Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän"

Transkriptio

1 RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KY SKukkola/TNurmela/W-TNykänen/ RSovijärvi/OK/ Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän LAADUNHALLINTASUUNNITELMA Laadittu: Hyväksytty: Laadunvarmistustyöryhmässä Johtoryhmässä Yhteistyötoimikunnassa Yhtymähallituksessa Versio 1.0 / /Sirkka Kukkola, Tiina Nurmela, Wirva-Tuulia Nykänen, Riitta Sovijärvi

2 Sisältö 1 JOHDANTO TERVEYSKESKUSKUNTAYHTYMÄN LAADUNHALLINNAN STRATEGISET TAVOITTEET LAADUNHALLINNAN JOHTAMINEN LAADUNHALLINTA ON PROSESSIEN JOHTAMISTA ORGANISAATIO JA VASTUUHENKILÖT HENKILÖSTÖN OSALLISTUMINEN, PEREHDYTYS JA KOULUTUS TOIMINNASSA KÄYTETTÄVÄT LAADUNHALLINTA-ASIAKIRJAT LAATUPOIKKEAMIEN RAPORTOINTI ASIAKKAIDEN/POTILAIDEN JA HEIDÄN LÄHEISTENSÄ ROOLI LAADUN KEHITTÄMISESSÄ MENETTELYTAVAT ASIAKKAIDEN/POTILAIDEN HAVAITSEMIEN LAATUPOIKKEAMIEN KIRJAAMISESSA ASIAKKAIDEN/POTILAIDEN JA HEIDÄN OMAISTENSA INFORMOINTI YHTEISTYÖ LAADUNHALLINNASSA MUIDEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAYKSIKÖIDEN JA YHTEISTYÖTAHOJEN KANSSA... 8 LÄHTEET... 9

3 1 (9) 1 Johdanto Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut terveydenhuoltolain (1326/2010) 8 :n 4 momentin nojalla laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta asetuksen ( ). Suomen Kuntaliitto on julkaissut terveydenhuollon laatuoppaan (2011) edellä mainitun asetuksen toimeenpanon tueksi. Tämä Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän laadunhallintasuunnitelma pohjaa sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen, Kuntaliiton oppaaseen sekä kuntayhtymän laatupolitiikkaan ( ), sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelmaan (SHQS) ja laadun kehittämisen kirjallisiin periaatteisiin ja laadunhallinnan asiakirjoihin. Laadunhallinnalla tarkoitetaan toiminnan johtamista, suunnittelua, arviointia ja parantamista asetettujen laatutavoitteiden savuttamiseksi. Ne perustuvat terveyskeskuskuntayhtymän strategiaan ja kirjattuun laatupolitiikkaan. Laadunhallinta on luonteva osa jokapäiväistä työtä, jossa asiakaslähtöisyys on keskeisenä periaatteena. Organisoitu ja määrätietoinen laadunhallinta on keino saada aikaan pysyviä muutoksia terveyskeskuksen tuottamissa palveluissa. Se on pienten askelten jatkuvaa kehittämistyötä, jolla tavoitellaan säilyviä parempia laadullisia tuloksia ja toimintayksikön laajuista kulttuurimuutosta. Maailman Terveysjärjestön asiantuntijaryhmän laatimassa "Terveyttä kaikille vuoteen 2000" -ohjelman Suomen tavoiteasiakirjassa (1991) kehotetaan terveydenhuollon organisaatioita kiinnittämään huomiota toiminnan tuloksellisuuteen ja hoidon laatuun luvulla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat olleet mittavien haasteiden edessä. Laadunhallinnasta on tullut keskeinen toiminnan kehittämisen työväline. Se tarjoaa mahdollisuuden suunnata voimavarat parhaalla mahdollisella tavalla väestön terveyden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymässä aloitettiin systemaattinen laadunarviointi- ja kehittämistyö vuonna 1992, jolloin perustettiin myös laadunvarmistustyöryhmä ohjaamaan ja tukemaan laadunhallintaa. Kokonaistoiminnan laadun kehittämisessä on vuodesta 1999 hyödynnetty SHQS -laatuohjelmaa. Kuntayhtymän laatujärjestelmälle on myönnetty laaduntunnustus vuosina 2005, 2007 ja 2010.

4 2 (9) 2 Terveyskeskuskuntayhtymän laadunhallinnan strategiset tavoitteet Terveydenhuollon lainsäädäntö edellyttää, että toiminta on näyttöön ja hyviin hoito- ja kuntoutuskäytäntöihin perustuvaa, laadukasta ja turvallista. Terveydenhuollon toimintaa ohjaavat useat lait kuten perustuslaki 731/1999, kansanterveyslaki 1972, terveydenhuoltolaki 2011, laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992, ammattihenkilölaki 559/1994, potilasvahinkolaki 879/1998, henkilötietolaki 523/1999 ja julkisuuslaki 621/1999. Laatutyötä ohjaavat arvot Toiminnan arviointi- ja kehittämistyö perustuu kuntayhtymän kirjattuihin arvoihin: ihmisarvo - arvo jokaiselle terveys - terveys yksilölle ja ympäristölle, vastuu - vastuu kaikilla. Laatutyön toiminta-ajatus Terveyskeskus käyttää resurssit parhaalla mahdollisella tavalla, turvallisesti, korkeatasoisesti ja kustannustehokkaasti. Laatutyön visio vuoteen 2015 Asiakasta/potilasta hoidetaan terveyskeskuksessa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan hänen yksilölliset tarpeensa ja toiveensa huomioiden. Ammattitaitoinen henkilökunta toteuttaa ennaltaehkäisyn, varhaisen puutumisen, hoidon ja kuntoutuksen sujuvana prosessina ja turvallisesti soveltaen näyttöön ja hyviin hoitokäytäntöihin perustuvia ja vaikuttavia menetelmiä. Laatutyön tavoitteet 1. Laatu toteutetaan ja sitä kehitetään moniammatillisesti. Toiminnan perustana on käsitys asiakkaan/potilaan kokonaishoidosta, joka edellyttää monitieteistä lähestymistä. Kuntayhtymässä on vallalla kulttuuri, jossa kokonaistoiminnan laatua pidetään tärkeänä asiana. 2. Laadun kehittäminen on jokaisen työntekijän työhön kuuluvaa. Työntekijän oman työn arviointi on lähtökohta laatutyölle. Valinnat laadun kehittämiskohteista ja menetelmistä tehdään yksiköissä yhteistyössä koko henkilökunnan kanssa. Laadun valvonta ei saa jäädä pelkästään ulkopuolisen valvonnan varaan. 3. Laatutyö on järjestelmällistä, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Työlle on ominaista vaiheittainen eteneminen, jossa edellisen vaiheen tulokset ovat seuraavan vaiheen lähtökohtana.

5 3 (9) 3 Laadunhallinnan johtaminen 4. Laatutyö on jatkuvaa. 3.1 Laadunhallinta on prosessien johtamista Siinä arvioidaan ja parannetaan tekemisen tapaa jatkuvasti. Asiat pyritään ratkomaan ennakoivasti. Samalla myös pohditaan, voidaanko rakenteita tai toimintatapoja muuttaa, jotta laatu olisi entistä parempaa. 5. Asiakaslähtöisyys on laadun kehittämisen painopiste. Toiminnan tulee olla asiakkaasta/potilaasta lähtevää. Asiakas/potilas ja hänen läheisensä otetaan mukaan laatutyöhön. Asioita hoidetaan yhteisymmärryksessä heidän kanssaan. Asiakkaalle/potilaalle tulee antaa ymmärrettävällä tavalla tietoa hänen hoidostaan ja erityisesti lääkehoidosta. Mikäli asiakas/potilas haluaa, myös hänen omaiselleen tai läheiselleen annetaan tietoa. 6. Ensisijaiseksi tavoitteeksi asetetaan terveyshyödyn saavuttaminen. Tarkastellaan, mitä vaikutuksia saadaan aikaan potilaan terveydentilassa ja toimintakyvyssä. 7. Laadun käsitteeseen sisältyy myös kustannusvaikuttavuus. Tavoitteena on toiminta, joka on kustannusvaikutuksiltaan edullisinta. 8. Laatutyö edellyttää tilastointi- ja seurantajärjestelmää, jossa on yhteisesti sovitut mittarit. Tavoitteena on, että yhteenvetotiedot tuotetaan osana atk-pohjaista tilastointi- ja sairauskertomusjärjestelmää. Prosessien kehittäminen ja tiedonkulun parantaminen ovat osa laadunhallintaa. Niiden avulla voidaan hahmottaa annettavat palvelut kokonaisuutena ja vähentää toiminnassa havaittuja epäkohtia. Kuntayhtymän kuusi ydinprosessia on kuvattu ja niille on asetettu tavoitteet. Näitä ovat terveyden edistämisen, vastaanottotoiminnan, osastohoidon, työterveyshuollon, suun terveydenhuollon ja terveysvalvonnan ydinprosessi. Ydinprosessien hallinnointia varten on nimetty prosessin omistaja ja hänen tehtävänsä on määritelty kirjallisesti. Kun hoitoprosesseja kehitetään, tulee samalla miettiä, miten vaikutetaan annettavan hoidon laatuun. Erityisesti potilaan yhteydenotto, hoidon saatavuus, tulotilanne, hoitojakson aikana tapahtuva hoito ja kohtelu sekä tiedon jakaminen ovat tärkeitä kohtia varmistaa, että kaikki sujuu laadukkaasti. Hankittaessa palveluja ulkopuolisilta toimijoilta tulee arvioida, miten laadukasta palvelu on. Samalla tulee määritellä menettelytapa, jolla palvelun laatu varmistetaan.

6 4 (9) 3.2 Organisaatio ja vastuuhenkilöt Yksikön työtapoja suunniteltaessa toimintatavan tulee olla sellainen, että laatunäkökohdat tulevat huomioon otetuksi. Toimintaan liittyvä ohjeistus on oltava selkeää, ajantasaista ja kaikkien saatavana. Laadun kannalta kriittisiä työvaiheita arvioidaan säännöllisesti SHQS - laatuohjelman kriteereihin perustuen. Kaikkien ammattiryhmien tietotaidon hyödyntäminen on tärkeää laadunhallinnassa. Terveyskeskuksen johtoryhmällä on vastuu laatutyön kokonaisuudesta ja toteutuksesta. Se vastaa suunnittelusta, seurannan järjestämisestä, toimintalinjoista ja resursseista. Kuntayhtymän suun terveydenhuollon osastonhoitaja tai muu johtoryhmän nimeämä henkilö toimii laatutyön koordinaattorina. Kokonaisvastuu toiminnan laadusta on johtajaylilääkärillä. Hänen vastuullaan on varmistaa, että laadunhallinta toteutuu yhdenmukaisesti koko organisaatiossa. Tulosalueiden esimiehet ja lähiesimiehet vastaavat yksiköidensä laatutyöstä. Heidän tehtävänä on varmistaa toiminnan sujuvuus, seuranta ja kehittäminen. Heidän vastuulla on varmistaa, että hoidossa ja muussa toiminnassa noudatetaan näyttöön perustuvia käytäntöjä ja että hoitolinjassa huomioidaan laatu yksikön sisällä sekä yksiköiden välisessä yhteistyössä. Kuntayhtymään on nimetty laadunhallinnan sisäiset auditoijat (sissit), jotka suorittavat käytännössä toiminnan arviointia ja laadun kehittämistä yhteistyössä toimipisteiden kanssa. Kuntayhtymässä toimii moniammatillinen laadunvarmistustyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii johtajaylilääkäri ja jäseninä siihen kuuluu lääketieteen, hoitotyön, taloushallinnon ja ympäristöterveydenhuollon edustajia. Kokouksiin osallistuvat myös kaikki sisäiset auditoijat. Suun terveydenhuollon osastonhoitaja tai muu johtoryhmän valitsema henkilö on laatutyötä koordinoiva henkilö ja työryhmän sihteeri. Laatutavoitteet nousevat SHQS -laatuohjelman nostamista kehittämiskohteista ja ne kirjataan vuosittaiseen toiminta- ja taloussuunnitelmaan ja arvioidaan toimintakertomuksessa. 3.3 Henkilöstön osallistuminen, perehdytys ja koulutus Kuntayhtymän työntekijät toteuttavat ennaltaehkäisyä, sairaanhoitoa ja kuntoutusta laadukkaasti. He arvioivat jatkuvasti omaa työskentelyään ja kehittävät sitä. Yksiköiden työpaikkakokouksissa arvioidaan toiminnan laatua säännöllisin väliajoin SHQS -ohjelmaan kuuluvien itsearviointien, ylläpitoarviointien ja ulkoisten auditointien mukaisesti. Jotta laadunhallinta toteutuu hyvin, henkilöstöllä tulee olla riittävä perehdytys laatutyöskentelyyn. Esimiehet varmistavat, että työntekijällä on riittävä perehdytys laatutyöhön ja heitä kannustetaan oman työn seurantaan ja arviointiin. Vuosittain toistuvat kehityskeskustelut tukevat laatuajattelun kehittymistä.

7 5 (9) Jokaiselle uudelle työntekijälle nimetään perehdyttäjä, joka käy läpi laadunhallintaan liittyviä asioita. Näitä ovat muun muassa laatutyön periaatteet ja menetelmät, oman työn seuranta ja arviointi, SHQS - laatuohjelman esittely sekä moniammatillinen yhteistyö laadun edistämisessä. Perehdytystä tukee sähköinen tai kirjallinen ohjeistus ja esitemateriaali terveyskeskuksen laadunhallinnasta. Laadunhallintaan liittyvä täydennyskoulutus perustuu kirjattuun tarpeeseen. Sisäiseen koulutusohjelmaan sisällytetään puolivuosittain vähintään yksi kokonaistoiminnan laatuun liittyvä koulutustilaisuus yksikköä kohti ja sen toteutumista seurataan. Ulkopuoliseen laatutyön täydennyskoulutukseen osallistutaan työtehtävien edellyttämässä laajuudessa. Terveyskeskuskuntayhtymän sisäiset auditoijat tekevät esityksiä laadunhallinnan lisäkoulutuksesta ja tarvittavasta asiantuntija-avusta laadunvarmistustyöryhmälle. Kuntayhtymä jakaa vuosittain laatutekopalkinnon ansioituneesta työstä laadun kehittämisessä. Palkinnon hakija laatii kirjallisen hakemuksen johtoryhmälle, joka arvioi ja pisteyttää määräaikaan mennessä saapuneet hakemukset. Palkinto on suuruudeltaan Toiminnassa käytettävät laadunhallinta-asiakirjat 5 Laatupoikkeamien raportointi Kuntayhtymä on rakentanut laadunhallintajärjestelmänsä sosiaali- ja terveyspalveluiden laatuohjelman (SHQS) mukaisesti. Siihen sisältyvät asiakirjat löytyvät sähköisenä kuntayhtymän sisäisestä verkosta, Y:asemalta. Toiminnan laadusta kerätään säännöllisesti tietoa muun muassa SHQS -laatuohjelman avulla. Tiedon kerääminen perustuu ohjelman sisältämiin laatuvaatimuksiin ja kriteereihin. Poikkeamista raportoidaan kriteerikohtaisesti ja niistä laaditaan kehittämistoimenpiteiden luettelo. Siinä sovitaan korjaavat toimenpiteet, vastuuhenkilöt ja aikataulu. Johdon katselmuksissa käydään läpi tapahtuneet muutokset. SHQ - laadunhallintajärjestelmässä laaditaan itsearviointien, ylläpitoarviointien ja laaduntunnustusarviointien tuloksista kirjalliset raportit. Laatupoikkeamien käsittely on vastuutettu yksiköiden lähiesimiehille, joiden kautta tapahtuu tiivis yhteistyö ja tiedonvälitys toisaalta työntekijöihin ja toisaalta laatuasiantuntijoihin ja johtoon päin. Kokonaisvastuu laatutyöstä on johtoryhmällä. Analysoimalla auditointien tuloksia johtoryhmä saa tietoa niin toiminnan suunnitteluun, voimavarojen ohjaamiseen, laadun parantamiseen kuin talous- ja henkilöstöhallintoon. Tiedon avulla voidaan tunnistaa kehittämiskohteet. Kuitenkin jokaisella työntekijällä hyvään ammattitaitoon kuuluu vastuu oman työnsä laadusta, sen arvioinnista ja kehittämisestä.

8 6 (9) Myös asiakkaiden/potilaiden antamaa suoraa palautetta, muistutuksia, potilasvahinkoilmoituksia ja kanteluita hyödynnetään laadun kehittämisessä. Vuosittaisissa johdon katselmuksissa käydään vastuualuekohtaisesti läpi saatu palaute. Kuntayhtymässä hyödynnetään seuraavia laadun indikaattoreita sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1 :n määrittelemissä kohteissa: Laadun indikaattori Palvelujen tarkoituksenmukainen saatavuus ja jonojen hallinta Asiakas-/potilaspalautteet ja potilasasiamiehen palautteet SHQS -laatuohjelman mukaiset laatuvaatimukset ja kriteerit: yhteiset kriteerit, johtamisjärjestelmä, henkilöstön johtaminen ja kehittäminen, toimintaperiaatteet ja ohjeet, tilat, laitteet ja tarvikkeet, asiakkaan palvelu/potilaan hoito, laadunhallinta Hoitoketjujen ja ydinprosessien seuranta Infektioiden seuranta - poikkileikkausseuranta - infektioiden määrä ja tyyppi - riskitekijät - mikrobilääkkeiden käyttö Lääkehoito ja lääkehuollon järjestäminen - lääkehoidon vaaratapahtumien kokonaismäärä - merkittävimmät tapahtumatyypit Seurantamenettely Neljä kertaa vuodessa tehdään vastaanottopalvelujen saatavuudesta ja yhteydensaannista poikkileikkaustilasto terveysasemittain, tiedot internetissä. K-Hshp:n tilasto siirtoviiveistä /kk, kotisairaanhoidon jonotieto tarvittaessa. Asiakaspalautejärjestelmä (Y:asema/palautteet) Asiakastyytyväisyyskyselyt Potilasasiamiehen yhteenvetotilastot Muistutukset ja kantelut SHQS -laatuohjelman poikkeamaraportit ja kehittämisehdotukset (Y:asema / SHQS) Prosessin omistajan määrittelemä seurantamenettely. Kotiutuksen tarkistuslista on käytössä kaikessa toiminnassa Infektioilmoitukset yhteenvetoraportit hygieniatyöryhmän selvitykset Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Kaksoistarkistusmenettely

9 7 (9) Laadun indikaattori Toimintayksikön fyysinen ympäristö - Vaaratapahtumien kokonaismäärä - Vakavat tapahtumat - Merkittävimmät tapahtumatyypit Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet - Laitteiden toimintakunto ja turvallisuus - Laitteiden toimintakuntoon liittyvät poikkeamat - Laitteiden käyttö - Laitteiden käyttöön liittyvien vaara-tapahtumien määrä - Merkittävimmät tapahtumatyypit Henkilöstön työnjako ja osaaminen Tietojärjestelmät ja potilasasiakirjamerkintöjen tekeminen Tiedonkulku toimintayksikön sisällä ja toimintayksikköjen välillä Seurantamenettely Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Työsuojelun toimintasuunnitelma Laiterekisteriin kirjautuvat ilmoitukset Laitteita koskevat ilmoitukset ( Lääkintälaiterekisteri) Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Johtajaylilääkäri vahvistaa lääkäreiden ja hoitajien välisen työjaon. Osaamiskartoitukset Tietoturvapolitiikka, -suunnitelma Tietosuojaohjeet Kirjaamisen auditoinnit Henkilöstökyselyt Tiedottamisesta erillinen ohje, Henkilöstölehti Halori Muutoksista tiedottaminen esimerkiksi yhteistyötoimikunnassa. 6 Asiakkaiden/potilaiden ja heidän läheistensä rooli laadun kehittämisessä 6.1 Menettelytavat asiakkaiden/potilaiden havaitsemien laatupoikkeamien kirjaamisessa Toiminnan laadun kehittämisessä asiakas/potilas on keskeisessä roolissa. Hänen mielipiteensä palvelujen laadusta ja saadun hoidon tuloksellisuudesta ovat ensiarvoisen tärkeitä ja niihin suhtaudutaan myönteisesti. Asiakas/potilas ja hänen omaisensa antavat palautetta ollessaan puhelinyhteydessä terveyskeskukseen tai henkilökohtaisesti käynnin tai hoitojakson yhteydessä. Välittömän palautteen asiakas/potilas kirjaa kuntayhtymän palautelomakkeelle, internetsivuilla olevaan palautekansioon tai muistilapulle. Toiminnassa tapahtuneista läheltä piti -tilanteista tai vahingoista asiakas/potilas laatii johtajaylilääkärille muistutuksen tai viranomaisille osoitetun kantelun. Asiakas-/potilaspalautteiden kerääminen kuuluu arkipäivän työhön. Asiakkaalta/potilaalta saatu suora palaute kirjataan muistilapulle tai sähköiseen palautejärjestelmään. Lisäksi kuntayhtymässä tehdään viiden vuoden välein asiakastyytyväisyyskyselyjä, ruuhkahuippujen analyysejä, palvelujen saatavuuden ja peittävyyden selvityksiä.

10 8 (9) Palautteen keräämisestä ja käsittelystä on laadittu yleistetty vuokaavio. Palautteen käsittelee yksikön lähiesimies ja vastauksen antamista varten on laadittu vastauskirjelomake. Yksikössä yhdessä sovitaan, miten palautteet yhdessä käsitellään esimerkiksi henkilöstöpalavereissa, johdon katselmuksissa tai yksiköiden kehittämispäivillä. Kuntayhtymän asiakaspalautejärjestelmä on kuvattu. Sen mukaan asiakaspalautteen kerääminen on osa terveyskeskuksen normaalia toimintaa. Kerran vuodessa yhtymähallitus käsittelee vuoden aikana sähköiseen palautejärjestelmään kirjatut palautteet ja päättää korjaavista toimenpiteistä. 6.2 Asiakkaiden/potilaiden ja heidän omaistensa informointi Kaikissa kuntayhtymän tiloissa on huoneentaulu, joka kertoo kuntayhtymän noudattamasta avoimesta vuorovaikutuskulttuurista. Siinä todetaan, että Toivomme Teidän antavan palautetta silloin, kun näette sen tarpeelliseksi. Lisäksi samalla tekstillä on yksiköihin hankittu käyntikortteja. Niitä voi jakaa niin asiakkaille/potilaille kuin heidän omaisilleen. Yhtymässä toimii potilasasiamies, joka auttaa asiakasta/potilaita toiminnassa tapahtuneiden vahinkojen tai läheltä piti -tilanteiden kirjaamisessa, muistutusten ja kanteluiden laadinnassa. Näistä on olemassa henkilökunnalle johtajaylilääkärin kirjalliset ohjeet. Informaatio potilasasiamiestoiminnasta annetaan yksiköiden ilmoitustauluilla. Asiakastyytyväisyyskyselyjen ja sähköisen palautejärjestelmän yhteenvedot sekä SHQS -laatuohjelman auditointien raportit käsitellään yhtymähallituksessa ja aiheen kiinnostuksen mukaan myös paikallislehdissä. 7 Yhteistyö laadunhallinnassa muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden ja yhteistyötahojen kanssa Laadunhallinta ja parantaminen ovat tapahtuneet pääosin yhteistyössä muiden SHQS -laatuohjelmaa hyödyntävien terveyskeskusten ja järjestelmän asiantuntijoiden ja kehittäjien kanssa. Lisäksi tehdään vuosittain vertaiskäyntejä (benchmarking) saman alan toimintayksiköihin. Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin tai seudun kuntien kanssa yhteistyötä ei ole ollut. Tulevaisuudessa olisi tarkoituksenmukaista sopia terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa yhteisistä laatumittareista, laadunhallinnan koulutuksesta ja asiantuntija-avusta.

11 9 (9) Lähteet Kuntaliitto Terveydenhuollon laatuopas. Kuntaliiton verkkojulkaisu. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Laatupolitiikka. Y:\Laatu\SHQS Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Asiakaspalautejärjestelmä. Y:\Laatu\SHQS SHQS Sosiaali- ja terveydenhuollon laatuohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön asetus laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta Terveydenhuoltolaki ( /1326)

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Laatu- ja potilasturvallisuus suunnitelma Olli Väisänen, LT Ylilääkäri THL POTILASTURVALLISUUS Terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteet

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio 1/(6) SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio 2.1 14.6.2007 2/(6) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. MYÖNTÄMISMENETTELY... 3 2. SAAMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMÄT 3 2.1 Organisaation rakenteelliset

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät

Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät 7.-8.6.2012 Terveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Mari Knuuti Lapin aluehallintovirasto, Anne-Mari Knuuti / Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus

Potilasturvallisuuskatsaus Potilasturvallisuuskatsaus Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Miksi potilasturvallisuuteen täytyy kiinnittää huomiota? joka vuosi kuolee tieliikenteessä

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski 1 (7) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä n yhteystiedot Juuso Hyvärinen juuso.hyvarinen@vsky.fi puh. 044 906 0320 PL 119 37601 Valkeakoski Toiminnan vakiintuneisuus, esim. vuosikello. Laadunhallinnan

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuus asiakokonaisuutena ensi kerran terveydenhuoltolaissa

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa

Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 8 / 2016 1 (6) Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa Lääkehoidon turvallisuus Oikein toteutettu, tehokas, turvallinen, taloudellinen ja tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

MUONION-ENONTEKIÖN KTT KY:N POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

MUONION-ENONTEKIÖN KTT KY:N POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA MUONION-ENONTEKIÖN KTT KY:N POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA Sisältö 2 1 JOHDANTO... 3 2 MUONION-ENONTEKIÖN KTT.N KY:N POTILASTURVALLISUUDEN STRATEGISET TAVOITTEET...4 2.1. TOIMINTA-AJATUS...4 2.2. STRATEGISET

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta

Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon keskustelufoorumi 26.9.2013 Technopolis, Itä-Suomen yliopisto Mikrokatu 1 Kuopio Timo Keistinen, lääkintöneuvos

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA

ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista säädetään seuraavista asioista: Hoitoon tarvitaan potilaan suostumus. Hoidon on tapahduttava

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari Omavalvonta sosiaalihuollossa Omavalvontaseminaari 21.9.2016 Marjut Eskelinen, Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 22.9.2016 1 Omavalvontasuunnitelma (SospaL 922/2011)

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta

Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Vanhuslain toimeenpanoon liittyvät toimenpiteet 2013 ja 2014 Espoossa Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali-

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Laadun varmistus päätöksenteon pohjana 10.3.2015 Kuntatalo, B 3.8 Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Laatuasiantuntija, terveyspalvelujen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Terveydenhuollon ammattihenkilöstön vastuu ja valvonta Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Kuka vastaa? mistä vastuussa voi olla kyse Terveydenhuollon ammattihenkilön ammatillinen vastuu Eettinen

Lisätiedot

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön näkökulma Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön palveluyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2015 Kliinisten hoitopalvelujen alueella TAVOITTEET: Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Päivi Jantunen laatukoordinaattori 4.1.2017 1 Toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan pohjana SFS-EN ISO9001-standardi johtamisjärjestelmä, joka auttaa

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8)

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8) johtosääntö 1(8) SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JA JAOSTON SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 103 ja tulee voimaan 1.1.2013 Muutos KV 10.12.2012

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jatkuvan parantamisen työkalut - Laatu- ja toiminnanohjausjärjestelmät 13.10.2016 Marika Kilpivuori Jatkuva parantaminen ISO 22000:2006, kappale 8.5.1 Jatkuva parantaminen:

Lisätiedot

Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä. Luennoitsija / tilaisuus / päiväys

Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä. Luennoitsija / tilaisuus / päiväys Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä Miten organisaation turvallisuuden tilaa tulisi arvioida ja edistää? Tarkastellaan näkyvää, Pyritään saamaan

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot