Kesä & Järvelän Taksiasema puh Kärkölä

Transkriptio

1 Kesä & Järvelän Taksiasema puh Kärkölä 2012

2 2 Kesä & Kärkölä 2012 Kuntarakenne, Hevoskylä, lentokenttä ja kunnallisvaalit Kuntarakenne, Hevoskylä, lentokenttä ja kunnallisvaalit Otsikkoasioista huolimatta kesä tulee Kärkölässäkin kaikille. Kärkölän kesä sisältää vanhan tavan mukaan erityisesti Huovilan puistoon painottuvia tapahtumia, joiden toivotaan taas kiinnostavan yli kävijää kuten viime kesänäkin. Maakuntien rajat ylittävää yhteistyötä edustaa Vanajavesikeskuksen näyttely. Vuoden 2013 kesään yritetään saada uudelleen Collinin elämästä kertova kesäteatterinäytelmä, mutta tätä kirjoitettaessa asia on vielä niin alkutekijöissään, että mitään varmaa lupausta asiasta ei voi antaa. Kuntarakenne Alkuvuoden puheenaihe kun- arkipäivän elämässä. Tavoitteena joka tapauksessa on, että nykyiset hyvät palvelut säilyvät kuntarakenneuudistuksesta huolimatta. Hevoskylä Vuoden käynnissä ollut ja huhtikuun lopussa päättynyt Etpähän rahoittama Hevoskylähanke on tuonut Kärkölälle enemmän positiivista julkisuutta kuin mikään muu tähän mennessä toteutettu markkinointitoimenpide. Kiinnostus uudentyyppiseen asumiseen on ollut runsasta. Valmistelevia toimenpiteitä hankkeen rakennustöiden käynnistämiseksi on tehty käynnistyspäätöstä vaille valmiiksi. Käynnistyspäätöksen tekeminen riippuu siitä, saadaanko lopullinen ja pitävä sopi- maakuntaliitto pohtii asiaa myös oman maakuntakaavatyönsä yhteydessä. Mitään konkreettista asian tiimoilla ei sinänsä ole tapahtunut, aikatauluista sen paremmin kuin operatiivisesta toimijastakaan taikka edes siitä, toteutuuko hanke milloinkaan ei ole mitään tietoa. Asian nouseminen muutaman vuoden välein esille osoittaa kuitenkin sen, että tulevaisuudessa todennäköisesti on tarvetta Helsinki- Vantaata täydentävälle lentoasemalle ja näissä spekulaatioissa Marttila nousee aina yhtenä nimenä esiin. Tämä johtuu siitä, että maantiedettä emme pääse pakoon. Riippumatta siitä, mitä Kärkölän kunnassa asiasta päätettäisiinkään tietyt tosiasiat eivät muutu miksikään. Marttilan alue sijaitsee alle tunnin matkan päässä Helsingistä, vi- ovat monellakin tavalla poikkeuksellisen merkittävä tapahtuma, koska seuraava kunnanvaltuusto joutuu todennäköisesti ottamaan kantaa mahdolliseen kuntarakenneuudistukseen. Kuntien toimintaympäristö on muutoinkin muuttunut niin, että Kärkölän kunnassakaan ei ole odotettavissa nykyistä helpompien päätöksien tekemistä vaan uusilta valtuutetuilta tullaan vaatimaan entistä enemmän suurten kokonaisuuksien hallintaa ja kykyä katsoa pitkälle tulevaisuuteen yli oman taikka seuraavienkin valtuustokausien. Toivoa sopii, ettei vaalitaistelusta muodostu repivää vaan mielumminkin rakentavaa, koska yhteistyökykyä testataan erityisesti seuraavalla vaalikaudella. matkailukarttaan ja katsoa mitä kaikkea tutustumisen arvoista sieltä löytyy. Toivotaan, että myös säiden haltija on otollinen jokaisen suunnittelemille kesäretkille ja lomakaudelle. Hyvää kesää kaikille lukijoille! Seppo Huldén kunnanjohtaja nalliselämässä on ollut valtiovarainministeriön käynnistämä kuntarakenneselvitys, jossa ehdotetaan radikaaleja muutoksia myös Päijät-Hämeen kuntien hallinnolliseen jakoon. Asian etenemisestä ei kenelläkään ole varmaa tietoa, mutta todennäköistä on, että muodossa taikka toisessa kuntarakenneuudistus tulee viimeistään seuraavan valtuustokauden loppupuolella vaikuttamaan myös kärköläläiseen päätöksentekoon. Kokonaan eri asia on, näkyykö kuntarakenneuudistus millään tavoin tavallisen kuntalaisen mus aikaiseksi alueelle tulevasta ratsutalliyrittäjästä. Joka tapauksessa hanke hankkeena on ollut erittäin onnistunut ja vastaavanlaisia teemahankkeita yritetään kehitellä myös tulevina vuosina. Lentokenttä Marttilaan rakennettava lentokenttä on noussut selvityskohteena jälleen esille. Tällä kertaa aloitteentekijänä on ollut Uudenmaan ELY-keskus ja Lahden alueen kehittämisyhtiö LAKES Oy on tehnyt perusselvityksiä. Päijät-Hämeen eressä ovat moottoritie ja rautatie ja mahdollisen lentoaseman paikka sijaitsee harvaan asutulla ja maastollisesti edullisella alueella. On luonnollista, että alueen asukkaat ovat joukolla ryhtyneet vastustamaan hanketta ja sen selvittämistäkin, mutta presidentti J.K.Paasikiveä lainatakseni maantiede on asia, jota emme pääse pakoon missään olosuhteissa. Kunnallisvaalit Ensi lokakuun lopussa käydään kunnallisvaalit. Kunnallisvaalit Kesä kaikilla Juhannuksen jälkeen pahin kunnallinen tohina hiljenee ja kuntalaiset toivon mukaan yrittävät nauttia kauniista Suomen kesästä täysin siemauksin. Kärkölässä on monta katsomisen arvoista paikkaa myös kesällä. Usein käy niin, että oman paikkakunnan nähtävyydet ja tutustumiskohteet jäävät vähemmälle huomiolle ja katseet suunnataan horisontin yli kauemmalla sijaitseviin kohteisiin. Kannattaa kuitenkin tutustua Kärkölän Kesä-Kärkölä 2012 Julkaisija Kärkitie ry vastaava toimittaja Jarkko Juselius puhelin painopaikka Esan Kirjapaino Lahti kannen kuva Hanna Hietala ja Usvaneidot Lehden jutut ja kuvat Jarkko Juselius ja Leena Reiman ellei toisin ole mainittu

3 KESÄISIÄ TAPAHTUMIA 3.6 klo Mansikkakujan kesästartti Kesä & Kärkölä Kärkölässä Mansikkakakkua 350 ensimmäiselle Pionin ja Piirongin 4-vuotissyntymäpäivien ja Mansikkatila Pekkalan TAKE AWAY -pisteen mansikan tilanmyynnin aloittamisen kunniaksi. Samaan aikaan vanhojen- ja harrasteautojen kokoontuminen pihapiirissä, tervetuloa osallistumaan omalla kulkupelillä! Tervetuloa sankoin VEDIC ART NÄYTTELY JA KESÄTAPAHTUMA NESTE OIL RALLY TAAS KÄRKÖLÄSSÄ Torstai 2.8. Lähtö (Paviljonki) Kokoomatauko (Lahden satama) EK 1 Koukunmaa EK 2 Jokimaa EK 3 Mynnilä Huolto A (Paviljonki) 45 min Yötauko (Paviljonki) Kärkölän Kisa-Veikkojen suositut torstairastit jatkuvat läpi kesän. Suunnistamaan pääsee klo Ratoja: helppo 1,5 km, 2, 4 ja 6 km. Paikalla mahdollisuus saada myös opetusta ja ohjausta suunnistamiseen lauantaina 10-20, sunnuntaina Kurssikeskus Tammenportti, Vaahalantie 63, Järvelä Koko perheen tapahtuma. Vedic Art-maalarit luovat omia teoksiaan la ja su Yli kuusivuotiaat lapset voivat kokeilla taiteen tekemistä. Lauantai-iltana musiikkia ja rummutusta klo Kahvila avoinna koko tapahtuman ajan. Lappilan perinteinen maratooni Teuronjoki melonta Retkimelontaa, joka sopii myös ensikertalaisille. (ei alle kouluikäisille). Retkimelonnan 18.9 km:n reitti kulkee kauniiden hämäläismaisemien reunustamaa jokiuomaa pitkin Hämeenkoskelta Kärkölään Onnilankujan laavulle. Matkalla mm. Hankalan Pellavaloukku, Hyväneulan koski Helvetinpuro ja Myllykoski. Maalaismarkkinat kirkonkylässä 1.9 Tarjolla monenmoisia syksyn sadon tuotteita, hevosajelua ja paljon muuta. Järjestää NS Kajastus. Opintien koulu (Kärkölän yläaste ja lukio) täyttää 50 vuotta 1.9 Juhlaohjelmaa klo Opintien koululla.

4 4 Kesä & Kärkölä 2012 LAPPILAN NUKKETAITURI Hanna Hietala rakentaa itse nukkensa ja käsikirjoittaa, ohjaa ja säveltää esityksensä Hanna Hietala on hengästyttävän energinen nukketaiteilija, jonka työhuoneen hyllyt Lappilassa pursuavat erilaisista itsetehdyistä nukeista. Hyllyiltä kurkistelee käsinukkeja, seinille on ripustettu erilaisia marionettinukkeja ja pussukoista löytyy kokonaisia pukuja. Hanna sai keväällä Hämeen Taidetoimikunnan apurahan, jonka myötä tekeillä on uusi esitys. Hannan tytär Melina syöttää strutsille muffinsia ja linnun silmät vilkkuvat kiitollisina. Marionettia ohjaava Hanna kertoo samalla tiestään nukketaitelijaksi. -Lukiolaisena Porvoossa olin sattumalta katsomassa harrastelijanukketeatterin esitystä. Olin aivan haltioissani ja kysyin, että tekevätkö ihmiset ihan oikeasti tämmöistä. Porvoon nukketeatterissa nukkeja rakensi petroskoilainen Boris Gudrjatsev, Hannan mukaan tosi lahjakas nuorimies. -Kävin sitten teatterilla koiran kanssa iltaisin, ja auttelin kun Boris oli rakentamassa nukkeja ja lavasteita. Boris sanoi joskus, että sinä menee Venäjälle ja tästä tulee ammatti. Kohti nukkemaailmaa Hannan mietteissä ei kuitenkaan ollut Venäjä, vaan eläinlääkärin ammatti. Suunnitelmat alkoivat kuitenkin muuttua ja valmistuttuaan lukiosta hän pyrki Teatterikouluun. Pääsykokeiden loppuvaiheissa häntä kuitenkin kehotettiin menemään vielä kotiin kasvamaan, kuten Hanna nauraen kertoo. Lahdesta löytyi kuitenkin sirkuskoulu, jonne Hanna suuntasi. Hän opiskeli akrobatiaa, oppi ajamaan yksipyöräisellä ja puvusti esityksiä. Hannan äidin mielestä yksipyöräisellä ajo ei oikein riittänyt ammattitaidoksi, joten Hanna haki ja hyväksyttiin Savonlinnan opettajakoulutukseen. Veri veti kuitenkin nukketeatterin maailmaan. missä suhteessa aineksia yhdistellään ja saadaan paperimassaa, joka kestää kaiken maailman mekanismeja, niin että nuken silmät liikkuvat ja suu aukeaa. Se on kaikki Viktorin ansiota, Hanna muistelee innostuneena. Silmiään räpyttelevä, suutaan aukova ja kevyesti tanssahteleva marionetti-strutsi näyttää, että Viktorin opit ovat menneet perille ja toimivat. Moniosaaja Hanna Hietala on myös perfektionisti. Hän käsikirjoittaa, ohjaa ja säveltää teatteriesityksensä. Hämeen Taidetoimikunnan myöntämän apurahan turvin tekeillä on uusi esitys, jonka sisältöä Hanna raottaa vain vähän. -Siinä on edesmenneitä ja eläviä muusikoita näköisnukkeina, hän suostuu kertomaan. Hanna on kierrellyt esitystensä kanssa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Viime hän on osallistunut kansainvälisille festivaaleille Itävallassa ja Tanskassa. Taiwaniin tuli kutsu täksi kevääksi, mutta esteen takia Hanna ei päässyt matkaan. Suomessa hän on esiintynyt mm. lastensairaaloissa, vetänyt erilaisia nukketeatterikursseja ja työpajoja ja tehnyt kiertueita omien näytelmiensä kanssa Linnanmäkeä myöten. Tällä hetkellä hänellä on esitysvalmiina kaksi omaa nukketeatterinäytelmää, vähän laajempi Talven taikaa, johon kesälehden kansikuvan Usvaneidotkin kuuluvat, sekä pienimuotoisempi, käsinukeilla toimiva murmelitarina. -Hain Turun Taideakatemiaan ja pääsin nukketeatterilinjalle. Opiskelun toisena vuonna lähdin sitten jo Venäjälle, jonne minun ei koskaan ollut määrä lähteä. Lahti tärkeä Lahden kulttuuritoimi on ollut tärkeä yhteistyökumppani ja Hanna onkin tästä tosi tyytyväinen. Viktorin opit Pietarissa Hanna pääsi nukentekijä Viktor Antonovin oppiin ja ateljeehen. Hannan mukaan juuri Viktor opasti hänet nukenrakentamisen maailmaan. -Hän opetti ihan materiaaleista alkaen nukentekoa. Miten vehnäjauhosta keitetään liisteriä, miten siihen lisätään luujauhoa, -Olen Lahdesssa opettanut, vetänyt kursseja ja vetänyt lasten työpajoja. Osallistun myös Lahden Varjoista valoihin-nukketeatterifestivaalin ideointiin. Festivaalien yhteydessä olen pitänyt useita varjonukketyöpajoja. Olen itse asiassa ollut kulttuuritoimen kanssa festivaalin toinen äiti, sitä ei ollut ennen kuin viisi vuotta sitten muutin Kärkölään. Lisäksi olen osallis-

5 Kesä & Kärkölä tunut muutaman kunnan yhteistyöhankkeeseen, jossa eri alojen taitelijat menevät kouluihin ja näyttävät mitä on tehdä taidetta. Esimerkiksi olen ensin kertonut Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä ja sitten omien nukkejen kanssa esittänyt kohtauksia kirjasta. Molemmat ovat sosiaalisia ja viihtyvät työnsä ja ystäviensä parissa, mutta haluavat sitten palata omaan pesäänsä Lappilaan. Hanna muutti puolisonsa kanssa Lappilaan viisi vuotta sitten. KÄRKÖLÄLÄISTEN TUOTANTOA Lasse Kalervon uusi levy Rakastan elämää. Myynti: Foto-Line ja Kahvila Tähkä. Levyä voi myös tilata suoraan Lasse Kalervolta, puhelin Ritva Kyyriäinen Elämää Karjalan tanhuvilla Henkilöhaastattelujen pohjalta tehty kirja kertoo Karjalassa asuneiden henkilöiden elämäntavoista heidän lapsuutensa ja nuoruutensa ajoilta. Karvakuonot vauhdissa Kissoista kertova kirja sanoin ja kuvin. Tiedustelut Ritva Kyyriäinen puhelin

6 6 Kesä & Kärkölä 2012 Nykyisin suomalaiset ovat valmiita kokeilemaan erilaisia makuja ja hyvinkin eksoottisia ruokia. Etnisiä ravintoloita on syntynyt tuhkatiheään varisinkin kaupunkeihin. Mutta aina ei tarvitse mennä ravintolaan vaan uusia makuja maailmalta voi kokeilla ihan omassa keittiössä, matkustamatta sen kauemmas kun lähimpään ruokakauppaan. Tarjoamme tässä ruokaohjeita kolmesta eri maasta. Kärkölässä asuvat, Thaimaassa syntynyt Jenni Teppola ja Tallinnassa syntynyt Lilja Lankinen valmistavat mieliruokansa. Lisäksi mukana on kreikkalaisten lihapullien ja tzatzkin reseptit. LILJA LANKISEN RUOKAVINKIT Virolaisessa ruoassa on venäläisiä vaikutteita Lilja Lankinen on inkerinsuomalainen, joka muutti miehensä Alexanderin kanssa Tallinnasta Kärkölään vuonna Koskisen Oy:n venäjän kielen tulkiksi. Alun perin tarkoitus oli jäädä vain määräajaksi, mutta lapset aloittivat koulun ja niin perhe juurtui Kärkölään. Perheen lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa, mutta vierailevat usein vanhempiensa luona. Lilja toimii edelleen tulkkina. Monella tavoin virolainen keittiö on sukua suomalaiselle keittotaidolle, mutta myös venäläisen perinteen vaikutus näkyy voimakkaammin kuin meillä. Lankisten perheessä on työnjako ruoan laitossa, mies laittaa liharuoat ja Lilja tekee salaatit ja keitot. Liljalta käykin maukkaan salaatin teko kädenkäänteessä. Hän on itse nimennyt salaatin vitamiinisalaatiksi. MAKUJA MAAILMALTA Seljanka on venäläinen, myös Virossa tunnettu keitto. Kalan lisäksi keiton voi tehdä myös lihasta, sienistä, kuten tateista ja herkkusienistä tai makkarasta. Keitto on sakea ja hyvin ravitseva. Kalaseljanka Kalaliemi 1 kalanpää 1 porkkana kuorineen 5 laakerinlehteä 10 mustapippuria 1,5 l vettä 1 rkl suolaa 600 g lohta 4 perunaa 2 porkkanaa 10 oliivia 1 suolakurkku 0,5 dl isohkoja kapriksia 3 rkl vahvaa tomaattipyreetä 1 sipuli persiljaa Keitä kalalientä noin 15 minuuttia. Siivilöi liemi. Kuori ja paloittele perunat, porkkanat ja sipuli. Lisää ne liemen joukkoon. Kun perunat ja porkkanat ovat lähes valmiita, lisää viipaloidut oliivit, kuutioitu suolakurkku, tomaattipyree ja kaprikset. Anna keittyä hiljalleen viitisen minuuttia. Lisää lopuksi kalanpalat. Keitä miedolla lämmöllä viitisen minuuttia. Keiton maku vain syvenee seuraavana päivänä. Tarjoile keitto smetanan kera. Liljan vitamiinisalaatti Tuoresalaatti, jossa vitamiinit ovat parhaassa muodossa. 1 porkkana 1 punajuuri 1 valkosipulinkynsi 1 omena hieman sitruunanmehua kevytmajoneesia maun mukaan Raasta kaikki hienoksi raasteeksi ja sekoita hyvin. Lisää majoneesi ja sekoita. Thairuoka on erilaisten makujen sekoitus Hapanimelä possu valmistuu nopeasti Ploenchan Teppolan tekemänä. Itse paistaminen vie kymmenisen minuuttia, kun esivalmistelut on tehty hyvin. Ploenchan, jota kutsutaan suomalaisen suuhun sopivammalla nimellä Jenni, on asunut kymmenen vuotta Suomessa. Miehensä Jarkko Teppolan hän tapasi Thaimaassa. Jenni on viihtynyt hyvin Suomessa ja suomen kielikin sujuu jo kiitettävästi. Tosin Jenni sanoo, että hän ymmärtää paremmin suomea kuin puhuu. Miehensä kanssa hän puhuu suomea ja englantia. Lapsien kanssa hän puhuu thain kieltä. Teppoloilla syödään thai- ja suomalaista ruokaa. Helppoihin thairuokiin löytyvät ainekset paikallisesta ruokakaupasta. Erikoisemmat mausteet ja ainekset haetaan thai-kaupasta Lahdesta. Hapanimelä possu 400 gr porsaansuikaleita 1 tl kasvisöljyä kurkkua valkosipulia, murskattuna chiliä viipaleina 100 gr herkkusieniä 1 tomaatti viipaleina kevätsipuleita 1 tl viinietiikkaa 2 tl tomaattisosetta 2 tll sokeria 1 rkl kalakastike ¼ tl suolaa ½ kuppia kanalientä 1 tl peruna- tai maissijauhoja ¼ tl pippuria Valkosipulia ja chiliä voit lisätä maun mukaan, riippuen siitä kuina tulista haluat ruoasta. Toimi samoin myös muiden mausteiden kanssa. Kuumenna öljy ja hauduta valkosipuli. Lisää possusuikaleet ja keitä niitä 5 minuuttia, jatkuvasti sekoittaen. Sitten lisää kurkku, sienet, tomaatti, kevätsipuli, sipuli, chili, viinietiikka, tomaattisose, sokeri, kalakastike, suola ja puolet kanaliemestä. Sekoita hyvin. Sekoita perunajauho loppuun kanaliemeen ja kaada wok-pannuun ja keitä kunnes kastike paksunee. Nosta hellalta ja lisää pippuri. Koristele korianderin lehdillä. Vinkki: Voit myös esivalmistella possun seuraavasti: Leikkaa liha poikkisyin tikkumaisiksi suikaleiksi ja pane kulhoon. Sekoita joukkoon soijakastike ja omenamehu. Jätä liha maustumaan 10 minuutiksi. Ruokaan voi myös lisätä mm. ananaspaloja ja paprikaa. Kalakastikkeen sijaan voi käyttää myös soijaa. Tarjoa jasmiini- tai basmatiriisin kanssa Thairuoan valmistus Thairuoka tehdään yleensä liedellä tai kaasuliekillä wokissa, pannulla tai höyrykeittimessä. Ruoka valmistetaan yleensä paistamalla tai höyryttämällä. Uuni ei kuulu thaimaalaisen keittiöön. Ruoanvalmistus pohjaa esivalmisteluihin. Samaan ruokaan voidaan yhdistää sekä lihaa että kalaa ja vihanneksia. Nopea kypsentäminen varmistaa ruuan raikkauden ja rapeuden. Lihat, eri vihannekset ja maustetahnat lisätään pannulle kypsymisjärjestyksessä. Vihannesten ei anneta olla pannulla niin kauan, että niistä tulisi löysän pehmeitä. Vihannekset lisätään kypsymisjärjestyksessä, jotta ne säilyttävät värinsä ja makunsa. Thairuoka on perusmakujen, suolaisen, makean, karvaan, tulisen ja happaman sekoitus. Jenni ja perheen kuopus Lauri.

7 Kreikkalaiset lihapullat Kesä & Kärkölä gr jauhelihaa 200 gr tomaattimurskaa 1 dl korppujauhoja 1 sipuli 2 rkl ruokaöljyä 2 kananmunaa 100 gr fetaa 100 gr oliiveja 2 valkosipulinkynttä pippuria, suolaa, oreganoa, rakuunaa Ohje Sekoita korppujauhot tomaattimurskaan ja anna turvota viisi minuuttia. Hienonna sipuli ja kuullota öljyssä. Hienonnetun sipulin ja valkosipulin voi myös pehmentää mikrossa. Laita sipulit kulhoon, päälle öljyä ja minuutiksi mikroon. Murusta feta ja pilko oliivit paloiksi. Sekoita kaikki aineet keskenään ja vaivaa tasaiseksi taikinaksi. Pyörittele taikinasta sopivan kokoisia pyöryköitä ja paista uunissa 200 asteessa minuuttia. Tzatziki Tzatziki eli kreikkalainen kurkku-jugurttikastike on loistava lisuke ja helppo valmistaa. 5 dl kreikkalaista jogurttia tai luonnonjogurttia 1 kurkku valkosipulia maun mukaan 1 tl viinietiikkaa oliiviöljyä valko- tai mustapippuria, suolaa 1-2 tl sitruunanmehua Raasta kurkut, ripottele hieman suolaa joukkoon ja valuta kostutetulla keittiöliinalla vuoratussa siivilässä. Jos jogurtti on ohutta, valuta se suodatinpaperin läpi. Sekoita kurkku, murskattu tai hienonnettu valkosipuli sekä valutettu jogurtti keskenään. Lisää viinietikka ja sitruuna. Lisää hieman oliiviöljyä joukkoon, mausta musta- tai valkopippurilla ja tarvittaessa suolalla. Kärkölän kirjasto Järvelässä ei ole koolla pilattu, mutta sekä asiakkaiden että kirjastovirkailijoiden mukaan se on sekä viihtyisä että toimiva. Kirjasto on nykyään Hollolan kirjastotoimen alainen. Järjestely on parantanut Kärkölänkin mahdollisuuksia laajentaa kokoelmiaan. Kirjastolainauksia Kärkölässä tehtiin viime vuonna kokonaista , mikä on kohtalaisen hyvä saavutus noin viidentuhannen kunnalle. asukkaan Kärkölän kirjaston lainaustiskin takana istuu vuorossa oleva kirjastovirkailija Pirkko Saari. Hänen mukaansa kirjastolainat ovat olleet selvässä nousussa. Olemme erittäin tyytyväisiä Hollolan kirjastotoimen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Kokoelmat ovat laajentuneet valtavasti. Saamme sieltä paljon materiaalia, mutta yllättävää kyllä, Hollolakin pyytää välillä meiltä aineistoa, Pirkko Saari sanoo. Kunnan kirjastoa on viime vuosina kohennettu myös sisältäpäin. Kirjat löytyvät entistä helpommin, kun kirjojen lajittelu on uusittu. Uutuushyllyt ovat selkeästi esillä ja dvd-levyjen kokoelma karttuu koko ajan. Pirkko Saaren mukaan aikuisten puolella lainataan eniten jännäreitä, dekkareita ja romantiikkaa ja henkilöhistoriatkin kiinnostavat kuntalaisia. Kirjastosta voi myös tilata kirjoja, ja jos niitä ei omista kokoelmista löydy, kirjastovirkailijat kääntyvät muiden kirjastojen puoleen. Opiskelijoitakin voidaan tukea kaukolainauksella. ihan uutuudesta ole kysymys, Pirkko kertoo. Dvd-levyjen kokoelmaa on kartutettu parin viime vuodan ajan ja niiden lainaus on koko ajan kasvussa, peräti räjähdysmäisesti, Pirkko Saari arvioi. Kirjaston lukusalissa Rainer Nuuttila istuu lukemassa päivän lehtiä. Lehtiä on tarpeeksi eikä minulla ole mitään valittamista. Kirjasto on ihan ok, Rainer toteaa. Jari Mäkinen puolestaan kertoo käyvänsä kirjastossa 2-3 kertaa viikossa. Kirjasto on kovasti kehittynyt viime vuosina ja täältä löytyy luettavaa kaikille ikäryhmille. Valokuvausta harrastava Jari lainaakin mielellään luontoon ja valokuvaukseen liittyviä teoksia. Nuorempaa lainaajapolvea edustava Otto Soininen käy kirjastossa ainakin kerran viikossa. Hänen lempilukemistoon ovat japanilaiset mangat, joita Otto käy sekä lainaamassa että myös tilaamassa. Myös videot kiinnostavat häntä. Ihan hyvä kirjasto, Otto arvioi. Kirjaston tilat ovat ahtaat ja vähän sokkeloisetkin, mutta aina voi kääntyä kirjastovirkailijoiden puoleen. -Tervetuloa ja yritämme parhaamme mukaan palvella lainaajia, Pirkko Saari vielä viestittää. PIENI MUTTA HYVÄ KIRJASTO- LAINAT KASVANEET Yllä vasemmalla: Jari Mäkinen on tyytyväinen kirjaston palveluihin. Yllä: Kirjastovirkailija Pirkko Saari päätteensä ääressä. Alla: Kirjastosali Dvd-hyllystä on tullut lainaajien keskuudessa yhä suositumpi. -Nykyään netissä on hyvät palvelut. Pystymme paikallistamaan halutun kirjan eli jos vaikka Lahdesta ei löydy, niin saadaan kirja vaikka Rovaniemeltä. Varastokirjasto Kuopiossa on nopea toimittaja, jos ei

8 8 Kesä & Kärkölä 2012 KESÄ-KÄRKÖLÄN PERINTEINEN KESÄ-GALLUP seijan pikku huovila Jutta Ylönen ja Leisku. Mikä on parasta kesässä? Lämmin sää ja uiminen ja saa olla ulkona. Kasvatan kasvihuoneessa chiliä, kurkkuja ja tomaatteja. Mikä on paras kesäruoka? Grillimakkara ja salaatti ja juomana appelsiinimehu. Kari Liikonen ja ja Senja 1,2 vuotta. Mikä on parasta kesässä? Loma, jäätelö ja auringonpaiste. Yhdessäolo perheen kanssa ja grillailu. Mikä on paras kesäruoka? Kaikki ruoka, mitä grillissä voi tehdä. Lihat ja makkarat hyvän salaatin kanssa ja ehdottomasti uudet perunat. Riitta Reiman ja Lili Halme, 2 vuotta ja Niko Halme 3 vuotta. Mikä on parasta kesässä? Lämpö, mansikat, jäätelö sekä mökkeily. Kesän lämpö herättää ihmiset eloon. Paras kesäruoka? Grillattu kana ja salaatti sekä jäätelö ja vesimeloni. Niko tykkää grillimakkaroista ja jäätelöstä. Seija Anttosen kodin vieressä oleva alue oli pelkkää pajukkoa, kunnes yhtenä keväänä Seija kyllästyi katselemaan rumasti katkennutta pajua ja päätti kaataa sen. Siitä kunnan puistoksi kaavoittaman alueen raivaaminen alkoi. Nyt on menneillään seitsemäs vuosi. Alue on vähitellen muuttunut kukoistavaksi puistoksi. Seija Anttonen on raivannut kaiken käsin, istuttanut pensaita, puita ja kukkia. Hän kutsui pitkään puistoa terapiapuistoksi, kunnes eräs toimittaja totesi, että tämähän on kuin Pikku Huovila. Seija Anttonen ei tarkalleen tiedä, kuinka monta kukkalajiketta tai puuta puistossa on. Suurin osa on saatu lahjoituksina. Kesällä Seijan tapaa melkoisella varmuudella hoitamassa kukkia, leikkaamassa nurmikkoa tai muuten vain ihailemassa kättensä töitä. Ohikulkijat juttelevat mielellään hänen kanssaan. Marjo Riitta Kervinen Mikä on parasta kesässä? Saa istua laiturin nokassa ja voi olla ulkona vaikka koko yön ja kuunnella lintuja. Mikä on paras kesäruoka? Rakastan salaatteja eri muodoissa. Olen kasvissyöjä ja kokeilen erilaisia salaatteja oman pääni mukaan. Kirsti Titti Vanhanen Mikä parasta kesässä? Kesän parasta antia on luonto. Tykkään pyöräillä ja täältä kirkolta pääsee kuntakeskukseen ja esimerkiksi Hollolan kirkolle mukavasti pyöräillen. Paras kesäruoka? Grillattu kana, mutta tykkään syödä Tähkässä, joka on kirkonkyläläisten olohuone. Pasi Hakala Mikä on parasta kesässä? Parasta kesässä ovat lämpö, lomat ja kaverit. Paras kesäruoka? Paras kesäruoka on grillattu, hyvä liha. Lihan suhteen en ole kranttu, kunhan se on hyvää, eikä mitään jauhelihaa. Monet kärköläläiset tuovat vieraansa ihailemaan kukoistavaa puistoa. Varsinaista puistosuunnitelmaa Seijalla ei ole. - Kaikki on inspiraatiota. On hauska seurata joka vuosi kukkien kasvua ja keväisin tarkkailla, miten kukat ovat selvinneet talvesta. Tämä pitää mielen virkeänä. Talvisin Seija käy keramiikkakursseilla. Silloin hän tekee patsaita ja kukkaruukkuja Pikku Huovilaan. Seija Anttonen Pikku Huovilassaan..

9 Kesä & Kärkölä ARKKITEHTI SAPATTIVAPAALLA Rakennusarkkitehti Kari Korvenranta määrittelee itsensä paikallisesti suurkuntalaiseksi ja laajemmin eurooppalaiseksi. Hän asuu Lahdessa, perheen maatila on Hämeenkoskella ja työpaikka Järvelässä, missä Korvenrannan Puusepäntehdas on toiminut liki sata vuotta. Tällä hetkellä Kari pitää sapattivuotta, mikä mahdollistaa laajan kiertelyn Euroopassa. Korvenrannan Puusepäntehdas on perheyritys, joka työllistää parikymmentä henkeä. Yritys on perustettu 1919, joten satavuotisjuhlat häämöttävät edessä vielä tällä vuosikymmenellä. Johdossa on nyt perheyrityksen kolmas sukupolvi ja neljäs on tuloillaan. Kari vastaa kiinteistöistä ja osallistuu suunniteluun. Sisarussarjasta Arto on toimitusjohtaja, Jyrki, Jarkko ja Petri ovat tuotantoinsinöörejä. Pirjo puolestaan opettaa liiketaloustiedettä Lahden ammattikorkeakoulussa. Tehdas on koko toimintansa ajan sijainnut Järvelässä. Puulaakso Puusepäntehtaan tiloista voivat muutkin vuokrata itselleen toimitilaa. Tällä hetkellä niissä toimiikin saman alan yksityisyrittäjä sekä Tenwood. Lisäksi entinen vuokralainen Faktawood on ostanut naapurikiinteistön. Kari nimittääkin neljän puutuotealan yrityksen rypästä Puulaaksoksi. Kielitaito tarpeen Korvenrannan tuotevalikoimaan kuuluvat erilaiset puutuoteteollisuuden komponentit sekä toimistokalusteet. Puusepäntehdas määritteleekin itsensä huonekalu- ja puutuoteteollisuuden alihankkijaksi, jonka asiakkaita ovat mm. Koskisen Oy, Martela, Avarte ja Metos. Tehtaan koneet ovat Italiasta ja Saksasta. Ainakin maallikon yllättää Karin kertoma tieto, jonka mukaan Italia on Euroopan puusepänteollisuuden selkeä ykkösmaa. Puusepäntehtaan tuotteista liki puolet lähtee vientiin. Vaikka Korvenranta ei itse suoraan vie tuotantoaan ulkomaille, lähtee komponenttitavaraa vientiin asiakasyritysten kautta. Ulkomaiset loppuasiakkaat ovatkin jatkuvassa yhteydessä Järvelään. -Tässä täytyy lähettää kiitokset Kärkölän lukion opettajille kieltenopetuksesta. Esimerkiksi saksankielestä on ollut hyötyä kaikille meille Korvenrannan veljeksille ja siitä suuri ansio kuuluu Sinikka Wendorfille, joka osasi opettaa käytännön kielitaitoa, Kari Korvenranta kiittelee. Sinikka Wendorf viettää eläkepäiviään kirkonkylässä, jonne ansaitut kiitokset varmasti kiirivät. Sapattivuosi Euroopassa Kari Korvenranta pitää tällä hetkellä sapattivuotta ja käytännössä asuu nyt Saksassa. Hänellä on omien sanojensa mukaan kämpät Saksassa, Ranskassa ja Itävallassa. Ne eivät kuitenkaan ole omistusasuntoja, kuten Kari kiireesti lisää. -Ihan sen takia otin sapattivuoden, että minulla on niin paljon tuttuja Euroopassa, että kerrankin ehdin käydä tapailemassa heitä, eikä tarvitse hotelleissa asua, Kari heittää. Hän on vankkumaton eurooppalainen, jonka mielestä kansainvälistymiselle ei ole vaihtoehtoja. -Luin juuri EU-tutkimuksesta, jonka mukaan suomalaisten mielestä parasta täällä on vapaa liikkuminen ja sitten suurin ongelma on maahanmuutto, Kari ironisoi. Tosiasia on se että maailma pienenee ja kansainvälistyy, se on tyly totuus. Hänen mukaansa koulutus onkin tärkein omaisuus, jos Kärkölästä halajaa maailmalle. Suomalaisella maaseudulla asuminen ei Karin mielestä ole mikään este kansainvälistymiselle. -Maaseudun ja kaupunkien erot Euroopassa ovat suurempia kuin valtioiden väliset erot. Maiden väliset erot eivät enää ole se juttu, vaan erot syntyvät alakulttuureista. Saksalaisen ja itävaltalaisen maalaisen kanssa on hyvin paljon yhteistä. Paikallisuus kunniassa Kari Korvenranta on mainio esimerkki siitä, kuinka kansainvälisyys ja paikallisuus voivat kulkea käsi kädessä. Hän on Hollolan Nuorisoseuran puheenjohtaja ja Kärkölä-Seuran varapuheenjohtaja ja vielä Kärkölän Osuuspankin hallintoneuvoston puheenjohtaja. Hollolan Nuorisoseuran suurin vuosittainen satsaus on Hollo ja Marttafestivaali, Kärkölä-Seura puolestaan mm. ylläpitää Kärkölän kotiseutumuseota. Kari kertoo olevansa kovasti kiinnostunut paikallishistoriasta ja tällä kiinnostuksella on kansainväliset juurensa. -Saksassa kierrellessä kiinnitti huomiota yritysten ylpeily omalla historiallaan ja isältäpojalle mentaliteetillaan. Siellä oli monessa yrityksessä kyltti, että on toimittu jo siitä ja siitä vuodesta lähtien. Meillähän on joskus vähän kyselty, että ettekö te sadassa vuodessa ole päässeet tuon pidemmälle, Kari naurahtaa. Paikallista on myös se, että Kari entisöi perheensä kanssa Hämeenkosken maatilaa vuoden 1953 asuun. Tilan päärakennus on rakennettu tuona vuonna. Se tehtiin keskuslämmitystä ja kalusteita myöten täysin moderniksi, eikä taloa ole sen jälkeen ole remontoitu. Lähtökohta entisöinnille on siis loistava. TEITÄ PALVELEE RAUTIA RAUTIA KOTIPIHA-MYYMÄLÄ NESTE JAKELUASEMA KAHVILA-RAVINTOLA KOTIPIZZA VEIKKAUSPISTE JÄRVELÄN RAUTA KY Peltotie 2, Järvelä, p. (03) , fax (03) Rautakauppa ja puutarhamyymälä ma-to 8-17, pe 8-18, la Neste-asema ja Kotipizza 8-21 Kesä-Kärkölän suklaamousse 200 g taloussuklaata 50 g voita tai margariinia 2 keltuaista 2 rkl konjakkia halutessasi 2 valkuaista 3 dl kuohukermaa Paloittele suklaa ja voi kattilaan. Kuumenna seosta miedolla lämmöllä, kunnes se sulaa. Nosta kattila pois liedeltä. Erottele keltuaiset ja valkuaiset eri kulhoihin. Lisää keltuaiset suklaaseokseen yksitellen voimakkaasti vatkaten. Mausta seos halutessasi konjakilla ja anna jäähtyä. Voit halutessasi puristaa muutaman lusikallisen appelsiinin mehua mukaan. Vatkaa kerma ja valkuaiset erikseen vaahdoksi. Sekoita vaahdot varovaisesti suklaaseokseen. Jaa vaahto annosmaljoihin ja anna hyytyä jääkaapissa muutaman tunnin.

10 10 Kesä & Kärkölä 2012

11 Kesä & Kärkölä 2012 Hollolan Tilkkukillan näyttely Kohtaamisia on kesän ajan näytillä Huovilan ladossa. Puistossa on myös kasvimyyntiä. Lajikkeet ovat puiston omia kasveja. Kuvassa Huovilan puutarhuri Jukka Koponen. Teatteri Pensas ja Shakespearen Kesäyön uni 25.6 ja päälle tanssit. Hiidenmäen metsäpolku sijaitsee Kärkölässä Huovilan puiston takaisella mäellä. Metsäpolussa on kahdeksan rastia ja sen kokonaispituus on noin 1,2 kilometriä. Hiidenmäen korkeuserojen takia reitillä on nousuja, mutta suurin osa reitistä kulkee valmiilla poluilla. Hiidenmäen päällä on huvimaja, jossa voi syödä eväitä ja ihailla maisemaa Kärkölän kirkolle päin. Polku on merkitty maastoon punakärkisin paaluin ja punaisin maalimerkinnöin puiden rungoissa. 11 Kärkölän kotiseutumuseolla on useita mielenkiintoisia rakennuksia ja paljon esineistöä. Kotiseutumuseo sijaitsee Huovilan puiston kupeessa, joten siihen on helppo tutustua puistovierailun yhteydessä. Puiston vierailijoita palvelee myös kotiseutumuseon kahvila (alla). Alla: Seppo Isokangas, viime vuoden Kärkölän Kärnäpää, vetää yh- Alla: Anja Suomi on Huovilan osaava ja monipuolinen opas. teislaulua puistossa.