Uudistuva sote Kuopio/KYS auditorio, Keskustelu/Pohjois-Savo Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Transkriptio

1 Uudistuva sote Kuopio/KYS auditorio, Keskustelu/Pohjois-Savo Tarja Kauppila, johtaja, ISO

2 Normiuudistukset JATKUVA PROSESSI

3 Useita normeja uusitaan (Esim. Sosiaalihuoltoon liittyen/mukaellen Sami Uotinen, Kuntaliitto ) Sote-järjestämislaki (HE-luonnos lausuntokierrokselle /P.J.) Uusi sosiaalihuoltolaki (HE-luonnoksen lausunnot pyydetty mennessä) Vammaislakien yhdistäminen ( työryhmä asti, kuulemistilaisuus ) Toimeentulotuen uudistaminen (työryhmä asti) Työelämäosallisuuden tukeminen (työryhmä asti) Työvoiman palvelukeskusten lakisääteistäminen (työryhmä asti) Raittiustyölain uudistus (alkoholils kokonaisuudistus, työryhmä asti) Itsemääräämisoikeuslaki (työryhmän loppuraportti ) Palveluasumisen asiakasmaksut (työryhmä asti) _ Uusi kuntalaki (lausunnot pyydetty mennessä) Monikanavaisen rahoituksen purkamisen vaihtoehtojen selvittäminen (työryhmä asti)

4 Nykytilanne monikanavaisessa rahoituksessa (STM:

5 Voimaanpanolaki lähtölaukaus, esim. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta, aikasempi luonnos , ) Järjestämislain voimaantulo ja sotealueiden aloittamisajankohta Alueiden muodostaminen Hallinnon järjestäminen, päätöksenteko, toimivalta Henkilöstön asema, omaisuusjärjestelyt Velvoitteiden siirtyminen

6 Taustalla strategiat ja toimeenpano-ohjelmat TIETO JA TOIMINTA

7 Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat (2) kohti sosiaalisesti kestävää ja taloudellisesti elinvoimaista yhteiskuntaa (STM julkaisuja 2006:14) Toimeenpanon ongelmat ovat korostuneet. Linjaukset eivät helposti muutu käytännöksi. Mitä monimutkaisemmasta ongelmasta on kysymys, sitä puutteellisemmin hallinnon keinot purevat siihen. Moniin asioihin lainsäädäntö on järeä väline, suositukset liian heppoisia ja koulutus hidasta. Toimeenpanon vajaateho on valitettavaa vähäväkisimpien kannalta. Heidän ongelmansa ovat monisäikeisimpiä. - Markku Lehto, kansliapäällikkö

8 Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat (2) kohti sosiaalisesti kestävää ja taloudellisesti elinvoimaista yhteiskuntaa (STM julkaisuja 2006:14) On asioita, joihin tarvitaan keskitettyjä ratkaisuja, mutta on myös asioita, joiden korjaaminen edellyttää vaikutuskanavien parantamista alhaalta ylöspäin. Tämä edellyttää suurempaa läpinäkyvyyttä ja tietoa. - Markku Lehto, kansliapäällikkö

9 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 (STM tammikuu 2011) kohtelee kaikkia jäseniään yhdenvertaisesti vahvistaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukee terveyttä ja toimintakykyä sekä antaa tarvittavan turvan ja palvelut.

10 Sote-tieto hyötykäyttöön strategia keskeiset linjaukset (STM, työryhmä asti) 1. Kansalainen: Pystyn itse 2. Ammattilainen: Kyvykkäät käyttäjät ja fiksut järjestelmät 3. Palvelujärjestelmä: Niukkenevat resurssit oikeaan käyttöön 4. Yhteiskunta: Tiedä ensin, johda sitten

11

12 Ajankohtaista sote-tiedonhallinnan kehittämisestä alueella (Mm. Riitta Häkkinen, THL) 1. (2) Potilastiedon arkiston käyttäjiä tällä hetkellä kahdeksan: Itä-Savo, Siilinjärvi, Lapinlahti, Kuopio, Ylä-Savon sote, Kysteri, Varkaus, Joroinen Etelä-Savo liittymässä arkistoon 9/14, KYS 10/14, Keski-Suomi syksyn -14 aikana Kanta/hoitotyön tiedonhallinta on suuri toiminnallinen muutos th-henkilöstölle! Sähköinen lääkemääräys julkisessa th:ssa päivittäistä toimintaa, yksityisen th:n käyttöönotot jatkuvat ja kaikilla käytössä viimeistään 12/16 Sähköistä asiointia ollaan lisäämässä

13 Ajankohtaista sote-tiedonhallinnan kehittämisestä alueella 2. (2) ICT-kehittämistyöryhmä Itä- ja Keski-Suomen alueelle ISKEohjausryhmän kokous : mukaan KYS-Ervan sh-piirien sekä Kuopion, Jyväskylän, Joensuun, Mikkelin ja Savonlinnan tietohallintojohtajat sekä ISOn ja Kosken tietohallinnosta vastaavat henkilöt, ensimmäinen kokous syyskuussa 2014, pj tietohallintojohtaja Tuomo Pekkarinen PSSHP/KYS, ryhmä täydentynee vielä? Tiedonhallinnan näkökulma luonteva osa maakuntien sote-hankkeita, esim. Keski-Suomen SOTE 2020-hanke (Kaste-ohjelma) ym. Sosiaalihuollon tiedonhallinnan tilannekatsaus ja kehittämistarpeet Pohjois- Savossa -selvitys Itä- ja Keski-Suomen Kaste-aluejohtoryhmän kokous : ISOlta asiantuntijatyötilaus, raportointi syksyllä -14) Sosiaalialan osaamiskeskusten tiedonhallinnan kehittämisverkosto käynnistyy: ensimmäinen kokous Lappeenrannassa , koordinoi ISO/kehittämispäällikkö Antero Lehmuskoski, tiivis yhteys mm. THL/Operiin

14 Sote-kehittämistyö TUUMASTA TOIMEEN -TUKI

15 Kehittämisen välttämätön mutta ei vielä riittävä ehto Jokainen ammattilainen velvollinen kehittämään omaa työtään, ei tarvetta erillisille tukiresursseille? Vrt. jokainen kansalainen velvollinen huolehtimaan omasta terveydestään, ei tarvetta erillisille terveyden-/sairaanhoidon resursseille? Vai sittenkin niin, että yksilön oma panos on välttämätön, ei kuitenkaan vielä riittävä ehto tavoitteiden saavuttamiseksi. Työn kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa on pitkälti joukkuelaji. Yhteistä työtä ja tukea kehittämistyölle tarvitaan jatkossakin.

16 Idea tulevaisuuteen: Alueelliset sote-osaamiskeskittymät? Alueelliset yliopistolliset sote-osaamiskeskittymät esim. Oulu, Kuopio, Tampere, Turku ja Helsinki Koordinoisivat ja tukisivat ko. sote-alueella tehtävää tutkimus-, koulutus- ja kehittämistyötä, uudistamisen tutkimustietoperustaisuus vahvemmaksi myös sosiaalihuollossa ja monilla rajapinnoilla Käytännössä paikallinen, alueellinen ja kansallinen/kansainvälinen (STM, THL ym.) yhteistyö on yhteensovitettava sote-alueilla

17 Yhdessä rauhassa eteenpäin, kuussakin on käyty Taloudellinen niukkuus, kasvava palvelukysyntä, sotepalvelutoiminta haasteellisessa tilanteessa ja kehittämiseen kohdistuu kovia odotuksia Kehittämispanostustenkin oltava perustellusti kohdennettu, tulosten arvioitavissa olevia ja mahdollisimman vaikuttavia Alan ja alueen vetovoima tarvitsee kehittämisen tukirakenteen, joka on kohtuullinen ja katu-uskottava, osaajiakaan ei ole jatkossa tarjolla pilvin pimein Emmehän ole helppoja tehtäviä etsineetkään, vai?

18 Kiitos mielenkiinnostasi Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Yhteyksiin!