Vuosikertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikertomus 2008 1"

Transkriptio

1 Vuosikertomus

2 SISÄLTÖ Toiminta-ajatus ja arvot Toimitusjohtajan katsaus Toiminnan kehittäminen Yhteenveto ympäristövuodesta Energialiiketoiminta Verkkoliiketoiminta Tuotantoliiketoiminta Konsernipalvelut Hallitus ja johtoryhmä Tilastoja graafisina esityksinä Verkställande direktörens översikt Managing Director s review Lahden moottoritien varteen nouseva biovoimalaitos oli selkeästi vuonna 2008 merkittävin investointihanke, johon panostettiin vahvasti. 2 3

3 Keravan Energia -yhtiöiden toiminta-ajatus ja arvot Keravan Energia -yhtiöt ovat kuntaomistajiensa (Kerava 96,5 % ja Sipoo 3,5 %) kautta asiakkaidensa omistamia energiayhtiöitä, joiden toiminta-ajatuksena on edullisen energiantoimituksen kautta parantaa jakelualueidensa asiakasomistajien (yksityisasiakkaat, yritysasiakkaat ja julkisyhteisöt) taloutta ja kilpailukykyä. Asiakaspalvelulupaukset Tarjoamme parasta paikallista palvelua Meillä on aina aikaa asiakkaillemme Meidät tunnetaan ja meidät tunnistetaan Yksi yhteydenotto riittää Arvot Hyvä asiakaspalvelu. Tyytyväinen asiakas varmistaa toiminnan jatkuvuuden. Ympäristön huomioon ottaminen. Vastuullinen toiminta luo luottamusta. Tuloshakuisuus. Vain kannattava toiminta voi taata lisäinvestoinnit ja kehityksen. Henkilöstön osallistuminen, vastuuntunto ja arvostus. Asiat hoidetaan hyvin loppuun saakka. Myös työtoveri on asiakas. Avainluvut Liikevaihto, milj. 44,9 41,2 Tulos ennen satunnaisia eriä, milj. 1,5 1,5 Investoinnit ja pitkäaikaiset sijoitukset, milj. 16,3 6,5 Taseen loppusumma, milj. 96,1 79,8 Sähkön myynti, GWh Sähkön siirto, GWh Kaukolämmön ja prosessihöyryn myynti, GWh Kaasun myynti, GWh Asiakasmäärät Sähkön siirto Lämpö Kaasu Henkilökunta keskimäärin (osa-aikaiset muutettu kokoaikaisiksi) TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS E nergiamarkkinat myllerryksessä Haasteellinen toimintaympäristö ja nopeasti muuttuvat olosuhteet Vuosi 2008 muodostui energiaalalla vuodeksi, joka tullaan muistamaan pitkään. Toiminnan suunnittelu ja olosuhteiden ennakoiminen muuttui entistä haasteellisemmaksi rajujen ja ennakoimattomien markkinamuutosten johdosta. Vuosi alkoi ja päättyi poikkeuksellisen lämpiminä talvijaksoina, jotka jo kolmantena vuotena peräkkäin lämpimien talvien sarjassa tekivät energiankulutuksen arvioimisen erittäin vaikeaksi. Verkostot, järjestelmät ja kapasiteetti suunnitellaan edelleen siten, että energian käyttövarmuudesta ja saatavuudesta ei tingitä missään tilanteissa, mutta kun toistuvasti jäädään kauaksi näistä mitoitustilanteista, aiheutuu siitä energiayhtiöille merkittäviä taloudellisia haasteita. Keväällä polttoaineiden hinnat lähtivät raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan perässä voimakkaaseen nousuun, mitä seurasi sähkön markkinahinnan nousu. Kun tähän yhtälöön lisätään päästöoikeuden hinnan nousu, oli seurauksena kesällä tilanne, jossa sähkön markkinahinta oli Suomessa kolminkertainen totuttuun verrattuna. Alkuvuoden aikana alkoi jo kuulua tietoja siitä, että Suomen merkittävimmällä turpeen tuottajalla on ongelmia turpeen tuotannossa ja kesän aikana nämä tiedot vahvistettiin. Tämän seurauksena useat voimalaitokset joutuivat ajamaan tuotannon alas epämääräiseksi ajaksi. Tämän seurauksena myös Keravan Energia yhtiöiden hankintakapasiteetista katosi osa sähköntuotantoa. Loppuvuoden tapahtumat, jotka johtivat maailmantalouden painumisen taantumaan, viimeistelivät sen tosiasian, että vuodesta 2008 muodostui koko energia-alalle sekä Keravan Energia yhtiöille vaikea. Keravan Energia konsernin talous jäi vuonna 2008 edellisistä olosuhteista johtuen tavoitteista. Koko vuoden noussut maakaasun hinta ja loppuvuodesta rajusti nousuun lähteneet kiinteiden polttoaineiden turpeen ja puuhakkeen hinnat rasittivat erityisesti konsernin taloutta. Vuoden aikana sekä sähkön myynnin että kaukolämmön myynnin hintoja jouduttiin korottamaan. Korotuksen vaikutusta asiakkaillemme lieventää kuitenkin se, että hintoja tarkistettiin ennen vuotta 2008 viimeksi yli viisi vuotta sitten ja hinnat ovat edelleen korotuksen jälkeenkin Suomen edullisimpia asiakaslupauksemme mukaisesti. Toiminnan kehittäminen ja suunnitelmallisuuteen sekä seurantaan panostaminen Markkinoiden ja toimintaolosuhteiden kehitys vahvisti edelleen Keravan Energia konsernin päätavoitteen merkitystä. Omaa sähkön tuotantokapasiteettia on lisättävä, jotta tuotannollisen omavaraisuuden kasvun myötä kykymme suojata asiakkaitamme markkinoiden häiriöiltä paranee. Tähän työhön panostettiin vuonna 2008 vahvasti. Biovoimalaitoshanke Keravalla edistyi suunnitellusti, uusia tuulivoimahankeselvityksiä käynnistettiin useita, ydinvoimahankkeisiin panostettiin ja yhdistetyn sähkön ja lämmön 4 5

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Toiminnan kehittäminen Keravan Energia -yhtiöissä tuotannon tulevaisuuden edellytyksiä parannettiin osana verkostojen suunnittelua. Keravan Energia -konserni jatkoi vuonna 2008 toiminnan ohjaamisessa ja kehittämisessä keskittymistä asiakkaaseen ja asiakkaiden todellisiin tarpeisiin. Toiminnan kehittämisen painopisteenä toimialan epävarmuudet ja haasteet huomioiden oli edelleen asiakaspalvelun laadun parantaminen. Vuonna 2008 ja erityisesti valmistauduttaessa vuoteen 2009 panostettiin voimakkaasti jakeluverkostojen laadun ja varmuuden parantamiseen. Sähköverkon käyttötietojärjestelmä uusittiin, dokumentointia parannettiin ja kunnossapito-ohjelmat käynnistettiin. Ympäristön huomioon ottaminen toiminnassa on Keravan Energia -konsernin arvojen kulmakivi. Ilmastonmuutoksen asettamat haasteet, ympäristövaikutusten minimointi, toiminnan turvallisuus ja ympäristön huomioon ottaminen kaupunki- ja seutukuvallisesti ovat asioita, joihin haetaan aktiivisesti uusia ratkaisuja. Toiminnan suunnittelussa ympäristökysymykset integroitiin selväksi osaksi muuta toimintaa ja suunnittelun lähtökohtana pidettiin todellisten ja konkreettisten tavoitteiden määrittämistä. Ympäristön huomioon ottaminen jalkautettiin koskemaan koko konsernin henkilöstöä ja siihen panostettiin esimerkiksi toimipisteiden ja työmaiden hoidon ja siisteyden parantamisen kautta. Lahden moottoritien varteen nouseva biovoimalaitos oli selkeästi vuonna 2008 merkittävin investointihanke, johon panostettiin vahvasti. Voimalaitoksen rakennustyöt aloitettiin, kaukolämpö-, prosessihöyry- ja sähköyhteyksien rakentaminen olivat keskeisiä hankkeita, käyttöhenkilöstöä rekrytoitiin ja polttoainesopimuksia tuleville vuosille neuvoteltiin. Hanke etenee aikataulun mukaisesti ja kaupallinen käyttö aloitetaan joulukuussa Konsernin talouden kehittyminen Keravan Energia -konsernin toimintavuoden 2008 taloutta rasittivat vaikeat markkinaolosuhteet. Konsernin liikevaihto oli 44,9 miljoonaa euroa (41,2 miljoonaa euroa vuonna 2007) ja tulos ennen tilinpäätössiirtoja 1,5 miljoonaa euroa (1,5 miljoonaa euroa vuonna 2007). Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat onnistunut sähkön myynti ja päätoiminta-alueilla uusien liittymien kasvu sekä tehdyt hinnantarkistukset. Liiketoiminnan kulut kasvoivat 4,3 miljoona euroa vuonna Pääosa tästä johtui sähkön ja polttoaineiden hankintakulujen voimakkaasta noususta. Voimalaitoshanketta rahoitettiin lainarahoituksella siten, että pitkäaikainen korollinen vieras pääoma nousi 12,5 miljoonalla eurolla vuonna Konsernin omavaraisuus ja maksuvalmius ovat edelleen kohtuulliset ja mahdollistavat panostamisen kasvuun. Kannattavuuslukuja rasittaa voimakkaasti kuitenkin energian, polttoaineiden sekä toiminnan kannalta merkittävien materiaalien hinnan nousu. Merkittävimmät investoinnit vuoden 2008 aikana kohdistuivat voimalaitoshankkeeseen ja laitoksen tarvitsemien kaukolämpö-, prosessilämpösekä sähköverkkoyhteyksien rakentamiseen. Kaikkiaan investoinnit olivat 16,3 miljoonaa euroa (6,5 miljoonaa euroa vuonna 2007). Vuonna 2008 panostettiin voimakkaasti talouden suunnittelun ja seurannan kehittämiseen. Toimintamallia ja sen mukaista organisointia päivitettiin ja tavoitteiden sekä niiden saavuttamiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnittelua ja seurantaa korostettiin henkilöstön kehittämisessä. Vuoden 2009 suunnittelussa liiketoiminnat eriytettiin omiksi taloudellisiksi kokonaisuuksikseen suunnittelun ja seurannan selkiyttämiseksi. Konserniin perustettiin business-controller ryhmä. Energian hankinta ja investointitoiminta tulevaisuuden menestystekijät Keravan Energia konsernissa tullaan jatkamaan panostamista oman energian tuotannon omavaraisuuden vahvistamiseen. Oman voimalaitoksen käyttöönotto sekä koko oman tuotannon ohjauksen päivittäminen ovat selkeä painopiste vuonna Sähköstä merkittävä osa hankintaan edelleen markkinoilta, joten hankinta, hankinnan suojaaminen ja riskienhallinta ovat edelleen Keravan Energia konsernin talouden kulmakiviä tilanteessa, jossa markkinoiden muutosten nopeus ja ennustettavuuden vaikeus on lisääntynyt merkittävästi. Vuoden 2009 alusta lounaisosa Sipoon kunnasta siirtyi osaksi Helsingin kaupunkia. Keravan Energia konserni toimii alueella edelleen sähkön myyjänä ja jakelijana. Helsingin kaupunki suunnittelee alueelle suurta kasvua. Vuonna 2009 varaudutaan alueen kehittämisen edellyttämiin investointeihin ja tiivis yhteistyö Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen kanssa käynnistetään. Toiminnan kehittäminen ja jatkuva parantaminen ovat selkeä ja konkreettinen osa konsernin strategiaa. Konkreettiset käynnissä olevat ja käynnistettävät hankkeet liittyvät pääosin investointi- ja hankintatoiminnan kehittämiseen, talouden suunnitelmallisuuden ja raportoinnin parantamiseen, toimintamallien ja prosessien uudistamiseen sekä järjestelmien ajanmukaistamiseen. Merkittävimmät epävarmuudet tulevaisuudessa liittyvät edelleen alaan kohdistuvaan sääntelyyn, jonka aikajänne ei vastaa investointien käyttöikää. Epävarmuuksia lisää merkittävästi yleinen taloudellinen tila, jonka seurauksena polttoaineiden ja sähkön markkinahinnan heilahtelu on erittäin vaikeasti ennustettavissa. Reagointiaika on lyhentynyt ja asiakaskunnan luottamus energiaalaa kohtaan on perustellusti heikentynyt. Tällaisessa tilanteessa osaavan ja ongelmiin rohkeasti tarttuvan henkilöstön merkitys korostuu. Henkilöstömme onkin tästä muutostilanteesta aiheutuneesta kovasta paineesta huolimatta toiminut mallikkaasti ja hyvällä asenteella. Lämpimät kiitokset siitä heille. Vuoden 2009 liikevaihdon kehittymisen ja tuloksen ennakoidaan paranevan vuoden 2008 tasosta. Energian myynnin ja energian siirron tariffit sekä muut energiapalvelut tullaan edelleen pitämään edullisina. Energiamarkkinoiden turbulenssin ja ilmastonmuutoksen seurauksena asiakaslupausten täyttäminen on muodostunut yhä haasteellisemmaksi. Nämä lupaukset ovat kuitenkin Keravan Energia konsernin toiminnan kulmakivi ja olemassaolon perusta. Keravan Energia konserni on asiakkaitaan varten ja näin ollen konsernin koko henkilöstön tehtävä on palvella asiakasta ja tehdä kaikki taloudellisesti järkevät toimet, joilla edulliset energiapalvelut varmistetaan kaikille asiakkaillemme vaikutukset elinympäristöömme minimoiden. Jussi Lehto Toimitusjohtaja Keravan Energia yhtiöiden toimintaympäristössä on tapahtunut ja tulee lähitulevaisuudessa tapahtumaan merkittäviä tapahtumia ja muutoksia, jotka luovat haasteita Keravan Energia yhtiöiden toimintaan ja sen suunnitteluun. Esimerkkinä voidaan mainita sähkön ja polttoaineiden markkinahintojen voimakas vaihtelu. Haasteita tulee luomaan myös EU:n ilmastoja energiapakettiin liittyvät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistavoitteet vuoteen 2020 mennessä. Kansalliseen ilmasto- ja energiastrategiaan liittyvät toimenpiteet tulevat myös muuttamaan toimintaympäristöä muun muassa uusiutuvan energian tukien muodossa. Energiantarpeen kasvu tulee jatkumaan toiminta-alueella, joskin talouden taantuma tullee hidastamaan kasvua ensi vuoden aikana. Varsinkin Sipoossa ja Sipoolta Helsingille siirtyvillä alueilla kasvun odotetaan olevan lähivuosina merkittävää. Keravan Energia yhtiöiden investointitarpeet ovat lähivuosina merkittäviä ja vuosi 2009 tulee investointien osalta olemaan historiallisen suuri. Sähkö- ja kaukolämpöverkkoja laajennetaan, vahvistetaan ja peruskorjataan kysynnän kasvun myötä samalla kun investoidaan uuteen sähkön ja lämmön tuotantokapasiteettiin. Investointien ja investointitarpeiden hallitsemiseksi panostetaan omaisuuden hallintaan tällä tarkoitetaan saneerauksen ja kunnossapidon optimointia yhdessä kasvun hallinnan kanssa. Kiihtynyt toimintaympäristön muutostahti asettaa suuria haasteita myös talouden hallinnalle ja suunnittelulle. Tähän on vastattu luomalla vuonna 2008 Controller-ryhmä vahvistamaan liike- ja palvelutoimintojen talousosaamista. Muuttuva toimintaympäristö, esimerkiksi kaukoluettavien mittareiden yleistyminen, edellyttää myös tietojärjestelmien uudistamista. Vuoden 2009 aikana tullaan aloittamaan asiakastietoja taloushallintajärjestelmien uusimisprojektit. Vuoden 2008 aikana on konsernin toimintamallia kehitetty vastaamaan nykyisiä vaatimuksia ja toimintaympäristöä. Toiminta on organisoitu kolmeen tulosvastuulliseen liiketoimintaan ja kahteen kustannusvastuulliseen palvelutoimintaan. Toiminnan tukena toimii lisäksi läpi organisaation koottuja ryhmiä. Yksittäisenä kehityskohteena vuoden 2009 osalta voidaan mainita hankintaprosessin uudistaminen, johon liittyy myös sähköinen laskujenhallinta. Kaiken muun kehittämisen perustana on aina osaava ja motivoitunut henkilöstö, joten henkilöstön kehittämiseen ja kouluttamiseen panostetaan edelleen merkittävästi. Kehitysjohtaja Lars Horn Controller-ryhmä. Energialiiketoiminta Verkkoliiketoiminta Tuotantoliiketoiminta Konsernipalvelut Kehitys Ympäristötiimi Controller-ryhmä Tuotannonohjausryhmä 6 7

5 Keravan Energia Oy:n Ympäristöpolitiikka Yhteenveto ympäristövuodesta 2008 Käytämme toiminnassamme ympäristöä mahdollisimman Toiminta-alueen siisteyteen panostettiin Huhtikuussa 2008 Keravan Energia -konserni liittyi energia-alan energiatehokkuussopimuksiin, jotka ovat yksi tärkeä työkalu kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisessa, ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Sopimuksissa sitoudutaan rakentamaan ja ottamaan käyttöön energiatehokkuusjärjestelmä, jossa kuvattavilla menettelyillä pyritään tehostamaan energiankäyttöä energian tuotannossa ja jakelussa sekä opastamaan asiakkaita energiansäästöön ja tehokkaampaan energiankäyttöön. Olimme mukana viettämässä jo perinteiseksi muodostunutta valtakunnallista Energiansäästöviikkoa. Viikon aikana jaoimme energiansäästötietoutta sekä materiaalia. Kertomusvuonna panostettiin myös toimialueen viihtyvyyteen sekä verkonrakennustyömaiden siisteyteen, kyltityksiin ja suojauksiin. Toimitalolla, tuotantolaitoksilla ja sähköasemilla suoritettiin remonttia, siivous- ja päällystystöitä ym. viihtyvyyttä ja siisteyttä parantavia toimenpiteitä. Puupolttoaineiden käyttö lisääntyi Vuonna 2008 Keravan Energia Oy tuotti Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa sähköä sekä kauko- ja prosessilämpöä yhteensä 437,3 GWh. Kasvua edellisestä vuodesta oli 4 %, johtuen pääasiassa oman sähköntuotannon lisääntymisestä. Tuotannosta 328,9 GWh oli kaukolämpöä, 66,5 GWh prosessihöyryä ja lämpöä sekä 41,9 GWh sähköä. Suurin osa energiasta tuotettiin totutusti maakaasulla. Maakaasun osuus nousi konsernitasolla 4,8 prosenttiyksikköä vuodesta 2007 ollen nyt 75,6%. Kiinteiden kotimaisten polttoaineiden osuus laski vastaavasti 22 prosenttiin. Keravalla vastaava osuus käytetyistä polttoaineista oli 23,3 % ja Karkkilassa 74,7 %. Energiantuotanto Sipoossa perustuu toistaiseksi käytännössä täysin maakaasuun. Tuotannon volyymi kasvoi kaikissa kolmessa toimintakunnassa. Tästä johtuen absoluuttiset laskennalliset päästömäärät ilmakehään pääosin kasvoivat. Keravalla CO2- ja SO2-päästöt kuitenkin pienenivät johtuen turpeen korvaamisesta puupolttoaineilla. Tuotettuun energiamäärään suhteutetut päästömäärät (ominaispäästöt) pysyivät likipitäen entisellä tasollaan. NOx-ominaispäästöt nousivat hieman sähköntuotannon lisääntymisestä johtuen ja Keravalla tapahtunut turpeen korvaaminen puulla laski hiilidioksidin ja rikkidioksidin ominaispäästöjä. Toiminnassa syntyneet jätteet lajiteltiin tehokkaasti Vuonna 2008 toimitettiin kierrätykseen, edelleenkäsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi noin 1680 tonnia tavanomaisia jätteitä ja noin 40 tonnia ongelmajätteitä. Määrällisesti eniten jätettä syntyi turpeen ja puupolttoaineiden poltosta Ylikeravalla ja Karkkilassa: yhteensä noin 1394 tonnia lento- ja pohjatuhkaa. Kaikki tuhkat toimitettiin kaivostäytöksi Lohjalle Nordkalkin Tytyrin kaivokseen. Kierrätykseen kelpaavaa jätettä syntyi koko konsernin osalta vuonna 2008 seuraavasti: rakennusjätettä 44,7 tonnia, metalliromua 44,3 tonnia, pahvia ja paperia 10,4 tonnia sekä sähkö ja elektroniikkaromua 421 kg. Muuhun hyötykäyttöön ja kaatopaikalle toimitettiin kattilan pesuvesiä n. 154,0 tonnia, kuivajätettä 26,0 tonnia sekä biojätettä 5,3 tonnia. Ongelmajätteet toimitettiin asianmukaisesti edelleenkäsiteltäväksi käsittelyluvan omaavalle yritykselle. Suurin yksittäinen jae oli muuntajien öljyvuodoista pilaantuneet maa-ainekset, 31,0 tonnia. Lisäksi jatkokäsittelyyn toimitettiin pienempiä määriä mm. öljyisiä pesuvesiä, jäteöljyjä ja akkuja. vähän rasittavia ratkaisuja taloudellisten resurssien puitteissa. Kannustamme ja opastamme asiakkaitamme energiansäästöön samoin kuin omassa toiminnassamme toteutamme säästöä tuottavia menetelmiä ja toimintatapoja. Panostamme tuotannossamme uusiutuvan energian käyttöön joko rakentamalla omia tuotantoyksiköitä tai yhteisyritysten kautta. Huomioimme johtoverkkojen sijoittelussa ja rakenteissa ympäristön vaatimukset tarkoituksenmukaisella tavalla. Sitoudumme toimintamme aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentämiseen sekä jatkuvaan parantamiseen niin ympäristö- kuin laatuasioissa. Huolehdimme, että organisaatiossamme on jatkuvasti tiedossa toimintaamme kohdistuvat lakisääteiset vaatimukset, joiden noudattamiseen sitoudumme. Tiedotamme sidosryhmillemme säännöllisesti ympäristöasioidemme tason ja edellytämme toimittajiltamme laadukasta ja ympäristön huomioon ottavaa toimintaa. 8 9

6 Energialiiketoiminta Energialiiketoiminta vastaa sähkön hankinnasta, sähkön, kaukolämmön, öljyn ja maakaasun myynnistä, markkinoinnista sekä sähkönkäytön neuvonnasta ja asiakaspalvelusta. Sähkön myyntihinnat Suomen edullisimmasta päästä vaikka hintoja nostettiin Keravan Energia yhtiöiden toimintapolitiikkana on turvata oman toiminta-alueen asiakkaille mahdollisimman edullinen ja vakaa sähkön hinta pitkällä tähtäyksellä. Toiminta-alueen ulkopuolinen myynti hinnoitellaan markkinalähtöisesti. Konsernin sähkön kokonaismyynti oli 403 GWh eli noin 1,8 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Oman alueen ulkopuolelle sähköä myytiin n. 85 GWh. Sähkön myyntihintaa nostettiin alkaen n. 1,5 snt/ kwh. Edellinen korotus oli vuodelta 2003 ja vuonna 2004 hintoja alennettiin. Hinnankorotusta jouduttiin aikaistamaan, koska keväällä alkanut voimakas öljyn ja päästöoikeuksien hintojen nousu nosti oman tuotannon ja tuotanto-osuuksien hintaa rajusti. Lisäksi jouduttiin ajamaan alas Haapaveden turvelaitos mistä Keravan Energia Oy:llä on neljän MW:n osuus. Kaukolämpö- ja maakaasuasiakkaille säästöä lämpimän vuoden vuoksi kuin edellisvuonna johtuen normaalia lämpimämmästä vuodesta. Tästä määrästä myytiin 275 GWh Keravan alueella, 67 GWh Sipoon alueella ja 21 GWh Karkkilassa. Maakaasua myytiin 23 GWh ja lämmitysöljyä l. Kaukolämmön hintoja nostettiin alkaen Keravalla ja Sipoossa n. 12 % polttoaineiden voimakkaan hinnan nousun vuoksi. Karkkilan kaukolämmön hintaa korotettiin lukien. Sähkön hankinta monipuolista Sähköä hankittiin kertomusvuonna 403 GWh, josta 263 GWh Keravan Energia Oy:lle ja 140 GWh Etelä-Suomen Energia Oy:lle. Pääosa sähköstä hankittiin Etelä-Suomen Voima Oy:n välityksellä, yhteensä n. 359 GWh. Tästä määrästä voimalaitososuussähköä oli 34 % ja markkinasähköä 66 %. Oman vastapainetuotannon määrä oli n. 42 GWh. Tuulisähköä hankittiin n. 2 GWh. Riskipolitiikka vakauttaa hinnat Kertomusvuoden aikana päivitettiin riskipolitiikka ja palattiin vuoden kokeilun jälkeen yhden salkun malliin. Sähkön hankintaa suojataan pienissä erissä pitkälle tulevaisuuteen tavoitteena vakaa ja edullinen hintataso. Paavo Kainulainen Keravan Energia Oy:lle menestystä valtakunnallisessa palvelututkimuksessa Vuosittain suoritettavassa asiakaspalvelututkimuksessa Keravan Energia Oy sijoittui neljänneksi 27 yhtiön joukossa. Asiakastilaisuuksia järjestettiin perinteiseen tapaan, tosin laskiaisrieha jouduttiin lumen puutteen vuoksi perumaan. Olimme mukana sirkusja valkosipulimarkkinoilla ja energiansäästöviikkoa vietettiin liikunnallisissa merkeissä viime vuoden tapaan. Asiakaslehti ja palvelututkimus tehtiin yhteistyössä Voimatori Oy:n kanssa. Asiakaslehden Keravan Energia Oy sponsoroi paikallista liikuntaa ja urheilua, mm. Keravan Kori-80 koripalloseuraa. uudistus käynnistettiin ja lehti saa ensi vuonna uuden ilmeen. Tulevaisuuden näkymät hyvät Onnistuneet suojaukset sähkökaupassa takaavat vakaat sähkön myyntihinnat myös jatkossa. Oman biovoimalaitoksen valmistuminen ja ydinvoiman lisäosuus vähentävät osaltaan markkinasähkön määrää tulevina vuosina. Voimalaitososuuksien (erityisesti hiilidioksidivapaiden) lisääminen tulee olemaan jatkossakin erittäin tärkeä strateginen tavoite edullisen sähkön saannin turvaamiseksi. Kaukolämpöä myytiin 363 GWh eli 9 GWh vähemmän 10 11

7 Verkkoliiketoiminta Siirretyn sähköenergian määrä pysyi ennallaan lämpimästä alkukeväästä huolimatta Sähkön siirron energia verkostohäviöineen Keravan Energia -yhtiöiden jakelualueilla pysyi ennallaan ja oli 474,0 GWh (474,2 GWh v. 2007). Sähkön siirron liikevaihto oli Keravan Energia Oy:ssä 4,4 (4,4) milj. euroa ja Etelä-Suomen Energia Oy:ssä 4,4 (4,1) milj. euroa. Siirtohintataso on useimmilla asiakkailla alle koko maan keskitason. Keravan Energia Oy:n alueella siirtohinta on Suomen edullisimpia. Sipoon alueen tuleva kehittyminen haasteena jo nyt Etelä-Suomen Energia Oy:n jakelualueelle Sipoossa on esitetty yleiskaavaluonnoksessa jopa uutta asukasta 2025 mennessä. Lisäksi jakelualueeseemme kuuluu entinen Lounais-Sipoon alue, joka vuoden 2009 alusta on Helsingin hallinnassa. Vuoden 2008 aikana aloitettiin saneeraussuunnitelman laatiminen Etelä-Suomen Energian verkolle keskittyen alkuvaiheessa Nikkilän alueen tulevaan kehittymiseen. Tässä suunnitelmassa otettiin huomioon myös lähivuosikymmenien tarpeet sähkönjakelun kehittämiselle alueella. Saneeraussuunnitelman tavoitteena on parantaa edelleen alueen sähkönjakelun luotettavuutta kustannustehokkaasti. Etelä-Suomen Energian verkkoon investoitiin vuonna 2008 noin 2,5 Me. Tärkeimpinä rakennuskohteina oli Norrkullalandetin mökkikylän sähköistys ja puistomuuntamon rakentaminen tänne, Kyrkoby-Labbas alueella muuntamon saneeraus hyödyntämään 1000 voltin järjestelmää sekä Söderkullan keskustan 20 kv rengasyhteyden rakentaminen. Saaristossa jatkettiin läntisen saaristoalueen sähköistämistä. Tähän alueeseen kuuluu mm. Mustan ja Kuivan Hevosen saaret. Lisäksi merkittävä osa investoinneista käytettiin olemassa olevan verkon saneeraukseen, erityisesti pienjänniteverkon parantamiseen. Keravalla perusparannettiin verkostoa Keravalla pääpaino vuoden 2008 investointitoiminnassa oli olemassa olevan verkon ja sen laitteiden parantamisessa vastaamaan paremmin asiakkaidemme tarpeita. Suurimpana yksittäisenä saneerauskohteena oli Savion sähköaseman 110 kv ulkokentän perusparannus ja luotettavuuden parantaminen. Saneerauksen yhteydessä rakennettiin myös paikka uudelle 31,5 MVA päämuuntajalle, joka tullaan asentamaan kesällä Tällä varmistetaan alueen sähkönsyötön riittävyys myös lähitulevaisuudessa. Uusina verkonrakennuskohteina oli johtolähtöjen rakentaminen KERCA-aluetta varten Savion asemalta. Toisena merkittävänä kohteena oli Keravan Lämpövoima Oy:n uuden biovoimalaitoksen sähköverkkoliitännän rakentaminen Alikeravan sähköasemalta voimalaitoksen suuntaan. Tämä verkkoliitäntä valmistuu keväällä Etämittaukseen panostettiin paljon Keravan Energia konsernin alueella asennettiin noin 3500 uutta etäluettavaa mittaria vuoden 2008 aikana. Merkittävä osa näistä asennettiin Alikeravan ja Savion kaupunginosien alueelle pääsääntöisesti sähkölämmitteisiin asuntoihin. Tätä mittarinvaihtoa tul- Osmo Auvinen laan jatkamaan myös vuonna Uuden sähkömarkkinalain asetuksen mukaan vuoden 2013 loppuun mennessä on kaikista käyttöpaikoista oltava etämittauksen piirissä 80 %, joka tarkoittaa Keravan Energia konsernilla noin etäluettavaa mittaria. Tällä hetkellä on asennettuna kaiken kaikkiaan noin 6800 mittaria. Yhteistyö naapuriyhtiöidemme kanssa syvenee Vuonna 2007 aloitettiin yhteistyön kehittäminen naapuriyhtiöidemme Mäntsälän Savion sähköasema Sähkön, Porvoon Sähköverkon sekä Nurmijärven Sähkön kanssa. Yhteistyö aloitettiin hankkimalla yhteinen käytönvalvontajärjestelmä Keravan, Mäntsälän ja Porvoon kesken. Tämä uusi järjestelmä otettiin käyttöön kaikissa yhtiöissä syksyyn 2008 mennessä. Toisena hankkeena on meneillään energiamittareiden etäluentaan liittyvä hanke. Tällä yhteistyön tiivistämisellä haetaan tehokkuutta ja kustannussäästöjä mm. suuremmilla hankintayksiköillä. Tavoitteenamme on lähivuosina tiivistää yhteistyötä edelleen yhä enemmän jokapäiväisen toimintamme tehostamiseksi. Sähköverkkoliiketoiminta uusien haasteiden edessä Vuosi 2008 toi uudenlaisia haasteita sähköverkkoliiketoiminnalle. Alaa valvova viranomainen Energiamarkkinavirasto aloitti vuonna 2008 uuden valvontajakson, joka ulottuu vuoteen 2011 asti. Tällä valvontajaksolla on verkkoliiketoiminnan sallittua tuottoa laskettaessa mukana myös kuluttajien kokemat keskeytykset. Lisäksi yleisen taloudellisen tilanteen heikkeneminen tulee kaventamaan verkkoyhtiön taloudellista liikkumavaraa korkotason ja rakennuskustannusindeksin laskun seurauksena. Kun Keravan Energia yhtiöiden jakelualue on valtakunnallisesti merkittävimpiä kasvualueita, tulee tämän kasvun tekninen ja taloudellinen hallinta olemaan tärkein huomion kohde lähivuosina

8 Tuotantoliiketoiminta Tuotantoliiketoiminta vastaa sähkön ja lämmön tuotannosta sekä kaukolämmön ja maakaasun jakelusta. Keravan Energia Oy toimitti kertomusvuonna toimialueellaan Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa ympäristöystävällistä kaukolämpöä ja teollisuuden prosessihöyryä yhteensä 363,3. Edellisvuoteen nähden myynti väheni 2,5 % leudon talven takia. Vuoden 2008 keskilämpötila oli 7,0 C, mikä on 2,6 C keskimääräistä normaalivuotta korkeampi. Sähkön ja kaukolämmön tuotanto Lämmön kokonaishankinta oli 395,4 GWh, joka tuotettiin täysimääräisesti omissa tuotantolaitoksissa. Sähkön markkinatilanteesta johtuen omien voimalaitosten tuotanto oli edellisvuotta huomattavasti suurempi. Sähköä tuotettiin kolmessa lämmitysvoimalaitoksessa yhteensä 41,9 GWh, mikä vastaa 10,4 % konsernin osuutta koko sähkönhankinnasta. Teollisuuden prosessilämpöä ja höyryä toimitettiin 66,5 GWh. Paikallisen energiantuotannon polttoaineista maakaasun osuus oli 75,6 %. Keravalla kiinteiden polttoaineiden osuus energian tuotannossa oli 23,3 %. Ylikeravan lämpökeskuksella käytettiin polttoaineena metsä- ja kantohaketta. Karkkilassa kiinteän polttoaineen osuus oli 74,7 % kaukolämmön tuotannosta. Sateisen kesän takia koettiin jo toinen huono turpeen tuotantovuosi peräkkäin. Tämän johdosta turpeen saatavuudessa oli rajoituksia ja turpeen laatu ajoittain huono. Puupolttoaineiden käyttöä lisäämällä onnistuttiin kuitenkin vajaus turvetoimituksissa paikkaamaan. Maakaasun ja kiinteiden polttoaineiden hankin- tahinnan nousun johdosta kaukolämmön ja maakaasun myyntitariffeja jouduttiin korottamaan polttoaineiden hankintakustannusten nousun johdosta. Kaukolämmön ja maakaasun myyntihinnat säilyivät kuitenkin edelleen kilpailukykyisinä kiinteistökohtaiseen öljylämmitykseen verrattuna. Päästökaupan vaikutus energian tuotannossa näkyi toimintavuoden aikana puupolttoaineiden käytön lisääntymisenä Ylikeravan lämpökeskuksella.uuden päästökauppajakson ollessa vasta alullaan päästöoikeuksien hintakehitys oli maltillinen. Kaukolämpöverkko Rakennustoiminta jatkui kaikilla kaukolämmön toimintaalueilla vilkkaana. Uusia kiinteistöjä liitettiin kaukolämpöön yhteensä 68 kpl. Kaukolämmitettävä rakennustilavuus Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa oli kertomusvuoden päättyessä yhteensä 8,4 milj. rak-m 3. Kaukolämpöjohtoja rakennettiin kertomusvuoden aikana yhteensä 9220 m. Tästä määrästä vaurioiden ja perusparannusten takia verkkoa uusittiin 1002 m. Maakaasun jakelu Maakaasun suoramyynti teollisuudelle sekä Sorsakorven ja Levonmäen asuntoalueiden kiinteistöjen lämmitykseen oli kertomusvuonna 16,2 GWh. Maakaasuasiakkaiden lukumäärä vuoden lopussa oli 179. Merkittävät investoinnit ja kehityshankkeet Energian tuotannon ja kaukolämpöverkkojen kaukokäyttö- ja valvontajärjestelmä uusittiin ja otettiin käyttöön. Savion voimalaitoksen uusittu Matti Kouhio Voimalaitoksen kaukolämmönsiirtojohtoa DN500 tehdään Kerca-logistiikka alueella. Samaan kaivantoon sijoitetaan voimalaitoksen sähkösyöttökaapelit, jotka liitetään Alikeravan ja Savion muuntoasemiin. Alikeravan biovoimalaitoksen peruskiven muuraustilaisuus laitosautomaatiojärjestelmä otettiin käyttöön. Alikeravan voimalaitoksen laitosautomaatiojärjestelmä uusittiin. Nikkilän voimalaitoksen rakennuksen saneeraus saatiin valmiiksi. Rakennukseen sijoittuu mm. yhtiön pienimuotoinen sähkömuseo ja henkilökunnan harrastetoimintoja. Keravan kaukolämpöverkon osalta merkittävimmät investoinnit liittyivät voimalaitoksen rakentamiseen. Lämmönsiirtojohtoja rakennettiin Saviolla, Kannistossa ja Myllynummella yhteensä 2734 m. Merkittävimpiä uusia liittyjiä olivat mm. Keravan Taival Oy (Rautian kiinteistö) sekä As Oy Keravan Primadonna. Sipoossa kaukolämpörakentamisen painopiste oli Söderkullassa, missä kaukolämpöverkkoa laajennettiin Söderkullan uudelle yläasteelle ja Sipoon Areenalle. Karkkilan kaukolämpöverkkoa laajennettiin pääasiassa rakentamalla uusia liittymähaaroja olemassa olevaan runkoverkkoon. Merkittävim- piä uusia liittyjiä olivat mm. Atrian tehdas ja Hopeakodit Oy:n palvelu- ja seniorivuokratalot. Huhdintien lämpökeskuksen öljysäiliöt varustettiin vuotoaltailla sekä laitosalue kunnostettiin ja aidattiin. Biovoimalaitoksen rakennustyöt alkoivat Keravan Lämpövoima Oy:n biovoimalaitoksen maanrakennus- ja perustustyöt käynnistettiin tammikuussa. Kattilarakennuksen pystytys voimalaitostontilla alkoi huhtikuussa. Kattilan osalta asennustyöt käynnistyivät syyskuussa. Polttoaineiden käsittelyjärjestelmän konepajavalmistus alkoi keväällä ja asennustyöt voimalaitostontilla joulukuun alussa. Turbiinin konepajavalmistus Saksassa ja Tsekissä alkoi keväällä. Voimalaitos käyttää kotimaisia polttoaineita (turve, metsähake, ruokohelpi, jne). Voimalaitoksen tarvitseman turpeen toimittamisesta allekirjoitettiin toimitussopimus VAPO Oy:n kanssa. Voimalaitoksen sähköteho on 21 MW ja lämpöteho 50 MW. Sähkön ja kaukolämmön lisäksi voimalaitos toimittaa myös prosessilämpöä teollisuudelle. Voimalaitos tulee tuottamaan n. 3/4 Keravalla tarvittavasta kaukolämmöstä ja n. 1/4 Keravan Energia Oy:n hankkimasta sähköstä. Hankeaikataulun mukaisesti voimalaitos valmistuu tuotannolliseen käyttöön joulukuussa Voimalaitoksen höyrykattilan toimittaa suomalainen Metso Power ja polttoainelaitteiston suomalainen Formia Vesme Oy. Voimalaitoksen höyryturbiinin toimittaa saksalainen MAN Turbo AG. Keravan Energia Oy vastaa rakennettavan voimalaitoksen tarvitsemista käyttö- ja käynnissäpitopalveluista, minkä johdosta käyttö- ja kunnossapito-organisaatiota vahvistettiin rekrytoimalla seitsemän uutta laitosmiestä. Voimalaitoksen käyttöönottoon on varauduttu myös henkilökunnan koulutuksella. Kauko- ja prosessilämmön hankinta 2008 yhteensä 395 GWh Kiinteän polttoaineen kattilat 23% Maakaasukattilat 50% Kaasuturbiini- ja kaasumoottorivoimalaitokset 25% Raskas- ja kevytöljykattilat 2% Osto Vantaan Energia Oy:ltä 0% Biokaasu 0% 14 15

9 Tulevaisuuden näkymät Taloudellisen taantuman johdosta talonrakennustoiminnan ennustetaan hiljentyvän, joten kaukolämmön asiakasmäärän ennustetaan kasvavan maltillisesti. Lämmön tuotantokapasiteettia on kaikissa kaukolämpöverkoissa Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa toistaiseksi riittävästi kattamaan kaukolämpöön liitettyjen kiinteistöjen lämmitystehon tarve myös peruskuorman tuotantolaitoksen häiriötilanteessa. Uuden voimalaitoksen valmistuttua lämmön tuotantokapasiteetti Keravalla kasvaa merkittävästi. Voimalaitos korvaa pääasiassa maakaasun käyttöä nykyisillä tuotantolaitoksilla. Nykyiset tuotantolaitokset jäävät edelleen käyttöön toimien tulevaisuudessa kaukolämmön tarpeen huippu- ja varalaitoksina. Myös Ylikeravan kiinteän polttoaineen kattilan tuotannon määrä tulee vähenemään voimalaitoksen käynnistyttyä. Kaukolämmön tuotantokapasiteetti Söderkullan kaukolämpöverkossa on käymässä riittämättömäksi. Etelä-Sipoon kaukolämmitystoiminnan kehittämissuunnitelmien keskeisenä tutkimuskohteena on kiinteitä polttoaineita käyttävän kattilalaitoksen rakentaminen. Sipoon Bastukärriin sijoittuvan logistiikka-alueen rakennustöiden odotetaan käynnistyvän lähiaikoina. Alueelle on suunniteltu rakennettavan kaukolämpöverkko ja lämpökeskus. Energian tuotannon polttoaineena tulee olemaan joko maakaasu tai kiinteät polttoaineet. Kaukolämmityksen kasvun Karkkilassa ennustetaan jatkuvan vilkkaana. Markkinoinnin kohderyhmänä on Alikeravan biovoimalaitoksen rakennustyömaa joulukuussa erityisesti keskustan taajama-alueella sijaitsevat öljylämmitteiset kiinteistöt sekä Karkkilaan rakentuvat uudet teollisuusalueet. Keravan Energia on mukana Fennovoiman uudessa ydinvoimalaitoshankkeessa, jonka periaatepäätöksen lupahakemus on jätetty valtioneuvostolle tammikuussa Tuulivoiman osuutta yhtiön sähköntuotannossa lisätään osallistumalla uusiin kehitteillä oleviin tuulivoimahankkeisiin. Energian tuotannossa valmistaudutaan Kioto 2-päästökauppajakson (vuodet ) päästökiintiöiden alkujakoon sekä kaupankäyntiin CO2-päästöoikeuksilla. Kaupankäynnin instrumentteja ovat CO2-pörssin ohella JI- (Joint Implementation) ja CDM- (Clean Development Mechanism) menettelyjen mukaisiin hankkeisiin osallistuminen. K onsernipalvelut Konsernipalvelut vastaa talous- hallinto- ja henkilöstöasioiden hoidosta sekä palvelee asiakkaita laskutusasioissa, puhelinvaihteessa sekä kassapalveluilla. Panostamme asiakaspalveluun Alamme asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan olemme olleet kärkipäässä jo usean vuoden ajan. Vuonna 2008 otimme käyttöön uuden sanomaliikenteen, jonka avulla voimme lähettää ja vastaanottaa tietoja energiayhtiöiden välillä nopeasti. Henkilöstön osaamisesta huolehditaan Toimihenkilöiden työehtosopimus tuutettu), Harri Kenttä (työntekijöiden valtuutettu), Päivi Koskimies (toimihenkilöiden varavaltuutettu), Tapio Rantti (asiamies), Jukka-Pekka Koponen (asiamies) ja Reijo Anttila (työnantajan nimeämä edustaja). Toimihenkilöiden palkkausjärjestelmä uusittiin työnvaativuuden mukaiseen järjestelmään perustuvaksi. Uuden työehtosopimuksen mukaiset toimihenkilöiden henkilökohtaisen palkanosan määräytymisperusteet valmisteltiin käyttöönotettavaksi vuoden 2009 helmikuun alusta. Raili Niemenmaa Konsernin henkilöstön kokonaismäärä oli yhteensä 107 (111). Toimihenkilöiden osuus oli 57 (57) ja työntekijöiden osuus 50 (54). Henkilöstöstä osa-aikaisia oli 5 (5) ja määräaikaisia 12 (17). Osaavaan henkilöstöön panostetaan, joten määräaikaisiin sisältyy seitsemän oppisopimuksella sähkölaitosasentajaksi opiskelevaa. Henkilöstön koulutukseen käytettiin vuoden aikana yhteensä 236 (422) työpäivää. Konsernistrategiaa ja liiketoimintasuunnitelmia käsiteltiin laajasti omilla liikealueittain järjestetyillä strategiapäivillä. Konsernissa on käytössä kehityskeskustelukäytäntö sekä tulospalkkausjärjestelmä. Työterveys ja työsuojelu Konsernin työterveyspalvelut hankittiin kertomusvuonna edelleen Keravan Lääkärikeskukselta ja Porvoon Työterveysasemalta. Konsernin työsuojelupäällikkönä toimi Erkki Hult ja työsuojelutoimikuntaan kuuluivat Mona Sainio (toimihenkilöiden val- Luottamushenkilöt Vuonna 2008 konsernin luottamushenkilöinä toimivat Sulevi Huikko, Marko Reinikainen 11.5 saakka ja Jani Riuttaluoto 12.5 alkaen, Mona Sainio, Esko Virtanen ja Joni Yli-Villamo. Harrastus- ja virkistystoiminta Vuonna 2008 panostettiin erityisesti henkilökunnan liikuntaan. Kuntotestit tehtiin maaliskuussa, josta lähti kuntokampanja käyntiin. Toukokuussa tutustuttiin erilaisiin ulkoliikuntalajeihin Keravan urheilukentällä. Marras- joulukuussa kokeilimme venytystä ja kuntonyrkkeilyn saloja sekä luentoa ravinnosta. Syyskuussa vaihdettiin vapaalle ja vietimme iltaa Norrkullalandetissa, jossa kisailimme erilaisten lajien merkeissä. Lopuksi saunoimme ja uimme meressä sekä lilluimme paljussa. Pikkujoulua vietettiin uudessa Suomen Las Vegasissa eli Flamingossa Vantaalla

10 Hallitus Keravan Energia Oy:n ja Etelä-Suomen Energia Oy:n hallitus 2008 Vasemmalta: Osmo Kähkönen, Ari Heikkinen, Kalervo Nieminen (pj), Aila Lehtinen, Lauri Saloriutta, Marja- Liisa Nykänen, Pertti Sorsa (vpj.), Helena Jokinen, Bengt Wiik (tj), Erkki Hult, Anette Aalto ja Jussi Lehto. Johtoryhmä Keravan Energia Oy:n johtoryhmä Vas. Matti Kouhio (johtaja, tuotantoliiketoiminta), Lars Horn (kehitysjohtaja), Paavo Kainulainen (johtaja, energialiiketoiminta), Raili Niemenmaa (talousjohtaja), Osmo Auvinen (johtaja, verkkoliiketoiminta) ja Jussi Lehto (pj., toimitusjohtaja). Kuvasta puuttuu: Sami Kotimäki (käyttöpäällikkö, tuotantoliiketoiminta). Hallintoneuvosto 2008 Tuula Lind (pj.), Osmo Suni (vpj.), Riitta Ahola, Irmeli Heiniö, Jukka Hjelm, Teemu Kakkuri, Ari Kinnunen, Jorma Koivula, Tarja Lehti, Kari Leisma, Kaj Lindqvist, Matti Nieminen, Pauli Saarinen, Satu Salmela-Vierisalo, Erik Sartorisio, Risto Sintonen, Jukka Turunen ja Elise Väyrynen. Tilintarkastajat Rainer Niemi, KHT ja Matti Kalliolahti KHT

11 Polttoaineiden käyttö 494 GWh Maakaasu 76% Biokaasu 0% Kivihiili 0% Muu KPA 0% Kevyt polttoöljy 0% Energian tuotanto 437 GWh Kaukolämpö Kerava 58% Lämmön hankinta 395 GWh Kiinteän polttoaineen kattilat 23% Osto Vantaan Energia Oy:ltä 0% Biokaasu 0% Turve 5% Raskas polttoöljy 2% Maakaasukattilat 50% Puhdas puu 17% Kaukolämpö Sipoo 11% Prosessilämpö Sipoo 6% Sähkö Kerava 7% Prosessilämpö Kerava 10% Kaukolämpö Karkkila 5% Sähkö Sipoo 3% Kaasuturbiini- ja kaasumoottorivoimalaitokset 26% Raskas- ja kevytöljykattilat 2% Sähkön hankinnan polttoaineet 403 GWh Muut fossiiliset 44,9% Turve 4,4% Ydinvoima 26,5% Uusiutuvat yhteensä 24,2% Sähkön ja lämmön oman tuotannon ominaispäästöt CO g/kwh NO x 429 mg/kwh SO mg/kwh Hiukkaset 18 mg/kwh Sähkön hankinnasta aiheutuneet hiilidioksidipäästöt ja käytetty ydinpolttoaine CO 2 Käytetty ydinpolttoaine Toiminnassa syntyneet jätteet TAVANOMAISET JÄTTEET Lento- ja pohjatuhka Kattilan pesuvesi Rakennusjäte Kuivajäte Paperi Metalliromu Biojäte Pakkauspahvi Sähkö- ja elektroniikkaromu YHTEENSÄ Energian tuotanto (GWh) ja sen päästöt tuotettua energiayksikköä kohti (g/mwh, CO2 kg/mwh) g/kwh 0,5 mg/kwh 1 394,0 t 154,0 t 44,8 t 26,0 t 8,5 t 44,3 t 5,3 t 1,9 t 0,4 t t ONGELMAJÄTTEET Pilaantuneet maa-ainekset 31,0 t Öljyinen vesi 4,4 t Jäteöljy 2,4 t Sähkö- ja elektroniikkaromu 1,0 t Loisteputket ja elohopealamput 656 kg Öljytuhka 539 kg Kiinteät öljyiset jätteet 389 kg Akut 98 kg YHTEENSÄ 40,5 t CO 2 NO x SO 2 Hiukkaset Tuotanto Sähkön myynti asiakasryhmittäin Asuinhuoneistot ja kiinteistöt 57% Kaukolämmön myyntitulot asiakasryhmittäin Teollisuus 30% Julkiset rakennukset 13% Kerrostalot 35% Sähkön myyntitulot tuotteittain / Kerava Kotitaloussähkö 56% Pientalot 3% Liikerakennukset 12% Tilapäissähkö 1% Tilapäiskauppa 1% Jalostus 8% Maatalous 2% Julkinen kulutus 14% Rivitalot 7% Palvelu 18% Aikasähkö 20% Suurkäyttäjäsähkö 10% Tehosähkö 13% Sähkön myyntitulot tuotteittain / Sipoo Aikasähkö 47% Tehosähkö 6% Suurkäyttäjäsähkö 7% Tilapäissähkö 0% Kotitaloussähkö 40% Kaukolämpöenergian myynti Sähkön hankinta kuukausittain 2008 Sähkön hankinta ja huipputeho MWh Kerava Sipoo Karkkila Markkinasähkön osto 58,8% Voimalaitososuussähkö 30,3% Oma tuotanto Alikeravan, Savion ja Nikkilän voimalaitokset 10,4% Tuulisähkö 0,5% Tilapäiskaupat 0% Oma tuotanto Osto Huipputeho MW

12 Turbulens på energimarknaden Utmaningar i omvärlden och snabba förändringar i omständigheterna För energibranschen blev 2008 ett år som man länge kommer att minnas. De häftiga och oförutsägbara förändringarna på marknaden gjorde det allt svårare att planera verksamheten och förutse omständigheterna. Året började och slutade med ovanligt varma vinterperioder. Det här var redan tredje året i rad med varma vintrar, vilket gjorde det ytterst svårt att beräkna energiförbrukningen. Näten, systemen och kapaciteten planeras fortfarande så att driftsäkerheten och energitillgången är tryggad under alla förhållanden, men det medför betydande ekonomiska utmaningar för energibolagen när man gång på gång stannar långt under dessa dimensioneringssituationer. På våren började bränslepriserna stiga kraftigt i takt med världsmarknadspriset på råolja, vilket ledde till högre elmarknadspriser. När man till denna ekvation lägger prishöjningen på utsläppsrätter, var följden att elmarknadspriset i Finland under sommaren var tre gånger så högt som vi varit vana vid. I början av året började det redan ryktas om att Finlands största torvproducent har problem med torvproduktionen och under sommaren bekräftades detta. På grund av detta tvingades flera kraftverk stoppa produktionen på obestämd tid. Detta medförde ett produktionsbortfall även i Kervo Energi-bolagens elanskaffningskapacitet. Händelserna under årets slut som ledde till en global recession förstärkte det faktum att 2008 blev ett svårt år för hela energibranschen och för Kervo Energi-bolagen. På grund av de ovannämnda omständigheterna nåddes inte målen för Kervo Energi-koncernens ekonomi. Koncernens ekonomi belastades särskilt av att priset på naturgas steg under hela året och att priserna på fasta bränslen (torv och träflis) började stiga kraftigt mot slutet av året. Under året blev det nödvändigt att höja priserna inom både el- och fjärrvärmeförsäljningen. Prishöjningens inverkan för våra kunder lindras dock av att det år 2008 var över fem år sedan den senaste prisjusteringen och att priserna även efter höjningen fortfarande är bland de lägsta i landet, helt i enlighet med vårt kundlöfte. Utveckling av verksamheten och satsningar på planmässighet och uppföljning Marknadens och omvärldens utveckling accentuerade ytterligare betydelsen av Kervo Energi-koncernens huvudmålsättning. Vi måste öka vår egen elproduktionskapacitet för att bättre kunna skydda våra kunder mot störningar på marknaden genom ökad självförsörjningsgrad inom produktionen. Under 2008 satsade koncernen stort på det här. Biokraftverksprojektet i Kervo fortskred planenligt, man startade flera nya utredningar av vindkraftsprojekt, satsade på kärnkraftsprojekt och förbättrade de framtida förutsättningarna för kraftvärmeproduktion som ett led i nätplaneringen. Inom styrningen och utvecklingen av verksamheten fortsatte Kervo Energi-koncernen under 2008 att fokusera på kunden och kundernas faktiska behov. Inom utvecklingen av verksamheten låg tyngdpunkten fortsättningsvis på att förbättra kundservicens kvalitet med hänsyn till osäkerhetsfaktorerna och utmaningarna i branschen. Under 2008 och särskilt vid förberedelserna för 2009 satsade man inom koncernen kraftigt på att förbättra distributionsnätens kvalitet och säkerhet. Man förnyade elnätets driftsinformationssystem, förbättrade dokumentationen och inledde underhållsprogram. Omsorg om miljön i verksamheten är en hörnsten i Kervo Energi-koncernens värderingar. Klimatförändringens utmaningar, minimering av miljöeffekterna, säker verksamhet och anpassning till stads- och regionbilden är frågor som man aktivt söker nya lösningar på. Vid planeringen av verksamheten gjorde man miljöfrågorna till en klart integrerad del av den övriga verksamheten och formulerade verkliga och konkreta mål som utgångspunkt för planeringen. Man förankrade omsorgen om miljön hos koncernens hela personal och satsade på den t.ex. genom att sköta verksamhetsställena och byggarbetsplatserna bättre och hålla dem snyggare. Biokraftverket som uppförs vid Lahtis motorväg var det klart största investeringsobjektet under 2008 och koncernen satsade kraftigt på det. Startskottet gick för kraftverksbygget, byggandet av ledningar för fjärrvärme och processånga samt elförbindelser var centrala projekt, man rekryterade driftspersonal och förhandlade om framtida bränsleavtal. Projektet fortskrider enligt tidsplanen och kraftverket tas i kommersiell drift i december Koncernekonomins utveckling De svåra marknadsförhållandena ansträngde Kervo Energi-koncernens ekonomi under verksamhetsåret Koncernen omsatte 44,9 miljoner euro (41,2 miljoner euro 2007) och resultatet före bokslutsdispositioner var 1,5 miljoner euro (1,5 miljoner euro 2007). Bidragande orsaker till den ökade omsättningen var framgångsrik elförsäljning och ett ökat antal nya anslutningar i de huvudsakliga verksamhetsområdena samt prisjusteringarna. Rörelsekostnaderna ökade med 4,3 miljoner euro Ökningen berodde till största delen på kraftigt höjda kostnader för el- och bränsleanskaffning. Kraftverksprojektet finansierades med lån så att det främmande kapitalet år 2008 steg med 12,5 miljoner euro. Koncernens soliditet och likviditet är fortfarande hyfsade och möjliggör satsningar på tillväxt. Lönsamhetssiffrorna belastas dock hårt av prishöjningar på energi, bränslen och material som är viktiga för verksamheten. De viktigaste investeringarna under 2008 hänförde sig till kraftverksprojektet och byggande av ledningar för fjärrvärme och processånga samt elnätsförbindelser. Investeringarna uppgick totalt till 16,3 miljoner euro (6,5 miljoner euro 2007). Under 2008 satsade man kraftigt på att utveckla den ekonomiska planeringen och uppföljningen. Man uppdaterade verksamhetsmodellen och organisationen enligt den och inom personalutvecklingen betonade man målen samt planeringen och uppföljningen av åtgärder som syftar till att uppnå dem. Vid planeringen för 2009 delades affärsområdena upp i separata ekonomiska helheter för att skapa större klarhet i planeringen och uppföljningen. En business controller-grupp inrättades i koncernen. Energianskaffning och investeringsverksamhet framtida framgångsfaktorer Inom Kervo Energi-koncernen fortsätter satsningarna på att höja självförsörjningsgraden inom energiproduktionen. Idrifttagningen av det egna kraftverket och uppdatering av styrningen av hela den egna produktionen är ett klart fokusområde Koncernen köper fortsättningsvis en betydande del av elen på marknaden, och därför är elanskaffning, säkrande av elanskaffningen och riskhantering även i framtiden hörnstenar i Kervo Energi-koncernens ekonomi i en situation där marknadsförändringarna har blivit betydligt snabbare och svårare att förutse. I början av 2009 inkorporerades sydvästra delen av Sibbo kommun med Helsingfors stad. Kervo Energi-koncernen är fortfarande elleverantör och eldistributör i området. Helsingfors stad planerar en stor tillväxt i området. Under 2009 förbereder sig koncernen på de investeringar som utvecklingen av området förutsätter och inleder ett nära samarbete med Helsingfors stads stadsplanering och planläggning. Att utveckla och fortlöpande förbättra verksamheten är en klar och konkret del av koncernens strategi. De konkreta projekt som pågår eller ska inledas handlar huvudsakligen om att utveckla investerings- och anskaffningsverksamheten, förbättra den ekonomiska planmässigheten och rapporteringen, förnya verksamhetsmodellerna och processerna samt modernisera systemen. De viktigaste osäkerhetsfaktorerna i framtiden hänger fortsättningsvis samman med branschregleringen, där tidsspannet inte motsvarar investeringarnas livslängd. Osäkerheten ökas betydligt av det allmänna ekonomiska läget, som gör att fluktuationerna i bränslepriserna och elmarknadspriset är ytterst svåra att förutse. Reaktionstiden har blivit kortare och kundernas förtroende för energibranschen har med fog försämrats. I en situation som denna accentueras betydelsen av en kunnig personal som modigt tar itu med problemen. Trots det hårda tryck som den här förändringssituationen inneburit har vår personal agerat föredömligt och med en bra inställning. För det vill vi uttrycka vårt varma tack. För 2009 väntas bättre omsättning och resultat än för Taxorna för energiförsäljning och energiöverföring och övriga energitjänster kommer fortsättningsvis att vara förmånliga. Turbulensen på energimarknaden och klimatförändringen har gjort det allt mer krävande att uppfylla kundlöftena. De här löftena är ändå en hörnsten i Kervo Energi-koncernens verksamhet och grunden för dess existens. Kervo Energi-koncernen finns till för sina kunder och därmed är det hela koncernpersonalens uppgift att betjäna kunden och vidta alla ekonomiskt försvarbara åtgärder för att tillförsäkra alla kunder förmånliga energitjänster med minimerad inverkan på vår livsmiljö. Jussi Lehto Verkställande direktör Energy markets in upheaval Challenging business environment and rapidly changing conditions In the energy sector, the year 2008 was one for the history books. As the markets underwent a series of sharp and unforeseeable fluctuations, proactive business planning became more and more of a challenge. Meanwhile, an unseasonably warm winter for the third year running chipped away at the reliability of energy consumption estimates. Networks, systems and capacity are designed on the premise of no compromises in the operational reliability and availability of power under any circumstances, yet power companies come up against significant financial challenges when time and again, reality falls far from design specifications. Fuel prices in the spring followed the world market prices of crude oil up a sharp incline, which resulted in an increase in the market price of electricity. Add to this equation a rise in the price of emission rights and by summer, the market price of electricity in Finland had tripled. Rumblings that Finland s largest peat producer was experiencing production difficulties were first heard in the early part of the year and confirmation to these rumours was received during the summer. As a consequence, several power plants were forced to ramp down production indefinitely, cutting an element of electricity generation from Kerava Energy Group s procurement capacity. The events of the final months of the year, leading to entire global economy s slide into recession, clinched the fact: the year 2008 was an arduous one for the entire energy sector, Kerava Energy Group included. The financial performance of Kerava Energy Group fell short of target in 2008 owing to the conditions described above. The Group s finances were particularly eroded by the steadily climbing price of natural gas and by the sharp incline in the prices of solid fuels peat and woodchips seen towards the end of the year. The sales prices of both electricity and district heat had to be raised during the year under review. The impact of these increases on our customers is nonetheless assuaged by the fact that the price adjustment in 2008 was the first in more than five years, and even after the adjustment, our prices remain among the most economical in Finland, in keeping with our customer promise. Business development: focus on systematic approach and monitoring Market and business environment trends again reaffirmed the importance of the principal aim of Kerava Energy Group: to increase our own electricity generation capacity so as to allow us to protect our customers from market disruptions through self-sufficient production. This aim was the focus of much of our efforts in 2008 as well. Construction of the biofuel power plant in Kerava progressed to plan, several wind power studies were launched, resources allocated to nuclear power projects and the operational framework for combined heat and electricity generation improved as a part of network planning. In the area of operations management and development, Kerava Energy Group retained its focus on customers and their actual needs. The focal area in improving our operations also remained to enhance the standard of our customer service while also making allowance for the uncertainties and challenges facing the industry. The Group was heaving invested in upgrading the quality and availability of distribution networks throughout 2008, and especially when preparing for The power grid operational information system was replaced, documentation upgraded and maintenance programmes launched in the course of the year under review. Catering for the environment in operations is the linchpin of Kerava Energy Group s values. The challenges presented by climate change, minimisation of adverse environmental impacts, the safety of operations and regard for the environment in terms of cityscape and regional image are concerns which the Group constantly strives to address in new and innovative ways. Environmental concerns have been integrated into all operations already at the planning stage and all planning starts out with identifying actual and concrete goals. Environmental friendliness has been cascaded down to our entire workforce and finds expression even in our attention to matters such as greater care and neatness at our worksites and offices. The biofuel power plant rising along Lahti Highway was by far the most significant investment undertaking in Construction of the plant proper began, the provision of district heat, process steam and electrical connections was a priority, operating personnel were recruited and fuel agreements negotiated for the years to come. The project is proceeding according to plan and commercial operation of the plant will commence in December Group financial performance The financial performance of Kerava Energy Group was hampered in the 2008 financial year by a difficult market environment. Group net sales came to EUR 44,9 million (EUR 41.2m in 2007) and profit before appropriations was EUR 1.5 million (EUR 1.5m in 2007). The rise in net sales is attributable to successful electricity sales and to new subscribers won and price adjustments implemented in our main operating areas. Operating costs increased by EUR 4,3 million in 2008, mostly due to the sharp rise in electricity and fuel procurement costs. External financing obtained for the power plant project resulted in liabilities increasing by EUR 12,5 million in The Group s equity ratio and liquidity remain fair and permit higher investment, yet performance will be severely eroded by the rising costs of energy, fuels and other materials vital to operations. The most significant investments in 2008 concerned the power plant project and the construction of the district heat, process heat and electrical connections required for the plant. All told, investments came to EUR 16,3 million (EUR 6.5m in 2007). Financial planning and monitoring was a sector of particular emphasis for the Group in The business model and requisite organisational structure was updated while in human resources development, the spotlight was on setting targets and on the planning and follow-up of measures in service of the achievement of the targets. When drafting the plans for 2008, the Group s businesses were differentiated into distinct financial entities in the interests of clearer planning and monitoring. A business controller team was set up within the Group. Energy procurement and investing activities the keys to future success Kerava Energy Group will continue to focus on achieving greater energy supply self-sufficiency. Emphasis in 2009 will be given to bringing our own power plant online and updating energy production management in respect of own production. As a significant proportion of electricity will continue to be sourced from the market, procurement and its hedging along with risk management will remain the cornerstones of the Kerava Energy Group s financial management policy in a business environment of increasingly fast market changes and ever lesser predictability. The south-westernmost tip of the municipality of Sipoo was annexed to the City of Helsinki at the beginning of Kerava Energy Group continues to operate electricity sales and distribution in this area for which the City of Helsinki has ambitious development plans. The year 2009 will see preparation for the investments necessitated by such development and the launch of close cooperation with the Helsinki City Planning Department. The development and ongoing improvement of operations are a definite and tangible element of the Group s strategy. Concrete projects already underway and waiting to be launched mainly involve developing investment and procurement operations and adopting an even more systematic approach to financial management and reporting, revising policies and processes, and upgrading systems. The key question marks in the future continue to concern industry regulation, where the time span employed is inconsistent with the useful life of investments. The overall economic climate, resulting in highly unpredictable fluctuations in the market prices of fuels and electricity, further exacerbates this uncertainty. The time available for responding to changes has grown shorter and the customer base s trust in the energy sector has understandably deteriorated. The value of a skilled workforce not afraid to tackle tough problems is highlighted in an environment of this kind. Despite the intense pressures arising from these turbulent circumstances, our employees have given us consistently outstanding performance, and for this we offer them our heartfelt thanks. Net sales and earnings development in 2009 is anticipated to show an improvement from the levels of Energy sales, energy transmission tariffs and other energy services will be kept affordable also in the years to come. Climate change and turbulence in the energy market have made keeping our customer promises more and more of a challenge. These promises are nonetheless the cornerstone and raison d être of the Kerava Energy Group. The Group exists for its customers, and the mission of all our employees is thus to serve the customer and take all economically viable action to ensure that all our customers have access to affordable energy services with as few as possible adverse impacts on our shared environment. Jussi Lehto Managing Director 22 23

13 Tervahaudankatu 6, Kerava Painojussit Oy

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17

Lisätiedot

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy Johanna Haverinen Keravan Energia on energiakonserni Keravan Energia -yhtiöt Keravan Energia Oy, emoyhtiö Keravan kaupunki 96,5 % Sipoon kunta 3,5 % Etelä-Suomen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Lähienergialiiton kevätkokous

Lähienergialiiton kevätkokous Lähienergialiiton kevätkokous 23.5.2017 Tarja Hellstén tarja.hellsten@vantaanenergia.fi 050 390 3300 Julkinen Vantaan Energia Oy TUOTAMME Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa ja Martinlaakson

Lisätiedot

Täyskäännös kotimaiseen

Täyskäännös kotimaiseen Täyskäännös kotimaiseen Kestäviä energiaratkaisuja muuttuviin tarpeisiin Paikallisena ja palvelevana energiayhtiönä olemme läsnä asiakkaidemme arjessa ja tarjoamme kestäviä ja monipuolisia energiaratkaisuja.

Lisätiedot

Vuosikertomus 2009 1

Vuosikertomus 2009 1 Vuosikertomus 2009 1 Keravan biovoimalaitos valmistui aikataulunsa mukaisesti ja kaupallinen käyttö aloitettiin joulukuussa. SISÄLTÖ Toiminta-ajatus ja strategiset valinnat.... 4 Toimitusjohtajan katsaus.............

Lisätiedot

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä 1 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2016

Keski-Suomen energiatase 2016 Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Vuosi- kertomus 2010

Vuosi- kertomus 2010 Vuosikertomus 2010 1 Keravan biovoimalaitoksen vihki käyttöön kauppaja teollisuuministeri Mauri Pekkarinen 2.3.2010. SISÄLTÖ Toiminta-ajatus ja strategiset valinnat.... 4 Toimitusjohtajan katsaus.............

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Exercise 1. (session: )

Exercise 1. (session: ) EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You

Lisätiedot

SISÄLTÖ. VD s översikt CEO s review

SISÄLTÖ. VD s översikt CEO s review KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT VUOSIKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 4 6 7 8 10 12 14 17 18 20 Toimitusjohtajan katsaus Toiminta-ajatus, strategiset valinnat ja avainluvut Toiminnan kehittäminen Yhteenveto toimintavuodesta

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Simpeleen Lämpö Oy. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2012

Sisällysluettelo. Simpeleen Lämpö Oy. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2012 Sisällysluettelo 1. Toimintavuosi 2012... 2 2. Omistussuhteet... 2 3. Yhtiön hallitus ja johto... 2 4. Toiminta-ajatus... 2 5. Laajenemisstrategia... 3 6. Tapahtumat tilikaudella... 4 7. Taksa... 5 8.

Lisätiedot

Katri Vala heating and cooling plant - Eco-efficient production of district heating and cooling

Katri Vala heating and cooling plant - Eco-efficient production of district heating and cooling Katri Vala heating and cooling plant - Eco-efficient production of district heating and cooling Marko Riipinen Helsingin Energia Aalto University District heating excursion 14.11.2012 Location of Katri

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1.-31.8.2018 Kymenlaakson Sähkö -konsernin sähkön myynti oli katsauskaudella 734 miljoonaa kilowattituntia ja jakelualueella käytettiin sähköä 883 miljoonaa kilowattituntia. Myynti kasvoi

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

2

2 1 2 3 4 5 Vuosi 2015 oli vuoden 2014 ohella Leppäkosken Sähkön sähkönjakelun kannalta toimitusvarmin kymmeneen vuoteen. Vakiokorvauksiin johtavia yli kahdentoista tunnin pituisia sähkökatkoja ei ollut

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Kotkan Energia energiamurroksen edelläkävijänä?

Kotkan Energia energiamurroksen edelläkävijänä? Kotka 2025: elinvoimainen kestävän kehityksen mallikaupunki. Merikeskus Vellamo 23.8.2018 Kotkan Energia energiamurroksen edelläkävijänä? Sami Markkanen Tekninen johtaja Kotkan Energia Oy Kotkan Energia

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Energia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari

Energia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari Energia-alan näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari 15.9.2017 Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa energia-alan muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Liiketoiminta edellä energiamurroksen kärkeen. Virtaa puhtaasti.

Liiketoiminta edellä energiamurroksen kärkeen. Virtaa puhtaasti. Liiketoiminta edellä energiamurroksen kärkeen Pori Energia kestävän kehityksen linjoilla ARVOT VISIO TOIMINTA-AJATUS Teemme työtä vastuullisesti, yhdessä toimien, asiakasta, työtä ja toisiamme arvostaen

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus. Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus

Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus. Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus 2013 Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus 1 2 SiSälTö 4 6 9 10 12 14 16 19 20 22 Toimitusjohtajan katsaus Toiminta-ajatus, strategiset valinnat ja avainluvut Toiminnan

Lisätiedot

Kestävä kehitys Fortumissa

Kestävä kehitys Fortumissa Kestävä kehitys Fortumissa Fortum For a cleaner world 2 3 Fortum luo arvoa Edistämme YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista (SDG) Tärkeimmät vaikutuksemme SDG-tavoitteisiin 4 Tekojamme vuonna

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio

Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan 20.11.2008 Kuopio Johtaja Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry Sähkömarkkinoiden uusi toimintamalli Sähkön hinta alenee. Elinkustannukset alenevat.

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy

Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy 01/04/2019 Footertext 2 PÄÄSTÖMARKKINAT GLOBAALISTI Lähde: International Carbon Action Partnership, emission trading worldwide

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

EDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ

EDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ EDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ Paavo Knaapi Jyväskylän Energia Oy 3.12.2010 www.jenergia.fi Sisältö Muutama sana Jyväskylän Energia yhtiöistä Kaukolämmityksen asema Suomessa Kaukolämmön tuotanto Jyväskylässä

Lisätiedot

Sisältö. Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT

Sisältö. Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI Sisältö 2 3 4 5 6 Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT TAUSTAA Keravan Energian

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI Energianeuvontailta 1 Energia-alan energiatehokkuusopimus Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energiatehokkuussopimukseen huhtikuussa 2008 Energian tuotanto, siirto ja

Lisätiedot

Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä

Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä Ilmansuojeluyhdistys syyskokous 23.11.2017 Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä Espoon kaukolämpö hiilineutraaliksi 2030 Ilkka Toijala / Head of Heating and Cooling, Finland / 23.11.2017 Kattava kaukolämpöverkko,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille

Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille Seppo Valkealahti Electrical Energy Engineering Tampere University seppo.valkealahti@tuni.fi 1 Energian kokonaisvaranto

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Rakennusten energiahuollon näkymiä Rakennusten energiahuollon näkymiä Peter Lund Aalto yliopisto Perustieteiden korkeakoulu peter.lund@aalto.fi Rakennusten energiaseminaari 2014 5.11.2014, Dipoli Hiilipäästöt kasvavat edelleen I. 20% väestöstä

Lisätiedot

POWEST OY. Omistusosuus 1000 keskimäärin Emoyhtiö

POWEST OY. Omistusosuus 1000 keskimäärin Emoyhtiö POWEST vuosikatsaus 2004 Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat tukevat sen osakkaiden voimantuotantoa ja energian hankintaa. Lisäksi Powest panostaa kehitystoimintaan, joka on teknisesti

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Dovre Group Oyj. Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja

Dovre Group Oyj. Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja Dovre Group Oyj Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja Dovre Group lyhyesti Kansainvälinen energiateollisuuden asiantuntijapalveluita tarjoava yritys Liikevaihto: 94,1 milj. euroa

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7 Kaukolämpöennuste vuodelle 2003 Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879 Sky-kansio 7/7 KAUKOLÄMPÖENNUSTE VUODELLE 2003 SISÄLTÖ: 1. TEKSTIOSA 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämpöjohdot... 1 1.3 Asiakkaat...

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen

Lisätiedot

Millä Tampere lämpiää?

Millä Tampere lämpiää? Millä Tampere lämpiää? Puuenergiaa päästöillä vai ilman UKK-instituutti 4.3.2013 Toimitusjohtaja Antti-Jussi Halminen Tampereen Energiantuotanto Oy Vahva alueellinen toimija Tampereen Sähkölaitos on vahvasti

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot