Vaikuttaako alkoholi nuorten aivojen kehitykseen?
|
|
- Mauno Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus tieteessä Virve Kekkonen LL Kuopion yliopistollinen sairaala, nuorisopsykiatria Petri Kivimäki LK Itä-Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala, nuorisopsykiatria Eila Laukkanen professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala, nuorisopsykiatria Vaikuttaako alkoholi nuorten aivojen kehitykseen? Alkoholinkäyttö aloitetaan usein nuorena, jolloin aivojen kypsyminen on kesken ja altis häiriötekijöille. Liiallisen alkoholinkäytön riskitekijät ja liitännäisongelmat kasaantuvat usein samoille henkilöille. Tutkimuksia nuorten alkoholinkäytön haitoista on toistaiseksi vähän, mutta koe-eläintutkimukset ovat vahvistaneet niiden löydöksiä. Alkoholi häiritsee keskushermoston kehitystä ja voi johtaa aivojen rakenteellisiin sekä toiminnallisia muutoksiin, jotka puolestaan ovat yhteydessä kognitiivisten taitojen ja tunne-elämän ongelmiin. Vertaisarvioitu VV Nuoruusiän psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen kehityksen aikana itsenäistyminen, ikätoverisuhteet ja uusien voimakkaiden tunne-elämysten hakeminen tulevat aiempaa tärkeämmiksi. Merkittävä osa nuorista kokeilee erilaisia päihteitä ja osa heistä aloittaa päihteiden säännöllisen käytön. Alkoholinkäyttö aloitetaan usein nuorena, kun kasvu ja kehitys ovat yhä kesken. Vaikka tutkimuksia nuorten alkoholinkäytön haitoista on toistaiseksi vähän, voidaan niistä koe-eläintutkimusten perusteella tehdä varovaisia arvioita. Nuoruusikäisen aivoissa tapahtuu merkittäviä ja suhteellisen nopeita muutoksia, jotka liittyvät nuoren tiedonkäsittelytaitojen ja tunne-elämän säätelyn kypsymiseen. Tässä katsauksessa tarkastellaan alkoholin ja humalajuomisen vaikutuksia nuoren kehittyvään keskushermostoon. Nuoruusikäisten alkoholinkäytön esiintyvyys ja erityispiirteet Vaikka suomalaisnuorten humalajuominen on vähentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen, on se edelleen varsin yleistä (1) ja vuoden 2011 tilastoissa edelleen yleisempää kuin keskimäärin Euroopan maissa (2). Esimerkiksi vuonna 2005 kuopiolaisessa nuorten psyykkistä ja fyysistä terveydentilaa kartoittavassa seurantatutkimusaineistossa kysyttiin vuotiaiden nuorten (n = 4 217) alkoholinkäyttöä WHO:n kehittämällä AUDIT-kyselyllä (alcohol use disorders identification test) (3) (Kivimäki ym. julkaisematon havainto). Noin joka kolmas nuori ilmoitti, ettei käytä alkoholia lainkaan, kolmannes joi kerran kuukaudessa ja neljännes joi useita kertoja kuukaudessa. Alkoholia juovista 39 % joi yleensä alle 5 annosta kerralla, 25 % joi 5 6 annosta kerralla ja 36 % yli 6 annosta kerralla. Kansainvälisesti alkoholinkäytön riskikäytön rajaksi katsotaan aikuisilla miehillä 4 5 ja naisilla 3 4 alkoholiannosta käyttökertaa kohden (1 annos = 12 g etanolia). Suomalaisittain vastaavat riskikäytön rajat ovat muita Euroopan maita sallivammat, 7 tai 5 annosta (4). Käytännössä turvallisten määrien arvioiminen nuoruusikäisille on mahdotonta, sillä ne todennäköisesti riippuisivat aivojen kehityksen kulusta ja vaihtelisivat yksilöstä toiseen. Nuoret maistelevat alkoholia perheensä kesken, mutta varsinainen alkoholinkäyttö tapahtuu ikätovereiden seurassa oman kodin ulkopuolella (5). Alkoholinkäyttö lisääntyy merkittävästi myöhäisnuoruudessa (5,6). Nuorten juomiseen liittyy sosiaalisuus, voimakas tarve uusille positiivisille tunnekokemuksille ja juhliminen (3,7). Matala verensokeri on nuoressa elimistössä tyypillinen alkoholimyrkytyksen oire ja alkoholin aiheuttaman tajuttomuuden tai kuoleman syy (3). On arveltu, että runsaasti juovat nuoret eivät tunnista alkoholin aiheuttamia haittoja (6). Eläinmallien perusteella alkoholin välittömät vaikutukset nuoriin ovat erilaiset kuin aikuisiin (5). Nuoret sietävät aikuisia paremmin alkoholin haittaoireita kuten keskushermoston lamautumista, motorisia ongelmia, sosiaalisia vaikeuksia, huonovointisuutta ja krapulaoireita (3,5). Toisaalta nuoret ovat herkempiä joillekin alkoholin myönteisille vaikutuksille, kuten sosiaalisten estojen vähenemiselle (5). Varhainen alkoholinkäytön aloitusikä ennustaa aikuisiän runsasta juomista, alkoholiriippuvuutta ja muiden päihteiden käyttöä (5). 549
2 Katsaus Kirjallisuutta 1 Raitasalo K, Huhtanen P, Miekkala M, Ahlström S. Nuorten päihteiden käyttö Suomessa ESPAD -tutkimusten tulokset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 59/ Ahlström S, Karvonen S. Neuvoa antavat: Miten nuoret juovat? 3 Seppä K, Alho H, Kiianmaa K. Alkoholiriippuvuus. 1. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2010; Aalto M, Koivukangas A. Kaksin käsin viinaa, mikä meitä piinaa? Suom Lääkäril 2011;66: Foltran F, Gregori D, Franchin L, Verduci E, Giovannini M. Effect of alcohol consumption in prenatal life, childhood, and adolescence on child development. Nutr Rev 2011;69: Brown SA, Mc Gue M, Maggs J ym. A developmental perspective on alcohol and youths 16 to 20 years of age. Pediatrics 2008;121: Kuntsche E, Knibbe R, Gmel G, Engels R. Why do young people drink? A review of drinking motives. Clin Psychol Rev 2008;25: Taulukko 1. Nuorten alkoholinkäytön riskitekijät, suojaavat tekijät ja haitalliset seuraukset. Riskitekijät Suojaavat tekijät Haitalliset seuraukset Käytösongelmat ja koulunkäyntivaikeudet (3,8,9) Traumaattiset elämäntapahtumat (3,6,8) Vanhempien ja kaveripiirin päihdekäyttö (8) Alkoholin helppo saatavuus (3) Keskushermoston kehitykselliset poikkeavuudet (10) Tyttöjen varhainen puberteetti (6) Opintojen keskeytyminen (3) Huolehtiva vanhemmuus (3) Myönteinen suhtautuminen perheeseen (6) Hyvä koulumenestys ja suuntautuminen jatkoopintoihin (3,6) Aktiivisuus harrastuksissa (3) Kielteinen suhtautuminen päihteisiin ja terveyden arvostaminen (3) Psyykkiset sairaudet (käytöspulmat, masennus- ja ahdistuneisuusoireet) (6) Itsemurhayritysten lisääntyminen (3,11) Keskushermoston rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset (5,10) Tapaturmien ja rikosten lisääntyminen (3) Riskialtis seksuaalikäyttäytyminen (3) Lapsuus- ja nuoruusiän psyykkiset ongelmat (3) Puberteettikehityksen viivästyminen (12) Päihderiippuvuus (5) Nuoruusiän alkoholinkäyttöön yhteydessä olevat tekijät Yksilölliset, geneettiset ja kasvuympäristöön liittyvät tekijät vaikuttavat nuorten alkoholinkäyttöön sekä altistaen että suojaten (taulukko 1). Päihdekäytön riskitekijöiden, liitännäisongelmien ja haitallisten seurausten erottaminen toisistaan on kuitenkin vaikeaa. Keskushermoston kypsymättömyys ja kehitykselliset poikkeavuudet altistavat alkoholinkäytölle, joka puolestaan voi aiheuttaa keskushermoston rakenteen ja toiminnan muutoksia. Vaikka runsaasti juovat nuoret aikuisista poiketen vain harvoin käyttävät alkoholia pärjätäkseen ikävien tunnetilojen kanssa (7), nuorten alkoholinkäyttö liitetään itsesäätelyn vaikeuksiin, psyykkisiin oireisiin kuten masennus-, ahdistuneisuus- ja käytösoireisiin, koulunkäyntivaikeuksiin, riskikäyttäytymisen lisääntymiseen ja kasvuympäristön päihdemyönteisiin asenteisiin sekä vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmiin (3,6). Lisäksi nuorten alkoholinkäyttö liittyy yleensä aggressiiviseen käyttäytymiseen, tarkkaavuuden ongelmiin ja somaattisiin oireisiin (13). Nuoruusiän päihdehäiriö on voimakkaammin yhteydessä ulospäin suuntautuviin käytösoireisiin kuin masennus- ja ahdistusoireisiin (9). Masennuksen kanssa samanaikaisen päihdehäiriön on kuitenkin todettu nuorilla heikentävän masennuksesta toipumisen ennustetta ja lisäävän itsetuhoisuuden riskiä (11). Epidemiologisissa tutkimuksissa useat humalajuomisen kanssa esiintyvät hankaluudet näyttävät kasaantuvan samoille nuorille ja johtavan syrjäytymisvaaraan. Todennäköisesti kehitykseen liittyvien psykososiaalisten ongelmien, nuoruusiässä lisääntyvien psyykkisten oireiden ja päihdekäytön taustalla on yhteisiä riskitekijöitä (8). Näiden ilmiöiden syy-seuraussuhteiden määritteleminen vaatisi entistä tarkempia pitkittäistutkimuksia. Aivojen nopean kypsymisen jakso Nuoruus eli ikävuodet ovat aivojen kehityksen kannalta ainutlaatuinen ja kriittinen nopean kypsymisen ajanjakso (14). Aivojen normaalin kypsymisen yhteydessä älylliset taidot, tunne-elämä ja käyttäytyminen muuttuvat (15). Vaikka aivojen perusrakenne ja tärkeimmät rata yhteydet muodostuvat jo sikiökaudella, jatkuu aivojen kypsyminen jopa 25-vuotiaaksi saakka (3,15). Otsalohkojen etuosien tiedetään olevan keskeinen mm. impulssikontrollia, harkinta- ja ongelmanratkaisukykyä sekä työmuistia säätelevä aivoalue (14,16). Limbisen järjestelmän harmaan aineen alueista mantelitumake on oleellinen tunne-elämän säätelyssä (14,16). Hippokampus on tärkeä aivoalue ennen kaikkea muistin kannalta, mutta sen tiedetään osallistuvan myös motorisen aktiivisuuden ja tunnetilojen, erityisesti ahdistuneisuuden, säätelyyn (16). Mesokortikolimbinen dopamiinirata on aivojen palkkio- ja mielihyvähakuisuuteen liittyvä hermoradasto, joka lähtee keskiaivoissa sijaitsevasta ventraalisesta tegmentaalisesta alueesta (VTA) ja ulottuu nucleus accumbensiin, mantelitumakkeeseen ja etuaivokuoreen (17). Edellä kuvatut aivojen alueet vaikuttavat kognitiivisten taitojen, käyttäytymisen ja tunne-elämän säätelyyn ja ovat herkkiä alkoholin haitallisille vaikutuksille (10) (kuva 1). Nuoruusiässä etenkin neuronien soomaosista koostuvan harmaan aineen tilavuus aivokuorella ensin kasvaa ja sitten vähenee synapsien karsiutumisen ja aivokuoren yhteyksien hienosäädön myötä (14). Samanaikaisesti harmaan aineen tilavuuden vähetessä tapahtuu myelinisaatiota eli valkean aineen järjestäytymistä viejä- 550
3 tieteessä Kuva 1. Keskeisiä aivoalueita, jotka osallistuvat kognitiivisten taitojen, käyttäytymisen ja tunne-elämän säätelyyn. Etuaivokuori Nucleus accumbens Vetraalisen tegmentumin alue Mantelitumake 8 Chartier KG, Hesselbrock MN, Hesselbrock VM. Development and vulnerability factors in adolescent alcohol use. Child Adolesc Psychiatr Clin N Am 2010;19: Lansford EJ, Erath S, Yu T, Pettit GS, Dodge KA, Bates JE. The developmental course of illict substance use from age 12 to 22: links with depressive, anxiety, and behavior disorders at age 18. J Child Psychol Psychiatry 2008;49: Clark DB, Thatcher DL, Tapert SF. Alcohol, psychologicaldysregulation, and adolescent brain development. Alcohol Clin Exp Res 2008;32: Galaif ER, Sussman S, Newcomb MD, Locke TF. Suicidality, depression, and alcohol use among adolescents: a review of empirical findings. Int J Adolesc Med Health 2007;19: Srivastava VK, Hiney JK, Dees W. Hypothalamic Glial-to-Neuronal Signaling during Puberty: Influence of Alcohol. Int J Environ Res Public Health 2011;8: Hippokampus Striatum haarakkeiden ympärille (10,14). Etuaivokuoren ja limbisen järjestelmän välisten myeliinin ympäröimien viejähaarakekimppujen eli val kean aineen yhteyksien kypsyminen on edellytyksenä kognitiivisten taitojen kehittymiselle (10,14). Diffuusiotensorikuvantamisen (DTI) avulla on osoitettu, että paikoitellen myelinisaatio jatkuu aikuisuuteen saakka (14). Sukupuolihormonien arvellaan säätelevän aivojen kypsymistä sekä harmaan että valkean aineen osalta, mikä selittää tyttöjen ja poikien kehityksen eroja (14,18). Esimerkiksi harmaan aineen tiivistyminen alkaa tytöillä otsalohkojen ja pojilla ohimolohkojen seudussa (19). Sukupuolihormonit edistävät myös aivojen kehityksen kannalta oleellisten hermovälittäjäainejärjestelmien muutoksia nuoruusiän aikana (15,18). Nuoruusiän riskikäyttäytymisen ja mielihyvähakuisuuden arvellaan liittyvän aivojen kypsymisen keskeneräisyyteen (14,17,18). Epidemiologisten tutkimusten havainnot nuoruusiän psyykkisten ongelmien lisääntymisestä on liitetty etuaivokuoren ja limbisen järjestelmän kehitykselliseen eriaikaisuuteen (14). Nuoruusiässä aivojen palkitsemisjärjestelmä toimii tehokkaasti kun taas samaan aikaan etuaivokuorella olevat oman toiminnan kontrollijärjestelmät ovat vielä kypsymättömiä (10,17). Kehitysvaihe altistaa sekä päihdehäiriön kehittymiselle että keskushermoston kypsymistä häiritseville tekijöille (14,15,17). Dopamiini liittyy mm. liikkeiden, tarkkaavuuden, aivojen palkkiojärjestelmän ja hormonaalisen tasapainon säätelyyn (15). Dopamiinireseptoreiden tuotanto ja dopamiinivälitteiset ratayhteydet lisääntyvät nuoruusiän aikana (14,15). Muutoksia tapahtuu etenkin striatumissa, nucleus accumbensissa ja etuaivokuorella, mikä sopii yhteen motoristen taitojen ja palkkioradastojen kehityksen kanssa (14,15). Mesokortikolimbisen dopamiiniradan muutokset johtavat väliaikaiseen epätasapainoon etuaivokuoren ja nucleus accumbensin välisessä dopamiiniaktiivisuudessa. Varhaisnuoruuden aikana etuaivokuoren dopamiinin tuotanto ja käyttö lisääntyvät kun taas nucleus accumbensin alueilla dopamiiniaineenvaihdunta on vähäistä ja kasvaa vasta myöhäisessä nuoruusiässä (17). Glutamaatti on tärkein hermoston kiihottava välittäjäaine kun taas gamma-aminovoihappo (GABA) on tärkein hermosignaalia estävä välittäjäaine (15,17). Aivojen GABAerginen hermosoluviestintä kehittyy nuoruusiän aikana etenkin etuaivokuoren alueella, ja tämän kehityksen hitauden arvellaan liittyvän nuoruusiälle tyypilliseen riskikäyttäytymiseen (18). Glutamatergisten N-metyyli-D-aspartaatti (NMDA) -reseptorien määrä kasvaa voimakkaasti varhaisnuoruudessa ja vähenee sitten noin kolmanneksen nuoruusiän aikana, mikä näkyy etenkin nucleus accumbensin alueella (15). NMDA-reseptorit ovat todennäköisesti keskeisiä kiihottavien ja GABA-reseptorit estävien synapsien karsiutumisessa (20,21). Serotoniini liittyy useiden monimutkaisten toimintojen kuten mielialan, ahdistuneisuuden ja unen säätelyyn. Sekä koe-eläimillä että ihmisillä tehtyjen tutkimusten perusteella nuoruusiässä serotoniinitoiminnan ja useiden eri serotoniinireseptorien määrä vähenee. Samanaikaisesti serotoniinia synapsiraosta takaisin soluun 551
4 Katsaus 13 Chen CY, Storr CL, Tang GM, Huang SL, Hsiao CK, Chen WJ. Early alcohol experiences and adolescent mental health: a population-based study in Taiwan. Drug Alcohol Depend 2008;95: Bava S, Tapert SF. Adolescent brain development and the risk for alcohol and other drug problems. Neuropsychol Rev 2010;20: Crews F, He J, Hodge C. Adolescent cortical development: a critical period of vulnerability for addiction. Pharmacol Biochem Behav 2007;86: Oscar-Berman M, Bowirrat A. Genetic influences in emotional dysfunction and alcoholism-related brain damage. Neuropsychiatr Dis Treat 2005;1: Guerri C, Pascual M. Mechanisms involved in the neurotoxic, cognitive, and neurobehavioral effects of alcohol consumption during adolescence. Alcohol 2010;44: Arain M, Haque M, Johal L ym. Maturation of the adolescent brain. Neuropsychiatr Dis Treat 2013;9: Kettunen K, Lindberg N, Castaneda A, Tuulio-Henriksson A, Taina A. Aivojen kehityksen sukupuolierot korrelaatio psykiatristen häiriöiden kirjoon. Duodecim 2009;125: Wu X, Fu Y, Knott G, Lu J, Di Cristo G, Huang ZJ. GABA signaling promotes synapse elimination and axon pruning in developing cortical inhibitory interneurons. J Neurosci 2012;4;32: Zhang ZW, Peterson M, Liu H. Essential role of postsynaptic NMDA receptors in developmental refinement of excitatory synapses. Proc Natl Acad Sci USA ;110: Squeglia LM, Jacobus J, Tapert SF. The influence of substance use on adolescent brain development. Clin EEG Neurosci 2009;40: Pava MJ, Woodward JJ. A review of the interactions between alcohol and the endocannabinoid system: implications for alcohol dependence and future directions for research. Alcohol 2012;46: Stephens DN, Duka T. Cognitive and emotional consequences of binge drinking: role of amygdala and prefrontal cortex. Philos Trans R Soc Lond B Biol Sci 2008;12;363: Medina KL, McQueeny T, Nagel BJ, Hanson KL, Schweinsburg AD, Tapert SF. Prefrontal cortex volumes in adolescents with alcohol use disorders: unique gender effects. Alcohol Clin Exp Res 2008;32: De Bellis MD, Narasimhan A, Thatcher DL, Keshavan MS, Soloff P, Clark DB. Prefrontal cortex, thalamus, and cerebellar volumes in adolescents and young adults with adolescent-onset alcohol use disorders and comorbid mental disorders. Alcoh Clin Expl Res 2005;29: kuljettavien serotoniinitransporttereiden määrä jatkuvasti kasvaa kypsyvissä aivoissa. Vähäisen serotoniiniaktiivisuuden on arveltu liittyvän nuoruusiän psyykkisiin ongelmiin kuten stressiherkkyyteen, ahdistuneisuuteen ja alkoholinkäytön yleisyyteen (15). Alkoholi ja kehittyvä keskushermosto Etanolin haitallinen vaikutus keskushermoston kehitykseen on tiedetty vuosikymmenien ajan mm. raskaudenaikaisen runsaan alkoholialtistuksen seurauksena syntyvien kehityksellisten poikkeamien perusteella. Äidin raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä aiheutuvista keskushermoston kehityksen ongelmista vakavin on sikiön alkoholioireyhtymä (fetal alcohol syndrome, FAS), johon liittyy lapsen kasvuhäiriöitä, kasvojen poikkeavia piirteitä ja kognitiivisia ongelmia. Muissa alkoholin aiheuttamissa sikiövaurioiden laajassa kirjossa esiintyy käyttäytymisen, kielellisten taitojen, motorisen oppimisen, reaktionopeuden ja kognitiivisten taitojen eli tarkkaavuuden, muistin ja tiedonkäsittelyn ongelmia (5). Keskushermoston kriittisen kypsymisvaiheen vuoksi nuoret ovat erityisen alttiita toistuvan alkoholialtistuksen aiheuttamille kehityshäiriöille (10,22). Alkoholi vaikuttaa monin tavoin useiden eri aivoalueiden väliseen viestintään muuttaen mm. dopamiini-, GABA-, glutamaatti- ja serotoniinitoimintaa (23). Varhain alkavan humalajuomisen on arveltu häiritsevän aivojen neurogeneesiä ja muovautuvuutta (15,17). Toistuva varhainen etanolialtistus voi aiheuttaa kypsyvissä aivoissa muutoksia, jotka voidaan havaita poikkeamina sekä rakenteessa eli aivojen harmaan ja valkean aineen tilavuuksissa että toiminnassa, kuten muistissa, tarkkaavuudessa ja tiedonkäsittelyssä (22). Näistä poikkeamista seuraavat ongelmat saattavat ilmetä vasta aikuisena (22). Koe-eläimillä ja nuorilla aikuisilla tehdyt tutkimukset tukevat käsitystä siitä, että etanolialtistus vaikuttaa aivojen kypsymisprosessien kulkuun (15,17,24). Varhainen alkoholille altistuminen saattaa herkistää riippuvuuden säätelyyn osallistuvia hermoverkkoja ja vaikuttaa näiden hermosolujen geenien ilmentymiseen (17). Alkoholia toistuvasti ja runsaasti käyttävillä nuorilla on verrokkeihin verrattuna aivoissaan keskimäärin pienempi harmaan ja valkean aineen tilavuus ja rakenteellisia muutoksia (15,22,25,26). Muutoksia on havaittu etenkin etuaivokuoren (16,25,26) ja hippokampusten (26) alueilla. Etuaivokuoren muutokset ovat riippuvaisia juodun alkoholin määrästä (26). DTI-tutkimuksissa valkean aineen laadullisia ja rakenteellisia muutoksia on havaittu useilla corpus callosumin alueilla ja pikkuaivoissa sekä otsa-, päälaki- ja ohimolohkojen alueilla (27). Runsaasti alkoholia käyttäneillä nuorilla esiintyy raittiisiin nuoriin verrattuna useammin neurokognitiivisia ongelmia kuten puutteita aivoaktivaatiossa kognitiivisten tehtävien aikana (22) ja emotionaalisten toimintojen muutoksia (14, 24). Alkoholinkäytön on todettu aiheuttavan muistin, tarkkaavuuden, visuospatiaalisen hahmottamisen, oppimiskyvyn, kielellisten taitojen, tiedon käsittelyn ja prosessointinopeuden ongelmia sekä lisäävän impulsiivisuutta ja tunneelämän säätelyn vaikeuksia (14,16). Runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyvät aivojen toiminnan muutokset ovat selvempiä tytöillä ja naisilla (28, 29). Toiminnallisessa magneettikuvaustutkimuksessa (fmri), jossa tutkittaville näytettiin alkoholinkäyttöön viittaavia kuvia, alkoholinkäyttöhäiriötä sairastavilla nuorilla esiintyi enemmän aktiivisuutta limbisen järjestelmän ja visuaalisen aistitiedon käsittelyyn osallistuvilla aivoalueilla kuin vähän juoneilla nuorilla (30). Muutosten voimakkuus korreloi positiivisesti sekä alkoholin himon voimakkuuden että kuukausittain juodun alkoholimäärän kanssa. Squeglia ym. (22) havaitsivat harmaan aineen poikkeavan hiljattain humalahakuisesti juoneiden vuotiaiden ja kaltaistettujen verrokkien välillä. Lisäksi poikkeamat olivat erilaiset tyttöjen ja poikien kesken, mikä saattaa liittyä sukupuolten välisiin eroihin aivojen kypsymisen kulussa. Alkoholia runsaasti käyttäneiden tyttöjen otsalohkoalueiden tavallista paksumpi harmaan aineen rakenne oli yhteydessä heikkoon suoriutumiseen visuospatiaalista hahmotusta, inhibitiota ja tarkkaavuutta mittaavissa tehtävissä viitaten siihen, että alkoholinkäyttö kehityksen aikana voisi häiritä synapsien karsiutumista kehityksen kulusta ja vaiheesta riippuvalla tavalla. Eläinkokeissa alkoholin on todettu vaimentavan hippokampusten glutamaattivälitteistä NM- DA-reseptoritoimintaa ja muistin kannalta tärkeää synapsien pitkäkestoista vahvistumista (long-term potentiation) voimakkaammin nuo- 552
5 tieteessä 27 Mc Queeny T, Schweinsburg BC, Schweinsburg AD ym. Altered white matter integrity in adolescent binge drinkers. Alcohol Clin Exp Res 2009;33: Caldwell LC, Schweisburg AD, Nagel BJ, Barlett VC, Brown SA, Tapert SF. Gender and adolescent alcohol use disorders on BOLD (blood oxygen level dependent) response to spatial working memory. Alcohol Alcohol 2005;40: Townshend JM, Duka T. Binge drinking, cognitive performance and mood in a population of young social drinkers. Alcohol Clin Exp Res 2005;29: Bühler M, Mann K. Alcohol and the human brain: a systematic review of different neuroimaging methods. Alcohol Clin Exp Res 2011;35: Squeglia LM, Sorg SF, Schweinsburg AD, Wetherill RR, Pulido C, Tapert SF. Binge drinking differentially affects adolescent male and female brain morphometry. Psychopharmacology (Berl) 2012;220: Latvala A. Kognitiiviset toiminnot nuorten aikuisten päihdehäiriöissä. Duodecim 2012;128: Fernández-Serrano MJ, Pérez- García M, Verdejo-García A. What are the specific vs. generalized effects of drugs of abuse on neuropsychological performance? Neurosci Biobehav Rev 2011;35: Wells JE, Horwood J, Fergusson DM. Reasons why young adults do or do not seek help for alcohol problems. Aust N Z J Psychiatry 2007;41: Mäkelä P, Mustonen H, Tigerstedt C. Suomi juo: Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. urn.fi/urn:nbn: fi-fe Mc Cambridge J, Mc Alaney J, Rowe R. Adult consequences of late adolescent alcohol consumption: A systematic review of cohort studies. PLOS Med 2011;8:e Moutsiana C, Garrett N, Clarke RC, Lotto RB, Blakemore SJ, Sharot T. Human development of the ability to learn from bad news. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America. PNAS 2013;doi: /pnas Lepistö J, Von der Pahlen B, Marttunen M. Nuoren päihdehäiriön hoito. Suom Lääkäril 2006;61: Pirskanen M, Laukkanen E, Varjoranta P, Lahtela M, Pietilä AM. Varhaisen puuttumisen mallin vaikuttavuuden arviointia tavoitteena nuorten päihteiden käytön ehkäiseminen. Sosiaalilääketiet aikak 2012;49: Kärki S, Pietilä AM, Länsimies- Antikainen H, Varjoranta P, Pirskanen M, Laukkanen E. The effects of interventions to prevent substance use among adolescents: A systematic review. J Child Adolesc Subst Abuse 2012;21: rilla kuin aikuisilla rotilla (19). Poikkeamat ovat olleet yhteydessä heikentyneeseen suoriutumiseen avaruudellista muistia mittaavissa tehtävissä akuutin alkoholialtistuksen jälkeen. Rotilla alkoholin aiheuttamien solutuhojen on havaittu olleen laajempia nuorilla kuin aikuisilla yksilöillä, ja näitä tuhoja aiheuttavien mekanismien epäillään liittyvän NMDA-reseptorien aktivoitumiseen etanolin poistuttua, sekä keskushermoston tulehdusreaktioon (17). Koe-eläimillä todettuja alkoholin aiheuttamien vaurioiden mekanismeja on todennäköisesti useita eikä niitä kaikkia vielä tunneta (10). Nuoruusiän alkoholinkäytön neurokognitiivisten seurausten havaitseminen ja niiden merkityksen arviointi on vaikeaa. Monet tekijät voivat sekä altistaa päihdehäiriön kehittymiselle että olla päihdekäytön seurausta. Humalajuomiseen liittyvät puutteet kognitiossa ovat tyypillisesti pieniä, normaalivaihtelun rajoissa ja saattavat korjautua raittiuden myötä (32). Pitkittäistutkimusten perusteella päihteiden käyttöä edeltäneet erot saattavat selittää myöhemmin havaittavaa kognitiivisten taitojen heikkoutta (10,14,33). Nuoruusiän päihdehäiriöiden hoidolliset haasteet Useimmiten nuoret eivät koe tarvitsevansa apua päihdeongelmaansa tai he arvelevat sen korjautuvan itsestään, minkä takia oma-aloitteinen hoitoon hakeutuminen päihdehäiriön vuoksi on harvinaista (34). Nuorten päihdehäiriöiden hoidon ongelmia ovat mm. hoitoon hakeutumisen pitkä viive ja korkea kynnys sekä vähäinen hoitomotivaatio (6). Päihtymystila ja alkoholimyrkytys ovat tavallisimmat syyt päätyä hoitojaksolle (35). Nuorten humalajuomiseen liittyy usein myös päihteiden sekakäyttöä (1). Nuorten toistuvan humalajuomisen ennaltaehkäiseminen puuttumalla vähäiseenkin alkoholinkäyttöön etenkin nuorilla, joilla on psykososiaalisia riskitekijöitä, on tärkeää sekä välittömien että mahdollisten pitkäaikaisten haittojen vähentämiseksi (36). Varhainen puuttuminen on tehokkain tapa ennaltaehkäistä alkoholinkäytön haittoja nuoruusiässä (6). Nuorten alkoholivalistuksessa saattaa olla tehokkainta korostaa alkoholinkäytön välttämisellä saavutettavia hyötyjä haittojen sijaan (37). Nuorten päihdehäiriöiden varhaisessa tunnistamisessa perusterveydenhuollolla on keskeinen merkitys ja esimerkiksi motivoiva haastattelu on menetelmä, jonka käyttäjän ei tarvitse olla päihdehoidon spesialisti (38). Pirskasen ym. (39) tutkimuksessa arvioitiin varhaisen puuttumisen vaikuttavuutta vuotiaiden nuorten (n = 386) päihteiden käytön ehkäisemisessä interventio- ja verrokkiryhmässä vuoden seuranta-ajalla. Kouluterveydenhoitajan vastaanotolla nuorten päihdemittarilla (Adolescents Substance Use Measurement, ADSU- ME) tunnistetun huolen mukaisesti interventio sisälsi mini-intervention ja tarvittaessa hoitoonohjauksen. Vaikka päihteiden käyttö lisääntyi seuranta-aikana molemmissa ryhmissä, nuorten arviot päihteisiin liittyvästä terveyskeskustelusta olivat myönteiset sekä interventio- että verrokkiryhmissä. Alaikäisten päihdehäiriöiden hoitoon on kehitetty perhekeskeisiä terapiamenetelmiä ja koulussa toteutettuja interventioita sekä näiden yhdistelmiä (40). Nuoren päihdehäiriöiden hoidon periaatteet on kuvattu Lääkärilehdessä aiemmin ilmestyneessä Lepistön ym. (38) yleiskatsauksessa. Lopuksi Vaikka tutkimustieto nuoruusiän alkoholinkäytön pitkäaikaishaittojen laajuuden ja merkityksen osalta on riittämätön, sekä ihmisillä että eläimillä tehtyjen tutkimusten perusteella näyttää vahvasti siltä, että alkoholi häiritsee keskushermoston kehitystä. Nuorten humalajuominen voi johtaa monenlaisiin ongelmiin, kuten psyykkisiin häiriöihin, muiden päihteiden kokeiluihin, päihderiippuvuuksiin ja syrjäytymiseen. Nuoren toistuva humalajuominen voi aiheuttaa kypsyvissä aivoissa muutoksia, jotka voivat ilmetä lievinä tiedonkäsittelyn heikkouksina, impulssikontrollin ja tunne-elämän säätelyn vaikeuksina sekä kehon hormonaalisina ongelmina. Nuorten ja heidän lähellään toimivien aikuisten tietoisuutta alkoholihaitoista pitää lisätä ja alaikäisten alkoholinkäyttöön tulee puuttua aina. Julkisissa tiedotusvälineissä on ollut aiemmin keskustelua siitä, että nuorille tulisi kotona tarjota alkoholia ja että ensimmäinen humala tulisi kokea vanhemman valvonnassa. Kuitenkin nykyisen tiedon valossa alaikäisten juomista ei tule hyväksyä eikä nuoria pidä altistaa alkoholin haittavaikutuksille. Koko yhteiskunnan salliva suhtautuminen nuorten keskinäiseen huma- 553
6 katsaus sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Virve Kekkonen: matka-, majoitus- tai kokouskulut (Bristol Meyers Squibb). Eila Laukkanen: apurahat (VTR, Alko Oy). Petri Kivimäki: ei sidonnaisuuksia. lajuomiseen on huolestuttava. Päihdekulttuuri ja perinteet, suvun ja etenkin vanhempien suhtautuminen vaikuttavat nuoren käsityksiin päihteiden käytöstä. Murrosiän myrskyisässä keskiössä elävän nuoren käytös ja halut voivat vaatia ympäröiviltä aikuisilta sekä kykyä asettaa turvallisia rajoja että mahdollisuutta joustavuuteen näiden rajojen puitteissa. Aikuisten puutteelliset taidot arvioida johdonmukaisesti turvallisia rajoja ja joustoa nuoruusiän kehityksen aikana voivat jopa lisätä murrosikäisen oireilua. Aikuisten kyky kantaa huolta nuoresta voi olla heikentynyt heidän omien alkoholinkäyttöön liittyvien vääristyneiden kokemustensa myötä. Nuorisokulttuuri heijastelee nuorten käsitystä nykymaailmasta. Teinien pukeutumis- ja käyttäytymistavat ovat reaktio siihen, mitä elinympäristö on ja mitä nuorilta odotetaan. Humalajuomista on alettu nuorten keskuudessa pitää melko itsestään selvänä ilmiönä, vaikka näennäisesti aikuismaisesti toimiva nuoruusikäinen on vielä fysiologisesti herkässä muutosvaiheessa ja altis kehitystä häiritseville tekijöille. n Kiitokset LT, professori Heikki Tanilalle (Itä-Suomen yliopisto, A. I. Virtanen -instituutti) sekä Kuopion yliopistollinen sairaalan nuorisopsykiatrian monitieteelliselle tutkimusryhmälle. English summary > in english Does alcohol damage the developing adolescent brain? Arkisto käytössäsi, ole hyvä! Lääkärilehden sähköisestä arkistosta löydät kaikki lehdessä julkaistut artikkelit, uutiset, keskustelut ja paljon muuta. Ajankohtaisiksi uudelleen nousseista aiheista löydät vinkin lehden kotisivulta käy katsomassa! Lehden sisältö on arkistoitu sähköisesti vuoden 1992 alusta lähtien. Arkistoon kirjautumiseen tarvitaan FiMnet-tunnukset. Ongelmatilanteissa Lääkäriliiton jäseniä auttaa asiakaspalvelu: asiakaspalvelu@fimnet.fi PS. Lehti on arkistoitu sekä teksti- että pdf-muodossa. 554
7 tieteessä english summary Virve Kekkonen Licentiate of Medicine, specializing physician Kuopio University Hospital, Department of Adolescent Psychiatry Petri Kivimäki Eila Laukkanen Language checked by Roy Siddall. Does alcohol damage the developing adolescent brain? Adolescence is an important developmental period between childhood and adulthood. At this point in life, peers and new experiences are more important. Adolescents seek strong physical and emotional experiences, including experimentation with psychoactive substances. Among some teens, experimentation develops into substance use. Binge drinking is common especially among adolescents and young adults. Finland is among the leading European countries when in terms of the adolescent alcohol consumption. Adolescents drink for social reasons and to have fun with peers. They might be more tolerant of alcohol s negative effects and withdrawal symptoms. Unfortunately, they are rarely concerned about the harmful effects of alcohol. Research on adolescent substance use is challenging and little research has been conducted on this topic. However, some research results have been confirmed by animal studies. Adolescence is a critical period of development, including brain structure, brain functions and cognitive skills. Consequently, the adolescent brain is more vulnerable to alcohol s toxic effects. In longitudinal research, recurrent ethanol exposure during adolescence has been shown to associate with white and grey matter volume loss in the brain. It has been proposed that binge drinking in adolescence impairs brain grey matter pruning and white matter myelin organization, especially in the frontal lobes. Brain damage has been associated with impairments in cognitive skills, learning, memory, attention and the regulation of emotions. Structural and functional changes in the brain have been shown to be more distinct among girls. The amount of alcohol consumed and the extent of brain damage have been shown to correlate. Moreover, alcohol consumption at an early age is known to be related to alcohol dependence in adulthood. The harmful effects of adolescent drinking might be reversible after abstinence. The mechanism behind alcohol- induced brain damage is not yet clear. However, adolescents alcohol use should be considered as a harmful stress factor in neurodevelopment. Adults have a crucial role in preventing adolescent substance use and its deleterious effects on the developing brain and behavior. 554a
Vaarantaako alkoholi nuoren aivojen kehityksen? 6.11.2015 Erikoislääkäri Virve Kekkonen KYS Nuorisopsykiatria virve.kekkonen@kuh.
Vaarantaako alkoholi nuoren aivojen kehityksen? 6.11.2015 Erikoislääkäri Virve Kekkonen KYS Nuorisopsykiatria virve.kekkonen@kuh.fi 1 Sidonnaisuudet: Koulutus v. 2012 IRBD Nizza/BMS Henkilökohtaiset apurahat
LisätiedotNuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin
Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin Noora Heikkinen, YTM, LK tohtorikoulutettava KYS Kliininen radiologia noora.heikkinen@uef.fi 6.11.2015 Sisältö Nuori ja alkoholi hanke & kuvantamistulokset
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotTulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto
Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Alkoholismin lääkehoito Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus Psykososiaalisilla hoidoilla
LisätiedotNuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia
Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa
LisätiedotNikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry
Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,
LisätiedotMitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto
Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt
LisätiedotTupakkariippuvuuden neurobiologia
Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet
LisätiedotLataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen. Lataa
Lataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen Lataa Kirjailija: Marjatta Pirskanen ISBN: 9789512703791 Sivumäärä: 132 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.92 Mb Väitöskirjan tiivistelmä:
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotPäihteiden vaikutus kasvavan lapsen ja nuoren aivoihin
Petri Hyytiä KATSAUS Päihteiden vaikutus kasvavan lapsen ja nuoren aivoihin Aivojen toiminnat ja rakenteet kehittyvät pitkään vielä nuoruusvuosien aikana. Aivojen altistuminen päihteille tänä kehitysjaksona
LisätiedotAHTS Jyväskylässä 2.3.2009
AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä
ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä 12.10.2017 Maria Sumia Lastentautien ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Tays EVA-yksikkö Pirkkalan terveyskeskus Nuoruuden
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotVertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo
Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa Satu Lehto Helsingin Yliopisto 23.5.2012 Järvenpäätalo Aikaisempia tutkimuksia Ystävyyssuhteet (Efrat, 2009; Fitzerald, Fitzgerald and Aherne, 2012)
LisätiedotPERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!
PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotSosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä
Sosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä Kirsimarja Raitasalo 9.5.2011 1 Sisältö Nuorten alkoholin käytön trendejä Sosioekonomiset erot juomisessa Polarisaatiohypoteesi Onko polarisaatiota tapahtunut?
LisätiedotAktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena
Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen
LisätiedotKognitiiviset toiminnot nuorten aikuisten päihdehäiriöissä
KATSAUS Antti Latvala Kognitiiviset toiminnot nuorten aikuisten päihdehäiriöissä Aivotoimintojen ajatellaan olevan erityisen herkkiä päihteiden vaikutuksille nuoruudessa. Neuropsykologisissa tutkimuksissa
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotPelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto
Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien
LisätiedotPsykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet
Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä
LisätiedotMitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?
Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention
LisätiedotEnergiajuomat, kofeiini ja nuorten terveys. Heini Huhtinen Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö
Energiajuomat, kofeiini ja nuorten terveys Heini Huhtinen Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö 14.2.2013 Energiajuomat mm. Teho, Battery, Red Bull hs.fi Myynti ja markkinointi On laillista myydä
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotG2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.
G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20
LisätiedotKANNABIS LAMAA HERMOSTOA, HIDASTAA REAKTIOKYKYÄ JA VAIKUTTAA MIELENTERVEYTEEN JOKA VIIDES SUOMALAINEN ON KOKEILLUT KANNABISTA
TOSITIETOA KANNABIS KANNABIS LAMAA HERMOSTOA, HIDASTAA REAKTIOKYKYÄ JA VAIKUTTAA MIELENTERVEYTEEN Kannabis heikentää ja lamaannuttaa keskushermoston toimintaa. Kannabis vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Osaa
LisätiedotLapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
LisätiedotLiikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä
Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä Elämäntapa on viime vuosikymmenten aikana muuttunut yhä enemmän istuvaksi. Kuva: Josh Schreiber Shalem 2012: www.discover-yourself.com
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotMiten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?
Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined
LisätiedotNeuropsykologin tutkimus ja päihteet
Neuropsykologin tutkimus ja päihteet 11.10.2011 Suomen koulu, nuoriso- ja opiskeluterveydenhuollon yhdistys Pekka Rapeli Neuropsykologi, HUS päihdepsykiatrian pkl Sisältö Päihdeongelman kulku: neuropsykologinen
LisätiedotNuorten pahoinvoinnin epidemiologia
Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia Professori Mauri Marttunen 25.10.2013 Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 1 Kuka on nuori? Nuoruus alkaa puberteetissa (n
LisätiedotMiksi aivot hyötyvät liikunnasta?
Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? 15.11.2011 Oulu Liisa Paavola PsL, neuropsykologian erikoispsykologi Neural Oy Aivot ja fyysinen aktiivisuus Aivojen kehitys on geneettisesti ohjelmoitu muovautumaan vallitseviin
LisätiedotIkääntyminen ja alkoholi
Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen
LisätiedotSaako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa
Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN AIVOJEN YLEINEN HYVINVOINTI. Tiina Walldén 13.11.1009
LASTEN JA NUORTEN AIVOJEN YLEINEN HYVINVOINTI Tiina Walldén 13.11.1009 1 LÄHTÖKOHTA paljon oppimisvaikeus/ tarkkaavaisuus/ päänsärky / käyttäytymisen säätely / kontaktiongelmaisia lapsia miten ympäristö
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotNuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry
Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta
LisätiedotPäihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015
Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö
Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä
LisätiedotFASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto
FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee
LisätiedotALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI
ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotTime out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL
Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten
LisätiedotNUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET
NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten
LisätiedotAlkoholinkäytön taustatekijät
Alkoholinkäytön taustatekijät Jaakko Kaprio Kansanterveystieteen laitos, HY ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Esitys luottamuksellinen eikä julkiseen jakeluun tai edelleen lähettäväksi Esitykseni taustaksi
LisätiedotVanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
LisätiedotAlkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013. Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013
Alkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013 Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013 1. Alkoholijuomien mainonta kiellettiin 1977 2. Mietojen alkoholijuomien mainonta sallittiin uudessa
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta
LisätiedotMurrosikäisen kehitys
Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi
LisätiedotVirikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto
Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto 1 Sisällys Hermosolu Aivot Elämän vaiheet Hermojärjestelmän rakentuminen sikiöaikana Hermosolujen
LisätiedotHakusessa-hanke 4.2.2014
MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus
LisätiedotSuomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus?
Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus? Janne Härkönen 29.5.218 1 Alkuperäisartikkeli: Mäkelä Pia, Härkönen Janne: Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt keiden ja
LisätiedotNUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012
NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi
LisätiedotTupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS
Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää
LisätiedotNUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI
NUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI METTE RANTA, TUTKIJATOHTORI, FT KASVATUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA, HELSINGIN YLIOPISTO PSYKOLOGIAN LAITOS, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TÄSSÄ
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotStressin ja diabeteksen yhteys
Valtakunnallinen diabetespäiv ivä 2009 12.11.2009 Dipoli, Espoo Stressin ja diabeteksen yhteys Liisa Keltikangas-Järvinen Department of Psychology, University of Helsinki Diabetes ja stressi: Yhteyden
LisätiedotMielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys
Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut seminaari 04.06.2019 Jouko Lönnqvist, LKT, psykiatrian professori (emeritus), HY Mielenterveys > < Päihteet Mielenterveyden
LisätiedotLiikkuvat lapset tarkkaavaisempia
Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary
LisätiedotNuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten?
Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Mielentilatutkimus Tuomioistuimen
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotNuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015
Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015 Ansa Sonninen, terveydenhuollon ylitarkastaja 13.12.2017 Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 18.12.2017
LisätiedotKatsaus Lapin päihdetilanteeseen
Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto
LisätiedotMielialahäiriöt nuoruusiässä
Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium
LisätiedotYHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta
YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ
LisätiedotVanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto
Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus
LisätiedotHyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen
Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja
LisätiedotTyöterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana
Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Ehkäisevä päihdetyö työterveyshuollossa Alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotSitoutumista ja yhteistyötä
FT, puheterapeutti Katja Koski Sitoutumista ja yhteistyötä 7 KOHDAN OHJELMALLA - TYÖKIRJA - (c) 2016 KatjaVox Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä työkirjaa tai sen osia ei saa kopioida ilman lupaa KatjaVox
LisätiedotIncrease of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?
Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences
LisätiedotMielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki
Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotAlkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo
Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa Kirsimarja Raitasalo Esiteltävät tutkimukset 1. Juomatapatutkimus Väestökysely vuodesta 1968 alkaen kahdeksan vuoden välein 2. Lapsiperhekysely Väestökysely
Lisätiedot0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850
TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään
LisätiedotMaster's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.
Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.2017 Life Science Technologies Where Life Sciences meet with Technology
LisätiedotAlkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin
Alkoholi lisää syövän vaaraa Alkoholi on yksi merkittävimmistä elintapoihin liittyvistä syöpäriskeistä. Mitä enemmän alkoholia käyttää, sitä suurempi on riski sairastua syöpään. Myös kohtuullinen alkoholinkäyttö
LisätiedotPäihderiippuvuuden neurobiologinen tausta
Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta Petri Hyytiä, FT, dosentti Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Sisältö Akuutti päihdealtistus:dopamiinin merkitys Päihteet ja ehdollistuminen
LisätiedotNuorten mielenterveys koulumaailmassa
Nuorten mielenterveys koulumaailmassa professori,vastuualuejohtaja TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue TaY lääketieteen laitos Nuoruusikä 13-22 vuotta Varhaisnuoruus 13-14 v: muuttuva ruumis; voimakkaat
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
LisätiedotHuostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta
Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotNuoren kehittyvät aivot ja päihteet OUTI KAARRE, E R L,
Nuoren kehittyvät aivot ja päihteet PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 7.3.2019 OUTI KAARRE, E R L, TOHTORIKOULUTETTAVA NIUVA NNIEMEN SAIRAALA JA UEF Sisältö Nuoren kehittyvät aivot... Perusasiat aivojen kehityksestä
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotMielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren
Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ
LisätiedotJoustava kestävyys ja suojaavat tekijät
Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi
LisätiedotTUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ
TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYKSEN SEMINAARI HELSINKI, 14.4.2015 ANU KATAINEN ANU.H.KATAINEN@HELSINKI.FI LÄHTÖKOHDAT
LisätiedotPaha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue
Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä
LisätiedotLanu-koulutus 5.9, 11.9,
Lanu-koulutus 5.9, 11.9, 20.9.2018 EPSHP:N NUORISOPSYKIATRIAN POLIKLINIKAN PERHETYÖ TARJA ROSSI, PSYK.SH/PARI- JA PERHEPSYKOTERAPEUTTI Nuoren arviointijaksoon liittyvä perhetyö Sinkkosen ja Kallandin (
LisätiedotSuurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.
Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen
LisätiedotPäihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012
Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn
LisätiedotMilloin alkoholi aiheuttaa työkyvyttömyyden?
Tieteessä kättä pidempää Mauri Aalto LT, prosessori, ylilääkäri Tampereen yliopisto, Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja THL mauri.aalto@uta.fi Tiina Kaarne LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri
Lisätiedot