Infraverkostot yhteen putkeen?

Transkriptio

1 Infraverkostot yhteen putkeen? Energiateollisuus ry Palveluyhtiöt energia-alan vauhdittajina seminaari Lahti Jukka Lindroos Muutoksen mahdollistaja osaamisen yhdistäjä

2 Esityksen sisältöä Infraverkostot yhteen putkeen? 1. Määrittelyä 2. Miksi uusia toimintamalleja? 3. Prosessien merkitys tuottavuuden parantamisessa 4. Edellytykset palvelumarkkinoille ja sen kehittymiselle 5. Organisaation mallin vaikutus palvelumarkkinoiden kehitykseen 6. Sopimuksen ja tarjouspyynnön muoto 7. Miten yhteisrakentaminen toimii, Case asuntoalue/kadut 8. Yhteenvetoa yhteisrakentamisesta

3 1. Määrittelyä Infraverkot Infan rakenteet Infrarakentamisen ja palvelujen kehitysnäkymät. INFRA-teknologiaohjelman tarveselvitys.laura Apilo Tekes, Helsinki 2000 Yhteisrakentaminen Infraverkkojen uudis- ja/tai saneerausrakentamista samalla kertaa Empower esityspohja 5/23/2011

4 2. Miksi uusia toimintamalleja? Tehokkuuden lisääminen Kustannussäästöt Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelaki Kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia sekä näiden ohjausta Tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtävänjakoa Palvelujen tuottaminen kehitetään vahvaksi ja taloudelliseksi Tuottavuutta pitää parantaa ja hillitä menojen kasvua Kuntien kehittyminen Kuntaliitokset Ulkoistukset Talous, tuottavuus ja palvelujen rakenne Rakennemuutos Liikennevirasto ELY-Keskukset Tilaajaorganisaatio malli Kehitystoiminta palvelujen tuottajilla Teollisuus Ydinliiketoiminta Tehokkuuden ajattelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 169/2007

5 Miksi uusia toimintamalleja? Toimintaympäristön muutosajurit Poliittiset Taloudelliset Sosiaaliset Teknologiset Ekologiset Elvytyspaketit Euroopan sähkömarkkinoiden yhdentyminen Ydinvoiman uusi tuleminen(?) Päästökauppa Uusiutuvan energian tukeminen Globaali talouden tapahtumat Verkostotalous Työhyvinvointi ja turvallisuus Vastuullisen liiketoiminnan esilletulo, verkostojen arvot Etävalvonta ja ohjaus lisääntyy, tarve palveluintegroinnille Matalapäästöiset ja energiatehokkaat ratkaisut Ilmaston lämpeneminen Kierrätys ja hyötykäyttö Biopolttoaineet

6 Miksi uusia toimintamalleja? Tähtäimessä tuottavuus - yhteiset prosessit ja niiden kehittäminen Kansallinen kilpailukykymme on perustunut pitkälti työn tuottavuuden jatkuvaan kehittämiseen Tietoliikenne on pitänyt aiemmin johtopaikkaa työn tuottavuuden kehityksessä ( , vuosimuutos +8%) Tuottavuuden kasvaminen on hidastumassa? Juoksuvauhtia kasvattamalla ei paranneta tuottavuutta

7 3. Prosessien merkitys tuottavuuden parantamisessa PERINTEINEN Omin resurssein pystyään hoitamaan YDINOSAAMIS/-TOIMINTO- PERUSTAINEN Ydintoiminnot ja resurssit niiden hoitamiseen Non-core toiminnot (siirretty ulkopuoliselle) Paljonko ydintoimintoihin liittyviä resursseja työllistetään non-core toiminnoissa? Palveluintegraattori Erikoistoimittaja Yleistoimittaja Ydintoiminnot ja tehtävät Non-core toiminnot ja tehtävät

8 Prosessien merkitys tuottavuuden parantamisessa Yhteisten prosessien merkitys Lisäarvo Palvelutuottaja on osa asiakkaan tuotantoprosessia Palvelutuottajan tehtävä on maksimoida lisäarvon tuottaminen asiakkaan prosessissa Tämän ymmärtäminen on vahvuus ja johtaa toiminnan tehostamiseen, mutta tässä piilee myös suuri osaoptimoinnin vaara, mikäli emme löydä edullisinta vaihetta prosessista tietyn suoritteen tekemiseksi Tuottavuuden parantamiseksi on keskeistä, että tarkastelemme kokonaisprosessia tehokkaimman toteutustavan löytämiseksi

9 Prosessien merkitys tuottavuuden parantamisessa Esimerkki katuverkon rakentaminen Arvo Asiakkaan tavoite (kaupunki /kunta) Nykyinen alan tarjoama kilpailutus Pintarakenteet Katurakentaminen Viherrakentaminen Uutta tapaa ajatella Vesihuoltoverkko Tavoite Tiedonsiirto -verkko Energiarakentaminen Telematiikka Tuote / palvelu Lisäarvoa tuottavat

10 Prosessien merkitys tuottavuuden parantamisessa Erillisinä projekteina vai kokonaisuuden palveluna Pohdittava palvelukokonaisuuden kannalta Synergian syntyy yhtenäisillä toimintatavoilla myös projektin sisällä

11 4. Edellytykset palvelumarkkinoille ja sen kehittymiselle Mihin tulee keskittyä?

12 Edellytykset palvelumarkkinoille ja sen kehittymiselle 1. Tuntihintainen työ [ /t] 2. Yksikköjen rakenteen määrittely [ /suorite] 3. Organisaation mallit [urakkamuodot] 4. Moniasiakkuusympäristön olemassaolo [tehokkuus, vaihtelu] 5. Vuosikellon rakenne [vaihtelu, resurssin ohjaus] 6. Palvelumarkkinoiden integraattorin rooli [toiminnallisuus, toiminta]

13 5. Organisaation muodon vaikutus palvelumarkkinoiden kehityksessä Tukefin -hankeen perusajatus Rakennus- ja kiinteistöalan kehittämiseksi on perustettu kansallinen hanke TUKEFIN. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat mukana muun muassa Rakennusteollisuus RT ry sekä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry.

14 Organisaation muodon vaikutus palvelumarkkinoiden kehityksessä Tilaajan ja palvelun tuottajan organisaatiot KEHITYKSEN YLEINEN SUUNTA Yrittäjävetoinen keskitetty päätöksenteko Funktionaalinen organisaatio Funktionaalinen hierarkia Verkkoorganisaatio Prosessiorganisaatio Virtuaaliorganisaatio

15 Organisaation muodon vaikutus palvelumarkkinoiden kehityksessä Kuntien kehittyminen kilpailutuksessa ja tehokkuudessa Organisaation malli vaikuttaa toimintamalliin Omaa työnjohtoa, tuotantoresurssia, varastot, korjaamot jne. Tilaajaorganisaatio, esim. oma tuotantoyhtiö KILPAILUTUS Riippumaton tilaajaorganisaatio. Ei sidoksia tuotantoon Tuntihintaista työtä oman suoriutumisen lisäksi Pieniä urakoita, kokonaisuudet Kokonaispalvelua, pitkien sopimusten mahdollisuus. Innovaatiot TUOTTAVUUDEN KASVUN EDELLYTYKSET PARANEVAT

16 6. Sopimuksen ja tarjouspyynnön muoto vaikuttavat vastuisiin Sopimusten rakenteen muotoja Sopimusmuotoja Suoritusvelvollisuuden laajuuden mukaan KVR-urakka (kokonaisvastuurakentaminen) Kokonaisurakka Jaettu urakka Osaurakka Projektinjohtototeutus Maksuperusteiset muodot Laskutyöurakka Yksikköhintaurakka Tavoitehintaurakka Kokonaishintaurakka Sopimusmuodon mukaan Pääurakka Aliurakka Erillisurakka Sivu-urakka Alistettu sivu-urakka Uusia ja kehitteillä olevia Elinkaariurakka Kokonaispalvelu-urakka (sis. kunnossapidon) Rahoitusratkaisujen muodot urakoissa

17 7. Miten yhteisrakentaminen toimii Case kadun saneeraus

18 Miten yhteisrakentaminen toimii Case Asuntoalueen rakentaminen 1/2

19 Miten yhteisrakentaminen toimii Case Asuntoalueen rakentaminen jatkoa 2/2 Urakkasumma % Katuverkko (Kaupunki) % Vesihuolto % Sähköverkko % Televerkot %

20 Yhteisrakentamisen vastuumatriisi, työn suoritus (Case asuntoalue) TEHTÄVÄT = vastaa o = osallistuu PALVELUN TUOTTAJA Maarakentaja Sähkörakentaja Telerakentaja Kaukolämpörakentaja Vesihuoltorakentaja Kaasurakentaja Maarakennus (katu, kaapeli ja putkikaivuut) Kaapelien asennus Jalustat Valaistustolpat ja lamput Valaistusten tolppien ja ohjauksen kytkentä Kaapeliputket Jakokaapit Vesi, viemäri ja kaasuputket as. (), O Pumppaamot Sulkuventtiilien asennus Kaapelien kytkennät ja jatkokset Putkistoasennus ja hitsaus Vesihuollon käyttöönotto Sähkö /tele käyttöönotto Kaukolämpö käyttöönotto Kaasuputkiston käyttöönotto Sähkö/ telemateriaalin hankinta Valaistus materiaalin hankinta Vesihuoltomateriaali hankinta Kaukolämpömateriaalin hankinta () () Maakaasumateriaalin hankinta Maarakennusmateriaali hankinta Tilaaja(t) Hyväksyntä ja vastaanotto

21 Miten sitten, jos ei yhteisrakentamista tai sitten tulemme itse erikseen myöhemmin, joka on sitten jo aivan toinen tarina. Empower on tottunut toimimaan infrarakentamisen projekteissa yhteistyössä eri kumppanien kanssa.

22

23 8. Infraverkostot yhteen putkeen? yhteenvetoa Palvelumarkkinat ovat kehittyneet eri tavoin eri infratoimialoilla, joka hieman vaikeuttaa yhteistä rakentamista Yhteisistä prosesseista on hyötyä myös yhteisrakentamisessa Tarjouspyyntöjen rakenne ohjaa lopputuloksen toteutumista vahvasti Yhteisrakentamisessa tullut mukaan uusia pelikumppaneita, maarakennusala huolehtii pääsääntöisesti kokonaisuudesta. Huolehdittava riittävästi laadusta ja osaamisesta työn toteutuksen kaikissa osa-alueissa Vastuukysymyksien selkeytys (sähkö, vesihuolto, tele, kaasu, kaukolämpö) Aluerakentamisen hyödyt ei niinkään kustannusten säästöissä kuin yhtäaikaisuudessa ja kerralla valmista periaatteessa. Yhteisrakentaminen sopii saneeraus- ja uudisrakentamiskohteisiin, joissa koko katu/väylä uusitaan tai rakennetaan Ongelmana saneerauskohteissa verkkojen erilaiset elinkaaret Yhteisrakentamisessa saavutettavissa katu ja väyläverkon laatu paremmaksi kuin eriaikaisessa rakentamisessa.

24 Empower esityspohja 5/23/2011 Kestävää ketteryyttä