Kuopion kaupungintalo, hallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 Muistio 1 (2) PoSoTe Koulutus, tutkimus ja kehittäminen työryhmä / 5. kokous Aika torstai klo Paikka Osallistujat Kuopion kaupungintalo, hallituksen kokoushuone Osallistujaluettelo 1 Kokouksen avaus ja todetaan läsnä olevat työryhmän jäsenet Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2 Katsaus sote-tilanteeseen Aikaisemmin sovittu STM:n puheenvuoro peruuntui, koska tilanne vielä tässä vaiheessa oli täysin auki. Jorma Penttinen piti alustuksen ja työryhmä kävi yleistä keskustelua aiheesta. Penttisen on alustus muistion liitteenä. 3 Itä-Suomen yliopiston ja PoSoTen yhteistyö Professori Sari Rissanen Itä-Suomen yliopistosta kertoi muun muassa STM:n pohdinnoista yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksen painoalueiksi vuosille Rissanen avasi myös Itä-Suomen yliopiston tutkimusalueiden jaottelua jossa tutkimusalueet jaetaan kolmeen eri ryhmään: Kansainvälisen huipputason sekä kehittyneet ja vahvat tutkimusalueet sekä nouseva tutkimus. Itä-Suomen yliopistolla on mittava määrä hanke/kehittämisyhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Kehittämisen tutkimusperusteisuus on hyvä huomioida jotta myös yliopiston mukana oleminen hankkeissa on luontevaa. Yliopisto on tehnyt vahvaa yhteistyötä myös Siun Soten kanssa. Tämän yhteistyön tavoitteena on Siun sote-organisaation strategiaa tukevien koulutus- ja hankekokonaisuuksien suunnittelu sekä täydennyskoulutuksen toteuttaminen. Monia kysymyksiä on vielä auki ja yliopistoja mietityttää nyt muun muassa tutkimusrahoituksen väheneminen ja kilpailun lisääntyminen (esim. Kone Säätiölle 6000 hakemusta), yliopistojen profiloituminen ylipäätään ja minkälaista koulutusta jatkossa tarvitaan (Sotemainen koulutus). 4 Keski-Suomen suunnitelmia sote- kehittämisrakenteeksi Johtaja Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus kertoi Keski-Suomen suunnitelmista maakunnan kehittämisrakenteeksi. Haakin esitys on muistion liitteenä. Työryhmän keskustelussa nousi esiin, että samoja teemoja on käyty läpi myös Pohjois-Savossa sillä erotuksella, että PoSoTe:ssa nostettu esiin myös alueen elinvoimaisuuteen liittyviä teemoja ja näkökantoja. Joka tapauksessa tiedon ja kokemusten vaihtoa on hyvä käydä jatkossakin eri alueiden kanssa. 5 Muut asiat Professori Sari Rissanen nimetään Itä-Suomen yliopiston toiseksi edustajaksi rehtori Jukka Mönkkösen tilalle. 6 Seuraavat kokoukset Seuraavaa kokousajankohtaa ei nyt sovittu. Uusi kokousaika ilmoitetaan pikimmiten, kun muukin PoSoTe-työn aikataulutus saadaan soviteltua. Petteri Paronen puheenjohtaja Jouko Miettinen sihteeri Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

2 Muistio 2 (2) Osallistujaluettelo: ( x ) Petteri Paronen (Kuopio), kaupunginjohtaja pj. ( x ) Jorma Penttinen (KYS), johtajaylilääkäri, vpj. (x ) Marko Korhonen (Lapinlahti) kunnanjohtaja ( ) Ari Sopanen (Kaavi), kunnanjohtaja ( x ) Petri Kangasperko (J-koski), kaupunginjohtaja ( x ) Veli-Matti Kosma (UEF), professori ( ) Jukka Mönkkönen (UEF), rehtori ( ) Mervi Vidgren (Savonia), rehtori, varalla ( ) Mikko Vuoristo (Savonia) vararehtori ( x ) Jouko Miettinen (Kuopio), sihteeri ( ) Merja Miettinen (KYS), hallintoylihoitaja (x) Kirsi Leivonen (KYS) palvelualueylihoitaja ( ) Tarja Kauppila (ISO), johtaja ( ) Merja Sahlström (Ysavo), kehittämispäällikkö / ( ) Jarno Rieppo (Ysavo) avovastaanottojen ylilääkäri ( ) Kati Kantanen (S-järvi), hoito- ja vanhustyön johtaja ( ) Heikki Helve (Kuo), kehittämisjohtaja /KIO toimitusjohtaja ( x ) Johanna Jylhä-Ollila, asiantuntija (KIO) ( x ) Simo Kokko (KYS), ylilääkäri ( ) Päivi Kiiskinen (Soste) ( x ) Pirjo Pehkonen (Kuopion Ensikotiyhdistys ry) ( x ) Tarja Arbélius, Savon Yrittäjät, varalla ( ) Yrjö Ronkainen, Savon Yrittäjät ( ) Petro Julkunen (Juko), varalla ( ) Christina Snellman, (Tehy) ( x ) Markku Tervahauta (Kuopio) Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

3 Sote-uudistus Sopimukset Enintään 19 aluetta Kunnat/sairaanhoitopiirit Kolmas sektori Yksityiset palveluntarjoajat Palvelut Erityiskysymykse t EU Muuta Omaisuus Integraatio PERUSTASO Rahoitus Perustuslaki Digitalisaatio Henkilöstö Hallinto ICT UUDISTUKSEN VAIHEISTUS SOTE-UUDISTUS HALLITUSOHJELMA ASIAKKAAN VALINNANVAPAUS, TUOTANNON MONIPUOLISTUMINEN YKSIKANAVAINEN RAHOITUS

4

5 Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus KUVAUS: Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään kuntaa TAVOITE: Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja kustannusten hallinta paranee. suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Järjestäjällä on vastuu siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa sujuvana palvelukokonaisuutena. Uudistus tukee erillisenä päätöksenä tehtävää aluehallinnon uudistusta. 10/15 12/15 4/16 10/16 7/ /19 Päätös alueiden määrästä ja rahoituksen perusratkaisusta PÄÄTOIMENPITEET: 1. Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan järjestämisen rakenteet 2. Siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen 3. Lisätään valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja 4. Varmistetaan ICT:n, digitalisaation ja hyvien käytäntöjen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessä Linjaukset ICT:n ohjauksest a, rakennusinvestointie n koordinaati osta ja vaalien periaatteist a Järjestämi s -laki lausuntokierroksell e HE eduskuntaa n Sotejärjestämis -laki Vaalit ja muutoshallinto Järjestämis -vastuu sotealueille

6

7

8

9

10 Timo Keistinen

11 Timo Keistinen

12

13 operatiivinen päivystys 15 sairaalaan. verkostossa 2 tunnin tavoitettavuus maanteitse

14

15

16

17 Posoten ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö Sari Rissanen, (YTT,TtL) professori, sosiaalityö, erityisesti hyvinvointipalvelut, Yhteiskuntatieteiden laitos Varadekaani, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta UEF // University of Eastern Finland

18 UEF // University of Eastern Finland

19 Taustaa: miksi nyt ja miten muiden kanssa Kiitos Ohjaus, talous ja kehittäminen - työryhmä: Tuomas Pöysti pj ja esim. Anu Muuri sihteeri Milloin ja miten tulee kehittämisen pykälät, näkymä 1/2016 (Osket, perusterveydenhuollon kehittämisyksiköt, yliopistosairaalat jne) Terveydenhuollon tutkimuksen rahoitus, määrä ja suuntaaminen (perusterveydenhuolto tai sosiaalievon tulevaisuus) UEF // University of Eastern Finland Esityksen nimi / Tekijä

20 STM: asetusluonnos yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksesta painoalueet vuosina ovat: 1) merkittävien kansanterveysongelmien ja sairauksien ehkäisyn, syntymekanismien, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen kliininen ja translationaalinen tutkimus; 2) yksilöllistetyn lääketieteen käyttöönottoon ja biopankkitoimintaan liittyvä tutkimus; 3) monien erikoisalojen yhteistyötä vaativiin tai harvinaisiin sairauksiin ja terveysongelmiin liittyvä tutkimus; 4) palvelujärjestelmän integraatioon ja tuloksellisuuteen, palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen, toimintakäytäntöjen muuttamiseen sekä osaamisen johtamiseen kohdistuva tutkimus; 5) väestökohorttien kliinis-epidemiologiset seurantatutkimukset; 6) terveyden edistämisen, väestön neuvonnan ja terveyserojen kaventamisen vaikuttavuustutkimus; 7) potilaan ja asiakkaan oikeuksiin, valinnanvapauteen sekä potilas- ja asiakasturvallisuuteen kohdistuva tutkimus. UEF // University of Eastern Finland Esityksen nimi / Tekijä

21 Selvitys moniammatillisista kehittämisrakenteista /Kasteohjelmaan liittyvä selvitys (STM tilaaja. UEF toteuttaja: STJ laitos ja yhteiskuntatieteiden laitos, Johanna Lammintakanen & SR) Kysely erikoissairaanhoito, sotealueet ja isot kunnat, juuri menossa + Tarkentamia haastatteluja muutamille hyville käytännöille + Taustaryhmässä myös THLja Työterveyslaitos Innovatiiviset kehittämisrakenteet, tuloksia tammikuussa Yliopiston tehtävät: Opetus, tutkimus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus Strategisia valintoja ja verkostoitumista Esim. Tutkimuksen nousevia aloja Esim. Hyvinvoinnin murtumat Juho Saari & Antti Kouvo Hoidon ja palvelujen vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa Marja Vaarama, Sirpa Hartikainen, Risto Roine Pitkä yhteistyön historia Pohjois-Savon kuntien kanssa UEF // University of Eastern Finland Esityksen nimi / Tekijä

22 Tutkimusalueet UEF // University of Eastern Finland

23 1. Hanke/kehittäminen ja tutkimus näkymä: Esim. Kuopio-hanke, Soteva, +75 hanke, Vahakas.Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden keskittymä, Ikäinnovaatio, Tova, Semer, IV pumput (Mika Saikkonen + proha: Yhkassa Saija Miina ja Markku Hänninen) Isompia ja pienempiä (ml. Esim. asumisen ja potilasturvallisuuden professurit) Välillä Savonia tai Sakky mukana tai vetäjänä Välillä yksi laitos ja välillä useita laitoksia UEFsta ISAT työryhmät; UEF, Savonia, Karelia ESR, TEKESIÄ, Ministeriöt (+ kv rahoitukset) Välillä paremmin ja välillä huonommin onnistuneita jostakin näkökulmasta: Tutkimusperusteinen kehittäminen: vähän edellytys myös yliopiston mukana olemiselle UEF // University of Eastern Finland Esityksen nimi / Tekijä

24 2. Koulutusnäkymä Professioperusteinen peruskoulutus (Farmasia, hoitotyö, lääkäri, psykologia, sosiaalityö jne..) Nykyisiä ja tulevia posoten työntekijöitä eri tehtävissä Harjoittelut, sisällöt +jossakin määrin opiskelijamäärät Harjoittelujen toteutus (esim. lääketiede, sosiaalityö, kun opiskelijamäärät kasvaneet ) Terveystaloustieteen kehittämisryhmä (esim. Lari Tiikasalo mukana) Lopputyöt, gradut, Tutkimusluvat, järkevät aineisot ja aiheet Esim. Hyvinvoinnin integroitu tomintamalli, kuntakokeilu (Anna-Mari Juutinen), Hyvä case tutkimuksen mukaanottamisesta monitieteisesti Esim. gradu korjausrakentamisesta toimintakyvyn näkökulmasta Sari Nissinen UEF // University of Eastern Finland Esityksen nimi / Tekijä

25 Tohtorikoulutus Aineistot, mahdollistaminen opintovapaisiin Väitöskirja: osaamisen kehittämisen keino Erikoistumiskoulutukset Erkko lainsäädäntö muuttunut Farmasian, psykologian (70 op) ja sosiaalityön erikoistumiskoulutukset (70 op) Työnantajamaksut Strateginen henkilöstösuunnittelu (kehittämistyö erkkona tietyille tulevaisuuden asiantuntijoille) Täydennyskoulutus Ammattiryhmäkohtainen koulutus (lääkärit, hoitotyöntekijät, sosiaalityöntekijät) Aducaten työelämäyhteistyöryhmä ja täydennyskoulutus (Ulla Kekäläinen), viimeisen tapaaminen syyskuussa UEF // University of Eastern Finland kuesityksen nimi / Tekijä

26 Strateginen henkilöstövoimavarojen johtaminen (osaamisen johtaminen, urapolut, erilaiset kehittymisen tavat, kehittämistyöhön osallistuminen) Miten koulutusrakenteiden pitäisi muuttua sotemaailmassa? Vähän nihkeää on ollut, muutamia poikkeuksia 3. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Yhteiset seminaarit, vierailukäynnit,tiede tutuksi tapahtumat, poliittinen vaikuttaminen (esim. ministerivierailut), muiden maiden hyvät käytännöt) Esim. verkossa toteutettu soteseminaari, hankkeiden tuottamat nauhoitukset, asiantuntijaryhmät Kiina yhteistyö (esim. Kuopio- Shangain työryhmä) Imagotyö esim. kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa; hyvät käytännöt Pohjois-Savosta tai Suomesta (esim. kansanterveyshoitaja, Potku-hanke) UEF // University of Eastern Finland Esityksen nimi / Tekijä

27 Yhteistyö Siun Soten kanssa, Itä-Suomen yliopiston, Karelia ammattikorkeakoulun sekä Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymän johdon edustajien kanssa on osana selvityshanketta neuvoteltu organisaatioiden välisen yhteistyön syventämisestä. Siun sote-organisaatio pyrkii rakentamaan strategista kumppanuutta Itä-Suomen yliopiston, Karelian ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa. Yhteistyön tavoitteena on Siun sote-organisaation strategiaa tukevien koulutus- ja hankekokonaisuuksien suunnittelu sekä täydennyskoulutuksen toteuttaminen. Yhteistyöneuvotteluja käyty ja tiettyä mallia rakennettu (esim. gradutarjouksia, tutkimusaihioita) K-S SOTE 2020 hanke: Ehdotus kehittämistoiminnan maakunnallisesta organisoinnista: Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenne (Jyväskylän yliopisto /UEF) UEF // University of Eastern Finland Esityksen nimi / Tekijä

28 Jo pitkä yhteistyö myös Eksoten (Lappeenrannan tekninen yliopisto/saimaa: UEF: kumppanuusopimus Saimaan kanssa /Kaisu Laasonen & SR) ja Kainuun kanssa (Oulun yliopisto) Mietityttää tässä ajassa: Tutkimusrahoituksen väheneminen ja kilpailun lisääntyminen (esim. Kone Säätiölle 6000 hakemusta) Strateginen tutkimusrahoitus: yliopistojen profiloituminen Sotemainen koulutus Alueellinen kehittyminen + patentit Ketterät ja sujuvat Win Win tilanteet PoSoTessa, Tasapuolisuus / oikeudenmukaisuus aluellisesti ja kumppaneiden kesken, sujuvat ja tiedossa olevat käytännöt, avoin ja tukeva palaute, strategisuus Missä ollaan menossa, miten edetään kehittämisrakenteessa? Mikä on hyvä toimintatapa? UEF // University of Eastern Finland Esityksen nimi / Tekijä

29 Kiitos! uef.fi

30 Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE

31 SO + TE kehittämisrakenteen lähtökohtia Myös kehittämistoiminta on tarkoituksenmukaista integroida, jotta reformin tavoitteet saavutetaan Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisellä erilaiset lähtökohdat lakisääteiset lähtökohdat (terveydenhuoltolaissa kehittämisen pykälät, uudessa sosiaalihuoltolaissa ei) toiminnalliset, taloudelliset ja hallinnolliset lähtökohdat: erikois sh tutkimusja koulutusresurssit, PTH:t Shp:ien alaisuudessa, Osaamiskeskusten (11 kpl) hallinto kirjavaa, pieni valtionavustus Pöystin raportissa: Vaativimmat kehittämisen sekä tutkimukseen perustuvan opetuksen tehtävät keskitettäisiin viidelle itsehallintoalueelle sosiaalihuollon osalta määrittelemättä > Tavoitteena tasapuoliset ja tasapainoiset resurssit ja organisointi

32 Uudelleenorganisointia JA uuden luomista Nykyiset kehittämisen voimavarat: Kuntien koul-, tutk- ja kehittämistoiminta (EU,Ray ym. projektikehittäminen) SHP:N PTH (Keski-Suomessa 6 hlö) KOSKE (7 hlö) SHP:N KTVA (tutkimuksen, koulutuksen vastuualue 18 hlö) Keski-Suomen Uusi sairaala hanke Mitä toimintoja siirretään sellaisinaan? Mitä tehdään enemmän yhdessä? Mitä jätetään tekemättä, jotta saadaan tilaa uudelle?

33 Kehittämisellä oltava tiivis yhteys johtamiseen ja HR-toimintoihin STRATEGINEN JOHTAMINEN KEHITTÄMINEN ASIAKASLÄHTÖISYYS INTEGRAATIO TYÖKYKY LÄHIJOHTAMINEN

34 Ydintoimijoiden muodostama yksikkö Ydintoimijat PTH, KOSKE, SHP:n KTVA ja verkosto Kuntien ja tulevan itsehallintoalueen sote-kehittämistyössä toimivat ammattilaiset ja kehittäjäasiakkaat Yhteistyökumppanit Korkeakoulut, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, järjestöt, maakuntaliitto, ym vaihtuvat kumppanit verkosto kootaan kulloisenkin tarpeen mukaan

35 Kehittämisrakenne: kehittämisyksikkö ja verkosto KANSALLISET KUMPPANIT, VALTAKUNNALLINEN OHJAUS ERVA-ALUEEN VERKOSTOT, VAATIVIMMAT TIEDONTUOTANNON JA KEHITTÄMISEN TEHTÄVÄT KUNTIEN HYVINVOINTI- TYÖ VERKOSTO:MAAKUNNAN YHTEISTYÖKUMPPANIT KEHITTÄMIS- YKSIKKÖ: YDINTOIMIJAT

36 Ehdotus hallintomalliksi K-S sote itsehallintoalueen strategisen johdon yhteyteen muodostetaan ydintoimijoista sote-kehittämisyksikkö, jonka toimintaa ohjaa ja seuraa neuvottelukunta Kehittämisverkostojen johtaminen on kehittämisyksikön tärkeä tehtävä Luottamus, kaikki hyötyvät, kaikki antavat, avoin viestintä, dialogisuus Innovatiivisuus ja fasilitointi

37 Mitä kehittämisyksikkö tekee? Alustavat toimintakokonaisuudet: Sote perustoiminnan kehittäminen Hyvinvoinnin edistämisen koordinointi, asiantuntijatuki kunnille Opetusklinikkatoiminta, sosiaali- ja terveysasemapalvelut Konsultaatiotoiminta Hanketoiminta Koulutustoiminta Sosiaaliasiamiestoiminta (& potilasasiamies) Tutkimustoiminta, tiedontuotanto Hyvien käytäntöjen ja tutkittuun tietoon perustuvan tiedon levittäminen Hyvinvointipoliittinen vaikuttaminen >Tekeekö kehittämisyksikkö/itsehallintoalue kaiken tämän? hyödynnetäänkö monituottajamallia? >Maakunnan ammattilaisten kiinnittyminen rakenteeseen mahdollistettava monin eri tavoin!

38 Asiakaskokemusten hyödyntäminen monin tavoin Kehittämisrakenteen tärkeimpien tehtävien joukkoon kuuluu asiakasosallisuuden, kumppanuuskehittämisen ja kokemusasiantuntijuuden edistäminen. Asiakastilanteessa kertyvän kokemustiedon hyödyntäminen systemaattiseksi ja helpoksi Asiakkaan kokemus kuulluksi ilman aktivistiksi ryhtymistäkin Palvelutilanne voisi olla oppitunti molemmille

39 Suunnitelmasta konkretiaan K-S SOTE 2020 hankkeen kehitystyössä ja pilottikokeiluissa (hanke päättyy 10/2016) Yhteistyössä valtakunnallisten kärkihankkeiden kanssa Kehittäjäorganisaatioiden yhteistyönä Campus FI hankkeen toiminnassa (monitieteinen yhteistyöhanke, maakuntaliiton rahoitus) Minikampus - moniammatillinen klinikkaopetus keskussairaalan tiloissa aloittanut toimintansa Kuntien päätöksenteossa ja itsehallintoalueen rakentamisessa

40 Kehittämisrakenne tarjoaa pysyvän, mutta uudistuvan alustan innovaatioille ja tuleville hankkeille KANSALLISET KUMPPANIT, VALTAKUNNALLINEN OHJAUS ERVA-ALUEEN VERKOSTOT, VAATIVIMMAT TIEDONTUOTANNON JA KEHITTÄMISEN TEHTÄVÄT KUNTIEN HYVINVOINTI- TYÖ VERKOSTO:MAAKUNNAN YHTEISTYÖKUMPPANIT KEHITTÄMIS- YKSIKKÖ: YDINTOIMIJAT Campus FI hanke

41 Riskikohtia Asiakaslähtöisyys jää vain puheeksi Kehittämistoimet eivät kohdistu tasapuolisesti so+te eri toimintoihin ja maakunnan eri osiin Kehittämisyksikkö verkostoineen ja lukuisat kehittämishankkeet vaikuttaa sekavalta kokonaisuudelta yhteistyökumppaneiden on vaikea hahmottaa, missä kannattaa olla mukana Yritetään pitää yllä sekä kaikkia aiempia omia että uusia integroituja toimintamalleja aika ei vain riitä. Onnistutaanko nivomaan hyödyllinen jatkumo: sote perustoiminnan, lähipalveluiden ja asiakkaan näkökulmat, erikoisalojen tarpeet, monitieteinen toiminta ja kv-huippututkimus!?

42 Lisätietoa Keski-Suomen suunnitelmista: K-S SOTE 2020 hankkeen kotisivuilta Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kotisivuilta: Raili Haaki