöviikkoa. Viikon aikana jaoimme energiansäästötietoutta sekä materiaalia. Kertomusvuonna panostettiin myös toimialueen viihtyvyyteen sekä verkonrakennustyömaiden siisteyteen, kyltityksiin ja suojauksiin. Toimitalolla, tuotantolaitoksilla ja sähköasemilla suoritettiin remonttia, siivous ja päällystystöitä ym. viihtyvyyttä ja siisteyttä parantavia toimenpiteitä. Biovoimalaitoksen käyttöönotto näkyi polttoaineosuuksissa ja päästöissä ilmakehään Vuonna 2009 Keravan Energia Oy tuotti Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa sähköä sekä kauko ja prosessilämpöä yhteensä 474,4 GWh. Kasvua edellisestä vuodesta oli 8,5 %, johtuen pääasiassa kaukolämmön myynnin lisäyksestä. Tuotannosta 369,5 GWh oli kaukolämpöä, 69,8 GWh prosessihöyryä ja lämpöä sekä 35,1 GWh sähköä. Suurin osa energiasta tuotettiin edelleen maakaasulla. Maakaasun osuus kuitenkin laski biovoimalaitoksen käyttöönoton myötä konsernitasollakin reippaasti, 15,9 prosenttiyksikköä vuodesta 2008 ollen nyt 59,7 %. Kiinteiden kotimaisten polttoaineiden osuus nousi vastaavasti 37,3 prosenttiin. Keravalla vastaava osuus käytetyistä polttoaineista oli 43,2 % ja Karkkilassa 77,4 %. Energiantuotanto Sipoossa perustuu toistaiseksi käytännössä täysin maakaasuun. luuttiset laskennalliset päästömäärät ilmakehään pääosin kasvoivat. Sipoossa ja Karkkilassa tuotettuun energiamäärään suhteutetut päästömäärät (ominaispäästöt) joko pysyivät entisellä tasollaan tai laskivat hieman. Keravalla ominaispäästöt, erityisesti rikkidioksidi, nousivat jonkin verran johtuen energian tuotantoon käytetyn turpeen osuuden reippaasta kasvusta. Tuhkamäärät kasvoivat selvästi uuden voimalaitoksen myötä Vuonna 2009 toimitettiin kierrätykseen, edelleenkäsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi noin tonnia tavanomaisia jätteitä ja noin 144,1 tonnia ongelmajätteitä. Määrällisesti eniten jätettä syntyi turpeen ja puupolttoaineiden poltosta Keravalla ja Karkkilassa: yhteensä noin tonnia lento ja pohjatuhkaa. Ylikeravan lämpökeskuksen tuhkat toimitettiin edelleen kaivostäytöksi Lohjalle Nordkalkin Tytyrin kaivokseen, mutta Karkkilan tuhkien vastaanottopaikaksi vaihtui Kiertokapulan läjitysalue Hämeenlinnassa. Biovoimalaitoksen tuhkat välivarastoitiin tuhkaanalyysien valmistumiseen saakka. Kierrätykseen kelpaavaa jätettä syntyi koko konsernin osalta vuonna 2009 seuraavasti: metalliromua ja kaapeleita 84,0 tonnia, pahvia ja paperia 10,9 tonnia sekä sähkö ja elektroniikkaromua 8,0 tonnia. Muuhun hyötykäyttöön ja kaatopaikalle toimitettiin kattilan pesuvesiä n. 61,4 ton- Tuotannon volyymi kasvoi kaikissa kolmessa toimintakunnassa. Tästä johtuen absonia, kuivajätettä 32,7 tonnia, rakennusjätettä 15,7 tonnia sekä biojätettä 5,4 tonnia. Ongelmajätteet toimitettiin asianmukaisesti edelleenkäsiteltäväksi käsittelyluvan omaavalle yritykselle. Suurimmat yksittäiset jakeet olivat muuntajien öljyvuodoista pilaantuneet maaainekset, 91,3 tonnia, kyllästetyt pylväät, 25,3 tonnia sekä öljyiset purkujätteet, 24,1 tonnia. Lisäksi jatkokäsittelyyn toimitettiin pienempiä määriä mm. öljytuhkaa, jäteöljyjä ja akkuja. Keravan Energia Oy:n Ympäristöpolitiikka Käytämme toiminnassamme ympäristöä mahdollisimman vähän rasittavia ratkaisuja taloudellisten resurssien puitteissa. Kannustamme ja opastamme asiakkaitamme energiansäästöön samoin kuin omassa toiminnassamme toteutamme säästöä tuottavia menetelmiä ja toimintatapoja. Panostamme tuotannossamme uusiutuvan energian käyttöön joko rakentamalla omia tuotantoyksiköitä tai yhteisyritysten kautta. Huomioimme johtoverkkojen sijoittelussa ja rakenteissa ympäristön vaatimukset tarkoituksenmukaisella tavalla. Sitoudumme toimintamme aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentämiseen sekä jatkuvaan parantamiseen niin ympäristö kuin laatuasioissa. Huoleh- dimme, että organisaatiossamme on jatkuvasti tiedossa toimintaamme kohdistuvat lakisääteiset vaatimukset, joiden noudattamiseen sitoudumme. Tiedotamme sidosryhmillemme säännöllisesti ympäristöasioidemme tason ja edellytämme toimittajiltamme laadukasta ja ympäristön huomioon ottavaa toimintaa. 8 9

6 Energialiiketoiminta Sähkön myyntihinnat Suomen edullisimpia Keravan Energia yhtiöiden toimintapolitiikkana on turvata oman toiminta-alueen asiakkaille mahdollisimman edullinen ja vakaa sähkön hinta pitkällä tähtäyksellä. Toiminta-alueen ulkopuolinen myynti hinnoitellaan markkinalähtöisesti. Konsernin sähkön kokonaismyynti oli 412 GWh eli noin 2,3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Oman alueen ulkopuolelle sähköä myytiin n. 87 GWh. Kertomusvuoden aikana ei tehty muutoksia listahintoihin. Sähkön hankinta monipuolista Riskipolitiikka vakauttaa hinnat Sähkön markkinahinta oli talouslamasta johtuen alhaisella tasolla koko alkuvuoden. Loppuvuodesta hydrologinen balanssi pohjoismaissa alkoi kuitenkin huonontua ja vaikeudet Ruotsin ydinvoimaloissa sekä joulukuun yllättävät pakkaset nostivat spot- hinnan kaikkien aikojen ennätykseen. Kalleimmat tunnit joulukuussa viikolla 51 maksoivat 1400e/MWh. Tämä viikko heikensi sähkökaupan koko vuoden tulosta yli 20 %. Tehtyjen suojausten ansiosta koko vuoden tulos oli kuitenkin tyydyttävä. Sähkön hankintaa suojataan pienissä erissä pitkälle tulevaisuuteen tavoitteena vakaa ja edullinen hintataso. Energialiiketoiminnan johtaja Paavo Kainulainen Asiakaslehti uudistettiin. Nimeksi tuli Välkky. Keravan Energia mukana paikallisten asiakkaiden arjessa Asiakastilaisuuksia järjestettiin perinteiseen tapaan, tosin laskiaisrieha jouduttiin lumen puutteen vuoksi perumaan. Olimme mukana sirkus- ja valkosipulimarkkinoilla ja energiansäästöviikkoa vietettiin tapaamalla asiakkaita Keravan ja Sipoon suurimmissa kauppakeskuksissa. Elokuussa pelattiin perinteinen Keravan Energia Golf Talman Master -kentällä. Asiakaslehti uudistettiin ja se tuotettiin aiemmasta poiketen paikallisin voimin. Asiakaslehden nimeksi valittiin Välkky. Urheiluseurojen juniorityötä tuettiin melko kattavasti. Paikallisen koripalloseuran molemmat edustusjoukkueet pelasivat Keravan Energia Team -nimellä, naisten joukkue SM-sarjassa. Tulevaisuuden näkymät hyvät Tammikuussa pakkaset jatkuivat eikä Ruotsin ydinvoimaloita vieläkään saatu käyttöön. Markkinoilla heräsi jo epäilyjä hintamanipuloinnista. Onnistuneet suojaukset sähkökaupassa takaavat kuitenkin vakaat sähkön myyntihinnat myös jatkossa. Sähkökaupan tuloksen ennakoidaan olevan hyvä, vaikka tammikuun hinta- ja volyymipiikit sitä heikensivätkin. Biovoimalaitoksen valmistuminen, tuulivoima ja ydinvoiman lisäosuudet vähentävät osaltaan markkinasähköriippuvuutta tulevina vuosina. Voimalaitososuuksien (erityisesti hiilidioksidivapaiden) lisääminen tulee olemaan jatkossakin erittäin tärkeä strateginen tavoite edullisen sähkön saannin turvaamiseksi. Sähköä hankittiin kertomusvuonna 412 GWh, josta 267 GWh Keravan Energia Oy:lle ja 145 GWh Etelä-Suomen Energia Oy:lle. Pääosa sähköstä hankittiin Etelä-Suomen Voima Oy:n välityksellä, yhteensä n. 375 GWh. Tästä määrästä voimalaitososuussähköä oli 29 % ja markkinasähköä 71 %. Oman vastapainetuotannon määrä oli n. 35 GWh. Puolet oman sähkötuotannon määrästä tuli joulukuussa valmistuneesta Keravan Lämpövoiman biovoimalaitoksesta. Tuulisähköä hankittiin n. 2 GWh. Keravan Energia esiintyi Energiansäästöviikolla Keravan ja Sipoon suurissa kaupoissa. Biovoimalaitos valmistui loppuvuodesta. Kuvassa turbiinia siirretään paikoilleen syyskuussa

7 Verkkoliiketoiminta Energiamittaus siirtyy etäluentaan Siirretyn sähköenergian määrä kasvoi edelleen Sähkön siirron energia verkostohäviöineen Keravan Energia -yhtiöiden jakelualueilla kasvoi 3 % ja oli 488,0 GWh (474,0 GWh v. 2008). Sähkön siirron liikevaihto oli Keravan Energia Oy:ssä 4,5 (4,3) milj. euroa ja Etelä-Suomen Energia Oy:ssä 4,5 (4,3) milj. euroa. Siirtohintataso on useimmilla asiakkailla alle koko maan keskitason. Keravan Energia Oy:n alueella siirtohinta on Suomen edullisimpia. Sipoossa perusparannetaan ja kehitetään jakeluverkkoa Etelä-Suomen Energia Oy:n jakelualueelle Sipoossa on esitetty yleiskaavaluonnoksessa jopa uutta asukasta 2025 mennessä. Lisäksi jakelualueeseemme kuuluu entinen Lounais-Sipoon alue, joka vuoden 2009 alusta on Helsingin hallinnassa. Vuonna 2009 Etelä-Suomen Energian jakelualueella keskityttiin ennen kaikkea parantamaan verkoston kuntoa, siirtokykyä ja käyttövarmuutta. Linjasimme uudessa verkkostrategiassamme tavoitteeksi siirtymisen jatkossa kaapeloituun verkkoon ja koppimuuntamoihin sekä verkon riittävän siirtokyvyn ylläpitämisen. Näillä toimenpiteillä asiakkaidemme kokemien sähkökatkojen pituudet ja lukumäärät tulevat vähentymään merkittävästi. Suurimpina hankkeina jakeluverkostossa oli Mölandetin saaren pylväiden vaihto sekä Paippisten 20 kv runkoverkolla maakaapelointi sekä pylväsmuuntamoiden saneeraus puistomuuntamoiksi. Sipoossa saneerattiin pylväsmuuntamoita puistomuuntamoiksi. Maaliskuussa 2009 valtioneuvosto antoi energiamittauksesta asetuksen, jonka perusteella vähintään 80% sähkön käyttöpaikoista on varustettava etäluettavalla mittarilla. Keravan Energia yhtiöillä etäluettavien mittareiden asennukset on aloitettu jo 2005 ja vuoden 2009 lopussa niitä oli asennettuna yhteensä noin 9300 kappaletta. Seuraavien viiden vuoden aikana asennamme vielä noin etäluettavaa mittaria nykyisille asiakkaillemme. Vuoden 2009 aikana Keravalle asennettiin noin 2300 Alikeravalle rakennettiin 110 kv:n kaapeli puoliksi ilmaan, puoliksi maan alle. kappaletta etäluettavia mittareita kaikkiin uudiskohteisiin ja suurimmalle osalle sähkölämmitysasiakkaitamme. Lopuille sähkölämmitysasiakkaille etäluettava mittari asennetaan vuoden 2010 aikana. Etelä-Suomen Energian alueella asennettiin noin 400 kappaletta etäluettavia mittareita. Vuonna 2010 etäluettavien mittareiden määrä kasvaa jakelualueella merkittävästi. Keravalle asennettiin 2300 etäluettavaa sähkömittaria. Verkkoliiketoiminnan johtaja Osmo Auvinen Keravalla voimalaitos liitettiin sähköverkkoon ja rakennettiin 110 kv kaapeli Keravalla verkkoliiketoiminnan kaksi suurinta kohdetta olivat uuden biovoimalaitoksen verkkoonliitännän rakentaminen loppuun sekä Savion sähköasemalle menevän 110 kv johtohaaran täydellinen saneeraus. Biovoimalaitoksen liitäntä Alikeravan sähköasemalle valmistui lokakuussa Voimalaitos on liitetty sähköverkkoon 20 kv jännitetasolla kaksinkertaisella yhteydellä kuudella kaapelilla, joilla varmennetaan voimalaitoksen toimintaa. Savion sähköasemalle menevä vanha siirtojohto saneerattiin täysin uudeksi rakentamalla noin puolet johdosta ilmajohtona teräspylväillä ja puolet maakaapelina Alikeravantien varrelta sähköasemalle. Tämä maakaapeli oli yhtiömme ensimmäinen 110 kv kaapeliosuus. Samoin Savion sähköasemalle asennettiin uusi 31,5 MVA muuntaja varmistamaan riittävä muuntajakapasiteetti lähitulevaisuuteen. Jakeluverkostossa pääpaino oli vuonna 2009 etelä-savion alueen saneerauksessa. Alueelta poistettiin vanhaa ilmajohtoverkkoa ja pylväsmuuntamoita, tilalle rakennettiin neljä puistomuuntamoa ja maakaapeliverkkoa. Savion sähköasemalle asennettiin uusi 31,5 MVA muuntaja. Tulevaisuuden näkymiä sähköverkostossa Jakelualueemme sijaitseminen pääkaupunkiseudulla asettaa oman erityispiirteensä korkean sähkön käyttövarmuuden ja jännitetason suhteen. Lähivuosina parannetaankin olemassa olevaa jakeluverkostoa vastaamaan paremmin asiakkaidemme tarpeita ja odotuksia, myös tulevaisuudessa odotettavan jakelualueen kasvun aikana. Meneillään oleva talouden laskusuhdanne ei ole merkittävästi vaikuttanut toimintaamme vielä vuonna 2009, mutta mikäli tilanne jatkuu vielä lähivuodet, voi tällä olla sähkön siirtomääriä vähentävä vaikutus. Seuraavien viiden vuoden aikana on suunnitelmissamme rakentaa Sipooseen kaksi uutta sähköasemaa, yksi Bastukärrin logistiikka-alueelle ja toinen Nikkilän eteläpuolelle. Näillä varmistetaan alueiden sähkönsaannin korkea käyttövarmuus

8 Tuotantoliiketoiminta Tuotantoliiketoiminta vastaa sähkön ja lämmön tuotannosta sekä kaukolämmön ja maakaasun jakelusta. Keravan Energia Oy toimitti kertomusvuonna toimialueellaan Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa ympäristöystävällistä kaukolämpöä ja teollisuuden prosessihöyryä yhteensä 402,4 GWh. Edellisvuoteen nähden myynti kasvoi 10,8 %. Vuoden 2009 keskilämpötila oli 5,6 C, mikä on 1,2 C keskimääräistä normaalivuotta korkeampi. Sähkön ja kaukolämmön tuotanto Lämmön tuotanto omissa tuotantolaitoksissa oli 362,4 GWh ja hankinta Keravan Lämpövoima Oy:n biovoimalaitokselta 77,0 GWh. Sähkön markkinatilanteesta johtuen Tuotantojohtaja Matti Kouhio Voimalaitoksen kaukolämmön siirtojohdon työmaa. Samaan kaivantoon sijoitetaan prosessilämpöputkisto, maakaasuputki ja sähkökaapelit sekä kunnallinen vesijohto. peen saatavuus oli toimitussopimusten mukainen. Polttoaineiden hinnannousun johdosta kaukolämmön myyntihintoja korotettiin Keravalla n. 4 % ja Sipoossa n. 6 % alkaen sekä Karkkilassa n. 10 % alkaen. Kaukolämmön ja maakaasun myyntihinnat säilyivät kuitenkin edelleen kilpailukykyisinä kiinteistökohtaiseen öljylämmitykseen verrattuna. Päästökaupan vaikutus energian tuotannossa näkyi toimintavuoden aikana puupolttoaineiden käytön lisääntymisenä biovoimalaitoksella ja Ylikeravan lämpökeskuksella. Päästöoikeuksien hinta markkinoilla kehittyi maltillisesti. Kaukolämpöverkko Taloudellisesta taantumasta huolimatta rakennustoiminta jatkui kaikilla kaukolämmön omien voimalaitosten tuotanto oli edellisvuotta pienempi. Sähköä tuotettiin kolmessa lämmitysvoimalaitoksessa yhteensä 16,4 GWh ja biovoimalaitoksessa 18,7 GWh. Sähkön paikallisen tuotannon määrä vastaa 8,5 % osuutta konsernin koko sähkönhankinnasta. Paikallisen energiantuotannon polttoaineista maakaasun osuus oli 64,7 %. Keravalla biovoimalaitoksen tuottaman kaukolämmön tuotannon osuus oli 21,1 % ja kiinteiden polttoaineiden osuus energian hankinnassa 15,6 % ts. kotimaisten polttoaineiden osuus oli kaikkiaan 36,7 %. Ylikeravan lämpökeskuksella käytettiin polttoaineena metsä- ja kantohaketta. Karkkilassa kiinteän polttoaineen osuus oli 77,1 % kaukolämmön tuotannosta. Turpeen tuotannon suhteen kesä oli tyydyttävä ja turtoiminta-alueilla kohtuullisen vilkkaana. Uusia kiinteistöjä liitettiin kaukolämpöön yhteensä 60 kpl. Kaukolämmitettävä rakennustilavuus Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa oli kertomusvuoden päättyessä yhteensä 9,5 milj. rak-m 3. Kaukolämpöjohtoja rakennettiin kertomusvuoden aikana yhteensä m. Tästä määrästä vaurioiden ja perusparannusten takia verkkoa uusittiin 396 m. Maakaasun jakelu Maakaasun suoramyynti teollisuudelle sekä Sorsakorven ja Levonmäen asuntoalueiden kiinteistöjen lämmitykseen oli kertomusvuonna 24,6 GWh. Maakaasuasiakkaiden lukumäärä vuoden lopussa oli 181. Merkittävät investoinnit ja kehityshankkeet Merkittävimmät investoinnit liittyivät voimalaitoksen energialiityntöjen rakentamiseen. Hankalien rakentamisolosuhteiden takia energiaverkkojen rakentaminen oli varsin haasteellista. Putkireitin varrelta löytyi myös pilaantunutta maaperää. Yhteiskaivantoon sijoitettiin kaukolämmön pääsiirtoputkisto, virvoitusjuomatehtaalle johtava prosessilämpöputkisto, sähkökaapelit ja maakaasuputki. Yhteistyössä Keravan kaupunkitekniikan kanssa kaivantoon sijoitettiin myös kunnallinen vesijohto. Merkittävimpiä uusia liittyjiä Keravalla olivat mm. Europress Huhtimon uudella teollisuusalueella sekä Anttilan logistiikkavarasto Kercaalueella. Sipoossa kaukolämpörakentamisen painopiste sijoittui etelään. Merkittävin verkostoinvestointi oli Söderkullan ja K. Hartwall Ky:n tuotantolaitosten välisen lämmönsiirtojohdon rakentaminen. Yhdysjohdon ansiosta kaukolämmön tuotantokapasiteetti saadaan kohdistetuksi Söderkullan kaukolämpöverkkoon liitettyjen uusien asiakkaiden tarpeisiin. Karkkilan kaukolämpöverkkoa laajennettiin pää- Ylikeravan lämpökeskuksen kaukolämmön pääsyöttöjohdon perussaneeraus. asiassa rakentamalla uusia liittymähaaroja olemassa olevaan runkoverkkoon. Liittyjät olivat pääsääntöisesti vanhoja öljylämmitteisiä taloyhtiöitä. Biovoimalaitos valmistui tuotannolliseen käyttöön Keravan Lämpövoima Oy:n uusi biopolttoaineita käyttävä voimalaitos valmistui tuotannolliseen käyttöön joulukuun alussa. Investoinnin arvo on noin 70 milj. euroa. Keravan Lämpövoima Oy on Pohjolan Voima Oy:n tytäryhtiö. Voimalaitos toimii omakustannusperiaatteella ja sen tuottama sähkö ja lämpö tulevat täysimääräisenä Ke- Kauko- ja prosessilämmön hankinta yhteensä 439 GWh vuonna 2009 Biovoimalaitos 18% Kiinteän polttoaineen kattilat 15% Maakaasukattilat 57% Kaasuturbiini- ja kaasumoottorivoimalaitokset 7% Raskas- ja kevytöljykattilat 3% Biokaasu 0% 14 15

9 Konsernipalvelut Konsernipalvelut vastaa talous- hallinto- ja henkilöstöasioiden hoidosta sekä palvelee asiakkaita laskutusasioissa sekä puhelinvaihteessa. tuksessa käyttöön kuluttajille suunnattu ympäristöä säästävä e-lasku. E-lasku on nettipankkiin saapuva sähköinen lasku, jonka voi maksaa normaalisti pankkitunnuksilla. Paikallisen energiantuotannon valvonta on keskitetty uudelle voimalaitokselle. ravan Energia Oy:n käyttöön. Keravan Energia Oy toimittaa voimalaitoksen tarvitsemat käynnissäpitopalvelut. Käynnissäpitohenkilökunta muutti loppukesällä Ylikeravan lämpökeskukselta voimalaitokselle uusiin tiloihin. Voimalaitos käyttää kotimaisia polttoaineita (turve, metsähake, ruokohelpi, jne.). Energiapuun hyvän markkinatilanteen johdosta puupolttoaineiden hankintasopimuksia solmittiin suunniteltua enemmän. Voimalaitoksen sähköteho on 21 MW ja lämpöteho 50 MW. Sähkön ja kaukolämmön lisäksi voimalaitos toimittaa myös prosessilämpöä teollisuudelle. Voimalaitos tuottaa noin 75% Keravalla tarvittavasta kaukolämmöstä ja noin 25% Keravan Energia Oy:n hankkimasta sähköstä. Tulevaisuuden näkymät Taloudellisen taantuman johdosta talonrakennustoiminnan ennustetaan jatkuvan vaatimattomana, joten kaukolämmön asiakasmäärän ennustetaan kasvavan maltillisesti. Karkkilassa kaukolämmityksen kasvumahdollisuudet ovat vilkkaammat mm. keskusta-alueen öljylämmitteisten rakennusten kaukolämpöön liittymisen takia. Uudismarkkinoinnin kohderyhmänä on erityisesti keskustan yhteyteen rakentuvat uudet teollisuusalueet. Lämmön tuotantokapasiteettia on kaikissa kaukolämpöverkoissa Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa lähivuosiksi kattamaan kasvava lämmitystehon tarve. Keravan voimalaitoksen valmistuttua nykyiset tuotantolaitokset jäävät edelleen käyttöön toimien kaukolämmön tarpeen huippu- ja varalaitoksina. Laitosten ikääntymisen johdosta on kuitenkin edessä saneerausja korvausinvestointeja. Kaukolämmön tuotantokapasiteetti Sipoon eteläosassa on lähivuosina käymässä riittämättömäksi. Etelä-Sipoon kaukolämmitystoiminnan kehittämissuunnitelmien keskeisenä tutkimuskohteena onkin kiinteitä polttoaineita käyttävän kattilalaitoksen rakentaminen. Merelliseen ympäristöön Sipoon ja Helsingin rajan tuntumaan suunnitellaan korkeatasoisen pientalopainotteisen asuinalueen rakentamista vuosina Alueen lämmitysmuodoksi valittiin luonnollisesti kaukolämpö. Alueen läheisyydestä on jo varattu tontti puupolttoaineita käyttävän lämpökeskuksen sijoituspaikaksi. Uuden voimalaitoksen valmistuminen tuotannolliseen käyttöön vähentää merkittävästi paikallisen energiantuotannon riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista ja globaaleiden polttoainemarkkinoiden hintaheilahteluista. Sähkön markkinahinta sekä kotimaisten polttoaineiden (puupolttoaineet ja turve) saatavuus ja hintataso asettavat haasteen voimalaitoksen kannattavuudelle. Maailman taloustilanteen kääntymisen nousuun odotetaan kuitenkin vaikuttavan myönteisesti voimalaitoksen talouteen. Voimalaitoksen kannalta myönteiseen suuntaan vaikuttaa myös tuontipolttoaineille suunnit- teilla olevat valmisteverojen korotukset. Päästöoikeuksien hintataso on toistaiseksi ollut maltillinen. Mikäli päästöoikeuksien hinta kulumassa olevan päästökauppajakson loppupuoliskolla kääntyy nousuun, parantaa tämä voimalaitoksen taloutta. Keravan Energia on mukana Fennovoiman uudessa ydinvoimalaitoshankkeessa. Periaatepäätös uuden ydinvoiman rakentamisesta odotetaan saatavan syksyllä Tuulivoiman osuutta yhtiön sähköntuotannossa lisätään osallistumalla uusiin kehitteillä oleviin tuulivoimahankkeisiin. Asiakaspalvelua kehitetään Mittaustiedon hallintaan, laskutukseen, asiakaspalveluun ja raportointiin liittyviin uusiin haasteisiin vastattiin käynnistämällä uuden asiakastietojärjestelmän hankintaprosessi. Järjestelmän hankintaprosessi tulee olemaan lähivuosina merkittävä ja haasteellinen hanke. Vuoden lopulla otettiin sähkö-, kaukolämpö ja maakaasulasku- Talouden hallintaa parannetaan Toimintaympäristön muutokset asettavat uusia haasteita myös talouden seurannalle, suunnittelulle ja rahoitukselle. Taloushallinnossa otettiin käyttöön uusi talouden raportointijärjestelmä. Toiminnan tehostamisen painopiste on edelleen oman toiminnan taloudellisuuden suunnitelmallisuudessa ja seurannassa. Vuoden lopussa otettiin käyttöön E-lasku, josta informoitiin asiakkaille esitteen avulla. Talousjohtaja Raili Niemenmaa Vuonna 2009 business-controller toiminta vakiintui ja muodostaa nyt toimivan kokonaisuuden taloustoiminnon tukena vahvistaen operatiivisten liiketoimintojen integrointia koko konsernin talouden suunnitteluun. Hankintaprosessi uudistettiin ja laskujen käsittelyssä siirryttiin myös elektroniseen laskujen kierrätykseen. Henkilöstön osaamiseen panostetaan Konsernin henkilöstön kokonaismäärä oli yhteensä 110 (107). Toimihenkilöiden osuus oli 59 (57) ja työntekijöiden osuus 51 (50). Henkilöstöstä osa-aikaisia oli 6 (5) ja määräaikaisia 12 (12). Henkilöstön koulutukseen käytettiin vuoden aikana yhteensä peräti 760 (236) työpäivää. Merkittävin koulutuskohde oli uuden voimalaitoksen käyttöhenkilöstön koulutus. Vuonna 2009 toteutetun henkilöstötutkimuksen perusteella käynnistettiin koko organisaation kattavan koulutusohjelman suunnittelu. Työpaikkakokous käytäntö vakiinnutettiin ja koko henkilöstölle tarkoitettu vuotuinen ajankohtaistilaisuus otettiin vakituiseksi osaksi organisaation sisäistä viestintää. Konsernissa ovat käytössä kehityskeskustelukäytäntö sekä tulospalkkiojärjestelmä. Harrastus- ja virkistystoimintaa tuetaan Henkilöstön virkistystoiminnasta vastaavan Hupiklupin toiminta oli aktiivista ja vuoden aikana järjestettiin useita henkilöstön yhdessä oloon ja vireyteen liittyviä tapahtumia. Liikuntaan ja fyysisen terveyden merkitykseen panostettiin ja konsernissa olivat liikuntasetelit ahkerassa käytössä. Panostus henkilöstön hyvinvointiin ja työviihtyvyyteen on tuottanut tulosta. Sairauspoissaolot vähenivät edellisvuodesta 273 työpäivää

10 Hallitus Keravan Energia Oy:n ja Etelä-Suomen Energia Oy:n hallitus 2009 Vas. Pertti Sorsa (vpj.), Jussi Lehto (tj.) ja Kalervo Nieminen (pj.). Vas. Harri Kenttä ja Erkki Hult. Johtoryhmä Keravan Energia Oy:n johtoryhmä Vas. Lars Horn (kehitysjohtaja), Paavo Kainulainen (johtaja, energialiiketoiminta), Raili Niemenmaa (talousjohtaja), Osmo Auvinen (johtaja, verkkoliiketoiminta), Matti Kouhio (johtaja, tuotantoliiketoiminta), Sami Kotimäki (käyttöpäällikkö, tuotantoliiketoiminta). Alakuvassa toimitusjohtaja Jussi Lehto. Hallintoneuvosto 2009 Erik Sartorisio (pj.), Anne Vuorinen (vpj.), Irmeli Heiniö, Lea Heino, Jukka Hjelm, Veli-Matti Koho, Jorma Koivula, Elina Laavi, Juha Laavola, Mikko Leppänen, Jüri Linros, Erkki Puttonen, Pauli Saarinen, Risto Sintonen, Jukka Turunen, Kalevi Westerlund, Eeva Kaarina Virtanen, Elise Väyrynen. Vas. Aila Lehtinen, Lauri Saloriutta ja Soile Aunola. Vas. Anu Heikkilä, Bengt Wiik ja Marja-Liisa Nykänen. Tilintarkastajat: Rainer Niemi (KHT) Ulla-Maija Lakonen (KHT, JHTT) 18 19

11 Polttoaineiden käyttö 548 GWh Maakaasu 60 % Biokaasu 0% Kivihiili 0% Muu KPA 0% Kevyt polttoöljy 0,5% Energian tuotanto 475 GWh Kaukolämpö Kerava 60% Lämmön hankinta 439 GWh Maakaasukattilat 57% Biokaasu 0% Turve 16% Puhdas puu 21% Raskas polttoöljy 2% Kaukolämpö Sipoo 12% Kaukolämpö Karkkila 6% Prosessilämpö Sipoo 5% Sähkö Kerava 6% Prosessilämpö Kerava 10% Kiinteän polttoaineen kattilat 15% Sähkö Sipoo 2% Kaasuturbiini- ja kaasumoottorivoimalaitokset 7% Raskas- ja kevytöljykattilat 3% Biovoimalaitos 18% Sähkön hankinnan polttoaineet 412 GWh Muut fossiiliset 41,5% Turve 2,9% Uusiutuvat yhteensä 24,0% Ydinvoima 31,5% Sähkön ja lämmön oman tuotannon ominaispäästöt CO g/kwh NO x 433 mg/kwh SO mg/kwh Hiukkaset 25 mg/kwh Sähkön hankinnasta aiheutuneet hiilidioksidipäästöt ja käytetty ydinpolttoaine CO 2 Käytetty ydinpolttoaine Toiminnassa syntyneet jätteet TAVANOMAISET JÄTTEET Lento- ja pohjatuhka Kattilan pesuvesi Metalliromu Kuivajäte Kaapelit Rakennusjäte Paperi Sähkö- ja elektroniikkaromu Biojäte Pakkauspahvi YHTEENSÄ Energian tuotanto (GWh) ja sen päästöt tuotettua energiayksikköä kohti (g/mwh, CO2 kg/mwh) g/kwh 0,6 mg/kwh 3238,5 t 61,4 t 52,1 t 32,7 t 31,9 t 15,7 t 9,0 t 8,0 t 5,4 t 1,9 t t ONGELMAJÄTTEET Pilaantuneet maa-ainekset 91,3 t Kyllästetyt pylväät 25,3 t Rakennusjäte 24,1 t Loisteputket ja elohopealamput 1681 kg Jäteöljy 950 kg Akut 625 kg Öljytuhka 250 kg YHTEENSÄ 40,5 t CO 2 NO x SO 2 Hiukkaset Tuotanto Sähkön myynti asiakasryhmittäin Asuinhuoneistot ja kiinteistöt 58% Kaukolämmön myyntitulot asiakasryhmittäin Teollisuus 28% Julkiset rakennukset 13% Kerrostalot 30% Sähkön myyntitulot tuotteittain / Kerava Kotitaloussähkö 54% Liikerakennukset 13% Tilapäissähkö 1% Tilapäiskauppa 1% Jalostus 8% Maatalous 1% Pientalot 10% Palvelu 18% Julkinen kulutus 14% Rivitalot 7% Aikasähkö 23% Suurkäyttäjäsähkö 9% Tehosähkö 13% Sähkön myyntitulot tuotteittain / Sipoo Aikasähkö 51% Tehosähkö 2% Suurkäyttäjäsähkö 3% Tilapäissähkö 0% Kotitaloussähkö 44% Kaukolämpöenergian myynti Sähkön hankinta kuukausittain Sähkön hankinta ja huipputeho MWh Kerava Sipoo Karkkila Markkinasähkön osto 53,6% Voimalaitososuussähkö 26,6% Oma tuotanto: Alikerava, Savio, Nikkilä ja Kelvo voimalaitokset 8,5% Tuulisähkö 0,6% Tilapäiskaupat 10,6% Oma tuotanto Osto Huipputeho MW

12 Verkställande direktörens översikt Den ekonomiska nedgången ökade utmaningarna på den nordiska energimarknaden Managing Director s review Recession Brings Further Challenges to Nordic Energy Market Snabba och svårförutsedda förändringar i förhållandena Den ekonomiska nedgången som utlöstes av den internationella finanskrisen gjorde 2009 till ett utmanande år även för Kervo Energi-koncernen. Förändringarna i våra kunders energianvändning påverkade direkt våra verksamhetsvolymer och de kraftiga förändringarna i elpriset på den nordiska partimarknaden gjorde det svårt att planera ekonomin. Vinterperioden under årets första månader var än en gång exceptionellt varm, redan för tredje gången i rad. Mot slutet av året förändrades läget och vi fick till sist vinter här i Norden. Den kalla vintern fick marknadspriset på el att börja stiga, en stegring som fick ytterligare fart av de extrema pristopparna i december samtidigt som våra kunders förbrukning kraftigt ökade på grund av den hårda kölden. Pristopparna i december gav igen upphov till en offentlig debatt om elmarknadens funktion eller bristande funktion. Samtidigt förstärkte de här orealistiska pristopparna betydelsen av Kervo Energi-koncernens viktigaste strategiska mål att bli mera självförsörjande i fråga om elproduktion. Biokraftverket i Kervo togs i kommersiell drift Biokraftverket i Kervo stod färdigt inom utsatt tid och den kommersiella driften startade i december. Anläggningen producerar 75 % av våra kunders fjärrvärmebehov inom Kervo stad, förser Oy Sinebrychoff Ab:s produktionsanläggning med processvärme och höjer självförsörjningsgraden i vår elanskaffning med 25 %. Investeringens värde är cirka 70 miljoner euro. Anläggningen drivs med de inhemska bränslena trä och torv. Den nya anläggningen gör att användningen av naturgas minskar till en tredjedel medan andelen förnybar energi och inhemsk torv i vår produktion stiger till 75 %. Vårt mål är att maximera användningen av förnybar energi vid anläggningen. Under den första uppvärmningssäsongen tillgodoses redan över hälften av anläggningens bränslebehov med träbaserade bränslen. Förutom på sitt eget biokraftverk satsade Kervo Energi-koncernen också kraftigt på projekt för anskaffning av egen produktionskapacitet. Via Propel Voima Oy, där Kervo Energi Ab är delägare, inleddes flera vindkraftsprojekt där man dels gjorde lönsamhetsutredningar och dels började förvärva mark och utföra vindmätningar. Fennovoimas kärnkraftsprojekt närmar sig också ett avgörande. Statsrådet och riksdagen väntas fatta principbeslut om nya kärnkraftverk under Om Fennovoima får sitt tillstånd förstärks Kervo Energi-koncernens egen elanskaffning betydligt samtidigt som konkurrensläget på den finländska elmarknaden även överlag blir sundare, och därmed förbättras ytterligare vår förmåga att skydda våra kunder mot störningar på partimarknaden. Under 2009 var Kervo Energi Ab tillsammans med 15 andra lokala finländska energibolag med om att grunda produktionsbolaget Finska Kraft Ab. Bolagets syfte är att aktivt söka efter miljövänlig och ekonomiskt lönsam elproduktionskapacitet för sina delägare. Avsikten är att utveckla bolaget till en betydande aktör på den nordiska elproduktionsmarknaden. Bolaget inledde sin verksamhet officiellt i början av Förbättrad driftsäkerhet och utveckling av den egna verksamheten Under 2009 fortsatte den systematiska förbättringen av energinätens elöverföringsnätens och fjärrvärmenätens skick. Arbetet gav resultat och störningarna för våra kunder började minska. Inom styrningen och utvecklingen av verksamheten fortsatte Kervo Energi-koncernen under 2009 att fokusera på kunden och kundernas faktiska behov. Inom utvecklingsarbetet inriktade man sig på att förbättra den egna verksamhetens planmässighet och via uppföljning även verksamhetens kvalitet. Vi fortsätter detta arbete genom att stärka personalens kompetens, förnya systemen och ägna särskild uppmärksamhet åt kundservicen och lönsamheten i all vår verksamhet. En effektiv egen verksamhet är det bästa vägen att uppfylla vårt kundlöfte om högklassiga och förmånliga energitjänster. Hänsyn till miljön är fortsättningsvis en styrande faktor för vår verksamhet. Vi lyckades betydligt minska användningen av fossila bränslen och hela vår verksamhet genomsyras nu av miljömedvetenhet. Vi auditerade byggarbetsplatserna och vid valet av komponenter lyfte vi fram miljöeffekterna som styrande faktorer parallellt med de teknisk-ekonomiska egenskaperna. Koncernekonomins utveckling De svåra marknadsförhållandena till följd av den allmänna ekonomiska nedgången ansträngde Kervo Energi-koncernens ekonomi under verksamhetsåret Koncernen omsatte 50,5 miljoner euro (44,9 miljoner euro 2008) och resultatet före bokslutsdispositioner var 1,6 miljoner euro (1,5 miljoner euro 2008). År 2009 nådde bolaget inte de uppsatta resultatmålen. Trots de svåra förhållandena ökade omsättningen och driftsbidraget ändå och man kan konstatera att rörelseresultatet var riktigt bra. Rörelsekostnaderna ökade med 4,0 miljoner euro Ökningen berodde till största delen på höjda kostnader för el- och bränsleanskaffning. Kraftverksprojektet finansierades genom lån så att det räntebärande främmande kapitalet steg med 14,5 miljoner euro Koncernens soliditet och likviditet är fortfarande hyfsade och möjliggör satsningar på tillväxt. De viktigaste investeringarna under 2009 hänförde sig till kraftverksprojektet och byggande av ledningar för fjärrvärme och processvärme samt elnätsförbindelser till anläggningen. Totalt uppgick investeringarna till 26,0 miljoner euro (16,7 miljoner euro 2008). Egen produktion och effektiv investeringsverksamhet framtida framgångsfaktorer De viktigaste osäkerhetsfaktorerna i framtiden hänger fortsättningsvis samman med branschregleringen, där tidsspannet inte motsvarar investeringarnas livslängd. Osäkerheten ökas betydligt av det allmänna ekonomiska läget, som gör fluktuationer i bränslepriserna och elmarknadspriset ytterst svåra att förutse. Nu när det nya biokraftverket står färdigt är den lokala energiproduktionen betydligt mindre beroende av fossila importbränslen och prisfluktuationerna på bränslemarknaden. Marknadspriset på el och tillgången till och prisnivån på inhemska bränslen innebär dock en utmaning för kraftverkets lönsamhet. En förbättring av det världsekonomiska läget väntas inverka positivt på kraftverkets ekonomi. De planerade förhöjningarna av acciserna på importbränslen är också en positiv sak för kraftverket. Inom nätverksamheten görs under de närmaste åren kraftiga satsningar på förbättring av elnätens driftsäkerhet och skick. Inom energimätningen övergår vi till fjärravläsning och installerar fjärravlästa elmätare hos alla våra kunder senast Därtill kommer den systematiska konditionskartläggningen och grundläggande förbättringen av fjärrvärmenäten i gång i full skala under Omsättningen och resultatet för 2010 väntas ligga på samma nivå som för Koncernen kommer fortsättningsvis att hålla tarifferna för energiförsäljning och energiöverföring och priserna på övriga energitjänster på en förmånlig nivå. Jussi Lehto Verkställande direktör Rapid and unforeseeable changes in business environment The economic recession triggered by the international financial crisis made the year 2009 a challenging one for Kerava Energy Group as well. The changes in our customers energy consumption had a direct effect on the volume of our business while the sharp price fluctuations seen in the Nordic electricity wholesale market hampered systematic financial planning. An unseasonably warm winter was again experienced in the early part of the year, now for the third year running. It was a different story when winter rolled around again, however, and by late 2009 Finland was in the grips of an old-fashioned cold season that sent the market price of electricity soaring. This trend was only reinforced by the unprecedented price spikes in December coinciding with the intense rise in consumption among our customers due to exceptionally low temperatures. The price spikes in December once again sparked public debate as to the effectiveness of the electricity markets or lack thereof. At the same time, these unrealistic price spikes reaffirmed the significance of Kerava Energy Group s prime strategic aim: increasing self-sufficiency in electricity generation. Kerava biofuel plant achieves commercial operation The biofuel plant in Kerava was completed on schedule and its commercial operation started in December. The plant accounts for 75% of our customers district heat requirements in the area of the City of Kerava, generates process heat for the Oy Sinebrychoff Ab beverage plant and boosts our electricity procurement self-sufficiency by 25%. Valued at roughly EUR 70 million, the plant utilizes the domestic fuels wood and peat. Completion of the plant will bring down the use of natural gas by two thirds while raising the share of renewable energy and domestic peat in our production to 75%. Our aim is to maximize the use of renewable energy at the plant, and in the first heating season wood-based fuels already account for more than half of the plant s total fuel requirements. In addition to its own biofuel plant, Kerava Energy Group also invested heavily in projects relating to the acquisition of own production capacity. Several wind power projects were rolled out via Propel Voima Oy, in which Kerava Energy Ltd is a shareholder. These projects comprised not only feasibility studies but also land purchases and wind measurements. The nuclear power project spearheaded by Fennovoima is also close to resolution, as the Government and Parliament are expected to return decisions in 2010 on the Government decisions-in-principle in respect of new nuclear power plants. The grant of a permit to Fennovoima would result in a considerable strengthening of Kerava Energy Group s own electricity procurement while also contributing to healthier competition in the Finnish electricity market in general. This in turn would further enhance our ability to shield our customers from turbulence in the electricity wholesale market. During the year under review, Kerava Energy Ltd pooled with fifteen other local energy companies to establish the production company Suomen Voima Oy, tasked with actively seeking out environmentally friendly and economically viable electricity generation capacity for its shareholder enterprises. The company, which officially launched operations at the beginning of 2010, is poised to grow into a player of note in the Nordic electricity generation market. Improving operational reliability and enhancing own operations Systematic upgrades of the energy networks electricity transmission networks and district heat networks continued in the year under review to good success and a downturn was seen in the number of service interruptions experienced by our customers. In the management and improvement of operations, Keravan Energy Group maintained its focus on customers and their actual needs in the year under review. Development efforts centred on operational quality upgrades accomplished through the systematic planning and monitoring of operations. These efforts will be continued by enhancing the skills of employees, modernizing systems and paying particular attention to customer services and the economic viability of all activities. Effective and efficient operations will best allow us to deliver on our customer promise of affordable energy services of high standard. Concern for the environment in operations continues to guide all our activities. Considerable reductions were achieved in the consumption of fossil fuels and environmental awareness was introduced in all aspects of operations. Worksites were audited and environmental impacts chosen as a criterion in the selection of components alongside the more traditional considerations of technology and economy. Group financial performance The financial performance of Kerava Energy Group was hampered in the 2009 financial year by a difficult market environment ensuing from the decline in the overall economy. Group net sales came to EUR 50.5 million (EUR 44.9m in 2008) and profit before appropriations was EUR 1.6 million (EUR 1.5m in 2008). Although financial performance targets were not reached in 2009, net sales and operating margin nonetheless rose despite the challenging business environment. All in all, the Group delivered fairly good performance. Operating costs increased by EUR 4.0 million in 2009, mostly due to the rise in electricity and fuel procurement costs. External financing obtained for the power plant project resulted in liabilities increasing by EUR 14.5 million in The Group s equity ratio and liquidity remain fair and permit higher investment. The most significant investments in 2009 concerned the power plant project and the construction of the district heat, process heat and electrical connections required for the plant. All told, investments came to EUR 26.0 million (EUR 16.7m in 2008). Own production and effective investing activities keys to future success The most significant uncertainties facing us in the future continue to have to do with industry regulation, which operates on a time span inconsistent with the useful life of investments. Uncertainty is markedly heightened by the overall economic climate, which gives rise to fluctuations in the market prices of fuels and electricity that are exceedingly difficult to anticipate. The completion of the new biofuel plant will considerably reduce the dependency of local power generation on imported fossil fuels and the fuel market with its price swings. The market price of electricity along with the availability and prices of domestic fuels nonetheless present a challenge to the profitable operation of the plant. Improvement in the global economy is expected to have a positive effect on the finances of the plant. The hikes in excise duties on imported fuels that are in the works will also have a favourable effect with regard to the power plant. In the near future, upgrades in the condition and reliability of the electricity networks will be an area of particular focus in the network business. The transition to remote reading will result in all our customers being provided with remote-reading electrical meters by 2015 at the latest. Moreover, the year 2010 will see the full-scale launch of a systematic survey and upgrading of district heating networks. Net sales and earnings in 2010 are projected at a level equal to The Group will continue to keep its energy sales and energy transmission tariffs as well as other energy services affordable. Jussi Lehto Managing Director 22 23

13 24 25

14 Tervahaudankatu 6, Kerava Painojussit Oy

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Vuosi- kertomus 2010

Vuosi- kertomus 2010 Vuosikertomus 2010 1 Keravan biovoimalaitoksen vihki käyttöön kauppaja teollisuuministeri Mauri Pekkarinen 2.3.2010. SISÄLTÖ Toiminta-ajatus ja strategiset valinnat.... 4 Toimitusjohtajan katsaus.............

Lisätiedot

Vuosikertomus 2008 1

Vuosikertomus 2008 1 Vuosikertomus 2008 1 SISÄLTÖ Toiminta-ajatus ja arvot.............. 4 Toimitusjohtajan katsaus............. 5 Toiminnan kehittäminen.............. 7 Yhteenveto ympäristövuodesta........ 8 Energialiiketoiminta................

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

SISÄLTÖ. VD s översikt CEO s review

SISÄLTÖ. VD s översikt CEO s review KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT VUOSIKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 4 6 7 8 10 12 14 17 18 20 Toimitusjohtajan katsaus Toiminta-ajatus, strategiset valinnat ja avainluvut Toiminnan kehittäminen Yhteenveto toimintavuodesta

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus. Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus

Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus. Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus 2013 Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus 1 2 SiSälTö 4 6 9 10 12 14 16 19 20 22 Toimitusjohtajan katsaus Toiminta-ajatus, strategiset valinnat ja avainluvut Toiminnan

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Dovre Group Oyj. Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja

Dovre Group Oyj. Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja Dovre Group Oyj Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja Dovre Group lyhyesti Kansainvälinen energiateollisuuden asiantuntijapalveluita tarjoava yritys Liikevaihto: 94,1 milj. euroa

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus. Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus

Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus. Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus 2014 Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus 1 2 SISÄLTÖ 4 6 9 10 12 14 16 19 20 22 Toimitusjohtajan katsaus Toiminta-ajatus, strategiset valinnat ja avainluvut Toiminnan

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Digitice Road Show Kokkola. Lassi Markkanen Vattenfall Key Account Manager Sales Nordic Energy Intensive Clients 10.11.2015

Digitice Road Show Kokkola. Lassi Markkanen Vattenfall Key Account Manager Sales Nordic Energy Intensive Clients 10.11.2015 Digitice Road Show Kokkola Lassi Markkanen Vattenfall Key Account Manager Sales Nordic Energy Intensive Clients 10.11.2015 Vattenfall 2 Power price development since 2005 Nordic front year base contract

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Sisältö. Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT

Sisältö. Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI Sisältö 2 3 4 5 6 Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT TAUSTAA Keravan Energian

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen 21.5.2015 Konsernin rakenne Lappeenrannan kaupungin 100 % omistama energiayhtiö. Lappeenrannan Energia -konserni hankkii ja myy kaukolämpöä, maakaasua, sähköä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT VUOSIKERTOMUS. Satsaamme yhä voimakkaammin bioenergiaan.

KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT VUOSIKERTOMUS. Satsaamme yhä voimakkaammin bioenergiaan. KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT VUOSIKERTOMUS 2011 Satsaamme yhä voimakkaammin bioenergiaan. sisältö Toimitusjohtajan katsaus... 4 Toiminta-ajatus, strategiset valinnat ja avainluvut... 6 Toiminnan kehittäminen...7

Lisätiedot

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2011 Tulos parani Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 41,4 milj. euroa (vuonna 2010 vastaavalla

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI Energianeuvontailta 1 Energia-alan energiatehokkuusopimus Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energiatehokkuussopimukseen huhtikuussa 2008 Energian tuotanto, siirto ja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni 1 (5) Fingrid Oyj Tilinpäätöstiedote klo 11.00 EET Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni - konsernin liikevoitto 57 (74 vuonna 2010)

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY)

VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY) 2015 VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY) 0 VUOSIKERTOMUS SISÄLLYSLUETTELO Katsaus toimintavuoteen 2015 1 Hallinto ja yhtiön sulautuminen Vetelin Sähkölaitos Oy:n kanssa 2 Vuoden keskeiset tulos-

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Sitoudumme puhtaaseen veteen Harri Kerminen, Toimitusjohtaja 25.2.2009

Sitoudumme puhtaaseen veteen Harri Kerminen, Toimitusjohtaja 25.2.2009 Sitoudumme puhtaaseen veteen Harri Kerminen, Toimitusjohtaja 25.2.2009 IR: Päivi Antola, tel +358 10 862 1140 1 Hyvä kehitys jatkui neljännelle neljännekselle Jatkavien liiketoimintojen liikevaihto nousi

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 8,9

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani

Smart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 29.10.2014 Toimintaympäristö 7-9/2014 Kysyntätilanteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuosineljännekseen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Jarmo Partanen, professori, Lappeenrannan yliopisto jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066 564 Electricity Market, targets Competitive

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 3.6.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Toisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.7% edellisvuodesta ja oli EUR 31.3m (EUR 19.5m /2) Toisen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

F-Secure Oyj. Yhtiökokous 2013. Toimitusjohtaja Christian Fredrikson

F-Secure Oyj. Yhtiökokous 2013. Toimitusjohtaja Christian Fredrikson F-Secure Oyj Yhtiökokous 2013 Toimitusjohtaja Christian Fredrikson Protecting the irreplaceable f-secure.com 3.4. 2013 Sisältö 1. F-Secure lyhyesti 2. Taloudellinen katsaus 2012 3. Tuotteet ja palvelut

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Rakennusten energiahuollon näkymiä Rakennusten energiahuollon näkymiä Peter Lund Aalto yliopisto Perustieteiden korkeakoulu peter.lund@aalto.fi Rakennusten energiaseminaari 2014 5.11.2014, Dipoli Hiilipäästöt kasvavat edelleen I. 20% väestöstä

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke Oulu 7.6.2011 Tilaisuuden ohjelma 10.00 Esitykset ja haastattelut/paneeli 11.00 Lounas Jari Suominen Antti Heikkinen Antti Kettunen Veli-Matti Puutio Esko Tavia

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöstiedote. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja, 12.2.2013

Vuoden 2012 tilinpäätöstiedote. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja, 12.2.2013 Vuoden 212 tilinpäätöstiedote Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja, 12.2.213 Keskeistä neljännellä vuosineljänneksellä Saadut tilaukset alenivat 16 %y-o-y 71 (842) milj. euroon Liikevaihto kasvoi 7

Lisätiedot

Tuotanto. Kaukolämpö. Sähkönmyynti. Verkkopalvelut

Tuotanto. Kaukolämpö. Sähkönmyynti. Verkkopalvelut Tuotanto Kaukolämpö Sähkönmyynti Verkkopalvelut Sähköä ja lämpöä suomalaisille Kuopion Energia tuottaa ja toimittaa sähköä, kaukolämpöä, sekä sähköverkko- ja laajakaistapalveluja pääasiassa Kuopioon. Sähköä

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot