POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä

Transkriptio

1 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä

2 All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission in writing from Pöyry. Copyright Pöyry COPYRIGHT PÖYRY POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 2

3 SISÄLTÖ 1 Tausta ja tulokset 2 Polttoaineiden, päästöoikeuksien ja sähkön hintojen sekä verojen kehitys 3 n kilpailukyky olemassa olevissa suurissa CHP-laitoksissa 4 Kilpailukykymuutosten vaikutus polttoaineiden käyttöön ja päästöihin case-kohteissa 5 Yhteistuotantosähkön määrän kehitys Suomessa POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 3

4 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA 1. TAUSTA JA TULOKSET COPYRIGHT PÖYRY POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 4

5 MAAKAASUN VEROMUUTOKSET OVAT HEIKENTÄNEET MAAKAASUN KILPAILUKYKYÄ MUIHIN POLTTOAINEISIIN NÄHDEN Vuoden 2010 syksyllä päätetyt lämmöntuotannon veromuutokset heikensivät maakaasun kilpailukykyä muihin polttoaineisiin nähden. n osalta veron korotus toteutettiin portaittain siten, että veroa nostettiin vuosien 2011, 2013 ja 2015 alussa. Vuoden 2015 alussa korotettiin lisäksi lämmöntuotannon polttoaineiden verojen hiilidioksidikomponenttia, mikä edelleen nosti maakaasun veroa. lla on merkittävä rooli sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) polttoaineena monissa suurissa kaupungeissa maakaasuverkon alueella. Yhteistuotannossa käytettävien polttoaineiden energiasisältö saadaan erillistuotantoa paremmin hyödyksi ja hyötysuhde on hyvin korkea. n lisäksi polttoaineena käytetään monissa kaupungeissa kivihiiltä tai turvetta ja puuta. n korvaaminen hiilellä tai turpeella johtaa päästöjen lisääntymiseen korkeampien päästökertoimien vuoksi. n etuna on lisäksi kiinteitä polttoaineita korkeampi sähkön tuotannon suhde tuotettua lämpömäärää kohti, jolloin tarve sähkön erillistuotannolle vähenee. n kilpailukykyasema muihin polttoaineisiin nähden on ollut jo pitkään erittäin tiukka. Kilpailukyky on riippuvainen monista muistakin seikoista kuin lämmöntuotannon veroista kuten: kaasun ja kilpailevien polttoaineiden hinnoista sähkön markkinahinnasta päästöoikeuksien hinnoista POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 5

6 VEROT VAIKUTTAVAT KILPAILUKYYN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA LUVATTU SEURATA TUOTANTOKUSTANNUS JA KILPAILUKYKY POLTTOAINEHINNAT VEROT POHJOISMAINEN VESITILANNE PÄÄSTÖOIKEUDEN HINNAT SÄHKÖN MARKKINAHINTA VM tiedote : - n vero nousee uudelle tasolleen kolmivaiheisesti. Samalla voimme seurata hallitummin näiden verotuksen nivelkohtien vaikutuksia laitosten ajojärjestyksiin ja päästövähenemiin. Nykyinen hallitusohjelma : - Energiaverouudistuksen vaikutuksia seurataan arvioimalla uudistuksen vaikutukset verokertymään, ympäristön kuormitukseen, kotitalouksien ostovoimaan ja tulonjakoon sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Turpeen verotason maltillista nostoa jatketaan hallituskaudella. - Energiaverotusta kehitettäessä huolehditaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edellytyksistä. POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 6

7 TILANNE NYT ELI VAIKUTUKSET PÄHKINÄNKUORESSA -CHP menetti kilpailukykynsä kesällä 2011, jolloin ajojärjestys kaasun ja kiinteiden polttoaineiden välillä muuttui. Vuonna 2014 kaasun käyttö Suomessa oli 34 % alhaisempi kuin vuonna Vuonna 2014 kaasun käyttö oli suurissa kaupungeissa yhteensä 7,9 TWh alhaisempi kuin vuonna 2010 Keskimäärin pudotusta noin 60%, mutta enimmillään jopa 90 % yksittäisessä kaupungissa. Samalla kiinteiden polttoaineiden käyttö näissä kaupungeissa kasvoi yli 6 TWh. Kaasun ja hiilen välisestä ajojärjestyksen muutoksesta johtuva yhteistuotantosähkön vähenemä oli noin 1,3 TWh vuodesta 2011 vuoteen 2014, mikä vastaa noin 2 % Suomen sähkön tuotannosta Vähentynyt sähkön yhteistuotanto lisää tarvetta sähkön erillistuotannolle sähkömarkkinaalueella n korvautuminen kiinteillä polttoaineilla on johtanut hiilidioksidipäästöjen kasvuun 1,6 miljoonalla tonnilla vuodesta 2010 vuoteen 2014 Huomioiden lisääntynyt lauhdetuotannon tarve, hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet suurten kaupunkien kaasun käytön vähenemisen myötä noin 20% kaupunkitasolla. Koko Suomen tasolla hiilidioksidipäästöt kasvoivat 2,7 %. Lähipäästöt ovat kasvaneet merkittävästi suurissa kaupungeissa Tarkastelluissa kaupungeissa hiukkas- ja rikkidioksidipäästöt lähes kaksinkertaistuivat ja typenoksidipäästöt kasvoivat noin kolmanneksella vuodesta 2010 vuoteen POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 7

8 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA 2. POLTTOAINEIDEN, PÄÄSTÖOIKEUKSIEN JA SÄHKÖN HINTOJEN SEKÄ VEROJEN KEHITYS COPYRIGHT PÖYRY POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 8

9 MAAKAASUN VEROTON HINTA ON OLLUT LASKUSSA, HIILEN HINTA ON KUITENKIN LASKENUT ENEMMÄN - MYÖS SÄHKÖN JA PÄÄSTÖOIKEUKSIEN HINNAT LASKENEET 2010 TASOSTA Verottomien hintojen kehitys Metsähake Jyrsinturve /MWh /tco2 Hiili 20 6 Raskas polttoöljy 10 3 Sähkön hinta Päästöoikeuden hinta POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 9

10 MAAKAASUN VERONKOROTUS VUODEN 2015 ALUSTA HEIKENSI SEN KILPAILUKYKYÄ KIVIHIILTÄ VASTAAN LISÄKSI TURPEEN VEROTUSTA LASKETTIIN LÄMMÖNTUOTANNON POLTTOAINEIDEN VEROTUKSEN KEHITYS CHP-LAITOKSISSA ,5 /MWh Muutos vuoteen 2010 nähden /MWh + 5,9 /MWh /MWh ,9 /MWh +4 /MWh /2013/ / / ,45 /MWh 1,7 /MWh 0,95 /MWh 0,95 /MWh Kivihiili Turve50%/Puu50% POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 10

11 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA 3. MAAKAASUN KILPAILUKYKY OLEMASSA OLEVISSA SUURISSA CHP-LAITOKSISSA COPYRIGHT PÖYRY POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 11

12 MAAKAASUN KILPAILUKYKY ON HEIKENTYNYT OLEELLISESTI VUODEN 2010 JÄLKEEN VEROMUUTOKSET HEIKENTÄVÄT TILANNETTA ENTISESTÄÄN Suhteellinen kustannus: maakaasu 2009 = % 140% 120% 100% 80% 60% 40% 20% 0% -20% Hiili Jyrsinturve Metsähake Muuttuvat tuotantokustannukset suurissa CHP-laitoksissa n polttoainehinnassa vain tariffin muuttuvat komponentit Metsähakkeen tuotantotuki vähennetty polttoaineen hinnasta Hiili Jyrsinturve Metsähake Hiili Jyrsinturve Metsähake Hiili Jyrsinturve Metsähake Hiili Jyrsinturve Metsähake Hiili Jyrsinturve Metsähake Arvio hintakehityksestä Hiili Jyrsinturve Metsähake Hiili Jyrsinturve Metsähake Sähkön tuotannon tasaus ** Lämmön vero Päästöoikeus Muut muuttuvat Polttoaine Syöttötariffi * n tariffin muuttuvissa komponenteissa on sekä energian että siirron muuttuvat komponentit, jotka riippuvat suoraan käytetystä energiamäärästä, eivät esim. varatusta siirtotehosta. ** -CHP tuottaa teknisistä syistä johtuen enemmän sähköä samaa lämpömäärää kohden kuin kiinteän polttoaineen CHP-vaihtoehdot. Sähkön tuotannon tasaus kiinteiden polttoaineiden kohdalla tekee vaihtoehdoista vertailukelpoisia huomioimalla maakaasulla tuotetun lisäsähkön arvon. POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 12

13 MAAKAASU ON MENETTÄNYT KILPAILUKYKYNSÄ KIINTEISIIN POLTTOAINEISIIN NÄHDEN Suhteellinen kustannus: maakaasu 1/2009 = Muuttuvat tuotantokustannukset suurissa CHP-laitoksissa Sisältää verot, päästöoikeudet, metsähakkeen tuotantotuen ja kiinteiden polttoaineiden CHPlaitoksissa sähkön tuotantomäärän tasauksen maakaasu-chp:hen verrattuna. n polttoainehinnassa vain t Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q Hiili Jyrsinturve Metsähake Arvio hintakehityksestä * n tariffin muuttuvissa komponenteissa on sekä energian että siirron muuttuvat komponentit, jotka riippuvat suoraan käytetystä energiamäärästä, eivät esim. varatusta siirtotehosta. POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 13

14 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA 4. KILPAILUKYKYMUUTOSTEN VAIKUTUS POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖÖN JA PÄÄSTÖIHIN CASE-KOHTEISSA COPYRIGHT PÖYRY POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 14

15 MAAKAASUN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUKSET NÄKYVÄT SELVIMMIN SUURISSA KÄYTTÖKOHTEISSA JOISSA VOIMALAITOSTEN AJOJÄRJESTYSTÄ VOI VAIHTAA Tässä tarkastelussa on tutkittu niitä suuria käyttökohteita, joissa on merkittävää sekä maakaasuun että kiinteisiin polttoaineisiin pohjautuvaa sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantoa. Tällaiset kohteet sijaitsevat pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo ja Vantaa), Tampereella ja Lahdessa. Pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa maakaasun ohella yhteistuotannossa käytetään kivihiiltä ja Tampereella kotimaisia polttoaineita. n edut hiilen ja turpeeseen nähden ovat sähkön ja lämmön yhteistuotannossa kiistattomat: lla on korkein hyötysuhde Sähköntuotantomäärä on kaksinkertainen lämpökuormaan nähden verrattuna kiinteisiin polttoaineisiin Lähipäästöt (pienhiukkaset, rikkidioksidi ja typenoksidit) ovat erittäin alhaiset n hiilidioksidipäästöt ovat myös selvästi hiiltä ja turvetta alhaisemmat. POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 15

16 MAAKAASUA KORVAUTUNUT KIINTEILLÄ POLTTOAINEILLA (88% HIILELLÄ), SAMALLA YHTEISTUOTANTOSÄHKÖN MÄÄRÄ LASKENUT GWh / kk Polttoaineiden käytön muutos suurten kaupunkien yhteistuotannossa vuosina verrattuna vuoteen 2010, lämpötilakorjatut kulutustiedot Kiinteä polttoaine yhteensä Kiinteä polttoaine paikallisesti Kiinteä polttoaine lauhdesähkön tuotannossa Vuonna 2014 maakaasun kulutus suurten kaupunkien CHP-laitoksissa on lämpötilakorjaus huomioiden ollut 7,9 TWh alhaisempi kuin Samalla kiinteiden polttoaineiden kulutus on kasvanut paikallisesti noin 6 TWh ja huomioiden sähkön lisätuotantotarve jossain markkina-alueella, on kasvua yhteensä yli 10,3 TWh. Tästä noin 88 % on hiiltä ja loput turvetta ja puuta POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 16

17 PÄÄSTÖT OVAT LISÄÄNTYNEET MERKITTÄVÄSTI SUURISSA KAUPUNGEISSA VAIKUTUKSET NÄKYVIÄ MYÖS KOKO MAAN TASOLLA 300% 250% 200% 150% 100% 50% 0% Lisääntyneestä lauhdesähkön tuotannosta aiheutuvat päästöt Paikalliset päästöt CO2 Hiukkaset SO2 NOx Hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet suurten kaupunkien kaasunkäytön vähenemisen myötä noin 20%, kun lisääntynyt tarve lauhdesähkön tuotannolle huomioidaan. Kokonaisuudessaan kasvua Suomen hiilidioksidipäästöihin on 2,7 % keskimääräisistä kasvihuonekaasupäästöistä Lähipäästöt ovat kasvaneet. Suurissa kaupungeissa hiukkasja rikkidioksidipäästöt ovat lähes kaksinkertaistuneet ja typenoksidipäästöt kasvaneet kolmanneksen Luvut perustuvat lämpötilakorjattuun maakaasun kulutukseen POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 17

18 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA 5. YHTEISTUOTANTOSÄHKÖN MÄÄRÄN KEHITYS SUOMESSA COPYRIGHT PÖYRY POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 18

19 YHTEISTUOTANTOSÄHKÖN MÄÄRÄ SUOMESSA ON LASKENUT NOIN 1,3 TWH VUODESTA 2011, KUN YHTEISTUOTANTOA ON SIIRTYNYT MAAKAASULTA KIINTEILLE POLTTOAINEILLA GWh / kk : 15,5 TWh 2010: 17 TWh 2011: 15 TWh 2012: 13,5 TWh 2013: 13,7 TWh 2014: 12.6 TWh Kaukolämmön tuotantoon liittyvän yhteistuotantosähkön määrä Suomessa oli noin 17 TWh vuonna 2010 (22 % sähkön tuotannosta). Vuoden 2011 kesästä lähtien yhteistuotantosähkön määrä on laskenut. Vuonna 2014 yhteistuotantoa oli 12,6 TWh. Vähenemä on korvautunut erillisellä sähköntuotannolla ja sähkön tuonnilla Lähde: Energiateollisuus ry Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Kaasun ja hiilen välisestä ajojärjestyksen muutoksesta johtuva yhteistuotantosähkön vähenemä on noin 1,3 TWh, mikä vastaa noin 2 %:a Suomen sähkön tuotannosta POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 19

20 YHTEISTUOTANTOSÄHKÖN MÄÄRÄ SUOMESSA ON LASKENUT MERKITTÄVÄSTI KESÄSTÄ 2011 LÄHTIEN, KUN YHTEISTUOTANTOA ON SIIRTYNYT MAAKAASULTA KIINTEILLE POLTTOAINEILLA TWh Tam Huh Hei Kaukolämmön tuotantoon liittyvä yhteistuotantosähkö - Liukuva 12 kk Lok Tam Huh Hei Lok Tam Huh Hei Lok Lähde: Energiateollisuus ry Tam Huh Hei Lok Tam Huh Hei Lok Kaukolämmön tuotantoon liittyvän yhteistuotantosähkön määrä Suomessa on laskenut vuoden 2011 puolenvälin maksimistaan yli 4,5 TWh (yli 25 %) vuoden 2014 loppuun mennessä. Koko Suomen sähkön tuotannosta tämä vastaa lähes 7 %:a, mikä siis on korvautunut erillisellä sähköntuotannolla ja sähkön tuonnilla POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 20

21 COPYRIGHT PÖYRY