Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän"

Transkriptio

1 RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KY SK/PK/SJ/OK/ Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA Laadittu: Hyväksytty: Riskienhallinta- ja potilasturvallisuustyöryhmässä Johtoryhmässä Yhteistyötoimikunnassa Yhtymähallituksessa Versio 1.0/Sirkka Kukkola/Pertti Knuth/Sari Järvinen

2 Sisältö 1 JOHDANTO TERVEYSKESKUSKUNTAYHTYMÄN POTILASTURVALLISUUDEN STRATEGISET TAVOITTEET POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN ORGANISAATIO JA VASTUUHENKILÖT HENKILÖSTÖJOHTAMISEN PERIAATTEET TURVALLISUUSKULTTUURIA TUKEVAT ARVOT JA AVOIN TURVALLISUUSKULTTUURI HENKILÖSTÖN PEREHDYTTÄMINEN JA KOULUTUS POTILASTURVALLISUUSTIEDON JAKAMINEN POTILAIDEN JA HEIDÄN LÄHEISTENSÄ OSALLISTUMINEN POTILASTURVALLISUUDEN EDISTÄMISEEN MENETTELYTAVAT POTILASTURVALLISUUDEN PUUTTEIDEN KIRJAAMISESSA POTILAIDEN JA HEIDÄN OMAISTEN INFORMOINTI JA TUKEMINEN HAITTATAPAHTUMAN JÄLKEEN--8 7 TOIMINNASSA KÄYTETTÄVÄT POTILASTURVALLISUUDEN ASIAKIRJAT VAARA JA HAITTATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI JA ILMOITUSJÄRJESTELMÄT SEKÄ KORJAAVAT TOIMENPITEET YHTEISTYÖ MUIDEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAYKSIKÖIDEN KANSSA LÄHTEET

3 1 (13) 1 Johdanto Sosiaali- ja terveysministeri on antanut terveydenhuoltolain (1326/2010) 8 :n 4 momentin nojalla laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta asetuksen ( ) ja julkaissut suomalaisen potilasturvallisuusstrategian vuosille Lainsäädännön ja strategian toimeenpanon tueksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut potilasturvallisuusoppaan (15/2011). Tämä Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän potilasturvallisuussuunnitelma pohjaa terveydenhuoltolakiin ja sen täytäntöönpanosta annettuun asetukseen, potilasturvallisuusstrategiaan, potilasturvallisuusoppaaseen sekä Riihimäen seudun kuntayhtymän riskienhallintapolitiikkaan, riskienhallintasuunnitelmaan, tietoturvapolitiikkaan ja tietosuojasta annettuun ohjeistukseen. Potilasturvallisuus on keskeinen osa terveyden- ja sairaanhoidon laatua. Asetuksen perustemuistion mukaan sillä tarkoitetaan periaatteita ja toimintakäytäntöjä, joilla varmistetaan terveyspalvelujen turvallisuus. Turvallisuuteen sisältyy ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen turvallisuus. Lääkitysturvallisuus on osa potilasturvallisuutta ja se käsittää toimenpiteitä lääkkeiden käyttöön liittyvien haittatapahtumien ehkäisemiseksi, välttämiseksi ja korjaamiseksi. Potilasturvallisuussuunnitelma on väline vähentää hoidosta johtuvia haittoja ja hoitovirheitä terveyskeskuksen kaikissa toimipisteissä. Potilasturvallisuus on potilaiden ja koko henkilöstön yhteinen asia. Kokonaisvastuu potilasturvallisuudesta on kuntayhtymän yleisjohdolla ja tulosalueiden esimiehillä, joiden tehtävänä on varmistaa selkeä ja asianmukainen ohjeistus, henkilöstön riittävyys ja osaaminen. Tätä vastuuta ei voi delegoida muille. Potilasturvallisuutta voi jokainen työntekijä edistää arvioimalla ja kehittämällä omaa toimintaansa ja osaamistaan turvallisemmaksi. Potilasturvallisuuskulttuuriin kuuluvat riskien arviointi, ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet sekä toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen. Tarkoituksena on vähentää hoitoon liittyviä riskejä ja potilaille hoidon aikana aiheutuvia haittoja. Tästä ovat kaikki osapuolet vastuussa. Potilasturvallisuus taataan parhaiten siirtämällä huomio yksittäisistä työntekijöistä ja virheistä potilaille aiheutuvien haittojen vähentämiseen sekä arvioimalla ja tutkimalla palvelujärjestelmää ja poistamalla siellä olevia riskejä.

4 2 (13) 2 Terveyskeskuskuntayhtymän potilasturvallisuuden strategiset tavoitteet Terveydenhuollon lainsäädäntö edellyttää, että toiminta on näyttöön ja hyviin hoito- ja kuntoutuskäytäntöihin perustuvaa, laadukasta ja turvallista. Terveydenhuollon toimintaa ohjaavat useat lait, esimerkiksi: perustuslaki 731/1999, kansanterveyslaki 66/1972, terveydenhuoltolaki 1326/2010, laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992, ammattihenkilölaki 559/1994, potilasvahinkolaki 879/1998, henkilötietolaki 523/1999 ja julkisuuslaki 621/1999. Toiminta-ajatus Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä. Tavoitetila vuoteen 2015 mennessä Terveyden- ja sairaanhoito on vaikuttavaa ja turvallista. Potilasturvallisuus on ankkuroitu kaikkialle toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin. Koko henkilöstön sitoutuminen potilasturvallisuuteen on tärkeää. Jokainen vaikuttaa omalla toiminnallaan ja asenteillaan potilasturvallisuuteen. Myös lääkintälaitteet ja niiden toimintavalmius sekä tilojen hygieniasta huolehtiminen ovat osa turvallista potilashoitoa. Strategiset tavoitteet soveltaen kansallisen potilasturvallisuusstrategiaan kirjattuja tavoitteita 1. Potilas osallistuu potilasturvallisuuden parantamiseen Potilas ja hänen läheisensä otetaan mukaan hoidon turvallisuuden edistämiseen. Potilasta tulee hoitaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Tiettyjä potilasryhmiä voidaan joutua hoitamaan vastentahtoisesti, silti myös näiden potilaiden kohdalla pyritään yhteisymmärrykseen. Potilaan tulee kertoa tarvittavat taustatiedot, tiedot oireistaan ja aikaisemmista sairauksistaan sekä esittää toiveensa ja mielipiteensä hoidon suhteen. Myös potilaan läheisiltä odotetaan tietoja potilaan elintavoista, selviytymisestä kotona ja toiveista hoidon suhteen. Potilaalle ja hänen läheisilleen tulee antaa ymmärrettävällä tavalla tietoa hoidosta ja erityisesti lääkehoidosta. Potilaan kanssa tulee myös keskustella hoitoon liittyvistä riskeistä ja odotettavissa olevista tuloksista. Kun potilas haluaa, myös hänen omaiselleen annetaan tietoa. Lisäksi kerrotaan keneen voi ottaa yhteyttä potilasturvallisuutta koskevissa asioissa. 2. Potilasturvallisuutta hallitaan ennakoivasti ja oppimalla Terveyskeskuksessa on kulttuuri, jossa potilasturvallisuutta pidetään tärkeänä asiana. Ketään ei syyllistetä asioista. Asiat pyritään ratkomaan asiallisesti ja ennakoivasti. Samalla myös pohditaan voidaanko rakenteita tai toimintatapoja muuttaa, jotta potilasturvallisuus olisi entistä parempaa. Virheistä opitaan! Muiden toimintayksiköiden hyvistä käytännöistä otetaan mallia (ohje benchmaking-toiminnasta 2/2010).

5 3 (13) 3. Vaaratapahtumat raportoidaan, niistä opitaan Kaikki isot ja pienet asiat kirjataan ylös joko Haipro-ohjelmaan (pikaohje vaaratapahtumailmoituksen täyttämiseen , tiedote henkilökunnalle intrassa /SK/JM), ky:n sähköiseen palautejärjestelmään tai vapaana tekstinä paperille. Vaaratilanteet raportoidaan, niitä käydään läpi jälkikäteen ja niistä opitaan. Kun vaaratapahtuma sattuu, siitä kerrotaan potilaalle ja hänen halutessaan myös läheiselle. Tapahtuma ja mahdolliset seuraukset käydään läpi heidän kanssaan. Kun vaaratapahtuma analysoidaan ja käsitellään yhdessä, tämä lisää avoimuutta. 4. Potilasturvallisuutta edistetään suunnitelmallisesti ja riittävin voimavaroin Potilasturvallisuus on jokapäiväistä työtä ja se otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Riskienhallinta- ja potilasturvallisuustyöryhmä sekä kaikki yksiköt käsittelevät potilasturvallisuuteen liittyviä asioita säännöllisesti. Potilasturvallisuus nivotaan osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua. 5. Potilasturvallisuus huomioidaan terveydenhuollon tutkimuksessa ja opetuksessa Potilasturvallisuuskulttuurin luominen ja omaksuminen aloitetaan jo opiskelijoiden kohdalla. Heille opetetaan, mitä potilasturvallisuus tarkoittaa terveyskeskuksen eri toimipisteissä. Se tulee huomioida opiskelijoiden tutkimussuunnitelmien laadinnassa ja myös terveyskeskuskuntayhtymän omissa toiminnallisissa tutkimuksissa ja selvityksissä. 3 Potilasturvallisuuden johtaminen 3.1 Organisaatio ja vastuuhenkilöt Sosiaali- ja terveysministeriön potilasturvallisuusstrategian mukaan organisaation johdolla ja esimiehillä on vastuu potilasturvallisuuden kokonaisuudesta. Siihen luetaan työolosuhteiden varmistaminen sellaisiksi, että hoito voidaan toteuttaa laadukkaasti ja turvallisesti. Myös riittävän henkilöstön määrän ja osaamisen turvaaminen kuuluu esimiehille. He huolehtivat, että turvallisuusriskejä arvioidaan ja yleistä tietoa riskeistä, vaaratilanteista ja haittatapahtumista hankitaan ja käytetään hyväksi turvallisuuden parantamiseksi. Kokonaisvastuu toiminnan laadusta ja potilasturvallisuudesta on johtajaylilääkärillä. Hänen vastuullaan on varmistaa, että potilasturvallisuus toteutuu yhdenmukaisesti koko organisaatiossa. Kuntayhtymän sairaalan ylihoitaja on potilasturvallisuuden edistämistä koordinoiva henkilö. Potilasasiamies neuvoo ja ohjaa potilaita, heidän omaisiaan ja henkilöstöä potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa. Kun hän havaitsee viisi erityistilannetta samantyyppisestä asiasta, hän ilmoittaa siitä johtajaylilääkärille, joka aloittaa tarvittavat toimenpiteet.

6 4 (13) Kunkin tulosalueen ylilääkärin ja ylihoitajan vastuulla on varmistaa, että hoidossa noudatetaan näyttöön perustuvia käytäntöjä ja että hoitolinjoissa huomioidaan potilasturvallisuus yksikön sisällä ja yksiköiden välisessä yhteistyössä. Lisäksi heidän vastuullaan on käydä läpi korvattavat potilasvahingot ja tehdä tarvittavat selvitykset ja käynnistää tarvittavat toimenpiteet. Infektioiden hallinnan organisoimiseksi on olemassa hygieniatoimikunta ja sen puheenjohtajana toimii osastohoidon ylilääkäri. Yksiköihin on nimetty hygieniavastaavat. Kanta-Hämeen keskussairaalan infektiolääkäri ja hygieniahoitajat ohjeistavat tarvittaessa seudun terveydenhuollon organisaatioita. Terveyskeskuksessa on kullakin toimialueella valtakunnallisen lääkehoito-oppaan mukainen lääkehoitosuunnitelma. Toimialueella tässä tarkoitetaan avohoitoa, kotisairaanhoitoa ja osastohoitoa. Osastonhoitaja yhteistyössä yksikön lääkärin kanssa varmistaa, että toimipisteissä noudatetaan lääkehoitosuunnitelmaa ja että ohje päivitetään tarpeen vaatiessa. Kuntayhtymän lääkehuollon vastaavana toimii osastohoidon ylilääkäri. Yksi kriteeri turvallisuuden arvioinnissa on tietoturvallisuus. Terveyskeskuksen johtajaylilääkäri toimii tietosuojavastaavana. Yhtymäjohtaja vastaa tietoturvapäällikkönä kuntayhtymän tietoturvallisuudesta. Säännösten mukainen tietosuoja- ja tietoturvaohjeet ovat olemassa kirjallisina ja sähköisinä intranetissä. Kuntayhtymän TYHY-työryhmä määrittelee strategiakaudeksi työhyvinvointitavoitteet kartoitusten pohjalta. Niiden toteutumista arvioidaan kerran vuodessa ja aina tarvittaessa. TYHY-ryhmän puheenjohtajana toimii johtava ylihoitaja ja jäseninä on edustajia laajasti kuntayhtymän eri toimialoilta. Työterveyshuollosta ovat mukana työterveyslääkäri ja henkilökunnan työterveyshoitaja. Työsuojelutoimikunta laatii työsuojelun toimintaohjelman. Tämä laaditaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Lisäksi tehdään vuosittain työsuojelutoimikunnan toimintasuunnitelma. Työsuojelua varten on työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelujaosto. Näiden tehtävänä on vastata työsuojelusta työpaikalla, parantaa työoloja ja tiedottaa työpaikoilla työsuojelusta. Yhtymäjohtaja työsuojelupäällikkönä vastaa riskienhallinnasta. Hänen tukenaan toimii riskienhallinta- ja potilasturvallisuustyöryhmä. Siihen kuuluu lääketieteen, hoitotyön, taloushallinnon ja ympäristöterveydenhuollon edustajia. Jokaisella työntekijällä hyvään ammattitaitoon kuuluu vastuu potilasturvallisuudesta ja oman työn arvioinnista ja kehittämisestä. Potilasturvallisuus on ammattilaisten ja potilaiden yhteinen asia.

7 5 (13) 3.2 Henkilöstöjohtamisen periaatteet Kuntayhtymässä kiinnitetään huomio hyvään henkilöstöjohtamiseen, joka on osa potilasturvallisuuden edistämistä. Henkilöstöstrategia ja tavoitteet kirjataan kuntayhtymän henkilöstöpoliittisen toimintaohjelmaan (yh ). Keskeisenä henkilöstöjohtamisen periaatteena on, että erehtyminen on mahdollista ja inhimillistä. Vaara- ja haittatapahtumista voidaan jatkuvasti oppia. Talousarvion valmistelun yhteydessä tehdään yksiköiden tekemien esitysten perusteella henkilöstösuunnitelma, joka hyväksytään yhtymähallituksessa. Siihen sisältyvät esitykset uusista viroista ja toimista sekä henkilöstörakenteen muutoksista. Yksiköiden tekemät ehdotukset sisältävät varautumisen muutostilanteisiin. Toimintaohjeet julkaistaan kuntayhtymän intranetissä / ohjeet. Ne on jaoteltu ohjeen allekirjoittajan mukaan ja noudattaa juoksevaa numerointia. Ohjeen muoto noudattaa hyväksyttyä yhtenäistä standardia. 3.3 Turvallisuuskulttuuria tukevat arvot ja avoin turvallisuuskulttuuri Potilasturvallisuus on kullekin työntekijälle aito arvo, jonka eteen on tehtävä työtä. Jokainen omaa valppautta riskejä kohtaan. Se rakentuu kunkin omasta työpanoksesta ja työntekijöiden yhteistyöstä. Hoitoprosessien ja muidenkin prosessien kehittäminen ja tiedonkulun parantaminen ovat osa potilasturvallisuutta. Niiden avulla voidaan vähentää potilaisiin kohdistuvia riskejä. Kun hoitoprosesseja kehitetään, samalla tulee miettiä miten ne vaikuttavat potilasturvallisuuteen. Erityisesti potilaan siirrot, siihen liittyvät työvaiheet ja tiedonsiirto ovat tärkeitä kohtia varmistaa, että kaikki sujuu suunnitelmallisesti ja turvallisesti. Työyksikön toimintatapa tulee olla sellainen, että potilasturvallisuus on otettu huomioon. Toimintaan liittyvä ohjeistus on selkeää, ajantasaista ja kaikkien saatavana. Myös potilasturvallisuuden kannalta kriittisiä työvaiheita tulee arvioida säännöllisesti ja kehittää työtapoja siten, että mahdollisiin riskeihin varautuminen on riittävää ja ennakoivaa. Kun potilaan hoitoa toteutetaan, tulee varmistaa selkeä työnjako, riittävä toiminnan seuranta ja varmistaminen, inhimillisten virheiden hallinta sekä tehokas tiedonkulku. Kaikkien ammattiryhmien tietotaidon hyödyntäminen on tärkeää potilasturvallisuudessa. Palveluja hankittaessa ulkopuolisilta toimijoilta, tulee arvioida, miten palvelu vaikuttaa potilasturvallisuuteen. Samalla tulee määritellä menettelytapa, jolla palvelun laatu potilasturvallisuuden kannalta varmistetaan. Yhtä tärkeää kuin on kehittää potilasturvallisuuskulttuuria, on kehittää myös työympäristöä ja poistaa siitä potilasturvallisuutta haittaavia ja vaarantavia tekijöitä. Lääkintälaitteiden ja muiden laitteiden sekä sähköisten järjestelmien hankinnassa pyritään yhdenmukaisuuteen ja yhteensopivuuteen. Laitteiden käyttöön liittyvä ohjeistus tulee olla ymmärrettävää ja helposti saatavilla kiireellisissäkin tilanteissa. Kun

8 6 (13) uusia laitteita otetaan käyttöön, niihin tulee antaa riittävä perehdytys. Aika ajoin esimiehen tulee varmistaa, että laitteita osataan käyttää ja järjestää tarvittaessa koulutusta. Laitteiden toimintakuntoa seurataan säännöllisesti, jotta toimintahäiriöitä voidaan ennaltaehkäistä. Työtilojen tulee mahdollistaa turvallinen hoito huomioiden tilojen riittävyys, häiriöttömyys ja hygienia. Kun työympäristöjä suunnitellaan, tulee huomioida kaatumis- ja loukkaantumisvaarat sekä muut potilas- ja työtapaturmariskit. 4 Henkilöstön perehdyttäminen ja koulutus Jotta potilasturvallisuutta voi toteuttaa hyvin, henkilöstöllä tulee olla riittävä osaaminen ja koulutus. Yleisjohdon ja esimiesten velvollisuutena on varmistaa, että jokaisella työntekijällä, myös lyhytaikaisessa työsuhteessa olevalla tai ulkopuolisten palvelutoimittajien henkilöstöllä, on riittävä perehdytys työhön ja tehtäviin. Kun työntekijän työtehtävät muuttuvat tai pitkään työvapaalla olevat työntekijät palaavat töihin, perehdytyksestä tulee huolehtia. Henkilöstöllä on myös mahdollisuus jatko- ja täydennyskoulutukseen ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi (ohje henkilöstön täydennyskoulutuksesta /SK). Potilasturvallisuus tulee olla osa jokaisen ammattihenkilön perehdyttämistä. Toimipisteissä on omat perehdytyskansiot, joita hyödynnetään perehdytyksessä. Jokaisella uudella työntekijällä on perehdyttäjä, mentori, joka käy läpi potilasturvallisuusasiat. Uusille työntekijöille käydään koulutuksessa läpi turvallisuusasioita. Henkilöstön työnohjaus on varmistettu sekä ajallisesti että taloudellisesti. Kuntayhtymässä laaditaan yksiköistä kerättyjen tarpeiden pohjalta vuosittainen työnohjaussuunnitelma, joka hyväksytään johtoryhmässä. Siinä on eriteltynä työnohjauksen kohde, volyymi, määräraha ja vastuuhenkilö (ohje Työnohjauksen järjestämistä koskevat periaatteet /SK). Henkilöstölle järjestetään säännöllisesti koulutusta vaativan asiakkaan kohtaamiseen. Lisäksi pidetään yksikkökohtaisia palo- ja pelastusharjoituksia sekä ensiapukoulutusta. Haipron käyttöä opastetaan yksiköissä. Osastohoidon henkilöstölle järjestetään potilaan siirtoon liittyvää koulutusta ergonomian näkökulmasta (kinestetiikka). Kuntayhtymässä ollaan ottamassa käyttöön sähköinen osaamisen arviointijärjestelmä vuoden 2012 aikana.

9 7 (13) 5 Potilasturvallisuustiedon jakaminen Potilasturvallisuuden kannalta olennaista tietoa kulkee potilaan ja hänen omaisensa, hoitavan henkilöstön ja toimintayksiköiden välillä. Hoitoprosessien ja palvelujärjestelmän pirstaleisuus hankaloittaa potilaiden kokonaishoidon turvallista toteuttamista. Rajapintaongelmat etenkin tiedonkulussa lisäävät virhemahdollisuuksia. Nykyiset sähköiset potilastietojärjestelmät eivät tarjoa tyydyttävää ratkaisua potilasturvallisuuden edistämiseen. Siksi kaikki toimenpiteet, jotka edistävät tiedon välittymistä, ovat tärkeitä. Seuraavaan taulukkoon on kerätty kuntayhtymän potilasturvallisuustiedottamisen kanavia: Potilasturvallisuus tiedote Yhtymän www-sivut Intranet-sivut Toimintakäsikirja Tarvittaessa laaditaan erillinen potilasturvallisuutta koskeva tiedote potilaille ja henkilökunnalle. Tiedotteen laatii potilasturvallisuuden koordinaatiosta vastaava henkilö. Internet-sivuille laaditaan oma potilasturvallisuusosio. Sieltä löytyvät tärkeät tiedot potilasturvallisuussuunnitelmasta, turvallisesta lääkehoidosta, HaiProsta ja muista tiedotteista. Ammattilaisille ja opiskelijoille tarkoitettu sivusto sisältää työryhmien pöytäkirjoja, ohjeita, lääkehoitosuunnitelmia ja muuta materiaalia. Laatujärjestelmään liittyvä turvallisuusjohtamisen kuvaus ja siihen liittyvät menettelyt, joilla korjataan ja kehitetään toimintaa. 6 Potilaiden ja heidän läheistensä osallistuminen potilasturvallisuuden edistämiseen 6.1 Menettelytavat potilasturvallisuuden puutteiden kirjaamisessa Potilasturvallisuuden edistämisessä potilas on keskeisessä roolissa. Hänen havaintonsa ja mielipiteensä hoidon turvallisesta toteuttamisesta ja tuloksellisuudesta ovat ensiarvoisen tärkeitä ja niihin suhtaudutaan myönteisesti. Potilas ja hänen omaisensa antavat palautetta ollessaan puhelinyhteydessä terveyskeskukseen tai henkilökohtaisesti käynnin tai hoitojakson yhteydessä. Välittömän palautteen potilas kirjaa kuntayhtymän palautelomakkeelle, internetsivuilla olevaan palautekansioon tai muistilapulle. Hoidossa tapahtuneista läheltä piti -tilanteista tai vahingoista potilas laatii johtajaylilääkärille muistutuksen tai viranomaisille osoitetun kantelun. Potilasvahinkolain mukaisen ilmoituksen aloitteentekijä on yleensä potilas tai hänen omaisensa. Jos toimipisteessä hoitaville henkilöille syntyy epäilys potilaalle korvattavasta

10 8 (13) vahingosta, on potilaalle kerrottava asiasta ja häntä tulee neuvoa potilasvahinkoilmoituksen tekemisessä. Potilasvahinkoa käsiteltäessä ei etsitä syyllistä, vaan selvitetään mahdollinen korvauksen peruste. Potilaspalautteiden kerääminen kuuluu arkipäivän työhön. Potilaalta saatu suora palaute kirjataan muistilapulle tai sähköiseen palautejärjestelmään. Lisäksi kuntayhtymässä tehdään viiden vuoden välein asiakastyytyväisyyskyselyjä, ruuhkahuippujen analyysejä, palvelujen saatavuuden ja peittävyyden selvityksiä. Turvallisuutta koskevan palautteen käsittelee yksikön lähiesimies ja vastauksen antamista varten on laadittu vastauskirjelomake. Yksikössä yhdessä sovitaan, miten palautteet käsitellään esimerkiksi henkilöstöpalavereissa, johdon katselmuksissa tai yksiköiden kehittämispäivillä. Kuntayhtymän asiakaspalautejärjestelmä on kuvattu. Sen mukaan asiakaspalautteen kerääminen on osa terveyskeskuksen normaalia toimintaa. Kerran vuodessa yhtymähallitus käsittelee vuoden aikana sähköiseen palautejärjestelmään kirjatut palautteet ja päättää korjaavista toimenpiteistä. 6.2 Potilaiden ja heidän omaisten informointi ja tukeminen haittatapahtuman jälkeen Kaikissa kuntayhtymän tiloissa on huoneentaulu, joka kertoo kuntayhtymän noudattamasta avoimesta vuorovaikutuskulttuurista. Siinä todetaan, että Toivomme Teidän antavan palautetta silloin, kun näette sen tarpeelliseksi. Lisäksi samalla tekstillä on yksiköihin hankittu käyntikortteja. Niitä voi jakaa niin potilaille kuin heidän omaisilleen. Yhtymässä toimii potilasasiamies, joka auttaa potilaita hoidossa tapahtuneiden vahinkojen tai läheltä piti -tilanteiden kirjaamisessa, muistutusten ja kanteluiden laadinnassa. Näistä on olemassa henkilökunnalle johtajaylilääkärin kirjalliset ohjeet. Informaatio potilasasiamiestoiminnasta annetaan yksiköiden ilmoitustauluilla. Asiakastyytyväisyyskyselyjen, sähköisen palautejärjestelmän yhteenvedot sekä SHQS -laatuohjelman auditointien raportit käsitellään yhtymähallituksessa ja aiheen kiinnostuksen mukaan myös paikallislehdissä. 7 Toiminnassa käytettävät potilasturvallisuuden asiakirjat Kuntayhtymä on rakentanut laadunhallintajärjestelmänsä sosiaali- ja terveyspalveluiden laatuohjelman (SHQS) mukaisesti. Siihen sisältyvät potilasturvallisuutta koskevat asiakirjat löytyvät sähköisenä kuntayhtymän verkosta, Y-asemalta. Riskikartoitusten tulokset arkistoi työsuojelupäällikkö. Kartoitusten pohjalta laadittu riskienhallintasuunnitelma löytyy kuntayhtymän intranetistä ja Y-asemalta.

11 9 (13) 8 Vaara ja haittatapahtumien raportointi ja ilmoitusjärjestelmät sekä korjaavat toimenpiteet Potilasturvallisuutta vaarantavista tekijöistä ja riskeistä kerätään säännöllisesti tietoa: läheltä piti -tilanteiden ilmoitukset, potilasturvallisuuteen vaikuttavien poikkeamien ilmoitukset, vaaratapahtumien raportointi ja tutkinta, lakisääteiset tapahtumailmoitukset sekä potilaiden ja heidän läheistensä havainnot. Työntekijät tekevät ilmoituksia joko Haipro-ohjelmaan sähköisesti tai kirjallisesti tarkoitusta varten olevalle lomakkeelle. Esimiesten tulee käsitellä Haipro-ilmoitukset kahden viikon kuluessa siitä, kun ilmoitus on tehty, jotta ilmoitusten teosta on hyötyä potilasturvallisuudelle käytännössä. Tapahtumia voidaan mahdollisimman nopeasti käsitellä päivittäisjohtamisessa ja miettiä työyksikössä tarvittavia kehittämistoimia. HaiPro-ohjelman avulla johtoryhmä saa hyvää tietoa niin toiminnan suunnitteluun, voimavarojen ohjaamiseen, laadun parantamiseen kuin talous- ja henkilöstöhallintoonkin. Tiedon avulla voidaan tunnistaa kehittämiskohteet. Kuitenkin jokaisella työntekijällä hyvään ammattitaitoon kuuluu vastuu potilasturvallisuudesta ja oman työn arvioinnista ja kehittämisestä. Potilasturvallisuus on ammattilaisten ja potilaiden yhteinen asia. Potilasturvallisuuden tavoitteet ja kehittämistoimet määritellään osana kuntayhtymän laatujärjestelmää. Kehittämistoimenpiteet liitetään osaksi vuosittaista talouden ja toiminnan suunnittelua. Muistutuksia, potilasvahinkoilmoituksia ja hoitoilmoitustietokantoja hyödynnetään potilasturvallisuuden kehittämisessä. Potilasturvallisuus koskee kaikkia. Haipro-järjestelmä koskee kaikkia yksikköjä. Jokainen yksikkö on perehtynyt ohjelman käyttöön ja jokainen käyttää sitä. Potilasturvallisuutta vaarantavista tekijöistä ja riskeistä sekä muista häiriötilanteista tehdään ilmoitus mm. HaiProlla tai häiriötilanneilmoituksella. Potilasturvallisuutta seurataan erilaisilla indikaattoreilla ja seurantamenettelyillä

12 10 (13) Riihimäen seudun terveyskeskuksessa käytetään seuraavia seurantatietoja: Yleiset potilasturvallisuusindikaattorit Vaaratapahtumien kokonaismäärä ja laatu - Vaaratapahtumien kokonaismäärä - Vakavat tapahtumat - Merkittävimmät tapahtumatyypit Vaaratapahtumien ilmoittautuminen - Ilmoittautumisaktiivisuus (kokonaismäärä) - Ilmoittautumiskynnys (Läheltä piti -ilmoitusten suhteellinen osuus) Vaaratapahtumien käsittely - Tapahtumasta ilmoittaminen potilaalle - Lakisääteisten ilmoitusten ja potilaiden vaaratapahtumailmoitusten käsittelyn vasteajat Sairaalan infektiot - Infektioiden määrä ja tyyppi - Mikrobilääkkeiden käyttö Lääkehoito Vaaratapahtumien määrä ja laatu - Lääkehoidon vaaratapahtumien kokonaismäärä - Merkittävimmät tapahtumatyypit Osastojen toiminta - Vaaratapahtumien kokonaismäärä ja laatu - Vakavat tapahtumat - Merkittävimmät tapahtumatyypit Lääkintälaitteet ja tarvikkeet - Laitteiden toimintakunto ja turvallisuus - Laitteiden toimintakuntoon liittyvät poikkeamat - Laitteiden käyttö - Laitteiden käyttöön liittyvät vaaratapahtumien määrä - Merkittävimmät tapahtumatyypit Potilaspalautteet ja potilasasiamiehen palautteet Seurantamenettely /-järjestelmä Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Kantelut, muistutukset, potilasvahinkoilmoitukset - Yhteenvetoraportit Infektioilmoitukset - Tilastolliset analyysit - Laadulliset analyysit - Yhteenvetoraportit Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Tarkistuslista on käytössä kotisairaanhoidossa Laitteita koskevat ilmoitukset Facility-lääkintälaiterekisteri Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Potilasasiamiehen ilmoitukset ym.

13 11 (13) Käytössä olevat ennaltaehkäisevät toiminnat ja suunnitelmat - kotiuttamisen tarkistuslista - lääkkeiden jaon kaksoistarkistus - neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon runkoohjelmat - valmisteltu vastaanotto hoitokäytäntö lääkärin ja hoitajan vastaanotolla - suun terveydenhuollon terveyden edistämisohjelma vuotiaille. Seuranta eri organisaatiotasoilla Osasto/toimipistetaso Osastonhoitaja ja osastonlääkäri käyvät yhdessä yksikön potilasturvallisuusasiat läpi kuukausittain: - merkittävimmät vaaratapahtumat sekä niiden perusteella annetut suositukset ja tehdyt toimenpiteet - tunnistetut potilasturvallisuuden riskit ja niihin varautuminen - kehittämistoimenpiteet. Tulosalue Tulosalueen ylilääkäri ja ylihoitaja seuraavat potilasturvallisuuden kehitystä vähintään kerran vuodessa. Tulosalueella käsitellään mm.: - yhteenveto yksikkökohtaisista raporteista tulosalueelta - hygieniaraportti - potilasasiamiehen raportti - työsuojelutoimintaohjelma - asiakaspalaute - raportit kanteluista - kehittämistoimenpiteet. Johtoryhmä Johtoryhmä käsittelee: - yhteenvedon tulosalueiden tilanteesta - potilasasiamiehen raportin kerran vuodessa - asiakaspalautteen kerran vuodessa - hoitotakuun toteutumisen - työsuojelun toimintakertomus - raportin potilasvahinkoilmoituksista sekä muistutuksista ja kanteluista johdon katselmusten yhteydessä. 9 Yhteistyö muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden kanssa Potilasturvallisuuden edistäminen on tapahtunut pääosin yhteistyössä SHQS-laatujärjestelmän auditoijien, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin asiantuntijoiden ja sähköisten potilasjärjestelmien toimittajien kanssa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston valvontatehtäviin kuuluu puuttua potilasturvallisuutta uhkaaviin hoitokäytäntöihin ja antaa tarvittaessa ohjeistusta asioiden saattamiseksi kuntoon. Lisäksi on konsultoitu riskienhallinnassa vakuutusyhtiötä.

14 12 (13) Lääkärikoulutuksen osalta yhteistyö toteutuu Erva-alueelle nimettyjen kouluttajalääkäreiden toimesta. Hoitajien koulutuksessa yhteistyökumppanina on ollut HAMK hoitotyön koulutusohjelma, jonka kanssa on toteutettu mm. lääkehoidon verkkokoulutusta. Myös Hyrian aikuiskoulutuksen kanssa on järjestetty mm. potilaiden siirto- ja nostokoulutusta. Tulevaisuudessa olisi tarkoituksenmukaista sopia terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa potilasturvallisuuden yhteisestä koulutuksesta ja asiantuntija-avusta.

15 13 (13) Lähteet Helovuo A., Kinnunen M., Peltomaa K., Pennanen Pirjo Potilasturvallisuus. Potilasturvallisuuden keskeisiä kysymyksiä havainnollisesti ja käytännönläheisesti. Kliinikkokäsikirjat. Fioca Oy. Edita Prima Oy. Helsinki. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Potilasturvallisuussuunnitelma. Luonnos /MS. Kinnunen Marina & Peltomaa Karoliina (toim.) Potilasturvallisuus ensin. Hoitotyön vuosikirja /2009. Sairaanhoitajaliitto. Helsinki. Knuuttila Jari, Ruuhilehto Kaarin & Wallenius Jarkko Terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointi. Lääkelaitoksen julkaisuja1/2007. Terveydenhuollon laadunhallinta. Yliopistopaino. Helsinki. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Kuntayhtymän tietosuojaohjeet. Yhtymähallitus 185/YH/2006. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Tietoturvallisuussuunnitelma vuoteen Päivitetty Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Tietoturvapolitiikka. Yhtymähallitus 93/YH/2011. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Riskienhallintapolitiikka. Yhtymähallitus 134/YH/2011. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Riskienhallintasuunnitelma. Yhtymähallitus 193/YH/2011. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Avoin turvallisuuskulttuuri edistää potilasturvallisuutta ja auttaa työnantajaa valvomaan toiminnan asianmukaisuutta. Ohje 4/2012, Sosiaali- ja terveysministeriö Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:3. Sosiaali- ja terveysministeriö Potilasturvallisuuden edistämisen ydinkohtia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Potilasturvallisuusopas potilasturvallisuuslainsäädännön ja -strategian toimeenpanon tueksi. 15/2011.

MUONION-ENONTEKIÖN KTT KY:N POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

MUONION-ENONTEKIÖN KTT KY:N POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA MUONION-ENONTEKIÖN KTT KY:N POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA Sisältö 2 1 JOHDANTO... 3 2 MUONION-ENONTEKIÖN KTT.N KY:N POTILASTURVALLISUUDEN STRATEGISET TAVOITTEET...4 2.1. TOIMINTA-AJATUS...4 2.2. STRATEGISET

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Laatu- ja potilasturvallisuus suunnitelma Olli Väisänen, LT Ylilääkäri THL POTILASTURVALLISUUS Terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteet

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus

Potilasturvallisuuskatsaus Potilasturvallisuuskatsaus Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Miksi potilasturvallisuuteen täytyy kiinnittää huomiota? joka vuosi kuolee tieliikenteessä

Lisätiedot

Potilasturvallisuussuunnitelma

Potilasturvallisuussuunnitelma Potilasturvallisuussuunnitelma 20.2.2012 / Maarit Sihvonen 2/20 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Strategiset tavoitteet... 4 3 Organisaatiot ja vastuut... 9 4 Potilasturvallisuus on osa laadunhallintaa ja riskien

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä. Luennoitsija / tilaisuus / päiväys

Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä. Luennoitsija / tilaisuus / päiväys Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä Miten organisaation turvallisuuden tilaa tulisi arvioida ja edistää? Tarkastellaan näkyvää, Pyritään saamaan

Lisätiedot

Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät

Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät 7.-8.6.2012 Terveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Mari Knuuti Lapin aluehallintovirasto, Anne-Mari Knuuti / Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa

Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 8 / 2016 1 (6) Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa Lääkehoidon turvallisuus Oikein toteutettu, tehokas, turvallinen, taloudellinen ja tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien valvonta

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien valvonta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 6.5.2015 Yli-insinööri Antti Härkönen, Valvira Asiakastietolaki Laki 159/2007 (ja muutokset

Lisätiedot

Osastotunti. Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski

Osastotunti. Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski Osastotunti Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski Projektityö Tarkistuslista suullisiin raportointitilanteisiin Oulaskankaan sairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolle Taskumallinen kaksipuolinen tarkistuskortti,

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla

Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla Arto Helovuo M.Sc. (Human Factors and Systems Safety) Lentokapteeni, Finnar Oyj Toimialajohtaja, Qreform Oy Joka kymmenes potilas Study

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Sosiaali- ja terveyspalvelun toimiala 3 3. Potilas ja asiakasturvallisuustyö 3 3.1. Valtakunnallisen tason

Lisätiedot

Potilasturvallisuussuunnitelm

Potilasturvallisuussuunnitelm Potilasturvallisuussuunnitelm Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky Potilasturvallisuussuunnitelma Keskushallinnon johtoryhmä 5.11.2012 SISÄLLYS Osa I 3 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN MÄÄRITTELY 3 1.1 Johdanto 3

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Potilas -ja asiakastietojärjestelmien vaatimukset ja valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana

Potilas -ja asiakastietojärjestelmien vaatimukset ja valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Potilas -ja asiakastietojärjestelmien vaatimukset ja valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 26.5.2016 Yli-insinööri Antti Härkönen, Valvira Tietojärjestelmien valvonta Terveysteknologia-ryhmä

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden toteutuminen Lapin keskussairaalassa 2013

Potilasturvallisuuden toteutuminen Lapin keskussairaalassa 2013 Potilasturvallisuuden toteutuminen Lapin keskussairaalassa 2013 Potilas- ja omaisneuvoston kokous 9.6.2014 Johtajaylilääkäri Eva Salomaa Potilasturvallisuuskoordinaattori Seija Miettunen Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS / HAIPRO

POTILASTURVALLISUUS / HAIPRO Jaana Inkilä HUS, Hyvinkään sha Potilasasiamies, potilasturvallisuus 22.11. 2013 1 SISÄLTÖ Esimiehen vastuu potilasturvallisuudesta Potilasturvallisuus ja HaiPro HUS, Hyvinkään alueella Naisten HaiPro

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta

Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon keskustelufoorumi 26.9.2013 Technopolis, Itä-Suomen yliopisto Mikrokatu 1 Kuopio Timo Keistinen, lääkintöneuvos

Lisätiedot

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa Lääninlääkäri Katja Paakkola, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Terveydenhuolto/sosiaalihuolto

Lisätiedot

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä 1 Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta Pietikäinen, E., Reiman, T., Macchi, L. & Oedewald, P. 26.1.2011 Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät,

Lisätiedot

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti POTILASTURVA POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti 1.8.2010-31.12.2012 Yhteistyössä: VTT, Työterveyslaitos, Vaasan sairaanhoitopiiri, Awanic Oy, Huperman Oy, NHG

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Omavalvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakas- ja potilasturvallisuuden verkostotapaaminen THL 24.9.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira

Omavalvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakas- ja potilasturvallisuuden verkostotapaaminen THL 24.9.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira Omavalvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakas- ja potilasturvallisuuden verkostotapaaminen THL 24.9.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 24.9.2015 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari Omavalvonta sosiaalihuollossa Omavalvontaseminaari 21.9.2016 Marjut Eskelinen, Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 22.9.2016 1 Omavalvontasuunnitelma (SospaL 922/2011)

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Valmistelutyöryhmä Hallintoylihoitaja Pirjo Aalto (puheenjohtaja) Professori Marja Kaunonen (varapuheenjohtaja) Ylihoitaja Sari Lepistö Ylihoitaja Marita Saari

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Mikko Huovila THL / Oper 26.9.2013 26.9.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1 Esityksen sisältö 1. Kokonaisarkkitehtuuri menetelmänä 2. Potilasturvallisuus kokonaisarkkitehtuurikehyksessä

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Laatu ja vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Pia Maria Jonsson LT, Kehittämispäällikkö THL /PALO /PAKE

Laatu ja vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Pia Maria Jonsson LT, Kehittämispäällikkö THL /PALO /PAKE Laatu ja vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa Pia Maria Jonsson LT, Kehittämispäällikkö THL /PALO /PAKE pia.maria.jonsson@thl.fi Mitä laatu on? Ulottuvuudet ja määritelmiä, laatuongelmia Laadunhallinta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle hygieniahoitajan / infektiotiimin näkemys

Infektio uhka potilasturvallisuudelle hygieniahoitajan / infektiotiimin näkemys Infektio uhka potilasturvallisuudelle hygieniahoitajan / infektiotiimin näkemys Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Helsinki Nina Elomaa Hygieniahoitaja Vaasan keskussairaala Hoitoon

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra. Väkivallaton mielenterveystyö

Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra. Väkivallaton mielenterveystyö Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra Väkivallaton mielenterveystyö Väkivallaton mielenterveystyö Potilaiden turvallisuus Väkivallaton mielenterveystyö Hoidon pakkokeinot Henkilökunnan turvallisuus

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10. Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä

Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä Oulu/Rovaniemi 21.9.2016 Sosiaalineuvos Hanna Ahonen, Valvira Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen

Lisätiedot

Oulunkaaren potilasturvallisuussuunnitelma 2013-2014

Oulunkaaren potilasturvallisuussuunnitelma 2013-2014 Oulunkaaren potilasturvallisuussuunnitelma 2013-2014 Potilasturvallisuustyöryhmä 3.12.2012 Palvelutuotantolautakunta xx 20.2.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Oulunkaaren organisaatio...4 3. Potilasturvallisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v Valtuuston info

Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v Valtuuston info Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v. 2015-2016 Valtuuston info 6.6.2016 Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja Rajallisten henkilöstövoimavarojen kohdennus Hoitohenkilöstön resurssien kohdennus ja henkilöstömenojen

Lisätiedot