KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI TIILELÄ 31. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 64 OSAN SEKÄ VIRKISTYS- JA VESIALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 31:024

Transkriptio

1 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 31. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 64 OSAN SEKÄ VIRKISTYS- JA VESIALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TIILELÄ KAAVATUNNUS 31:024 KAAVAN PÄIVÄYS SELOSTUKSEN PÄIVÄYS

2 31:024 / Tiilelä / ASEMAKAAVASELOSTUS , päivitetty ja (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 31. kaupunginosan korttelin 64 osaa sekä virkistys- ja vesialueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu 31. kaupunginosan korttelin 64 tontit 2 ja 3 sekä vesialuetta. Kaavan nimi TIILELÄ Kaavan tunnus 31:024 Kaavan päiväys , tarkistettu ja Kaavan laatija Ilona Sassi, Kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut / Kaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh ilona.sassi@jkl.fi Kaavan vireilletulo Jyväskylän kaupungin kaavoituskatsaus tiedotuslehdessä Hyväksymispäivämäärät Ltk , Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Säynätsalossa, pääsaaren luoteiskulmassa, osoitteessa Karhupolku 4, Tiilelän tilan alueella. Kaavan tarkoitus Kaupunginvaltuuston hyväksymästä Karhuniemen kaavasta valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valitus yksilöitiin kohdistumaan kaavassa muodostettavien tonttien ja 3 alueelle. Vastineessa Jyväskylän kaupunki myönsi, että määräalan raja, joka on samalla maanomistusraja, oli merkitty virheellisesti kaavan pohjakartalle ja siten kaavassa oli tonttiraja myös virheellinen. Jyväskylän kaupunki esitti Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa, että kaupunginvaltuuston tekemä päätös kumotaan siltä osin, kun asemakaava ja tonttijako koskevat korttelin 64 tontteja 2 ja 3. Kaupunginhallitus määräsi Karhuniemen kaavan tulemaan voimaan niiltä osin, joihin valitus ei kohdistu. Siten kaupunginvaltuuston hyväksymästä asemakaavan muutoksesta ja sen yhteydessä hyväksytystä tonttijaosta jäävät tulematta voimaan valituksenalaiset korttelin 64 tontit 2 ja 3.

3 31:024 / Tiilelä / ASEMAKAAVASELOSTUS , päivitetty ja (3) Tonttituotannon kiinteistöinsinööripalvelut määritti kesällä 2010 Tiilelän tilasta myydyn määräalan rajan omistajien läsnä ollessa. Tätä rajaa on tarkoitus käyttää maanomistusrajana ja uusien tonttien välisenä rajana. (Em. kaavavalitus kohdistui tähän rajaan.) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Asemakaavan muutosluonnos on tehty kaupunginvaltuuston hyväksymän Karhuniemen kaavamuutoksen pohjalta pienin muutoksin eli tonttiraja on siirretty uudelleen määriteltyyn määräalan rajaan ja lisäksi tontin 2 kulkuoikeus tontin 3 kautta on poistettu. Kulkuoikeus ei ole välttämätön, koska saunalle voidaan kulku järjestää oman tontinkin kautta pihamiljöötä merkittävästi huonontamatta. Keskinäisesti sopien kulku on mahdollinen ilman kaavamääräystä. Rakennusoikeudet, rakennusalat ja suojelumerkinnät ovat pääosin aiemmin käsitellyn kaavamuutoksen mukaisia. Luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen kaavassa muodostuvalle, rakentamattomalle tontille lisättiin rakennusala 15 m2:n rantasaunaa varten maanomistajan toivomuksesta. Viereisillä tonteilla on ollut mahdollista rakentaa pienet rantasaunat, joten toivomus oli puollettavissa. Keski-Suomen museon kantaa tarkistettuun kaavamuutokseen pyydettiin, koska alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön nimeltä Säynätsalon teollisuusyhdyskunta. Keski-Suomen museolla ei ollut huomautettavaa kaavamuutosluonnokseen, mutta he haluavat kommentoida kyseisen tontin rakennussuunnitelmia rakennuslupavaiheessa. Rantaviivan sijainti on tarkemittauksissa muuttunut, joten tonttien rajat rannassa ovat muuttuneet Karhuniemen kaavaan verrattuna. Vesialue tonttien kohdalla on otettu mukaan kaavaan luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen rantaviivan tarkemittausten vuoksi. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET (päiväyksiä täydennetään kaavaprosessin edetessä) Kaavoituksen vireilletulosta ilmoitettiin tiedotuslehden kaavoituskatsauksessa Kaava-aineisto MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Kaavamuutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Kaavamuutosehdotus MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä Asemakaavan hyväksyminen kaupunkirakennelautakunnassa ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kunnallistekniikka on valmiina Karhupolun päähän saakka ja tontin 2 liitynnät ovat valmiina. Vesihuollon toteutuksessa korttelin 64 tontin 3 liittymäkohta yleiseen vesihuoltoverkostoon osoitetaan katualueen rajalle Karhupolun päähän. Tontin 3 uudisrakentamisen aikataulusta ei ole tietoa, koska alue on yksityisen omistuksessa.

4 31:024 / Tiilelä / ASEMAKAAVASELOSTUS , päivitetty ja (4) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Rakennettu ympäristö Kaava-alue on osa Säynätsalon teollisuusyhdyskunnan aluetta, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon, RKY Luettelon on koonnut museovirasto ja se on otettu valtioneuvoston päätöksellä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana. Alueella oleva Tiilelän päärakennus on rakennettu v Kinkosalmen toisella puolella sijainneen Joh. Parviaisen tiilitehtaan mestarien ja työntekijöiden asunnoksi luvulta lähtien Tiilelä on toiminut Joh. Parviaisen Säynätsalon tehtaan työsuhdeasuntona, kunnes v työnjohtajakerho muutti Huvilasta Tiilelään. Kerho piti kokouksiaan ja juhliaan Tiilelässä, mm. olutkerho toimi siellä. Rakennus pysyi alkuperäisessä asussaan vuoteen 1940, jolloin insinööri Huida muutti taloon ja kunnostutti sisävessat, muutti taloon öljylämmityksen sekä uusi ikkunat nykyasuun. Kerho muutti tuohon aikaan pois ja rakennus muuttui kokonaan työsuhdeasunnoksi. Wivi Lönn on 1917 suunnitellut Säynätsalon Parviaisen tehtaalle isännöitsijän ja työväen asuntoja, joten hän on hyvinkin saattanut olla myös Tiilelän suunnittelijana, mutta täyttä varmuutta siitä ei voida osoittaa. Lönnin osuuden toteamista hankaloittaa se että osa tehtaan piirustusarkistosta tuhoutui konttorin palossa Voitaneen sanoa ainakin, että rakennukseen on vaikuttanut Wivi Lönnin Parviaisen tehtaiden asuntorakentamisen tyyppisuunnitelmat. Pihapiirissä on myös punainen ulkorakennus, jossa on ollut autotalli, puuvaja ja avara vintti Maanomistus Tilan omistaa Asunto Oy Tiilelä ja tilasta myydyn määräalan Timo Häll. Virkistysalueen omistaa Jyväskylän kaupunki. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. Maakuntakaava on hyväksytty Alueen yleiskaava on hyväksytty Säynätsalon kunnanvaltuustossa Siinä alue on erillispientalojen aluetta. Yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Alueen voimassa oleva asemakaava (Karhuniemen rakennuskaava) on hyväksytty lääninhallituksessa. Siinä alue on erillispientalojen korttelialuetta ja pieneltä osin virkistysaluetta. Tonttimaan tehokkuusluku on 0,10. Kaava-alue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY-2009), nimeltään Säynätsalon teollisuusyhdyskunta. Koska alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, tarvittavat yleiskaavalliset selvitykset tulee tehdä asemakaavan muuttamisen yhteydessä. Tarvittavat selvitykset tehtiin Karhuniemen kaavan yhteydessä ja uusiin selvityksiin ei ole katsottu olevan tarvetta. Ympäristöosasto on tehnyt Karhuniemen luonnonoloista biotooppitasoisen tarkastelun vuonna Sen mukaan alueen keskellä oleva virkistysmetsä on kalliopohjaista, minkä seurauksena

5 31:024 / Tiilelä / ASEMAKAAVASELOSTUS , päivitetty ja (5) kasvillisuus on varsin karua. Puusto on mäntyvaltainen, iäkäs ja karuuden vuoksi vajaakasvuinen. Aluskasvillisuus on lajistoltaan niukkaa, pääosin mustikkavaltaista kangasmaata taikka vain sammalten peittämää kallio- ja kivipintaa. Karhuniemen koillisrannan virkistysalue on pääosin otettu käyttöön asumisen pihatoimintoihin. Huoltoaseman takaosan virkistysalue on mäntypuustoista kalliokkoa ja kivikkoa, jota peittää vaihtelevassa määrin mustikan varvusto tai vähäinen ruohosto ja sammaleet. Luonnonolojen loppupäätelmä oli, että alueella ei ole luontotyyppejä tai luontoarvoja, joiden säästämiseksi asemakaavassa tarvittaisiin jo käytössä olevia VL- ja s-merkintöjä velvoittavampia merkintöjä tai määräyksiä. Tilalla 88:26 sijaitsevan Tiilelän on Keski-Suomen museo arvioinut historiallisesti merkittäväksi paikallisesti. Päärakennus on rakennettu 1917 Kinkosalmen toisella puolella sijainneen tiilitehtaan mestarin ja työntekijöiden asunnoksi. Rakennusta on muuteltu alkuperäisestä asusta melko oleellisesti vuosien varrella. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN Asemakaavan muuttaminen on tehty kaupungin tonttituotannon aloitteesta. 3.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Alueen ja lähiympäristön maanomistajat ja asukkaat Maankäyttö Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Keski-Suomen museo Keski-Suomen Pelastuslaitos Jyväskylän Energia Oy / vesi Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö Vattenfall Oy Keski-Suomen ELY (oas on lähetetty tiedoksi ympäristöosastolle) Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä olevan kaavoituskatsauksen yhteydessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Luonnosvaiheen kuulemisesta tiedotettiin kuulutuksella Keskisuomalaisessa. Muutosluonnos pidettiin nähtävänä / kommentoitavana palvelupiste Hannikaisessa, Hannikaisenkatu 17. Maanomistajille ja nimetyille osallisille lähetettiin tieto myös kirjeellä.

6 31:024 / Tiilelä / ASEMAKAAVASELOSTUS , päivitetty ja (6) Kaavan etenemistä on voinut seurata Jyväskylän kaupungin kaavoituksen internet-sivuilta tai kysyä kaavoituksesta kaavan laatijalta. Osallisten antama palaute vastineineen lisätään kaavan selostukseen luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi MRL 66 2 momentin mukainen viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski- Suomen ympäristökeskuksen kesken olisi järjestettävä. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty tiedoksi Keski-Suomen ELY:yyn. 3.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kaavallinen suojelu Tiilelän tilan rakennuksille, valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön huomioiminen ja turvaaminen kaavamääräyksin sekä mahdollisen lisärakentamisen määrittäminen. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN KESKEINEN SISÄLTÖ Asemakaavan muutosluonnos on tehty kaupunginvaltuuston hyväksymän Karhuniemen kaavamuutoksen pohjalta pienin muutoksin eli tonttiraja on siirretty uudelleen määriteltyyn määräalan rajaan ja lisäksi tontin 2 kulkuoikeus tontin 3 kautta on poistettu. Kulkuoikeus ei ole välttämätön, koska saunalle voidaan kulku järjestää oman tontinkin kautta pihamiljöötä merkittävästi huonontamatta. Keskinäisesti sopien kulku on mahdollinen ilman kaavamääräystä. Rakennusoikeudet, rakennusalat ja suojelumerkinnät ovat aiemmin käsitellyn kaavamuutoksen mukaisia. Tiilelän päärakennus, talousrakennus ja sauna on merkitty suojeltaviksi. Luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen kaavassa muodostuvalle, rakentamattomalle tontille lisättiin rakennusala 15 m2:n rantasaunaa varten maanomistajan toivomuksesta. Viereisillä tonteilla on ollut mahdollista rakentaa pienet rantasaunat, joten toivomus oli puollettavissa. Sauna on sijoitettava siten, että puustoa ei hävitetä. Tonttien ranta-alueet ovat s-merkinnällä alueita, joilla olemassa oleva puusto ja pensasto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Tarvittaessa on puustoa ja pensastoa täydennettävä alueelle ominaisin lajikkein. Kulku Huvilanrannan päärakennukseen on kaavan mukaan mahdollista Karhupolun kautta. Näin huvilan tontilla olevat portinpylväät jäävät ajotien varrelle. Ajoyhteys on merkitty molempien tonttien 2 ja 3 kautta, kuten oli Karhuniemen kaavassakin, josta valitettiin. Valitus ei kohdistunut ajoyhteyteen.

7 31:024 / Tiilelä / ASEMAKAAVASELOSTUS , päivitetty ja (7) 4.2 KAAVAN VAIKUTUKSET MRL 9.n mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kaavamuutoksen pääasiallinen vaikutusalue on Tiilelän ja Huvilanrannan alueet sekä läheinen Päijänteen vesialue, koska alueen rakentaminen näkyy järvelle. Kaavan arviointityössä on paneuduttu vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa ovat mahdolliset vaikutukset luonnonympäristöön sekä vaikutukset valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Yleisten alueiden luonnonympäristöön kaavan muuttamisella ei ole merkittävää vaikutusta. Virkistysaluetta muutetaan tonttimaaksi vain pieni kaistale tonttien ajoyhteyden parantamiseksi. Päijänteeltä katsoen maisema tulee muuttumaan hieman kaava-alueen uudisrakennusten myötä. Muutoksen ei katsota olevan merkittävää, koska se jää paljolti puuston suojaan. Kaavamääräyksillä on pyritty ohjaamaan rakennusten ulkoasua ja olevaan rakennuskantaan soveltuvuutta. Kaava-alueen kuuluminen museoviraston laatimaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon on huomioitu mm. rakennuksiin kohdistuvilla suojelumerkinnöillä ja tonttien luonnonympäristöön kohdistuvilla määräyksillä. Tontin 2 käyttötarkoitusmerkintä on Erillispientalojen korttelialue, jolla rakennuskanta ja kasvillisuus tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Muutostöissä on kuultava museoviranomaisia. Molempien tonttien rannat ovat s- merkinnällä sellaisia tontin osia, joilla olemassa oleva puusto ja pensaisto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Tarvittaessa on puustoa ja pensastoa täydennettävä alueelle ominaisin lajikkein. Tiilelän tilan määräalalle tulevan uuden rakennuksen julkisivut on rakennettava siten, että rakennus soveltuu yhteen suojeltavien rakennusten kanssa. Uudisrakentamisen yhteydessä on kuultava museoviranomaisia. 4.3 MIELIPITEET JA NIIDEN HUOMIOIMINEN Kaavaluonnos on nähtävillä luonnosvaiheen kuulemista varten , jonka jälkeen on käyty useita neuvotteluja alueen lisärakentamista koskien. Merkittäviä muutoksia aiemmin hyväksyttyyn Karhuniemen kaavaan verrattuna ei alueelle katsottu perustelluksi tehdä. Palautteen johdosta kaavassa muodostuvalle, rakentamattomalle tontille lisättiin rakennusala 15 m2:n rantasaunaa varten. Viereisillä tonteilla on ollut mahdollista rakentaa pienet rantasaunat, joten toivomus oli puollettavissa. Sauna on sijoitettava siten, että puustoa ei hävitetä. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentaminen voidaan aloittaa kaavamuutoksen tultua voimaan ja kun tontit on lohkottu ja rekisteröity. LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - ote ajantasa-asemakaavasta - seurantalomake - asemakaavakartta tai sen pienennös, päivätty , tarkistettu tonttijako