Kokemuksia henkilökohtaisesta budjetoinnista Euroopassa. Aarne Rajalahti

Transkriptio

1 Kokemuksia henkilökohtaisesta budjetoinnista Euroopassa Aarne Rajalahti

2 Kokemuksia henkilökohtaisesta budjetoinnista Tiedän mitä tahdon projekti teki keväällä 2010 selvityksen eri maissa käytössä olevista henkilökohtaisen budjetoinnin malleista ja kokemuksista (Lehto, 2010). Erilaiset palvelujen toteutuksen ja järjestämisen tavat eri maissa vaihtelevat. Myös henkilökohtaisessa budjetoinnissa on laajoja eroja eri maiden välillä. Henkilökohtainen budjetointi ei ole vielä kattava kansainvälinen käsite, jonka kaikki ymmärtäisivät samalla tavalla ja myös sen toteutustapa olisi yhtenäinen. Eroja ei löydy vain eri maiden välillä, vaan myös maiden sisällä, esim. Yhdysvaltojen eri osavaltioiden välillä, on vaihtelua toteutustavoissa. Lisäksi sosiaalipalvelujärjestelmissä on ylipäätään suuria eroja eri maiden välillä.

3 Kun yleisesti puhutaan henkilökohtaisesta budjetoinnista, tarkoitetaan sillä uudenlaista tapaa jakaa sosiaalihuollon palveluita. Henkilökohtainen budjetointi mahdollistaa ihmiset aktiivisiksi osallistujiksi ja suunnittelijoiksi omassa elämässään heidän rakentaessaan ja toteuttaessaan omaa palvelukokonaisuuttaan. Palveluita tarvitseva henkilö asetetaan prosessin keskiöön ja hänelle annetaan päätösvalta myös taloudellisesta näkökulmasta Henkilökohtaisen budjetoinnin tavoitteena on, että palvelut kohdentuvat henkilön omientarpeiden ja toiveiden mukaisesti olemalla järkevästi mitoitettuja sekä yksilön että rahoittajan näkökulmasta.

4 Henkilökohtaisen budjetoinnin keskeisiä hyötyjä (Alakeson 2010; Rabiee ym. 2009; Williams 2007) Yksilöllisyys: mahdollisuus hankkia myös muita kuin perinteisen palvelurakenteen tarjoamia vaihtoehtoja yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden täyttyminen Tuen saaminen ja palveluihin pääsy: perinteinen palvelurakenne ei pysty vastaamaan kaikkien tarpeisiin henkilökohtainen budjetti mahdollistaa perinteisestä palvelurakenteesta puuttuvien ratkaisujen hyödyntämisen Tyytyväisyys: itse määritellyt tuki- ja palveluratkaisut tuottavat tyytyväisyyttä Terveys ja elämänlaatu: ei näyttöä siitä, että henkilökohtaisen budjetin käyttäjien terveys tai muu elämänlaatu huonontuisi kun henkilö itse on oman tukensa ohjaimissa

5 Kriittistä pohdintaa (ks. esim. Blackman 2007; Williams 2007; Koskiaho 2008; Palola 2011; Kananen 2011; Rabiee & Glendinning 2010) Julkilausutut ja -lausumattomat motiivit ja tavoitteet? Taloudelliset vaikutukset? Toimintaprosessit ja niissä tarvittava tuki ja ohjaus? Valinnanvapauden retoriikka? Muutoshaasteet eri toimijoille?

6 Alankomaat persoongebonden budget, PGB Henkilökohtainen budjetointi liikkeelle v henkilön kokeilulla, vakiintui 1995 Terveys- ja sosiaalipalvelujen perusta on valtiollisessa sosiaalivakuutuksessa. Ajatuksena on ollut se, että sosiaalisten tai terveydellisten riskien kohdatessa mitä kansalaista tahansa, tämä voi turvata valtioon, joka on järjestänyt terveys(sairaus)vakuutuksen ja pitkäaikaista sairautta tai vammaa taikka hoivan tarvetta varten pitkäaikaisen hoidon vakuutuksen. Yleishyödylliset yksityiset vakuutuslaitokset hoitavat käytännössä itse vakuutusten maksamisen aluetoimistojensa kautta. Valtio määrittää hoitovakuutuksen saajan hoidon tarpeen ja sisällön vakuutuslaitosta varten järjestelmästä poistettiin kulutuskatto ja byrokraattista kontrollia poistettiin.

7 Alankomaat persoongebonden budget, PGB Laitoshoito on suurten yleishyödyllisten organisaatioiden vastuulla, tässä ei kilpailua ole. Sen sijaan kotiin suuntautuvissa palveluissa on kilpailua pienten yritysten välillä. Kotihoidon kilpailuttaa aluetoimisto ja kotiavun kunta, silloin kun kilpailuttajana ei ole itse palvelunkäyttäjä. Nykyään järjestelmän piirissä vammaista, pitkäaikaissairasta, mielenterveyskuntoutujaa ja vanhusta Käyttökohteita tuki asumiseen, päivätoimintaan, hoivapalveluihin, tilapäishoitoon Henkilön omat tulot otetaan huomioon budjettia määriteltäessä henkilön oma taloudellinen osallistuminen on sitä suurempi mitä suuremmat tulot hänellä on HB on lisännyt palvelujen käyttöä niissä tilanteissa, jossa ennen selvittiin epävirallisen maksuttoman avun turvin.

8 Alankomaat persoongebonden budget, PGB Tutkimusten mukaan 90 % budjetinkäyttäjistä on tyytyväisiä Kustannukset nousseet vuodesta 2002 Käyttäjien määrä > Kustannusten nousu 400 Milj -> 2,2 Mrd (Ginneken, E. van ym., 2012) V 2014 järjestelmää uudistaan suuresti, ja ainoastaan palveluasumiseen oikeutetut ihmiset ovat enää järjestelmän piirissä, joita on vain n. 20 % nykyisistä budjetinkäyttäjistä. Lähteet: HB kansainvälinen vertailu, Lehto 2010, Brita Koskiaho 2013, SDS-nettikysely 2013.

9 Belgia (flaaminkielinen alue) persoonsgebonden budget, PGB V henkilökohtainen avustajajärjestelmä loi pohjan HB:lle 2001 laillinen viitekehys. Tämänhetkisestä käyttäjämäärästä ei tietoa Tavoitteena vammaisten henkilöiden kontrollin lisääminen sekä kokonaisvaltaisen tai osittaisen taloudellisen vastuun antaminen vammaiselle henkilölle, kun he hankkivat ja valitsevat itselleen palveluita. Käyttökohteina henkilökohtainen apu tai muu avun- ja tuentarpeen malli, joita tuottavat monenlaiset palveluiden järjestäjät. Henkilöillä oikeus valita, haluavatko he rahasumman omalle pankkitililleen vai haluavatko toteuttaa valitsemansa palvelut niin, etteivät itse hallinnoi rahasummaa. (Decruynaere 2009, 2.) Asiakasryhminä fyysisesti vammaiset henkilöt että kehitysvammaiset henkilöt (ei vahvistettu viime vuoden kehitystä tai muutoksia).

10 Saksa persönliches budget Lainsäädännössä vuodesta 2008 Vammaisille henkilöillä halutessaan oikeus ottaa vastaan niiden etuuksien arvo, jotka heille kuuluvat joko suorana rahasummana tai joissain tapauksissa palveluseteleinä. Kyseisellä rahasummalla henkilöt voivat kattaa tarvitsemansa palvelut ja hankkia ne itse. (Nürnberger 2008; Federal Ministry of Labour and Social Affairs 2009.) Saksassa henkilökohtaisessa budjetoinnissa mukana voivat olla useat eri valtiovallan instituutiot, kuten esimerkiksi sairausvakuutus-, eläkevakuutus- tai tapaturmavakuutuksen rahastot, sosiaalihuolto tai työvoimatoimisto. Henkilökohtaisen budjetoinnin tavoitteena on edistää vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta ja itsenäisyyttä sekä sosiaalista integraatiota ja kuntoutumista.

11 Saksa persönliches budget Malli mahdollistaa henkilön itse valitsemaan milloin, mistä, miten ja keneltä tukea ja palveluita hän haluaa vastaanottaa, jotta ne todella tukisivat hänen omia tarpeitaan ja haluja parhaalla mahdollisella tavalla. Budjettia tulee käyttää vammaisen henkilön vammastaan johtuvaan tukeen, apuun ja palveluihin. (Bundesministerium für Arbeit und Soziales 2006.) Henkilökohtainen budjetointi on mahdollista Saksassa kaikille vammaisille henkilöille sekä henkilöille, jotka ovat riskissä vammautua (Nürnberg 2008). Henkilökohtainen budjetointi on mahdollista myös lapsille ja alaikäisille vammaisille henkilöille (Bundesministerium für Arbeit und Soziales 2006). Henkilökohtainen budjetti määritellään yksilöllisesti ja perustuu sosiaalietuuksien arvoon Käyttäjämääristä ei ajantasaista tietoa.

12 Skotlanti Self-directed support Social Care (Self-Directed Support) Act 2013 luo laillisen viitekehyksen (voimaan 2014) 5050 henkilöllä tällä hetkellä direct payment, muita vaihtoehtoja Individual service fund, kunnan hallinnoima henkilökohtainen budjetti tai näiden yhdistelmä Asiakasryhminä sosiaalihuollon asiakkaat Käyttökohteina tuki asumiseen, koulutukseen, työllistymiseen, päivätoimintaan, henkilökohtaiseen apuun, tilapäishoitoon, apuvälineisiin, asunnon muutostöihin. (Lähteet: Social care (self-directed support) act, SDS nettikysely 2013)

13 Englanti Individual budget, personal budget, direct payment self-directed support (prosessi) Pohja direct payments -järjestelmällä 1996 Hallituksen asettama Valuing people -strategia 2001: oikeudet, itsenäisyys, valinnanvapaus, inkluusio In Control projekti Putting people first 2007 ja Valuing people now 2009 asettivat tavoitteeksi sos.järjestelmän henkilökohtaistamisen (personalisation) Henkilökohtaisesta budjetoinnista johtava tapa järjestää sos.palvelut Käyttäjäryhminä vammaiset ihmiset, pitkäaikaissairaat, mielenterveyskuntoutujat, vanhukset

14 Päämiehet ja perheet ovat tyytyväisiä

15 Sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä (CommunityCare & Unison 2012)

16 Kotona ja lähiyhteisössä toimimiseen tarvittava tuki Palkkiot apua ja tukea antaville henkilöille Asuminen Apuvälineet Työ, työllistyminen Lähiyhteisö, sosiaalinen inkluusio Terveyden tukeminen

17 Palvelujärjestelmä muuttuu Liverpoolin kaupunki ilmoitti kesällä 2010 sulkevansa 9 päivätoimintakeskusta, koska henkilökohtaisten budjettien käyttöönoton jälkeen toimintakeskukset ovat tyhjentyneet puolilleen. Budjetin käyttäjät ovat järjestäneet itselleen perinteisen päivätoiminnan sijaan muuta, mieleisempää tekemistä. Suljettavien toimintakeskusten tilalle perustetaan tukipisteitä, jotka tarjoavat yksilökeskeisen suunnittelun palvelua, koulutusja työllistymisneuvontaa ja -tukea sekä sosiaali- ja terveyspalveluja henkilöille, joilla on hyvin monitahoisia avun ja tuen tarpeita.

18 ja ylilyönneiltäkään ei aina vältytty

19 Paljon kehitystä tapahtunut Ihmisiin ja heidän perheisiinsä luotetaan oman tukensa ohjaamisessa Joustavuus, innovaatiot, siirtyminen laitoksista kohti lähiyhteisöjä Ihmiset ja heidän perheensä pystyvät tekemään päätöksiä suunnittelusta ja tuesta ja ohjaamaan omaa elämäänsä Tehokkaampia järjestelmiä, parempia palveluita ja vastinetta verorahoille (S. Duffy, Travelling Hopefully 2013)

20 Negatiivisiksi puoliksi lueteltua Vuodesta 2010 laajat säästöpaineet, jotka ovat leikanneet henkilökohtaisia budjetteja kymmenillä prosenteilla Monimutkaiset avuntarpeiden arviointijärjestelmät ja valvonta ovat osittain lisänneet byrokratiaa Tukisuunnittelu ja yksilökeskeinen suunnittelu on ammattilaisvetoistunut, ja tällä ei ole ollut toivottuja vaikutuksia ihmisten voimaantumiseen Henkilön tulot, omaisuus ja epävirallinen tuki otetaan huomioon budjettien määrittelyssä (S. Duffy, Travelling Hopefully 2013)

21 Tulevaisuus? Euroopan lisäksi henkilökohtainen budjetointi on osa järjestelmää ainakin Yhdysvalloissa (osa osavaltioista), Kanadassa ja Australiassa. Haaveena ESDSN-verkosto, joka pyrkii tulevaisuudessa kokoamaan vertailtavaa tietoa eri maiden järjestelmistä, tekemään tutkimusta, edistämään yhteistyötä ja yhteistä oppimista, edistämään tietoisuutta mahdollisuuksista edistää täysivaltaista kansalaisuutta Euroopassa. Kansalaisuuden viitekehys, Simon Duffy Lisätietoa:

22 Kiitos! Aarne Rajalahti kehittämispäällikkö KVPS puh Facebook: Tiedän mitä tahdon!